1929-03-14-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
8ivQ4 Torstaina, maallsk» 14 ptnä—Thur., March 14 VAPAUS ef„^^ nomslcliea t r ö t i o t ^ aisaa i i s c s k u & t t t a i a . naie«r7 S s ^ a - VAASA. S. C . NEO-T O I M I T T A J A T ! B. A- TENHLNL-V. E. PEHKOSEN. U. POHJ.CSALO. Rezliteretl u t i e P ö « Office Deptitatcl, tnt*««. s i »««-cJ «UM citttrt. VAPAtS (Ui^ny) Tlie oalr orrtn of FuasUh TorkCT. in Cta.<i*. PoUiied d^ily « S=dl,ary, Oour^o. ILMOTLSHINNAT VAPALDESSA; CtrjeTaibtonmotok>et •2.00 2 kertaa. — Asaa — KooXecoauiliDotDLAet ^^~vf ™ — •»leno»ti.k*rt SOc kerta. $IM kolme kertu. — Til»piit!=s«Ujieo j . aoot;i«s«»«='"^'«» UbeletiiTi ilni&iatiiicia etukiseen. Vateen terrorin tarkastelua Pariisin l[omfflunnin 58:na vuosipäivänä Leh»e«. aiotut i l o o . ; ; k « t ^ i u i c!U kor--lor:.« i^Hc * iy. il.nr,Xr^.fl>-in cir^^i .,k;;>ii».^i. V.Xkaoden toio!:».: H=o=fu,!<i 207. M».key E:.i!.i;cs. « Darhao St. c ~ _ rv . V.pauaea k o c c i : Lifcertr Euildln:. 37 Lorre Sc. Putel.c J(C2. P«.-;o«^e: B>r 69. Sudkttrr. OM-V. paadea paino j . Utooo: L.t«r<r E=.ld;nr, 27 Lof;.e St. Puhrlla 33g7V. ^ Cen-ral ad.erti.ir.j r.w. TS^- r-^ «-"I. Minin,j.m .b.fg^ for .icfJe io.ertlon i s the be«t ad>ertiiioj r.edion ico.-.; the >.cc;.h topie -Catiaöa^ • Jj» ette xaiUoia t a t » c " «•'-' «>»t«u»n »a»;mi;«'o „poonaime3U cimelU: J. V. KANNASTO. liikkre^hc.t^ja. T:^. Tie V.-.;jio» Ktcoe, ki/jotukaa codeUeen liikkeen, >.itajan Vii-ikj'mmentäl:ahdek.san vuotta on i vihan uhriksi, tuomituiksi ulkomaisten kulunut Pariisin Konunimin perustamisesta. Siitä lähtien on ainainen vallankumousyritysten sarja kulkenut kapitalistien kätyrien kenttätuomio-istuimissa vallankumouksellisuutensa vuoksi. Epätäydellisten numeroiden yli maailman. Vain yksi onnistimut; mukaan, joita on kerännyt Kansain-vallankumous on tällä ajalla tapahtu- j välinen Punainen Apu-niminen avus- Pariisin kommuunin muistopäivä — kansainvälinen työväenpuolustuspäivä .Maaliskuun kahdeksantenaloi.sta päivänä, jona maailman proletariaatti kunnioittaa Pariisin kommuunin urheita taisteluja ja tai-irteJijoita,) juhlii Kansainvälinen punainen apu olemassaolonsa viidettä vuosipäivää i ovat työläiset useis.sa maissa nousseet On kulunut viisi vuotta siitä, kun vanhat bolshevikit, entiset poliittiset vangit, uuden suuren kommuunin — .Sosialististen neuvostotasavaltojen nut. Sen vallankimaouksen tekivät Ve, näjän bolshevikit maailmansodan lop-pu^ niosina. Sen seurauk-^ena on maailmassa seisonut jo lähes kaksitoista vuotta voimakas työväenvalta, jota maailman kapitalistien rajummatkaan ponnistukset eivät ole kyenneet tuhoamaan. Jos työläisteurastuksia onkin tapahtunut ennen Pariisin Kommunia, niin julmempia ne sentään ovat olleet tällä kuluneella lähes 60 vuoden ajalla. tusjärjestö, tuomittiin Kiinassa viime vuoden aikana Kuomintang-puolueen sotaoikeuksien toimesta kuolemaan 23,- 170 henkilöä. Nämä ovat vain viralli. sia tapponumeroita; todeUinen luku nousee moninkertaiseksi. Ne ovat kaameita numeroita. Sen lisäksi, että maassa vallitsee täydellinen nälänhätä, surmaa kansainvälisen kapitalismin kätjrrit vielä lukemattoman joiJfon ihmisiä vain siitä syystä. ettS nämä vaativat itselleen elämisenoike- Kcmmunaardien esimerkkiä seuraten I uksia ja ihmisarvoa. Samoin kuin Kiinan työläisteuras-taisteluun sortajiaan vastaan, mutta tukset, ovat muidenkin siirtomaiden melkein yhtä useasti heidät on lyöty verissäpäin takaisin. Verellä on kirjoitettu kommunaardlen taistelut historian lehdille, ikäänkuin aluksi sarjoille työväenluokan vapaustaistelulta; ikäänkuin vallankumous-ia työläisten ia-talonpoikain verellä tukahuttaakseen vaJlankumouks€;lli-j kauden alkamlsajak.si on heidän tais- .M-n liikkt-en .Sakeassa, Unkarissa, Suomessa, Bulgariassa, Puolas.sa, Kii-1 telunsa merkittävä. liassa ja moni-ssa niaissa. He ovat kansainvälisen vastavallankumouksen johtajia ja heidän tarkotuksenaan on kukistaa uusi kommuuni, .Ncuv liitto ja tuleva maailman kommuuni. Kansainvälinen punainen apu perustettiin heltymältömän luokkataistelun kiiudessa. Sen työnä on ollut avun ja aktiivisen tuen hankkiminen kaikille vallankumoustaistelijoille, porvarien ottamille vangeille, por\'arillisen poliisin vainoamille, kapitalistisen siirto- ja .sortovallan mielivaltaisen hallinnan uhreille, kaikille niille, jotka kansallisen vapautuksen asian puolesta" uhraavat terveyten.sä ja elämänsä imperialistien kammottavissa vankityrmissä. Tämän luokkasolidarisuusliiton eturiveissä seisovat Neuvostoliiton työläi.set ja talonpojat, jotka ensimäisinä pudistivat harteiltaan kapitalismin ikeen. Kansainvälinen punainen apu on viitenä olemassaolonsa ja taistelun vuotena nopeasti kehittynyt ja muodostunut voimakkaaksi kansainväliseksi järjestölesi. Se käsittää lähes kahdeksan ja puoli miljoonaa jäsentä neljässäkymmenessäkolmessa maassa. Kiitos näitten miljoonain aktiiviselle luokkasolidarisuudelle. Kansainvälinen punainen apu on kyennyt antamaan sekä aineelli.sta että moraalista apua kymmenilletuhansille poliittisille vangeille ja heidän perheilleen ja omaisilleen ja niiden leskille ja orvoille, jotka ovat tulleet telotettua tai kidutettua kuoliaaksi, vaikka ovat olleet viattomia. Se on kyennyt antamaan tukea kymmenilletuhansille poliittisille pakolaisille, jotka bn karkotettu kotimaistaan. Avustustyötään tehdessään on Kansainvälinen punainen apu itse joutunut porvariston julman vainon kohteeksi. Sosialidemokraattisten ja ammatillisten järjestöjen johtajatkin lakkaamatta koettavat saada työläi-isiä vihamielisiksi Kansainväliselle punaiselle avulle. Missä tahansa valkoinen terrori riehuu .sorrettua työväenluokkaa vastaan, siellä Kansainvälinen punainen apu rientää uhreja auttamaan ja kohottaa äänensä, kehottaen kaikkien maitten työläisiä antamaan aktiivista tukea. terroritoimet kapitalistien harjotta-man ankaran sensuiu-in vuoksi hämärän peitossa. Vain harvoin, suurimpien kuraousliikkeiden sattuessa näkee kapitalistisessa sanomalehdistössä mainintaa, että siellä ja siellä on oi-, lut joku "vähäpätöinen kapinaliike", Joka on rauhoitettu. Jokainen työläinen tuntee ja tietää, mitä merkitsee Porvaristo on pitänyt kyllin hyvin huolta siitä, että _ _ o . t o - 1 t a i s t e l u i d e n jälkeen] kapitalisUen'kieieiiä sana~"rauhoitet- •on jokainen työläisten vapauspyrki- ty... merkitsee, että tuhannet va-mys tuhottu yhtä verisesti, toisinaan paustaistelijat ovat verellään joutu-verlsemmästi kuin Pariisin päivinä ^eet maksamaan rohkeutensa, koetta- Huomioonottamatta Luokkataistelu kärjistyy kaikkialla. Imperialistit asestautuvat kansain uutta teurastusta varten, sotähyÖkkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Jokaisessa maassa hyökkää kapitalismi työläisiä ja talonpoikia vastaan entistä liillittömämmin. Kostotöimenj)iteet vallankumouksellisia, väheni-niistökansallisuuksia ja siirlo- ja puolsiirtomaissa vapautuksen puolesta .taistelevia työläisiä vastaan käyy'ät päivä päivältä säälimättöniimmiksi.— Joka puolella tavataan imperiali.sti.sen "kan.sanvallan" verinen naamio. Tällä taistelun ratkaisevalla hetkellä täytyy riistettyjen ja stjrrettu-jen joukkojen sulkea rivinsä. Työläisten täytyy päättäväisesti torjua jokainen yritys Kansainvälisen punaisen avun johtaman kansainvälisen luokkasolidarisuuden liikkeen heikentämiseksi. Vain kansainvälisen luok-kasolidarisuuden yksimielinen lujittaminen, Kansainvälisen punaisen avun voimistaminen ja sen työn edistäminen voi tuottaa apua porvariston vankityrmissä viruville lukeniattomille uhreille ja kaatuneitten vallankumouksellisten leskille ja lapsille, vain täten voidaan torjua fascis-min ja raivostuneen porvariston valkoisen terrorin nouseva aalto. Työtätekevät miehet ja naiset, talonjJojat, työtätekevien ja talonpoi-kaisluokkien nuoriso, oikeinajaltelcvat intellektualit, liittykää 'Kansainvälisen punaisen avun riveihin! Eteenpäin taistelussa valkoista terroria, fascismia ja porvariston luokkaoikeutta vastaan! Muistakaa työläisten ja talonpoikain asian puolesta taistelleitten kidutuksia! Muistakaa niitä, jotka taistelevat sortajiaan vastaan siirto- ja puolsiirtomaissa! . Lujittakaa Kansainvälistä punaista apua, sillä te siten lujitatte kaikkien maitten työläisten ja talonpoikain kansainvälistä luokkasolidari-suutta! Kauvin eläköön työläisten ja talonpoikain kansainvälinen yhtenäisyys taistelussa valkoista terroria, kapitalistisia luokkaoikeutta ja fascismia vastaan! Kansainvälisen punaisen avun ja työväenpuolustuksen "lippu kor-kealle! vuotena 1871. maailmansodan jolloin miljooneja ihmiiiä tuhottiin eri maiden kapitalistien riistoetujen hyväksi, niitä suojellakseen, ovat monien maiden työläisten vapaustaistelut nielleet parasta työväenluokan taistelija- ainesta moninkertaisesti Pariisin uhreihin verrattuna. Meillä on Pariisin Kommunin muistojuhla maaliskuun 18 pnä. Tämän muistojuhlan velvoittamana luomme ensikädessä katsauksen siihen veriseen tilastoon, mitä kansainvälinen kapitalismi on aiheuttanut viimeksi kuluneen vuoden aikana, tukahdutta-] essaän ki^hälistön vapauspyrkimyksiä ja suojellakseen omia rllstoetujaan. Kiinassa riehui viimevuonna valkoinen terrori yhtä voimakkaana kuin se riehiil edellisenäkin vuonna. Jolloin eri imperialistivaltojen renkeinä olevat taantumusryhmät taistelivat vallasta. Tätä samaa valtataistelua jatkui viime vuoden aikanakin heiken-tymättömällä voimalla. Ja kärsimään näistä taisteluista Joutui luonnollisesti työväenluokka. Sen lisäksi, että maassa raivoaa nykyisin kauhea nälänhätä Jolloin miljoonat ihmiset ovat vailla ruokaa ja välttämättömiä muita elä. mär*tarpeita, on' kymmeniätuhansia työläisiä joutunut suoranaisen luokka-es- aan asettaa sulun hillittömälle rlls-työläisteurastuksia. I tolie. Esim. voimme mainita meitä ...iu-..=. ' suomalaisia niinkin läheisen tapahtuman kuin vuoden 1918 vallankumousyrityksen Suomessa. Vaikka maassa valkoisten toimesta murhattiin kymmeniätuhansia työläisiä telottamalla Ja nälkäännäätmyttämällä. ei vielä nytkään, yhdentoista vuoden kuluttua, tiedetä monessa maassa uhrien lukua. Tiedetään vain, — jos tiedetään — että siellä on ollut "kapin^", joka on kukistettu ja maassa vallitsee nyt "demokratia". Kun mainittua mittapuuta silmälläpitäen arvostelemme siirtomaissa tapahtuneita vallan-kumousnousuja. niin volnmie hyvin kuvitella, kiiinka verisesti ne ovat mahtaneetkaan tulla kukistetuiksi. "Takamaiden" kaameita tapahtumia peittä,vää verhoa ei työväenluokka ole vielä kyennyt pois repimään Ja niinollen niissä tapahtuneet hirmuteot suurimmalta osaltaan jäävit tunte-mattomlksL Se tiedetään, että siirtomaissa kuo. huu. Joskus saamme lukea levottomuuksista Intiassa, jo^sa kansa nään-tyy Englannin iniperialistivallan kourissa, raataa, näkee nälkää ja kuoiee. Samoin on-pirahtanut tietoja levottomuuksista Kenyassa, myöskin Ene-lannin siirtomaassa, mutta nekin on' "rauhotettu". Ranskan vallitsema Indo Kiina on ainaisessa kuohmnistilas-sa. jossa erään sosialidemokraatin joh. doiia toimii "rauhoittajan" kaihen maailman lurjuksista koottu "muuka-laislegiona". Ei kauan aika sitten julkaistiin sikäläisitä oloista kuvauksia, joissa kerrotaan niistä kauheista teoista, jolta kapitalistien kätyrit siellä har jottavat kaikella raakuudella pysyttäsjk';A€n siirtomaan asukkaal nöyrinä orjina. Samoin Ranska ja Espanja o\'at käyneet vuosikymmenien ajan sotaa marokkolaisia vastaan, alistaakseen nämä orjikseen. Etelä-ja Keski-Amerikan työläisten vapaustaistelut ovat jokaisen muistossa. Niissäkin on miurhattu lukematon määrä oikeuksiaan vaativia työläisiä. Näin siirtomaissa. Juuri parempaa ei osota numerot valkoisesta terrorista itse "sivistysmaissakaan". Moprin (Kansainvälinen Punainen Apu) tilas. to kertoo v. 1928 aikana valkoisen terrorin ja porvarillisten luokkaoike-ukslen uhreista seuraavasti: V. 1923 murhattiin 66:ssa kapitalistisessa maassa, siirto- ja puolisiirtomaassr yhteensä 144,584 vallankumouksellista haavoitettiin ja ruhjottiin 67,309 ji vangittiin 115,657. Noin 38:ssa maas-sa (liman Kiinaa) käsiteltiin 1,794 poliittista oikeusjuttua. Näissä 96 tuomittiin kuolemaan, 42 elinkautiseen vankeuteen ja loput 13.196 vuodeksi' vankilaan ja pakkotyöhön sekä 202,- 657 dollarin sakkoon. Nämä ovat numeroita "sivistysmaista". Tilastot puhuvat kaameata kieltä porvariluokan kahdermenkymme-nennen vuosisadan "sivistyneisyydestä". Kymmeniin tuhansiin nousevat ne kuristushuonevuodet mitä työväemuo-kan jäsenille on mätkitty viime vuoden aikana. Kun ajattelemme ajanjaksoa Pariisin Kommunlsta saakka niin voimme kuvitella kuinka hirveisiin summiin i J ä ä t y t ä ä n . Pariisin Kom. munista alkanut verivirta on jatkunut katkeamattomana, sen vuo on vain paisunut. Mutta verisistä pormistuksistaan huolimatta ei kansainvälinen porvaristo ole kyenyt tukahduttamaan työväenluokan vapauspyrkimyksiä. Tappioista huolimatta sen voima ' vain vuosi vuoden perään kasvaa ja kerran tulee aika, jolloin maailmaa vallitsee todella Inhimillinen voima — työ. Usko voittoon tulevaisuudessa on joka kannustaa työväenluokkaa yhä suu. rempiin ponnistuksiin vapautuakseen vuosisataisesta riistäjästään, kapitalismista. Uhreja vaatii taistelujen tie. mutta vain niiden kautta voidaan ihmiskunta vapauttaa orjuudesta. Lawrence Reynolds. nöPMOILTÄ Pöytäkirja tehty Onion Laken metsätyö-lakkolaisten kokouksessa Port .'Vrthimssa, Ont., maalisk. 5 p-: 1929. Puhetta johti A. Linkton Ja pöytäkirjurina toimi allekirjoittanut. . ' Luettiin edellisen lakkolaisten yleisen kokouksen pöytäkirja ja hyväksyttiin sellaisenaan. Luettiin lakkokomitean pöytäkirja ja hyväksyttiin. Keskusteltiin Onion Laken lakon lopettanjisesta. Kun puheenvuorojen kä3^täjät olivat sitä mieltä, että hak-kuukauden kuluttua näin myöhälle ei olla tilaisuudessa ajamaan kaikkia lak'ÄOlaisten vaatimuksia läpi, niin tyydytään niihin palkankorotuksiin, mitä yhtiö on jo tehnyt. Ehdotus, että annetaan I.W.W:n ja L.W.I. U. of C:n unioiden edustajille tilaisuus lausua mielipiteensä lakkotilanteesta, hyväksyttiin. • Ehdotus, että Pigeon Timber-yhtlön Onion Lakella, tammlk. 26 p., 1929, alkanut metsätyöläisten lakko julistetaan virallisesti päättyneeksi maalisk. 5 p, 1929, hyväksyttiin. Päätettiin, että jälkeen maalisk. 5 p:n, 1929, voi jokainen lakkolainen poistua kaupungista, toivomuksella, että tekee parhalmpansa asiamme hyväksi. Tämä lakkolaisten viimeinen yleinen kokous velvoittaa lakkokomitean selvittämään kaikki asiat jotka tavalla tai toisella ovat kosketuksessa tämän lakon kanssa. Ehdotus, että, lakkokomitea huolehtii ja laatii lakkoa koskevat selostukset sanomalehtiin, hyyäkssrttiin. Keskusteltiin siltä, josko lakkokomitea tästä alkaen huolehtii delikeittien matkojen järjestämisistä. Puheenvuoroista kävi ilmi, että se tehtävä kuuluu Puutavaratyöläisten teoUisuusuni-oUe, joten lakkokomltealla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Päätettiin valita viisihenkinen lakkolaisten tilejä tarkastava komitea. Valituiksi tuUvat J. CarlsQn, E. Oja, O. Salmi, E. &ilo Ja F. Heino. MontreaGn uutisia KANSAINVÄLISTÄ PÄIVÄÄ NAISTEN-vietettiin Prince Arthur haalilla t.k. 10 i p:nä illalla, ja oli osanottajia runsaasti. Ohjelman suorittivat pääasiassa naiset. Suomalaiset naiset m.m. esittivät myös Joltakin ohjelmanumeroita, joita yleisö näkyi mielenkiinnolla seuraavan.' Yleensä on Montrealin naisille annettava täysi tunnustus tämän Juhlan järjestelyssä, joskin pienempiä vikoja esiintyi, mutta niitä sattuu melkein aina. Dunblane, Sask. Jos sitä jotain pakisisi täältäkin. Naisosasto on pitänyt kokouksensa säännöllisesti, mutta osanotto pn ollut heikonpuolelsta. Siitä huolimatta kuitenkin naiset valmistelee taasen ompeluksia, että olisi sitten taas kesällä Jotain myymistä. Se näyttääkin olevan muuten tuottavaa hommaa. Hyvin on tehty rahaa silloin kun on myyjäisiä pidetty. Rahaa ei ole kasr saan tahdottukaan kasata, vaan on avustettu ketä kulloinkin on ^attxmut, sanoen "poolin renginkään" asema kadehdittava ole, sen tietää jokainen työläinen. Jos sitä jotain saa pellosta irti, niin toinen on kyllä pitämässä j huolen siitä minne jyvät kuuluu. Ja on se niin sanottu Wheat Pool aina luvannut hyvää kannattajilleen, mutta lupauksiinpa nuO ovat suurimmalta osaltaan Jääneet; ovat vain saaneet kirjottamaan orjakontrahtlen alle Nyt tuntuu jö kuuluvan kutinoita usealta taholta, että kun saan tämän kontrahdin loppuun palvelluksi, niin toista ei enää kirjoteta. Saa nähdä sitten kuinka siinä asiassa käy. Seuraavaksi haastan Olga Vaaran Valittu. Ne varat, mitä lakkokassassa on jä. lellä päätettiin palauttaa niille ryhmille. Jotka ovat avustusta lakkokas-saan antaneet. Päätettiin lakkoavustus lopettaa, paitsi lakkokoinitealle avustusta annetaan siksi kunnes he saavat valmistettavat työnsä tehdyksi. Kaikki Onion Laken lakkoa koskevat julkiset Ilmoitukset päätettiin poistaa. Valittiin 5-henkinen komitea. Joka tekee julkiset loppuselvitykset lakkoa koskevista asioista. Valituiksi tulivat: E. Puiras, A. Linkton, J. WalenluS; N. Rossi Ja O. We3tman. Päätettiin, että tämä kokous kutsuu unioideii delikeitlt lakkokomitean kokoukseen tekemään loppuselvitykset kaikista, n i i n rahallisista kuin muistakin juoksevista asioista. Kokous päätettiin lopettaa. A. Linkton, E. Puiras. puheenjohtaja pöjrtäkirjuri, Ylioikeuden kerrat tuomion vaan vahvisteli' Valituksen perustelut ylimielin sivuutteli. Toverimme Arvo Vaaran jättää taakse kaltereiden. Kohtalo tää parhaimpien ompi aatetovereiden. Bedjordissa lakkojuttu saatiin päättymähän. Syytetyille tuomioita käytiin matkimahan. Vuosi ehdonalaisuutta jokaiselle tuli. ^'Teollisuuden rauhantoivoon" syytöksetkin suli. "Toverille" luli vuoro saada syyte niskaan. Peter Reiman taaloja kun vaatii "kunniastaan". Eikä vallan paljoakaan herra muka vaadi. - - Viidentoista tuhannen hän jutun aloittaapi. Meksikossa porvaristo tapella nyt koittaa. Nähdään tulos tuonnempana, kumpi sitten voittaa. Kirkkobisnes riidan aihe nosti ilmisodan. Kuularuiskuin ratkaisevat "hengenmiehet" toran. Asiakirjain väärennykset Orlojf paljasteli. Bun Berliinissä oikeus ne jutut tutkieli. Valkoryssät nikkaroivat itse tokumentit' Joilla sitten huiputettiin Eurooppa ja jähkii. Ruotsista jo Einar Lundborg Ameriikkaan lähtee. Tunnetuksi ruotsalaiset hänet täällä tekee. Suomessa ja Virossa hän kohos "sankariksi". Kun työläisien teurastuksen otti ammatiksi. MAGNUS RAEUS. Yleisöltä Kirjeenvaihtoa YLEINEN TYÖTTÖMYYS j kun on ollut rahaa kassassa. Ei kyllä lisä pahaa tekisi. Jos voitaisiin enem-on täällä entisessk mallissaan. Töitä ^1"?^,,^.!"^^^^^^ vähän Ja työttömiä ehkä entisestään avustettavia joille se olisi tarpeeseen. irärÄmSmrjVSd^^^^ Umoja. kovia tuulla ja paljon Huomioita ja huomautuksia "'.Me rakastamme asettamme, könetykkiä. Se on täydellinen tänään ja tulee olemaan myös huomenna. Myös tulevaisuudessa me haluamme kyetä polvistumaan sen taakse, tuntea sen luonteenomaiset liipasimet sormissamme, kuunnella sen ääntä ja tuntea iloa vastustajiemme niittämisestä maahan." — Italian fascistien yleissihteeri Augusto Turatiu eräästä pii-heesta. - Tuossa palanen nykyajan mustapaitaisten gallifettien (Gallifet: ranskalainen kenraali, joka "taisteli 1871 kommunardeja vastaan, kohdellen voitettuja säälimättömän ankarasti" — Tietosanakirja.) mustaa mieltä, jonka tarkotuksena on verisesti murskata uusi kommuuni, Neuvostoliitto ja maailman vallankumouksellinen liike, siten ehkäistäkseen tulevan maailman kommuunin pystyttämisen. Paljo "mainostettu" luennoitsija-kustantaja David Bush joutui Montrealissa syytteeseen siveettömän puheen pitämisestä, mutta tuomari vapautti hänet, selittäen ei olevan mitään lakia siveetöntä puhumista vastaan. ''Mutta kyllä aina löytyy laki. kun tulee kysymykseen tvöväen luokka-mielipileilten sortaminen, kuten jokainen juttu — toA.MacLahlanista ^'aara£n — {odistaa". huomauttaa luon johdosta tov. Wallaco Worker-lehdessä. Työläiset, lujittakaa työväcnpuolustusta Canadan työväen puolustus^ liiton ja sen ryntäyksitMi. varsinkin nykyisen, tov. Vaaran puolustusryn-1 tävksen. lukemisella! töiden alkaminen näytti mahdolliselta. Mutta kun ilmat taas äkkiä kylmenivät, niin moni mies joutui "leiofflin" ja toiset, joiden työhön pääsy näytti varmalta, se siirtyi epämääräiseen tulevaisuuteen. KOKOUKSIA JA ILTAMIA S. J. osaston ylimääräinen kokous pidetään osaston lukutuvalla t.k:n 24 p:nä. Kokouksessa keskustellaan alus-tuskomltean tekemistä alustuksista S. J. edustajakonventsionia, varten, Tämä kokous on samalla Quebecin piirin kokous, sillä muita osastoja ei ole tässä piirissä. Osaston Jäsenet pitäkää mielessä tämä kokous. Pariisin kommunnaartien Juhlaa vietetään t.k: n IT p:nä klo 8.15 illalla. Ohjelma on luvassa ensiluokkainen, joten kaikki jotka liikkeelle pääsevät sUloin suuntaavat askeleensa Arthur-haalille. miespuolisia työvoimaansa kaupalle, sillä lehtien mukaan näkyy työttömyys rehottavan kaikkialla Ja heidän tletystt täytyy Jonnekin tiensä johtaa. KAPITALISTIT "UHRAAVAT TAITEELLE" E. S. Fort Arthur. —- 01emy.ie kir-jotukserme saaneet, mutta katsomme sen luontoiseksi ettei sitä voida jul. kaista syystä, että siitä .seuraisi melkoisen varmasti oikeusjuttu "vahin-gonkorvauksineen". Emme yhtään epäile etteikö juttu ole siten kun j kirjotatte, mutta kuitenkaan emme katso sitä voivamme edelläkerrotusta syystä julkaista. Toivomme, että ymmärrätte asian. AUi H—i Fort Arthur. — Kun tie- New Yoric, maalisk. 13. — Neljävuo-slsataa vanha Raphaelln maalaama muotokuva Guillana de Medlcista Joutui eilen new-yorkilaisen pankkiiri Jules S. Bachen yksityiskokoelmaan $600,000 :n hinnasta. Kuvan myi Sir Joseph Puveen, Joka osti sen Berlii- VASTAUS nimimerkki " A . . .ji" Toronton suomalaisille räätäleille tekemään kysymykseen "Vapauden" nrossa 56. En tahdo ryhtyä pidempiin selityksiin asiassa, huomautan ainoastaan, että räätäliunion varsinainen kuukausikokous oli määräpäivänä, 26 priiä helmik,, siis viimeinen tiistai kk. — tosin pienellä osanottajamäärällä (vähän toistakymmentä). " A . . .n" pitäisi se tietää, sillä teh-tiinhän siitä ilmoitus räätälien "kek-kereissä" Don-haalilla helmik. 24 p. Mitä toveri Ahlqvistin ja Bosworthin liikkeen juttuun tulee, niin emme voineet asian eteen mitään tehdä syystä, että Bosvvprthin liikkeestä ei ollut kokouksessa ainoatakaan «sanottajaa, eikä vielä sitä seuranneessa engl.-kielisen osaston kokouksessa ollut ketään mainitusta liikkeestä. Olen " A . . . n" Lanssa samaa miel-aikasemmin lehdessä. Löydätte sen Vaikka eihän se fannarfa-ievun. toisin nissä v. 1925 $500,000:n hinnasta Ensi maanantaina on eräs työväen- tamme vallan hyvin. Se hävittiin liikkeen yksi huomattavampia merk-; kymmenet tuhannet toverit maksoivat kipäivlä. nim. Pariisin: Kommunin hengeUään rohkean yrityksensä, yri-muistopäivä. Maaliskuun 18 pnä v.' tyksensä jota kaikki vallankumouksel-helmikuun lopun numeroista. Kaikaie kirjeenvaihtajille yleisenä kehotuksena sanomme, että klrjotta-kaa ahkerammin, toivoo Toveruudella Vapauden toimitus. 1871 nousi Pariisin köyhälistö taisteluun riistäjiään vastaan, mutta heikosti varustettuina, vailla taistelukokemusta, ulkopuolista tukea ja vallau-kumouksellisia tietoja, kukistui kom. muuni muutaman kuukauden kuluttua. Kymmeniä tuhansia kommimaar-deja tap>ettun, naisia ja lapsiakaan ci Kuluvan kuun 24 p:nä illalla toimii! ^t^^}!^ '-jälkiselvittelyissä". ohjelmailtaman asimtosolu n:o 1 osaston lukutuvalla. Silloin taas yleisöllä on tUaisuus saada kuulla ja nähdä suomalaista ohjelmaa. Metsätyöläisten paikallinen osasto toimii suuret markkinatanssit Stan. leyhaalin alasälissa 23 p:nä illalla, Tanssiyleisön kannattaa pitää tämä' mielessä. LöytJT siellä hauskuutta vanhemmallekin väelle. joten on paras että kaikki tulevat silloin paikan päälle. — Santtu. Työläiset viettävät joka vuosi Pariisin urheiden kommunaardlen muistojuhlaa. Vaikka yritys ei nykyaikaisessa mielessä ollutkaan tarkasti keskitetty ja selväpiirteisesti johdettu, niin siitä huolimatta se osotti, että työläisillä oli vaistomainen halu vapauttaa itsensä ja että se vaisto-i maisesti turvautui sellaisiin keinoihin^ \ myöskin Vapauden konttoriin. josta niitä vähimmän odotamme. Kirje kuuluu alimperäisessä asussaan seuraavasti, lähettäjän nimi ja lähetyspaikka pois jätettynä: March 5j29. — Vapauden toimitukselle. Koetan kirjottaä suomeksi vaik. ka olen Englantilainen, suomalaisten kanssa työskennellyt 3 vuotta. Ja kun nyt on niin sopiva aika, haluan auttaa niitä, (koska ne ovat olleet niin hjnräntahtoisia minua kohtaan) näillä $20.00:llä taalalla, joita laitan Teille tämän kirjeen mukana A. Vaaran vainoa vastaan kajeetta vaksi. — Tässä on kai mistelkla paljon..." jne Kaikessa karussa yksinkertaisuudessaan on tämä osotus siitä, että taisteluhenki tulee edelleenkin elämään tämän maan sorretun luokan keskuudessa. Työtätekevät tulevat ojentamaan toisilleen veljenkättä, huolimatta kansallisuus- ja rotueroavaisuuk-• Vapauden oikeusavustusryntäys käy sista, ja taistelemaan yhdessä yhteistä täydellä hö3?ryllä. Eri kokoisia avus. vihollista, kapitalismia, vastaan, tussummia oikeusjutun kulujen peit- Mutta saapuu niitä myöskin toisen, tämiseksi saapuu eri puolilta maata laisia "kirjelmiä", sellaisia, jotka eivät niin Työväen Puolustusliitolle kuin näy olevan liialla järjellisjrydellä pilat- ' tuja. Eräskin viimeksi tullut loppuu liset työläiset Ihailee. Heidän kalkkien — niin Pariisin kommunaardlen. Suomen punakaartilaisten kuin muidenkin vallankumouksen hyväksi uhranneiden muistoa kunnioitamme. Heidän taisteluaan tulemme jatkamaan siihen saakka kuin verinen sortojär-jestelmä on maalimasta pyyhkäisty olemattomiin. Hatut päästä! Vietämme urheiden kommunaardlen muistojuhlaa. mutta olisi myös toivottava, että os. puoleen olisi asiassa käännytty. Surullisin' puoli asiassa on se, että erotetut eivät olleet osaston jäseniä, paitsi tov. Ahlqvist, jotenka olisi ollut ko\in hankalaa antaa heille apua kun he lisäksi eivät ole sitä pyytäneet. — K. M. UUDISTAKAA o •• - , j Mutta vielä liikuttavamman vaikutuk-• Kaunis kehotus ia k-tima o T - i n o ^ o , - c . » ,. « c^^^-T^^^"" °" ^^"^^^'^ suomenkielinen kir- ti nS^en puSn i^SSaa^^^^^ •^ä,n v"^^'^''" ".'f.^.^^^^ "^^^^^ mutta ijehnä, jonka Vapauden toimitus sai kutsuvat tStrmaata ^aoS^^^^ l^am lenajan työläiset ovat ainoat i eräältä englantilaiselta työläiseltä. Se "kansanvaltaSekSt '^^^^^^ toi turmun, ettemme ole yksinämme! • taistelussa taantumusta vastaan, vaan TII AITSrCrMlTrikykenivät viemään taistelunsa llLnUllUllllHfc' ^'c^^o^aan loppuun. Suomenkin pu- • nakaartin vallankumousyrityksen muis- ^»m- ••• * Loppukaneettina saanen huomaut-meilla on ystäviä nuUakm tahoilla^ taa, että Vapautta olisi taasen aika ruveta levittämään oikein voimaperäisesti.* Niinkuin jokainen lehden lukija, sellainenkin, joka ei ole vielä tilaaja, on huomannut, on lehteäinme porvarien taholta suomittu viimeaikoina aikalailla, mutta työläisten taholta anaettu hiukan niinkuin tunnustus tehdystä työstä. Se osottaa siis, että Vapaus on sittenkin Canadan suomalaisten työläisten lehti, jota kyllä toisinaan, kun sattuu mielet lämpene, mään liiaksi, harjastetaankin lukijani? taholta, mutta kuitenkin tunnustetaan sen erinomaisen suuri vaikutus valistustyössä. Esimerkillisenä voin mainita äskeisen Suom. Järj. Port Arthurin pilriko-kouksen arvostelun lehtemme toimi-tiistavasta. Siinä annettiin tunnustus tehdystä työstä ja moitteita tekemättömästä. Ja koko juttu hyvin lyhyessä muodossa, eikä pitkäpiimäisesti jaaritellen ummet ja lammet. Sellaista arvostelua kannatamme. Proletaarisella suorasukaisuudella sanotaan, että tuossa nä3?ttää olevan vikaa, olepa hyvä ja korjaa se. Huomautuksen saanut jmunärtää hyvin mistä on kysymys ja korjaa epäkohdan. Korjaa-pa vielä hanakammin tuollaisen l i ' - hyen huomautuksen saatuaan, kuin jos olisi saanut muutaman paiman painavan haukkmnakirjotuksen, jossa toimituksen tehdjrt ja reKemättömät synnit olisi jauhettu kolmanteen ja neljänteen polveen. Kädestäpitäen tervehdin tuosta arvostelusta port-arthurilaisia. Tönin vaarL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 14, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-03-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290314 |
Description
Title | 1929-03-14-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
8ivQ4 Torstaina, maallsk» 14 ptnä—Thur., March 14
VAPAUS ef„^^ nomslcliea t r ö t i o t ^ aisaa i i s c s k u & t t t a i a . naie«r7 S s ^ a -
VAASA. S. C . NEO-T
O I M I T T A J A T !
B. A- TENHLNL-V. E. PEHKOSEN. U. POHJ.CSALO.
Rezliteretl u t i e P ö « Office Deptitatcl, tnt*««. s i »««-cJ «UM citttrt.
VAPAtS (Ui^ny)
Tlie oalr orrtn of FuasUh TorkCT. in Cta.et
•2.00 2 kertaa. — Asaa
— KooXecoauiliDotDLAet ^^~vf ™ —
•»leno»ti.k*rt SOc kerta. $IM kolme kertu. — Til»piit!=s«Ujieo j . aoot;i«s«»«='"^'«»
UbeletiiTi ilni&iatiiicia etukiseen.
Vateen terrorin tarkastelua Pariisin l[omfflunnin
58:na vuosipäivänä
Leh»e«. aiotut i l o o . ; ; k « t ^ i u i c!U kor--lor:.« i^Hc * iy. il.nr,Xr^.fl>-in cir^^i .,k;;>ii».^i.
V.Xkaoden toio!:».: H=o=fu,!r 69. Sudkttrr. OM-V.
paadea paino j . Utooo: L.t«r |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-03-14-04