Vapaus, July 14, 1926

              nUIKSIi WOTiBPIIDlUE
" VÄITTÄÄ.-^—
A^iamiesteinine <A: torvitfts afäamieliia kaikille erikieli^e
* ^ s o 5 p n lehdille; vaan voivat laeidanasiainiesvaltuuk^^ ot-
{SriiUie makkinamUd Usee uarIalat«o»Hlev» iHe työväen lehdille ja lahettSa kont-
ViUtinune vtaaufai» <eaga»vUlB^ :t^^ Salehdillo: ;
THE WORKEIt viikkolehtL^Torpntp/:Ont^ vi^^ $1.00
THE YOUNG WORKER, Toronto, Ont, vnooierta
nAn Y wORICEIW IVSväenpnoluecn pai Tilanshmta
-vuosikerta .^..-..$«.00, % vnosik. ».SO. 3 tarit $2.00
irARMER-LABOR VOICE. 2 kertaa kanssa ilmestyvä. Ti-
*^^SShiDte!\....-..~ .,.J....,-.*...Vuosikerta $IJ55/Ä kuufc. .65
THE YOUNG WORKER, Knorten Työläisten taiton kan-kauä
jolkaian; CSiicagössa.^^ M vnosikerralta«;.$1.00
THE YOUNG C01fI^J!>^Tyov|enpnol^^ lastenlehti, Cln-cagossa.'
:Tilanshinta' •yuonkerralta .50
WORiCERS MONTHLY, CUeoKo; yaoäkcnrta $2.00, \ vao^k. |1.25
FOHJAN VOIMA^ Oala^ l^vlfehtirv^ vaotta $6.00
Ttroi &XNI, Vaöisa, 8 kertaa viikossa; vnosik. f 6.00, % v.. $3.50:
SAVON TYÖ, EuojfiOjirS^kertrViikoasa; vnosik. $6.00, % v.n.50:
TIEDONANTAJA, JHelainy, päivälehti, vuosik.$10; % v.
LIEKKI, HelanB, aäikkolehtirvnosOu................$3.00; %^
.00
. . , 41.75
TYÖMIEHEN VI KKQIiEHTI, Helsinki, vuosik. $2.S0j % .v $1.S0
UUS ILM, virolainen'^ TySväenpuolneen lehtii ilmestyy: New^ "
. Yorkisisa.;: lHanshihta vuosikerralta $6.00
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti. Ilmestyy v C h i r
cagossa. Tilaudinta : vuosikerralta .......v.^^
IYÖVJCEN U R H E I L U U S H T I ; Helsinld. TilauiAinnat vuodk.
$3.00, puoli vuoftä $1.75
' NORRSKENSFLABIMAN, radlsalainen lehti, Lulea, Ruotsi,
vk. $12.0Ö, puoli vuotta : ; $6.00
"ITÄ JA IJINSL 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä
HelsinlfL-^Tilaushinta r;;;..v..........^..^.» vk. $4.00; % vk. $2.00
TUISKU, Suomen" vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
kuussa lO^sivuiBen&VJ Tilaushinta vuosit $2.50, ^ vk. $1.50
'- KOMMUNISTI, Leningrad; ^ . vk. $4.00. Vi vk. $2.00
TYÖLÄISNAISTEN URHEILlULEHTt. Helsinki Kerta kuus­sa
Vuosikerran hinta $1.75: pnolivaosikertaa $1.00
NAISTYdLXINEN. Rdsinki. Kerta kuussa 1 vk $1.75
NOUSEVA VOIfllA, Ty&v. nrheilpoikain lehti, Helsinki, 1 vk. $1.25
TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI, Helsinki, 1 vk $1.50
puolivnosikertaa $1.00-
PUNAINEN K A R J A L A , Petrozovodsk, Russia; 3 kertaa vii- "
kossa; vuosikerran hinta $7^00; puolivnosik. $3.50
' TYÖMIES, päivälehti, Superior, Wi3., 1 vfc $6.00, % vk. $3.25
TOVERL päivälehti, Astoria, örö., 1 vk. $6.00, % vk.-.^^ $3.50:
ETEENPÄIN, päivälehti, Woreester, Mass., 1 vk. ^7.00,
^vuosjlc» .-«'••«•••••••••••••••••••«•••«•••••••••^••••••••••«••••••••••••«»•••«••••»•••••- ^3*75
PUNIKKI, pilalehti, Superior, Wis., 1 vk. $1.76, % vk. $1.05
TOVERITAR, naistenlehti, AstoriajOre., 1 vk. $2 00^ % vlc |l.l5
Ylläolevista lehdistä myönnetään asiamiehille palkkiota vis- -
sin taksan mukaan.
VAPAUS,
X Box 69. SUDBURY. O N T .
Eeskiaikaineii pimeys ja henkiiieii sorto Tam*
misaaren pakko^olaitokseUa
"SilVlSTYSVALTIOSSA" OVAT TILOSOFISET TEOKSET ««KlEl^
LETTYX KIRJALUSUUTTA**! •
KirUanil Lake^ Ont., ikoUsia
KAPLAN BROS.
I RUOKATAVARAA, — MAATUOTTEITA
SAAPPAITA JA KENKIÄ SEKÄ KAIKENLAISTA
KANGASTAVARAA
T U K K U K A U P P A • I
• r JAUHOILLE, REHUILLE ja HEINILLE, j
!
PERKUS & CO., LIMITED
KIRKLAND LAKE, ONT.
.Naisten ja lasten vaatetustavaraa, kangasta-varaa
ja hyviä kenkiä.
Kauppa, mU»a tavaran arvo on etntijalla.;
PERKUS & CO., LIMITED
KIRKLAND LAKE, ONT.
. Täydelliset miesten vaatettajat. Kenkiä ja
saappaita. Miesten valmiita ; ja tilauksen
mukaisesti valmistettuja vaatteita. . Kaikki
-ehdottomasti taattua.v Antakaa meille koteus.
\
A R V O PALVELUS
REAMSBOnOM & EDWARDS
KIRKLAND COi, LIMITED
SEKATAVARAKAUPPIAAT, KIRKLAND LAKE, ONT.
RUOKATAVARAA; LIHAA, -RAUTATAVARAA, VAATETUS-TAVARAA,
-SAAPPAITA JA KENKIÄ
Mefllä ' on suomalainen liikeapulainen palvelemaan teitä.
P U H E L I N 69 — P. O. B O X 128
SUOMALAINEN LEIPURILHKE •
AVATTU,KIRKLAND LAKELLA
Valmistamme useampaa lajia ruokaleipää sekä korppuja ja nisua.
- A. Tamtninen ja M. Raitaxien omistajat
Box 229, Klrkland Lake, Ont.
Älkää unohtako oikeaa
alennuksien kauppaa
S. DABOUS
MIESTEN VAATETTAJA
Seuraava postikonttorista
KIRKLAND LAKE, ONT.
Meillä on suomea puhuva kauppa-apulainen
palvelemaan teitä.
• ^ TiaBiniBS ja yiB^bwC^SiMt hvonatlcuil
. , Uusi Suom9laui«a Foppisappa'
OR ANGE SMASH BOTTLING WORKS
Alottanot :liikk««nsä jia ttirjoaa ehdottomasti iruhtaat ja paihaimmat yir-votuQuftnmt
^Poluois-Ontsriossa; S a ^ ^
hsoteila.^ . , , • ' .
- " ORANCE 3MASH BOTTUNG WOW^^
eiBirtfa St, N. Timmins, Oat.,T8ox 1749^Tclef. 046 X — K A. Merikallio.
Työläinen! Oletko tilannut jo Vapauden?
Oivan kuvan siitä henkisestä sorl.-
Tosta ja keskiaikaisesta pimeydesäi;
mikä valtiollisten vankien "kasTOiiti
tajien" keskuudessa Suomessa val:^
litsee, antaa erään valtiollisen van­gin
oikeusministerille lähettäniS
seuraava valitus: '
H«rn Oikensminiateri'
Että valtiollisten vankien köhtelot
meidän maassanune on ollut kaikT>
kea muuta kuin tuon vapaamieU-syydeltä
kuulostavan "poliittisen
eristämiseni mukaista, sen me po­liittiset
vangit', itse; viifioe vuosien
kokemuksista, parhaiten tiedämme^'
Tuntuukin siltä, että mefdät las^
ketaan samaan luokkaan lcriminaall|
rikollisten,'': kaikennäköisten ' pirtur
trokarien, kavaltajien ija keinotte?v
lijoiden kanssa —-jotka lisäksi ovat
voineet olla meitäkin linnaan ttiOH'
mitsemassa. Ainaldn ou tämän pe­riaatteen
mukaan, äskettäin annet,
tujen uusien tyosääntöjen avulla;
rinnastettu poliittiset vangit yksi'
tyisrikoUisiin^ eräihin oikeuksiin^
kuten esim. tuplaan ja erinäisten
ruokatarpeiden ostoon .nähden. " -
. Ja että tuon saman periaatteen
mukaan on' myös valtiollisten van-;
kien kirjaste- ja koko kasvatuspuoli;
jäljestetty, näyttää minusta ilmei­seltä.
Puuttumatta asiaan laajem­min,
tahtoisin Herra Oikeusminis-.
terin -huomiota tällä kerralla kiin­nittää
vaan siihen seikkaan, että
minulta on, käsittääkseni enemmän
kriminaali- kuin- valtiollisille van­geille
taiikotettaihin sääntöihin -no<>'
jaten evätty oikeus eräiden kirjor
jen vastaanottamiseen. : Jotta se ah­dasmielisyys
ja kammo kaikkea sitä
kirjallisuutta kohtaan, joka vähän,
kään poikkeaa meidän kasvatus- ja
kirjastopuolta hoitavien papillisten
piirien omaksumista -katsomuksista,
tulisi edes osapuilleen kuvatuksi, ja
toivoen :• Herra Cpkeusministerin
puuttumista asiaan' pyydän, asian
selostamiseksi, esiintuoda seuraa-:
vaa:
Jo aikaisemmin kiellettiin minua
vastaanottamasta omasta kirjastosr,
tani tänne tilaamaani ruhtinas
Krapotkinin tunnettua töbsta "Lei­vän
vallotus". Tarketukseni oli kir­jan
avulla lähemmin tutustua anari,
kismin teorioihin en suinkaan
kirjassa esitettyjä oppeja omaksu-akseni,
vaan pikemminkin päinvas­toin,
kerätäkseni aseita tuota oppia
vastaan. Luulen kiellon Johtuneen
kieltäjän omaksumasta, aivan vää­rästä
katsomuksesta anarkismin op-,
piin nähden. Luullaan sen olevan
jotain pommi- ja tikariliikettä so­sialismin
puolesta, vaikka se todeK":
lisuudessa perustuu -kokonaan yk­silöllisyyden
"pohjalle, kuten por--
varillinenkin yhteiskuntakatsomus,
ja on siten eosialismille aivan vas­takkainen
ja sen vihollinen. En
siis tahtoisi myöntää olevan mitään
järjellistä syytä tällaisen teoksen
"pannaan julistamiselle".
Toinen kielletty kirja on Bogda­noff
in kirjottama • ^ "Taloustieteen
oppikirja". Kuvaavana seikkana
Idellon perusteille mainittakoon, et>:
tä mainittu teos, jonka olin tavan­nut
jo aikaisemmin eräässä läänin-vankilagsammer.
ja joka myös oli
useita vuosia täälläkin saatavissa^
yht^äkkiä julistettiin vaaralliseksi
ja kielletyksi, koska siihen aikaan
sanomalehdet tiesivät kertoa kirjan
tekijän kanssa samannimisen hen-^
kilon tulleen Venäjällä valituksi jo­honkin
korkeaan virkaan! Ja kui­tenkaan—-
henkilöillä ei ole mitään
yhteistä — paitsi nimi. ' Ei liene
liian rohkeata väittää, että tämäkin
kirja kiellettiin vain määrättyihin
ennakkoluuloihin nojaten. - Sillä
miksi eisitten myöskin kielletä
Marxin "Päaoma".teosta. ^Onlian
edellinen' vain jälkimäisen selostus­ta
— tosin kansantajuisessa muo­dossa!-
Mainittakoon, vielä kysees-säolevan
-kieUetyn Idrjan olevan
aivan puhtaasti-tieteellisen teokee^,
kuten jokainen kirjaa lukenut tie­tää,
ja on teos ollut kjrmmeniä vuo­sia,
kymmeninä painoksina^. saata­vissa
ja luettuna kaikissa sivistys­maissa.
Edelleen kiellettiin minulta aiv^n
äskettäin Ingersollin "Kootut teok­set".
Kiellon perusteena. mainit-'
tiin, ei kirjan sisältö sellaisenaan,
vaan siinä. käytetty "räikeä" kieli
ja kitjotustapa! Mitenkähän tuon
kanssa lienee, mutta jos; « i kerta
kirjan sisältö ja sen edustama asia.
ole minua vahingoittavaa ja va»^
rantavaa, niin tokkopa siinä.käy­tetty
tyyli ja kirjotnstapakaan sitä
ovat? Ja sitäpaitsi, kun ajattelee
kaikkea «tä todellista "räikeyttä",
jota vahkeuJEajaiUanl olen valtiolli»'
ten vastustajieni taholta saanut-Ico,
kea, tuntua tällaiselta ''rätkeydel-tä"
suojeleminen tällaisessa V .asiassa-naurettavalta.
Eikä se tämSn tar
lonkaan kohtdu ja sanasto niin
hiigttua ole!^'Hinna.esim. «räs ta|
lon vartijoiden Nl^nta inkoinaan lUtr^^^
mitti noin vaan^rsqorjidta kädeltä rr-^'
siaksi! Niin^et^' toivoisin^ Hexra
Dikenaministerin,.'tulleen* vakuute-;
tuka, kokenntkseioi hnbmlddnottaen;,
kestävyydestäni kyseessäolevan kir­jan
'raikeää" tyyliä vastaan.
; Ja initä sitten sisältää tämä pik-kn
kirjanen?:'Kuten ehkä Herra
Oikeusministeri ^.tietää, . puolustaa'
kirja - ^uskontoa:: ja ^erittäinkin kriS':
^tlnuskoaj todistaen.:^ sen joutuneen
sorronalaisek^ Ja; tulleen alkuperäi­sen
henkensä^ irastaiseksi valtiokir­kon
ja 'papistsn^oiminnan johdosta.
Ja tässä luulenkin - löytyvän todelli­sen'
syyn kieltMU^^^^T^ olisiko kitr!,
Jan esittämä' ajatos vaara? Jokai,
nen ennakkoluulottomasti ajatteleva
iluninen kuitenkin;tietää, ja jonka
myös Jokainen :Tehellinen ihminen
myöntää, nykyisen .valtiokitkon oler
van kaikkea' mvuta kuin Kristuksen
rakkaudenopin mukaisen laitoksen.
En siis luulit tämänkään kielto^
perusteen-olevan'kestävän. Mainit­takoon
tämänkin .kirjan yleismaail-mallisuudeste,
-Ja . sen olleen mei­dänkin
' maassamme tunnettu ja lu­ettu
Jo useita vuosikymmeniä;
Kielletyksi kirjaksi julistettiin
myös > saksaL ; tprofessori Ludvig
BQchnerin . maailmankuulu luonnon­tieteellinen
teos i VVoima ja Aine".
Aikaisemmin oU sekin täällä lu-vallinen,.:
mutta kun eräs toverini
Amerikassa lähetti 'Sen minulle, niin
en sitä saanutkaan vvastaanottea. Ja
minkätakia?' Laitoksen pastori, jo­ka
sen epäsi, ei-pyynnöstäni huoli­matto
.perustellut: ki,eltoaan- kuin
että: "se -on- niin: yksipuolinen,
materialismia^listävä ja henkisyyt­tä
vierova". No, /Jos joku teos
kerta on Jotoin oppia esittävä, niin
tietysti se «n -"yksipuolista", s.o.
selostaa siinä käsiteltyjä asioita
edustamansa opin valossa. Ja on­ko
"materialismin:ylistäminen" sit.
ten mitään, pahaa Ja vankia fäildca
yhteiskuntaa' vahingoittavaa? Myön>.
teistä vastausta pitäisin- vähintäin;
liian roUteana — • yksinpä teloogi.^
soitekin taholte.: Mutta tuo rohkea
vastaus «n nyt kumminkin annettu
— •varmasti,~'vakaumukseni mukaan
"liian yksipuolisesti". Sillä eikö
ole henkistä ahdasmielisyyttä
tekisi mieli sanoa — sortoa Ju­listaa^
pannaan joku tieteellinen
teos, joka uskaltea vastustaa kirkon
dogm'ioppia, ja joka asettaa sen
julistamat ihme-mahdöttomuudev
epäilyn alaiseksi? Olisikohan liian
rohkeata olettea mahdottomaksi Hra
Oikeusministerin siunausta tälle
epäämiselle? Mitähän'siihen sa­noisikaan,
jos voisi, kirjan ^tekijä;
tuo -jo; viime vuosisadalla kuollut
mainehikas tiedemies, ja: mitä koko
tiedemiesmaailman loistavimmat,
materialisteiksi lukeutuvat, nimet;
ja mitä yleensä,, jos tietäisi asiaste
n.s. yleinen mielipide! Mitä sitten
sisältää tämä kirja? Siltä varalte,
että ; Hra Oik.-ministeri ei sattuisi
sitä lähemmin muistamaan, tulkoon
kirjan sisällysluettelo tässä maini­tuksi;
se jakaantuu seuraaviin osiin:
"Voima ja aine". — ^'Aineen kuo­lemattomuus".
— "Voiman kuole­mattomuus".
— "Aineen rajatto­muus".
— "Aineen arvo". — "Lii­kunto".
— "Muoto". - 7 - "Luonnon­lakien
mu ut t u m a t tomuus". —
"Luonnonlakien yleispätevyys". —
"Taivas".— "Maan ludmiskaudetV;
— "Alkusynty". — "Jatkuva syn.
t y " . — "Tarkotusperä luonnos-
JTa 'ettei tuon pidjon parjatun ^
Jos ylistetynkin — materiialisttsen
katsomuksen tarvitse olla ehdotto­masti
"kaikkea.^henkisyyttä viero­va^',
dita mainitsee^ Höffding mai-nitnsäsr
teoksessaan:* "Saksan ma-terialbtit
yhdeksännellätoista vuosi-!
sadalla ottivat osaa myös aatteelli­sin
humanisuus- Ja edis^sharras-tukdin.-
Aatteellinen mieliala voi
varsin hyvin yhdistyä teoreettiseen
materialisitdin:-'materildisti voitun^
nostaa ' henkisten ilmiöiden Ja .py-rinnöiden
'korkean arvon, vaiUca-kin
hän pitää nUtä peUddnS atoo^
nuvareilyinä, ~JF^d^^
lesdiatt-ja ih&Den oppilaansa Lud­vig
Budiner (182(2^-09) . esittää
ajatustansa Ja selitti^, .«ttä hänen
oppiaxtsa hengen, "^roiinan ja «ineen
vaUlla; vallitsevan yhteyden perus­teista
vovd yhtShy^n kutsua idea^
lismiksi'kuin materialismiksi. - Myös­kin
ajattelee lääkäri Ludvig Bfich-ner
tähän suuntaan.' Hänen kirjan­sa
«»Kraft and Stoff" (1855) on
helppotajuista Ja se ön saavuttanut
suuren Inkijapiirin."
. Näin selittelee yksv
matuimmista fisolofi^kirjailijoiste
.tätä i seitsemänkymmentä "'v]^tta il.
mestymisensä Jälkeen pannaan ju­listettua
teosta. Olen selostanut
näin laajasti tätä, aäimoinkuin yllä­mainittuja
toisiakin teoksia. Jotta
Hra . Oik.-mini8terin ei suinkann
tarvitsisi epäillä perusteiden puut­tumista
v vapauttaessaan, kuten . toi­von,
nämä teokset "pannasta".
BaakaMsuuden.jrene^
sanssi,'
dessä huomauttamatta -; tpoliit^^
vankien t kirjasto- ja' 'k)a^vatu^^^^
yleensä; koska ne toielestäni ovat
eipätyydyttävällä tä>^^
.: Järjestyissäähtöjemnie 5!^ py^^ sä-:
hotaan:. "Vanki ön oikeutettu vani
Idlaviranomaisten Välityksellä ulkoa
loLsih ottant
tietokirjallisuutta Johtajain^^^^^^a^^^
mien 'lähemplen^^^^
kun".^^^ M
Iäisenään ön tarkotettii etujipfääs^
inuille kuin poliittisiil^^^
mutta j<^ 7 sitä koMaaviem
taan;: poUittinen yan^^^^^
siten kuin täällä yleeinsä o
tu;niin^ olisi se : mielestäni
misen tarpeessa. Sillä tulkitanyt
ösim. yllämiainittu 'Ludvig Bilchn^^
rin teos muuksi kuin "arvokkaaksi
tietokirjaksi'! oh inielestäh
tontä jo itseään tuota kirjaakin
kohtaan. • iv-vV^^;
Asiaa harkittuani luulen huomah-neeni
syyn epäkohtaan jsiinä papit-alisessa
linjassa, jotfi ^^niyöten > ylin
kirjasto- ja kasvatushbitomme kul­kee;
ja jota Iin jaa "hiippaansa" as­ti
ajatellen tulee mieleen. -kirkkom­me?;
päämiehen äskettäin singahutr
tamaj V nähtävästi papistolle tarkö-tetSi
iskulause: "kansansivistys on
anarkiaa!" Jos tietoni on oikea;
önLmeidän ylin kasvatuspäällikkönii
mekin vankeinhoi myös;
papillinen henkil.ö, ja vaikka nämä
henkilöt-yksilöinä olisivatkin kuinka
"ymmärtäväisiä' ja vapaamielisiä",
—-kuten uskon, kunnon pastörim-mekin
olevan — uiin sittenkin luu­len
höidän enemmän taikka vähem­män
olevan' tuon teoloogisen hen­gen
kahleissa; —-. ja siirtävän ne
myös meihin p^^
Kun ottaa huomioon, mitenkä ah-dasmieHsesti
n<f!ta : sääntöjä meihin
nähden tulkitaan, ei voi muuta
kuin vaatia poislkirkon kahleet po­liittisten
vähkien-i kirjasto- ja kas-vatusoloista;
Sillä en luule ymmär­täväni
poliitti^n vankien mielipi­teitä
väärin, jos huomautan; että
me emme tyydy tiedolliseen pimey­teen,
vaan että me pjrrimme valoa
kohti!; Ja eiköhän kirjasto, ja kas-vatuspuolen
hoitoa poliittisiin van­keihin
nähden voitaisikin jättää jon­kun,
myös yhteiskunhalUsesti sivis­tyneen,
laitoksen opettajan huo-,
lekei. ,
Koska en myöskään; tahteisi
myöntää_ olevan; mitään syytä enem­män
taikka vähemmän yhtelskun-sa".
— "Ihminen". — "Aivot ja I nallisesti sivistyneiltä poliittisilta
mieli". — "Ajatus". — "Tajunta".
.— '^Sielun asunto". — "Synnyn­näiset
aatteet". "Aate jumalas­ta".
~ ^'Henkilöllisen elämän jat­kuminen".
— "Elinvoima". —
"Elukkain sielu". — '<Vapaa tah­to".
— "Siveellisyys". — "Loppu-huomautuk8ia'C
Kas siinä tuon hir­veän
vaaralliseksi julistetun, kirjan
sisältö!
Vaikka voisinkin esittää useita
arvosteluja kirjasta, jotka arvoste­lijat
tulevat aivan päinvastaiseen
käsitykseen kirjan "vaarallisuudes­ta",
•niin rajotnn kuitenkin ainoas­taan
yhden arvostelun esittämiseen.
Tämä arvostelija; viimeaikojen muo-tifilosoofi
Höffding, mainitsee teok­sessaan
^'Uudemman ajan -filosofian
historia*' siv. 113 m,nL: **Sak8an
kirjallisuuteen liitti - luonnontieteen
nousu Joukon materialistina kirjo-tuksia,
joiden ansiona on,'', «ttä hion-
DontleteelUsiä tietoja Ja aatteita
levisi laajempiin piireihin.? Tämä
on käsittääkseni kokonaan Jotain
toista kuin kirjan vaaralliseksi Ja'
listamista. Taikka Jos,. ti^on le-yittämistä
laaJoiUe JookoiUe,
sqnvAlistusts, pidetään, Icaten «riisr.
sä piireissä tehdäänkin, «etettävänä
pahana, niin siUoinlum tämänkin
teoksen vaanlltsnuden.-: jmmäztää!
vangeilta kieltää yleensä teoksia Ja
sanomalehtiä, jotka vapaudessa ovat
luvallisia, niin toivon Hra Oik.-m(-
nisterin ryhtyvän sen suuntaisiin
toimenpiteisiin, että oikeus näiden
saantiin tulisi meille annetuksi.
Että olen »uskaltanut .näin laa­jasti
selostaa valitustani. Johtuu ha­lustani
avustaa Hra Oikensministe-:
riä minua kohdanneiden epäkohtien
tutkimisessa, Ja koska rohkenin
luulla Hra Oikeusministerin ilomie­lin
tutkivan laajempaakin valitusta
saattaakseen, kuten oletan, vääryjrt-tä
kärsinee/i vangin oikeuksiinsa.
Toivoen siis Hra Oikeusministe­rin
ottavan ^.huomioonsa yllämaini­tut
toivomukseni,..varsinkin kirjo­jen
suhteen^ uskallan odottaa Hra
Oikeneminlsterin myönteistä-päätös­tä'
asiassa.
Tammisaaren pakkotyölaitoksella
6 p:nä tottkok. 1926.
Oskari Lamminen 17.23.
;-'.Rseluuija Kafm»'.
C A N A D I A N C A F E .
210 Minto St., Sodbury, Ont.
Lähellä C. F. B."^ Asemaa-
Tilaa yövieraille
Plkoso f 8S2 — nummX Ldhtfam
' Asiat näkyvät kelut^fvän ^bs^}
länsimaisen iinmanistisessa^:^^
valtiossa nopeasti sille tolalle, että
znuutaxTiia ^ioja pyövelin toimia
'Julistetaan vhaljilUsten.:^^
- J a mikäli me" iätä" kansakuntaa
tunnemme, .niin V toimiin
el tule. punttnmaanrT^
.Keskustelu V ^ kuolemanrangaistuk­sista.
Joka aika-ajoin on oliot vl^^
reillä isänmaallisten lehtien' pala-toilla,
on näinä viime päivinä tai^l]
i^rinnyt erittäin kiivaaksi; siirtyei^
Jo isänmaallisten pappien lehtienkin
^ o U l e . "
Viimeksi ilmestyneessä "Herilttä-jässä'\
Joka o n äoomalä^
Pietaite sijaisen härkäpään; monar^
kistin larkkipiiEqim: Jolianssonin ääni
torn,^ oiu; caipparangaistuksen ^Ja'piii
luamisen epistola; Jossa>^m.m.san6:
taan: ^
"Pantakoon nykyinenkin laki-kai'^
kessa' ankaruudessaan .täytäntöön.
MäärättäköÖxi^ murhista |a tapoista
kaikkein ankarimmat mahdolliset
rangaistakset" ; (nykyinen ankarin
rangaistus. - on: kuolemanrangaistus
Ja oh. se pantava täytäntöön piilua-maila
ensin toinen' käsi Ja sitten-pää
pois.)
" J a ruumiillinenkin kuritus uu­delleen
käytäntöön ainakin nuoriin
rikollisiin nähden. Raipparangais-tus.
on kyllä Julmaa. Mutta monet
nykypäivien murhamiehet ' ovat
luonteeltaan Jo niin Julmia Ja paa-:
tuneita, että heihin ei vähempi te­hoa."
- Toinen kirjottuja; Jota Suomen
kirkon miehistä kaiken enimmän
voisi nijpjttää Siimon Kiivastelijak-si,
Antti I. Pietilä, ehdottaa seu­raavaa:
"Mitä taas varsinaisten rikollisr
ten käsittelyyn tulee; niin käytän­nöllisesti
kateoen on pääkysymys
tämä: miten tehdä heidät varmim­min
yhteiskunnalle vaarattomiksi."
-r- Sentähden rangaistuksen täytyy^
tuottaa rikolliselle kipua. Hänen
täytyy rangaistuksestaan oppia kun.
nioittamaan lakia Ja 'Järjestystä Jä
arvovaltaa. Rangaistuksessa on
toisin sanoin — oltava niin paljon
kovuutta, että se tehoaa." •— "Sel­laisten
rangaistusten käyttämiseen
yhteiskunnalla on .kieltämätön oir
keus, sillä esivalta ei miekkaa huk­kaan
kanna. Käydä tällaisessa yh-!,
teydesää ihmisyyden Ja sivistyksen
ja muiden hyWen asiain nimessä
heikentämään yhteiskunnan rankai­sevaa
kättä se on hyvin huonon pal­veluksen
tekemistä ihmisyydelle Jd
sivistykselle. Tosiasiahan onkin, et­tä
kaikki inhimillisen sivistyksen
johtavat maat käyttävät yhä edel­leen
esim. kuolemanrangaistusta.'^
Ja tämän Anttia pjetiJän kirjo-tuksen
sävy on sellainen> että-nuni-kit,
jotka hän väittää kaiken pahan
alkuunpanijoitsi, on pantava anka-rimpiin,
rangaistuksiin — tietysti
piiluttäva päätä lyhemmiksi—-aina
Sasu Punasta myöten — jossa ta­pauksessa
.kyllä tulisi jälkeä, sillä
Sasu^i ole enää edes mikään pu.
nikkir* vaan puolsuomettarelainon
porvari ja näin ollen kävisi, jos
näin tarkkaa tehtäisiin, enemmäl­le
kuin puolelle Suomen kansasta
verrattain ohraisesti. -
Suomettaressa kirjottaa myöskin,
käsialasta päättäen joku pappismies,
seuraavaa:
"Kuolemanrangaistus kuuluu val­tion
alaan ja sentähden kun valtion
velvollisuus on vain valvoa oikeutta,
ei siitä Uudessa Testamentissa niin
paljon puhuta, mutta selvästi, Kris­tus
ja apostolit tämän rangaistuk­sen
vahvistavat ja kristillinen kirk­ko
on 'aina tunnustanut, kuoleman­rangaistuksen
oikeutetuksi: 'ei esi­valta
miekkaa turhaan kanna, koska
se on Jumalan palvelija, kostaja
sen rankaisemiseksi, joka pahaa''te-kee',
Sentähden on esivallalla val­ta
ja velvollisuus tuomita tahalli­nen
murhaaja kuolemaan: 'joka
miekalla tappaa, se miekalla tape-tan'."
Vaikutusvaltaisin suomettarelal-nen
prelaatti Lauri Johannes Ing­man
on myös useaan otteeseen pai­nostanut,
että Jumala ei ole esi­vallalle
suinkaan antanut käteen
ketunhäntää, vaan 8ai>elin — ter*
kottaen hän kyllä tällä enemmän
itäisen . naapurimaan työläisten,
bolshevikkien piiluamista.
Näin kirjottelevat Ja ehdottelevat
suomettarelaiset papit.
Me kyllä voisimme heille mätkiä
esiin raamatunpaikkoja sellaisia
kuin:"ei sinun pidä tappaman'^ ja
"irfstä miekkas tuppeen" j.n.e.,
mutta näihin raamatunpaikkoihin
vetoaminen euomettarelaislin pap'
peihfa./ nähden on yhtä outoa kui.i
Jos menisi virtahevoselle puhumaan
Ibsuneushieronnasta. Nämä papit
seuraavat sitä Lutheruksen viisaut­ta,
että antaa' lain puskea edellä
Ja; puhun vasta myöhemmin evan­keliumista,
eli t A seuraavat Moo­seksen
lakia, että "silmä silmästä,
iianunaa hampaasta', J.nJe.", Ja "m?-
ne Ja myy haipees Ja osta sapeli'.
Kun nyt snomettarelaiset papit
ovat jääUimmäisiä keikkujia poli­tiikassa
Ja ovat aina näinä viime
aikoina saaneet tässä hTvinJäiJeate-niin
tässä saatetaan piankin olla
dinä;Sttä p y Ä T ;*koi«-JoUst4 " '
taan^> avoimiksi, perttstetaan ^yS^MP
Jin plUti. ja raippatehtaita ^
Ä se . ainalän . tuptmt^ xaakäalsij^:^^ 7.,
tereii. taltatpalaamiselta.. \ Mutttts > „,>r %
siitä.nämä herran Z^BaotintsakeliV'' - "'^
snomettärelati^t papit ^vät'idiy^^''
littävän/ tietysttkib; uslEoen^ «ttä.
ouA naUka ja känla.'^myy«. . ;
' lSieItä~'pappien pUreistäkitt' nälcyy':
knitettkitt notÄ^van^lcaikeiiläi^ pas­tori
Keijaloita, taoiäoroyasi(^H«rt-,
xenejä y.n. Ja heikkoja ne ovat her­ran
edessä nl^ä^^Siimon Kiivasteli-^
Jätkin, heikkoja Ja lankeeviai: Van­ha'
Ae^mi on kBii^irisä Jaldlvas.
Ja entäs Joa^ asioiden, näin 'o|len
idivisi' niin, «ttä piUuaihlseii ehdot­tajatkin
Jonakin kaunfina pSiyänä
päivänä tai yönä kellettelfc».
vät pää, mestauspölkyllä ~ kaiken ,
kslnsan katsellessa Ja kaamean näl
kölnen pnnapaitainen, pyöveli ^ o i s i
piiluleuhkaansa vieressä •:. alkaaksee» •:.
lisiUinisen?
Mitäs silloin Siimon' KiivasteU-JoUIa
olisi sanomista?. — ,' \
Piiluamisehdotukda ojisl sHs'ini&>
Iestämme ehdottelijoi^en .'vipu ker­ran
tarkistettava. Ei pidä oUa
omasta fcohdastaankaan niin' var­ma;
vaikka onldn rauhotetta suo-mettarelainen
pappi.
-'^ . Inkvisiittori.
Tarvitseh aina 40 mie&lä
nimisessä talossa, jossa ,on ""puhdas­ta
Ja kunnollista ruokaa'sekä siis­tiä
Ja puhtaita huoneita.saatavana.
Pilettiä myös välitän Buotsin-Ame-rican
linjan laivolUa matkttstaJUle
Suomeen Ja Suomesta Canadaan.
Kirjoittakaa ajoissa osofltteella:' ,
Hjalmar Pajii^.
21 Overdale Ave. '
Teleph. Up 6538 W. Mohtre»!, Que.
Robert Lindforsin
S A U N A
.Vvoinna: lauantaisin 1-—12 'yöllä.
Sunnuntai aamusin puoli 4-~-7.' .
R. LINDFORS
Kirkland Lake. Ontario.
L. Kunnas ja Alf. QjaJ
EntUuokan nabten ja miesten
RA^iTXLILIIKE
Tef^mme omista Ja teettäjän kaa­keista
kohtuullisilla hinnoilla.
Työ ja «opivaiaaas taataan -
Vanhat korjataan, puhdistetaan Ja
silitetään huolellisesti
187 South Algoma St.,' Port Arthur.
Fanni myytäväi»
Voi Valita kahdesta.
Lähempiä tieteja ehdoista ynnä
muista saa omistajalta. ^ ^
Antti Lampainen,
Box 13,. Kaministikflria; Ont.v:
Kylpylaitos
Nausrhtonissa
Soon tie, I ]. mailia Sndbarysta
Sauna lämpiää Joka päivä. Hy­vä
virkistyspaikka. Hierontaa ja
hoitoa annetaan kaikkina aikoina.
Tervetuloa!
Ida ja btto Ylönen
MLONGCIUNP
CartiQfe Cä, U i
Sudbury, Ont
Olemme; avanneet antoknmien kor­jausliikkeen
Joten otamme nyt vaa­taan
kaikenlalito autolnunien Ja sf*
säknmleh korjausta.
TrrdyttSvSicjys »aafaa».
Dn P R. WILSON,
L; D. s.. D. D. S.'
Krunnnja, siltoja Ja tokoluikfjipäi|:
ta.—Hampaita vedetään 0iaafi'
kipua. * -
Blar»lUii|.EcdMti>M. >*
mmmmmA
TILAUKSENNE!
"f