Vapaa Sana, March 25, 1944

              J7- -l!t LAUANT MAALISKUUN MP— SATURDAY MAMCH M MVUY
toisistaan rotettalaa OH
neeseen kivi rhtslsen k
VT?"
: toi!a päädystä Sitl M voi--
UODU peltorerljilti pila tav
bi Ttalflltaot-vesi - iil—n —atn-T Bllrr
1
n yllarTieras tuli itse suu--
yiiitet iL Tällaista tiuinauo-hi- a
el Hilloinkaan o111 uikonut L Mitin takaa löytävänsä Tu-L- a
ilittL P3yt keskellä lattia Ja
synsi kirjahyllyjä isania ia--
KcTiwon -- a suurta nykyaikaista
eosta tutkistellen
Teldia talojanne joutuu nam- -
rksestä pökerryksiln niin ulkona
i lisilli myönsi vieras tuessaan
kädestä tervehtimään
Ilä ninnLSsty Taikka mitä nä
yllään mökissäni et slta paitsi
auria ihmeitä näekään ta- -
hll isäntä vieraansa Konteliai- -
siä ktholttaen tätä istumaan ta- -
leposohvan virkaa toimittavalle
vlaudalle loikoilemaan roina pii
LanckiTelyn jälkeen ehkä parem- -
ESitUlSi
Misti paättelette että olen plt- -
nstkan kurellyt? tiedusteli Yrjö
ifctaen
Tuossa nyt ti suurta tietämistä
Kti uomaan seu uiiumii ja
ken hajustasi
Hatustani ja hajustani? Yrjö
ci ymmälleen haisteli vaatteitaan
trkastell hattuansa
Karikkeita Ja neulasia kalkenlal- -
letkd cie Jäkäläkankaan tuntua
nekonen hajuja Olet kulkenut
netsissSst Tähän aikaan päivää- -
kaskin muutoin olisit vieraakseni
out Ne olivat tosiasioita Joita
cinut kieltää
Teillä on metsäelälmen vaisto!
uralla olette sen noin herkäksi
tt tanut?
Haistamalla
Haistamalla! Nyt laskette lelk- -
Lasken sitäkin joskus mutta en
kertaa Jos tahdot tietää niin
kan minä senkin että olet käynyt
Hotmailiani ja tunnustellut minun
akaiTokslant Voit pesti kätesi
jos haluat vaikka el kompos
tiin myöhään syksyllä mitään
allista bakteereja ole
uurin vieressä telineellä oli pesu- -
saippua ja pyyhlnlilna Vieras
asteli lisääntyvällä mielenkiinnot- -
pientä ilprlsteleväsllmilstä Isän--
ksä vilkaisi ohimennen bänen kä
in olevaan kirjaankin Se oli
3SOFUN HISTORIA toinen osa
katsahti pikku mieheen yhä
kmistjneempänä ja jatkoi mat- -
im pesutelineen luo
Kun olet pessyt kätesi alin kat- -
i kirjoja tai tee mitä tahansa Ml- -
on tttsä luvun loppuun pari sl- -
jotta en halua jättää kesken
Tutkiskelkaa rauhassa
oti tutki vieras katseli Sunnun--
lirin rauha vallitsi pienessä tupa- -
kstossa johon yksinkertaisen lk- -
in lävitse tunkeutui mieto metsän
karetan haju Kirjat olivat enlm- -
Iseen nidottuja siististi avattuja
Meltyja tieto- - historia- - Ja kauno- -
liisuus aakkosellisessa Järjestyk- -
omilla hyllyillään Helposti nuo-et-ä
kalkki kirjallisuus oli rall
ien hankittua aikaisemmilta vuo- -
viimeisiin uutuuksiin Muutamia
tsla hän näkyi lueskellen
useampaan kertaan Isäntä
M lukunsa loppuun Ja sulki kirjan
Nyt maistamme Paukkulan äijän
itikanne runotta
astamta odottamatta hän kiiruhti
ktluusln luo ja kaiveli sieltä hau- -
HU perunoita kukkupääkupllllsen
Ikakontt is ansa han nouti voita
"lasit a kirnupiimää
kat
Kyllä t-lo-ssa
leipääkin on jos
El tarvita leipää kun on näin
M Pah' nasperunolta
Kas ra'T Sinulla on terve maku
Mytlin p „an voi 0n tuoretta ti nihtiä su r-ama-n kirnun tuo- -
Perun&i harvinaisen puhtaita
ahoilla Niitä hvvälli halulla
Historiallisia Kertomuksia
TORIN SUKU
Kertomu Toisen Vuosituhannen Alkuajoilta
Kirjoittanut Aapo Niska
(Jatkoa)
On Vaan miksi kyselet moisia?
Luulet kai tuonelassa sitä tietoa
tarvitsevasi Ei se ole välttämä-töntä
tietää kuka sinne on lähet-tänyt
tien avannut Parempi si-nulle
mies että otat kirveesi
tuosta Ja taistelet Se auttaa Tuo-nelassa
enempi kuin mitkään tur- hat tiedot
Nyt sai Stenkil Jo myös asiat
muistissaan Järjestykseen
Muistatko Outo Kuurinmaalla
uimamatkalla Stenkil nimista
Oöötan miestä Stenkil Rode ni-meltä
Kun oli makot Jo kukku-rassa
ilkeää kuurinrannikon sa-meaa
vettä Ja rannalla ilkeät mie-het
Ja takana aava meri Kun
sltte yön turvissa venerauskalla
pakenimme Nämä sanoi Stenkil
niin nopeaan ettei Outo Joka oli
vähän hidas ehtinyt keskyttää
Luulen muistavani han sanoi Ja
moiset seikkailut el lähde niin
helposti pois mielestä Vaan miksi
hiidessä sekoitat selvää asiaa Sa-noin
Jo että joka toverini tappoi
on varmasti kuoltava Ja se el
muutu vaikka olisimme kiehuneet
hlidenkattllassa rintarinnan Ja it-se
Mana meidät kuiville noukki-nut
Ota kirveesi ryhdy tappe-luun
Minun on oltava pikapuo-liin
Tavast kymessä Tor Alfenpo-ja- n
luona Alä hukkaa aikaa suot-ta
Kuoltava sinun on kuitenkin
joskus Ja taistelussa se menee
mukavammin Siis viimeisen ker-ran:
Ota aseesi astu esiin 1
Vaan Stenkil Rade länsi gööta-lalne- n
kuulu tappelija el ollut ol-lenkaan
niitä miehiä tällä kerral-la
että olisi ottanut haasteen mie
maistellessaan tahtoi Yrjö tietää mi-tä
laatua ne olivat Niiden maku Ja
puhdas kuulakkuus olivat hänen mie-lestänsä
harvinaista Paukkula nau-rahti
— Laatu el perunan maussa mer-kitse
niin paljoa kuin usein kuvitel-laan
— Mikä sitten?
— Jos maamies olet tai siksi aiot
niin arvannet tuon Hän pisti koko-naisen
perunan suuhunsa ja räpäytti
leikillisesti silmäänsä
— Tarkoitatteko ehkä että perunan
maku riippuu maan laadusta ja vilje-lystavoista
— Siltä pääasiassa Jos tahdot saa-da
makeita ja ravlntopltolsia perunoi-ta
niin hoida ja kasvata ne kuten
tämän jalon maanhedelmän alkuperäi-nen
luonto 'Vaatii Luuletko että ih-miset
yleensä viljelevät perunaansa
enempää kuin multakaan peltokasve-jansa
tätä kalkkein tärkeintä seikkaa
vaarin ottaen?
— Eivät kai aina
— Eivät juuri milloinkaan Tiedät-kö
miten menettelee tavallinen peru-nanviljelijä
useinpa sellainenkin maa-kunnan
napa jolla on palkintopyttyjä
Ja kunnlatlploomeja vleraskamarin
hyllyt Ja selnätapeetlt kukkuroillaan?
— En tiedä
— Kuuntele sitten' Mutta ensin
perunaa! Enemmän rasvaista kyyti-miest- ä
perunan nokkaan! Pyorevä
matkamies tarvitsee liukkaan kyyti-miehe- n
Vieras teki kuten käskettiin ja
isäntä piti hänelle esitelmän aiheesta
miten perunaa el saanut viljellä Sii-nä
kuuli ansaitun kunniansa huoli-maton
maan muokkaaja kuin kylväjä
ta adon korjaaja Siemenperunat Ja
PUHELIN 7—7M1
lihyvin vastaan Nayttikö se ehkä
liian epätasaiselta tai mistä Joh-tuikin
Han el ottanut el kirvestä
el keihästä kasille siinä muodos-sa
etu olisi nilta aikonut asei
naan kayttaa Ei sinne päinkään
Hän heitti ne pois kasistaan ku-ten
jos ne olisivat olleet jotain
turhia leikkikaluja lapsille sekä
lahti kaslojossa lähestymään Ou
toa ja pikemmin huusi kuin
Jos Tor elää elääkö vielä Tarro
ja Hukka Ja nuori Palvlo vanhat
tuttavani Saarelasta parlkolme- -
kymmentä vuotta sitten? Niin yli
kaksikymmentä vuotta silta on
kun yksisssä Saarelaa asuimme
(nyk Ahvenanmaa) Silloin oli
Kalervo Suurhaukan poika ohjak
sissa Kova kuin kallio ruumiil-taan
Keihästään heilutteli kuin
itse Thor meidän Jumalamme
Voi armotonta alkaa!
Olin silloin Tormar vllklnglen
kanssa saalistamassa häpeä sa-noa
mutta silloin vielä Tormar
pääsi vielä Jokujen lalvaln kanssa
pakoon jota onnea ei hänellä ol
lut myöhemmin kuin Tor hänet
saavutti Silloin varjele Thor oli
miesten henget helpossa kun Ka
lervo toimi Meitä kaatui kasot-tal- n
Ei lukua ollut eikä kukaan
[siltä välittänyt Kaaduin myös
minä Jaln kentälle keihään haa-va
rinnassani Syvä haava Vaan
kun aloin virkoamaan konttasin
taloon jossa kolmikko jotka mai-nitsin
sitoi haavani Tervalla po-jat
voitelivat pihkakaäreen lait-toivat
päälle Lujat luvut näkyivät
lukeneen koska parani Suurta
arvoa eivät minuun panneet kos-ka
saarelaisille orjaksi lahjoittivat
niiden eloon heränneet Itusilmät
murskataan tunnottomasti Jos peru-noita
joskus Idätetään niin pimeässä
ilmattomassa komerossa piinataan
idut pitkiksi valkoisiksi kuiduiksi
nähtävästi sen vuoksi että mohem-mi- n
tapahtuva silpominen paremmin
onnistuisi Keväisenä kylvöpäivänä se
pannaan toimeen Onnettomat Inva-liid- it
sullotaan märkään sarlraultaan
johon jo tätä ennen hankien sulaessa
on mätetty kahden kolmen laatuista
ulkomaalaista kilhotussuolaa Luon-nollisesti
tällaisella pakkopuristami-eli- a
ja pilskaamlsella maasta kisko-taan
korkeita satoja mutta mitä on
tuo sato? Maan väellä ja rahan voi-malla
uuden kuoren sisään pumpattua
tuomaskuonaa!
Entä miten paljon tällaisesta sa-dosta
mätänee hukkaan kaikenlaisten
ruttohome- - Ja syöpätautien kautta?
Eikö monessa talossa keväisin nos-teta
kuopasta viisikymmentä hehtoa
vaikka kirjojen mukaan sata pitäisi
nostaa? Näin on syksvllä kalenterei-hin
merkitty No nähtävästi noste-taan
ni)os ce puuttuva viisikymmentä
hehtoa ajetaan lapiolla kuopan äy-räälle
hakemaan Hyvää ainetta se
olisi kompostltunkioon Jos talossa
olirl sellainen El ole el ole muuta-kaan
kotoita lantaa josta maa ko-tul- sl
Navetan luukkujen alla on vain
kaksi kevätahavan kuivaamaa olkllan-takeko- a
jotka helnahäklllä sopisi ve-dättää
pellolle Mutta onpa tämän
vastikkeeksi ladon nurkassa kymme-niä
säkkejä keinotekoista pellon höys-tettä
ostouolaa Kun slta hankien
sulaessa kylvää hutkalstaan pltoa-ra- t
hallan härmeeseen niin taas työn-tyy
satoa Ja uutta tuomaskuonaa
Vieras naurahti (Jatkuu)
T CAL1FORNIA
Orange Lemon Lime
Näyttävät hyvältä — Maistuvat hyvältä
Oikeita Mehu-Juomi- a
Silver Foam Dry Ginger AU
Sen raikas ja erikoinen maku puhuu en ylemmyydet!
PULLOTTANUTi
Sudbury Brewing & Malting Co Ltd
Vaan se on shruaaLa Sutta d ole
taikka olet kuka ja kenen aatella
oikeutta nyt kun olen niin lanella
kJeitaA minulta tilaisuutta kilttiä
miehiä helaan hyristä hoidostaan
Siis ja tarttui Outoa kädestä ja
puristi sitä lujasti tulen nyt kans-sasi
koska on sama matka Ja mi-tä
tuohon tulee hän osoitti koi-ranraa- toa
sen me unohdamme
Mini tuon sinulle koiran tilalle
Josko on yhtä hyvä en tiedä
Vaan haukkuu ja puree kuten tuo-kin
Katsopa millaiset haavat te-ki
Jo alkaa vähän punotella Jos
sinulla on tervaa mukanasi pyyn-käs- e
tuohon hiven Nain puheli
Stenkil Ja sai kuin saisikin Outo
Muhkurin unohtamaan koiraju-tun
Vieläpä lääkitsi haavan pi-hasta
ja tervasta tehdyllä voiteel-laan
Stenkil taisi taidon lepyttää Hä-meen
miehet Han ylisti vanhaa
Raukkaa Sen retkistä kertoili
urotytöt ylisti Tämä lämmitti niin
Outo Muhkurinkin mielen että
ennenkun Hameen suussa oltiin
oli kankeus miesten väliltä poissa
Ja niin eräänä pyryisenä päivä-nä
miehet aterioitsivat viimeistä
aamiaistaan viimeiseltä nuotiolta
nousseina Valmiina tavoittamaan
linnanvartijat Jotka seudulla kier-teli
He sammuttelivat miesten tu-let
jos niitä tapasivat HävitUvät
heidän aseensa ja eväänsä jos sal-vat
kasiinsa Täten estäen heidän
kauan linnan ympäristössä elä-mästä
ja tautiaan linnoihin istut-tamasta
He hiljalleen rinnakkain hiihti-vät
katse eteenpäin terotettuna
että jos soturin tapaa ehtisi mer
kin antaa ennen nuolta ehtisivät
singota tulijan turmaksi Outo seu-dun
hyvin tuntee ja tietää tavat
näin metsikössä Vaikka el ole
määrä suoraa tulijoita surmata
usein sen tekevät ettei toiste har
mina liiku että loppuu edes jos
kus vahdinpito Pääsee linnanläm-pimli- n
lepäämään Siinä toivo Jo-kaiselle
Siksi varoen hiihti Outo
Viimeisen puron uoman tavattu-aan
meren rantaan hiihti Rantaa
kierrellen saaret kaukaa vältellen
saapui suoraa ulkomereltäpäln Un-nalahd- en
suulle Vasenta salmea
myötä pääsi omalle tutulle saarel
leen Vartsalon linnaan
Tällä valin oli linnoissa aina ol
tu valmiina kaiken varalta Oli
oltu suoraan miekka ulkona tupes
ta yot ja päivät Hyökkäystä eivät
vlela olleet tehneet Vaan et tietä-nyt
vaikka sen jokusena päivänä
tekevät kun voimistuvat luvussa
Ja kuten arvattiin tuli yritys
viimein Pari kolme auringonkier-toa
kului siitä kun Outo Muhkurl
saapui tiedustelumatkaltaan ko-listettiin
kovaa ja -- uhkaavasti vaa-dittiin
etäisen Veitokkalan linnan
pienen varusväen antautumaan
jos mielivät henkensä pitää He o-v- at
jo tuomitut Kalkki muut lin-nut
ovat yöllä antaantuneet o-ve- nsa
avanneet Siis auki ovi vaan
ja heti! Kovasti säikähti vartijat
taman kuultuaan Ja Jotkut jo
tuumivat ovien ja sulkujen avaa-mista
Tarro vanha raihnainen soturi
tuli vihdoin kun hänet oli herä-tetty
ulos katsomaan mlka on hä-tänä
kun nain kesken unia oli he-rätetty
Ja kuten aina kintereil-lään
seurasi unisennakoisena pie-nehkö
hintelä Päiviö Han saapui
vartijaln keskeen kysyi: mitä tu-ma
melu tietaa? Nyt alkoi myös-kin
Tarra kysellä syytä meluun
joka kuului varustuksilta ja va-rustusten
takaa Selitettiin että
vaativat linnan antautuvan kun
kaikki toiset linnat ovat Jo antau-tuneet
selitti Joku vapiseva poika
Tarra vanha raihnainen kun Jo
oli paljon haavoja saanut Ja an-tanut
kiivastui heti Kun on mo-niin
vuosiin saatu vihdoin vihol-linen
linnan luo Ja nyt pitäisi
luovuttaa linna Ilman taistelua
Hän komensi pari miestä autta-maan
Itseään los porttlvarustuk-sell- e
Jossa saa puhutella hjokkäa-l- a
Han katseli varustuksen yli ja
näki Joukon mlehla Jousilla kei-häillä
Ja kirveillä varustettuna sei-sovan
ulompana Ja Joku Jo odotti
portin takana Nähtävästi odotti-vat
vastausta vaatimukseensa
Tarro huusi miehille kehoittaen
päällikköä Järjestää joukkonsa
Järjestykseen silla han Tarro or
Iloinen kun saa tapella Hän et ol-lut
saanut tapella sitten kun maa-myyräk- si
tuli Jota hän nyt katuu
sydämmensä pohjasta Joku sanoo
portin takaa olevansa Joukon Joh-taja
Suuri soturi länsi Oöötan
maalta eikä halua vuodattaa ver-ta
Jos aukasette portin Hän ot-taa
ainoastaan päällikön muut
hän laskee menemään Kalkki toi-set
linnat on Jo vallotetut ja po-ltetut
Siis Auki ovet ja heti!
(jatkoa vttsaemm emua)
mmmtmmmmmmfvvmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmftfimmmtimmmmfmfm
IfOHHf POfJ'lColuMH
By Viola
MMMMWMMMMMMyMXMMbMMyMywMWWMMMMyM
CARC OF ANLMALS
Be kind to anlmals It is a great
blessing to you Many people
think that in keeping a pet ali
you have to do Is feed hlm But
that is not so Of course you have
to feed hlm but soft vords and
kind ways need also be shown to
anlmals When an anlmal is mls-treat- ed
his sighs are heard by the
Almighty A person who is not
kind to anlmals can be sure that
some great misfortune vvill come
Into thelr Ilves
I myself am a great lovcr of
anlmals mostly cats and dogs
Yet ali I possess is one big black
cat In the way of pets and no
dog If my mother vvould allow tt
1 vvould brlng home every stray-In- g
cat and dog I can plck up on
the Street Rlght at the present
I take care and feed some home-le- ss
cats who stay around my
home But to keep them vvould
be too many cats In one housc
1 adore and greatly respect a
person who is kind to anlmals and
I wlll teli you about a certaln
person omittlng the name
Very close to my home stands
a small brown house surrounded
by great big trees vvhlch make
the house look like an enlarged
doll house The yard Is also
usually very neat and tldy The
mlstress of thls house who Is a
Finnish woman and a friend of
ours possesses a llttle brown dog
and yet each day he cuts up
many pleces of bread and arranges
them neatly and puts them out
side into a certaln place Who
benefits from these? Why the
small chlrptng chlcadees vvhlch
are the only reminders of summer
that blessed season away up here
In the cold north And now these
chlcadees have become so accus-tome- d
to belng fed by her that
there they are vvaltlng for her
each morning Also thls same
vvoman feeds every straylng cat
or dog which comes to her door
Someday a great blessing wlll
come to her of that I am sure
But It Is not necessary to go to
extremes In belng kind to anlmals
If you have a pet which you do
not wlsh to keep have It destroy-e- d
If no one else wants it If any-on- e
Is In doubt about what good
It will do them If they are kind
to anlmals I vvould advlce them
to read the story of "The Dog
of Flanders"
Sincerely — Lahja Makeli
AKK YOU COMPLAINING?
In EnKland two bananas re- -
cently went on dlsplay the charge
belng "twopence a look" for the
eastronomlc rarlty Baths are Ilmi- -
ted to two a week Sherry Is $11
a bottle and Champagne cosls 3ö
Yarn Is so scarce that ixinaon
vvomen have begun utllizlng the
comblnRS of dogs and cat as a
substltute And It is reported that
women are belng forced to us#-unratlon- ed
blackout cloth for thelr
underthings since cven they re-qu- lre
clothlns: coupons
A bottle of Scotch costs 3000
Chinese dollars in Chungklng A
bowl of rlce Is $650 a pound of
pork brlngs $3600 and a palr of
shoes cost $1500
Butter is prlced at $300 a pound
In Turkey and cream In Ankara is
quoted at $240 a fniart
In Durbar South Afrlca tn
asklng prlce for a Zulu wlfe has
sored to $123
Vhen your ash goes to the
laundry In Alglers you must send
your own soap along
Oerman sausa?c now is maac
of potatoes and vegetables wlth
ali meat omltted And you can't
pet more than ten haircuts a year
in Hitler's paradise elther
VOMFV CAV DO 4 JOBS IN 3
A survev by the Industrial Hy- -
glene Foundation discloscs that
vsomen can do about 80 pereen!
of the war Jods neiu u hm
r--w riv rrac made bv Dr C O
Sapplngton of Chicago Industrial
health speciausv " -
war plants in 10 Eastern South-ea- st
and Mlduest States The
plants employ about half a mllllon
persons 131000 of them omen
Among other findlngs the 40-pa- ge
report states that:
Married vromen ith younB
chlldren -- apparently offered the
greatest and most dlfflcult prob--
lem and the one most frequently
eneountered in thls survey"
Chief loss of Ume is caused by
the womens inabillty to do two
Jobs the one at home and the
other In the factory
Although slck absences are hlgh-e- r
for women thelr accldent rates
are generally spcaklng lower than
those for men
There Is a trend tovard the ln-cre- ase of non-lndustrl- al slckness
and Industrial accldents for both
men and womcn
Of the vvorklng-moth- cr problem
Dr Sapplngton statcs: "The prob-lem
was common to most plants
vlslted and appcarcd the chief
cause of fatlgue In vvomcn uorkers
because of lack of proper rest and
recreatlon The common solutlon
is not nov cvident but In certaln
areas the building of the day nur-serl- es
has apparently been the bcst
move"
FR1ENDSHIF
Flatterers look like frlcnds as
wolves like dogs
No cnemy
Is half so fatal as a friend estran-e- d
It has been sald that It Is wlse
always to treat a friend remem-berln- g
that he may become an
enemy and an enemy remember-In- g
that he may become a friend
and hate'er may be thought of
the first part of the adage there
is certalnly much vvlsdom in the
latter
I wlsh my deadly foe no worse
Than want of friends and empty
purse
Our enmltlt-- s mortal our frlend- -
shlps etcrnal
Angry friendshlp Is somctimcs
as bad as calm enmity
An lgnorant friend Is dangcrous
e'er:
A foe who Is wlse I greatly prefcr
An thou wtlt be friends be
friends: and thou wllt not why
then be enemles
Here 's a slgh to those who love me
And a smlle to those who hate
And hatever sky's above me
Here s a heart for every fate
A friend cannot be known In
prosperlty and an enemy cannot
be hldden In adverslty
ALMOST OVER
VVhen March comes round lt's
safe to say
Sprlng is surely on the way
VVhen It comes is It here to stay?
Under the secretlve snow
Daffodlls and tullps know
Now's the tlme to wake and grow
VVatch for the first nest In the tree
And llsten for the songs to be—
8prlng's immemorial mlnstrelsy
The Insertlon omlsslon or sub-stltutl- on
of a single letter In a
prlnted vvord or transposltion of
letters and even vihole Iines often
causes amusement For example
an advertlser vvrote the llne
"Thousands of our patrons are
now wearing trousers of our make"
but the fourth vvord appeared In
print as "matrons"
The poster prlnted to advcrtlsc
and address "VVoman Vlthout
Her Man VVould Be a Savage"
One of the commav had been mls-plac- ed
maklng the flamlng shects
read Instead: "VVoman VVlthout
Her Man VVould Be a Savage
A mlddle-wester- n paper prlnted
Turnlng of the Screw" for Shake-speare
Tamlng of the Shrew"
Some years ago May Irwlns "I
Want You Honey" as made to
read "I Want You Mahoney"
Sudbury Footvvcar
Ainot suomalainen Jalklnslllks
ftudburyssa
L LATVALA
21 Lareh tt Klnq Edvard rakun
DR WOOD
HAMMAtLXXKXRI
ODJs-kaupa- n vieressä
fUHKLIN 7-- 7MI
S Ourham SU — tudbury OnL
A NIEMI
VALOKUVAAMO
M Elsn %U - — tikinr OM
VaiokyvaystyU katkatta lajitu
UH a— 84
M