Vapaus, May 14, 1921

              »IfEfTAYMA!
ÖVÄEN VAPAUTUS TAPAH.
jUiEN ITSENSÄ KAUTTA!
VAIN J&EJESTYNEEN£ VOI
TYOVMNLUOKKA VOITTAA!
••n ••
iä-ariepii
tesä
uinaolleen 3ak.d««en Lertomt».
istayana ja ikäänknin voiton var-la
nousi aamuaurinko Idän har-sta
usvista. Uusi päivä syntyi
eästä ja verisestä yöstä. Mlavan
kikkailla kaduilla oli vielä häna-
; punaisten soturien kokoontuös-jaupungin
torille. Keskellä toria
kirkko ja sen vaiheilla aaltoili a-ettujen
bolsheviikkien joukko,
laliput, joita koristi viisisäteinen
;i, lepattivat hfljaa aamutuulessa,
assa kaikui venäläisiä komento^
3ja; toisinaan taas eroitti Saksan-
PuölankieTisiä huutoja ja mää-
:iä. • . ' • ^ ' '
läraä olivat puna-armeijan • etu-kkoja,
jotka olivat vastustamattor
!ä voimaTla syöksyneet Puolan a-,
;Ile ja jatkoivat uhkarohkeata
:tokulk*uaan halki vihollismaan.
lolsheviikkien päävoimat olivat 5
päässäJVarsovasta, jonka lähetty
1 -tapahtui ratkaiseva taistelu,
dän sotiliikkeellämme oli siis tois
öinen merkitys, mutta siitä tuli
ä jännittävä,
'ian istuin viiden kasakan satulas-
Meidän pieni tiedusteluosastom-eteni
täyttä laukkaa rautatielle
tvaa lentokuja myöden. Aseman
ana Soldauhun vievän^ maantien
issa kohtsimme viimeiset punaiset
vartijat. He jäivät pian taaksem
meidän jatkaessa ratsastustamme
ppaasti tähystellen. Puha-armei-seurasi
2—3 ^km. päässä jälkiäm-
. Tulimme yhä lähemmäs vanhaa
isan rajaa, joka nykyään erottaa
ngeressi-Puolan Poramerista.
Ratsastimme yhä varovammin,
itsi mauseripistoolia ja.käsiponime
olin asestettu pienellä englahtilai-la
konekiväärillä, jonka nauhaan
htui 55 patruunaa. Kykenin sillä
vittaessa ampumaan vapaalta kä-tä,
jopa suorastaan hevosen seläs-
Etäältä häämötti jo vanhan säksa-s-
venäläisen rajan punarvalkoinen
irkkipuomi. Tarkistimme aseem-
!. Hiljaisuus tuntui hiukan kam-ittavalta.
Se hermostutti meitä e-mmän
kuin pahin kuulasade. Vih­in,
kun olimme tuskin 400 mtr.
ässä rajasta, kaikui korvissamme
ttu pang-ssh Viheltäen hal­isi
kuula ilmaa yläpuoiellamme.
mä tuntui meistä vapauttavaltJä ja
! uskalsimme jälleen hengittää,
ukaustakaan ampumatta jä -hurra
1 karuutimme täyttä vauhtia ra-le.
Näimme muutamain puolalais-
1 ratsumiesten pakenevan kaukana
letettyään vielä joitakin kuulia vas
imnie pitemmän välimatkan, pääs-
Sangen kevytmielisin ajatuksin ja
hein, joihin sekottui sekä kirouk-että
riemua, revimme pfublalai-
1 variksen tai mikä valkea kotka
n nyt lieneekään — alas tullihuo-enfeatolta.
Hevosemme tallasivat
1 murheelliset jäännökset kadun
«an. Saksalaiset talonpojat toi-t
meille maitoa ja leipää tervehti-meitä
vapauttajina. Hetken kullit
1 kiisimme täyttä laukkaa Soldaun
tä pitkin. ^ : . r , .
Mlrskypuskan tavoin matkasim-sautioittenkylien
halki. Ivan,
on Orenburgilainen kasakka etu-n^
sä. Hän oli keihääseengä kiin-
«nyt punaisen vaatteen, joka -so^
'sti välkkyi auringossa. Itse en ö-mikään
ilmiö, mitä ratsastiistai-
'n tulee, joten minun oli pysytel-
•a Ivanm, tuon siivitetyn paholai-
Vseläpuolella. Mutta jälkeen on
•oä^^aän tahtonut jättäytyä. Van.
mmat kasakat seurasivat kohtuulli
1 välimatkan päässä nieistä; Sol-
°n vesitorni sukelsi jo esiin tai-
"^^^''alta. kun äkkiä saimme nä-
"imme muutamia puolalaisia 7ota-
^>a. Vä,i^,jj^^^j.^^...^^. 100
r.jot,n me eroitimme selvästi hei-
J^ehsnurkkaiset hattunsa puitten
^•Samassa kajahti myös etu-
^ - t o : cKtotanS; joka jäi
; ^ v a t n e Puolalainen katsoi
^toa^i laakaista kiväärinsä ja ka-reunasta
räis-
; ^nn,n kiväärituli. Suun-
-Jutomen toisensa jälkeen tuU-tSr";:'^"*^^
l'k«»>evose.
" ^ • ^ tottunut ammuntaan. Ra-visteli
vain hiukan suutuksissaan pää
tään, kun kuulat kovin tiheästi viuhui
vat sen'ylitse tai kun minä vanhasta
tottumuksesta, tein pienen heilhduk-sen
satulassa jokaisen ammuksen jäi
keen.,' En tiedä sitte, oliko ratsuni
suuttunut cö^yhkeisiih puolalaisim,
jatka niin ^asomattomasti käsitteli­vät
kivääreitään,. että peidän hen­kemme
oD vähän niuikuin vaarassa,
vai oGk» se kentiea j:tt!iriistunut mi­nuun,
kun osoitin noille röyhkeille
ihmisille nim sxLOita kohteliaisuutta,
että fa.Tife»>n»ttte tein kumarrulcsia
heidän puoleensa. Pöm kuului sekä
TOsmmaHaL että oikealla kiväärien
tuttua rätinää: pnna-armeija oli ryh
tynyt hy^:$ämään. Aivan takanam
me tuli eräs tyldstöpatteri täyttä
vaohtiai» pysähtyi pienelle kukkulalle
ja alkoi — yaflcka oli aivan viholli­sen
sibnien edessä ja suojatta — am
munnan. Minua alkoi kaikessa hil­jaisuudessa
juiuuttaa moinen varo­mattomuus.
Puolalaiset tekivät ver-rattaui
heikkoa vastarintaa ja kun
patteri oli lähettänyt muutamia hy-vintädättyjä
^ laukauksia . kaupungin
torille, katsoivat puolalaisiet parhaak
si luopua koko hyökkäyksestä. Rauta
tieasemalta alkoi nousta savupilviä
ja sieltä syöksyvä tulikieleke ilmoitti
pian, että Soldaun asema oli toisen
kerran joutunut sodan uhriksi.
Meidän joukkomme lähestyivät nyt
kaupunkia talkilta tahoilta. Me kuu
si miestä ratsastimme kuin leimaus
rautatieasemalle johtavaa katua. Siel
läoli juuri eräs puolalaisten kuorma
autoista lähdössä^- pakenevia sotilaita
täynnä. Ajoimme, sitä takaa Lauten-burgiin
päin. Täyttä neliä. Mäuseri
pistoolini laukesi kerran toisensa jäi
keen. Puolalaiset vastasivat kone­kivääritulella.
[Koetin pysähdyttää
ratsuni etsiäkseni suojaa. Samassa
näin Ivanin horjuvan. Punalippui-neen
keihäs putosi hänen kädestään.
Tempasin, suitsista kaikin voimin*:ja
hyppäsin satulasta. Ivan-ystäväni
makasi kadulla pölyisenä ja
verissään. Hänen hevosensa nuus­ki
herransa kalpeita kasvoja. Toveri
ni kädestä oli jälellä vain muodoton
möhkäle. Aloin tunnustella hänen
sydäntään, mutta silloin, osui katsee­ni
hänen lasisilmiinsä.'Ymmärsin, et
tä hän oli kuollut. Karvalakki oli
vierähtänyt hänen korkealle otsal­leen.
Kohiott^essani sen reunaa näin
kuolettavan luodin jäljen. Aivan
punaisen tähtikokordin alapuolella jo
ta koristi rauhanmerkki, vasara ja
sirppi, oli. kuula tunkeutunut otsaan.
Haava oli vähäinen ja veretön, hiu-
Ifan sinertävän-värinen, mutta sellai­nen
juuri on kuoleman merkki. Hä­nen
päänsä painui raskaana taakse­päin,
kun hellitin otteeni. Verkal­leen
otin nahkalakin punaisine neu-vostotähtineen
päästäni. Hänen
murteellinen saksankielensä kaikui
vieläkin korvissani. Kuinka monta
seikkailua olimmekaan yhdessä koke­neet.
Hän kaatui aatteensa puoles­ta,
eikä," kuten niin monet miljoonat
mailmansodassa, kapitalistien voitönr
pyyteitten uhrina. :
Siiläyälm saapuivat muutkin PÖIT
kalle. Ivan kärittiin punaiseen lip­puunsa,
joka hän;en., verestään oli tul
lut vielä punaisemmaksi, ja kannet­tiin
lähimpään talonpoikaistaloon.-—
Oli jo hämärä palatessamme Sol­dauhun.
Palasimme hitaasti ja ras­kaissa
aatoksissa. Kuinka monta us­kollista
ystävää olimmekaan kadotta­neet
samalla jtavöin. Kaikki he kaa-tulvat
taistelussa työyäenluokaii
puolesta. Kenen lienee vuoro seura­ta
heidän esimerkkiään. ; Kaikki, o-lemme
valmiit. : Ja me toivpnjme,e^
tä koko työväenluokka olisi valmis.
Soidaussa pdlotti meitä iloinen yl­l
ä ^ . Karauttaessamme taistelun
aikana kaupungin halki, emme; näh­neet
ainoatakaan ihmistä. Nyt oli
kaupunld kansaa ta.y^nä. Iloisia ja
kauniita ihm^kaBVOja^, Ikkunat |uhT
lavalaistuksessa^ ; liput - tangoissa.
Kaduilla vilisi ihmisiä, melu ja ilo­huudot
tervehtivät tuloamme. Voi­leipiä,
savukkeita, suklaata, y. mv oli
runsaasiti saatavissa ja vaivoin onnis
tui meidän estää väestön lastaamas­ta
meitä näillä rakkaudenlahjoilla y-lenmäärin.;
Huippunsa saavutti kan
san Ihastus, kun kuulivat, että panä-armeijassa
oli monta saksalaista. E-räs
ijäkäs vaimo siveli tomuisille kas
voilleni valahtanutta tukkaani ja oli­si
kaikin mokomin tahtonut suudella
minua, jos vain olisi kehdannut. Poi­kaset
kilpäiiivat kunniasta; saada pi­dellä
ratsuanL Milloinkaan emme oi
leet nähneet imoista innostusta tai te
vanneet him haltioituneita ihmisiä.
Myöhemmin yöhön asti jatkui hälinä
ja riemu kaduilla. Siitä ei yksinker­taisesti
tahtonut tulla loppua. Jokai­nen
tahtoi majottaa luokseen aina-
VUjayero. /
Moskova — MaiartvUjelyskomisa-riaatin
asettama erityiiieh komitea,
jonka puheenjohtajana on Teodoro-yitsh,
on alkanut toimintansa luon-toisverotuksen
järjestanjfeeksi. On
hyväksytty seuraavat periaatteet:
Tasavalta jaetan veron korjuuta var
ten kaikkiin veronalaisiin tuotteisiin
nähden ylituotantoa antaviin piir.,
omilla tuotteillaan toimeentuleviin
piireihin ja tuottiamattömiin piirei­hin.
Veron suuruus määritellään
huomioon ottamalla talouksien omas­ta
kulutuksesta ylijäänyt määrä, las­kemalla
se kylvettyjen desjatiinojen
luvun mukaan. Verotuksen kohoa­minen
astettain arviodaan erilaisissa
talouspiireissä yksityisten talouksien
mukaan. Veromäärän kohottamises­sa
ja alentamisessa otetaan huomi­oon,
millainen on kulloinkin ollut
vuoden tulo. Uutisviljelyksiin näh­den
alennetaan veromäärä 50 prosen
tilla.
Elintarpeiden hinnat laskeneet ja
tuonti Pietariin: suuresti lisään­tynyt.
Tallinna — Eilen Venäjältä Tal­linnaan
saapuneet henkilöt kertovat,
että Pietrissa on kauppa huomatta­vasti
elpynyt ja katuelämä vilkastu­nut.
Elintarpeiden hinnat ovat ko­vasti
laskeneet, ja elintarpeiden tuon
ti kaupunkiin on suuresti lisäänty­nyt/
• • •:. - ' •
Wrangelilaisista tullut kommunisteja
Toista sataa Wrangelin armeijan
upseeria, virkamiestä ja pappia on
palatessiaan Venäjälle kääntynyt i l ­moituksella.
Venäjän väestön puoleen
pyytäen anteeksi "erehdystään ja i l ­moittaen
olevansa tyytyväisiä,' pttä
ovat päässeet kenraalien sorron alta^
Pohjois-Venäjän talous.
A. Shilinski julkaisee Moskovassa
teoksen «Europan Venäjän äärimmäi
nen Pohjola», joka käsittelee varsin­kin
Venäjän pohjoisinten seutujen ta
loudellista kehitystä ja valtion talous
politiikan tehtäviä pohjoisessa.
Meriinieltet jhyökän-neet
valtion räken-itukseeit
Baltimore—; Yli kolmesataa lakosr
sa olevaa merimiestä ja heidän synji
patiseeraajaanra : hyökkäis^^ halli-tuksäii
oi^istmaa tulIlfiuDi^eai ovea
vastaan tarkoituksena saada käsiinsä
neekeri rikkureitaii jotka olivat pii-loutuneei
aaopttunn: raikranoliseen.
Useanipia ril^reitai tuQ pahanpäi­väisesti
kplliiäiksi ennenkun poliisit
ehtivät pajiiall6 jai itämällä esiin re
volverinsa^, saivat kiihottuneet meri­miehet
lopulta^ Etajaantnraaan.
Tom Mmeyn juttu ^•
sittelp aluseksi
Mooney pitaa katirautojaan ttunaiaii'
. . osetuluena.
YLI 8500 TYÖL»ISIÄ LOPETTI-VAT
TYÖT NELJÄLLÄ TEH.
TAALLA.
Gompers ei halua luo­pua
leipäpaikastaan
Cindnnati — Joku aika sitten ju-laistiin
sanomalehdissä tiedonafitoja,
joitten mukaan Gompersin ilmötet-tiin
aikovan ensimäisessä AFLm kon
ventionissa kieltäytyvän enään otta­masta
vastaan presidentin tointa.
Täällä pidetyn AFLm toimeenpane­van
kokouksen aikana on Gompers
persoonallisesti kieltänyt kaikki hu­hut
presidentin töitiiesta eroamisesi
taan. — Eipä tiiltenkään Sämi niin
vain luovu: lihavasta'leipäpaikastaan^
eikä Vaikutusvaltaisieste johtoasemaa
taan, mikä antaa häideile tilaisuuden
palvella kapitalistiluä^aa ja pettää
työväkeä. :'/:'[''.•-/'•
' 'o' •
Italian valkokaartia toi-messaan
Rooma Seitsemän henkilöä ta­pettiin
ja yksitoista; tuli haavoitetuk­si
kansallisten valkokaartilaisten ja
sosialistien välisessä^ ikahakassa, joka
tapahtui Castelvetrantossa lähellä
lä Paleremo Shilyäsununtaina.- Mel­lakka
tapahtui poliittisen kokouJuen
yhteydessä.
kin pari saksalaista. Olivat pelkäs­tä
hyväntahtoisuudesta repiä minut
kappaleiksi. Viimein otti eräs van­hemmanpuoleinen
herrasmies rouvan
sa ja tyttärensä kanssa vastatakseen
minusta. Kuljimme heidän asun­toonsa.
Sain tilaisuuden peseytyä ja
vaihtaa vaatteite. Kielt^dyttyäni 0-
lalliseste juttelimme vielä hetken .1-
kaa. Lopen vässrneenä oli,minun sitte
pantava levolle- Mutta puolinukuk-sissaiui
kuulin vielä kadulla huudet­tavan:
<Da vstrastvujet Svoboda ver
likovo Arudovogo narQda>. (Eläköön
koko mailman köyhälistö ja sen va>
paus.)
New York — Seitsemän suurta pa
peri- ja inassatehdasta Yhdysvallois­sa
ja Canadssa käsittäen noin 9 tu­hatta
työläistä suljettiin keskiviikko
na seurauksena työnantajain ja työn­tekijäin
feovittelujen epäoTuiistumi-sesta
uuden palkkasopimuksen laati­miseksi.
; Entinen sopimusaika meni
umpeen tiistai iltaan mennessä.
Työtoimiston antamn raportin mu­kaan
seuraavat tehtaat suljettiin kes
kiviikkona: Union Bag and Paper
Co., Hudson Falls, N, Y,; Sheböygan,
Wis.; St, Maurice Paper Co,, Three
Rivers Que,; Anglo-NeWfoundland
Co., Grand Falls, Nfld.; Abitibi Ltd.,
Iroquois Fallsi, Ont.; Spanish River
Pulp & Paper Mills, Sault Ste. Marie,
Ont.; Espanola, Ont., Sturgeon
Falls, Ont.; St. Regis Paper Cp.,. De-feriet,
N. Y.; Hanna Paper Co., Nor-wöod
ja Raymondville, N. y.
68S lakossa Espanolassa.
Espanola — Täällä oleva paperi­tehdas
on täydellisesti , seisauksissa
käsittäen 685 miestä, jotka, lopettivat
työt klo 7 keskiviikko aamuna. Aino­astaan
kaikkein välttämättömiin, ku­ten,
vesi, voima ja valolaitos onkäyn-nissä.
Mitään rauhattomuuksia ei o-le
sattunut ja työläiset yleensä ovat
innostuneita ja väittävät että se ei
ole lakko, vaan suoranainen työnsul-ku.
.
Neuvotteluita kiiydään New Yorkissa
Neuvotteluja kansainvälisen pape­rityöläisten
järjestön ja paperiteh-tailijoiden
välillä käydään New Yor­kissa
jä hyvin vähän yleensä tiede­tään
miten sopimuksen aikaahsaanti
edistyy. Miesten vaatimuksena alku-peräisesti,—
jonka vaatimuksen pe­rusteella
he yksimielisesti ; äänesti­vät
lakkoon menemisestä 11 pva to|i
kokuuta —- oli 10 prosentin koroitus
voimassa oleviin palkkoihini, > Työn-aintajat
kieltäytyivät siihen suostu-maste
Ja lakko alkoi, Myöhemmin
työläiset ovat perääntyneet tposta
vaatimuksestaan Ja' olisivat,; öllfeet
halukkaita jatkamaan; työt& etisellä
palkkasopimuksella, > faperiheito ja
ei tyydyttänyt- entine/ikään' sopimus,
sillä ilmeisenä torkoituksena heillä o-li
saada palkat Jaskeniaan, jotka en­tisen
sopimuksenkaan. mukaan ei ol­leet
stiuret. 7
Paperi kapitalistit aikoivat alen­taa
palkkoja SO prosentilla Ikuperäir
sesti, tästä sanotean heidän olevan
taipuvaisia luopumaan, vaan sen si­jaan
he tiukasti pitävät kiinni 9 tun­nin
työpäivästä ja vaan tavalliseöta
palkasta kaikelta yliajalta.
Kaikkiaan 19 tehdasta tulee seiio-maan
ellei sovintoa saada ikaan.,
Ellei New Yorkissa käytävät neu­vottelut
johda suotuisiin tuloksiin^lä
himmässä tulevaisuudessa, tulee lak­ko
laajenemaan käsittäväksi Id teh­dasta.
Yleensä vallitsee innostunut
mieliala työläisten keskuudeissa kaik
kialla ja tehtaiden johdon ja työläis­ten
välillä sanotean vallitsevan ys­tävälliset
suhteet. Kuitenkaan työ­läiset
eivät paikallisesti voi missään
alkaa neuvptteioja, kun Paperityö­läisten
järjestön viriailijat pyricivat
saamaan aikaan sopimuksen joka kos
kisi koko teollisontta.-
San Pranslsc^— (P.P.) — Ensi
kerran sen-jSf£eieiif''kuin hän astui
San Quentinin vankilaan heinäk. 17
p. 1918, Thomas J . Mooney tuotiin
San Franciscoon toukok. 2 p. todiste-maan
kuulustelussa, jonka hänen la-kimiehensä
Byron C. Parker on saa­nut
aikaan, terkotuksellä hankkia
Mooneyn jutulle uusi käsittely n.k.
writ atidita querelan perusteella;
Mooney näyttin hyvinvoivalte ja au­ringon
,paahtemalte, mutta hänen
tukkansa on muuttunut kokonaan
harmaaksi. • Sanomalehtimiehille jot­ka
pyrkivät haastattelemaan häntä,
puhui hän. sangen vähän. Miitta sen
sijaan antoi hän allekirjoittamansa
lusunnon, jossa hän huomauttaa m.
m. «Ei .mikään ole tehnyt enempi
kuin nämä pommi jutut järkyttäen'
kansan luottamusta oikeuslaitoksiin
jä oikeusköneistoon. Kuta enemmän
aikaa tätä epäoikeudettomuutta jat­ketaan,
sitii suurempi tulee kansan
epäusko olemaan dikeustaitoksiin.»
Ei halua peittää käsirautojaan.
Valokuvaaja, joka halusi kuvata
Mooneyn; lausui hänelle «peittäkää
käsirautanne». Tom Mooney suoris­ti
itsensä ja lausui: «Ei! Ne ovat mi
nun kunniamerkkiniljl
Hänen todistustaan ei otettu vaan
lähetettiin hänet takaisin San Quen­tiniin,
sillä juttu lykätiin toukok. 23
p:ään, jolloin puolustajan lakimiehen
on tuotava uusia todisteita. Piirila-kimies
on myöntänyt audit querele
writin laillisuuden, jota käytetään en
si kerran Califomian historiassa.
Santeri Nuortevako
vangittu Mos­kovassa?
^
. Suomen Sosialidemokraatti; ker.
toö seuraavan jutun: '
Syytetään gulathauksesta.
Luotettavalta taholta saarnamme
tiedon mukaan on Venäjän ulkoasi-ainkomissaari
Santeri Nuorteva joku
aika sitten vangittu Moskovassa tshe
kan — rieuyostohallituksen ohranan
— toimesta. Nuoretevaa . kuulutaan
syytettävän gulashauksesta.
Jokainen, joka tuntee Nuortevan
luonteen, tietää että syyte gulashauk
sestä on vain tekosyy. Tsheka onkin
saanut ankarat määräykset, että sil­loin
kun vangitaan jOJijiHia hupmatta
vämpia henkilöltä, esim. menshevik-kejä,
aosialivallankumouksellisia tai
muita, ei näitä saa koskaan syyttää
neuvostohallituksen vastaisesta tai
sille vahingollisesta toiminnasta vaan
jostakin taloiidellista laatua olevasta
rikoksesta, esim, elintarpeilla kelnot-telemisesta
tai muusta gulshauksesta
tai sabotoimisesta, —-Muprtevan van
gitsemisen todellisista syistä onkin
useita eri mielipiteitä, arvellaanpa sii
hen psaltaan vaikuttaneen senkin, et
tä hän olisi läheisesti seurustellut
suomalaisten kanssa. ,
Onkohan ylläokvassa Suomen So­sialidemokraatin
uutisessa pukin
sorkka iöydettävi^,^ sillä ,pmi^uls?l-ta
tuntnu,;;että.huom Henkilöi­tä;
ei BÄisi'syyttää muusta, kun jedellä
mainittujen laatuisista rikoksista,
Vastayaliankumouksellinea Sosiallde
mokraatti^kai sillä teiitoö saiioa, että
nuot huomatut henkilöt mahdolliseä-ti
voisivat paljastaa jotain Neuvosto­hallitusta
turmelevia asioita ja siksi
niitä on syytettävä muista rikoksist,
Suoinon Sosialidemokraatti vaan tuos
sakin paljastaa omat hämäräperäiset
tarkoituksensa vallankumoulfsellista
työväenliikettä vastaan. ,
' Suuria metsäpaloja
Michiganissa
Detroit —-Metsävalkeain ilmoite­taan
levenevän suurella alueella noin
puolessa tusinassa kauntiss^ Michi­ganin
valtiossa. Suurin osa meteä-paloista
syttyi stmuntaina ja satoja
miehiä on kuljetettu tulen valtaämil
le alueille tulen tekemää tuhoa py­säyttämään.
Canttdfaiisakin metsavalkeita,
Myöskin Canadassaueeilla alueilla
llmotetaan metsävaDuoiden raivoa^*
itsepiotaisest! aikoo impoYtMrata
hlill& alkomaUti|..r~KQletas. ja
rautatieläisten odotetaan
liiUyvän mgroSStontoi-suuslakkoea,
.
Msuvosto-Vallao Tetarttilanbcit Rttot
•ista tulevat antaraaaiv. ielpai, to
hansille työläisille. Neljälle* ^
toiata kone* Ja rautateoltliiaoa > '
tehtaalle tulee VeaSjao aa-tambta
tilaubdssa >fiN ' '
tHnSfia tySti
kanslbi.
Lontoo — Hallitus antoi kesklviik
kona ilmotuksen, että se oh päättä­nyt
importeerata hiiltä pitääkseen yi
lä maan taloudellista elämää ja ette
hallitus tulee myöskin toimimaan si­ten,
että ulkoa tuotu hiili voidaan \\x
lettaa määräpaikkoihinsa. Täten hai
litus on" antunut suoran haasteen ku
letustyöläisille, mutta voidakseen
välttää samalla kertaa muitten,työvä
enjärjestöjen vihamielisyyden,^ hallir
tus samlla jlmottaa, ettei tätä* hiiltä
voida käyttää yksityiseen vöittpiluun
ja ettei tällä hiilellä ole tarkotiis ra­vitsi
teoIKsuuslaitPksia tai muita ei
aivan välttämättömiä laitoksia (riip­puen
tietjBti siltä missä määrin haK
lltuksen onnistuu saada ulkomaista
hiiltä). ;
Yleismaallisen rautatietyölälsten
toimeenpaneva komitean kokous pi­ti
olla ' perjantaina, jolloin kuletus-työlälsten
edustajat tulevat neuvotte
lemaan myöskin heidän kanssaan, tar
kotuksella säädä rautatietyölälsten
järjestö mukaan yleislakkoon, silnä-tapauksessa
että hallitus tulee edel­leen
pysymään uppiniskaisella knnnal
laan.
. A*ema kärjistyy kummaltakin
. • • . puoleen. ..
Ennenkuin tuon kokouksen päätök
sistä saadaan tieto, on asema epäsel­vä.
Hallitus pn rohkaistunut siitä,
että sen on onnistunut purkaa ulko­mailta
saapuneita hiililasteja «vapaa­ehtoisella
» (rikkuri-) työvoimalla ja
•useissa tepuksissa vielä onnistunut
kuTettäa "tämä hiili rautateitä myö-s
ten.' • • •
Mutta samaan aikaan saavat työv.
järjestöjen jp^itohenkll. yhtämittaisia
kyselyjä union työläisiltä, selloisilta
kuten esimerkiksi kaasulaitosten työ­läisiltä,
että onko unionmlesten peri­aatteitten
mukaista käytt. teollisuuk
sissa tätä «karvajalkain» työvoimalla
hankittua hiiltä. Union johtajjiin on
annettava varma ja päättäviit vstaus
tällaisiin lukemattomiin kysymyk­siin.
•
Lakon vaikutukset ulottuvat koht»,
! laajalle. ' ' •-•
Suoraan sanoen lakon vaikutuk-'
set ulottuvat jo laajalle. Kun nyt
jo alkaa olla 4,000,000 miljoonaa työ
Iäistä työttömänä lakon vaikutukses­ta
ja vielä uhataan kutsua sellaista
suurten liikkeitten kuten kuletus; Ja
rautatietyölälsten järjestöt lakkoon,
aiheuttaa se koko tuotannollisen elä­män
halvaantumisen Isossa Britanni
assa. • ••
Jo pidetään varmana, että Englan­nin
unionistinen työväki tulisi npu-dattamaan
yksimielisesti suurlakko-kutsua,
koska se ei halua olla tekeml
sissä «karvajalka» työvoiman kanssa
ja^ taistella toisia uniotevereitaan vas
taan.' Työnantajat < ja - v^IlassaoKjat
kyllä toivovat," ettei työväki- jaksai­si
kauempaa alkaa. pUa lakossa, koska
unioitten rahavarat ovat vähissä. Sa
maila aik^a elkulttenk. ole tehty mi
tään kaivostyöläisten lakon, sovitta­miseksi.
Kulelustyöläiset kannattavat lak­koon
yhtymistä.
Neuvosto-Venäjä. on tilannut Ruot
sista 1000 kpl. rautatien . vetureja,
jotka tullaan valmistamaan seuravaa-ti:
60 kpl. tänä vuonna, 200 kpl.
ensi vuonnd Ja siitä eteenpäin 250
kappaletta kunakin vuotena. Tuo ti
laus pitää olla vlmis 1925 eli silsa lä­hes
viiden vuoden kuluttua. Hinnan
edelläsanotusta tilauksesta kerrotaan
olevan 230 miljoonaa kruunua.
Venäjän antamat tilaukset tulevat
suuressa määrässä helpottamaan
tilannetta Ruotsissa, Jossa työttö­myyttä
kuten kaikissa muissakin Eu*'
ropan maissi lukuunottamatta Venä-jää
on ollut huomattavasti.
Työt ovat annettu noljälletoista e-'
rl konepajalle, jotka tulevat työssä
käyttämään tuhansia miehiä, voidak-:
seen suorittaa tilaukäen määrättyyn
aikaan mennessä.
Milloinkahan Canadan ja Ameri­kan
kapitalistit alkavat teettämään =
työtä Venäjän hallituksen laskuun,
sillä vallitseva työttömyys täällä on
siksi räikeä, että jo olisi, aika joain
toimia työttömyyden helpottamlsek-;
si.
ulkomailta tuotu hiili vain jatkaa
taistelua ja on sen terkotuksena
6 •••••
..Debsin parjaus uhkaa
hajottaa keskusneu-voston
f • •-—r
San Francisco — (P.P.) —- Täkä­läinen
Työväen Keskusneuvosto on
hajaannuksen edessä sen Johdosta,
että nuevoaton virallisen lehden «La-bor
Clarion» tolmlttoja James W.
Mullen on maintiun lehden toimitus-kirjotukscssa
hyökännyt Eugene V.
Dcbsiä vastaan, kutsuen häntä m.m.
«rikkuriksi». Masinistlcn ja kokkien
ja tarjoili jäin järjestöjen edustajat
ovat esittäneet keskusneuvoston ko­kouksessa
päätöslauselman, missä
vaaditaan Mullenin pyytämään an­teeksi
ja peruuttamaan syytöksensä
ja seisomaan AFL:nkin ottamalla po­liittisten
vankien amncstia-kannalla.
Mainitut uniot uhkaavat, ellei pe­ruutusta
ja anteeksiantoa tapahdu,
erota keskusneuvostosta, Päätöslau
selma on lähetetty Mullenille tpj-menpiteitl^
vartan, ' . , |
« = 4 ^ '-
Sosialisti ei saa puhua
ylopistossa
Ebslantilaisen Daily Heraldin toinit
tajalto kielletty oikeus puhua
Oxfordin yliopiston tyo-vaenklubissB.
Lontoo -r- George Lansbtiry, Lon­toon
sosialistisen päivälehden «Daily
Heraldin» toimittaja kiellettiin puhu­masta
Oxfordin yyliopiöton työväen-:
seuran järjestämässä tilaisuudessa,
huolimatta siitä, että hänet oli pyy­detty
aikaisemmin siihen'. Kielto teh
tiin sanotun yliopiäton :johdon tahol­ta
sillä tekosyyllä, että se, tulisi:vai­kuttaman
epäedulllsisBti ylioppilas ko
kelaltten opiskeluun. Mahdollisesti
Lansbury olisi selostellut' kapitalis­tista
järjestelmää tuomitsevia aaioi-te
ja ylioppllasnuoriSp,'Joka bn por­variston
tulevaisuuden toivo, ei 'saa
tulla saastutetuksi sosialistien lausu­milla
totuuksilla.:
, , , , , , 0 - 4
Kaivoslakko' vaikuttaa
n Robert William8 lausui keskiviikko > ^ •••
na seuraavaa: «Me emme tee mitään
erotusta ulkomilta tuotuun hiileen, Xoritoo — Teollisuus elämän la-käytettäköön
sitä mihin tarkotukseen mautuminen' Englannin hiilenkaiva-hyvänsä.
Me sanomme että kaikki jajnjajj^n ygijtutuksesta on huomat-
. . 1 1 « . » M M S l 4 - # r ^ i t ^ i - t i t i i i l i vain infUftA t • .*M -M / •* .J.J. ' -...11.:,. tavasSa määrässä haitannut ulko­maan
kauppaa. Huhtikuun kauppa-näännyttää
Kaivostyöläisten Federa- -^QUI^Q on ainoastaan jonkun verran
tioni taipumaan ja alistamaan.-Mei=^ jjQjjjg^pjpi jjuin puolet tavallisesta
dän pyrkimyksemme on jouduttaa kaupasta. Edelliseen vuoteen ver-lakon
lopettamista kaivostyöläisille p^^^ on maahan tuonti huhtikuun
edullisilla ehdolla.» kuluessa vähentynyt 77 miljoonalla
punnalla, kun taa* maastavienti on
van. Jos tulta ei piakkoin saada laskenut 46 miljoonalla punnalla,
sammumaan ja edelleen pysyy yhtä Suurimpana syynft'tuohon tilantee-kuivana,
uskotann tulen tekevän mii seen sanotaan olevaö paraillaan käy
Joonien dollareiden vahinkoja/haas- tavan hiUeäJö^VBJain lakon, Joka vai
kaamalla metsää> ihnusasunnoite kuttaa baltflUteesti Bnglanni^ maihin
y.m. teoliisafli^^luiaroihin nähden.