Vapaa Sana, February 25, 1939

              t M
t i'
i
1
F
!
MVU2 LAUANTAINA KEUUJC 25 P — SATUKPAV F£B U jfO- - 16 n
TAPAA SANA
(FKEEPKEM)
fMDCCNOeNT FINNISH-CAN- A
DIAN NEW8PAPER
raMlahta rrrr Wanatar
kr Tka Vaasa Saaa Preaa
Taroata Oat
UNO UNHOLA PresldenL
VAINO MALMIVUORI Business
Managtr
K C ASIALA Editor-lnChl- ef
Prtvst aidress of Preskient:
4 Sehe St Toronto OnL
Business and Editorisi Departmenta:
260 8padlna Ave Toronto Ont
PHONE WA 7721
Rojletered ai rcord-cUi- s rnatttr
tanmarr lth Ui: at th Toit Otdce
litirlinmt Ottawa Cnt
akacrlptlaa ralra la (ala aad
Saltta Btalrti Vrt Uit 273 Sli
Maalaa %IAM Koar Moalka l0
Tarra Moalaä T3c la larr Caaatrle! rr tftr ss-t- s ii Moata sroo
Aatteellisen työn
vakavuus
Kun i uhutaan tai kirjoitetaan t&
män mantereen suomalaisten aat-teellisesta
ja kulttuurillisesta työltä
niin voimme sitä pathalten ymmär-tää
ottamalla huomioon mlnkälalscia
se on esiintynyt ja missä sen ta-paamme
tänä päivänä
Se on ollut äärettömän kirjavat
Yhtä kirjavaa kuin koko sllrtolals-kansamm- e
Sllrtoljiskansamme muo-dostuu
monenlaisista eri olosuhteista
lähteneistä ihmisistä Jo synnyin-maasta
lähdettyään on yksi ollut yh-täällä
toinen toisaalta Kotimaan
olot jo sinänsä ovat useaan siirtolat
n luoneet omalaatuisen elämän-katsomuksen
joka el ole ollut vaiku-tustaan
jättämättä vielä täällä vie-raissakin
oloissa Synnyinmaamme
maaseudulta on lähtenyt kahdella!-l- a
Ihmisiä: talonpoikia Ja tyttäriä
tekä palkolllväkeä jotka olivat keh-noissa
oloissa joutuneet elättämään
Itseään köyhyydessä Ja alkuperäisis-sä
oloissa cteenplin pyrkivän talon-pojan
töissä Sitten tuli myöskin
niurl osa siirtolaisiamme kaupun-geista
Ja teollisuusalueilta Suomesta
Heillä ollen lähtöisin Jo erilaisista
oloista kuin maalalsväestd oli syväl-le
ulottuvia taipumuksia tykkänään
erilaiseen maailman katsomukseen
vieläpä alunperin eri käsityksiinkin
kuin maalalsväcstöllä Sitten oli
vielä n s
7
slvlstynelstöä jotka
pyr-- 1
johtamaan monille eri suunnille
Kun me nyt tältä pohjalta lahtien
henkisiä ja vieläpä
luirrastuksia tilin voimme paremmin
ymmärtää miksikä ne ovat niin mo-ninaiset
ja Niillä on emut
cmlnalaet ja seurauksen ji
sollaittnaan on inakHln helpompi
vmmartflä myöakin atti tilannetta
inisaä s4lrtolaU1ua olemme tflnä päi-vänä
Eräs Ilmiö
keskuudessa nvkyäaa ou sn tajua-minen
että eri ryhmienkin on lä-hettyst- tävä
toistaan jos vielä aiotaan
suomalaisina Ja kansaUiaunteaa saa
alkavat kuoleman Ja van
huuden takia tuntuvasti hatuta
Uutta verta emme voi
enää saada enempää kuin uutta
voimaakaan siirtolaisuuden kautta
Tämän tietäen Ja tuntien herää ok
varaavassa
takaisin kysymykseen
Caiadan ri(pvai-suu- s
Yhdysvalloista
Vaikka Canada el olekaan ainoa
rnaa maadnassa missä on raskas
'valtiovelka kannettavana on kuiten-kin
mielenkiintoista tietää mistä
i
määrin olemme riippuvaisia naapu-- '
nmaastamme Yhdysvalloista Kuten
i tiedämme on Canada nuorena teol
llsuusmaana ja nousevana kansakun
i
tana ollut aikoina riippuvai-nen
ulkopucliseata pääomasta Vaik-ka
luonnonrkkautemme ovatkin ai
van rajattomat on kuitenkin aina
ollut pula i ääornasta millä niitä ke- -
jhittaä Ja saada ne tuottamaan hyo- -
(
tyk kansantaloudellemme Tässä
suhteessa on Canada kuikkina aikoi
(
na ollut siinä onnellisessa asemassrj
että sillä on ollut tavattoman hyvi
luotto Johon perustaen englantllai- -
'set ja yhdysvaltalaiset rahamioiet
oman senkukka
kirjavat
Ja yhtymät ovat kilvan rientäneet
sijoittamaan pääomlaan
Tähän kysymykseen kiinnitti huo-miotamme
rahaministeri Dunningin
anomus lailamentillc viime viikolla
saada nostaa 750003000 laina jolla
voitaisiin maksaa maksettavaksi
langenneita velkoja sekä lopun käyt-tämisestä
yl'lslin töihin Ja tarpeisiin
Keskustelussa Jota anomuksen joh-dosta
käytiin kävi selville että Ca-nada
on Ylulyv aitoihin velkaa kaiken
kalkkicau noin ja puoli biljoo-naa
dollaria Se on jattiläissumma
yksitoista Ja puoli miljoonaiselle
kansalle kun otamme vielä {tuomioon
että suunnilleen sama määrä on vie
lä Englantiin puhumattakaan koti-maisista
lainoista
Tämä seikka tekee meistä riippu-vaisia
Yhdysvalloista Canada tulee
vielä pitkän aikaa olemaan riippuvai-nen
yhdysvaltalaisesta pääomasta ol-lakseen
kykenevä kehittämään tuo-tantoaan
siinä määrin että se voi
kilpailla maailman markkinoilla
Tieteellisiä paloja
Klokuvafilmejä käytetään nykyisin
yhä enenevässä määrässä matema-tiikan
opettamiseen
Suurin kukka läntisellä pallonpuo
liskolla on tropiikissa kasvava jout- -
oppineisuutensa Kannustamina Ankeriaat tekevät päinvastoin kuin
kivat tätä kirjavaa llrtolalsjoukkoallhpt: ne ™nevät kutemaan suolat- -
suomalaisten
suoniimme
tomasta vedestä mereen ja kuoltek- -
seen siellä
21
joissa
lalvoje-- i '"
syynsä
Ihailtava
kaikkina
jouKKomme
km täyttämän
Amerikan Jc
Yellcvvstonen
karhuUta talvehtivat fiöyrynläir-mittämiss- ä
hbyrv tulee
Vaikka kultakaloille ou
keuhkotautibaktee-- 1
reita niin ei ole kehittynyt!
keuhkotautia
KeLnotekoista marmorfi tehden
aletilevyistä
rista
Auton käsittää
000 osaa
Brittein saa-rilla
yli
brooklynilainen lääkäri sanoo
vien olojen pakosta etti sydäntauteihln Vuo!
tarve tuK--c mmtsia voi
u™- - „i„ nrtilta"n sia ahenal Meisten
ivonantojen
rippeet lähemmäksi toisiaan {
avulla kunnia- - ltaPoahjnois-Ame„rk- „a „„ on lumisin maa
las lop-i- u tälle suo- - vaikutta plpall
siirtokansan pitkälle kult- - jn kulkuun pallo kulkee kaHom
tuurilhselle Ja aatteeillseUe tyUe aksi kvimäUfl siälh
tähän
neljä
niihin
NÄKEMINEN USKOMISTA
BnHai 7FbbbbbbbH aBK-3C-r k ääär w sasiafBaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBiUBBUH Baw H -- Mlr iiBwBBBBABBBbKlt? mm_ Ijb btLaaBaaB?s-L- HHbVbSaj BbT BBBBBBBBBBBBBBBBBHkI-a- J XJBBBBBBBBBBH LfafafafafafafafaKL bbbbbbbbbV
I buLb aLl bbbbbBbmbbbbbLBLLbm
laBSBSBSBSBV aBsBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaB
'BBBBBBBBk_-BBBBBBBBBBBBBBBBBBHB-BH
Charlie Peterson väittää olevarsa ainoa mies joka
on kolme biljaardipalloa seisomaan päällekkäin Se vei
aikaa häneltä 1 tunnin minuuttia
Pakinajutiuja
Terveisiä setä-Sämi- n maasta
Te kai sanotte siihen kuten luon-nollista
että: kiitos!
Mitäkö siellä nähtiin? Hm Siellä
nähtiin paljonkin Ja mikä vielä pa-rasta:
vain hyvää
Olimme ltiiteneet alkujaankin kat-somaan
vain että vieläkö löytyy mi-tään
hyvää Ja kaunista silrtokun-samm- e
rippeissä Emme siis etsi-neetkään
hmlsten Ja Järjestöjen vi-koja
etsimme vain ainoastaan n'ilä
kaansaamlnen
yhtäkaikki
puolia tn ta on ä eUäaa n Bldia ntmUn suomalaisten nuorUoon vosi Mä hltulsenkaan
kultuuritytetä k a Näin rajoittumin „ „„ J_
musmatkamme vain sellaisiin piirei-hin
mistä sitä etupäässä olikin etsit-tävä:
Yhdysvaltain S S Järjestön
keskuuteen
Ja uskokaa tai ei niin siinä emme
pettyneetkään Jäknyt pettvmyk-sell- e
tilaa tosiasiat puhuivat
päinvastaista ja uskottavaa kieltä
siis lauantaiaa-muna
lähetessä kymmentä
kuuluisalle Salman Fitchbur-glss- a
Mass Sanoimme: kuulujalle
jota el suinkaan kukaan kä nekään
tinkimään sillä sitä se jokatapauk-sessa
on Tehdään pikaisia esittely-jä
Kitellaän tervehditään Paljon
on tuttuja entisiltä ajoilta Ajoilta
Jolloin yhdessä kokoonnuimme
luomaan Ja niitä
jotka tEiiän päivään saakka
ovat kunnialla seisoneet Ja yhä sei- -
ovat neljän vuosikymmenen
Yhdysvalloissa on nykyisin Tilanteessa on paljon Uikutta- - lcn-'nJa- n- katsomme suomalaisten sllitolaisten tlUkä sairaalaa vesitasoa ' vaakln Kun viimeksi toisiamme ta- -
taloudellisia! In lääkevarusteita ' kolmekymmentä vuotta
auttamiseksi merellä akapeiln oli nuoria o-te- ttu — ne on sljoit-- i
kahdeksalle lentoasemalle ptt- - Ka uuslen aatteiden Ja ihanteltten
Yhdysvaltain rannikkoa- - (
läksi hiomaan pohaa
i suomalaisten tuulet
Jotkut
luolissa k-iu-ml- sta
lähteistä
vötettv
kokeiluja varten
Karmana
Venäjältä ' valkoisesta
vuonna
Eras
Joka suutta- - tarpeettoman paljon
voidaan
monivaiheiselle
!
saanut
viime
lai-toksia
Pa8mme
tuiskut kestäneelle kulttuurityölle
jonka lippia tänäkin jäivana kun-nialla
kantaa Yhdysvaltain S S Jär-jestö
Nyt istuu tämä joukko nämä sa-mat
miehet vakavina harmaahapsisi-na
saman kysymyksen työväenky-symyksen
edesä Ei euää hapuile
vina eikä utopisteina kuten teimme
Nykyisin on käytännösi nelisenkymmentä vuosipahata tska-poj- a
jaissa en ihkolamppupatn rl erln mutta selvillä tehtävästään j
sähkölamppu ja katkaisija pälmääraästäln
sihteeri
julistaa avatuksi Kdiis- -
liajla oa kolmisenkymmentä da jotain näkyvää lUvimme sementistä ja nitroseilukwsalakec- - raporttien cstvs ja evästen
vähitellen
mekanismi
15
laulua tutki
viime SO
yhteenliittymisen nykjlsfu
pakostakin ja
avutta
samme
jonka lucda
Lämpömäärä
nalalen
Palaamme
Lintujen
ON
awl
maailmassa
45
jotka
„_f
El
koska
Saavuimme
talolle
pidetään
ovenri- -
Toveri relvo
kokoukson
aikaan Aikai
'murtaminen Kohta nikl että eivät
istuneet äiskät ensikertaa natua ate
rioilla El oli opittu puhumaan sen
puolesta niitä pidettiin oikeana ja
puolustamaan asiaa kun tarve vaati
Niin opi ei ollut ojaan kaatanut
Päinvastoin seisottiin yhä vankem-min
sillä maaperällä johon alkujaan
oli asetuttu
Sellaista monta kovaa kokenutta
~11 - C 1XUX i ( t7l~t neu- - vil --- 5- JÄijvffiun iu3fljjaup riipii-burgls- sa
Vakavia olivat ukut mutta
vakavia olivat asiatkin ja yhtä vaka-'vas- tl
ii e nlita JcärntcUvätkin Valis-itu- s
niin vallstusoo oli näillä jo c:i-[nest- äin
valistuneilla miehillä sydä-menasiana
vielä nytkin niinkuin
liikkeen alusikin Sivistystyön sr--
ka on pitkä ja sitä on holdettivr
kin kysvmys Jonka eteen kannattaa
toimia Ja sen nSkyivat edustajatkin
täysin käsittävän Nuorison mu-- i
ei olekaan mikään
[helppo tehtävä siellä paremmin kuin
'täälläkään Canadassa Mutta Caua- -'
dassa el olla vielä sentään niin onret-tomass- a
asemassa kuin
siellä Meillä sentään on vielä myö-hemmin
Suomesta tullutta nuorisoa
jota siellä ci ole tuskin lainkaan
!ioei uvnilmV nllnrlcn mpaa fimln
parhaita vie älj-U- a kun Jqs
Amerikan pitklaikal- -
sesta ollen siis tutki- - eemenlJU
kellon
näin
rakentamaan
liki
Järjetön
liki
voisivat olla heille tarpeen silloin
kun iie itse seisovat kylmän todelii- -
huomiota
herhttanvt Karjalaan matkustus ja
sen jhteydessa tapahtuneet katkerat
pettymvkset ovat edelleenkin kansa-laistemme
Jokapäiväisenä puheenai-heena
lain kummallisiakin Juttuja
kuule tämän jutustelun yhteydessä
Huolimatta siitä että nlita onkin
koetettu suomalaisten linja-kommunisti- en
taholta salata niin et vain ole
heidän taholtaan niitä perrattomlksl-käi- n
aitettj Heidin tacoltaan on
tästä kvsymvksestä ylitetty pitää yl-lä
sellaista käsitystä että ne ihmiset
Jotka eivät siellä viihtyneet vaan tu-livat
pois olhat kai iki lurjuksia ja
lalskueiia eivätkä viitsineet tehdi
Kun tlma
sitten vielä höystettiin sieltä saapu-neilla
erikoisilla klrVUIi joita jotkut
kyllästät koivaukstksl kun olivat
esaneet stalinilaista votkaa että voi- -
a'ue!la
uiiti raukkaninlttelil että olisi taita-nut
enempi ja enempi kan-salaisiimme
siirtyäkseen sinne
KertaUlkkiaan tä-t-- y mvdntää et-tä
ne olosuhteet olivat siellä sletä-mättbm- nt
Ja suhteessa kur-jaakin
kuremmat niihin aikoi-hin
kun siirtolaisuus oli kuu-mimmillaan
ja takaisin alkoi
tulla pälijlrjestykseen 5'uoraeen al-koi
yhl huomattavammat
mäyrät siinä toivossa tttä sieltä
kouerahastoon vähävaraisten
relttensa auttamiseen seKa neuvosto-rajall- a
kertaan
niin ei
kuun ollutkaan enaa dollareita
Karjalsnkuume hiljalleen las-kea
Tusia el ilmaan-tunut
Mufa aina vain
tippua peuynitl takaisin
joista monet alkoi pyydellä
mestakin käsin jo ptiettirahoja pläs
ruaitros-- a on ayt 10000 se kasvamaan rikka-- 1 kin hm jotain e-tko-ts'a
K- - tuin ra- -
ala on kuin ruohoa tunteempumoleellenmumoreisoon umyös- - nadan mloannstielraeiestnen tvläilsiesr'ettrin lri'n
itiuden kansaa vastakkain
TIIU pohjalta katseltiin asioita
tuossa edustajakokouksessa Monta
muuU tärkeät! prcblemia pohdittiin
Mutta niftin kaikkiin ei Ula salli
takertua tällä kertaa Palaamme
niihin Joskus taas myöhenvrin Sen
voimme sanoa että Yhdysval-tain
S vHä elää }z tulet
jokatapaukiesa elimään vLlä mon-ta
pitkää vuctta Vaikkapa siinä-kään
t' niä 0c si£ nuoruuden
viimaa mikä oli alkuasteilla
niin on sen työ siitä arvokasta että
se on kuin tuulfenturut vilja Joka
on päässyt täyteen kypsyyteensä
Pulla Pekka
TULOS
Joaklnlabtn mjist-rackl- n fvysilli-scst- ä
kestävyydestä an attst rouva
Jaara Voniack Dallasista L'SA:ssa
Hän on synny Z$ lasta on nyt
vuoden Ikäinen reipas Ja hyvin-o- i
iloinen 'a käy tyossa perheen-Isä- n
tultua tyukyvyitämäksl Tämä
merkillinen nainen on synnyttänyt
lapsia joka uosi mentyään naimisiin
H-vuotlaa- aa Ykkösten ohella on
lut viidet kaksoset kolmet kolmoset
keri an neloset Ja viitoset Kun
perhe vhavara!suuJen takia ei voinut
kustantaa 12äkär!ä kuolivat viitoset
svnnvttjaan "Ne olivat terveitä kau-niita
lapsia ja nyt ylitä kuu-luisia
kuin Dionnen viitoset" lausuu
äiti elää kak-si
Mikä suuremmolnen perhe Vo-niaekei- lla
olisikaan Jos 'S ta Samuli
olisi älynnjt olla Inhimillisempi ja ot-taa
huoltoonsa äldlu ja lapset niinkuin
tehtiin CanaaassaS
SAI JO RIITTÄÄ
tuomioistuimen
seisoi päivänä muutamana tM-vuoti- as
Eaj Kerld Sanoi Ferid: "Olen
saaiut tarpeeksi vaimostani lUn on
lohikäärme Sitäpaitsi hau on
Minä tahdon nuoremman vai-mon-'
Mutta naisellakin oli hieman
sanottavaa tuomarille: "Mini olen
hauen kvmmenes vaimonsa N')t hän
haluaa ottaa ll:nnen" Tuomal har-kitsi
hetken asiaa ja antoi sitten paa-toksensa
Feildan avioeroano-mu- s
hvlatään Kymmenen avioliittoa
riittää jo miehelle niin lian
olisi 94 vuotiaskin"
Joka ei usko paljoa olet ansa
hän on enemmän kuin luuleekaan —
Goethe
Se Karjalan kuume
Tässä taka uoslna suurta i tjsto Karjalaan paikanpäälle tutki- -
maan asiaa Komitea ineni Ja oltuaan
kuutisen viikkoa siellä tuli takaisin
sellaisen tiedon kanssa että oikeassa
diaan Alvan oikealla pohjalla vielä-ki- n
Ainoastaan muutamia laiskureita
en sieltä lähtenyt takaisin Hehelliset
lekurit Ja rakentafat ovat vieUkln
siellä mukana sosialistisessa raken-nustyössä
Jota vledaan eteenpäin
suuren ruMnnn Johtajamme toven
Stalinin Johdolla
Eikö todellakin ollut suurta Ja
Tietääksemme el kuitenkaan yksi-iää- n
tuenkaan lähetystön JasenfsM
ole Itse mennyt ottamaan osaa tuo-- tvötä tällainen hyökkäys j lion näkemäänsä "suureen rakemus
työhön''
Viimeiset viestit kertovat ett suo-malals- ia työläisiä on vaiulttu el ai-noastaan
Karjalassa vaan muuallakin
vet elia luvin liikuttavaPa tuulella Neuvost Iän Mistä tJini täi- - niitä k häte-s- ä in tMlll selvä 111 Jär- - lainen rakkaus nyt Iskureita kohtaan
'ellä el s'e!!s voinet kuksan alentua ' Johtuu? Vapauden tolmirmila on
vaikuttaa
menepä
Juuri
sinne
paluu
siirtyä
e--
sieltä
itänyt
kerran
vuotias
vaikka
krU in otsaa villttaa lomaiat
set ovat ajaneet väärää kansallis-sumpo- l
tilkkaa Ja ovat tehneet siellä
Itsensä sypäiksl vastavallankunouk-selllsuutee- n
Mutta kyllä se nyt on
sillä tavalta lie ovat olleet
suomrlalsla työläisiä Jol-ta
el mllLän Stalinin dekreetillä ole
voiuut muuttaa heitä
sinne venäläisinä värvättyklän Jos
taas venäläiset vallanpitäjät elvat
oi linnien siellä oloa sietää pi Jelleen olsiat Järjestyä helpommin 11 heidän antaa heille vapaa Ja es- - matkansa tälle mantereelle Usealle j teetön maasta p-lstuml- soikeus Sai- - tuotti valkeuksia paästa pois kun el Uhat vielä antaa vapaan kyydin sinne
ollut varoja vaikka aikaisemmin tadl- - mistä ovat lähteneetkin Sillä kyllä
13 ollessa monet olivatkin verratuin j Neuvostoja on Amerklan finneistä
hyvässä taloudellisessa asemassa i i i iuiiui BiiueiuKsi KaikKi t _hn_iys_ostaynsuiksiraphaal_sj_osna Jeattätvosveonimkaynllä sakaan-na-- i- ja toe
takut noneen tyh-jennetty
anierikankln tas
jäänyt
alkoi
menijöitä enää
vähitel-len
alkoi
at Suo
ndysvalloissa mailia
joissa
voittamiseksi
vain
olisivat
haikeamielin
"Kay
että
että en-nenkaikkea
muuksi Elhan
niin
naitaisi hyvin tehdä Tämä meistä
taalla tuntuisi hyvin kohtuulliselta
suomalaiset Yhdysvallois-sa
ja Kanadassa Tehkäämme Jotain
heidän hyväkseen Älkäämme antako
Straa asian sammua Kutsukaamme
kokouksia kooll Keskustelkaamme
näissä krkouksisra Karjalassa ja y-leen- sä
Venäjällä kansa-laistemme
kohtalosta mitä voisimme
iä™kse„en takaUln wTiuco rolii vpallsanuiraMir---- veomisälämnaecPyorissaekllsJaeoiestkuiaa tseiuhtatdtäaKa njisanieal!täkuipnäkaa
i i muutoin aika
nignvvayta cremmtn sen haa yli --a
kaksi a f--n s
S Järjestö
sen
i
a
tul- -
Nelosista
Istanbulin lessa
Bay
)
—
Ja-loa!
s
ii
Amerikan
vielä olevien
neiaan
m
! Yhdymjae "Antisolun" ajatken 'a toivomme Isää rauHenkin lausu an
ajatuksiaan — Myötämielinen
Sivupaloji
Kokeili VANHA KAStu 3a1SaiaS
Jltlerin propagandamuteii ( ' uamu tarjia r
Sen n t luulisi olevan
t—alnATt r„n jn„a „ 1VIaU m uC ' ?iM
-
TKa O A a tuVl 5 --- ! — vvze_ nneitMkt
opasta -- Canada Call You- - T
että kuvituksen puslesta
edjlllsta kuaa Canaastta ctT
-"- "-'-ui jontuj
" te ir i--
""::": taru JI
a
Mapoleonilla sanotaa
senä kunnianhimon
lainen käsitys että hu
vain lisää alusmaita
saikin sitä riittä stJ
Elban saarella
♦
-- No tiedätkö oliko teta vii teen saaKKa tajultaan s
vanan vaikea sanoa tilij tet1
menui auKaistaan vasta huorm na"
♦
jaiKhina aikoina ou 'at UtlJ
na että Jokainen uif- - iaBjw hänen lapsensa on ka c i iapj
limassa iuinkanan aenee nrt
kuu paalun r naaa li
naamari
Knta
rauKtiian
Chicagolainen tjo-nar- i rm
gan tanol että jo vaimoja he'
tiin miehensä useammasti huit
slsivat kädellään vaikka kervu
kin niin vähempi olit! aicejt Voisi olla ehlä tottakin m!
kyllä hautaantoimittapa hi
tyisl myöskin
Japani kuuluu lupuskin hirb
aii MAiitu juusianus a KIImi
taan Japani samoin kuin moi nyvtsyuammlset" kana on lojt
Kin tullut siihen käsliykseen ttj
lian astlnen hyväsydu ulsyvs
kohtaan on mennyt aivan m-ia- a
Pattorin pieni tyttönen led
huoneen lattialla ja kiyttl joita
sopimattomia sanoja -- Mutta Br-ty-
" sanoi pastori -- Pn et ui
lausua sellaisia sanoja Lupaa r
nulle että et enää tee nti mi
annan sinulle 25 senttiä" B
lupasi ja tai rahan M uuta rr
tunnin kuluttua tuli Betty ulka
itänsä luo ja sanoi hyvin ilo
na: "Itä nyt olen oppinut a-- a-joka
on ainakin dollarin ti
nen"
teatterinjohtaja on i kastanja
den näytelmän Ja ki allija raig
lut kuulemaan niitä n" taja siili i
velee 'Mlna ehdottais 1 a'iän nir41
maan että se laakala n mpar:
sensä näyttämöllä sei sijaan
hän ottaa myikkyä" TeHat'
kvsvl klriaillla 'taiJ tntfA eo-llite-tn miif 'VBI 'lH
tähden että nmpu-- i i -
iukkuvan yleisön "
Japanissa kuulutaa- - ihrfe
van eitä että kiina a set e '
kanest sotia Enf!ann n ji M
kan kanssa vaan tensjaaiji
nm kanssa Se kai r tui tt
sj siitä että Japan n sstlaat
vat valmiina K '--
tn !k-l- fi
rrain
[AtcGill-yli-i- i i
ho i sanoo i '
i en kurittaminen
teenkin kaniKil-- 1
tää siltä mikä i
tajako vai Ijumkim
FldetäXn jo kuulemma a'""'
että fas:ltti-natsi'- a ien t '
' tuu jo Panaman ka-ava- !ls
ka Jes niin on n n snlom ei
kauan aikaa kun se u"t:jJ '
Lsvrence-joe- n suu "
puhutaan paliou
fessorelsta m '
kin kuten seuiai --
hantuomari oli k' k
ja tuominnut usei
Juttuja Ja oikeuJen
tä fHlottamassa i
mistä varten ' T
män miehen laill!sv:
ner kysyi hän m s
morsian vastasi ni
keen kääntyi tuor
leen Ja kysyi Ky
valla "Onko teillä
na oraaksi puolus-- a
t?rs Kuhilla sanf
jes
t- -i r
k "
avioafc1
nmt''
vjrJ :
su- - 'sf
iU- -
13 S
U
-- ::e
" r- - ' - tarf kaikkea vastaan - '" ' - I
laskeutumaan 'naita
toikehan rn U" e
kin?
r-s-fl
s'
tain etu meican
tua
!
HJ
ka
lah