Vapaus, March 14, 1929

              No. 62 — 1929 Torstaina, maaliskuun U p:nä—Thur., March 14
Nykyaikainen koneellinen maanviljelys
Mäaavfljelys ca jäänyt jälkeen teoL
lisuudesta joukkotuctannossa. laajassa
mitassa halvalla tapahtuvassa tuo­tannossa
käsitettyjen menettelyjen te­hokkuudessa.
Vaikkakin maanviljelyk-
. sen alalla on ollut yksilöllinen, pie­nessä
mitassa tapahtuva tuotanto ylei­senä
sääntönä ja on vieläkin, on teol­lisuustuotantoa
harjoitettu — ja teh-*
dään vieläkin — suurissa jättiläistecl-lisuuksissa,
joita kutakin käjrtetään
yksityisinä laitoksina.
Suiu±nittain6n tuotanto oh otettu
käytäntöön -siitä syystä, että tavaroi­ta
voidaan tuottaa halvemmalla ja no.
peammin siten ja siis tuottaa kapita-»
listeille suureminat liikevoittosaaliit.
Teollisuuslaitoksien yhdistymisiä ta­pahtuu
jatkuvasti, jotta entistä hal­vemmilla
tuotantokustannuksilla voi­daan
tuottaa. Tämä prosessi työntyy
maassa kaikille toimizman aloille. Far­marien
tulisi tätä kehitystä tutkia
huolellisesti ja sovelluttaa järjestetty
toimintansa sen mukaan.
sissä nämä maat kerran ovat, nousee
kysymys mitä niiden kanssa on tehtä­vä?
Yrittävätkö ne myydä yksityisil­le
"farmin omistajille" — tai järjestä­vätkö
suuria farmeja, käyttäen suu­rimpia
ja tehokkaimpia farmikoneita,
uusi aikai si mpla tieteellisiä menettelyjä
mitä saatavissa on ja siten haiventa-tavat
tuotantoa?
Kun kapitalistit yleensä tulevat va­kuutetuiksi,
että he voivat saada suu­rempia
liikevoittoja jälkimäistä tietä
he luonnollisesti sen omaksuvat.
Tuotanto henkilöä kohti farmauk-sessa
on säännöllisesti kasvamassa:
Yksi mies voi farmata suuremman
pinta-alan kuin ennen, koska hän
käyttää uusiaikaisia farmikoneita. Sel­lainen
kuin on esimerkiksi yhdistetty
leikkuu- ja puimakone (combine).
auttaa farmauksen kiunouksellistut-tamista
Meade kaimtissa Kansas'in
valtiossa ilmoitettiin v. 1923 oUeen
68 leikkuu-puimakonetta, v. 1925 niitä
oli 105 ja 1926 oli luku 132. Niinpä nä-
On^ . ol, emassa merkkejä jotka v.i.i^t -| jm^ ä^ ^ k^ oneet ny^k^y^ä^ä^n k^o^rja^a^v at miltei
taavat siihen, etta naita teoUisuusme.1915 oli samassa kamitissa 42 trak-netelnua
jo on maanviljelykseen so t^ria. V. 1920 oU niitä 84 ja v. 1926 oli
vellutettu. Onhan jo osotettu, että' j« v.
Neuvostoliiton kevätkylvökamppailun tehtävistä
Neuvostoliiton kansankomisarien
neuvosten istunnossa teki tcv. Rudsu-tak
selostuksen kevätkylvökamppai­lun
valmistxistöiden tilasta. Yksityis-milj.
hehtaaria. Vaiko-Venäjun neu­ro
JtotasavaUan kevätkylvöjen ala tu­leen
käsittämään 1,600.000 hehtaaria
Ta"=fti.Kaukaasian — 866,000 hehiaa-
^ • ^- ^ i"^- Keski-Aasiassa tulee kylvöala kä-kchtaasesti
han kuvasi ne tehtävät, | sittämään 981,000 hehtaaria. Kylvö-jotka
ovat maan edessä kevätk>-lvö.; aiän laajentamista ja satoisuuden ko-kamppailuun
valmistautumisen yhtey-; hcttamista koskevien ohjeiden tote-dessa.
m n csotti, että paitsi satoisuu-! uttaminen on turvattava perustuotan-den
kohottamiseksi 3 prosentilla cn nonvälineUlä: Vapailla mailla, maa-neuvc^
hamtus antanut ohjeet myös-: talcuskoneilla ja -välineUlä. siemenil.
km kylvöalan laajentamiseksi 7 pro-liä ja lannoitusaineiUa. Yhtenä kaik-sentilla.
Rudsutak sanoi, että kylvöä-, kein tärkeimpänä toimenpiteenä ta­ian
laajentamista koskeva» ohjeen; icnpoikain avustamiseksi kevätkvlvö-
Sivu 3
unen
suurisuuntainen farmaus uusiaikai-silla
farmikoneistoilla voi tuottaa ni­sua,
maissia, puuvillaa y.m. halvem­malla
kuin pikkufarmaus pienillä far-mausvälineillä.
Toinen seikka, mikä myöskin kan­nustaa
suurisuuntaisen farmauksen
kehitystä on se tosiasia, että pankit,
sijoitus- ja vakuutusyhtiöt y.m. otta-luku
363.
Maan toisissa osissa on myöskin ha­vaittavissa
uusiaikaisen työtäsäästä-vän
koneiston käj-täntöön ottamisen
lisääntyminen ja niiden kysynnän l i ­sääntyminen
ja samalla lisääntj-y suu.
rempien farmien vaatimus.
On kokoiltu kiinteistä aineistoa täs­sä
suhteessa, mikä osottaa viljankor­juun
suhteellisen kustannuksen las-vat
nopeasti käsiinsä maita, joita yk-j kun erilaisia korjuukoneita käytettä-sityiset
farmarit ovat omistaneet tai j essä 500 eekkerin alaUa ovat tulokset
vielä omistavat. Kun kapitalistien kä- olleet seuraavat:
Kone Voima
3 leikkuukon. (binders) 12 hev.
2 työntöleikk. (headers) 20 hev.
1 Iei'ik.-puim. (combine) traktori
leikkuukoneen ja leikkuu-puimako-neen
miehistöön ei ole laskettu pui-mahenkilöitä
eikä liioin jyväin kulje­tusta.
Mutta yhdistetyn puima- ja leikkuu-koneen
suuri hyöty on ilmeinen. Sa­notaan,
että tänaä kone ei työskentele
joissakin paikoissa tyydyttävästi. Mut­ta
tämä väite johtuu irääasiassa tottu­mattomuudesta
koneen käjrtössä — se­kä
toisia koneita tuottavien kilpailevi­en
yhUöitten propagandasta.
Selvää on, että maanviljelyksen me-kanisoimismarssi
tuo esiin toisia pul­mia.
Parmivarustuksiin tarvitaan täl-
Miehistö
6 miest.
12 miestä
2 miestä
Päivä-luku
11.1
10.0
14.3
Kustann.
eekk.
$4.41
3.44
2.18
löin enemmän varoja, mutta vähem­män
varoja tarvitaan viljan kor­juuseen
— ja vähemmän tarvitaan
myöskin puintityöläisiä. Farmiväestö
myöskin vähenee epäilemättä, koska
vähemmän tarvitaan farmareita laiho,
ja kasvattamaan.
Mutta mitä tapahtuu farmiväes-tön
ylijäämälle? Tämä on kysymys,
johon kapitalismi ei voi löytää mi­tään
vastausta. Vain työläiset ja far­marit
voivat tämän pulman ratkaista
järjestämällä ja muodostamalla työ­läisten
ja farmarien hallituksen. —
The United Parmer ( U. K : n suomen­nos).
Erinäisten työväenjärjestöjen osotteita
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN SIHTEERIN
OSOTE
Kommunislipnoltieelle IälietettS»S . kirjevaihto oo
«sotelUra «lUoleralU osotteelU: Mr. J. McDtxuId.
Room IS, 1631^ Church St.. Torosto 2. Ont.
L. W. l. V. oi C.\NADA.\. Pohjoi9.0iH«rio« «loe-
Icomilea, Porcupine, Oot,
BEAVER LAKEN «. ouiion kokouiuet Joka kana
emi lunnantu kello I pSivälCi OHtton UloUa.
Outton oMte: Box 87, XVortbinstoD, Ont.—
Voimiiteliueura Jehiin otote oa nau.
CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN, laillirte.
tuo, »ihteerin oiole on: A. T. Hiili W7 Broad-
»iew. Ave., Toronto, Out.
CANADAN SUOMALAISTEN TYÖLÄISTEN UR-IIEILUUITTO.
LiittotoimikunnaB kotiptikk» on
Sodbarr. Ont. Liiton •ihtetri oa P. Rtiohooe»,
c*. Box 69, Sudbury, Ont. .
S. J. CONNAUCHT STA. JÄRJESIÖN *»»fc««»i-kokooi
pidetään joka kaukaadea essiiaiiaea mim-nantai
klo 10 ap. Box 35, Coasaasbt Suu. Ont.
COBALTIN «. oiaaton ojoto «n: Box «10 Co-balt,
Ont.
CONMEEN S. J. osaaton trökokookaet JoUiaen
kouo toinni aDUmntai; . kirjeea*aiiito.«i«t<:
A. Jasatainen, Mokomon P.O., Ont.
S. I. COTEAU HILUN oaaaton tySkoIcoakae*
deaäa jokaiun kaakaaden cotimäincn ja kot-maa
auomurtai keUo 3 päivällä. K!rienahta.owt«
oo: J. E. Kotki. Oinamore. P. O.. Saak.
6: J. CREICHTÖN oaaaton kokona on Joka ka»,
kaadeo 4 a (ooDnntai kcUo 2 j.pp. P. O. Bos93.
S. J. COLEMANIN oaaaton kokonk«« pidatäin
joka toinen ja nimeinea aunonotai klo 1 Lp*
KirjeeaTaihto-oaote: S. J. Oaaito^ Box 81, Cc
lemao, A l u .
S. J. FINLANDIN oaaaton kokonkaet pldeUin
joka esaiasätnen aannsntai kaoau. kello II pU-väUä.
Oaote: Finland. Tim Barwick. Oot.
S. J. FORT WILI.IA!flN oaaaton irökokoakaet
orat Jokaiaen koon cnaimiineo ja kol7~^ ••B-oontai
kello 8 illalla. Johtoknnnan kokoakaet
edelliaenä tiiataina, onuUa fanoaeastoUa 211 Bo-beitaon
St., Fort ^miiam. Ont.
S. J. NORTH BRANCHIN oaaaton oaoto «n s
Sanaa Kannaato, Box i30, Port Arthnr, Ont.
CANADAN KOMMtnWSTlPUOLUEE.N MUMMOLAN
oaaaton tjökokoukaet pidetään kerran knnaaa,
viimeinen aannantai, kello 1 j.p-P- Oaoite:
Box 29, Skaaaatron. Saak., Caitada.
S. J. NIPICON oaaaton työkokonkae* pidetii» |^
ka kaan 2ai ja. 4 » ananantai. Kiij»r«i!«to.«»ol»
on: S. J. Oaaato, / . Nerala. Box 51. NJpijnB,
Ont, ' ^
S. J, LAKE COTEAU oaaaton No. 41 kokoakart
pidetään oaaaton kaalilla joka konni loinen «aa-nonui
kello 1 pii*äli3. Poatioaote: Box
Dnnblaoe. Saak.
S. J. LADYSMTTHIN oaaaton kokonkaet pSdetUa
joka kaan neljää anannatai,_ alkaen klo 7 Olalla.
KirjeenTxiiita-oaote: Box 153, tadyamitli,' B. C.'
5. J. LONG LAKEN osialon kirjeeaTaililo.o«>t«:
Victor Hänninen, Bkeaslt. *ia Sodbair, Oat.'
Kokoakaet on jokainen faiea aosssnta! ksaaaa
lello 1 ip.
S. J. LARDER LAKEN oaaaton oaote -cn: Ctb«
Aalto. Box 16, Larder Lake. Oat.
S. J. tEVACKIN oaaaton K». S3 koknokaet ptd»-
tään joks kookanden toiaea asansntai. SPita»
rin oaote: Box «I, teraek. Ont.
tUMBER WORKERS INDUSTRIAL UNION Ot
CANADAN itäinen piiri. Kirjevaihto-osote om
Alf. HauUmiki, 223 S«cord St., Port Arthnr.
Ont. Rab&1äbe)'Iu*t on tehtävä rlläoIcTaUi
oaotteella-
S.'!. NOLALUN o«a«ton kokoukaet pn jokaiae»
kuukauden 2 :nen Bunnuntai kello 2 i.p. Kirja-
Taibto-oaote: Frank Nurmi> No':aIo. P.A.D., Ont
S. J. MONTREALIN OSASTON TYÖKOKOUKSET
pidetään osaston buonenstolla, 239 St. Antoine
St., jokaisen- kuukauden ensimäisenS sunnnntaina,
kello 3 illapäiv^llä. Johtokunnan kokoukset aa*
mana päivänä, kello 2 iltapäiviillä. Osaaton kir.
jevaihlo osoite: S. }. Montrealin oaasto, 239
St. Antoine St., Montreal. Quebec.
tcteuttammen ei tapahdu samalla ta-: kamppaUussa on siemenviljan riittä­vällä
kaikilla Neuvostoliiton alueilla, vä varaaminen Neuvostohallituksen
sillä joillakin alueilla ei ole kovinkaan päätöksen mukaan on tähän tarko-paljon
vapaita maita, kun taas toi- tukseen annettu 17 miljoonaa puu-set
alueet voivat laajentaa k-ylvöalaa ^ taa siemenviljaa. Kevätkylvön tunaa-enemmän
kmn 7 prosentilla. Näinol- miseksi maatalouskoneilla on haUitu?
Ien on ohjeitten mukaan joittenkin' luovuttanut 207 milj. ruplaa. Tällä ei
alueitten laajennettava kylvöalaa vain kuitenkaa;iJ,-oida täydellisesti peittää
3—4 prosentilla, kun taas toisten alu.
eitten on laajennettajp^a 12 prosentilla
ja enemmälläkin. Neuvostoliiton kes­kushallitus
on antanut liittotasavalto­jen
hallituksille ohjeenaan seuraavat
konkreettiset tehtävät kylvöalan laa- korkeimman" kansänia*lou7n7uvoston
jentamlseksi tulevan kevätkylvökamp- on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta
paUun aikana: Neuvosto-Venäjän on maatalouskoneet. \'älineet ja varaosat
kylvettävä 48 nuljoonaa hehtaaria ja j lähetettäisUn hy%'issä ajoin paikka-
Ukrainan neuvostotasavallan — 12 kunnille.
maatalouden konetarpeita. Maatalous­koneiden
riittämättömyyden joh­dosta
on kiinnitettävä erikoista • huo­miota
koneiden tarkotuksenmukaiseer
jakeluun piireittäin. Neuvositliiton
Kollektiiviset taloudet ja kevätkylvökamppailu
Neuvostoliitossa
Viime vucnna sai kollektivisoitumis-liike
maataloudessa laajat muodot, e-rittäinkin
vähän ennen kevätkylvö-kamppailua.
Tällaista liikettä voidaan
odottaa tänäkin \'uonna.
Sivutulojen ollessa riittämättömiä
vei köyhä talonpoikaisto kohottaa ai­neellista
tasoaan pääasiassa vain lisää­mällä
kylvöalaa ja kohottamalla sa­toisuutta.
Tätä kuitenkin vaikeuttaa
suuresti se, että köyhillä yksityisillä
talouksilla ei Useinkaan ole hevosta ja
riittävästi välineitä. On siis täysin
lucnnolUsta, että työtätekevä talon­poikaisto
hakee ulospääsyä kollektii­visista
talouksista, jotka heikentävät
hevos- ja välinepuutetta.
Kevätkylvöön valmistautuessa on
käytettävä hyväksi kaikki mahdolli­suudet
elinkykyisten kollektiivisten
talouksien muodostamiseen. Samalla
on tehtävä työtä jo toimivien kollek-tUvisten
talouksien lujittamiseksi. Mil­tei
itsestään muodostimeet kollektii­viset
taloudet, jotka syntyivät viime
vuonna, eivät ole vielä läheskään lo.
pullisesti muodostuneet ja yksi kaik­kein
suurimmista puutteellisuuksista
on näiden kollektiivisten talouksien
pienuudfTsa; Niitä on lujitettava. Mi­tä
suurempi cn kommuuna talii inaa-talcusartteli,
sitä. vähemmän se tar-vit.
see hevosvoimaa, välineitä ja työ-käsiä
kutakin peltoyksikköä kohti
Tällä hetkellä ovat kollektiiviset ta­loudet
turvatut vetovoimalla (hevosil­la,
traktoreilla j.n.e.) vain 57 prosen­tilla.
Talouksien laajentuessa tämä
prosenttimäärä huomattavasti kohoaa
Kollektiivisten talouksien tehtävänä
on tänä vuonna laajentaa kevätkylvö­jen
alaa 2,168 tuhanteen hehtaariin
viime \aioden 891 tuhatta hehtaaria
vastaaii. Kollektiivisille tojcuksille tUi-laan
antamaan valtiolainoja 65 mil­joonan
ruplan edestä. Tämä summa
on käytettävä mahdollisimman tarkoi­tuksenmukaisesti.
Erikoisen tärkeätä
on, että luoton avulla annetaan kol­lektiivisille
talouksille voimakas sysä­ys
laajentumisen ja teknillisten maa-parannusten
käyttöön.
Maatalouksien kollektivisoitumisliike
laajenee ja lujittuu. Siihen on saata­va
vain enemmän suunnitelmallisuut­ta
ja maaseudun väestön alotteelll-suuteen
on kiinnitettävä enemmän
huomiota. — P. K.
Sananen maidon puolesta
s. J. KIRKLAND LAKEN osaston
Box 240. Kirkland Uke. Ont.
oaote oai
^. J. PORT ARTHURIN OSASTON kokoukset joka
kuukauucn rnsimäinen »unnuntai, johtokunnan
kokoukset joka kuukauden toinen ja viimeinen
Jiaanantai. näytelinäseuran kokoukset joka toinen
keskiviikko, naisjaosto kokoontuu joka ensimäi-iien
*a >.oInias tiistai kuukaudessa. Kaikkien ko.
koosten aika on kello 8 illalla. Kirjeenvaihto-osoite
316 Eay St.. Port .\rthur, Ont.
S. J. POTTSVlLLEN oaatto No. 14, Porcapln».
Ontario.
TYÖLÄfSNA;iSTEN LIITON POTTSVlLLEN OSAS­TON
kokookKt pidetään kaksi kertaa knnaaa,
ensimiinen ja kolmas keskiviikko. Tfökokonk-
•et ollen ensimäinen kesluTiikko kello I päivällä
ja objelmakokonkMt joka kolmaa keskiviikko klo
%8 illalla. Osoite C. To. Liiton Suomalainea
Osasto, Porcupine, Ont-, Can.
S. J. R03E CROVEN oaaaton kokonkaet pidetU»
joka kuukauden toinen aannantai- klo-2 j.pp.:—
Kirjeenvaifato-osote: T. Kokkonen, Roa« Ctove,
P.O. Ontario.
S. J. SAULT STE. MARIEN OSASTO NO. S työ-kokoukset
pidetään joka toinen maanantai, alkaen
kello 8 {.p.p. omalla haaliila. Oaoite: 126
Thompson St., Saolt Ste. Marie, Ont.
S. J. SOUTH PORCUPINEN oaaaton tr3k{>kenka«i
pidetään joka knakasden koiaaateiu auanaa-taitu,
kello 2 i.p. Oaote: Box 528.
SOtNTULAN OSASTO (Canadan SaoauUiaaa Ib
jeatön Oaaato 56) kokoontaa omalla Haalilltar
Joka knnkaaden cnairaäiaenä aaaasnlalna fccllr
1 päivällä. Oaote: Sointui*, B. C.
SLDBURYN OSASTON NO. 16 kirjeenraihto-oaote
on: S. Osasto, Box 26, Sudbury, Ont.
S. J. TIMMINSIN oaaaton kokonkaet pidetiäa |oka
toinen annaontai. Oaaaton kirjevaibto^oaolat S
Oaaato, Box 1090, Timmiaa. Oat. Paikkakannal-la
on edittrmäasäjärieatärtrainea kalvaate. U
Dietaätyöläiaten järjeatöön.
S; J. TORONTON oaaaton trökokookaet pldefiSa
Torontoa Snomalaiaen Searaa haoneaatoUa.
Broadriev Ave., jokaiaen ksakandea «nalmlhiBi
ja fcolmaa anananta^illa, alkaca keO» tM
Objefana- ja keaksalelnkokonkaet pidetään Jokai
aen konkandea toinen ja neljSa •ananxtal.Qta.
alkaen keUo 8.00. Oaote: K. S. Oaaato. ST
Bro«dvie« Ave.
. J. WEBSTER"S CORNERIN oaaaloa kt&oakaei
pidetään ensimäinen annoantai knaaaa. Kirjaca
»aiitoKiaote; O. Salmi, Webatei'a Comcr. B. C
S. / . VANUPIN oaaaton konkanaikokookaet piä»
Uän joka knokaoden 3» aunnnntai kln 2 j.p.p
PosUoaote: Qnarti, Oat.
S. J. VANCOirVERiN OSASTON No. SS kokona
oa jokaiaen konkaoden toisena keskiviikkona
keUo 7J0 nialU CUoton HaaliHa, 2605 Peader
Street Eaat.
AMERIKAN VORKERSPUOLUEE» 5noa«ilaia»
Toinuaton, SnomalaiatiB TTÖräenrtdiar»*» K«a
knkaeo ja KäTttäraaiiton oaottect orat: Flaalii
Federation. 1000 Belmont Ave.. Cbieaga
Kaikki kiijeeavaikto Ja rahalälietjkaet «a tefe
tivi ylgqaiaitnna «aottecHa.
•naitolaitteet. ihmisen lervej'den edis-äjinä
ja ijän pidentäjinä. Maito voi
Ton-ata täydellisesti lihan ja. munat­kin,
ollen hinnallensa tavallisesti nll.
tä halvempi.
Miten paljon eri paikoissa maitoa
käytetään?
Maidon muodossa (voi, juusto pois
luettuna) kulutetaan .sitä vuodessa
yhtä ihmistä kohti: Tukholmassa 276
litraa,») Tanskassa ja Sveitsissä 250
'itraa, Jerlinissä (v. 1913) 117 litr. kes­kimäärin
Saksassa (ennen sotaa) 232
!itr.. Hollannissa 157 litr., Amerikan
Yhdysvalloissa 159 litr., Canadassa 98
iitr. Petroskoista tietoja puuttuu, mut­ta
kaikesta päättäen on tuo luku pie­ni,
huolimatta siitä, että siellä on
kaupunkilaisilla paljon karjaa.
Maidonsaantia on lisättävä. Nyt on­kin
se jo mahdollista, kun kaupungin
maitola voi täyttää tällä erää kaikki
tilaukset ja lähitulevaisuudessa järjes­tää
kuljetuksen .suoraan ostajan ko­tiin.
Maito on siellä täysin tyydyttävää
laatunsa puolesta.
Joskus toiste siitä, mitä eri laitteita
maidosta voidaan liotioloissakin val­mistaa.
Maidon käyttöä on tästä lä­hin
lisättävä. Tämä kuuluu emän­nille
ennen kaikkea.
Agr. S. P—cn.
"Lypsylehmä on- ihmeellisin labora­toriot—
maassa kasvavan ruohon, pel­lolta
saadut kasvirehut muuttaa se
ihmiselle kaikista sopivammaksi ruo-ka-
aineeksii Tässä ruuassa löytyy
juuri ne aineet, jotka oppineet ovat
havainneet välttämättömiksi ihmisruu­miin
terveydentilan pysymiseksi kor-keinrniaiJa
tasolla. Ilman lehmän mai­toa
lapset kuihtuvat, aikuisten voimat
vähenevät ja koko ihmissuvun elämän
energia luisuu alaspäin: Lehmän
utare on nuoruuden salaperäinen läh-äe".
Näin kirjoittaa eräs tiedemies, prof.
Londen. "Kansalaiset käyttäkää enem­män
maitoa, se takaa teille parhaim­man
terveyden tilan". Tähän tapaan
kuuluvia lauseita nähdään kaupun­geissa
ja maaseututeiden risteyksissä
P. A. Yhdj-svalloissa tuhka tiheään.
Tämän maan tiedemiesten ohjeiden
mukaan maidon ja £en tuotteiden tu­lisi
tyydyttää kokonaista 44 prosenttia
siis melkein puolet ihmisen ruumiin
tarvitsemasta energiamäärästä. Tue
ohje ei ole suinkaan tuulesta tem­mattu,
se on suuren ja uraauurtavan
tieteellisen tutkimustyön tulos.
Mistä johtaa tao maidon erinomainen
vaikatas ja teho?
Ennenkaikkea siinä. . että maidossa
löytyvät kaikki ihmisruumiin tarvitse­mat
ravintoaineet. Ne ovat siinä tä-män
ohella mitä sopivammassa suh­teessa
keskenänsä.
Näiden joukossa on myöskin erilai­sia
vitamineja eli n.k. lisäravintofak-toreja
(joiden tarve ja olemassaolo
todettiin vasta 2—3 vuosikymmentä
sitten). Nämä varjelevat lasta luun-pehmenemiseltä,
edistävät ja kiihoit*
tavat sen kasvua jne.
Eräänlaiset "entsymit" edistävät
ruumiin tautien vastustuskykyä. On­han
rintaa imevä lapsi niin vastustus­kykyinen
tarttuville taudeille. Monel­la
epäterveellisellä tuotantoalalla, m
m. tupakansavulla täytetyssä huönecs»
sa myrkytetylle ruumiille, on se huo.
mattavana vastamyrkkynä. Kumi-,
räjähdysaine^ jmnä monissa muissa
kemiallisissa tehtaissa (myös khrjapal-nossa)
annetaan maitoa lääkkeen ase­mesta
valtion eli tuotantolaitoksen las­kuun.
Monissa taudeissa on maito ainoa
yksi parhaimpia ruoka-aineita. Nuo-rentavasti
vaikuttaa se vanhuksiin ja
elinvoimansa kadottaviin ihmisiin.
Maito ei vaivaa suolistoa, koska se su­laa
melkein täydellisesti verrattain
helposti. Se ei muodosta suolistossam­me,
eikä ruumiin kudoksissa sellaisia
yhdistyksiä kuten eräät muut ravinto­aineet
joiden-kasaantumisesta ruumis
karsii. Päinvastoin maito ja maito-ruuat
ehkäisevät mädätys- yjn. vaa­rallisten
pienoisoUoiden toimintaa suo-4 päJsmatkaUi joille, kuin myöskin vii
Maailmassa tapahtuu monenlaisia
asioita ettei niistä kaikista saa sel­vää
onko ne tyhmyyden kontolle
luettava, vai biessanko t i l i l l e ne sä­l
y t t ä i s i . Olisi tässä taas kerrotta­vana
juttu, joka tapahtui Selkävaa-rassd
tammik. 20 päivänä vuonna
12 jälkeen Lokakuun vallankumouk­sen.
Ja se juttu on niin tosi, että
Mari itsekin sen voisi todistaa, jos
ei olisi veteen mennyt.
Oli päästy rostuosta siirtymään
e r ä i t ä päiviä, nimittäin vanhasta
rostuosta. Ja juuri sen ja suuren
pyhän välinen aika alkoi tuottaa
akoille iloa ja mielipahaa, juoruja
j a juonia, y l i m ä ä r ä i s t ä mielityöta,
sillä se aika on naima-aika. Silloin
y h d i s t e t ä ä n pareja; kutka menevät
jo itsestään suuressa viisaudessaan j
kutka taas j ä t t ä v ä t tuhmuuksissaan J
tämän t ä r k e ä n toimituksen akkojen
huostaan. Prihat useinkin turvau­tuvat
akkojen apuun taivuttaessaan
m i e l e s s ä p i e t t ä v i ä ä n , eivätkä no neit­s
y e t k ä ä n kieltäydy samasta avusta,
jos heillä on kierroksessa joku i-ei-ma
priha jonka ympärillä on tullut
h y ö r i t t y ä kuin kasi kuuman huttu-padan
ympärillä. Tässä tapaukses­sa
uskoi Pesa asiansa akoille.
E r ä ä n ä iltana istui Mari kaikessa
rauhassa viplomassa värttinäiinsä,
kun Varvana astui sisään. Varvana
oli hyvin liukaskielinen akka ja liik-kui
usein h ä m ä r ä p e r ä i s i n ä asioilla
kylässii. Siksipä, kun hän ilmestyi
taaskin p i r t t i i n viilähti Marian mie­leen,
että hänellä varmaankin oii
jotain tavallisuudesta jioikkoavaa
mielefsään.
— .\ivin v ä r t t i n ä ä vaan, sanoi
Varvana. Konsapa sittc lävähätlo,
kun ainbos k e t i ä t ä ä n ..
— Äijän kulutetaan, vastasi Mari.
Enämpi pitäisi vieläkin. \'ähäksi
käy. Varvana siirtyi tuttavMlli.-^csti
Marin viereen ja kuiskasi hänen
korvaansa:
— Työnnettiin minut apiallckin.
— Noo — kempä työn.si? kysyi
Mari.
— Haritanan Pcsa. Käski .«inulta
tiedustaa lähtisitkö hänelle mutsok-si?.
Mari h ä t ä ä n t y i . Hän ei voinut
va.stata. Veri kiersi kiivaasti ja sy­dän
jyskytti. Hän heitti .kehruun­sa
ja pistäytyi ulkona j ä ä h d y t t e l e -
mässä, tuli sisään takaisin j a istuu­tui
hetkeksi. Varvana piti häntä
silmällä, mitä hänen uutisen.sa saisi
aikaan hänessä.
— En tiiä — mennä vai ei —
mennä vai ei, luki Mari enemmän
itsekseen,
— Kas, mennä tiety.sti, mennä,
koitti Varvana hypnotiseerata Ma­r
i a . Pesa on hyvä poika, raataja
moinen, viinaa vähin juo ja kort­tia
ei äijää kisaa. Hyvä on Pesa
— hyvä.
Mari tunsi Pesän kuin omat kym­menen
sormeaan! Kuitenkin Var-vanan.
kehuminen .«ilitteli jonkun-
ULAIIKSU TYÖVÄEi£HDEI£
-VÄLITTÄÄ
VAPAUDEN KONTTORI
Asiamiestemme ei tarvitse olla asiamiehiä kaikille erikielisille
t y ö v ä e n lehdille, v&an voivat meidän asiamiesvaltuuksillamme ot­taa
tilauksia kaikille allaole^ i l l e työväen lehdille ja l ä h e t t ä ä kont­toriimme
maksun seuratessa mukana.
V i l U i t u m a tiUuktia •euraaville tySväenlebdillet
T H E WORKER. viikkolehti, Toronto, O n t , vk. $2.00, V-> v. $].00
T H E YOUNG W O R K E R . Toronto, O n t . vuosikerta 50
T H E YOUNG C O M R A D E , Toronto, O n t , vk ^
D A I L Y W O R K E R , Työväenpuolueen päivälehti. Tilaushinta
„ ^ , , ^ " o s i , ^ e r t a $6.00, vuosik. $3.50. 3 kk. 2.00
Y O U N G W O R K E R , Nuorten Työl. L i i t o n 2 kertaa kuussa Chica­gossa
ilmestyvä julkaisu, vuosikerta I.OO
T H E YOUNG C O M R A D E , Työväenpuolueen lastenlehti, Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta .50
T H E C A N A D I A N L A B O R M O N T H L Y , k.iukausijulkaisu, To­ronto,
O n t , . . . . . 25 •. kpl., l rh. 2JSO
W O M A N W O R K E R , naisten lehti, ilmcstjy Torontossa, Ont.
hinta 1 vk $1 OO
L A B O R D E F E N D E R . kuukausijulkaisu I.OO
I N T E R N . P R E S S C O R R E S P O N D E N C E , 1 vk. $6.00, % »k. 3.SO
P O H J A N VOIMA, Oulu. p ä i v ä l e h t i ; vuo.sik. $10.00, \i vk. 6.00
TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3 kertaa viikos.sa; vuosik, $6.00, V , v. 3.S0
7/S.\V0N TYÖ, Kuopio. 3 k e r t viikossa; vuosik. $6.00, XC v,. 3.50
T I E D O N A N T A J A , Helsinki, p ä i v ä l e h t i , vuosik. $10.005 i / , v. COO
L I E K K I , Helsinki, viikkolehti vuosik. $3.00; Vo v. 1.7S
TYÖVÄEN L E H T L Tampere, 3 k. viikossa, 1 vk. $6.00! V> v. $XSO
UUS ILM, virolainen työväenpuolueen lohti, ilmestyy New
Yorkis-sa. Tilaushinta vuosikerralta 6.00
N Y TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Ghi-saRossa.
Tilaushinta vuosikerralta 2.SO
TYÖVÄEN U R H E I L U L E H T I , Helsinki. Tilaushmnnt vuosik.
$2.00, puoli vuotta
N O R R S K E N S F L A M M A N , ruotsalainen lehti. Lulca, Ruotsi,
vk. $12.00. puoli vuolta , 6.00
ITÄ J A LÄNSI. 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti
Helsinki. Tilaushinta vk. $4.00, i / , v. $2.00
T U I S K U , Suonien vasemmi.stolaisten pilnlehti, ilmestyy kerta
kuussa IG-sivuisena. Tilaushinta vuosik. $2.50, l/> v. 1.50
K O M M U N I S T I . Leninfrrad vuosik. $4.00, V> vk. 2.00
TYÖLÄISNAISTEN U R H E I L U L E H T L Helsinki. Kerta kuus­sa.
Vuosikerran hinta $1.75, puolivuosikertaa
NAISTYÖLÄINEN, Helsinki. Kerta kuus.sn. 1 vuosik.
N O U S E V A V O I M A . Työv. urheilupoikain lehti, Helsinki, 1 vk.
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖTAIDE, Tampere. 1 vk.
P U N A I N E N K A R J A L A , Pctrozovodsk, Russia; 3 kertaa v i i -
ko.ssa: vuosikerran hinta $9.00, puolivuosik.
V A P A U S , Lening^rad, 3 kertaa viikossa 1 vk. $6.00 i/v vk.
R E V O N T U L E T . Oulu vuosik ., :
P U N A L I P P U , Helsinki, vuosik.
TYÖRHES, päivälehti, Superior, \Vis.,
T O V E R I , päivälehti, A3tor«tj, Ore
ETEENPÄIN, päivälehti, \Vorcestcr,
puoli vuosikertaa
P U N I K K I , pilalehti, Superior, Wi8., 1 vk. $1.75, i / , vk,
T O V E R I T A R , naistcnlehci, Astoria, Ore., 1 vk. $2.00, J ^ v.
METSÄTYÖLÄINEN, kuukausijulkaisu, Port Arthur, Ont
yksity»snumcrot 15 s e n t t i ä , 1/, vk. 75c., 1 vk.
" C O M M U N I S T I N T E R N A T I O N A L " . Kominternin englanninkieli­nen
virallinen lehti, ilmestyy kuukouaittain, vk. $2.50
puoli vuosikertaa ; IJIS
TYÖLÄIS- J A T A L O N P O I K A I S N A I S T E N L E i l T I , kerron
kuukaudessa, 1 v.ufisik. . 2.0O
Ylläolevista lehdlsttt m y ö n n e t ä ä n aBiami».*...ie p a J k k i o tB visai»
taksan mukaan.
1 vk. $6.00, V-f vk.
. . . l vk. $6.00, W ».
Mass., 1 vk. $7.00
I.OO
I . 7S
1.25
2.0O
4.50,
3.7S
3.(
2.00
3.25
3.2S
3.75
1.0S
1.15
VAPAUS, Box 61% aSudbury, Ont
') Tiedot vanhat, nyt on kulutus
lisääntynyt.
Ettekö ösaa englantia
tai osaatteko sitä liian vähän?
N i i n " k o v a p ä i s t ä " suomalaista ei
olekaan Kanadassa, jota emme
saisi oppimaan laajaa englannin,
kielen kurssiamme väheihmässä
kuin vuoden ajassa. Lähettäkää
heti osoitteenne meille (ja 10c
postim.), niin me pidämme huo­len
lopusta. (Tr)
Suotnen Kieliöpisto,
Terijoki, Suomi.
listossa ja edistävät niiden köpailijain
ruiuniillemme aivan vaarattomien bak-tenlajien
lisääntymistä.
Tähän il;:uöön perustui m.m. tiede-miehemme
Ilja Metshnikovin hapan-
Erik Piiraisen
PartiirHiike, Tupakluiluiappa ja
P A L L O R U U M A
s i j a i t s ee
67 LANG STREET, COBALT, ONT
Naictcn hioksia myo» leikataai.
Matkaili jakoti
Siistiä huoneita vuokrataan tila-kottain
vakiintuneille asukkaille.
Kahvia myös tarjcllaan.
A. Kovanen,
1334 St Antone St, Montreal, Que.
verran Pcsan huonoja ominaisuuk­sia,
Maamo kun tuli, niin hänkin
vielä, että
— No mennä pitää, mennä pi­t
ä ä . Eethän sie moista jjrihaa .saa
muualta.
—- En tiia', mennä %-ai ei, mennä
vai ei, huokaili vain Mari.
M a r i l l a oli herkkä tunne-elämä,
vaikka hän muuten oli yksinkertai­nen,
eikä voinut niitä tunteitaan i l ­maista
kellekään sanoin. Tuollai­nen
suuri,, mullistava tapaus huu­masi
häntä ja se hänet suorastaan
juovutti. Hän oli horjahtanut tasa­painostaan
kuin langalla kävelijä
langaltaan. Eipäs siis ollut kumma
vaikka hänet puhuttiinkin "ympäri"
j a pantiin menemään pojalle josta
hän ei vähääkään pitänyt ja josta
hän tiesi, Varvanan .silittelyistä huo­limatta,
e t t ä hän oli 'oikea kortti-pukari
ja joi viinan vaikkapa se
olisi tehty Säämäjärven miehen laa­tuun
nuusnikan alasesta.
Pesän kotona valmistaudutaan ko­sille.
Oikein korjan kera, kahdella
hevosella on määrä matkata Marin
luo. Hevoset ovat jo pihalla val­jaissa
j a melkeimpä värisevät vilus­ta,
odottaessaan sisällä kähnijöitä.
Ne eivät tienneet miten t ä r k e ä s sä
toimituksessa talon väki siellä oli.
Suomesta tuotu valkoharjaneh hevo­nen
vilkasi, l ä h i n n ä ollen, ikkunasta
sisään, jonka eräs kolkka oli kuin
ihmeen kautta s ä i l y n y t jäätymiBeltä.
Rahvas näkyi siellä vetelevän pääl-lyssobia
ylleen. Pöytä oli vedetty
suurentsuppuun j a sillä oli suuri ko­konainen
limppu j a .sen päällä suola-astia.
Kun he olivat vaatteissa, läk­si
isäntä k i e r t ä m ä ä n pisintä tietä
pöydän taa, vaikka yhdellä askeleel­la
muuten siihen olisi p ä ä s s y t toista
t i e t ä . Hänen p e r ä s s ä ä n asteli Pesa,
h ä n e n poikansa. Pesän jälkeen tuli
i s ä n n ä n veljen akka, sitte isännän
v e l i , hänen jälkeensä vielä eräs.
I s ä n n ä n esimerkkiä seuraten istui­vat
kaikki penkille.
— No, ota! Sinä ensimmäisenä,
sanoivat akat isännälle.
I s ä n t ä otti hyppysellään .suolaa
astista jä pani suuhunsa, kuin puru-mJes
iskee mällin leukaansa. Toiset
perässä . Senjälkeen noustiin ylös ja
kaikki, paitsi Pesa, kaivoivat taskuis­taan
rahaa, a.%ttJvat ne leivän pääl­le,
josta Pesai ne mielihyvin korjasi
— tupakkarahoiksi vai miksipä lie­nevät
olleet. Sitte painuttiin ulos,
vanhojen akkojen toivottaessa l ä h t i,
joille hospotiaan —
ei tainnut ollakaan.
A j e t t i i n komeasti M a r i n luo. He­vosten
m e t s ä t ö i s s ä j ä y k i s t y n e e t koi­vet
koittivat t y y d y t t ä ä i s ä n t ä v ä k e n ­sä
toivomusta m e n n ä kovasti. Ja sen
noustiin reestä Marin kodin edus­t
a l l a.
Voidaan Fänoa mitä tuhansia ju
puhua paljonkin t ä s t ä asiasta, mutta
loppujen lopuksi meidän on todet­tava
yksi to.siasia: E t t ä Pcsa palasi
kotiin -Mari uponneena korjan hei­n
i in hänen sylJinsä. Ja Pesällä oli
nyt akka. Marin sydän oli kuitenkin
kotona ja jäi sinne, eikä .•jiirtynyt
Pe.san omaisuudeksi. He kapinoi
t ä l l a i s t a väkisihnaimista vastaan ja
piti Maria yhä edenccn kuin radal­taan
suistuneena. Mari itki, itki
eron kyyneleitä. Niinkuin se olisi
mitään auttanut! Kylän lakeihin oli
alistuttava, jos olit viisaK, niin so­vinnolla,
mutta tuhmuus rangaistiin
vielä kovemmalla kohtalolla. Mari
oli niitä tuhmia. Kylän akkojen yh­teisrintamaa
on yhden tytön mah-dotan
voittaa.
K u l u i yö — hirmuinen yö.
Aamulla koko kylä tiesi, e t t ä Pesa
on' pinossa.
Huhut kiertelivät — — niillehun
ei voi mitään. Kyseltiin Mariltakin
ja Mari kokemattomana kertoi mitä
tiesi. Mutta siitä juoksua tuli akoil­l
e ! Kuka iloitsi onnettomuudelle,
kuka tuskeuksissaan hautoi kostoa.
Sanottiin tuon asettaneen ajan
sille kannalle, »anottiin tämän «en
tehneen, mutta selvää ci kuitenkaan
i l k i t y ö n t e k i j ä s t ä saatu. Tuosta miet­t
i m ä ä n , millä ponsi parannetaan.
Lääkäri — —. Kuudenkymmenen
kilometrin pääs.sä — — —, Tie­toniekka
kolmenkymmenen .
Puolet edullisempi on mennä jälki,
maisen luo. Senhän voi kuka hyvän­sä
laskea. Illalla Pesa Iäksi. Viipyi
seuraavan päivän. Ja toisen' päivän
iltana saapui kotiinsa, kun ensin noi­ta
oli matkalle lähtiessä varoittanut,
ettei saa puhua ainoankaan ri.'!tin-sielun
kanssa, vaikka kultakielin ky-
.«ieltäisi. Nimittäin kielto kö.skj vain
paluumatkaa.
Mari oli sillä aikaa istunut ja it­kenyt.
Eikä hänelle ollut mikään ilo­sanoma
Pesän saapuminen.
NeuvoKtos.sa t a p a t i u i r e k i s t e r ö i n t i.
Kun ei ole lakien kanssa ollut tar­peeksi
yhtcydeB.sä, saattaa käydä
niinkuin kävi nyt, ettei Marilta ky­sytty
haluaako hän menriä Pesälle
vai ei. Marilla oli vaistomainen tun­ne
siitä, e t t ä oli s ä i l y t e t t ä v ä oma
vapautensa. Ja t ä m ä n vaikutuksesta
hän %aati, e t t ä rekisterikirjaan oli
m e r k i t t ä v ä hänen oma nimen.sä, eikä
Pesän sukunimeä.
K a i k k i h ä m m ä s t y i v ät
— Eihän se m i t e n k ä ä n sovi, sanoi
hänen mjiamonsa.
— Pahoimpä käsket kirjoittamaan
nyt, sanoi puheenjohtajakin. Pitää
muutapa heillä kirjoittaa miehen sukunirni.
Seuraavina päivinä oli Muri se­kaisin.
Hän puhui joutavia, sckaiaxn
m'jnivät häneltä sunat ja asiat hon
sotki toisiinju. Tästäkös taa.H sxiivut
akat juttua. Ja tytöt, Marin lap­suuden
toverit, häntä pelkä.sivat ja
juoksivat hänet niihdessään pakoou.
— Oi —•- — huima ~- huimutl
kirkuivat hi pelästyköissään.
J a kokf> kyljissä oi puhuttu muul­la
kuin Marista. Menitpä mihin ta­loon
tahansa, niin Maria murniltitrr..
Tuosta ennen niin rauhollLscHta jar
hyvästä t y t ö s t ä oli tehty fcyi5h: hirvi­tys,.
jota mainittiin pilkaten,. «n-Lvr-tellen,
peläten ja inhoten.
— Tätä en kestä, huokasi Marf
vihdoin. Menen veteen. Hiiben lop­pukoon
tämä asia. Älköö'n rainustu
olko enää haittaa ristikonHalle. Mi­t
ä ä n epäilyksen aihetta osoittamatta
poistui hän p i r t i s t ä . Hän painoi hui­via
päähänsä, pyyhkäisi kuumefaclle
otsalle valahtaneet hiuksensa sen a l ­le
ja vilkasi, seuraako häntä ku­kaan.
Ef. Yksin hun o l i . ' Kiireh­tien,
melkein juoksussa hän painui
alas r a n t a t ö r m ä ä joen jäiille, jossa,
paksu sumu osoitti olevan virtasnlan.
P ä ä s t y ä ä n jäälle alkoi hän juosta
sulaa kohti. Lähellä j ä ä n laitaa py­sähtyi
hän, kääntyi kylää kohti ja
sanoi:
— Nyt lähtee väärä ihminen t ä s ­sä.
Jääkää te oikeat tänfte viclii
kotvaksi. Mutta ennen lähtöäni mi­nä
teidät kiroan — kiroan — ki­roan!
Hänen äänensä kailtui kyy-neleitten
lomassa kylään, jossa hy­vät
ihmiset puhuivat Marista j a pa­nettelivat
häntä.
Kaksi — — kolme iiskelta v i e l ä !.
Kuului kirkaisu — — hetken
pyöri vesi pienenä k i e r t e e n ä j a sitte
kierre pysähtyi j ä ä n reunaan- Eikä
mikään j ä ä n y t o.soittamaan Marin
hautaa.
J a tämä tapahtui X I I vuodella Jäl­keen
Lokakuun vallankumouksen.
O. Johan.s-xjn.
S U O M A L A I N E N
PARTURI
otan vastaan kotonani kaikkea
parturialaan kuuluvaa työtä (toinen
kerros). (T
426
E L S S A C L A DE
Queen St-, Toronto, Oat-
Mari katsoi apua etsien ympäril­leen,
mutta sitä hän ei löytänyt.
K a i k k i olivat tiukkoja. Pesän suku-nimi
oli otettava. Ja siihen asia
p ä ä t t y i . Mari katseli miten hänen
ne suorittivatkin " p i t k i e n kaurojen" i vapautensa k a h l i t t i i n tuohon kirot-suosiollisella
avustuksella. P i a n 1 t*u un n^iim^^e.e.^n .
1
PALLOHAAU
i a
PARTURI
LINDFORSIN SAUNAN yläkeTra»-
sa. Pallot pyörii, tukka lyhenee ja
parta siliää, CT»)
A A R O K I V I N E N,
Box 23, Kirkland Lake, Ont-