Vapaus, May 14, 1930

              Sivu 2 Keskiviikkona, toiikok. 14 pnä — Wed., May 14 No. 113 —
2 Ä
VAPAUS ( l Ä R t y ) ^ _
«'kfccliact: KooiioTi 1038. — T«i»it«» 5J6W. — KiriMkMvpp* OKTm.
An OMil I» !>• «a^bMMd: V«y«M. PX>. Bo* 69. SuU>axr. Oa«.
ItMOTVSillNNAT VAPAUDESSA f
tUri^tlklMmafim* tlM kexu. $2JOO Uiri kaxu. — AwU>liUf*m araMUJ* «•«BtoW«trt»fc
» • p«)w.t—BM. — MiaKsa»ottoilaM<>kwt SOe ketU, «XO » k«tM- - SrrtT»»iI»olokj«t IIÄ
•«rta. f : M S ke.tM. — AmaloeroilmooUet |24» keru. MX» kakrf karua. — Kiitoaitaiatok»*
•L» kait». — JCHoUnaiiilautakM» kana. SO IXaiaka» kiiteaUaaaalU tai «UMat^axarUa. -
' ^ • J a t M B liKtot ]• aMI«U»«l«kaat SOe kana. « 1 ^ kolaia kniaa. Til^UaUMltaiiaa Ja Uisvta»
•CaMtnriM (M. vaa^ittaaaM, «ikatatata flaMtstbiau ataUroaa. ' , _
<;«M*I »irettUipg ntcfc 7Sa 1 ^ c a l . iad». »I^Iot.» «fcaica faa aiafb UMMtm. 7U. Tk.
/•««aa ia (fa« bcM a^treifiaioc aeitioa aaoaf ika Fiaaiak paella im Caaada.
TILAUSIIfNNAT» a AMSt. t kk. trut. i kk. »l.TS ia I kk. tlJOO. — TUIriMlialUa ia Saa
i<K«aMUIai i tk. VbM. 6 kk. Ja 1 kk. %\J». ^
Jaa «tla eulloia takaaaa aaa «aataoala cefiodiaeea kir{
i l t l a ; «B jicnaoaalUaana niaatUi f. V . AfaLirlat, lilkkaankoltaja.
fclfjottakaa aa^aUaas liikkaa*
Kansainliitto on sotaliitto
«Kommunistit ovat kaiken aikaa
väittäneet, että Kansainliitto kai­kista
kaunisteluista huolimatta on
pesä, jossa suurvallat punovat so­tajuonia
toisiaan vastaan j a rakcn
televat yhä uusia ryhmittymiä Neu
yostoiiittoon, hyökkäystä varten.
Porvarit, niihin luettuina etupääs­sä
sosiaiistifaseistit, ovat tämän
kieltäneet — tietenkin vastoin pa
jempaa tietoansa.
Nyt sen myöntää, vaikka kaut­ta
rantain, niinkin taantumukselli-ne
lehti kuin torontolaincn Glohe.
Se kertoo, että eräs Kansainlii­ton
komitea on laatinut suunnitel­man,
joka automaattisesti _altir»isi
kaikki Liiton jäsenet rahallisesti
lukemaan niitä kansoja, joiden
kimppuun hyökätään. Tämä on
itse asiassa sama suunnitelma, jo-
|a Suomen edustaja koetti a j a a v.
3924, siinä ilmeiscssii tarkotukses-sa,
että Suomi, köyhyydestään
}iuoh'raatta pääsisi toteuttamaan
Jjyökkäys-aikccnsa Neuvostoliiton
Jciroppuun. Mutta kaikki brittiläi-
" fe'6eh vaTlfikunlaan , !kuqluvat halli-iul^
scti- jj^i|<äsivät fcjidotukscn,^ j
. r.iC^lobc j>yt'8aH(M> "vaaralliseksi."!
-ii<'Nyl^inen «hrfotus ori Etelä-Eu:,
' fVdpah iriaislta'liittäisi n, j a leliti kcr
'''^'öottaii i^anadan! 'edustajaa yjidessä
.^,i|iuj(<|en ii^r^Uit^iH^^^ ,maii|en : edus­tajien
kanssa pontevasti torjuiria^ii
"'iämän vaaran. ' '
;• j-> lichden selostuksen muk^fm <, ^n
rf;i'«hdoUis,: pinnaltaan melkoN.viattjo-
* 'ötaii'rtäköinen; Kansainliiton sopi-
'^'%us jd"äalli^6|Usfesti t^v^lläa L i i -
\^on Jasji^pptgävyslfiinaan nyokkayK-
/'iplj/ubjfUiiii' joirtPiicitö. >iuUai las-;
.,eä^:!lniiiikuin. muussakin, aalie >pn
t aate |a kSytähtö' o n käytäntö: L i i -
' 'löft''j^biiimuköe^^^^ jää va-pVacbtöiscksi,
niutta nyt ehdote­tussa
suunnitelmassa ennakolta
yelvotcltaisijn Britannian valtakun-la
ryhtymään toimenpiteisiin, joi-biii
brittiläinen yleinen mielipide
varsin vastahakoisesti suostuisi,
«illoin kun tullaan vaatimaan nii­d
e n toimenpiteiden toteuttatnista.
Viimeisten aikojen sotia ja so­tahuhuja
seuranneille o n varmaan
Uiankin h y v i n tunnettua, kuinka
vaikeata on heti sodan uliatcssa
j a vielä kauan jälkeenpäinkin oi-iceuden
mukaisesti ratkaista, kum­piko
puoli on syyllinen sotaan c li
iiurapiko todella on hyökkääjä,
^ m . tällä hetkellä on Keski-Eu-rppassa
puoli tusinaa niin .vaaral­l
i s t a paikkaa, että niissä voi sola
ricliahtaa ilmiliekkiin minä päivä­nä
tahansa. Canadan, niinkuin
muidenkin brittiläisten maiden vä­estön
tulee kieltäytyä suunnit«?l'
mistä, jotka vclvotlaisivat ne r a -
hallis«(li avustamaan sitä puolta,
joka pinnalla katsoen näyttää ole­van
oikeassa, mutta ilse asiassa on­kin
moraalisesti vääräshä.
Oleltakaammc esim., että Puo­lan
ja Liettuan välillä j^yltyif;! sola
Vilnasta, jola Puolue on vuusikau-
»ia pitänyt hallussaan, välillämältä
Kansainliiton toivomuksista. Jos
nyt Liettua ampuisi cnsimäisen
laukauksen, niin kumpiko puoli
olisi hyökkääjä? Kumpaako Ca­nadan
pitäisi kannattaa?
Olettakaamme, eitä Itävalta
päättäisi liittyä Saksaan, niinkuin
sen väestön valtava enemmistö ha­luaa;
ja olettakaamme, että Rans­ka
ja Italia, niinkuin alkaa näyt­tää
luultavalta, silloin aselluisivat
TmBlakkaisilie puolille. Pitäisikö
Britannian v a l t a k u n n a n sitoutua
automaattisesti sotkeutumaan täs­tä
aiheutuvaan sotaan?
Olettakaamme, että Balkanin
maissa syttyisi sola Kroatian tai
Makedonian itsehallinto-kysymyk­sestä.
Pitäisikö Canadan lisätä en­nestäänkin
suuria sotavelkojaan
toisen taikka toisen puolen autta­miseksi
— sodassa, jonka suhteen
canadalaisilla voi olla ainoastaan
sangen hämärä käsitys oikeasta ja
vää^ästä^ •• ' ' '('
Laivastokonfercnssin ' raucti^ssa
pa|ja,stunu|. yäarallisqii Jännittynyt
jiif^nncjffanp.kan ji» ?tai»an välillä
olisi: Jehdonr. mielestä: brittiläisten
otettava varotukseksi a i k a n a , jol­loin
heillä on yltäkyllin tekemistä
omilla alueillaan. Enemmät se-kaan|
p^|?p^jpjii r,9p .ma.ntcreen
asipihin.iyon ,päBttuväsli;; torjuttava.
uEikä moillä puolestamme o l e mi-
'tään i^ltä Vastaart, että aiiläkih Ca­nada
pysyttä>kyisi^^^^w^^^
sodista ja sotaliitpjsta, cn^nnäkin
Kansainliitosta,,: joka ainakin "aat­teellisesti"
velvoitaa ' auttarnaan
toista taikka toista puolta, itse­kään
tietämättä, kumpiko puoli on
"oikeassa", kumpiko "väärässä."
Rauhan aikana saattaa kyllä
porvarillinenkin lehti, vieläpä sel­lainen
iiuin Globe, puhua järke­västi
meidän solaan sotkemista
vastaan. Multa annas, että tosi­aan
uhkaisi sota, jossa Canadan
kapitalistien edut olisivat vaaras­sa,
olisi samainen lehti niitä innok­kain
sotakiihkon liclsoja, eikä sil­mänräpäystäkään
epäröisi, millä
puolella moraalinen oikeus on.
Kapitalistien omislaman j a heidän
palveluksessaan olevan lehden
mielestä on oikeus a i n a sillä puo­lella,
millä näiden kapitalistien
edut ovat.
Meidän mielestämme oikeus o n
aina sillä puolella, mikä o n työ
vaenluokalle edullisempi. Eikä s i
tä puolta o l e vaikea löytää, sillä
se on aina vastakkainen kapitalis
tiluokan — ensi sijassa oman
maamme kapilalisliluokan edulle.
Taistelu ''msemmisto"4iiottduja vastaan
Neuvostoliiton kollektivisoimisessa
talonpoikia kohtaan; toisinaan
ovat nämä virkailijat itse joutu­neet
niiden vastavallankumouksel­listen
pauloihin mitä oli luikerrel­lut
järjestöihin (toimeenpanemaan
ryöj-föjä, omaisuuden tasanjakoa,
keskivarakasten, vieläpä köyhäin­kin
talonpoikain vangitsemisia
jne..». Monissa piirikunniasa l a i -
minlyöliin kollektivisointia valmis­tava
ennakkotyö ja puolueen poli
tilkan perusteiden kärsivällinen
selittäminen köyhille ja keskiva­rakkaille
talonpojille ja sensijaan
on käytetty virkavaltaisissa käsky­kirjeissä
paisutettuja numeroita ja
kollektiiviprosenttimäärän keino­tekoista
kasvattamisia (useissa p i i ­rikunnissa
ovat kollektiiviset yri­tykset
muka 'iisääntyneel" muuta­missa
päivissä 10:stä aina 90 pro­senttiin).
Tämä on. vastoin sitä Leninin
ohjetta, että kollektiivit voivat ol­la
voimakkaat ja menestyä ainoas­taan
silloin kun ne perustuvat va­paaehtoisuuden
pohjalle. Samoin
rikotaan Puolueemme 16:n konfe­renssin
päätös, jolla kielletään
pakkokeinojen käyttäminen kollek­tiivien
muodostamisessa. Edelleen
rikotaan maanviljelys-arteleistä
(työkunnista) anneltuja asetuksia
jotka on vahvistanut Kansankomi-saarien
neuvosto ja Neuvostoliiton
Keskustoimeenpaneva komitea, ja
joissa sanotaan, että maatyöläiset
sekä köyhät ja keskivarakkaat ta­lonpojat
"vapaaehtoisesti liittyvät
muodostaakseen artelin."
Näiden puolueen politiikan vää­ristelyjen
lisäksi on paikoin sattu­nut
sietämättömiä ja vahingollista
tapauksia, missä asuinhuoneita,
pientä karjaa, siipikarjaa ja lyp-
.sykarjaa, joita ei ole pidetty kaup-patarkotuksia
varten, on pakolji-sesti
so.siaIisoitu (vallattu yhteis-omaisuudeksi)
ja tämän yhteydes­sä
tehty typeriä yrityksiä hypätä
artelin kollektiivimuodosta, joka
on kollektivisoimi^Iiikkeen perus-renkaita,
kommuuna-muotoon. He
unhottavat, että juuri tästä syystä
Puolue piti yälttämättömänä laa-;
tia asetukset • raaahviljeiys-arte^ia
eikä maänviljelyskdinmUunaa var­ten.
Tämän tyhrnän suhtautumi­sen
t a k i a ' o h ' köilektivi^öimih«i
saatettu huonoon maineeseen
useissa piirikunnissa, j a talonpo
h u o m i o U k o l l e k t i i v i e n parantami- i J a joko .entisissä p u n a i s i s s a sissi
joukoissa. Punaisessa armeijassa
tai laivastossa tahi kyläkoulun
opettajina, kuitenkin sillä ehdolla,
rtiä mainitut lienkilöluokat mene­tät
takaukseen sukulaistensa puo-
Ic.-ta:
6. estämään torikaupan lopetta-ini3?
n ja avaamaan uudelleen jo
secn ja peltotöiden järjestelyyn
jolla kollektivisoimisessa jo saavu­tetut
tulokset ön vakaannutettava
j a maanviljelys-artelien edullisek­si
muovaaminen on taattava tar­peellisilla
taloudellisilla ja pu<-
luepoliittisilla toimenpiteillä;
3. estämään maanviljelys-arteli­en
muuttamisen maanviljelyskoni
muunoiksi' ilman piirin k o l l c k ' i i - i en talonpoikien, joihin sisällyvät
visteh yhdistyksien tahi piirin t<>i-i myös kollektiivien jäsenet, vapaa-meenpanevan
komitean vahvistu^-1 >een valtaan myydä tuotteensa
ta, sekä lakkauttamaan pakollisf-n i torilla;
asuinhuoneiden, pienen karjan, sii-1 7. jyrkästi lopettamaan- sen me-pikarjan
jä lypsykarjan sosiaUsf»i j nellelyn, eitä kirkkoja suljetaan
minen, milloin niitä ei pidetä kau|'- iiailinnollisfa tietä sillä tekosyyllä,
patarkotuksia varten; j ellä väestön vapaaehloinen toivo-
4. tarkastamaan luettelot niist.i • inus tuota sulkemista tukee. Kirk-henkilöistä,
joita on kovisteltu ku-1 kojen sulkeminen on sallittava a i -
lakkeina, sekä luettelot niistä heii noaslaan siellä, missä ylivoimainen
kiloista, joilta on äänioikeus r i i - - väestön enemmistö todella sitä tah-tetty
ja korjaamaan kaikki ereli- j too, ja silloinkin vasta kun piirin
dykset mitä on tehty keskivarak- toimeenpaneva komitea on vahvis-kaitlen
talonpoikien, entisten s i - 1 tanut talopoikien kokouksen pää­lavoin
osallisena tuon pasifistisen
valheen verhon repimisessä laok-katoverien
silmiltä."
Toveri Väätäinen, joka Sosialis­tisen
Nuorisoliiton jutussa saaman­pa
pi:kän tuomion kärsittyään oli
päässyt vapaaJcsi vasta viime vuo­den
keväällä, lopettaa puheensa
seuraavasti:
" T u r u n hovioikeus el lopeta
luokkataistelua tuomioillaan. Rivit
sijoukkojen jäsenten, kyläkouIuj'-i>
opettajain sukulaisten sekä Punai­sen
arineijan ja laivaston sotilai
den suhteen;
5. tiuka.sli noudattamaan kulak­kien
kollektiiveista sulkemismäii-räystä
sekä äänioikeutensa menettä­neiden
henkilöiden, tehden kuiten­kin
poikkeuksen sellaisten perhfi-den
suhteen, joiden jäsenet uskol­lisesti
ovat palvelleet neuvostoval-
^uljetut torikaupat, samalla jättä-, täytetään. Oltuani 4 vuotta vanki-
" «sssa en huomannut luokkataiste­lun
sinä aikana pienimmässäkään
määrässä heikkenevän."
"Vainojen avulla voidaan tuhota
yksilöitä, kuten tuhottiin m.ra. to­veri
Väinö Vuorio- Ihraisen fyy-silliset
j a henkiset ominai^yudet
ovat rajoitettuja. Mutta luokka-taistelijoita
on kymmeniä tulian-sia
tässä maassa. Heitä kaikkia
ei voida tuhota, vaikkapa yritettäi-siinkin,
sillä samalla tuhoaisi por­varisto
itsensä. Luokkataistelu kul­kee
meillä samaa vallankumouksel­lista
latua kuin se on kulkenut
Neuvostoliitossa. Se esimerkki joh­taa
Suomenkin proletariaattia tais­telussaan."
Nämä muutamat otteet jo osoit­tavat,
millainen luokkatietoisuus js
taisteluhalu elähdyttää Siiomer
työtätekevän nuorison parhaimmis­ton
edustajia. Varmaa on, että sa
mä henki j a tietoisuus johtaa Suo
men työläisnuorison sen vaikeassa
taistelussa valkoista terroria ja
fascismia^vastaan, voittoon!
liiksen. Henkilöt, jotka ovat syyl­lisiä
ilkeämieliseen talonpoikain
uskonnollisten tunteiden loukkauk­seen,
on saatettava edesvastuuseen;
ja
8. poistamaan tehtävistään kaik­ki
sellaiset virkailijat, jotka eivät
kykene tai tahdo tarmokkaasti tais­tella
puolueen politiikan Vääriste­lyä
vastaan, ja täyttämään heidän
paikkansa toisilla.
Suomen yallankiiiDonksenineii nuoriso iuokka-tuonuoKtuinten
edessä
Suomen fascistien hyökkäys val­lankumouksellista
työväestöä vas­taan
kohdistuu erittäin raskaasti
työläisnuonsoon. Tammi-, helmi- ja
maaliskuun ajalla on T u r u n hovi­oikeudessa
käsitelty suurta kolmi­osaista
oikeusjuttua, jossa on syy
tcttynä ollut nelisenkymmentä vas-tliunalaista
työntekijää. Syytteen
aiheena on ollut osanotto vasemmis­tolaiseen
työväenliikkeeseen, kuu­luminen
S K P : n ja Suomen kom­munistiseen
nuorisoliittoon. Tässä
erässä pii, ,113 kumpuIcsel|iBessa. nuo­risoliikkeenä
tc)iminutta, ioyeria.
Heitä, oli syy-tptty osaUisturniscsta
.^yöläisnuprison julkis.een. opiiskeiu-loirniptaaii
j a salaiseen; kommunis-i
t i ^n i.niiprisoliiton toimintaani. Nä-
.inuprfit i.typlai^ oyat jo mar­raskuusta
/ lähtien viruneet ohra­han
komeroissa, saaneet kokea mi-
. Lehtemme l k. 6 p:n numeros­sa
ollut alakerta "Vasen, oikea ~
vasen, oikea Neuvostoliiton talo­uspolitiikassa"
on herättänyt huo­miota.
Kun lählccmme oli epävar­ma,
ilmaisimme jo silloin epäilym-nit
sen paikkansapitäväisyydcslä.
multa emme silloin olleet tilaisuu­dessa
sitä huolellisemmin tarkista­maan.
Siinä näkyy olleen tärkeitä
ja harliaanjohtavia asiallisia vir­heitä.
Sentäliden pidämme tarpeel­lisena
Jalkasta kokonaisuudessaan
sen kiertokirjeen jota yllämainitun
;alakerran kirjoltaja piti niin kään-itecntelceyänä:
Neuvostoliiton fi.e5kuskomitean
kieriokirje kaikille Puolue-järjestöille.
_ Moskovassa, Maalisk.
15 p. 1930.
kollektivisoinnin edistymisestä
«komitealle tehdyt selostuk­set
osottavat, todellisen ja vakavan
mrneslyniisen ohessa, että joissa­kin
piirikunnissa on puolueen
politiikkaa eräissä tapauksissa
vääristelty.
Ennenkaikkea on loukattu vapaa­ehtoisuuden
periaatetta kollektiivis­ten
yrityksien muodostamisessa.
Useissa piirikunnissa on vapaaeh­toisuuden
sijaan panlu pakottami­nen
sellaisilla uhkauksilla kuin
äänioikeuden peruuttamisella y. m.
Senjohdosta osa keskivarakkaita,
vieläpä köyhiäkin talonpoikia
kohdeltu kulakkeina. Ylidc^sä tai
kahdessa piirikunnassa nousi tuol­laisten
"kulakkien" lukumäärä
niin korkealle kuin 15 prosenttiin,
ja niiden henkilöiden luku. joilta
äänioikeus oli riistetty. 15—20
prosenttiin. On myös sattunut ää­rimmäisen
raakaa, inhottavaa ja
rikoksellista kohtelua, mitä jotkut
alemmat virkailijat ovat osottaneel
jat poistuvat hätiköimällä kokoon^ tä kauheinta ruumiillista ja hqnkis-hotastuisla
-ko»tnnuunoisla, joilta lä piikaa. Siitä huolimatta- bö dvat
puuttui kestävyyttä ja elinvoimaa.
Siten on rrköttu sitä Puolueen
käsityskantaa, jonka mukaan k p l -
Icktiyisoimisen muoto nyky|ietkel-lä
on , artcU) ei ..kpmmnuna; Kesi
kuskomiteaa' ' tunnettua päätöstä
tanimik O p :ltä, j orika mukaan at-teli
on kdllckiivisöimiseh' ' "pefiis-mupto
eikä ajattelematonta hyppä­ystä
artelista kommnunaan ole
sallittava,'on rikottu.
Keskuskomitea harkitsee myös
välttämättömäksi huomauttaa puo­lueen
politiikan suorastaan sietä­mättömästä
vääristelystä uskonno}-
nollisia ennakkoluuloja ja taikuuk­sia
vastaan käytävän taistelun suh­teen,
sekä kaupungin ja maaseudun
välisen tarvikkeiden vaihdon suh­teen.
Tarkolamme hallinnollista
kirkkojen sulkemista ilman asian­omaisten
kylien väestön valtavan
enemmistön hyväksymistä, jollai­sesta
menettelystä tiseimmissa tapa­uksissa
on tuloksena uskonnollis­ten
ennakkoluulojen ja taikuuksi­en
vahvistuminen, sekä myös tori­kaupan
lopettamista, joka johtaa
kaupunkien ruokavarojen huonon­tumiseen.
Tämmöiset menettelyta­vat,
joita harjotetaan "vasemmis-to"-
fraasien varjolTa, epäilemättä
lisäävät vettä vastavallankumouk­sellisten
myllyyn, mutta ne eivät
ensinkään sovellu meidän puolu­eemme
politiikkaan.
Keskuskomitea • katsoo kaikki
nämä vääristelyt puolueemme po­litiikan
ja sen johtavain elimien
päätöksien suoranaisiksi rikkomi­siksi,
joista ainoana tuloksena voi
olla »maaperän vahvistaminen puo­lueessa
oleville oikeistolais-ainek­sille.
Keskuskomitea katsoo kaikki
nämä vääristelyt kollekUyisoimisen
edelleen kehittymisen pääesteeksi
ja luokkavihollislemme suoranai­seksi
kannattamiseksi.
Keskuskomitean mielestä pn
kolleklivisoiniisen nopea edelleen
kehittyminen ja kulakkien lopetta­minen
luokkana mahdoton ilman
näiden vääristelyjen pikaista pois­tamista.
•
Ke^uskomitea velvottaa kaikki
puoluejärjestöl:
1. luopumaan eräissä piireissä
käylclyistä pakollisista kollektivi-soimismenelelmislä,
ja edelleen
hellittämättä työskentelemään ta­lonpoikain
vetämiseksi Icolle^i-veihin
vapaaehtoisuuden pohjalla,
sekä lujittamaan jo olemassaolevia
koUektiivbia yrityksiä:
2. . kiinnittämään virkailijain
kapitalistisen oikeuden edessä reip­paasti,
miehekkaästi, kuten vaiti
vallankumouksellisten etujoukko voi
^ h f ^ , ' - ; : '
' Setp^tamme lyhyesti otteita eräi^
deri tovereiden puolustuspuheista
osoiljtaaksemme', :ihi!tei» rohkeasti
luokkatietpiset .. 'nuoret työliiiset
ptjpiustavat asiaansa lupkkatuomio-istuiiifien
iäessä,"
TöivP Karvonen, helsinkiläihen
nuori työläistoyeri, jota syytetään
osanotosta julkiseen ja salaiseen
nuorisotoimintaan (jota syytettä
ohrana perustelee m.m. sillä, että
mainittu toveri 6n kaikissa kysy­myksissä
aina esittänyt opportu­nismista
vapaata katsantokantaa),
selostaa asiallisessa puolustuspu­heessaan
joutumistaan »työläisnuo­rison
luokkataisteluliikkceseen mu­k
a a n , kuyäa työtätekevän nuori­son
kurjaa taloudellista asemaa,
paljastaa porvariston sodanvarus-telut
Neuvostoliittoa vastaan, so-sialifascistien
nuorisoliiton ja oi-kcistP-
opportunistien osuuden luok­kataistelussa,
päättäen puheensa
seuraavasti: 'Nuoret työläiset eivät
tyydy teidän tarjoamiinne järjes­töihin,
sillä ne eivät ole vallanku-
Piiksellisia järjestöjä. — Julki­set
järjestöt te voitte hajoittaa,
mutta salaisiin eivät kyntenne ulo­tu.
J a kuitenkin on niitä -jokaisella
työpaikalla, sillä jokaisella työpai-
]<alla elää työläisten mielessä viha
tätä sorto- ja riistojärjestelmää
vastaan. — Olen valmis tässä pai­kassa
julkisesti huutamaan: Elä­köön
Suomen Kommunistinen
Nuorisoliitto ja Kommunistinen
Nuoriso-Iht;emationaIe.
Oikeuden jäsenet j a yleinen syyt­täjä!
Olette kax kuulleet sanottavan:
Hukkuva tarttun oljenkorteen.
-Tässä seison minä eräänä oljen­kortena
j a sanon: Tartu vain, hu­kut
sinä sittenkin."
Kalle Lindholm niinikään helsin­kiläinen
toveri, osoittaa puhees­saan
fascistien nuorten työläisten
opiskelujärjestöihin kohdistaman
vainon luokkaluonteen. Hän mai­nitsee
m.m.: "Työväenluokan nuo­riso
tahtoo oppia voidakseen täyt­tää
suuren historiallisen tehtävän­sä:
hävittää nykyinen riisto järjes­telmä
j a luoda tilalle uusi, ihmis­kunnan
onnea ja hyvinvointia vas­taava
järjestelmä, sosialistinen yh­teiskunta.
— Estämällä työväen­luokan
nuorison opiskelun luulee
vallassaoleva luokka voivansa vält­tyä
historian tuomiosta, mutta se
erehtyy. Työväenluokan nuorison
siveellinen ryhti pitää sen taiste-luknntoisena.
Se opiskelee kiel­losta
huolimatta. Se taistelee it­selleen
ihmisoikeuksia j a se voittaa
taistelussa. Olen nähnyt nuorten
työläisten c|nskelevan. Tunnen
heidän taistelmisa. — Vankilamuu­rien
sisältökin lausua jokaiselle
luokkamme nuorelle: opiskele, tais­tele
j a voita."
Tatu Väätäinen, Helsingissä toi­minut
työläistoveri, osoittaa laajas-
Anmmtilliiien liike
sa ja perusteellisessa puolustuspu­heessaan
kapitalismin nykyisen pu­lan
syyt ja muodot. Neuvostoliiton
sosialistisen rakennustyön kasvun,
imperialistisen sodan varustelut —
sekä- selvästi ja suoraan, ,tosiasi­oiden
valossa — Suomen so.sialide-mokratian
kehitysvaiheet vallanku­mouksen
jälkeisellä ajalla ja sen
nykyisen fascistisen luonteen.
Hyökkäävä, voimakas, rohkea pu­he,
jossa toveri Väätäinen^ rehdis­ti
selostaa kantansa nykyhetken
tärkeimpiin,.kysymyksiin! Xainaam-me
siiliä,otteita, Kuvattuaan Neuvps-toliton
,&-yuotissuunnitelman);imer-kitystäkapitalismin
jätteiden, hä­vittämisessä
maaseudulla Ja . kau­pungissa,
jatkaa h ä n : ' ' T ä m ä ,toi
.isia takaa sen,, ettei Neuypstolii-tpssa
rakenneta uudelleen kapita­lismia,
kuten sosdemit väittävät,'
vaan sosialismia, uutta yhteiskun­taa,
joka jo cnsimäisiä askeleita
ottaessaan osoittautuu olevansa
kapitalistista yhteiskuntajärje^'tys-tä
korkeammalla asteella. '
• Ilmankos kapftialismi, tahtookin^
sen tuhota. Se huomaa, siip^ ,taiou-'
dellisen kilpailijan Ja " v a a r a l l i s e n "
,esimerkin ^ toisten maitten, tjröy^es-tölle.
Senvuoksi varustautuu kapi­talismi
kfinsainyälisessä mittakaa:-
vässa hyÖkäämään Neuvostoliiton
kimppuun, jota sunniteltua rosvo-retkeä
papit näkyivät jo rupeavan
maalaamaan "ristiretkeksi", " p y ­häksi
sodaksi" pakanuutta vas­taan.
Siinä on se "itäinen vaara",
jonka varjolla m.m. Suomessa käy­tetään
tänäkin vuonna n. 650 milj.
markk:ir nälkäisiltä työläisiltä ja
'talonpojilta riistettyjä varoja so­tavarustelu
ihin.
Työväenjoukkojen mielenilmauk­set
vastustaa sotaa, jolloin he ovat
tuoneet julki tuon ainoan, oikean
rehellisen rauhantunnuksen, kun
kerta imperialistinen sota ei ole
muuten vältettävissä — "imperia­listinen
sota muutettava kansalais­sodaksi"
— onkin saanut porva-rillis-
sosdemiläiset fascismin asialla
ajajat kaikkein pahimmin raivoi­hinsa.
Tarvitseeko minun edes mai­nita,
että yhtenä todellisena eikä
pienimpänä minunkin syyttämisen
aiheena on se, että porvaristo
päättelee minunkin olleen jollain'maan työnantajia vastaan. Toisin
Runsaasti työtaiste­lulta
Belgiassa
Äskettäin Belgiasta saapuneet
tiedot kertovat, että siellä on puh­jennut
runsaasti työtaistelulta.
Niinpä;, m.m. viime viikon torstaina
puhkesi Brusselissa suurissa hotel­leissa
j a ravintoloissa keittäjien
lakko, vaatien palkkoja korotetta­vaksi
11 prosentilla. Joukko ho­telleita
j a ravintoloita suostuivat
heti työläisten vaatimuksiin, -tois­ten
jäädessä edelleenkin lakkoon.
, Puutyöläiset ja putkityöläiset
lakkoutuivat äskettäin Charleloin
alueella kaikilla * rakennuksilla,
vaatien palkankorotusta. Lakko
jatkuu edelleenkin.,;.,, ' ;
Viisisataa kivimuuraajaa;.pnii la-'
kossa Brusselissa,: • Työnantajat .pii
sivat suosljuvaisia makaamaan, vvai-^
den; prosentin, ., palkankproituksen
mutta työläiset .vaativat IfaJiden^
kymmenen. ,pros,entin . korotusta.
Kaikkia Bruss^lin, rakennuisttypläi-siä
uhkaa 50 centimcn,.palkanalen-nus,
tunnilta, mutta ^siitä huolimatta
taantumukselliset uniojohtajat kiel­täytyvät
kutsumasta työläisiä
puolustustaisteluun j a , , tu_kcmkan
kivimuuraajien . j. palkkata^^^t^Jua.,
vaikka,,8p on ainp^, tie py^yttääkT
seen.pajkat. edes,>siUä, tasojjla ,,i?iiss^
pe nykyisin pyat. yleisesa^^^^
nustyöläiaten :äänestyksessä^,!'^^^^
oli kysymys icijVipiuura^jijgi^ .Rype­misestä,
annettiii^. löistaya , cpejn-mistö
tukemisen puplesstä;. jnutta
taantumukselliset johtajat kieltäy­tyvät
mitään asian hyväksi toinii-masta.
Antverpenissa antoi kommunisti­nen
puolue telakkatyöläisille ke­hoituksen
24-tunnin lakosta. Taan­tumukselliset
uniojohtajat, työnan­tajat
ja viranomaiset liittoutuivat
heti keskenään kommunistipuolu­etta
vastaan. Seurauksena kommu­nistien
agitatsionista on ollut, että
työttömätkin ovat ryhtyneet (tuke­maan
telakkatyöläisiä.
Yhteistyössä taantumuksellisten
uniojohtajien kanssa, , ovat hiilen
omistajat varustautumassa palkan­alennuksiin.
Ensimäinen alennus
tuli voimaan toukokuun 1 päivänä
j a käsitti selviisi prosenttia. Kom­munistit
vaativat sensijaan palkko­ja
koroitettavaksi. Kaikkialla ovat
taantumukselliset uniojohtajat kat­kerassa
taistelussa kommunisteja
vastaan, koettaen väittää, että nä­mä
ovat kykenemättömiä taistele-
Iskon
sanoen: he tarkoittavat, että pal­kanalennukset
täytyy antaa tapah­tua
ilman taistelua! Sama tahti
näkyy taantumuksellisilla olevan
siellä kuin tälläkin mantereella.
Rakennusmaalarit Louvainissa ja
lähistöllä ovat ryhtyneet lakkoon,
vaatien palkkoja korotettavaksi
puoleentoista franciin tunnilta,
maksupäivä vapaaksi j a n. s. eng­lantilainen
työviikko, ^iisi j a puoli
päivää. Työnantajat ovat kieltäy­tyneet
koroittamasta palkkoja,
väittäen, et:ä elintarve-indeksi on
laskenut ja tämän vuoksi heidän
siis muka on mahdoton koroittaa
palkkoja. Työläiset kuitenkin py
sj-vät tiukasti vaatimustensa* taka­na.
Valistustyöläistcn unio piti
myöskin äskettäin kongressin Brus­selissa.
Viime kongressissaan mai­nittu
unio liittyi Parisin valistus-työläisten
kansainväliseen. Tämä
belgialainen unio on taantumuk­sellisten
hallussa, ollen heillä enem­mistö
union keskuskomiteassa. Vii­me
kongressissa olivat vielä vie-
Työväen urheili
perustettu Wanu^l
Viime sunnuntaina oli w«:
koululle järjestetty tilaisuus
tarkoituksena oli saada Wa
nuoriso vedetyksi mukaan urh
mintaan ja tarkoituksena oli
syntymään työläLsten urh
paikkakunnalle. Asia^^ta d i
min jo viime torstauia alustan
keskusteltu ja myöskin toi]
koekirjotus jäseniUc. Seurau„
raina"">re'uvortoliiton " valistustyö- ^^^^^ ^"'"^ sunnuntaina
Iäisten union edustajat, mutta nyt J ; f «ontunut koululle, jossa'a
Wanupm osasto toimii, suuri im'
tari aiäkinen 680. EucnoTj^fc^
Hanninen 62.
yieismestaruus seuraavastiÄn
mestari V . K a n g a s 2 « 5 i - i
nefelt 243.31, 3.» H f H c a i m i r S - :
ja 4) V . L a m m i 203.00. Nuc
jassa: 1> mestari Aame
195.40; 2) V. Hännhien 284.45^
Buchowski 176.36.
Yleisöä oU kilpailuja seti.
syrjäiseen paikkaan verraten'
laisestL
olivat siellä Amsterdamin keltaisen
ammatti-internationalen herrat.
Kongressi meni täydellisesti taantu­muksellisten
tahdin mukaan. A i ­noastaan
Vervierstä j a Charlerois-ta
olevat edustajat arvostelivat te­rävästi
taantumuksellisten johtaji­en
edesottamisia.
Kaikista näistä . edelläolevista
huomataan, että Belgiassakin,
taantumuksellisten uniojohtajien
luvatussa maassa, nouseyat työläi­set
johtajiaan vastaan. Eikä se ole
luonteenomaista ainoastaan Belgi­alle,
mutta samoin on laita kaikis­sa
Europan maissa. Joukot hyl-kiiävät
sellaiset johtajat, jotka kul­kevat
luokkasovittelun tiellä.
TYÖVÄEN URHEILU
Sisähyppymestaruus-kilpailut
Long
Lakella
Uusi liiton ennätys pituoshypyssä.
Saavutti Kangas tuloksella 298,
entinen ennätys Rintamäellä
tuloksella 284
-. Viime.t- sunnuntaina-; , suoritettiin
Long Lakella Jyryn iofaneenpanemi-
Ganadan TUL-n! suomalaisen
Saöston- sisähypipr/mestaruuskUpailut
litiög Laken •BviomalaLiella-. haalilla.
Osftnottp kUpailuihIn Plt heikko, SUT:
lä kilpailijoita!! ei-Imläantunut.kuin,
kahdfctä •« seiirastav' nim/i i Sudburyn
kisasta ja Long ' "Laken i "JyrystäJ]
Kummastakin vain jokunen, vaikka,
varsiakin,,jKls^s^a .olisi li^ppääjläj
päljoii'enemmänkin. ' " ' ,
^Mestaruuk^tta •kilpailtiin: kahdessa
sarjassa; nim.? .muorten ja/,yleisessä,,.
' L o p u s s a puliui T U L : n ' s u ^ ,
s i h t e e r i , selostaen lyhyesti'jililÄ^
k u t t e i t a mitkä ovat pakditfcarji
Tfieisfefesä-sarjasm oli S a n o t t a j i a . v i i - väen ottamaan ohjelmaani
nuorisoa, ulkopuolella olevat
k a a n laskettuna noin
henkeä, etupäässä paikL
nuorisoa j a paikkakunnalla
sesti oleskelevia työiäisiä.
teen oli myöskin kutsuttu
suom. jaoston sihteeri. Yk _
ti päätettiin perustaa urheilu
nimeltä VVanupin Visa. joUe
s y t t i i n mallisääntöinä olleet'
pienillä korjauk.si]la ja Jo
myöskin C.T.U.L. suom. jao
säännöt sekä päätettrln Iiitt>-ä
hen. Seuran puheenjohtajaksi
U i n T. Tainio ja sihteeriksi
Laakso. Johtokuntaan tulijat
M a n n i n e n , Oiva Mäki ja HJ.
M a n n i n e n . Huvitoimlkuntaan
t i i n I r j a Koskela. Impi Vauhto;
T. T a i n i o . O. Mäki, p. Jurmu jalj
T a i n i o . Tilintarkastajiksi va
Aune H i l l ja Martta Hakola. Voj
m i s t e l u n ohjaajiksi: naisille
L a a k s o j a m i e h U l e T. Tainio,
u r h e i l u n ohjaajaksi Isä
Sanomalehtiraportteriksi Martta ]
k o l a . Tulevan toiminnan su
lussa k i i n n i t e t t i i n yleisurheilun
h e l l a erikoisesti huomiota my
p a l l o i l u u n .
J o h t o k u n t a valitsi iieti jälkeen]
tämässään kokouksessa varapu
j o h t a j a k s i H j . Mannisen,
h o i t a j a k s i O. -Mäen, jäsenl
n a i s i l l e A i l i Mannisen, miehille
M a n n i s e n . Johtokunnan sanon
tikirjeepvaibtajaHqit >{AUJJ
Päätettiin hankkia rata- ja
urheilusäännot isckä' pistekirja, p
täkirjat y.m. tarvittavat t<
liiieet. Liittotoimikunnalta
pyytää lupa saada järiestää';^Ki
heinäkuuta yleisurheilukil^llu(§
' ^ a h u p i n osaston kesäJuhlfeii^JSi
teen.
'aX'- ijä- nuoi-teni sarjassa -kohner/ Yileeii-,
«ä eivät kilpailijat oUeet:.oikein-:hy­vässä
vh-eessä. Ainoa'laji = joka. o)i-nistui
kol^talaisesti oli pituushyppy,
jogsa'kangas hyppäsi tiUden ennä­tyksen.
Toisissa lajeissa Kan­gas
epäonnistui, pääsemättä lähelle,
kään entisiä tuloksiaan. Järnefelt
sensijaan hyppäsi kokplailla varmas­ti
jokaisessa lajissa, vaikka ei hä-nessäkään
ollut sitä vetoa kuhi t a ­vallisesti.
Tulokset yksitylslajelssa olivat seu­raavat:
Pituushyppy: mestari V. Kangas
298, I. Järnefelt 291, H j . Hemmhikl
283, V. Lammi 253 ja Arvi Mäkinen
237. Nuorten sarjassa: mestari Aarne
Mäkinen 241. V . Hänninen 223 Ja L.
Buchowski 205.
Korkeushyppy: mestari V. Kangas
130, L Järnefelt 130 (edellinen voitti
ulisinnassai, Hemminki 125 ja Lam­mi
1^.5. Nuorten sarjassa: mestari
Hänninen 99.5, Mäkinen 99.5 <edelli-nen
voltti uusinnassa) ja Buchowski
94.
Kolmiloikka: mestari Järnefelt
B48, Kangas 843, Hemminki 827 ja
Lammi 615. Nuorten sarjassa: mes-
Ensi perjantaina ne sitten vapim
päivänä poliisiputkaan raahatut
sudburylaiset työläiset istutetaan
"korkean raadin" eteen ja anne­taan
porvarillisen lakipiiskan soida
heidän selissään.
Kuten kai jokainen lukijamme
muistaa, päästi SudbuKyn poliisi
"lapualaishengen" aalloilleen vappu­na,
kiikuttamalla kahdeksantoista
työläistä mlelenosoituskulkueelta
tunkkaisiin ja haiseviin putkiinsa
vain senvuoksi, että nämä luokka-tietoisina
halusivat panna vastalau­seensa
mielenosoituksen muodossa
»tätä porvarillista järjestelmää vas­taan.
Enempää kun nlm. e i .tässä
"suloisessa" yhteiskunnassa tarvita,
kun jo raahataan Pontius Pilatuk­sen
eteen tuomittavaksi Ja tuomiot
useinkin riippuvat siitä, minkälaisel­la
luonnolla varustettu Pilatus kul­loinkin
"oikeutta" istuu.
Niin, "lapualaisuus" on jo ehtinyt
tänne Canadaan saakka. Eräs leh­temme
ystävä j a lukija, maaseudulla
elävä farmari, sanookin sattuvasti
"lapualaisuudesta", että se on o i ­keastaan
suomeksi käännetty ninai
fascismista, — niinkun se onkin.
Fascismi ja "lapualaisuus" ovat
ihan yhtä maata, niiden eroa ei
huomaa mistään.- "Lapualaisuus" on
vain eräänlainen suomalainen
muunnos - fascismista, eikä soinkaan
ainakaan parem^iaan suuntaan ke­hittynyt.
Se on sellaista korpifas-cismia
Mussolinin aloittamaan ver­raten.
:
Tämä korpifascismi on sitten a l ­kanut
vaikuttaa myöskin Canadassa,
jota riettauden oppia toisinaan
kutsutaan myöskin sievemmällä n i ­mellä
"kansanvaltaisuudeksi". Niin­pä
sitten tämän samaisen korpl-fascismin
edesottamlsena raahataan
ensi perjantaina Sudburyn poliisloi-fcjButeen
lähes parikynunentä työläis­tä
ja — kaikesta päättäen — mät-käistään
heille sievoiset tuomiot siitä
hyvästä, että ovat inmisinä korke­ammalla
kulttuuritasolla kuin yhteis­kunnan
ohjissa istuvat 'lapualaiset".
Luokkataistelua käydään kaikki­alla
j a kaikkialla ovat luokkataiste-
11 jat osoittautuneet olevansa ihmi-dnä
mitä parhaimpia, sivistyneitä
ja tietoisia. Tämä seikka juuri u -
selnkin nostattaa rahan voimalla ja
notkean selkärangan ansiosta johto­paikoille
nousseita kapitalismin edus­tajia
työläisiä^ vastaan, jotka Pvat
korkeammalla henkisellä tasoUa kuin
he itse. Jcäuunen fasnrin tietää sen
tosiasian, että sellainen ihminen, j o .
ka älyllistä tasoltaan on heikko,
vihaa aina silmittömästi Ihmistä, jo­ka
osoittautmi häntä itseään
etevämmäksL l^mä i ^ i n t t n vai­kuttaa
monessa asiassa, eikä
suinkaan kaikkein vähimmin
juuri silloin kun on kysy-asiassa,
eikä suinkaan kaikkein vä­himmin
juuri silloin kun on kysy­mys
yhteiskunnallisista asioista. Se
myöskin vaikuttaa miksi pienet
nappulaherrat ovat, kun saavat sel­laiseen
tilaisuuden, niin kovin h a -
nakoita lyömään ihmistä, jonka he
huomaavat itseään kehittyneem­mäksi.
Luokkataistelussa ci kuitenTcaan
edeUäkuvattu ole pääasia. Se on
vain eräänlainen slvimäytös, jota
näytellään jokaisessa lakituvassa,
inissä luokkataisteluun osaaottanut
työläinen joutuu porvarillisen oikeu­den
"eteen. Luokkataistelu johtuu
kokonaisuudessaan yhteiskunnalli­sesta
olotilasta. Me työläiset esi­merkiksi
elämme täällä Canadassa
porvarillisessa, kovasti porvarillises­sa
yhteiskunnassa ja siksi me joka
päivä tappelemme tämän järjestel­män
kumoamiseksi, koska emme
tunne tätä millään tavalla omaksem­me.
Noin kansankielellä sanottuna:
emme tunne koskaan olevamme ko­tonamme.
Täällä meitä hivutetaan
kaikella tapaa, tapetaan kuin rot­tia
loukkoon kaivoksissa, -saadaan
tu"berkelit j a muut tautien basillit
siivottomilta metsäkämpiltä. kuol­laan
malnarien keuhkotautiin, jos
olenune sattuneet säilymään hengis­sä
putoavien kivliohkareidett tai
muitten kaiv£»onnettoinunksien sat­tuessa,
meitä tapetaan fcuin elukoita
imperialistien keskisissä sodissa
työläisniiortion -urhellulUseri; 1
tuksen, vastaijainoksl pörviri
l u l l e , ; viivaten" erikoisesti älle'',^
l u U i s e n kasvatuksen yhteydess^ti
k i n ' poliittisen kasvatuksen
kitystä urheilijoihin, Ja
kasvattamasta kenenkään
sä sellaista luuloa, että
u r h e i l u voisi olla puolueetonta, i
sen täytyy ollakseen työli
perustua luokkakasvatukseen,'
nuorten joukosta nousee se;
j o k a kapitalistisen järjestelmän |
n i o i l l e pystyttää uuden,
v i e n oman yhteiskunnan.
E r i k o i s e n ilahduttavana i l n ^ ^
l i kokouksessa se seikka, että^"
j o t k a olivat harvinaisen
s i n a saapuneet tilaisuuteen,
vät enemmän puheenvuoroja^
pojat. OUvat kai ottaneet
k a v a l l a puoleltaan, jcxskaan ei[
k a a n moittia sovi. o l i h a n^
kolmekertaa enempi kuin
k a i k e s t a kuuli, että kyllä sej»It?
t i i n n i i n visainen paatos, etta^
tä helpolla pureta, vaan
p a i n o l l a vaan etcenpäm
työläisurheilijoiden
n a a n . —o — i .
faisttltt
J i a i k k i täUaiset seikat
mioonottaen, että ama W ^
puutetta, vaikka työskcnte^
sihnät tapillaan. v a i l c u t t a . j t g|
tä kapinoimme tata i ' " ^ ^
Ivastaan j a koetamme sen s a ^ i
kistetuksi niin pian ^
l i s t a . Tämän vuoksi ovat
miehet palkanneet ^ f f f f^
j o u k o n kaikenlaLsia k a t J j^
h u r t t i a , jotka meitä vamoavatj
fcialla, koettaen
mukaan tukahduttaa m e ^ ?
ushalut mitä raakamaismla..
v a l t a a käyttäen. _ -
Kumouksellisuus ^^'^Jl
työläisten keskuudessa J ^ a ™ "
n a . eikä sitä voida miUag. ^
lantöillä poiskitkea.
xnitä enemmän '^f^^,
kaamat kätyrilaumat m a ^
vat. sitä
komme. sillä ^ ' • • " ^ . ^ ^ ^ i
h u j a koettuaan ^'^^'-^i
me. inhoten j ä r i e . t e ^ a^
rustuu riistoUe ; a ^^^T^
N i i n , toverimme. m e n «^
t a i n a "korkean raadin
tulevat siellä olemaan
t e l i j o i n a . eikä
P o l i i s i p a t u k ka
päällä, mutta siita baoUi»_j
maaHinanmarkkinoista, niin, j a luet-teloa
voisi jatkaa' lOKHimattonaife.
paaua. mut^» .
kataisteUjain JouK^ ^ ^
Nyrkkiralta se fr^\
kommunisteja enemP* J ^^
Palopt^eet _ -^^i
'lapualaiset .^^^J^ t
raivossaan ojaava., -
ajatella.