Vapaa Sana, May 25, 1940

              1
ff
Lauantai-illa- n lukemista
£ Iti' jkSKwKJKcKkKM
s "Kauri : Sst-- 'j5vJ"E {iiifc#Bfc3rt 2t?v48R #&tIl-iTBeua-t
ÄwuMauaBBaaaaa#h&r:4's #wSv9flMHuf:':::?%s' ~TiT a!
3 s-
-"" JV ~"~ l TaaaaaaaTaf 'rlSfcÄ K -- 2? VTTT r W wäöw-ä- s %ä % aaa A3aaaYBKjaaaaaaaSLaaauJr f£fAafeäaaaaaMJaa
v j1 RHaaaaaat t - - I r - aaaBBB BaaarBäaaalaanx aaaaaaaaaaaafaaaaaa) aaaaaaamr a a?aBaaäaaaJ— — Jr "BHBV fi--
'
r m 3 — ~ "A '-'-''jk taaa lAHknuiHyTj
auaaaaaaaPraV -- ateAkBHBiHKVvBHMMB<fBBBBBBBBlBHBsBVBBBT i&BaaaaaaaaaaaaV
BBBBBJ "' rwsp jwkmiV!vBlBIyIfP_BfKlBBBHBBBBHIBfBllBHBBHBiBrBfBBBiBflBHBBkBtEHMSHr lV ' aaaaaaaaaaaaaaYYiaaaJalaaaal a
aaaaaaaai S '&i£3KViBnkltirHBra"Buv?akw___-- _ -- c' aaaaaaaav!!
aPaBaaaaBaBaaPaEeV Jyu%# VifyvlCitMtJKijC v"MKBKfiB Vr- - BaaaaaUV-s-- r
Verkkoja ja veneitä lohenpyynnin lomassa British Columbian rannikolla
Palasia British
1 # kirjoittanut olumDiaa b tekkuken
CI1C verkoston Vilit ksellä on lä-hetetty
välisti ohjelmia Jclssa un
scleste-ttt- i "työn lomantllkkaa" Ha-d- l
kuuluttajan mukana laskeuduimme
Froodln kalvantooi katselimme lai-van
kaikua YVellanltn kanavassa
taikka pyyhälsimme CNIl:n suunni-rnajK- i
tavarajunan etun:t loron-tot- i
Jr Mclrealin va Ulla litki jono
lMtatUiJ "fieittl vaunuja" perassam-Hi- o
Ka-ilutlaja- n eloisaa kertomusta
vthvlttt t)öu Jj konellcn äänet vuo-loktskust- lut
tölSUtei Ja Insinöö-rien
kisa ja tentut tosiaankin silta
kuin Ollilanne olleet itsekin [silKan ria"
iialla on luonnollisesti toinenkin
puoli silla antacssamme taden ar-te- n
tjön lunollliuuJelle emme saa
unhoittaa että työmies on palkkansa
nnsalntrit seka oikeutettu tona tn-lf-ksl- ln
rmmekl Illoin voi sivuuttaa
slt1 että samanlaUen t)on ja Jinnl-t)kse- n
yksitoikkoisuus voi joskus te
kljiitä ItKCftaan tuutua valiemuun
luitolltselta
Siksi H C-- n kalastajan elämässä el
olo "lomantllkkaa" suomalaisen 'kl-!w-veikkokalasta-
Jaii'
(etllnet Tisher-tm- i
n) mielestä joka tuulella ja ty-ntl- ll
sateella ja ixiudall-- i pienen
MHnetpaattlnsa kanssa koluaa niitä
i'rit li olumMau katlkoitu bhen
Tflss Samanlainen tyo samat nl-Koal- at
samat vaikutelmat tuntuvat
arkipäiväisiltä Ja kidotttrat kltnton-- a
Yksit lset 'ukein) kset sulautuvat
kokonaisuudeksi Kl-imm- e mukana
tmmeka huomaa jskityiskohtlen kau-iieutt- a
kun ne ovat Joka päivä sil-miemme
etlessl
Keitolllja voisi koota kylliksi klln-to- n
Jn romanttista kauneutta meidän
'maakrapujen'' nautittavaksi noilta
kaiastnsv silti monenkin radlo-ohjel-ina- n
varalle Olen kuullut kerrottavan
Hlhi katastukseffta lofoteln saarten
lwina Norjan rannikolla iuii rau-hallinen
kalastajtikausa ttllv hetkellä
kftrsll sodan kaameutta ji olen naii-n- )t
kuvia tuoti kalastaiakilvnntn-t- a
VtrkkokaUstaJalalvuo llners Inletls-s- n
Ja monessa muussa IltiUMi ("olum-bla- n
kitpoasa vuonossa tarjoaa sa-maasals- en
kuvan Nikv on s noras
taan valtava tyynenä onä kun tu-hant- Mi
tHlkklvat valot verkkorntijnl-t- a
Ja paattista vier" vi#retvstrn välk-kyvät
fosforia hohtavan veden rinnal-la
amen rantaan (Aittyvten vuorten
Mkaaatae tammaksi taisUksi nti-d- M
rosoisten huippujen loltaea
navtmalsen kuulakkaina tähtitaivaan
retiJMlls
VetkkBfeatastas kntm kalkki maakin
kabHtus m lailla ja asetuk-lll- a sään-nfstdt- y
Sladettj- - no Mkt vhalUu
mltlolM Ja ls kalasellaan minkä-lataill- a
rv4rhMt kuinka pitkällä
vri(olta Ja mtten sunrtlia siimalta
Late nai myöskin määrätty etU ka-lod- fe sfki katastojllie on anavttava
saaantaltar-- M Krt kaiatajcUla 01
obm pyyatlktia ja jHro laji m
taaaootta mMrSttyya kokoon saak-ka
kattn sutnrmti II aaajH jolta it
Ma yytM kolmea jalkaa IjrnraiBM
aaiia(-- n vi-- m IHF-a- -n PIKA inu
lahrta kalaatu'a varten m on rara--'
nrtta oa :- - - jKlan pituinen - '
'laa tevataen vaatkn-rakentHne- n 1
ittl KeaHptiDtesKt en ka- - Ja on makuu
'aaaAka" --lekklf välttdmiltftmlen
♦rraifceiaon slllytyst varten seka
fr-- nr )n merlmrittiri tatit auton
mi otto: Iätä tehty merlkme Kajuu-tan
peräpiästi kohoaa oajauskoppl
"pilot house" Cabln toimii siis seka
salonkina hyttinä konehuoneena etti
komentosiltana OhJauskopitaan saat-taa
kalamies valvoa seSä ohjausta
että koneenkäyntlä paikaltaan slirty-nätt- i
Kajuutasta pertllc ovat poltto-alnevaiast- ot
ja kalansnll)tystllat kan-nen
nila veJenpltävien Kiukku-e- n pelt
Uniini Ja perässä on avonainen sy-vennys
vekkoa varten
Jos verkkokalastaja on ajanmukal-ret- l
varustettu 011 hänellä kannelle
rakennettu 'roinml" (druml joka on
suomalaisen keslmä koneen voimalla
ryoli3 Iso rulla Jolla hän vetiä
vcrkkona säästäen siten raskasta
kfsltotä sillä lohiverkon vetäminen
meiestä el ole ylitä helppoa kuin sär-ki
veikon pulkkarlin pujottaminen Jos-taki- n
Kallaveden kaislikosta I-ol-il-
v
ei kko on ulmlttalii useamman sadan
jalan mittainen kolmekinkymmenti
Jalkaa kotkea kuuden tuuman silmillä
varustettu laitos joka lasketaan ja
nostetaan perän yli rullan päältä
Meeen laskettuna muodostaa verk-ko
aidan Jonka )läpäi puisten koh-ojen!
varassa ui velen pinnalla Alku-pfiähä- n
on kiinnitetty ulra merkki-poij- u
Johon yöllä on pantu lyhty Toi
nen uä on kinnl paatissa Verkko
alukslncen päivineen saattaa ajeleh-tia
pltkätkli matkat merivirran las-kun
Ja noston välisenä aikana
lVItlsh Columbian merikalastusta
t-äätav-len
lakit eklementtien tarkoitus
on kahdenlaille 1 Toisaalta kontrol-loidaan
yleistä Järjestystä talia työ-alalla
Jolla näissäkin puitteissa va-llitsee
mitä kiihkein kilpailu Toiselta
puolen pitäisi tarkoituksena olla ka-lakannan
turvaamnen Viimeksimain-itusta
kysymyksestä voitaisiin kirjoit-taa
palVn silli slina esiintyvät mo-nenlaiset
tekljftt Verkkokalastajat
välttivät puolestaan että neidin elin-keinoan- sa
uhataan tehdasmaisen
"purse-seln- e — eli nuottakalastuk-sen
ja suurten knlakatlskojen eli
Hippien" taholta Mvosktn puhutaan
Japanilaisten kuljeksivien kannutu-laitoste- n
toiminnasta sekä yleensä
Jflxnllalen kalastuksen vaikutuk-sesta
Mutta mnuan tekijä jonon el ole
ajoissa kiinnitetty kylliksi huomiota
on lohtm kutupaikkojen turraaininen
Voimalattostra Ja niiden yhteydessä
olevien patolaltteklcn rnkentamlneii
sellolsttn vesistöihin Jotta lohet käy-tti
vi t matkallaan kutupaikoille on
vannaan vaikuttanut tuhoisasti kala
kannan säilymiseen Kysymys kala-kannan
turvaamisesta on käynyt nila
uhkaavaksi että tilannetta tutkimaan
on aseteltu canadafois-anierikkalal-ne- n
komissioni
adat rtlhtft paatit taattvät taas
pohjoisille kata mtlte ensi kuun lop-napmte- lla
Joakossa kutea alaa tu-le
otemaaa lukulaH saomalalla
Talvikalastuksen laihat tuloXset eivät
ole hävittäneet heidän luottamastaan '
kalajumalaan Taattunsa Ja -- känä-'
rilti" ruokrattathla verkkotmnsa tur--:
ratea he yrittävät uudestaan silli
kalamiehen mieli on samanlainen
kvln mrelli olevan poikasen ka
iatua korkkiinsa tuijottaen vlela '
kauan sen jälkeen kun kata on lakan
nut nrkhnajtä pojun soyil kuitenkin
hvvltelll UseMn sillä että Jos el kala
sro niin mato säästy mutta verkkv
kalastaja el voi lohduttaa Itseään el- -
lalse ia k iskä häneltä kulun k ietel-less- a
veikko paatti gasolllnia ja sa-pusK- aa
puhumatta ajan hukasta jota
vekkokalastaja el ole tottunut ar-vlrlma- an
ra:ias3a
Yhdymme kuitenkin tässä "palasia
British Columbiaa" tarinassamme toi-vottamaan
suomalaisille katamlehllle
hyvää puijetuulta hyvää kalaonnea
a hyvää hintaa saaliista Sylkasem-m- e
puolestamme syöttiin Ja rukoilem-me
että "Antti antaisi ahvenia 1'ekka
riecli kaloja ja Heikki he03en
'
Amrrlikalainen laäläri
valmistaa isättömiä
kanlincji
Käs amerikkalainen laakari tri
lie?ory Dooivvin Tlncus on r-htwi-yt
valmistamaan kaniineja lasipurkeis-sa
Uin otti naaraskanllntn munia e-k- ä
kolraskanllnln sukusoluja ja st-koi- tti
ne yhteen lasiastiassa" Ja tulos
oli se että koko Joukko kanlinlnpol-kasi- a
näki päivänvalon Kusin oli kui-tenkin
hedelmöitetyt munat siirretty
toiseen naaraskanlinlln Ja tämä sit-ten
synnytti ko poikaset
Tri 1'mcus on paljon suorittanut
näitä kokeiluja Ja hänen on onnistu-nut
pitää hedelmöitetyt munat elossa
kymmenen rätvaä ennenkuin ne on
siirretty naaraskanllnm ruumiiseen
Alvan äsken tohtori saattoi esittää
uusien kokeilujensa ihmeellisen tu-loksen
Nättömän kaniinin Joka on
tullut maailmaan Ilman että kolraska- -
1 niinillä on ollut mitään tekemista a- - r
slun kanssa Tohtori oli fceaolnulttl-- '
y naa askanllnln munan bonnoonl-kjin-tJl- ä
elnälsllhi suolalluIsel-- a
le kalja lämpötilalla Muna is-- j
♦ n toiseen niaraskanll- -
1 1 1 laalkana a tyi ilmielävä
j - r- -' I-- n tavallinen kanllnln- -
k T ma Joka oli naaraskanll
s itea 'menim avioliittoon
j " k li askanllnln kna Ja
♦ joukon tuvallisia polkasta Xä
n a kaniinit liene at ensimmäisiä
( :n aialla e ole Isaa
Kumpi turemit Poriko vai
IJauma?
l"uirir Suoman merenkulkuasiol-♦- a
väljänkin semanneille on vanhas--
an tunnettu Pohjanlahden satama-k- a
p rklen Rauman ja Torin Jalo
k I ittelu siitä kumpi merikaupun-kina
verrempl Kerotaan että ta-kav- -j
sinä muuan paakaupjnkllalnen
k H cli Julkaissut tiedon 1'orln sata-man
Ja"tymisestä Seuraavana päivä-nä
oli P-h- tl saanut Kuumalta sähkö-- s
uoman jossa kerrottiin sikäläisen
l rjt'idusseuran suunnittelevan suur-ta
purjehduskilpailua seraavaksl vii-'fk- sl
Niinikään kerrotaan että Uaumalle
di joitakin vuosia sitten myohaan
syksyllä Järjestett suuret juhlat lii
kennöitsijäin valistamiseksi ymmär-tämään
miten erinomainen satama
Raunia on 1'alvälllset olivat suurem-moise- t
Ainoana vikana oli että samp-panja
tarjottiin lämpöisenä Kun Isän-nälle
hienokseltaan vihjaistiin tästä
nousi hän juhlallisesti ylös sekä an-teeksipyy
dellen Ilmoitti ettet Kal-imalta
valitettavasti nain alkaisin syk-syllä
ole jäitä saatavissa edes samp-panjan
Jäähdyttämiseen "eikä ole tul-lut
käytyä 1'orlstakaan hakemassa"
Nyt kerrotaan että kun Molotofln
korpit kävivät pudottelemassa paket-tejaa- n
Uaumalle oli sieltä lähetetty
riemuitseva sähkösanoma Poriin:
"Meitä en Jo pommitettukin '
Viisi nuorenpuoleista miestä oli tul-Pi- t
erääseen hattukauppaan Hu oli-vat
Jo useita vuosia olleet liikkeen
asiakkaita ja omistaja paatti haus-kalla
tavalla muistaa Kelta Siksi hän
sanot:
— Minä lahjoitan hatun sille teis-tä
joka vo uskottavasti vakuuttaa
ettei hän ole hälttensä jälkeen suu-dellut
ketään muuta naista kuin vai-moaan
— Antakaa liattu tänne sanoi eräs
nuorista miehisti Mlna olen sen an-sainnut
— Koska menitte naimisiin?
— Ellen!
Eräs toinen näistä miehistä nau-'r- l
sydämensä pohjasta kertoessaan
tätä juttua kotonaan vaimolleen mut- -
Sinut pellavapäänä vain muistan
silloin viel lapsonen
Oli otsas korkea puhdas
katse kirkas ja seesteinen
kun yhdessä syksysillä
mc lehmiä kaitsettiin
ja paimenvalkehilla
parhaat perunat paistettiin
Ja harjalta korkeimman mäen
mc kilvan luistettiin
Ja kcvähän ensi käen
kukut laskea muistettiin
Ja puolat nuo roudan
oli pehmeet ja kirpeät
Ja piiput ja ruudun hvpyt
kevään leikit ne hilpeät
Ja karjatanhuilla
me kiviä käännettiin
Ja suuiimmat onkimadot
ne puoliksi säänrettiin
Suojärven rannassa meillä
onkipaikka oli parahin
Oli sillä saalis suurin
ken ennätti arahin
Ja ukkosen uhates&a
vain istuimme onkien
"On silloin saalis parhain"
niin kuiskimme vavisten
Suojärven ahvenet suuret
niin mustat ja karkeat
Kait mirri kehräävä saikin
niistä suupalat makeat
Kiperä kysymys
URUGUAY
ja "
Onni
Aikaisemmin kerroimme Ui de
Jane'rosta nH risteydymme sieltä
viiden vuorokauden laivamatkan
päähän etelään: Montevldeoon Uru-guayssa
Molemmat kaupunzit si-jaitsevat
seudullli joissa miltei ai- -
[ 11a on rauhattomuuksia kanta siellä
en levotonta voipa hallitukset vaih-tua
kuunkiertojen mukaan Mutta nt kun Euroopassa kuohuu on slel-- 1
li tyyntä Ja tolvoopa ureampl kuin
I yksi sielu olevansa mieluummin siellä
kuin täällä kehittyneemmästä Jalos-tuneemm?s- sä
maapallon osassa jossa
I nyt Itse kunkin elämä tavalla tai toi-- 1
sella on enemmän tai vähemmän epl-- 1
tarinaa
1 Laajojen pampaksien maan paä-- I
kaupunki sijaitsee Klo de Platan
i"Hcpeatrran") leveän suun poh- -
'olsiannalla Montovldea ("vuori nä-ky
Jo"j en saanut nimensä kellamal-- j
sesta kukkulasta satamansuussa
1 missä on maan ainoa linnoitus Se on
l nykyisin tarkoitustaan vastaamaton
Ja muuttuisi hiekkatieksi parista
vahankin suuremman tykin laukauk-sesta
Mutta 8vaUemmtu tästä lin-noituksesta
on ollut hyötyä ja se on nt palkoillaan vain kertomassa van-hasta
kukoistuksestaan
Muistamme! an historiasta kuinka
Uruguayn alkuasukkaat "rharrualntt-aanlt- "
taistelivat ehkä urhoolliseni- -
min kuin ketkään toiset Ktelä-Ame-rika- n
helmoista vieraiden maata val-loittaessa
Kspanjalalsten vuosina ln 1Ö20 1"7T mcahan tekemät val-loitus
rltykset epäonnistuivat voi-makkaan
vastarinnan takia Mutta
he saivat maahan kumminkin sijoi-tettua
Jesuiittoja Jotka alkoivat teh-dä
hiljaista valistusta sieltä Kspanja
saikin lopulta määräämisvallan mut-ta
sekin Isännyys plättyi v 1S30 Jol-loin
lakkaamattomien erimielisyyk-sien
lopettamiseksi solmittiin Kne-lanrI- n
välityksellä rauha ja valta-kunta
otti nimekseen Hepubllca Or-tent- al
del truguay
Mutta etpä Uruguay tämänkään
jälkeen niinkuin ehkä toivottiin
päässyt levottomuuksilta ja kapi-noilta
rauhaan Ktela'Amerikan val-tioiden
tapaan se on ollut tiheään
toistuvien melskeiden maa
1 —
ta tulikin äkkiä vakavaksi kun tämä
kysyi:
— Mutta Ville miksi et sinä myös-kin
saanut uutta liattua?
Lapsuuden Ystävälle
Vapaa Sanalle kirjoittanut TOINI ELISABETH
Olit
niin
alta
Ja suurin huolemme silloin
oli jalkamme siertyneet
Lie saunassa lauvantai-illoi- n
vedet silmihin kiertyneet
Vaan sunnuntaiaamu kirkas
jo pyyhkäisi huolet pois
011' viikko vast' alkamassa
ken vielä nyt surra vois
Sinä kotikonnulle jäit
minä läksin maailmaan
Sinä peltohon kiinni kävit
minä jouduin merten taa
En miehenä nähdä sua saanut
vaan sittenkin uskon sen
että otsasi puhdas Häilyi
katse kirkas ja seesteinen
Nyt viestin merten takaa
olen saanut niin katkeran
Hän kylmänä paareilla makaa
uhri puolesta synnyinmaan
Äiti vanha ja harmaahapsi
sai poikansa saatella pois
Meni turva ja ainut lapsi
Herran tahdon ken käsittää vois
Sinut muistan vaan pellavapäänä
pien' ystävä leikkien
OH kohtalos urhona jäädä
sinne kentille isien
Lie kalpea kuu sua silloin
vain katsellut siunaten
kun ijäksi sammui katse
niin kirkas ja seesteinen
villin romantiikan re-o'-lauka-usten
tulisen
rakkauden maa
Kirj Lahdenperä
1 Mutta i
I punkiin j [
! eteemme n
1 )ist'iak
1 uhköraaini
uudenalkmii
ilallhla nuu-sat
katediai
espanjalaisi
kaupungin a-tolt- ään
valk
panjalaisla r
Viimekslmai 1
teolllsuud -- n
Johdon Ja I iiden Ii
mukaan ple i-- Ja
kansalii- -
len nuikka-t- a
el tleteuk 1 dän ikuista 1 --
rotuisia Inti(
sanottavasti
suoranaiset 1
lemmin eräma --
Joissa heitä v
runsaasti K
Intiaanit ovc
asukkaisiin
kielen
Vuoden hu
kuukausina t
kuulla Mont- -
aikaansa Ka
tä tuhlaamaan
den tuomana
gtntlinan yli
huvittelemaan
täyttyy tui
Mcntevldeon [
kuuluisampi k
vastaavanlaat 1
köyhdyttäi pe
tai epäonnesi
taholvissaan
laajilta j!Pmu-- j
pienen
suureksi
Jonktnlaln
lojutaan
la mainingin 1
keräännvtään j
jaeiidoorlen
pitklflrtttl
punaln ulkoput
kaupungin kulHMfi
rlmmalta
Pampas länkantanati
levittäyKv
palmenlneen
laatuisen
kiitävän pölyiiil
rnmnista
rorlu
malkaa
Uruguay
k
tulisen
lakattuni
pM-vautu- a
käymällä
Vaikka
guaylalstet v
ralmmat
taruukslsta
Jienkln
--
vokkahnatktt
puolustaessa
arvosljalta
Uruguay
Amerikan
martetUvkiiH --
myöskin
--
melkein
avsroine
kentelevlne
arojen
tnnelne
paikan
töyräällä
omapei
kulttuurista
rikkautta
Jokaiselta
Ilmatta 1
tulevaisuus k
lilaankin
a
'' J
--MoatMic
i fs--
1-- rJ "" i- -'
tv
c lin
AikJiLtJ
TtJ
-- UrJ
e
E- -J
'ur?et j
ks
e -- a pj-- j
a
c
s
saap a
I 3' IV Tf- -
i r- -
a )ta x
:
rtirPBi
n ifrna tro:
perit
Sauri läntiin iri ei
"Itäniu t toa hm
Mont- - v k on m d
vain r anfcir
nlkko hetken v kisoin
missi k an mr
ip tm
e rlen ii
El tarvitse a a
ki
sei' a
osa "a k nd
tuo s
vikko c'ecnunf
nauta- - Ja lam - aumat n'sa
at ♦
leim Ai J 1
oi yhfäkklä a t'su c Tsrke:
ii velotti maa!'
lrlkt a rlni
tiellä v la'
ehkä Joku ikj 1
Mon'- -
o
maa missä '
verien lanka'
takka
kansi ulk "ii
1 t
tu lhalllj 1
tuessa
esl
m
ar
syi
"
suut
usein Jopa
Helposti kim
osaa hallita
rnahe uhkai
hi 1
talsia välien
v
tlr
Mutta suon
vassä mali"
kau''
pan
aäil'1
pi
pnnen
At
too
mn
on
re --
hen Iske sl
t-3-
asd
'
taaj--j
MltiS'M
c:
Un"u
a knuL'
T
ISt
l w
i-T- tTi-fj
V
ea
kiin
meet u-- J
tai
Jen ma'1
naa?
Iti:
!s'a
asa:
'a
ni
ocbti
1 1 r
ii n
A' l v uM
kan-K"- Jl
H J 11
1
ut1
pJJ
ifP
l 1
vii
1
:
"
! 1
1
-
1
' 1
'
1
'
1
1
1
1
'- -
'
'