1926-02-25-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^Torstaina, neiinuc. za p:na—^j-niin, reo» as^M^ao, Maialaisköyhälistökysymys ja vaHankumous ' ' jLeiiinin puhe Moskovan alueen köyhälistökomiteain edustajain neuvottelukokouksessa kesällä y. 1918 MAALAISKÖYHÄLISTÖN JÄRJESTÄYTYMINEN ON TÄRKEIN VALLANKUMOUKSEN KYSYMYS Toverit l Maalaisköyhälistön järjestäytyminen on tärkein meid&n sisäisen Takennusjärjestelmämmc kysymys, vieläpä koko meidän vallan-knmööksemm © pääkysymya. l,okalcaan vallanktnnons asetti tehtäväkseen ottaa kapitalistien käsistä tehtaat ja konepajat, saadakseen tuotannon välineet yleiskansallisiksi, j i äBtamalla kaiken maan talonpojille 'muuttaa maatalous sosialistiseksi. Ensi osa tehtävästä oli paljoa helpompi täyttää kuin jälkimäinen. I&ui»ungeissa kohtasi ^llankumou^ suurtuotannon, jossa työskenteli kymmeniä ja satoja tuhansia ty5- läisiäi Tehtaat j a konepajat kuuluivat vähälukuisalle kapitalistijoukolle, josta työläisten oli helppo suoriutua. Työläisillä oli jo pitempiaikainen > aikaisemmissa työtaisteluissa saavutettu kokemus, joka oli .opettanut • heitä toimimaan yksimielisesti, päät- , tävästi j a järjestynein joukoin. Sitä paitsi ei "tehdasta eikä konepajaa tarvinnut jakaa; tärkeätä oli vain, ettäi koko tuotanto järjestettiin työ^ läislaokan j a talonpoikaisväestön pyr kimykai» silmällä pitäen, etteivät työn iulokeet joutuneet kapitalistien käsiin. Aivan toisin on asianlaita maaky-, ^ symykJseaaä. Siinä oli sosialismin voittoon viemiseksi välttämätöntä" ryhtyä joukkoori n.k. pakkoluovutus-toimenpiteitä. Heti saada aikaan 'suuresta joukosta pikku, talonpoi-kaistalouksia suuri yhtenäisyys .oli mahdotonta. Jleti aikaansaada se, «ttä hajanaisesti hoidettu maatalous muuttuisi yhteislcunnalliseksi ja saisi suuren kokonaisenr yleisvaltiol-vain myöhästyimme meidän tsaarimme suHteen) — j a kuitenkin jonkun ajan kuluttua palasi entinen järjestelmä ohjiin. Se johtui siitä, että silloin ei vielä kaupunkipaikois-sakaan ollut suurtuotantoa, joka olisi yhdistänyt tehtaissa ja konepajoissa miljoonia työläisiä yhteen ja lujittanut riittävästi voima3csi, joka i l man talonpoikien apua olisi kyennyt kestämään kapitalistien ja kulakkien painostusta. Köyhin talonpojkaisväestö ei ollut järjestynyt; itse se kehnosti taisteli kulakkeja vastaan ja tämän vuoksi vallankumous kärsi tappioita myöskin kaupungeissa. Nyt on asema toinen^.. Viimeisten kahden: sadan vuoden kuluessa on suurtuotanto siinä määrin voimakkaaksi kehittynyt ja vallannut kaikki maat sellaisella suurten tehtaitten ja konepajojen verkolla, joissa, työskentelee tuhansia työläisiä, että nyt kaikkialla kaupungeissa jo on • synty n)rt suuri järjestyneitten työläist ten (proktariaatin) armeija; jolla on riittävästi voimaa taisteluun porvaristoa j a kapitalisteja vastaan. , Edellisissä vallankumouksissa 'ei talonpoikaisköyhällstö voinut vaikeassa taistelussaan kulakkivaltaa vastaan hakea turvaa mistään. Nyt on maakiaJcoyhmlistSn avnksi tullut tyofitneo takanani, tietysti kalliimman maksa^ vat. Kulakeilla c i tietystikään ollut kiirettä: ' rahaa heillä oli riittävästi; itse he kertoilivat, että kerenkkoja on heillä säästössä naulakaupalla. • Mutta sellaiset ihnriset, jotka voivat toisten nähdessä nälkää kätkeä j% koota viljavarastoja —: ovat j u l - keimpla rikoksentekijöitä. Niitä vastaan on taisteltava, kuten pahim.; pia ikansan «vihollisia vastaan. Ja tämän taistelun me maaseudulla alotimm^. lisen ; tuotantomuodon, jossa ^työri tuotteet tulisivat «yhtäläisesti' ja oi. kendenmukai^M;i koko .työtätekevän kansait^naujtittaviksi,. tyÖvelvollisuu-sden plle&?a^<yl6isdn j a yhtäläisen ja ^heti:saavuttaa tSmä ja yietö^ lyhyessä ajassa «n tietenkin mahdotonta. I t f a m p f ' Itoln' lc«apnngisw ^ Silloin kun tehdastyöläiset, kaupun- "gelsqcK' jo olivat ennättäneet iopulli-; «esti heittää kapitalistit' syrjään ja , vapauttaa itsensä riiston ikeestä, inaaseudulla' vasta todellinen taistelu: '.riistoa vastaan alkoi. Lo&akuun vallankumouksen jälkesi) me voitimme tilanomistajan, me-o^mme häneltä pois maan, mutta tähän ei vielä taistelu maaseudulla pä|ttynyt. ^ Maan valtaus, kuten j o k a i ^ n .'kuukin tyotätekevie!» 'saavuttama valtaus on: vasta' silloin py-: :syväiata. kun :se nojautuu :työtäteke-inen itaetoirointaan,' heidän järjes. töihinsä; heidän kestävsryteensäjä heidän vallankumoukselliseen lujuu^ teensä. \ Oliko tällaista järjestöä työtätc-ikevillä talonpojiUa? : ^ Valitettavasti ei. Ja siinä onkin taistelun vaikeuden syy. Maaporhot (kniakit) ' Talonpojat^ jotka eivät ole nautti- ;.neet^:i^ vät oie hyötyneet toisista, aina tu- N>levat"kanQattamaan sitä, että' maata-riittäisi kaikille yhtä paljon, että . k a i k k i ; ahertaisivat, : että maan : hallinnosta ei tehtäisi riistojärjestel-mää j a että sitä varten ei,koottaisi -omiin käsiin niin paljon -kuin' mahdollista moalohkoja."^ Toista on kulakkien ja maaseudun riistäjien, jotka:: sodan johdosta paisuivat, jotka käyttivät edukseen toisten nälkää, : saadakseen leivästä satumaisia hin- •toja, 'Salasivat sitä ivarastoihinsa, odotellessaan uutta hinnan nousua ja k a a l i a : t a v o i n koettavat yhä vielä. . kin rikastua' Icansan onnettomuustilanteesta, maaseutukurjaliston ja : kaupunkityöläisten nälkää hyväksi käyttäen. Nämä kulakit ja maaseudun riistäjät ovat' yhtä julmia,' vihollisia ^^kuin kapitalistit ja suurtilalliset. Ja jos kulakki jää koskemattomaksi, jos maaseudun riistäjiä me emme voita, niin varmasti tulee taas tsaari ja kapitalisti raitaan. N i i n . en ollut kaikissa kamooluissa vallan- Kokemus kaikista tähän saakka Europassa olleista vallankumoukdsta selvästi toteaa, että vallankumous eittämättä. kärsii vaurion, jos ta-lonpoikaisköyhalistö ei saa^ kulakkien valtaa lyödyksi maahan. Kaikki Europan vallankumoukset menettivät ' taistelunsa juuri sen -vuoksi, «ttä~maaseutu ci kyennyt masentamaan vihollistaan. Työläiset Icanpungeisas kukistelivat kyllä tsaa-rejaan (Englannissa ja Ranskassa I^niiticaita mestailtiin jo useita satoja vuosia sitten;. me venäläiset Järjestynyt proletariaatti on \pal-jos voimakkaampi ja. paljoa- koke. neempi kuin talonpoikaisväestö (sen kokemuksen on se saanut aikaisemmissa taisteluissaan) ; nyt on se Venäjällä valtion peräsimessä^ halliten kaikkia tehtaita j a konepajoja, rautateitä, laivoja j.n.e.' / N y t on' Icöyhimmällä talonpoikais-; väestöllä luotettava ja v^oimakas liit-i Roininen sen taistelussa' kulakkieii valtaa vastaan. Köyhin talonpoikaisväestö tietää,, että kaupunkity 3- läinen on sen puolesta, että proletariaatti 'auttaa -: sitä kaikessa, ' m l s^ vain voi tämä apu on jo varmaa, Seiviovatrosottaneet äskeiset tapanko; set. . • , Htfhaikatin pula ' Kaikki te muistatte, toverit, kuinka r vaarallisessa r asemass^ o l i ' val-lankuinous tämän vuoden ' (1918) heinäkuussa. Tshekkosloväkkicn ka. pina kasvoi kasvamistaan,:nälkä Icau-; pungeissa lisääntyi j a maaseudun kulakit tulivat yhä julkeammiksi, yhä kiihkoisenimin hyökkätUyät he kaupunkia vastaan, Nfexivosto-vr^ltaa: vastaan, maaseutuköyhälistoä : vas-: taan. ^ :': Me kehotimme maaseutuköyhälis^ töä järjestäytymään, me < ryhdyimme muodostelemaan: köyhälistökomiteo-. ja ja järjestämään työläisten elin-' tarveretkikuptia.:: Vasemmisto-sosia-livallanktlmoukselliset nousivj^t ka-pinaan. 4 He selittivät, että köyhälis-tökomiteoissa op laiskureita; että työläiset Työstävät viljaa työtätekevältä talonpoikaisväestöltä.: >. • Mutta me ' vastasL-nme • heille, että he puolustavat kulakkeja, jotka ovat huomanneet, että taisteluss*a Neu^ vostovaltaa vastaan voidaan paitsi a-seita käyttää: myöskin nälkää väli. kappaleena. ':He nimittivät niitä laiskureiksi, mutta : me teimme heille kysymyksen, miksi se tai toinen ön tullut "laiskuriksi", miksi on niin alas mennyt; miksi: on köyhtynyt? Eikö juuri kulakkien tähden? Ku-' lakit yhdessä vasemmistososialival-lankumouksellisten kanssa huusivat vain "laiskureista" j a samalla itse hautasivat \'iljaa, kätkivät sitä, keinottelivat, haluten rikastua työläisten nälällä ja kärsimyksillä. Kulakit imivät kaiken veren köyhistä, he riistivät toisen työvoimaa ja samaan aikaan huusivat: oi te laiskurit! ^, Kulakit kärsimättömästi odottelivat tshekkoslovakkeja, he halusta olisivat asettaneet uuden tsaarin •valtaistuimelle, jatkaakseen rankaisematta riistämistään,. edelleen kuristaak-seen maaseudun työläisiä, edelleen hyötyäkseen. Ja pelastus tuli vain siitä, että maaseutu liittyi kaupunkiin, että maaseudun proletaariset ja puoli, proletaariset ainekset (jotka eivät nauti toisen työn tuloksista) yhdessä kaupunkityöläisten kanssa alkoivat sodan kulakkeja ja maaseudun riistäjiä vastaan. Tämän yhteenliittymisen onnistumiseksi tuli sangen paljon tehdä elintarvekysymyksen alalla. Työläis-aineisto Jcaupungeissa tosiaankin kärsi nälkää, kun kulakit puhelivat itsekseen: Vielä hetkisen pidätän viljaa Kansalaissota maaseudulla Menshevikit ja sosialivalfankumo-ukselliset pelottivat meitä "hajaannuksella";. jonka me saamme maaseudulla aikaan järjestämällä köyhä-listökomiteoita. ' Mutta mitä olisi merkinnyt "ei hajottaa" maaseutua? Se olisi merkinnyt —; maaseudun jättämistä edelleen kulakkien haltuun. Mutta isitä me emme kuitenkaan halunneet ja siksi päätimme me "hajottaa" maaseudun. Me selitimme: me menetämme . kulakit, se' on totta, sitä onnettomuutta; ei voi välttää;' (naurua); mutta -me voitamme puolellemme tuhansia ja miljoonia köyhiä, jotka asettuvat työläisten, putflesta 'taistelemaaii (suosionosotuksia).: Ja ' niin on käynjrtkin: Hajaannus maaseudulla on vain selvemmin osottanut, mitä ovat puoliproletaari. set -talonpojat, jotka eivät käytä toisten työtä, ^'a mitä ovat maaseudun riistäjät ja kulakit. Työläiset ovat antaneet J a edelleen ; antavat jnaalaisköynälistölle apuaan: taistelussa kulakkeja > vastaan. Maaseudulla syttyneessä kansalaissodassa ' ovat työläiset ^ köyhim-^ märt talonpoikaisväestön puolella, kuten plivat silloinkin, kun käjrtänr nössä toteutettiin sosialivallankumo-uksellisten lakia maan' sosialisoimisesta. Me «mme ole balonaeet' «listaa ,ta* ionpoikaisvaestoa.tahtomme alle Me holshevikit. olimme maan so-' sialisoimislain vastustajia. Mutta kuitenkin me sen allekirjotimme, koska emme halunneet asettua talon.'' poikaisväestön enemmistön tahtoa :vastaam Enemmistötahto on; meille aina velvottava i j a - asettua tätä tahtoa vastaan — merkitsisi vallankumouksen kavaltamista. ; ' : Me emme .tahtoneet^ tarjota ta-lonpoikaisväestölle sille Vierasta ajatusta' maan tasaisesti jaon' merkityksettömyydeltä. Me arvelimme, että on parempi; jos työtätekevät talonpojat itse omassa selkänahassaan tuntevat; että tasottava jako on hullutusta. : Vasta silloin ,me voi- ^ simme:kysyä:heiltä, missä on' vapau-; tus tästä hajaannuksesta, tästä kulakkien väkivallasta, mitä tapahtuu maan jakamisen pohjalla? * ^ : Jakaminen, on hyvä vain alussa.' Sen; tuli näyttää; että maa siirtyy suurtilallisilta, että se siirtyy talon-poikafsväestöHe. Mutta se ei ole kylliksi.. .Vapautus: on vain maan yhteiskunnallisessa muokkauksessa. Tätä käsitystä ei teiUä ollut, mut- ,tä itse elämä vie teidät siihen vakuutukseen. Kommunit, osuuskun-nallinen työskentely, taloiipoikien työkunnat — kas siinä on vapautus pikkutalouden epäkohdista, kas siinä on keino kohottaa ja parantaa' talous, voimien säästö- ja taistelukei-no kulakkeja, loisihmisiä ja riistoa vastaan. Me liyvin tiesimme, että talonpoikaisväestö «lää ikäänkuin turpeeseen kiinni kasvettuneena: talonpoikaisväestö pelkää uutuutta, se itsepintaisesti pitää kiinni vanhasta. Me tiesimme, että talonpojat vasta silloin uskovat sen-tai muun toimenpiteen hyödyn, kun "he omalla järjel-lään alkavat käsittää,-alkavat tuntea sen hyödyn. Ja siksipä me autoimme sitä maan jakamisessa, vaikkakin tiesimme, että se ci anna vapautusta. Mutta nyt alkaa maaseUtuköyhä-listö itse yhtyä meidän käsitykseem-. me. Elämä osottaa heille, että siellä, missä tarvitaan sanokaamme 10 auraa sentähden, että maa on jaettu 100 lohkoon, kommunistisessa taloudessa voidaan tulla toimeen vähemmällä luvulla auroja, kun maata ei jaeta kovin pitkille. Kommuni antaa tilaisuuden kokonaiselle työkunnalle, kokonaiselle osuuskunnalle suorittaa sellaisia parannuksia ta-loudessa, jollaiset ovat mahdottomia irrallisille pikku" omistajille j:n.e. Tietenlöuin e i kerrallaan onnistuta siirtymään kaikkialla yhteiskunnalliseen maankäyttöön. Kulakit tulevat kaikilla tavoin vastustamaan sitä, vieläpä itse talonpojatkin usein itse^ pintaisesti vastustavat kommunistisi ten perustelen toteuttamista maataloudessa. Mutta mitä enemmän «simerkeUlä; omalla kokemuksellaan talonpoikaisväestö tulee < vakuutetuksi kornmunien edusta, intä menes^k-: sellisemmin: asia pääsee .eteenpäin menemään, : XSyhäUstokomiteat ' ; Tässä on suuri tehtävä köyhäli9tor komiteoille. Qn välttämätöntä, että komiteoja olisi kautta Venäjän. Ko-miteain muodostamista on jo suoritettu tuloksellisesti pitemmän aikaa. Pietarissa i pidettiin . äskettäin Pohr joisen 'alueen komiteain edustaja; kokous.; 'Odotettujen 7,0Q0 ;edusta-jan asemesta saapuikin' ^(f,OO0l: edustajaa eikä kokousta varten luovutettu sali voinut vetää kaikkia kokoontuneita.; Suotuisa sää pelasti tilanteen ja' salli kokouksen järjestää torille Talvipalatsin edustalla. Meidän puolueemme keskuskomitea oh laatinut..suunnitelman komi-teain muodostamisesta ja se jätetään: Neuvostojen 6:nnen edustajakokouk-. sen vah-vistettavaksi. - ' Me käsitämm.e, että komiteain ja neuvostojen maaseudulla ei tule olla rinnakkaisoxgaaneja. Syntyy sekaan •; nusta ja turhaa ajanhukkaa, /tfc yhdistämme komiteat Neuvostojen kanssa yhteen, me teemme niin, et-, tä komiteoista tulee Neuvostoja. Me tiedämme, että köyhälistöko. miteoihin joskus puikahtaa kulakkeja. Jos tätä jatkuu, niin myöskin - komiteoihin V; tullaan köyhälistön taholta suhtautumaan," kuten Koreuskin ja Avksentjevan kulakkikomite-oihin. Nimen muutoksella ei e n^ ketään petetä. Tämän yuoksi on aiottu suorittaa uusintavaalit komiteoihin. Valitsemis^Qikeus köyhälistökomite-oihin on vain sillä, joka ei nauti toisen työn:; :tuloksista, . joka ei rosvoa kansan nähdessä nälkää, joka ei keinottele ylijääneellä viljalla eikä sitä kätke- pulopaikkoihin. Kulakeilla ja maaseudun riistäjillä ei tule olla sijaa köyhälistökomiteöissa. : Yhden miljardin ruplan rahasto Neuvostovalta on päättänyt myön-r tää yhdeii'~ miljardin ruplaa rahastoon maatalouden kohottamiseksi. Kaikille.; jo voimassa oleville j a vas. ta perustettaville kommuneille tullaan osottamaan rahallista j a teknillistä avustusta. -Jos-tarvitaan si-vistyneitä erikoistuntijoita, ; me. niitä lähetämme. Vaikka- nämä .suureimriaksi osaksi oyatkin ' vastavallankumckuksellisia, JOiin kyllä: köyl^Iistökomiteat rosaa-va| t^3uitsittaa;,heic|ät^^ j%,nämä tule-vai ?^ö8kenteiemään kansaa varten samalla lailla kuin aikaisemmin työskentelivät riistäjien eduksi., Yleensä ovat meidän A-sivistyneet Jo ennättäneet tulla vakuutetuiksi, että sabotashillaan - (jarrutuksellaan^ kiusanteollaan) - eivät he kykene horjuttamaan työväen valtaa. Ei meitä pelota ulkomainen im-perial^ mikaan. ' Saksa on jo polttanut itsensä lUkrainassa. 60 miljoo-, nan" viljapuudah asemesta, jotka se toivoi sieltä": ,vievänsä, vei Saksa vain '9 miljoonaa puutaa ja kaupan päälliseksi sai venäläistä holshevis-mia, jota se ei erikoisesti suosL (Myrskyisiä suosionosotuksia.), Eiköhän vain' samoin käyne eng-: lantilaisillekin, i joille me voimme lausua: "Katsokaa, rakkaat, älkää vain kompastuko!" * (Naurua j a kättentaputuksia.) Mutta vaara meitä vastaan on kuitenkin olemassa; niin kauan, kun meidän veljemme rajan takana eivät -kaikkialla ole nousseet kapinaan. Ja sen vuoksi on meidän ja'tkettava, punaisen armeijamme järjestämistä ja* vahvistamista. jErikoisen lähellä maaseutuköyhälistön sydäntä tulisi tämän asian olla;.sillä vain meidän armeijamme suojaamana voi'se har-jottaa sisäistä talouttaan. Toverit! Siirtyminen uuteen talouteen voi ehkä edistyä verkkaasti. mutta välttämätöntä on päättävästi toteuttaa kommunistisen talouden perusteita. . \ Kulakkeja vastaan on käytä-vä tanpokkaasti taistelua. Heidän kanssaan ei ole mentävä mihinkään sopimuksiin. . , Puoliproletaariset talonpojat eivat ole meidän, vihollisiamme Puoliproletaaristen talonpoikain kanssa me voimme työskennellä yhdessä ja yhdessä heidän kanssaan käydä taistelua kulakkeja vastaan. Heitä vastaan ei meillä ole mitään. Kenties eivät he ole sosialisteja eivätkä sosialisteiksi tule, mutta kokemus tulee heille osottamaan yh-teiskunnallisen maanmuokkauksen hyödyn ja suurin osa heistä ei ryhdy vastaan tappelemaan. . Kulakeille, taasen me^sanomme: teitäkään vastaan ei meillä mitään ole, mutta antakaa liika vilja, älkää harjottako keinottelua, älkää riistäkö toisen työtä. Niin kauan, kun tämä jatkuu, tulemme me käymään teitä vastaan' säälimättömän leppy-mätöntä taistelua. Työtätekeviltä me emm& . mitään* riistä, mutta niiltä, jotka hyötyvät toisten työstä ~ niiltS me takavarikoimme kaiken; (Myrskyisiä suosion-osotuksia.) ' ' Robert Lindforsin SAUNA Avoinna: 'lauantaisitt; 1—-12 yölla. Sunnuntai namusin: puoli"^4—7. R. LClIDFORS ' Kirkland Lake/ Onfno. Ostan turkiksia; päivän korkeimmilla h i n n ö ^ Expressi- j a postilähetyksistä annetaan hinta kirjeellä tai sähkösanomalla^ - Tehkää koe lähetyksiä. ^ JUIeklrjottanut ei osta eaaä janiksennahkoja* WM. HOTTI 231 Whittaker Street Sudbury, Ont. ' W h i t t J ^ ja Isäbell katajen Iralniassa Phone '186SW —; P.O. Box 1988 •aiw^wi Kuvia isoflnetaan; j a raamitö^:^ taan. Myöskin filmejä .vai-, mistetaan. . Antakaa meille koetus. :: Tomkiiison Studu>^ ^ South Porcupine. ;Sky 'kaupan \yläkerrassa. V ' U k M M SOUTH END A P T E E K K I I \ Meiltä voitte saada lääkkeen- | »ne, makeisenne - j a kaikki v i i - I' meisimmät magasiinit. \ ANTAKAA MEILLE KOETUS • Seuraava Gold Sange Hotellista < fuhelin 119. S SÖLOTNIcir*** Liha- jn\.Ruoltalavarak«,^ JAUHOJA JA VCEXiXHK ; Box 164, S. Porcnpine, Oat. ; WALFR. KUOPAN SAUNA pidetään avoinna joka perjantai, alkaen kello 3 j.pp.; kello 10 illalla. Lauantaisin kello 1 päivällä, kello, '12 yöllä sekä kelo 3—^7 sunnuntaiaamuna. WALPR. KUOPPA KirUand Lake. Ont. JMATKADJJAROII Silatejä huoneita saatavana. ^MIL JOHNSON 62 Edmond Lane dUUBUBY, ONTABIf LäheUä C. N. R. asemca Telefooni 682 Panonimna i Tupakkaa ja, virvokkeita PARTURILIIKE : Walter Hartman, Levack» On». • a a a w » a i s i w « s f f*^~~-~-^au>i ;T:ri H. Quacke^bush! I -• • :'HaiqmaslaaIuiri'::-'.;:-' I 107 Cnthbertoon BIk. j I F O R T WILLIAM, O N T A R I OI < > Auki iltasin sopimuksella , | — Phone S. 2384 — ' Gipper Cliffflaiset Pistäytykää puotiin jossa on kaikenlaista ensiluokan ruokatavaraa päivän halvimpiin hintbi-hin. A. PELKOLA 7 Finland St. Phone 104 Tokkos tyS olette kuulleet etta* I ; Kinnusen Saunassa | on kiviläjä lämminnä perja^- < I taina, lauantaina ja vieläpä: < 'sunnuntainakin. M. Kinnunen, South Poreupine ' j •iwiiyw«riiiww< I Pehmeitä juomia •ia — TUPAKKAA ; saatavana A . Lindroosm nalin. I ruumassa. ; \ Teen. kaikkea parturin, työl • pSSssa?^ ^^^^ samaasi ^ank Alanen. l i , . . I Arvoisat toverit [ Porcupinessa ja ympai-istoUi! \ Parhaat puvut hahimmalla » saatte räätäli J. A . Pirneksehs I.-South Porcupinessa, Ont ^ ^ ^ \ . I-Jikkeeni sijaitsee Majestic' ! Teatterin takana. " UDSU ROHAANEITA Vapauden kirjakaappaan on saapunnt' huomattava maara seuraaTiii r a. raaanikirjoja,' joista jokainen on kokoonsa ;ja sisältöönsä nahdea , ' erikoisen halpa , Kultamaan rakkautta, hienoja rakkausseikkailuja, kirj. Jack London, nid.. , ^ Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, kirj. AUxändtr*"bu 3 öSaa, nid. ...;,,,......,„.v.^^^^ ^ ljwi Yksin maaUmalla, kaunis romani, kirj. Mabell Barnes GroundyVs^^^ i"S Valaveljet,. romani Islannin asuttamisen ajoilta, kirj. G. Gunnar-son, sid ,. Suloisen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno "'räkkäii^röm^f. >;kirj. E. Temple Thurston, sid * Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkaiittä'- kirj. Kaarlo Halme, sid ;. Silmukorvan nuori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa "rakl' ''^ j kautta, kurj..Kaarlo Halme, sid ; Virallinen sulhanen rakkausromaani, suomennos, sid. l ; ' " « Saarelaiskuvia, I j a II osa yhdessä, kirj. Emil Elenius, sid:"::.:;::::;:: lioo , . Ylläolevat ovat kokonaan n.k. jännityskirjallisuutta, jota ei Vapauden kirjakauppa ole ennemmin välittänyt, vaan jota nyt olemme S! kirjallisuuden harrastajain pyynnöistä hiukan välipalaksi, tilanneet Jos VAPAUDEN KIRJAKAUPPA BoK 69, S U D B U R Y ; O N T - CANADASTA SlJpMEM OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA , . Yhäj; lisääntyvän kannatuksen johdostaf mikä meidän canadsr laisen reittimme osaksi on tullut on:yhtiö lisännyt- seuraavat mat-kavuorot 'HalifaxUta suoraan Skandinaaviaan. Purjehdukset Halifaxista, N . S. ,^ i UNITED STATES helmik. 20 p. j a kuhtik. 15 p. OSCAR II t o u k o k . ! päivä. ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN edestakaisten' matkainlilnnat-^ .^Säastiikäa$4S.50: ja ostakaa edestakainen piletti Turkuun Hankoon, Helsinkiin tai Mftarianhaminuah $183.00. ' ^ Erinomaiset mukavuudet kolmannessa: luokassa. Hyttejä 2 j a 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä mm aikaisin kuin mahdollista. GANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta varten Suon;kesta myydään kaikkiaUeCänadaan.~~ V- _ Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisiBn asiamiehen puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin: SCANDINAVIAN-AMERICAN ONE 461 Main. St. Winnipee.Can. 31^ Upper Water St., Halifex, Cso. EUGEN W. ELFVENGREfI, No.' 338 A . - S t . James .^treeti-Montreal, Qne. J . V. KANNASTO ERICH J . KORTE, • Box 69, Sadbnry, Ont., Can. , Port Arthur, Ont., €«•. RUOKAA SAATAVANA aterioittain ja viikottain. Auki klo § : 3 t o a.p.—: klo 2:teen yÖUä. N E W W A S H I N G T O N C A FE Elm St., Sndbnry. Önt. DUGCHAHP Sudbury, Ont Olemme avanneet autokumien koiv jaualiikkeen jöteit otamme nyt vas^ taan kaikenlaista äutoknmi^' ja ai-aäknmien koxjdosta. Trjdjt^rSigyy taataaa. Kirj. A. TJUMENEW. Tämä viimeksi ilmestynyt kirja kuuluu järjestyksessä kolmantena siihen/TYÖLÄISEN TIETOKIRJASTO sarjaan, jota on alettu kustantamaan erikoisesti sillä nimellä. Ensimäinen tässä sarjassa, on Kommunistinen Manifesti ja toisena Napoleon HI • Vallankaappaus.,.'"'."'-' Mika on TYÖN HISTORIAN sisältö? Se ön juuri sitä mitä; nimikin. jo ilmaisee; nim^ kun työksi' kutsumme ihmisen tuottavaa toimintaa j a historialla ymmärretään menheen aikakaaden vissin alan. kertaamista' lyhemmässä 'muodossa, niin tämä osar puilleen.antaa^^käsityksen khrjan sisällöstä.' . Se ön: 1) tuotanto-tapojeh ja -keinojen johdonmukaisen kehityksen, 2) tuotanto-, •tapojen muuttumisen yhteydessä tapahtuvan työn järjestyksen eri muotojen vaihdokseen, ja 3) näistä muodoista johtuvain yhteiskunnan eri luokkien välisten ybtöiskunnallisten suhteiden ku-vaaminen. . ,.:_• •-..••:.. : v . ,-• ' , ' "'^' .) O'-. i-'* :>'- ' .. • K i r j a on' sidottu erittäin aistikkaisiin vaatekänsiin, käsittäen kaikkiaan 248 sivua j a hinta ollen ainoastaan 80c. .. Saatavana kaikkialla asiamiehiltämme tai ^tilaamall suorato kirjakaupstamme o s o t t e e l l a : ' VAPAUDEN KIRJAKAUPPA - Boa 69, SUDBURY^.ONT. •
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 25, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-02-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260225 |
Description
Title | 1926-02-25-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
^Torstaina, neiinuc. za p:na—^j-niin, reo» as^M^ao,
Maialaisköyhälistökysymys ja
vaHankumous
' '
jLeiiinin puhe Moskovan alueen köyhälistökomiteain edustajain neuvottelukokouksessa
kesällä y. 1918
MAALAISKÖYHÄLISTÖN JÄRJESTÄYTYMINEN ON TÄRKEIN VALLANKUMOUKSEN KYSYMYS
Toverit l Maalaisköyhälistön järjestäytyminen
on tärkein meid&n sisäisen
Takennusjärjestelmämmc kysymys,
vieläpä koko meidän vallan-knmööksemm
© pääkysymya.
l,okalcaan vallanktnnons asetti tehtäväkseen
ottaa kapitalistien käsistä
tehtaat ja konepajat, saadakseen
tuotannon välineet yleiskansallisiksi,
j i äBtamalla kaiken maan talonpojille
'muuttaa maatalous sosialistiseksi.
Ensi osa tehtävästä oli paljoa helpompi
täyttää kuin jälkimäinen.
I&ui»ungeissa kohtasi ^llankumou^
suurtuotannon, jossa työskenteli
kymmeniä ja satoja tuhansia ty5-
läisiäi Tehtaat j a konepajat kuuluivat
vähälukuisalle kapitalistijoukolle,
josta työläisten oli helppo suoriutua.
Työläisillä oli jo pitempiaikainen
> aikaisemmissa työtaisteluissa saavutettu
kokemus, joka oli .opettanut
• heitä toimimaan yksimielisesti, päät-
, tävästi j a järjestynein joukoin. Sitä
paitsi ei "tehdasta eikä konepajaa
tarvinnut jakaa; tärkeätä oli vain,
ettäi koko tuotanto järjestettiin työ^
läislaokan j a talonpoikaisväestön pyr
kimykai» silmällä pitäen, etteivät
työn iulokeet joutuneet kapitalistien
käsiin.
Aivan toisin on asianlaita maaky-,
^ symykJseaaä. Siinä oli sosialismin
voittoon viemiseksi välttämätöntä"
ryhtyä joukkoori n.k. pakkoluovutus-toimenpiteitä.
Heti saada aikaan
'suuresta joukosta pikku, talonpoi-kaistalouksia
suuri yhtenäisyys .oli
mahdotonta. Jleti aikaansaada se,
«ttä hajanaisesti hoidettu maatalous
muuttuisi yhteislcunnalliseksi ja
saisi suuren kokonaisenr yleisvaltiol-vain
myöhästyimme meidän tsaarimme
suHteen) — j a kuitenkin jonkun
ajan kuluttua palasi entinen
järjestelmä ohjiin. Se johtui siitä,
että silloin ei vielä kaupunkipaikois-sakaan
ollut suurtuotantoa, joka olisi
yhdistänyt tehtaissa ja konepajoissa
miljoonia työläisiä yhteen ja lujittanut
riittävästi voima3csi, joka i l man
talonpoikien apua olisi kyennyt
kestämään kapitalistien ja kulakkien
painostusta.
Köyhin talonpojkaisväestö ei ollut
järjestynyt; itse se kehnosti
taisteli kulakkeja vastaan ja tämän
vuoksi vallankumous kärsi tappioita
myöskin kaupungeissa.
Nyt on asema toinen^.. Viimeisten
kahden: sadan vuoden kuluessa on
suurtuotanto siinä määrin voimakkaaksi
kehittynyt ja vallannut kaikki
maat sellaisella suurten tehtaitten
ja konepajojen verkolla, joissa, työskentelee
tuhansia työläisiä, että nyt
kaikkialla kaupungeissa jo on • synty
n)rt suuri järjestyneitten työläist
ten (proktariaatin) armeija; jolla
on riittävästi voimaa taisteluun porvaristoa
j a kapitalisteja vastaan. ,
Edellisissä vallankumouksissa 'ei
talonpoikaisköyhällstö voinut vaikeassa
taistelussaan kulakkivaltaa vastaan
hakea turvaa mistään.
Nyt on maakiaJcoyhmlistSn avnksi
tullut tyofitneo
takanani, tietysti kalliimman maksa^
vat.
Kulakeilla c i tietystikään ollut kiirettä:
' rahaa heillä oli riittävästi;
itse he kertoilivat, että kerenkkoja
on heillä säästössä naulakaupalla.
• Mutta sellaiset ihnriset, jotka voivat
toisten nähdessä nälkää kätkeä
j% koota viljavarastoja —: ovat j u l -
keimpla rikoksentekijöitä. Niitä vastaan
on taisteltava, kuten pahim.;
pia ikansan «vihollisia vastaan.
Ja tämän taistelun me maaseudulla
alotimm^.
lisen ; tuotantomuodon, jossa ^työri
tuotteet tulisivat «yhtäläisesti' ja oi.
kendenmukai^M;i koko .työtätekevän
kansait^naujtittaviksi,. tyÖvelvollisuu-sden
plle&?a^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-02-25-02