Vapaa Sana, March 25, 1975

              ONKO PÄÄSIÄINEN
OIKEALLA PAIKALLAAN!
Isalle lukijoille lienee seu-raava
pääsiäisen ajankohtaa
koskeva saanto tuttu: Pääsiäi-nen
on kevätpäiväntasausta
seuraavan täydenkuun jälkeinen
sunnuntai
raasiainen on vannin kristilli-ne- n
juhla ja sitä on vietetty jo
alkuseurakunnissa Esimerkiksi
joulu on syntynyt vuosisatoja
myöhemmin
Jo alunperin pyrittiin pääsiäi-nen
pitämään evankeliumien il-moittamaan
aikaan joka oli
juutalaisten passah-juhla- n jäl-keinen
päivä Nyt kuitenkin juu-talainen
kalenteri ja Rooman
valtakunnassa käytetty juliaani-nen
ajanlasku poikkesivat jo ra
kentccltaankin toisistaan Ja
kun kristinusko levisi pian mai-hin
joissa juutalainen traditio
oli jokseenkin vieras pääsiäis-tä
vietettiin eri paikoissa hyvin-kin
eri aikoina
Julius Caesar totesi valtaan
tultuaan Rooman käyttämän
ajanlaskun suurvallalle sopimat-tomaksi
Kalenteriin saatettiin
lisäillä karkauspäiviä lähes mie-livaltaisesti
jotta olisi saatu esi-merkiksi
diktaattorin virka-kautta
jatketuksi tai lain toi-meenpanoa
lykätyksi Näin ajan-tieto
meni tictsti pahasti sekai-sin
Caesar määräsi vuodesta 45
cKr otettavaksi käyttöön uu-den
kalenterin jonka oli laati-nut
aleksandrialainen tähtitie-teilijä
Sosigenes Siihen men-nessä
oli ns trooppisen vuoden
pituudeksi onnistuttu mittaa-maan
365U päivää Trooppinen
vuosi tarkoittaa aikaa jossa au-rinko
kulkee taivaalla täyden
kierroksen kcvättasauspistcen
suhteen Kevättasauspistecssä
aurinko siirtyy eteläiseltä tai-vaanpallonpuolis- kolta
pohjoisel-le
ja trooppinen vuosi on siis
aika jonka jaksossa vuodenajat
ja siten tavallisen elämän toi-met
vaihtelevat
Vuoteen otettiin 365 päivää ja
koska vuosi tuli näin neljännes-päivä- n
verran liian lyhyeksi
määrättiin joka neljänteen vuo-teen
lisättäväksi yksi päivä Ka-lenteri
ci ollut vallan kehno sil-li
tultiin toimeen yli puolitoista
vuosituhatta
Juutalainen kalenteri perustui
ja perustuu Kuun vaiheisiin
Kahden uudenkuun välinen ai-ka
on noin 29}i vuorokautta jo-ten
käyttöön otettiin 29-- ja 30-päiväi- set
kuukaudet Näin kak-sitoistakuukautis-een
vuoteen
kertyy vain 534 päivää ja kar-kauspäiviä
tarvitaan siis useita
välistä karkauskuukausikin
Juutalaisten tärkein uskonnolli-nen
juhl Egyptistä lähdön
muistoksi vietetty passah al-kaa
Nisan-kuu- n 14 iltana pääsi-äislampaan
syömisellä Nisän
alkaa kevätpäiväntasausta lä-himmästä
uudestakuusta joten
passah'n viettoon käydään aina
täydenkuun aikaan
Kirkko pyrki asemansa va-kiintuessa
yhtenäistämään mui-den
muassa kristillisten juhlien
käytännön ja pääsiäisen ajan-kohdan
määrääminen oli tär-keimpiä
ongelmia Pääsiäinen-hän
sitoo edelleen monien mui-den
juhlien kuten helluntain
päivämäärän
Perimätiedon mukaan asiasta
päästiin yksimielisyyteen Nikai-a- n
yleisessä kirkolliskokoukses-sa
vuonna 325 Tuloksena oli
alussamainittu pääsiäissääntö
jonka määräkset nyt lienevät
ymmärrettäviä Ohje on oikeas-taan
hyvin yksinkertainen sillä
tuohon aikaan Kuun vaiheet —
lähinnä yövalaistuksen kannalta
— liittyivät kiinteästi jokapäi-väiseen
elämään ja tasauspäi-vätki- n
tunnettiin melko hyvin
Nikaian päätöksessä määrättiin
edelleen kevättasauspäivän päi-vämääräksi
21 maaliskuuta
Teoria Ja käytäntö
Sääntö oli siis hyvä ja selvä
mutta sen käyttäminen vaikeaa
Kuu ei liiku tasaisella nopeudel-la
vaan kahden uudenkuun vä-linen
aika synodinen kuukausi
voi vaihdella kolmentoista tun-nin
verran Tasauspäivän jäl-keistä
uuttakuuta ei voitu jäädä
odottamaan sillä pääsiäistähän
edeltää seitsenviikkoinen paav
to Tavaksi tuli ilmoittaa pääsi-lise- n
päivämäärä loppiaisena
kirkoissa
Luonnollisesti ponnisteltiin
# +
käytännöllisen laskutavan löytä-miseksi
Vuoden 525 tienoilla
roomalainen apotti Dionysius
Etiguus esitti laatimansa pääsi-äis
taulukon joka otettiin käy
täntöön kirkkopyhien määrää-miseksi
LasKumcnetcImän kan-nalta
suurin vaikeus oli Kuun
liikkeen mutkikkuus Kuten sa-nottu
täsmälleen täydenkuun
hetken ennalta laskeminen ei ol-lut
helppo tehtävä Dionysius
luopui todellisen täydenkuun
vaatimuksesta ja korvasi las-kelmissaan
Kuun ja auringon
kuvitelluilla taivaankappaleilla
jotka liikkuivat tasaisella no-peudella
Näin pääsiäinen tuli keski-määrin
paikoilleen Taulukko
perustui juliaaniseen kalente-riin
ja havaintoon että Kuun
vaiheet osuvat yhdeksäntoista
vuoden välein samoille vuoden
päiville Viimeksimainittu jakso
ci ole aivan tarkka virhe kas-vaa
vuorokaudeksi 222 mk} isin
käytettävässä gregoriaanisessa
vuodessa mutta 312 juliaanises-sa
vuodessa Tämän jakson oli
keksinyt ateenalainen tähtitie-teilijä
Meton jo viidennellä vuo-sisadalla
eKr
Jos juliaanisen vuoden pi-tuus
olisi oikea kevätpäivän-tasaus
osuisi aina 21 maalis-kuuta
Jos myös Metonin jakso
olisi oikea ja jos lisäksi tunne-taan
jonkin yhdeksäntoista vuo-den
jakson lä)sikuidcn päivä-määrät
saataisiin täysikuun
päivät kaikkina aikoina
Dionysius askarteli ajanlas-kun
parissa enemmänkin Hän
otti kä)ttöön tavan laskea vuo-siluvut
Kristuksen syntymästä
Kristuksen syntymävuodesta ci
tänä päivänäkään olla yksimi-elisiä
yleisesti katsotaan Diony-siukse- n
kuitenkin erehtyneen
muutamalla vuodella
Kalenteri käy hitaasti
Pääsiäisen ajankohta aiheutti
kirkon johtomiehille murhetta
vielä paljon myöhemminkin
Suurin huoli syntyi juliaanises-ta
vuodesta sillä vuosisatojen
aatossa se olikin osoittautunut
liian pitkäksi Vuodessa virhettä
syntyi vain runsaat yksitoista
minuuttia mutta siitä kertyi ko-konainen
vuorokausi 128 vuo-dessa
Kun oli ehditty 1500 luvun lo-pulle
kevättasauspäivä oli to-dellisuudessa
jo maaliskuun II
siis kymmenen päivää liian ai-kaisin
Metonin jakson virhe oli
kasvanut noin kolmeksi päiväk-si
joten pääsiäinen oli tämän
verran Kuun suhteen myöhässä
mutta kevättasauspäivään näh-den
kokonaista puolitoista viik-koa
Päivämäärän ja vuodenajan
välinen ero saattoi tuntua esi-merkiksi
maanviljelyksessä
mutta tuskin vielä pahasti hait-tasi
elämää Kalenteriuudistuk-scc- n
ryhdyttiin tuolloin nimen-omaan
siksi että juhlapyhät en-nen
kaikkea pääsiäinen poikke-sivat
räikeästi ammoin pidetyn
Paavin pyrkimyksessä kirkon ja
kii kkolliskokousten auktoritee-tin
korostamiseen voi nähdä yh-den
uskonpuhdistusta seuran-neista
vallaniujittamistoimcnpi-teist- ä
Uudistuksen teoria valmistel-tiin
huolella ja vuonna 1582 paa-vi
Gregorius VIII määräsi bul-lassaan
uuden ajanlaskun käyt-töönotosta:
vuonna 1584 siirryt-tiin
lokakuun 4:nnestä suoraan
15 päivään Näin otettiin kiinni
kalenterin jälkeenjäämät kym-menen
päivää
Vuoden keskipituutta lyhen-nettiin
jättämällä karkauspäi-vät
pois niistä tasoista sadoista
vuosista jotka eivät ole neljällä
jaollisia Siis vuodet 1800 ja 1900
eivät gregoriaanisessa kalente-rissa
olleetkaan karkausvuosia
sen sijaan 1600 ja 2000 ovat Näin
virhe kasvaa yhdeksi vuorokau-deksi
vasta kolmessa ja puoles-sa
vuosituhannessa
Periaatteellinen muutos ei siis
oikeastaan ollut suuri Pääsiäis-kaav- a
jäi myös jokseenkin en-nalleen
sitä korjattiin uuden
vuoden pituuden ja Metonin jak-son
vaatimalla tavalla Dionysi-ukse- n
laskutapa jäi voimaan
Korjattu laskutapa on niin tark-ka
ettei virhettä kasaudu täy-denkuun
ja pääsiäisen välille
päivääkään 10 00Q vuodessa
Narsissien
Gregoriaaninen pääsiäinen on
siis keskimäärin Nikaian pää-töksen
mukainen mutta todel-lakin
vain keskimäärin Yksi-ttäistapauksissa
esiintyy heilah-telua
puoleen ja toiseen Las-kuissa
käytetään kokonaisia
vuorokausia ja ajoittain tehtä-viä
vuorokauden mittaisia tasa-uksia
lisäksi saattaa paikka-kuntien
välinen pituusaste-er- o
aiheuttaa siirtymistä
Niinpä voi todelliseen Kuuhun
ja kaavaan sidotun pääsiäispäi-vän
ero joskus olla viikko ku-ten
tänä vuonna joskus jopa lä-hes
kuukausi kuten vuonna
1943 Silloin Nikaian päätös oli-si
määrännyt pääsiäisen maalis-kuun
28:nncksi mutta kaavan
mukaan se oli vasta 25 huhti-kuuta
Oppiriidan aihe
Ajanlaskun uudistuksen teo-ria
oli huolella ja yksityiskohtai-sesti
valmisteltu Paavi laimin-löi
kuitenkin asian diplomaatti-sen
puolen Katoliset maat
omaksuivat heti uuden kalente-rin
mutta protestantit ja orto-doksit
suhtautuivat siihen kiel-teisesti
Paavin kehittämä ajan-lasku
ol liian karvas p-l-a
niel-täväksi
Varsinainen ajanlaskun-uudistu- s
oli niin järkcenkävvä
ettei sitä oikein voinut vastus-taa
mutta pääsiäissäännön vä-häinen
muuttaminen soi tilai-suuden
kiivaisiin vastaväittei-siin
Protestantit ja ortodoksit sai-vat
aiheen hylätä koko paavilli-sen
kalenterikauhistuksen ja
kun riidat tärkcimmistäkln asi-oista
vain pahenivat ja johtivat
viimein 30-uiotise-en sotaan jäi
Eurooppaan rinnakkain kaksi
ajanlaskua parin vuosisadan a-ja- ksi
Vuosi 1700 muodostui tärke-äksi
ajanlkun historian kan-nalta
sillä sehän oli juliaanises-sa
kalenterissa karkausvuosi
muttei gregoriaanisessa: tuona
vuonna päivämäärien ct siis
kasvoi kymmenestä yhteentois-ta
Monet protestanttiset maat
olivat nyt kypsät siirtymään
gregoriaaniseen ajanlaskuun
mutta uskontoon liittyvä pääsi-äisongcl- ma
oli yhä arka Jottei
olisi tarvinnut tunnustaa paavil-lista
kaavaa päteväksi useissa
protestanttisissa maissa otettiin
gregoriaaninen ajanlasku muu-ten
käyttöön mutta pääsiäinen
ruvettiin laskemaan sananmu-kaisesti
Nikaian päätöken sii
Kuun todellisten liikkeiden
mukaan niin tarkasti kuin ne
tunnettiin '
POHJOLAN JAARAPAAT !
Kalenteriuudistuksessa käyt-täytyi
oikeastaan omituisimmin
Ruotsi ja siis myös Suomi sen
OSana Vuonna 1700 Ruotsissa ci
siirrytty gregoriaaniseen kalen-teriin
mutta astuttiin vksi päivä
juliaanisen laskun edelle jotta
ero edelleen pysyisi kymmenenä
päivänä! # Nyt Ruotsi alkoi viettää ihan
omia piäviäisiään harva leivuo
keskeltä ton ottaa pääuäistipu knjkille lehtemme
lukijoille erittäin hyvää paastosta
si ja pian todettiin ettei ajatus
ehkä ollutkaan aivan viisas
Lämpömittaristaan tunnettu täh-titictcil- ja
Celsius sai Ruotsin
siirtymään takaisin juliaaniseen
kalenteriin 1739 mutta samalla
ruvettiin pääsiäinen määräämään
Kuun todellisten liikkeitten pe-rusteella
jotta olisi päästy sa-maan
muiden protestanttisten
maiden kanssa
Vuonna 1752 Englanti vihdoin
katsoi parhaaksi siirtyä grego-riaaniseen
ajanlaskuun ja Ruot-si
seurasi ensimerkkiä viimeise-nä
protestanttisena maana vuot-ta
myöhemmin Pääsiäiskäytäntö
jäi kuitenkin ennalleen siis to-dellisiin
Kuun liikkeisiin perus-tuvaksi
vieläpä senkin jälkeen
kun muut protestanttiset maat'
1776 siitä luopuivat ja siirtyivät
gregoriaaniseen pääsiäiseen
Periaatteellinen ero ei 1700-lu-vu- n
lopulla käytännössä tuntu-nut
kriitillinen vuosi 1800 ai-heutti
taas poikkeamia Ruotsi
siirtyi 1844 lopullisesti grego-riaanisen
käytäntöön mutta Suo-mi
oli silloin jo Venäjän autono-minen
osa
Suomessa pidettiin vanhojen
Ruotsin lakien kunnioittamista
tuohon aikaan tärkeänä nehän
muodostivat yhden Suomen eri-koisaseman
kulmakivistä Niin-pä
kalenterisäädöskin pidettiin
muuttumattomana Ja kuinka ol-lakaan
vuonna 1845 Suomi vietti
maailmassa täysin omaa pää-siäistään
30 maaliskuuta kun
roomalaiskatolisen ja muun pro-testanttisen
kristikunnan pääsiäi-nen
oli huhtikuun 23 ja juliaa-nista
kalenteria käyttävien orto-doksien
huhtikuun 15
Vuonna 1857 monien Suomen
ja sen kansan kannalta paljon
tärkeimpienkin uudistusten ai-koihin
Suomen kalenteri muutet-tiin
myös pääsiäisen osalta gre
goriaaniseksi melkein 300 vuotta
ajan laskun uudistuksen alkuun
panon jälkeen
KIRKLAND LAKE ONT
Sitom Lv Lntlt scurak
22 fCing St
Meillä on tulossa huhtik 7 pv
klo 7 illalla kirkolla jumalanpal-velus
Silloin saamme rovasti
Yrjö Raivion ja rouva Raivion
Copper Cliffistä Hän pitää juma-lanpalveluksen
silloin 22 King
St Tervetuloa kuulemaan!
Sitten on huhtik 13 pv klo 11
am samassa paikassa sunnun-taina
kirkon meno joka on
HPEhtoollinen samalla kertaa
Tämän toimittaa meidän entinen
opettaja pastori Frans Korila
Hän on lupautunut olemaan läs-nä
silloin
Nämä tulivat lähekkäin mutta
ei voi auttaa Huhtik 7 pv illalla
on kahvitarjoilu alasalissa se on
maanantaipäivä
Ompeluseuran emäntä kiittää
kaikkia jotka ovat antaneet ko-tinsa
seuran käyttöön pidetvissä
tilaisuuksissa Kiitokset teille!
Kaikille ulkopaikkakuntalaisille
myös jotka eivät itse saapuneet
No 25 1975 Tiistai maalisk
SUDBURYN SAMPOLA
Jo kauan aikaa on ollut yh-den
ja toisen meidän vanhem-paan
ikäluokkaan kuuluvan
mielessä ja ajatuksissa että
pitäisi perustaa jonkinlainen
"kerho" keskuuteemme Nyt
tyrkättiin allekirjoittanutta et-tä
pancpas kutsu paperiin et-tä
onko meitä näin ajattelevia
paljonkin Jos on niin sitten
vaan Näitä kerhoja ja clubeja
on kyllä noussut kuin sieniä
sateella vaan ei kai se yksi li-sää
tilannetta pahenna Ker-ran
viikossa kokoontuminen
ilfapäivällä olisi ehkä mukava-kin
ajanviete jos siis kaikki
jotka ajattelevat että olisi mu-kava
kuulua tällaiseen ker-hoon
saapuisivat "Sampolaan
tiistaina huhtik 8 pv kello 2
iltap
Katsottaisiin olisiko meitä
tarpeeksi tällaisen kerhon al-kajaksi
Ajattelen että se pi-ristäisi
meitä ja "kolotukset-- '
kin" unohtuisivat hetkeksi
Kerhooi olisivat kaikki terve-tulleita
Siis Sampolaan yllä-mainittuna
päivänä
Toimeksi saanut
HAMILTON ONT
Pitkäperjantaina maalisk 28
n klo 1 ilp on suomenk ehtool-lisjumalanpalvelus
lait h Uit kir-kos- a
1907 King St E Mukana
tilaisuudessa ovat allekirjoitta-nut
sekä Agricola seurakunnan
Kivalan kitarat vnnä muita Agri-cola
seurakunnan jänniä Ter-vetuloa
Hamiltonin ja sen alueen
suomalaiset! LL
SOUTH PORCUPINE ONT
Saatem-scurakim- ta
Pääsiäisen juhla-aik- a on jo ai-van
ovella Tervetuloa hengelli-siin
kokouksiin kiirastorstai ilta-na
klo 7 sekä pääsiäissunnuntai-na
klo 7
Seurakuntamme oli äskettäin
PohjuivAmerikai suomalaisten
helluntaiseurakuntien talvipäi-vien
järicstänä Talvipäivät pi- dettiin Northern Collegen nyky-aikaisissa
tiloissa maaliskuun 7-- 9
päivinä 250 300 juhlavierasta ko
koontui kuulemaan kanadansuo-malaisi- a sansniulistaiia seka
Suomesta (uhlapuhu jaksi pvy-d- et
tv ä saarnaaja Matti Pyykkös-tä
Kauimmaiset juhlavieraat oli-vat
saapuneet USA:n puolelta ja
Kanadan keskilänneltä
Juhlien kohokohdista mainitta-koon
lauantai-illa- n laulu- - ja soit-tojuhla
jossa sleisomäärä ehkä
oli runsaimrvllaan Sunnuntaina
saatiin ulkolihetvsjuhlassa kuul-la
eri kentillä toimineiden lähe-tyssaarnaajien
puhuvan sekä
siunattiin evankelista Aili Salo-kos- ki Montrealista Ishetvstvö-hö- n Keniaan ensimmäiselle lä-hetysmatk-alleen
Juhlat päätl v-isat
sunnuntai-illaks- i järiestet-tvvv-i
kaksikieliseen päätösjuh-laan
Saalcm-seuraxnna- n puolesta
haluamm? kiiti juhlavieraita
ta sananjulistajia jotka pilkistä-kin
matkoista saapuivat tänne
lahjat tulivat kuitenkin Lumi
on silloin jo tällä perukalta hä-vinnyt
toivotaan ainakin ja sai-raille
terveyttä! — S puolesta
OJ
25 p Tuesday Marc h 25
10YASTI 1EIN0
RAJANIEMI
SUDBURYYN
Sudburyn suomalaisen ev-lute-tilais- en
Pyhän Matteuksen seu-rakunnan
pappisasia siirtyi uu-teen
vaiheeseen viime sunnun-taina
pidetyn seurakuntakoko-uksen
ansiosta Kirkkovaltuusto
oli synodimme presidentti tri
Otto Reblen kanssa neuvoteltu-aan
päättänyt ehdottaa rovasti
Reino Rajaniemeä Suomesta
pyydettäväksi seurakunnan uu-deksi
pastoriksi Värikkään kcs
kustelun ja ajatustenvaihdon
jälkeen seurakuntalaiset ilmai-sivat
kantansa asiasta suljetus-sa
vaalissa Ensimmäisen ää-nestyksen
tulos muodostui seu-raavaksi:
Annetuista 146 äänes-tä
112 oli valtuuston ehdotuksen
kannalla 34 ollessa sitä vastaan
Näin ollen seurakunta päätti
pyytää rovasti Rajaniemiä ko
virkaan Koska koko seurakunta
haluaa olla uuden pastorin taka-na
ja-- tukena kokousväki seiso-maan
nousten teki toisessa ää-nestyksessä
päätöksestä yksi-mielisen
"Vaalitaistelu" on nyt päätty-nyt
Kuten jo kokouksessa to-dettiin
seurakuntalaisten vel-vollisuutena
on nyt hylätä tap-pio-
tai voittomieliala ja pikem-minkin
rukoilla Jumalaa uuden
pastorin puolesta Ja jos joku
epäilee loukanneensa jotakuta
muistakoon että kristitty ehtii
ensimmäisenä ojentamaan so-vinnon
käden ja pyytämään an-teeksi
On helpompi olla kun on
hyvät välit Pitkävihaisuus ei
kuulu raamatun armolahjaluet-teloo- n
Toivottavasti rovasti Rajanie-mi
vastaa kutsuun myöntäväs-ti
jotta seurakunta saisi halua-mansa
uuden papin Hänen saa-pumiseensa
saakka huhtikuun
alusta lukien seurakunnan suo-menkielistä
työtä tulee johta-maan
seurakunnan varapresi-dentti
rva Kyllikki Korhonen
puh 522-512- 7 ja englanninkieli-sen
työn johdossa on hra Matti
Miclty puh 673-796- 6 Suomen-kielisenä
vt pastorina toimii ro-vasti
Yrjö Raivio puh 682-458- 8
kotiin ja 682-251- 1 kirkkoon Eng-lanninkielisenä
vt pastorina
toimii Rcv Gordon Sch
midt ' puh 522-197- 9 kotiin ja
522-891- 8 kirkkoon — MJS
Burton on vielä
menossa naimisiin
Lontoossa käväissyt näytteli-jä
Richard Burton on kumon-nut
huhut joiden mukaan hä-nellä
olisi romanssi amerikka-laisen
valokuvamallin Jean Bel-lin
kanssa
Burtonin mukaan hänen avio-liiltosuunnitelm- ansa
Jugosla-vian
prinsessan Elizabethin
kanssa on edelleen voimassa
"Ainakin toivon niin" hän sa-noi
Burton 49 lensi Lontooseen
Etelä-Ranskas- ta jossa hän on
parhaillaan filminteossa 38- -
tekivät
myös sydä-mestämme
kiitämme paikkakun-tamme
suomalaisia jotka auttoi-vat
juhlavieraiden majoittami-sessa
Jumalalle on
juhlakansan keskuudessa vaikut
Vapaa San — Sivu 7
EDMONTONIN
KUULUMISIA
Miila oh tupaantuliaiset tääl-lä
Seuruunne puheenjohtaja a
kumppanit olivai ostaneet kodin
Kävimme toivottamassa onnea
uuteen kotiin Samalla oli mvo
Heikki Sanon kihlajaiset hila
meni kaksi kärpästä vhdellä i -- kulta Ilta kului nopeasti suinen
ystäväjoukon mukana Tämav
jälkeen oli meillä
Pidettiin hiihtokilpailu myös tal-la
kertaa Ktli oli raskas ja pal0'i
sunnuntaihiihtäjiä ladulla Tämä
vaikutti neliön
Miesten saria 5 km: 1) Malli
Iin 29 m 25 sek 3) Heikki Saru
Moisio 23 min: 2) Jaakko Thur-3- 8 m 7 sek
Naiset 5 km: 1) Sv lvi Kankku-nen
ii m sek 2) Susan Kank-kunen
39 m 25 sek 3) Annei
Thurlin 40 m 10 sek
Tytöt 5 km ei aikoja: 1)
Kankkunen 2) Anita Lins-drö- m
Pojat ci mitattua matkaa 1) An-dy
Kankkunen 5 m 15 sek Koi
Haikarainen 9 m 8 sek
Nappulat ci mitattu matka: I)
Paul Thurlin 3 m 45 sek 2)
Erik Thurlin 6 in 25 sek 3) Har-ry
Kanerva 7 5 sek
Seuraava tilaiuus oli yleisko-kous
ja samalla Kulevala-ilt- a Suunniteltiin seuran toimintaa
kuluvalle vuodelle Päätettiin
pilaa seuraavat tilaisuudet
Tanssit 8-- 3 Suurlähettiläs Niilo
Pusan saavuttua 12-- 3 illanvietto
Kalastuskilpailut 233 Vappu-tanss- it äitienpäivät Syyskuussa
avajaistanssit Lokakuussa mvv-jais- et Ilsenaisvvsjuhla ia joulu-luhl- at lapsille sekä aikuisille Tä-män
jälkeen kävimme 1-3-
-75 on- nittelemassa 50 vuotiasta Martti
Haikaraisia Siellä olimme suu- rella joukolla Ja toivotimme loi-set
50 Iisaa vielä Aika kului täal
!ä aivan huomaamatta aamutun-neille
asti Mutta 4-3--75 oli taas
mentävä toivottomaan onnea 50
vuotiaalle- - Talla kertaa oli vuo-rossa
Sirkka Ristola Täällä olim-me
taas suurella joukolla toivot-tamassa
ikaa Iisaa Tämän jäl- keen oli tilaisuus Scandinavian
Centerillä 8-- 3 Tämä oli tanssit
jotka Suomi seura järjesti 12-- 3 Scandinavian Centerillä Tänne
saapui suurlähettiläs Niilo Pusa
123 Klo 730 alkoi illanvietto
saapui en voi sanoa aivan tark-ka
lukua mutta noin 40-5- 0 hen- kilöä Ilta kului rattoisasti hänen
seurassaan Saimme kuulla tuo-reimpia
Suomen uutisia Oli
monista asioista Kes-kustelua
oli myös konsulin
saannista Edmontoniin Saamme
tehdä täältä Niilo
Pusalle Voin vain sanoa par- haat kiitokseni hänelle Kaikesta
jota hän yrittää tehdä ia on tch-n- vt suomalaisten täällä
Tuntui kun olisin tavannut van- han tutun Oli yhteisiä tuttuja
Suomessa Sillä olimme samasta
pitäjästä alunperin Tässä Niilo
Pusalle pari lausetta henkilökoh-ttaeirsveesitsiiä"
LNävhte"thitä'nRhaualdiulanä'kIitiiUöläläe
niistä Ja lähettää terveisiä sinne
Ottauaan Se nyt siitä asiasta
Seuraava on tuo kalastuskilpailu
23-3-- 75 nähdään yrite- tään narrata kaloja Jos ne eivät
narraa
Siis jäällä tavataan
Ilyvau talven jatkoa kaikille
tämän lehden — VRR
St Catharines
Suomenkielinen pääsiäisjuma-lanpalvelus
Trinity Lutheran
kirkolla Virgilissä 30 3 klo IJö
iltapäivällä Kaikki tervetullei-ta
Past M Kaija
vuotias prinsessa Elizabeth jo-ka
elää erossa englantilaisesta
aviomiehestään oli
Ranskasta Lontooseen viikkoa
aiemmin Tietojen mukaan
Burtonilla ja Elisabethilla oli
ollut riitaa juuri samaisen mus-taihoisen
valokuvamallin takia
Burton sanoi Lontoon Hcath-rovv-n
lentokentällä oleville leh-timiehille
että huhut hänen ja
Jean Bellin romanssista ovat
naurettavia: "Hän on vanha ys-täväni
eikä tässä ole mistään
romanssista kysymys"
tanut uhrimieli jonka ansiosta
taloudellis' vlvoittect tulivat
tävsin täytetyiksi
Toivomme että Jumala saisi
sydämissä siunata ja enentää kai-ken
sen hvv an jonka junhila
tnukana ollert saivat
Kaikille lukijoille toivotamme
siunattua pääsiäistä —TAI
Leikkaa irti
VIIKON SANA
Tuhatvuosikauden lopputapahtumat
Tarkan Raamatuntutkimisen kautta seuraavat tapahtumat
tulevat ilmi tuhannen vuoden lopussa:
1 — Uusi Jerusalem "Karitsan" ia pelastettujen kanssa las-keutuu
alas taivaasta Ilm 21:2 Sak 14: 1—5
2 — Jumalattomat herätetään kuolleista ja näin saatana va-pautuu
villitsemään kansoja Ihnlt 20:78 5 Jeh 5:28 —29
3 — Viimeinen tuomio folioin jumalattomat kuin filmissä
näkevät elämänsä alusta loppuun Ilmk 20:11—15
4 — Toinen Tuli joka tuhoaa jumalattomat puhdis-taa
myös koko maan Ilmk 20:91013—15
5 — Jumala luo uuden Taivaan ja maan Ilmk 21:12 2 Piet
3:11 — 14 Jes 65:17—25 66:22—24 "Mitä silmä ei ole nähnvt
eikä korva kuullut mikä ci ole ihmisen sydämeen noussut ja
minkä Jumala on valmistanut niille jotka häntä rakastavat"
1 Kor 2:9 Jeesus on mennyt valmistamaan meille ihanan tu-levaisuuden
jos vain haluamme kokosydämisesti antautua
Hänen pelastavan armonsa varaan Herran tahto on "että
kaikki tulevat parannukseen" 2 Piet 3:9 eikä kukaan hukkuisi
tulijan essä mikä panee lopun kaikelle synnille Seuraavalla
kerralla tutkimme kuinka kauan helvetti palaa?
Pastori O Orpana Box 2144 Sudbury Ont P3A 4R8
pohjoiseen ja tulonaan
luhlamme juhlaksi
Tässä vhtevdessä
Kiitosaiheena
laskiaishiihdoi
tuloksiin
45
Mar-lee- i
kes-kustelua
ehdotuksia
luvaksi
Siellä ja
meitä
lukijoille
palannut
kuolema