Vapaus, November 25, 1930

              Tiistaina, marrask. 25 p:nä — Tues., Nov. 25
XT A A" T T CT tjoAäMn KunczUis» trörSaCäo »uoo» g i k e o k i i i M t t i i » . Oatttrf Sod
- JUfialcred «t die fou OfHcc Z>rp*rtaeDi, O t u n . u «ecood cU« miltcr.
-^Qmial « d i c i t i s i a c ' « e * . . 75c pa caL i u l u 1>r»teani ctivse for lincle iaaertioo, 75*. Tbe
V^^ia» i> th« be*t «dvettunq» taedusa ctccsx <li< Fimrith people :a Cajuid*.
- Tohtrittti, iuuittori. Ur>«]uttf;a ;* piiso u s u u ulous Ela EcrretilU.
f ^ t e U a M t e : V«paiu, Boz 69. SudiituT. Ot>t-
>. lLMOTLSHIN.\ÄT VAPACDESSA:
, KujerailitoilmotokKt »1.00 k c r t * . SI.öO k i k t i krnsM. — Avioliittoon menneiUc onntntoi»otok»el
«Öe p a l s U l o b E u . — .NimeomncttoilciotLiki^t 5uc k c i t » . 11.00 3 kerta». — SjmtjmiilmotnkKt tlM
(Mtäi'«;i2)a 3 lurUM. — A»untoefoi]Dotjik.rt J2JJ0 k e r t » . »3.0O k«kti kcrt<«. — Kiito«iliiiotak»et
^ l w r t s . — K«aUai«ni!caotukM< 13.00 krna. Uömaksa kiitoiUoseelta u i m a i s i O T i r « j l l i . —
-•t^fliftmfi, tiedot ja o»oifiIinotakwt 50c k r r u , tI.WJ koin:* k«rt«m. — T i i i t i i i « i l E i o I t « j i eD j« ilmotu»-
aseättmuiea oo, ¥«*ditue»»». l i h r t r t t i t i iimotu«h.ot« r t a k i t c c n.
julistus köyUlle farmareille
Mm$ Imoixm t y ö ^ y ^ aiisk^
mahdoUisooksiin
IIATÄ KONEPAJ.4TYÖIJOSTEN oita, että y l i aitojan ovat hyppineet
KESKUUDESSA SUUKI aamulla varhain, päästäkseen työn­sä
ääreen mahdolllslaunan aikai- Toimintaan nälkää ja lyÖStÖhUUtokaUppOJa [ y-f^ tämän vuoden on ollu: - ^.^^^ saadal^seen tuntuvammHn
vastj aan ! ivjo.Tiattavaa lamaannusta kon=te- - „ „ o i o c t i fvnnam-tuatkgitsijä
J. V. Ahliii»r
_ OfCce, Bookatnre and Prinuhnp-. Vk)>au» iiai!din(^ him Stresl.
' selvästi tuoden esiin porvarillisten j -esn, katseen .'iiihen tosiasiaan, että '.öiden cHes
: poUtikolfeijain päivittäisissä manöö-j k a n i t a l i i t i E s t maat kieltävät luoton ;ni::=ä pitää
; vereissä järjestyneiden farmareiden, kaiiHainvaJisi&n
.. , ^ , . niaksun. Tätä on ovelasti työnan-
, .ili^uudessa tyo.^entelevi«i en a m - käyttänyt hyväkseen. Aina kun
i niattilaisten keskuudessa työnsaanti-| ^^^^^^ tienesti on kphonnur sen
määritelinän yläpujplelle , mikä,: h e i -
" ajatus värkkinsä.^ " n i u k a n , «n
katkastaan ^.syV-^lJ^tte^Vja
o l l e n k a a n l u k u u n J 3%
,. ,, ^.v.. kuinka pitkiä' ..tyopäVviä"..,pIi'
cflessa normaalisessa käyn- .y^jgi^^^ ^^^.^^ valmistukseen' l i u -
ä työssään 6—8 tuhan-liil-
reyhteyteen ja if-2n työläL-jetn. on viimeiset kuU-
^ AU-tBMtl ta he a d d r e i K J : Vapaiu. P.O. Box Sodbarr, Ofit.
Jot elt« milloin tabsnu ULM vasouau » t i r a i i K » kirjecMcose, k i r j o t u k u Dudclieen Uikkeeu- pOhjaJSen kapitalistisen talOUden
iioiujaa per»ooiialli«tlU niiagllii. ]• W. Ahiqvi»!. liikkteiAoitij». ; farikkOiSUUden.
Ptofinternin viidennen kongressin päätökset jeiykseen.
liiman, maatalouspula. koskien kaik-
Aloitamme lehtemme tämän päi- lellään ja arvioidaan niitä taloui' kla kapitalistisia malta, on murtanut
rfvien sisä- ja ulkopuolella, perin- kauppaan. Meuvostoviljan ulD.svi3n- Iraudet miltei kokonaan ollut sei-rv>
hiaL<a.n kanitalistisen talouden va- n i n koKcnaissumrna v. 1929-30 on ;auk£i5sa: joilla-kin osastoUla on j o i -
hyvin meikityksston osa ulkoisiira tal-rin työIiUsiä, miitta toisia aloja
kuukausimääriä tyyten seisonut,
valuvers^as, jossa on
useampia satoja työ-aavikKomaakontien
historiassa. M a a - viljalla Argentiinasta, Australiasta, Iäisiä, joukossa useampia kymme-vän
numerossa viime elokuun lop-pt^
uöliskolla Moskovassa koossa
o f l ^ n Profinternin viidennen kon­gressin
pääponsilauselman julkai­semisen.
On erinomaisen tärkeälä*,
eitä tämä ponsilauselma tulee Ca-nadatt
suomalaistenkin työläisten
tietoon. Se antaa käsityksen siitä
imtä asioita Profinternin viimei­nen
kongressi käsitteli ,ja miten
se iriitä arvioi. Canadan Työläis-teii
Yhteysliitto tekee suuria pon-nratuksia
uusien vallankuihouksel-
Itskisn ammattiriiltojen henkiin he-räftäiniseksi,
järjestymättömien työ­lasten
järjestämiseksi tärkeillä
t«}IlisuusaIoiIIa ja vallankumouk-seilisen
työn elvyttämiseksi taan-lumulcsel
lisissä reformistisissa am-ii[
iaUiliUcnssa. Tähän työhön on
Öinadan suomalaistenkin työläis-i&
i osallistuttava vpimiensa mu­kaa
», ja tämän työn ynunärläml-selle
välttämättömän avaimen an­tavat
nyt lehdessämrne julkaista­vat
kongressin pääponnet. Ei niis­sä
tösm erikoisesti Canadian olois­ta
puhuta, mutta ne liiovat puit­teet
jtS antavat ohjeet, joiden^poh­jalla
työläisten vallankumouksel-
Ifetff, tälotidelHsla järjestäytymis
tfota on tässäkin maassa ruvettava
eteenpäin viemään.
• l^onsien ensimmäinen» tänään
jjulkakemamme osa, käisitteflee laa-iaati
kapitalistista maailmanpulaa.
'lUtpitatistieri hyökkäystä työläisten
efinfasoa vastaan, työväenluokan
nylkyistä asemaa kapitalistisissa
maissa ja- Neuvostoliitossa, sekä
refonnististeni Amsterdamin In-tematiönaleen
kuuluvien ammatti­liittojen
. liittoutumista porvariston
kaitissa. Seuraava.ssa osassa käsi-j
,,. . . . . . . . . II . haaveet "järjestetystä kapitalismis-dellisia
taistelulta, joita on ollut ^^i^^ muodosti aatteellinen poh-
Profihternin neljännen ja viiden- j^ijie canadan vehnärenkaan
nen kongressin välisenä aikana, j rakenne luotiin. Tämä pohja SlräLsi
niitä subjektiivisia j a objektiivisia sellaisia menettelytapoja, kuten " h i n -
kumouksellisen ammatillisen liik-|nistettuna sellaisilla erikoisilla aja-keen
johtamien taloudellisten tais- tukallla, että pääasiallisimmat E u -
l e l u i d e n menestyksellistä läpivie-' ropan maat tulisivat antamaan äi­mistä
j a taloudellisten t a i s t e l u i d e n ' " a ^ e t u t i l a n Canadan vehnäiie^sen
... •* .. - 11 , 1 • t i 'korkean laatuarvon perusteella. M u u -
merkitysta vallankumouksellisen.^^^^^jg^ viimeisten vuosien kokemuk-l
i i k k e e n eteenpäin viejänä. Tässä jget ovat kuitenkin osoittaneet far-osassa
annetaan monia hyödyllisiä .marellle sellaisen politUkan tyhjyy-neuvoja
läkfcosfralegiaan j a tak-jden, odottaen koritroUeeraavansa ka-
.:-M>.>„ • «"UJJ.^ M « . pltallsmia niin kutsuttujen koopera-tukkaan
nähden. Ne neuvot o v a . P j ^ ^ ^ myyntllaltokslen kautta
varsin tärkeitä j u u n taaaHa Ca-j osunstolmlraian kupla on puhjen
nadassakin, missä yhä kärjistyvät nut; vehnärengas. luokkataistelun)
j.n.e. ja toisaalla cn sillä vastassaan ulit suomalaisiakin, on seisonut
korkeiden tullivalhen muodostumat rreampia kuukausia. Joitakin viik-viljan
tuontia vastaan, kuten esim. koja sitten yritettiin valupajaa pls-
Italiassa, Belgiassa, Ranskassa ja tiä käyntiin, .otettiin pari kolme-
Saksassa. Tämän ' N - . l i i t c n "pol • ;:yminentä miestä, jotka eivät saa-kumyynnin
propagandan ulkokullai- n??t muuta kuin pari kolme päi-suus
tulee ilmeiseksi heti kun muis- väa parin viikon ajalla tehdä työ­tämme
€ttä muiden tavarain, kuten iii., " k u n työ taasen lopetettiin ko-esim.
kuparin ja puuvillan markki- konaa.n. Huhuja uudelleenalkami-nat
kär.sivät yhtäpaljon nykyisestä se^ta'on" jatkuvasti liikkeellä, joka
pulasta eivätkä ole Neuvcstolnton saattaa hädässä olevia työläisiä l a u -
vientitavarain listalla olleenkaan. .inottain seisoskelemaan tuon k a u -
Nykyinen pula selvästi paljastaa pungin yhden kurjimman työpajan
köyhillr^ farmarsills • luokkavihollis- portilla. Juuri vahmoissa työskepte-tensa
aseman ja luonteen, ia suun- ^evät työläiset koneteollisuudessa
nattomassa taistelussa, minkä täy- Torontossa ovat joutuneet työn kä-tyy
tapahtua läheiECS-sä tulsvaisuu- ' nnimäisesti:. tehpstanusesta eniten
dessa köyhät farmarit löytävät i t f :<ärsimään, ja myöskin sen kautta
=eään' vastaan kohdistettuna raha. työttömyyskirouksesta. Valurin am.-
»• pääoman valtiokoneiston, luoickavi- J^attitaidOn on riistänyt kokolaalif»
-!ho]]Men.=a — varakkaitten farmarien ^^f^i^al^^sL yhä uusiintuvat konee*:
edutsL Brackenit, McPhaiVit. ammattialalle, joiden avulla op-oJ-
ot luokkien välisellä taistelurin-l välineenä, oh vararikkoutunut. ja woods'it j a Brownlcet ovat rahapää-. P l a t o n k i n mies keMttyy lyhye.s-lamalla
ovat omiaan lähiaikoinaM^^J^"*' Johon köyhä farmari a s e t - o m a n intressien edustajia, joideni-^il ajassa jollakin tavalla tuotta-
. . . . • I j 11- . i t i kaikki taloudellisen
viemaan, mahtavien taloudellisten ^^^^^^^^^3^^ ^^^^^ vakiintuneen
taisteluiden puhkeamiseen. i kapitalistisen viljavälityksen llsäk-
Kolmannessa osassa arvostellaan [ keeksl Ja velkainperimlsen asloimis-
Profiriternin eri osastojen työtä, töial, jonka kautta finanssipääoma
^ o ^ w » i o „ ^ •:,:^t»T..L.>;..^t •„ ^1.^^ vieläkin kiihkeämmin kuin ennen
osoitetaan taistelukeinot j a me oo- ^^^^ ^^^^ ahdistamia farmarel-dit
Frotmtemiit fcannaltaj^ien Jd^s- ta. Pulan päivittäinen kärjistyminen,
kuudiessa ilmenneitä j-a yhä ilme-lauttaa selvittämään köyhille farma-neviä
oikeistolaisia laipumuksia j a j r e i U e vehnärenkaan aseman sorto-vasemmistolaista
ä k k i j y r k k y y t t ä P a n k k i e n määräysvallan
. ' iVT f " - alaisena, alkuhetkestä lahtien, ca-vaslaan,
iVelj^as osa sisaltaa- käy­tännöllisiä
neuvoja Profinternin
kannattajille eri maissa monien
kysymyksien suhteen, jotka nouse­vat
esiin taloudellisten taisteluiden
yhtevdessäi .
Näinollen muodostavat kysymyk­sessa
olevat ponnet kokonaisen
pienen käsikirjan vallankumouk­sellista
ammatillisia liikettä var­ten.
Tutustuttakoon niihin, sen-vuoksi,
mikäli niahdölHsta niitä
ryhmissä lukemalla»; niistä keskus­telemalla
ja niitä käytännössä tö-
'teuttamalla edessä olevissa taiste-liiissa:
ja puhaistea ammattiliitto­jen
järjeslämistyössä.
pelastuksen 'päiiasialli.sin tehtävä on levittää h a r - .'maan niitä erilaisia koneiden • t a r -
akilntuneen haluuloja luokkayhteistoiminnasta ja ;Vikkeitä "joita heille on jätetty v a ! -
Sttdburyn suomalaiset joukkojärjestöt ja
kunnailisivaälit
Kommunistisen puöfueet* osal-listamitien
tämän viiödeM kunnal­lisvaaleihin
ei suinkaan ole mi-kääa
aatunhainen ilmiön-Se on
merkityfcsellään paljon -laajeriipi
icuia jkahden työläisehdokfcaän aset-tiuoilben
•vaalilislalie. Huutavam-j[
ijÄia kmn koskaan ennen paiiiaa
kapilklistiäen pula-ajan aiheutta-lÄaVnaflcä
iä kurjuus tuhansia ja
jiiileea tuhansia Sudburyn tyo-l^
pelrheitä. Luokkain välinen
tai^eiiitilaririe kiristyy. Äskettäin
o l i jo huomattava osa Frbpdin
inainareita tappelutuulella. Työ­läisten
keskuudessa on virtauksia
ja mielialoja, jotka viittaavat tais­telutoimintaan
valmistautumiseen.
Ne eivät vielä ole päässeet kehit-tymäfflti
valtaviksi yhteentormäyk-
- siksi. Porvaristo on ollut parem­min
varustautunut. Kaiken varäl-
, ta säätämiensä kiristyslakien ja
likaamansa pdliisiterrorin avulla
ori se näihin saakka onnistunut
tukahuttamaan kaikki työläisten
etujoukon taisteluyritykset. Miitta
työläisten nimet vaalilistalla osoit­tavat,
että kunnallisvaalitkin, mis­sä
porvaristo tähän saakka on
saanut häiritsemättä yksin päätel­lä
ombta ehdokkaistaan, miiödois
tuvat tänä vuonna luokkataistelun
ziayitäniöksi. Laajat työläisjoukot
alkavat kysyä myöskin poliittisten
oikeuksiensa perään. Alkavat
nöijeta vastarintaan poliittisten oi-keulisiensa
rajoittamista vastaan
ja vaatia niiden laajentamista.
E i ble myöskään mitään ihme­teltävää
siinä, että vaalilisl.-illa
olevat työläiset ov-at snomaIaIcs>Ti-t^
isia, siisj Canaidän kansalaisini-d<^
täan huolimatta, ulliomaalaisia
Canadan porvariston silmissä.
3faka^ asianlaita aiikin niin, että
Sudburyn ovat vuosikymmenien
kulaessa rakentaneet ja paikkakun^
nadalalsen renkaan Johtajat yhteis­toiminnassa
CJanadan johtavain
pankkiirien kanssa, vaativat maa­kunta-
Ja liittohallituksilta takeita
renkaan koossapitämiseksi; että. nä­mä
takeet voidaan osittain saada, ei
ole epäilystäkään, tunnustuksena
sen arvosta riiston välineenä.
SaihaMa kun maailman vehnä-markkinat
päivittäin näyttävät u u ­sia
alhai^a hintatasoja ylituotan­non
j a kapitalististen fnarkklhasuh-teltten
anarkian seurauksena, veh­närenkaan
ja farmareiden järjestö­jen
Johtajat, läheisessä sovussa C a ­nadan
porvariston taloustieteilijäin
kanssa, pyirkll salaamaan pulan syyt
saattamalla liikkeelle raivoavan neu­vostovastaisen
kamppänjan n i i n kutr
sutun Neuvostoliiton "polkumysTinin"
kysymyksenä. K a i k i l l a löydettäviss'?
olevUla" propagandalllsllla keinoilla
.porvaristo pyrkii johtamaan köyhiä
farmareita siihen uskoon,'että ny­kyinen
tilanne johtuu suurien veh-nämäärien
maailman markkinoilk
sysäämisestä Neuvostoliiton taholta
.Tämän lisäksi porvaristo propagee-raa
ajatusta, että Neuvostoliitossi
nan kaivokset kaivaneet melkein kasvatettu vehnä on tuotettu pak
kokonaan ulkomaaraiset työläisetikotyöllä j a orjuutetuissa oloissa. Tä-ja
heidän joukossaan on suomalai-1 f f ^ t ä v ä t , että Neuvostoliit-
. to on kykenevä m3rymaan paljon a l -
sia ollut varsm tuntuva prosentti, halsemmllla kapitalististen maiden
Nykyäänldn on Sudburyn väestös­tä
suurin osa u l k o m a i l t a saapunei­ta
ja mitä varsinaiseen teollisuus-työväkeen
tulee on siitä ulkomaa-tuotantokustannuksia.
Vaikkakaan
tämä halventava N€uvost9liittoa vas­taan
kohdistettu kiihotus ei ole r a ­joitettu
yksistään vehnän ulosvien­tiin,
n i i n vehnämarkkinolUa vallitse'--
l a i s i a verrattomasti paljon suu- v a a kriisiä käytetään porvariston so-tasuimnl
telmien klihc'rttämlseksi
Neuvostoliittoa vastaan ja köyhäin
farmarien huomion hämmentämisek­si
pulan todellisista syistä. Tämä p u ­la
ilmaisee itsensä kapitalistisissa
maissa, itsensä k*apitalismin r i s t i r i i ­tojen
terävöitymisessä, johtaen suun­nattomaan
ylituotantoon, markkinain
supistumiseen ja jatkuvaan taiste­luun
johtavien ulovslentlmaiden vä­lillä
näiden markkinain uudelleen
vastakohtana raivoisalle porvanm-selle
parjaukselle Neuvostoliittoa
vastaan, Neuvostoliitto, sosialistisen
tuotantonsa kautta on ainoa maa
maailmassa, mitä ei pula ahdistele.
Päinvastoin työläisten ja talonpoi-• ^ i ^ " S^^^
kain olosuhteet siellä jatkuvasti pa- ' ' J^^J-^^y^y^^^^n
rahee teonistutt-amisen ja sosialisti- nuolesta-sen
maanviljelyksen viisivuotissuun- " '
mtelman toteutuessa. Tehdäkseen
Neuvostoliiton kykeneväksi toteutta-remjii
osa kuin kanadalaisia. Mtiti
ta ulkbniaalaissyntyisiih kbh^stuu
j a on aina kohdistunut porvariston
vaino paljon ankarampana kuin
maan varsinaisiin työläisiin, var­sinkin
sellaisilla seuduilla kuin
Sudbury, ja varsinkin, jos uiko-maalaissyntyiset
ovat ottaneet osaa
työväen luokkataisteluliikkeeseen.
Ulkqmaalaisten vainoaminen on Jakamisesta ja kontrollista. ToiaaaUa
porvaristolla ollut yhtenä," hyvin
laskettuna keinona työväenluokan
hajoittamisessa. Mutta ne tuhan­net
suomalaiset, ukrainalaiset ja
ranskalaiset, jotka ovat Sudburyn
j/a sen teollisuuslaitokset rakenta­neet,
ovat työltään lunastaneet
kansalaispaperinsa ja on aivan
luonnollista, että he voivat täy.-
dellä syyllä esiintyä koko Sud­buryn
seudun työväen edustajina.
Molemmista edellämainituista
syistä tulee säöiftälaisten • tyoläis-teri
' prölefääriMen 'j*6'ökköj[ärj' e^Ö^
jen-erikbis.^tr
säoleyiin vaalikin»its^epi^iiaiiär^^^
jestöjensä koko .'^vohnaiio:)JLommn-;
niatisen puolueen vaältryhtäystä.
Se on muodostettava mahtavaksi
joukkoliikkeeksi, jonka tarkoituk­sena
ei saa olla pelkkä kommu­nististen
edusta jaehdokkaiden ää­nestäminen
niiden harvojen tahol­ta,
joille porvaristo on suvainnut
jättää kunnallisen äänioikeuden.
Sekin on tietysti käytettävä. Mut­ta
toiselta puolen on tämän v i i ­kon
aika' vaalitaistelun merkeissä
osuustoiminnasta, mikä heikentää mi^tettavaksi. Urakkatyön kappale-köyhien
farmarien järjestynyttä vas- 1 niaksun ollessa käynnissä, el yhtiö
tarintaa ja jouduttaa heidän kurjii-l^^^ii-si s^^ntin tappiota siitä, jos tä-tumistaan.
Edustaessaan, kuten h^>;mä kokematon mies ei kohta v p i -
te-kevät. varakkaita farmareita, j o t - k a a n tyydyttävästi tuottaa. HeUlä
ka poliittisella keplottelulla ovat on kuitenkin varmuus, että he tä-saaneet
kontrollin farmarien joukko • ] " l i i n työläisen voivat elämisens:»
järjestöihin ja köyhien farmarien j i^UPltajana pakoitta yhä- kiihdyttä-suurien
joukkojen asettaessa heille : mjiän työn nopeutta" ja tarkkaa-oulasta
selviytymisen kysymyksen, Imf^an niitä muotoja jotka . joudut-nämä
johtajat eroittamattomasti • taiVat työn nopeutta. Tähän kalk-yeuraavat
viljahuijarien vaatimuk- '^'c^n on tämä suurliike Massey-siin
kapituleeraamisen kantaa. K u n | Harris.--ovelasti osallistunut; lilk-köyhät
farmarit heräävät yhä enem - i keen työläiset ovat miltei sata­man
levottomammaksi ja toimintaan i prosfinttisestl järjestymättömiä ol-vaativaisemmaksl,
menettäen luotta-, i Iset, ehkä koko liikkeen olemassa-muksensa
Brackenlin ja kumppaneir 1 elon, kaikillakin eri ammattialoilla,
"Iin, uudet messiaat ja väärien t e o - i m u t t a eritoten tällä kerrotulla v a -
-ioiden saarnaajat "raha-reformiin ] l u r i n raanmattlalalla. Työläiset ovat
la" j9 "länsi-Canadan eroittamisalla j osaltaan itse siihen, tuossa liikkee?-
Idästä';, . y.rti^., pucskan^i parannusjjcjpä;"'"vallalla . olevaan, kurjaan olotl-keinoiiia
tulevat esiin* "vasemmisto';-j Jaan, .'syypäitä, sillä he itsekohtai-fraaseilla
levittäen uusiintuvia haj;-| sssti pidensivät työpäiväänsäkln.
'hakäsitteitä farmarien harhaanjoh,- i mene-mällä jo Uikkeen portin taak-
:;amiseksi. Nämä "vasemmisto" j o h - ! se" varttoilemaan milloin vartija avaa
',ajat. kuten McNamee, Campbell, ^ portit. Toiset suomalaisetkin ovat
Trvine ja kaikki, ohjaavat multa- ' ennenajkaan^olleet-, n i i n k ^ Y ^ ^ ^
""armarin" taistelun - passiivisuuteen j a i ' : """" T"
'larhaluulojen suohon. Nämä johta- ! : ,
. 'at eivät ole yhtään vähemmän köv- ; .lii^kkaetuja. Tämän pulan tulee i m l -
. Tien farmarien vihollisia kuin ovat l a e l l a jokaiselle köyhälle farmarille
Brackenit ja kumppanit. sattuvasti sen tosiasian selventämi-
'sessä että heille ei ole pelastusta
Canadan Kommunistipuolue julLs- j kapitalismin- alaisena; että ainoas­s
a köyhille farmareiUe. että aino-; ^^^^^ pej.äänantamattomalla Ja sää-
•-3taatt säälimättömän taistelun ch-h-j^gttöj^ällä taistelulla kaikkia riis-
Llman kautta kapitalistista riistDa I muotoja j a kapitalistista, k a k s i -
a?taan voivat he saada pysyväistä naamaisuutta vastaan, voivat köyhät
>aojennusta nykyaikaiseen asemaan- .farmarit, lujasti yhdistyneenä tebl-
.1. Tämän taistelun käydessä järjes- lisuustyöläisten laajojen joukkojen
ettyjen toiminnankomiteain pohjal- ^grissa mennä eteenpäin vofttoon,
mikä voi olla täydellinen ainoastaan
lopullisesti kapitalismin kukistaml-ssUa
ja maailman Neuvostotasaval­tojen
liiton perustamisella.
L U E E N . POUrrriNEN KOJIITÖA
1, missä nykyinen Farmers Educa-ional
Leaguen täytyy muodostua e-eenpäiji
sysääväksi voimaksi, tulee
innenkaikkea hävittää farmarien
Järjestöjen sisällä ne harhakuvitel-nat
mitä on luonut vehnärengas ja C A N A D A N KORe/TUNISTISENPip-
-nuut osuustoiminnalliset laitok.sct.
•fäitä järjestyneen kapitalismin teo-
•ioit», pohjistuvana hintain sään.-
nöstelylle, y.m., tulee tarmokkaasti
ja järjestelmällisesti vastustaa j a n i i ­den
tilalle saattaa läheinen luokka--
Taistelun ohjelman ptThjalle perustu­va
liittoutuminen teollisuutyöläistea
kanssa. Teollisuuden ja maatalouden
työttömien työläisten taistelua työtr
tömyj-svakuutuksesta valtiolta oii
köyhien farmarien tuettava, ja köy­hien
farmarien taistelun yhteistä"
luokkavihollista vastaan tulee yhtä­hyvin
saada teollisuustyöläisten
tiien. Tämän kapitalistista riistoa
vastaan köyhien farmarien ja työ­läisten
yhteisen taistelun aikaansaa­miseksi
Kommunistinen Puolue kut.
suu köyhiä farmareita, kokoontues­saan
maakunnallisiin konf erenssel-.
sannut. Näin aste asteelta cn tä­män
yhtiön työpaikka muodostunut
yhdeksi ktirjimmaksi tälli teollisuu­den
alalla. Nyt on näillä, vuosia
tässäkin liikkeessä työskentelevillä
nälkämaa edessä, jonka heitä p i ­täisikin
parhaiten kehöittamaan jär­jestymään,
silloin kun he uudel­leen
ovat tilaisuudesas astumaan
fämän liikkeen kurjiin työpajoihin,
joissa ei monasti lujalla, ahkeralla
päivän työ.ilä;;Voi ansaita kuin puo­len
toista tai kahden dollarin päi­väpalkan,
joka ehdottomasti on a l a ­puolen
kurjlmpiakin palkka- j a elä-
.Tiisen mahdollisuuksia. Toisilla
3lld5lla, konepäjatyölälsillä ja toisis­sa
liikkeissä on elinehdot jonkun-verran
paremmat, mutta työn vä­hyyden
-vuoksi myöskin on palkojen
polkeminen päiväjärjestyksessä.
sim. koneiden kokoojat, joilla kes­kimääräinen
palkka vaihtelee 70—
90 senttiin tunnilta, joutuvat useis­sa
liikkeissä olemaan 50 sentin
tuntipalkalla, toiset alle siitäkin.
Samoin työkalujen ja koneosien val-mistäja;
t. jotderi palkka on 90—100
rajoilla, alkavat 60:llä, yleisemmin
•jZ—70 senttiä tunnilta; työnsaanti
tavattoman niukkaa, j a työssäolevil-la
lyhennettyjä työviikkoja. Suu­rissa
Canadan kansallisen rautatie­yhtiön
ja C P R : n verstaissa- ten-dään
vaan viisipäiväistä viikkoa,
j a parhaillaan huhuillaan että
käynnissä oleva 8 tunnin työpäivä
lyhennetään 6, joten elämä on h y ­vin
harinaata Toronton konepaja-työläistenkin
keskuudessa.
VAATETEOLLISUUDESSA KEHIT­TYY
RIISTO inilPPUUNSA
Toronto on yksi niistä teollisuus­keskuksista,
johon muiden teolV-'
suustyölälsten ohessa on sijoittu­nut
kymmenet tuhannet työläiset,
työ.sk€ntelemääh niissä kymmenissä
vaatetebllisnuden alalle kuuluvissa
tehtaissa, joita löytyy kaupungissa.
Tämän alan työläisten palkka- ja
työsuhteet . o v a t suurelta osaltaan
tavattoman kurjat, kappaletyöäyste,-
mi rehoitta-a miltei poikkeuksetta,
joka itsestä.än huonojen hhitojen
vallalla ollen kiihotttäa työläisiä
ponnistelimn ääTlmäisyyksiin asti.
Näiden kurjien olosuhteiden vuoksi
Canadian kansallinen Neulatyöläis-ten-
järjestö toimiikin aktiivisesti,
yrittäen kaikilla mahdollisilla kei­noilla
saada järjestettyä tämän te­ollisuusalan
työläisiä. Suurimmalta
osalta on juutalaiset tällä teolli­suusalalla
työläisinä, ja myöskin
liikkeen omistajissa on useita juu­talaisia.
Huono työnsaanti on täl­läkin
teollisuuden alalla vaikutta­massa
olosuhteiden kurjist;umiseen
suuressa mitassa. Laumpttain k u l ­kee
työläisiä tehtaan portilta toi­selle,
huolimatta vaikka tämä vuo­den
aikä on aina parhain ja k i i ­rein
täihän teollisuuden alaUa. L i ­säksi,
ainakin sekavuutta aikaan­saavana
tämän teollisuuden alalla
on se, että työläiset kuuluvat t a ­vattoman
moneen' eri lokaltin Ja
vieläpä kokonaan useampiin unioi-hinkin.
_ Yhdistynein voimin olisi
heillä nuLhÖöllisuus saada paran­nuksia
tuuban tyopalkdlssa muls-
: ^ n työsuhteissa, siliä järjestymi-sesaa
ehdottomasti vaan on turva
cäminlvin työalan ammattilaisille.
Teollisuus on valloittanut vaatete-
DlIL^uudesia 75 prosenttia-noin kym-
; menen vuoden ajalla. Sen eri a m -
jnattilaisten keskuudesta' hyvin pie­l
i prosentti on enää Toron^ssaktn,
-ähes miljccnah asukTfaan kylässä,
tellalsia ammattimiehiä tai naisia
jotka ilman teollL=.uudessä kaytet-
:y;i .sy.<^,teemiä valmistavat pukuja.
?^itn ollen on heidänkin asemansa
car.'atto.Tian -epävarma ammattital-
•iestaan huolimatta ja päivä päi-r|
ltä olot yhä hurjistuvat; saavat
^"|:»rL enää työtä,, aika-ajoirtaiin , j a
?.-a!]an.^.in tällä kjgjrtaiBf .on ^önf pjiiu-a
heidänkin k"e?kiä«iessäiri' h ^ -
?.va'. Suoipalaisiaklh ammlattimle-
"oiä on tällä a l a l l a useita, jotka vaan
-?avat tehdä joHakm päiviä vit-kos.
sa työtä, "ja toisia jotka eivät
löj-ti-t mitään teiitävää viikkokau­siin.
MUURARIT AMMATTILAISISTA
MAHTAVIMMAT
kär.sivut Torontossa tällä kertJaa
liirveää työn puutetta. Ammatti­ylpeydestään
huolimatta, koskee
/alläilaoleva lamaannus llike-elä-
/niissä heihin yhtähyvin kuin mut-
' hiftkin tavallish"n työräislin, joka
i enkin omiaan nöyryttämään näi­den
anmiattibyrokratismia ja pat­riotismia
aikalailla. Noin 25 pro­senttia
ammattiliittoon kuuluvasta
jä.senistöstä on vaan työssä neljä
päivää viikossa, vuorotellen näin,
-aadakseen useammille ansiomah­dollisuutta.
Kaikkiinkin ammatti-iniioihin
tässä maassa vaikuttaa tuo
äärimmäisyyteen asti kohotettu
isänmaallisuus, ja teke vastenmie­lisen
vaikutuksen meihin ulkomaa­laisiin,
mutta mikään unio-osasto ei
-tuinkaan esiinny niin röyhkeästi
liuin juuri tämä muurarien ammat­tiosasto
ulkomaalaisia kohtaan. A l ­lekirjoittanut
on ainakm ollut
ii-^eampien ammattiunioiden johdos-olevien
kanssa keskustelus.sa,
mutta vaan muurarien luottomie-heltä
cn ollut kuultavissa kylmästi
.•seuraava koruton sanonta: "Meillä
on kyllin canadalaisia ammattimie­hiä
"osastossamme ja huolta siitä,
että saamme heilK* työtä." Tämän
on saanut kuulla ammattimies jo­ka
on vielä tSysln englanninkielen
taitoinen, eikä vielä ollut tämä k o l ­mannen
aikakauden pulakausikaan
silloin kestettävissä. Mitä mahtaisi-vatkaan
nämä'patiJootit sanoa tä­nään.
(Ajeboa
Canadan Suomalaisen i5rw-fa-
ertävä puhuja toveri J o ^ m ^
lähtee koko Ontarion i S S i
pysähtyen seuraavilla paiickak^
M*rrjulniuUa:
i Port Arthur
iTarmola 5° "
'North Branch 35 "
JOULUKUULLA
Kivikosld . . . ..
Lappi ....,
Intola ,
Alppila . . . . . ..
Kaministiquia
Nolalu
Wolf Siding .,
Nolalu
Pine River ..
Port WDliam .
Conmee
Mabella
M i l l ar
Fort William .
Sioux Lookout
Quibell
Sioux Lookout
Port Arthur .
Nipigon ..
Schreiber
Neme^s
Levack
Sudbury ..
1 peit;
2 ,
3 .
5
I»
6
r
7
8
10
11
12
13
14
15
16
17
18-19
21
22
23
24-25
25
Osastoja ia tovereita niillä paiL-,
kakunmlla missä tov. Wirta tnlej
pysähtymään kehoitetaan tekemää'
parhaansa matkan onnistmniset
järjestämällä huoneustojen käytr
j a ilmottamalla tilaisuuksista se'
yleensä olemalla hänelle apn-osastpjen
toiminnan järjestely}
C.S.J. tp. komitea
- • k:tta G. Sundqvist
Toronton iniiisia
TYÖNVÄLITYSTOtMlSTOT TY«-
HöNPYRKIJörrk AHDINKOON
ASiT TÄYNNÄ
^.Allekirjoittanut työnetsintämatkoil-la
kulkiessaan pistäytyi toverinsa
kanssa myöskin katsomaan tuohon
-aupungissa paljon puhuttuun M a a ­kunnan
Työvälitystoimistoön. Ape­aksi
kuitenkin heti sisäänpäästyäm-me
muuttui miellemme nähdessäm­me
monisatalukulsen joukon ulkd-na
sekä ahdinkoon asti huone
täynnä sisällä. Mitään ei siellä saa­nut
toiniitetuksl. Ensimäiniön teh­tävä
o l i registeröldä itsensä, tehdä
selvä missä asuu, miten monta -vuot­ta
on ollut kaupungissa, kuinka
kauan on ollut työtönnä, sekä jouk­ko
monenlaisia muita kysymyksiä.
Meillä ei ollut mitään mahdolli­suutta
saada paikkaa sinä päivänä,
että olisimme voineet itsestämme a n ­taa
tämän selostuksen ja olisim­me
tulleet huomioonotetuksi, usei­ta
satoja oli ennen meitä, jotka,
poliisin johtamina kulkivat kohti
tutkijaansa, ja Karvat ovat luon­nollisesti
tällä kertaa ne jotka s a ­notun
laitoksen kautta työtä saa­vat.
— J . •
ARVOKAS MUISTETTAVA
ILTAMA
Lauantaina marraskuun 29 pd
vietetään Toronton osaston Ta!-]
seman toimikunnan järjestäm
Vapauden kirjallisuilsiltamaa osr
ton omalla huoneustolla 957 Broa
view Ave. Iltama on hananaisnu j
sillä Vapauden kirjailtamia ei vi'
tetä usein, eikä ylipäänsä selFaijj
iltamia, joissa saa sisäänpääsyjj
pun yhteydessä kirjan, jonka ar-J
saattaa olla ixorkeampikin kuj
kannettu sisäänpääsymaksu ja tf
seksi on iltamaan toimikunta v
rannut erikoisen sisältörikkaano"]
' jelman. Joten jokaisen pailcHtu
naUa olijan, jos suinkin on malj
doUista, pitäisi rientää tähän ilt^
maan. Lippuja myydään usearj
massa paikassa jo etukääteen. J
sentähden tällä kertaa, että rl
olisivat sen halvempia kuin ovi
. lakaan, mutta että niitä voitaisi']
' myydä, mahdollisimman paljon .1
mahdoilisimman monet olisivat tj
iaisuudessa i'<öettaa onneaankf
k i r j a n arvokkuudessa. Puhut
han meillä paljon tuhansista _SDJ
malaisista ja niiden proletaansurf
de.sta, nyt ainakin olemme tiJd
suudessa näkemään kuinka' mosj
sataa on se joukko joka tulee
hän arvokkaaseen iltamaan 3a :
maila tukee proletaarisen om
lehtemme taloudellista titafl. g
ei suinkaan ole tämän
den vallitessa sen parempi
meidän monen muunkaan,
kärsimme pulakauden seins
Siis lähtekäämme joukolla
keelle lauantai-iltana niarrasKiD
29 p. Tilaisuus alkaa taval"
Kbailmaii pid^ ^^^^
kmttonkselfisen anuntfsäi ISk&een felifävät
(Profinternin Vrnnen kongressin hyväksymä
yleinen päätösläuselttia)
Maailman kapitaUsmin pula usehnmlssa kapitalistisissa maissa on
ja proletariaatin asema
maan seuraavien minimivaatinuistev.
merkkinä nykyisen taloudellisen pu­lan
kärjistyneisyydestä. Nykyuien
pula pohjairiiu^ siihen yleiseen k a -
Koko maailmassa valitsevan t i - pitaiismin cpulaan, mmkä maaUman
lanteen huomattavlmpana piirteenä gr,t,j^ Lokakuun vallankumous
tällä hetkellä on taloudellisen pu- oyat saaneet aikaan. Nykyisenä
j a taistele-!iau kehittyminen ja vastakohtien monopolistisen kapitalismin surkas-
.kasvamainen kapitalistisen maail-
; man sisällä sekä toiselta puolen työ-jen
lujittamiseen, niiden herättä­miseen
laajempaan poliittiseen toi­mintaan
ja tämän toiminnan su-lattamiseen
oie^llisena osana päivä
r nopeäpimin kehiityvään
käilskieur;työläisti?n ylileiseen luok
kataisteloliikkeeseen.
Siksi tämän viikon ajalla en­sinnäkin
hj-vin suunniteltuja ja
valmisteltuja vaalikokouk.^ia jär­jestämään
ja sankoin joukoin nii«
hin osaaoltaniaan. Suomalaisten
järjestöjemme alkeellisin velvolli­suus
on kaikin, niiden käytettävis­sä
olevin keinoin ja varoin edis­tää
kommunistisen puolueen kun-nallisvaaliryntäystä.
Sillä se on
yleisen luokkataisteluliikkeen edis-käyteltävä
omien joukkojärjestö-^ tämistä j a voimistuttamista. •
1. Vapaa ravinto, vaatteet ja polt,- ! vUenliikkeen yhä laajeneva vallan-
;oaineet niiden puuttee.ssa olevilk'..; kumouksellistuminen kapitalistisis.sa
löyhille farmsveille.'' maissa:ja lukuisat valtavat vallan-
2. Vapaat rehut j a siemenet.
J . Taattava halhtuksen apurah.'v
tcaikkien maaseutualueen kculuje;i-
:oiminnan pitämiseksi ja tarpeessa,
3levien farmarien lasten avustami-.
seksi, n i i n että voivat käydä koulua^.'
4. Kaikki velat ja .-korot poispyyT-hittävä.
kumoukselliset tapahHimat siirto-»
j a OJUoUsiirtomaissa.
Taloudellinen. pula, vaikka se k e ­hittyykin,
e r i maissa erilaisella voi­malla,
on iskenyt' kyntensä melkein
ka)kklm kajiltalistisen maailman te-fallisunsmaihin
ja saanut seuralai-sekseen
-^maatalouskriistn... maanvll-
5. . Järjestykcellisesti vastustettava ! J'eiys- Ja siirtomaissa. ^Nykyinen t a -
j a boikoteerättava kiinnitysvelka-,; lo«sl5;rii5i ron pohjaltaan liikatuotan-nimismiespakkomy>'
ntejä eli takava-' nosta . aihfeutuva kriisi. Erikoisen
rikoimisia. ; rajusti vavahuttelee se maailman
6. Vapaa lääkärin palvelus kaikissa'•'^''•"^apitaUsmin johtavan linnakkeen,
maaseutukunnissa köyhille farma. | Amerikan Yhdysvaltojen perusteita,
reille j a heistä, riippuvaisille. i TeoilisunStuotanto on tänä vuonna
Näiden maakunnallisten konfe- 1 Yljdysvalloissa huomattavasti laske-renssien
kautta köyhäin farmarien : nut.: .^Samoin o n asianlaita Saksas-tulee
taistella rakentaakseen jokai- i Puolassa ja monissa muissa
sessa piirissä j a paikkakurmalla t o i - j maissa. Englantia on jo kolmen
minnan komiteoita mitkä antaa elä - ] "^iioden aikana painanut ankara ta>-
vän ilmaisun tälle ohjelmalle : londellinen lamaannus, jonka nykyi-työskcntelylle
kohti köyhien farmä- j maailman ulottuva pula
rien kansallista joukkokcnferenssza, i ^^^ee entistäkin raskaammaksi,
mikä puolustaa köyhien farmarien |T5rö''9niyyclen tavaton kasvaminen
tumisen kautena tämä pula käy
erittäin piinalliseksi j a tuhoa tuot­tavaksi
^työläisjoukoille, sUlä se
näytt^i» tulevMX pitkäaikaiseksi, kär­jistyvän
yhä' enemmän j a enemmän
sekä kehittävän, lukuisia poliittisia
nousuja.
Kehittämällä huippuunsa kapita­lismin
sisällä . valitseya,t ..yastJ^oh-dat,
kärjlstäm.äli4r;t3tet|luai, .piärli^
noista, raakzrsdaeistf^-..^^^^^^
väistämättömästi, impwiaJ^tisiin so^
tiin^ Joihin valniistautuminen jo on
täydessä , käjmnissä. Aseistautumi­nen
lisääntyy tavattomalla nopeu­della.
Hurja hyökkäys työväen e l i n ­tasoa
vastaan on päiväjärjestykses­sä.
Hallituskoneisto on kaikkialla
fascistlsoitu. Koko kapitalistinen
koneisto on pantu käyntiin työläis­ten,
talonpoikain j a siirtomaakanso-j
e n vallankumouksellisten mielen­osoitusten
tukahduttamiseksi. T u l -
lisodat ovat alkaneet "Yhdysvallois­sa
on vallalla "korkeat tiHlit, Eng­lanti
valmistaututr säätämään suoje-lustulleja
ja käsitteljn alaisena on
koko Englannin maailmanvaltaa
käsittävä tuiliyhteys. Ranska ko­hottaa
tulleja- Jne. Se on kaikki
alkusoittoa aseelliseen yhteenottoon
imperialististen maiden välillä. Ja
se on varsin kuvaavana piirteenä
siitä nretoodtsta. Jonka avulla ny­kyisen
monopolistien pääomajärjes-tö
pitää keinotekqisestl hintoja kor­kealla
siirtääkseen siten kaikki p u ­lan
aiheuttamat raskaat seuraukset
työväenjoukkojen k a n n e t t avaksi.
Kiskoessaan Saksan työväenluokalta
ylettömiä vöittosaaliita Young-suun­nitelman
avulla, harjoittaessaan sel­vää
siirtomaiden ryöstöä Ja hank-kiutuessaan
siellä verisiin sotiin,
sekä samalla järjestelmällisesti ja
sitkeästi valmistautuessaan sotaan
Neuvostoliittoa vastaan, imperialis­tit,
kansainvälisen refonnismrn k a n -
nattamuia, levittävät p i t k i n j a poik­k
i pasifistisia fraasejaän ja suun­nitelmiaan,
joiden verhoon he koet­tavat
peittää ryöstö- ja sortomfene-telmänsä.
Sellaisina pasifistisina
vetonumeroina heillä on K a n s a i n l i i t ­to.
Kellogin sopimus, aseistariisuu-tunrisiionferensslt
jne. • :
; I^prvayistp r panee boko .koneistonsa
itäs?^tjin,-.feyö^tessää«i työväen elin-taspp,.
i palkkojen: •;ja yhteiskuntava-
^ u t u k s e n ../kimppuun. j a ottaakseen
käytäntöönuusia raskaita veroja Ja
varsinkin välillisiä veroja jpukko-
. kulutustavaroista. Porvaristo käyt­tää
taloudellista terroria, työnsulku-
'a, työväenjärjestöjen tuhoamista
ine. taistelussa työväkeä vastaan
ja ottaa siinä- aseikseen eduskun­nat,
poliisin, fascistiset järjestöt, so­sialidemokraatit
ja ammatilliset by­rokraatit
puolue- ja ammattiliitto-koneistoineen.
Kapitalistinen rationalisointi pan­t
i i n fcapttalistlen taholta toimeen
juuri nykyisen kriisin edeim re­formistisen
ammattUifttobyrokratian
avulla. Sen kautta heitettim
tantoprosessista syrjään laaja*
kot työläisiä .samalla k ^ . i y
jääneiden työtehoa lisättiin.
Uman taloudellinen pula pn
tänyt rationalisoimisen
saksi kaduille useita mUiooma ^
läisil. Yhdysvalloissa on, P w
ään yli kuusi miljoonaa CF«'»
saksan viralUset tilastot Umoi
työttömien luvun 3,20(^,0^0
annissa ön niitä yU kaksi mil]
ea prosenttia koko ^"^J^-^
suustyöväesöä on joko suoraan C
tömänä tai käy työnsä v^mcs,
viikosta. Virallisten tilastoien^
moittamat työttömyysnumerot •
tietysti hian pienet, mutta
denkin perustalla ^ ^ ^ ^ ^ ^ J^
mien lukumäärän >:c)ko maauiu*^
arvioida nousevan nom
naan henkeen. Tällamea
joukkotyöttömyys, mi^aJc<^ .
kein jokaista työläisperhettä, i * -
alas kaikkien työläisten eimu
j a useat täydelliseen
kurjuuteen. Se myös 0 = ° ' " ^^
Iäisten aseman täydeUisea,^«^
muuden kapitalistisissa
"Valtavaa työttömy3'ttä, 5^r^
käyttäen, hyökkää H^"^^
kialla sitä mukaa kun m a ^ -
tyy alentamaan työläisten
tasoa, minkä he o-.at saaj
aikaisenumn suorittamiensa _^
luiden avulla. Virallisestlton
myöntävät, että Saksan
kan reahtulot laskivat vuo^^
kuuden ensimäisen ^'-^^^"^
^ssa enemmän kuin 12 I ^ ^ i
Palkat Englannin h i i l i t o i v o i^
Uvat vuoden 1929 toisella nöJ*^
sellä IQ^c alemmat ktnn v
Työn fiiottavaisuus
raudan tuotannossa a S ^ - " *^
palkat alenivat sama^^
5.2r.:na. V. 1929 alennettaB^
kutomotyöläisen palkkoja s*
tilla ja villatehtaiden