Vapaus, March 25, 1929

              &m2 Maanantaina, maalisk. 25 p:nä—Mon.y March 25 No. 71 — 1929
•'3
km K- ^
Hr
1»'-'^' «Ii
-3 lii i l
||J 1 f
'S
9
• ^
f Vt
VAPAUS
»- C. K E U , A- VAAKA (,«otn«iM>
l O I M I T T A / A T :
B . A . T E N H U X E K .
E c p M r c d st t k « Port O i n » D«j>«nta«ct. O t u u . u »eeosJ e U « ssjUter,
VAPALS a,il«rtr»
Kiildsfamid fasdsiisinmiiis
Italiasta tiedotetaan, että kenraali
Umberto Nobile. j(*a toimi "Italia"
nimisen ilmalaivan komentajana kim
ojioTx-smxxAT VAPAUDESSA: sc lähcs VUOSI sittcn tcki cpäonnlstu-
K i f j e n a n o a s e t c i u e t tjjoo ICTI», f j J M k*k»i l e r t * » - — A . i c i i i i K ^ fs«sar-:n« o o a « t i t o s * o t a t » « t sfle j j g g j , matkan Dohloisnavalle. on ha-
& 0 S^;^. uri. $3l« k a t . i k m - . - K u u * w » k « t iix« vaittu Syylliseksi laavan haaksirikkoon.
— K e o J c s u i i a c t o k K t I2i» loe ! i » j o i t k « a Lii!<M:<a>*r!u u i aa^tminjia. — iu\au*autio\ <* (QUessaan caluumatkalla Dohjoisna-
U b e u t i i i i i ! « « , ! o . h ; n u ..=ute«:. valta takailin Huippuvuorille murs-kaa.
ntui "Italia" ja <en miehistö jäi
Pohjoisjäämerelle harhailemaan. Osa
näistä pelastettiin, o."ia kuoli. Se olJ
näiden "Italian" miesten pelastamises­ta
kun Venäjän Neuvostohallituksen
pelastusjoukkue näytteli niin huomatta
vaa ja urhoollista osaa, etiä yksinpä
porvarilli-en maailmankin täytyi siitä
antaa Neuvostoliitolle tunnustus.
Tällaisen onnettomuuden jälkeen
kääntyi kaikkien huomio tietenkin ky­symykseen
kuka siihen oli sy3'llinen.
Tunnettu norjalainen tiedemies ja
naparetkeilijä Amundsen — joka sit-polven
edustajista, joka nykyään on
50 \-uoden ikälnpn, ei kukaan voi toi­voa
näkevänsä kommunistista yhteis­kuntaa,
— siihen mennessä se polvi
ennättää kuolla, mutta se polvi joka
; nyt on 15 vuotias, se sekä näkee kom­munistisen
yhteiskunnan, että itse tu-kuolemaa,
ei Mussolinillakaan
muuta keinoa kuin ainakin näönvuok-d
nimittää komitea tutkimaan Nobilen r^ntaäiaan- Sen tulee'tietää
edesottamisia. | ^^^ä sen elämän tehtävä on tämän yh-
Komiteaan tietnkin nimitettin Jäse-i j ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ rakentaminen. Proletaari-niksi
luotettavia fascisteja. Siihen vallankumouksen alusta, alkoi toi-
T I L A C S H I . S N A T - . ^
1 »k. tiM, 6 k k . tZM. 3 k k . tl.ti i« J k k . fI-00. — \hijtr,.\u,^M J» Saoi&eea «eka iao3«B«
•ttt.m«;il«j 1 i k . »<;j». 6 kk, U J O , 3 k k . I J / J O j* J kk-
V»p«Ci!ei> t o i o i t n . : I l B o c ^ . r o 207, li*rk«-r B o i M i e i , i Ocrb/to S i . Pobelm 536W.
V . p . o d « k o s t t o r i : liUrty E n i l i l o t . 57 St. P o b e l i n J0J8. fr^Aouy.t: &>» M . Sodl>«T7. 0<U.
V a p u & B p » i c o j * I » u » o : U U r t y B«;W.»I. 37 t o r o * St. Pobrlio 2MrW. •
C e n m l »a.eft>«;e« r i l r » TSc^ p<T ev", i i - c h . MFnimom r i i r j e for »:BSI« ia««ti'<ai 75«. T r e Vip»o»
J o . « i : e ia;U'».o tx>:»&M r,«4u.fj M-..;n.i;.«oi k : - / i « « « e s « e , kJrj<,itjk** o a J e l U » l i i k k e r n . c i u j xa
^ W » o o B » ! ; i t e lU » i t o i l J i : i . V. K A V N A S T O . i : i k k « ; r n b o ; u l « . ^ •". ,
Taisteluun valkopropagandaa vastaan
Viimf viikolla Dfrtroitissa, Midi., pidelty Yhdysvaltain suomalaisen
lyöväcnyhdi.'^tysjärjt-^Jön edustajakokou.'; h)'\äkäyi ylläolevalla otsakkeella
.'euraavan juH--|!uk.=«n: '
.Meille on pitpmniän aikaa ollut tunnettu se tosia.sia, eitä Suomen
valkohallitus on järjestellyt yhteyksiä Amerikan suomalaisten keskuuteen,
tarkotuksella saada täällä olevista suomalaisista työläisaineksisla kannat­tajia
niille pyrkimyksille, jotka tälle hallitukselle ovat tärkeitä, sen ol-
Icy-^a imperiaiistislen suurvaltojen "puskurivaltiona", etupäässä neuvosto­valtioiden
liittoa vastaan. Sen liBäksi on tämän valkohalHiuksen omien
talousetujen kannalta tärkeää saada kytkettyä Amerikan suomalainen työ­väestö
sen vaikutusvallan alai.seksi, jotta siltä voitaisiin saada aineellista
tukea lai-kotusperiensä läpiajamiseksi tai ainakin tehdä mahdottomaksi
Suomen laistele\an työväestön avustaminen Amerikan suomalaisen työ-väcslön
taholta.
Tässä tarkotuksessa on Suomen valkohallitus ryhtynyt laajakantoi­seen
propagandaiyöhön, johon työhön varataan valtion vuotuisissa meno­arvioissa
määrätyt määrärahat. Tämän propagandan välittöminä edis­täjinä
ovat tähän mennessä olleet täällä suomalaisen työläisaineksen kes­kuudessa
kierrelleet lukuisat "taiteilijat" ja "esitelmöitsijät"; nytkin par­haillaan
kiertelee täällä tämänlaatuisia propagandisteja*. Voidakseen täl­laisille
välittömille "läheteilleen" saada kannatusta ja tehdä niiden mat­kat
täällä hyödyllisiksi ja tuloksia tuottaviksi, on välttämätöntä, että
täällä järjestetään kosketuskohtia, jotka avustavat tätä työtä, tällaisiksi
kosketuskohdiksi pyritään saamaan etupääseä erinäisiä työläisaineksisla
muodostuneita joukkojärjcstöjä, jotka esiintyvät "puolueettomuuden" naa­marin
suojassa, kulen veljeysseurain apuyhdistykset lännellä, Finlandia
clubit. Atleetti Union urheiluseurat y.m. senlaatuiset yhdistykset, joita on
olemassa eri nimellisiä melkein kaikissa suuremmissa suomalaisasutus-keskuksissa
Iässä maassa ja ulottuvatpa nämä kosketuskohdat koko mante­retta
käsittäviksi Canadaa myöten.
Tämän propagandan edistäminen on niin taitavasti järjestetty, että
työläisainekset joutuvat useasti vastoin tahtoaon edesauttamaon edellä­mainittuja
tarkotusperiä näissä yhdistyksissä.
Tätä propagandaa ja sen tarkotusperiä on vaikea havaita jäsenten ta­holta
häissä yhdistyksissä, ei edes uskalleta vielä esittää asiaa peitelyim-mässäkään
muodossa jäsenistölle, vaan johdetaan ja huolletaan propa­gandan
edistämisestä näissä yhdistyksissä pikkuporvarillisen johdon ta­holta,
räikeimpien valkosuomalaisuutta edustavien järjestöjen, kuten Ka­laan
Ritarien y-m. senlaatuisten orgaanien *auttai varsinaiset Suomea
konsulilaitoksct ollen siinä mukana. ..
Olemme siitä varmoja, että se proletaarinen aines, joka veljeysseurain
apuyhdistykset ja muut senlaatuiset työläisten joukko järjestät on perusta­nut
ja niitä ylläpitää, ei halua olla myötävaikuttamassa Suomen valko:
hallituksen propagandan ja tarkotusperien edistämiseksi ja tulee asetta­maan
johtajistonsa tilille näistä edesoltamisista, kun asia sille esitetään
kaikessa alastomuudessaan.
Suomalaisen Työväenyhdislysjurjestön toinen edustajakokous, kokoon­tuen
Detroitissa^ Mich., täten vclvottaa toimeenpanevan keskuskomiteansa
seuraamaan tarkoin tämän propagandan eri ilmenemismuotoja ja vclvot­taa
sen mobilisoimaan työläisainekset taisteluun tämän propagandan tu­hoamiseksi,
säilyttääksemme suomalaisen työläisaineksen myötäluntoisena
rcser>'iarmeijana työväestön luokkaliikkeen edesauttamiselle. Olemme
varmoja, että suomalainen lyöläisaines Amerikassa ei ole unhottanut niitä
tekoja, joita Suomen valkohallitus on kohdistanut Suomen urheata tais­televaa
työväenluokkaa vas7ian vuonna 1918 ja sen jälkeen.
Työläistoverit, valvokaa, että yhdistyksistänne ei voida tehdä Suomen
valkohallituksen propagandan tukikohtia, vapautukaa petturijohtajistos-tanne
ja asettukaa itse järjestöjenne johtoon, käyttäen niitä omien etu)-
jenne palvelukseen, jotJ'^. tarkotusperät ovat samat kuin luokkataistelu-kannaiia
olevien työläisten luokkajärjestöjen.
Mobilisoikaa voimanne Suonien valkohallituksen aikeitten ehkäisemi­seksi
ja miirskaamiseksi.
kuului neljä kenraalia, yksi smiraali
ja yksi senaattori ja Mussolini ja en-nekaikkea
Nobile itse hykertelivät kä­siään,
että syytökset mitä Amunds?'i
vainaja teki. osoitetaan perättömäksi.
Mutta miten ollakaa.i, Nobilea vastaan
esitettiin 5el1aigia todistuksia ettei ko­mia
tämä työläis- ja talonpoikaisnuo-rison
liitto. Tämän liiton tehtävänä
cn valmirtaa nuorisostamme ihmisiä
jotka sanan täydessä merkityksessä
voivat vuoronsa tiiltua astua vanhem-mxm
polven tilalle vartiopaikalle. Se
sormien, varsinkin kun Venäjän Neu-distuksia
ettei ko- merkitsee, että tämän polven on opit-iitä
katsella läpi- ^^^va taloutta lioitamaan, ei vain yht%
hyvin kuin vanhempi polvi taloutta
temmin menetti henkensä lähtiessään
ilmalaivalla etsimään "Italian" uhreja
— teki suoranaisen iyytöksen, että
laivan onnettomuuteen oli suurin syyl­linen
sen komentaja kenraali Nobile.
Mussolini ja koko fascistinen konkka­ronkka
luonnollisestikin riensi anta­maan
vastaselityksiä tarkoituksella
pestä suosikkinsa Nobilen syytöksistä
puhtaaksi. Mutta kun Amundsenin
syytöksiin yhtyivät monet onnetto­muuden
uhriksi joutuneen laivan mu­kana
oUeet j a sen lisäksi tapahtui y h .
tä Ja toista sellaista joka ei suinkaan
puhunut Mussolinin "suuren pojan"
Nobilen puolesta, mm. se että kun
Pohjoisjäämerelle jääneitä retkikun­nan
jäseniä pelastettiin oli Nobile en-simälnen,
joka pelastutti itsensä jät­täen
toverinsa odottamaan varmaa
vostohallituksen taholta oli jo ennem- j hoiti, vaan sen on opittava hoita­min
laskettu suurin osa näistä todis- j maan taloutta paremmin, täydellistyt-luksista
julkisuuteen, ja vaikka tut-| tää taloutta ja sovittaa uusia talouden
kijakcmitea teki voitavansa Nobilen • hoidon muotoja. Tähän on nuoriso
maineen pelastamiseksi, pitäen m.m..pj-stj^.ämpää I:uin vanhapolvi ja vä-kuusikymmentä
istuntoa, täytyi . sen; hemmän ennakkoluuloja voitettava-julistaa
Nobile syylliseksi. jnaan. voimiakin enemmän ja vihdoin
Syyllisyyspäätös ei suinkaan merkit- heillä on — elämä edessään,
se sitä että Nobile asetettaisiin m i n ­käänlaiseen
rangaistukseen mutta on
se kuitenkin ankara isku ei ainoastaan
Nobilelle itselleen vaan koko fascisti-selle
komeniiolle. "Italian" matka poh­joisnavalle
suuimiteltiin ja toimeen­pantiin
tarkoituksella osoittaa fascis-min
ylivoimaisuutta ilmailunkin alal­la.
Mussolinien, isompien ja pienem­pien,
päi£^:ä kangasteli eräänlaiset
muinaisen Kooman mahtavuutta ta­voittelevat
maallmanvaltahankkeet.
Fasclstisen komennon ilmoittamiseksi
se oli kun järjestettiin Nobilen retki­kunta,
joka sittemmin sai niin siu*-
kean lopun ja jonka ikäänkuin kruu­nuksi
tulee se että fascistien itse täy­tyi
"suuri Johtajania" Nobile julistaa
syylliseksi.
selostaisi osuustoimintaa ukraina­laisten
keskuudessa, siliä että uk­rainalaisesta
väestöstä olisi toivoa
saada osuustoiminnan kannattajia.
Tämä osuustoimintakysymys päätet.
tiin viedä osuuskaupan agitatsioni-komitealle.
Päätettiin laittaa naisliitto-osas­ton
puolesta protesti toveri Vaaran
puolesta niiden pappien sekä kapi­talistisen
virkavallan vainotoimenpi-teitä
vastaan, joiden uhriksi toveri
Vaara on joutunut. Näitä vastalau­seita
on ollut useilta paikkakunnil­ta,
joka on paikallaan että piin suu­ret
työläisjoukot ovat lähettäneet
vastalauseensa toveri Vaaran puo­lesta
ja osoittaneet solidaarisuutta
sellaista toveria kohtaan joka on
joutunut luokkavangiksi.
Naisliitto-osaston puolesta: —O.
Vapauden pnolnstns-
Msteta
CHASE KIVERIN TOVERIT A N .
TAVAT SEKÄ AINEELLISTA
ETTÄ MORAALISTA
TUKEA
Suhteemme sotaan
Leningradin ja Karjalan aluekomi-teain
äänenkannattaja "Nuori kaarti"
julkaisee yllämainitulla ot-.ikolla seu­raavan
kirjotuksen:
Lienee paikallaan näin Puna-armei­jan
päivän yhteydessä selvittää kuin­ka
suhtaudumme sellaiseen kysymyk­seen
kuin imperialistiseen sotaan. K y -
sjmiys pn erikoisen tärkeä siksi, että
epävarmoja mielipiteitä on vielä ole­massa.
Olen usein tovereiden kuullut
Nuorison osasto
Yhdysvaltalainen veljesjärjestömme nuo­riso-
ja pioneerityön puolesta
Mitä h'kemmaksi uutta maailman- toinen edustajakokous, että nuoriso-
KarlMarx
On kulunut 16 vuolta Karl Marxin kuolemasta, joka tapahtui maalis­kuun
14 p. 1883. - ^
Karl Marx oli kumouksellisen proletariaatin suuri johtaja. Hän oli
tiedemies jä taistelija. Työtoverinsa Engelsin kanssa hän tutkimuksensa
tuloksena osolti yhteiskunnan taloudellisen kehityksen lait. Hän osolti
hjslfO^rian laulussa iuokkataistelun, osolti sen suunnan, mihin taistelun kulku
on johlava ja icapitalismm luoman vapaustaistelun ehdot. *'Konnnunisti-nen
Manifesti", läraä proletariaatin vapaustaistelua ja historian tekijöitä
selvittävä klassillinen teos (ilmestyi painosta v. IS^IS) on vielä tänäkin
päivänä se perustus, jolle nykyajan taisteleva prolelariaatti laisleluoppin-i
a .perustaa.
^ Tästä teoksesta mainittaessa on h>-vä muistaa, mitä Marxin työtoveri
Engels'lausui englantilaisen", jiäinoksen alkulauseen^ Hän sanoo m.m.
.seuraavaa: . •.•
"Mutta.kun se oli kirjoteltu, emme sitä olisi voineet sanoa sosialisti­seksi
manifestiksi. .Sosialisteilla 1847 ymmarretiiin toiselta puolen eri
hääi-^lijäjärjestöjen kannattajia: owenilaisia Englannissa, fourierilaisia
Rati^Pissa, jotka moIenSinat olivat jo alentuneet pelkkien lahkokuntien
ahmaan, ja asteetlain kuolivat pois; ja toiselta puolen mitä sekasotkuisim-pia
yhteiskuniiah puo«kareita, •J9tka kaikenlaisilla tilkuttelemisilla pyrkivät
paildcaileniaan kaikkia yhtebkunnallisia epäkohtia olematta ensinkään vaa­rallisia
kapitaalille ja liikevoitolle; kummassakin, tapauksessa he olivat
työväenliildceen ulkopuolella olevia, jotka pikemmin odottivat kannatusta
'sivistyneiltä' luokilta- Kaikki ne työväenluokan xyhmät, jotka olivat pääs­seet
käsittämään riillämättömiksi pelkät poliittiset kumoukset j,a olivat ju­listaneet
koko vhteiskunnan muutoksen välttämättömäksi, ne sanoivat it-seään
kommunisteiksi.. .Sosialismi: oli vuonna 1847 keskiluokan liikettä,
kommunismi työväenluokan liikettä. Sosialismi oli ainakin mannemaalla
'kuimioiletlJavaa'; kommunismi päinvastoin. Ja kun meidän tunnussanam­me
alusta pitäen oli, että 'työväenluokan vapauttamisen täytyy olla työ-
Täenluokan omaa työtä', ei voinut olla epäilystäkään siitä, kutnpi nimi
näistä kahdesta oli olettava. Fmmekä ole koskaan sen jälkeen aikoneet­kaan
sitä muuttaa."
työväestö otti vallan käsiinsä ja puolueen nimi, kommunistipuolueeksi
muutettiin sekä Toisen Intemationalen herrat marxilaisuuden häpäisivät
ja työväenluokan pettivät!
Vladiniir Iljitsh Lenin oli marxilainen. Hän oli imperialismin kau-den
suurm marxilainen. Ja hänen puolueensa. Venäjän kommunistipuolue
ja Kommlern, maailmanpuolue, hoitaa Marxin jättämää perintöä ja on
. ._ ^"^"«^""^ voitolla: N^ostoliitolla. historian e
Kumka tama vastaa nykyisiäkin suhte. a, mita sostalism.m ja kom- suurella työväenvaltiolla. Ja se edelleenkin jalkaa taistelua uusien voit-mumsmiin
ja niiden kunnioitettavuuteen tulee, sen jälkeen kum Venäjän tojen vallottamiseksi, kunnes pääomavallan ^rto on kukistettu. — Tov"
sotaa imperialistiset ristiriidat maa­ilman
johtavat, sitä kiihkeämmäksi
kärjistjry taistelu nuorisosta. Sillä
kenen puolella pn nuoriso, sen puo­lella
on myöskin taistelussa voitto.
Porvaristo käsittää tämän selvästi
ja siksi se tekee kaikkensa valtio­koneistonsa,
koulujensa> kirkkojen­sa,
julkisuusvälineittensä, kirjalli­suutensa
ja . moninaisien järjestö­jensä
kautta, sotkeakseen työläis­nuorison
ja -lasten käsitteet ja taa­takseen
sen kautta, että tulossa p-levassa
jattiläiskriisissä, uudessa
maailmansodassa, nuoriso olisi sen
käytettävissä, että se taistelisi ja
uhraisi itsensä riistäjien suurpää­oman
etujen puolesta.
Kumoukscllisen_työviienliikkeen c-distymisen
ja sen voiton ehtona
taasen on, saattaa työläisnuoriso
tietoiseksi asemastaan ja osallistu­maan
taisteluun kapitalistista riistoa
vastaan.
Amerikan suomalaisella kumouk­sellisella
työväenliikkeellä on mon­ta
arvokasta kokemusta. Se pn
oppinut käsittämään järjestymisen
ja järjestäytymisen taidon merki­tyksen.
Se on osaltaan kantanut
taistelun lippua.-. Niin kauan, kun
siirtolaisuus oli rajaton, ammensi se
uusia voimia Suomesta ja liikkeem­me
kantoi melkoisessa määrässä
kansallista leimaa.
Tuona aikana ei tullut huomio
kylliksi voimakkaasti kiintyneeksi
tällä mantereella syntyneeseen nuo­risoon;
Uusien voimien tulyiessa
Suomesta se jäi unholaan ja niin­pä
onnistui amerikalaisen poi-varis-ton
kaikkine viehätys- ja propagan-davälineineen
viedä meidän omilla
liepeillämme kasvaneen nuorison.
Kun siirtolaisuus väkivaltaisesti ty­rehtyi,
tulivat laiminlyöntinime o-raaan
nuorisoomme nähden selvästi
eteemnie ja aloimme voimiamme kes­kittää
uuden polven kasvattamiseen
luokkatietoiseksi amerikalaisella
maaperällä. Naisjaostot, työväen-yhdistykset,
osuuskunnat ja ennen
kaikkea kommunistipuolue ryhtyi
voimaperäiseen nuorison kasvatta­miseen
ja taisteluun nuorisostamme
porvariston kanssa.
Tällä alalla on viimeisten vuo­sien
aikana ponnisteltu paljon, va­roja
on uhrattu kymmenissä tuhan­sissa
ja seurauksena kaikesta tästä
on seka pioneeriliikkeen että nuori­soliikkeen
oraan nouseminen mil­tei
kaikilla alueillamme. Tuota työ­tä
on edelleenkin jatkettava ja te­hostetta
V en | s t ä voimakkaammin.
Se on erottamaton osa sotavastai-sesta
taistelustamme.
Mutta nuoriso- ja pioneerityön
voimaperäisellä edistämisellä ei ole
ainoastaan edellä esitetty merkitys.
Sen yhteyteen kytkeytyy eroittamat-tomasti
kysymys myöskin siitä, ku­ka
jatkaa alottamaamme työtä, ke­nelle
siirtyy traditsioittemme ja ko-kemusteinme
perintö. . , ,
. Vastatessaan nuoruellemme, selit-tää
Suomalaisen Työväen Järjestön
ja pioneerityötä ei ainoastaan ole
tehostettava, mutta samalla on si.
tä myöskin avarrettava. Sille on
annetta^^ entistä enemmän kansain­välinen
luonne;; Sen pyrkimyksenä
tulee entistä voimakkaamin olla kas­vattaa
kumouksellisia taistelijoita
amerikalaisielle maaperälle taiste­luun
kaikkia rintamia varten. Mei­dän
nuoriso- ja pioneeriliikkeestäm-me
tulee muodostua vankka silta
siirtolaiistyöväenliikkeen ja amerika-laiselta
maaperältä ponnistelevan
proletaarisen )cumousliikkeen välil­le.
Jos tässä, työssä onnistumme,
ei kaksikymmentäviisivuotinen pon­nistelumme
ole mennyt hukkaan.
Olemme kyenneet nostamaan mel­ko
voimakkaita laitoksia. Meillä
ovat lehtemme, työväenyhdistyksem-me,
osuuskuntamme, naisjaostomme.
Kun . me niitten voimat yhdistäm­me
ja keskitämme nuoriso- ja pio­neeriliikkeen
tukemiseen, pystymme
me rahastamaan ja järjestämään
piöneerikouluja, kesäkämppiä ja nuo-risokursseja.
Alutta niitten ei tule
olla yksistään suomalaisten lapsia
varten, vaan meidän tulee parem­pia
tuloksia saadaksemme ja hurk.
icapatriotismia välttääksemme, myös­kin
tässä työssä pyrkiä kansainvä­lisien
yhteyksien ja yhteisrintamien
luomiseen, missä ikänä sellainen on
mahdollista, yhdessä ' kommunisti­puolueen
ja Nuorten Nuorten Työ­läisten
Liiton kanssa. Meidän tulee
yhdistää voimamme nuorisokirjalli­suuden
ja välineitten hankkimiseksi,
joitten avulla nuoriso- ja pioneeri­työn
suoritusta Eelpoitetaan ja mei­dän
tulee kaksinkertaistuttaa pon-nistelunime
taataksemme, että tä­män
työn kautta kasvatettu nuori­so
tulea kasvamaan kiinni kommu­nistiseen
liikkeeseen ja että se ke­hittyy
osaksi Kommunistipuolueen
taistelevasta vallankumouksen ar­meijasta.
'
.Eläköön kommunistinen pioneeri-liike!
Eläköön kommunistinen nuoriso­liike!
Eläköön Amerikan kommunisti,
puolue!
Eläköön kommunistinen kansain­välinen
ja sen käymä taistelu!
lausuvan mielipiteitä, jotka ovat jokc
liian "jyrkkiä" tai liian arkailevia.
Vastaan ensin liian "jyrkkään" kat­santokantaan
(tämän virheen tekevät
usein nuoret toverimme), joka on suo­rastaan
hätikömistä. He esittävät ky­symyksen
seuraavaan tapaan: kun
kerran on varmaa, että sota syttyy,
niin mitä sen väliä, jos se syttyy t ä ­nään
tai huomenna. Jos vihollinen
Ft WiIIiamm uutisia
Täällä Fort Williamissa on tohinaa
ja touhua, että eijm tahdo tietää ke­nen
asioilla kulloinkin Liikkuu. Nyt en­sinnä
toitotan naisosaston kokouksen
päätöksiä, joka pidettiin 21 pnä maa-lisk.
Päätettiin pitää oikein repäise­vät
tarissit 28 p:nä 15 sentin sisään­pääsyllä,
jossa mj^dään ne vähäiset
käsityöt, jotka cn valmistunut. Miksi
saa aloittaa sodan, niin sehän valitsee
mahdollisimman edullisen tilanteen
itselleen ja epäedullisen meille. Mis-tä
sen tietää, milloin on paras aika
sodan alottamiselle? Vastaamme: e!
milloinkaan. SSSR ei milloinkaan
lähde alkamaan sotaa eikä hyökkää­mään
vieraalle alueelle. Ja meidän
tehtävämme on kaikta keinoin yrit­tää
estää imperialistit hyökkäämästä
kimppuumme, sillä mc tiedämme
että mitä kauemmin me saamme rau­hassa
(en tarkoita ehdotonta rauhaa
vaan rauhaa imperialistien armeijoil­ta)
rakentaa sosialismia, sitä lujem­maksi
me tulemme. SSSR lujittuu,
kumoukselliset voimat muissa maissa
kasvavat, samanaikaisesti imperialis­tien
voimat yhä heikentyvät. Siksi
emme saa hätäillä.
Nuoriso
Monelle vanhalle on vaikeaa enään
itseään toiseksi muuttaa. On vaikeaa
kulkea uutta tietä, on vaikeaa vaih­taa
elämän tottumuksiaan. Monet l i ­säksi
ajattelevat, että koäca meidän
isämme ovat näin eläneet, niin mekin
tahdomme elää samaten. He eivät en­sinkään
huomaa, ett^ heidän isänsä
eivät eläneet, piinhrnin he elävät ja
että he koko ajan elävät aivan toisin
kuin heidän isänsä eUvät. Mutta lop­pujen
lopuksihan on sittenkin selvää,
että varsinaiäksl uuden yhteiskunnan
rakentajiksi tulevat .meidän lapsemme.
Lenin . sanoi kerran kommunistisen
nuorisoliiton edustajakokouksessa: Sen
Mitä tulee vallankumouksen alkami­seen,
niin sen tekevät kunkin maan
työläiset itse. He muuttavat imperia­listisen
sodan kansalaissodaksi. Täs­sä
mielessä sodan alkamhien on' pro.
letariaatiUe edullisin silloin kun im­perialismi
on joutunut väistämättöi
mään kriisiini Kun eri imperialisti-maiden
väliset ristiriidat, siirtomaiden
ä emämaiden väliset ristirUdat ovat
kireimmillään, ja kun vaUankumoukr
sellisen proletariaatin voimat ovat suu­rimmillaan.
Sanalla sanoen, kun voi­masuhteet
ovat sellaiset että siltä so­dasta
muodostuu todella "viimeinen
taisto" kahden eri valtiojärjestelmän
välillä. Sen jälkeen voi luoda pro­letariaatin
diktatuurin kaikissa maissa,
a sen avuUa ryhtyä rakentamaan so­sialismia.
Kun eräät toverit lukevat sanoma-lehOä
ja näkevät niistä kuinka impe­rialistit
varustavat armeijoitaan mitä
hirmuisimmilla sotavälineillä, niin he
asettavat kysymyksen ikäänkuin pelä­ten:
niitä me teemme, jos imperialistit
hyökkäävät kimppuumme? Heille vas­taamme:
Hetkeksikään emme ole un­hoittaneet
imperialistien varustautu­mista
ja siksi he eivät meitä yllätä.
Koettakaamme säilyttää rauha, mutta
jos he kaikesta huolimatta alkavat
sodan, niin me voimme näyttää koko
maailman proletariaatUle, että impe­rialistit
hyökkäävät pääUemme. Sallit
ko proletariaatti sen tapahtua? Mil­lä
tunnuslauseella imperialistit vie­vät
armeijansa sotaan, käykö tämä
tunnuslause: "isänmaan puolustami».
sesta?" Nämä kysymykset voi lukija
ratkaista itse.
niistä ei oikein kunnollisia ms^yjäisiä
tullutkaan? Sj^t lienee monet, mut­ta
en puutu siihen puoleen, mutta sen
takaan, että hauskaa" niissä tulee ole­maan,
kun saa yhteen asti tanssiakin.
Keskusteltiin toveri Vaaran puolus-titrahaston
!:ar]futtamisesta, mutta
varojen puutteen takia täytsä siir­tää
niin kauaksi kun saadaan myy.
jäistansseista rahaa.
Piirin ; ryhmäneuvottelukokous on
jäänyt ainakin toistaiseksi kelirikon
takia. Parmikontreilta ei pääsisi kulke­maan,
paitsi jos olisi lentokone.
Nyt näyttää taasen niinkun olisi
kämppämiehet kotiintumassa, koskapa
naapurikaupungissa on oikein här­mäksi
tapeltu. Toivottava olisi, että
ne hikipenningit pistettäisiin tositar­peen
varaUe; luultavasti ei fiiitä ole
viinaan ja kolratorpplin viedä. Tä­mänkin
talven ansiomahdollisuudet pi­täisi
olla omiaan herättämään sitke.
ämpläUn nukkujia. Vaikka taantu­mukselliset
tapaukset usein näyttävät
olevan edistyksen välttämättömiä eh­toja.
Siellä missä sanotaan versovan
suurimman taka-askeleiden tanhu-joukon,
voi yhtä äkkiä lehahtaa kirk­kain
valo. — L S,
Vapauden' toimitus:
Kp :n Chase Riverin solujen Ja
ryhmäin toimesta vietettiin tääiiä
Puoln.stusliiton hyväksi n.3. "mark-kinailtamat"
Arvo Vaaran puolus-tusrahaston
kartuttamiseksi, ollen
rahallinen tulos sanotuista iltamista
$32.80. Samaten Työläisnaisliiton
Chas3 Riverin osasto lahjotti samaan
tarkotukseen $10.00, ollen yhteis­summa
?42.80, joka on lähetetty
Puolustusliiton päämajaan.
Samassa tilaisuudessa tov. Sil­lanpää
selosti tunnetuilla puhujaky-vyillään
terävästi ja erittäin sattu­vasti
sanotusta tov. Vaaran jutus­ta
ja yleensä koko kapitalistisen
luokkavallan hyökkyksestä työväen­luokan
kimppuun.
Tilaisuudessa hyväksyttiin seuraa,
vanlainen vastalause:
Ontarion maakunnan yliinrnälle
'lainvalvojalle
TimmiDsm uutisia
Port Arthurin Outisia
NAISOSASTON KOKOUS­RAPORTTI
Naisliitto-osaston viimeisessä ko­kouksessa
keskusteltiin ja päätet­tiin
seuraavista asioista: Hyväk­syttiin
kaikki komitean raportit. Ra­hastonhoitaja
ilmoitti, että rahava­rat
ovat vähissä,' joten kysymyk­seksi
tuli rahan hankinta ja pää­tökseksi
tuli, että hommataan ilta­mat
sekä näihin iltamiin jotain eri­koista.
Valittiin kolmihenkinen ko^
kitea näiden iltamien suhteen. Il­tamat
päätettiin pitää 1 päivä huh­tikuuta
,siis arprillipäivänä. Vaikka
se onkin tapana, että aprillipäivänä
NAISOSASTO TOIMINNASSA
Naisosasto järjesti vapaan agitatsl.
cni-iltaman kansainväliseksi työläis­naisten
päiväksi 8 pnä maallsk. Oh­jelma
oli monipuolista ja tarkotustaan
vastaavaa. Yleisöäkin oli harvinaisen
paljon.
C. T. N . Liiton pohjoisen piirin neu­vottelukokous
pidetään 31 p. maalisk.
1929 South Porcupinessa, johon toivo­taan
mahdollisimman runsaasti osan.
ottoa. Naisosasto päätti kokouksessaan
toimia ohjelmailtaman 6 pnä huhtik.
1929, neuvottelukokouksen kulujen
peittämiseksi. Opintokerhon perusta­va
kokous oU 18 p maaliskuuta, jäse­niä
yhtyi 12. Seuraava kokous on 27 p.
maalisk. klo 7 ip. Toivotaan kaikkien
opinhaluisten ottavan tämän huomi­oon
ja saapuvan mainittuna iltana.
Solun kokoukset ovat olleet säännöl­lisesti
joka toinen viikko ja osanotto
keskinkertainen. Solujemme yhteyteen
oh perustettu huoltokomitea, johon
kuuluu yksi henkilö joka solusta. Täl­le
henkilölle voi asianomainen tehdä
ilmoituksen jos tarvitsee apua.
Metsämiehiä on taasen saapunut
kaupunkiin oikein isoissa laumoissa
mutta eipä heitä näy montakaan
Me Chase Riverin suomalaiset
tj'öläiset kokoontuneena moni kym-menlukuisena
vastalausekokauk-seemme
Chase Riverille, B. C, 9
p. maalisk. 1929, olemme päättä­neet
seuraavaa:
Koska Ontarion maakunnan vir­kavalta,
eritoten Toronton kaiipun-gin
poliisidiktatuuri yhä vaan edel­leenkin
harjottaa räikeää mielival­taisuuttaan,
pyrkiessään kokonaan
tukahuttamaan työläisten puhe-^ ja
kokoontumisvapauden, ilmeten ne:
ensiksi vieraitten kielten käyttämi­sen
kieltämisellä kaikissa yleisissä
tilaisuuksissa yhä jatkuvilla rauhal­listen
kokousten ja puhetilaisuuk­sien
hajoittamisella, ja joukkovan-gitsemisille,
sekä kaiken kaltaisten
kapitalististen sanomalehtien tähän
kaikkeen kuorossa säestäen ja syy­täen
likaa, antaen siten siunauksen
ja hjrväksymisen näille mainittujen
virkavallan . diktaattorimaisille teoil­le
ja toiminnoille;
ja edelleen, koska se viimeisimpä­nä
langetti raskaan luokkatupmion
Vapauden toimittajalle Arvo Vaa­ralle
todistusten vastaisena; ja
koska me työväenluokan jäseninä
käsitämme sen, että loukkaus yhtä
kohtaan on samalla loukkaus meitä
kaikkia, s.o. työväenluokkaa koh-taan,
niin lupaamme täten päätöksem­me
pyhyyden nimessä, että seisom­me
viimeiseen saakka kaikkien työ­väenluokan
oikeuksien puolesta tais­televien
mukana, sekä vaadimme
Ontarion maakunnan prokuraattorin
(s.o. lain ylimmän valvojan) kat­somaan,
että porvarien ylistettyä
"lakia ja kansanvaltaa" edes jossain
määrin käytännössä toteutettaisiin,
sekä yllämainitunlaiset luokkatuo-miot,
heti peruutettaisiin. •
Hyväksytty Chase Riverillä, B. C ,
työläisten joukkokokouksessa 9 p.,
1929.
• Allekirjoitukset.
Montrealin nntisia
meidän työläisten joukoissa, vaan ku­luttavat
aikansa noissa paheiden pe­sissä.
Eiköhän olisi aika heidänkin
vähän ajatella mihin roponsa uhraa­vat,
sillä edessä on taasen pitkä väli­aika,
ennenkuin metsätyöt taasen
alkavat, joten moni joutuu ehkä pa-haankin
tarpeeseen tällä väliajalla.
— E. K .
Työolojen puolesta on kovin h i l.
jaista nykyään paikkakunnallamme.
Kaivoksiinkaan ei ole lisätty Viimeai.
koina oUenkaan työvoimaa ja metsä­työt,
ovat myöskin lopussa, joten työt­tömiä
alkaa olla runsaasti kaupun­gissa.
Kp:n kaupunkimme solujen yhtei­nen
kokous oli maaliskuun 17 pnä.
Osanotto öU laimeaa, vaan keskuste­lut
sensijaan vUkkaita. Toiminta muu­ten
yleisesti on oUut laimeaa. Solujen
kokouksissa käy perin vähän jäseniä
Erittäinkin solu 13 :sta kokouksissa j ä ­senet
käyvät harvoin. En tiedä onko
jäsenillä niin huono muisti, että eivät
muista kokousaikaa, vai mikä sellat
seen laiminlyöntiin on syynä? S M I O -
tun solun kokous on taasen ensi tiis-tame,
t i . 26 pnä, kello 7.30 j a sitten
i joka kahden viikon perästä säännölU-narrataan,
mutta näihin iltamiin e i ; sestl Kirjoittakaa tämä aika miiic
v....^ tiinne, jäsenet, jollette muSSn ? S
muovanne täyttää puoluevdvoUi-suuttanne.
PARIISIN KOMMUNAARDIEN
muistolle oli järjestetty muistojuh.
la Prince Arthur-haalille maaliskuun
17 p :n illalla. Yleisöä pii saapu­nut
kohtalaisen runsaasti, joista
suomalaisia oli ehkä n. 40—50 hen­keä.
Ohjelma oli enimmäkseen ke-vyenlaista,
pari puhetta oli,; josta
toinen suomenkielellä. Lisäksi e-sittivät
suomalaisen palve,lijataryh-distyksen
jäsenet suomalaisia kan­santanssia
ja suomalaiset miehet e-sittivät
muutaman pyramiidi-asette-lun.
Tässä oli kaikki suomalainen
ohjelma. Yleensä oli ohjelma ke­vyttä
tällaiseen tilaisuuteen, mutta
esim. puhujaa ei saatu ulkopuolel­ta
oman kaupungin, koska puolus­tusliiton
rahavarat ovat liian niu­kat.
Ei kuitenkaan käy kieltämi.
nen etteikö tälläkin tilaisuudella oli­si
ollut merkityksensä työväen puo­lustuksen
hyväksi.
SANANEN HAALIKYSYMYK-SESTÄ
ketään "fuulata", sillä siellä tufee
oJemaaA hauskaa kaikille joka vain
sinne silloin saapuu, siitä olen ihan
varma. — Näiden iltamien suhteen
ilmoitetaan vielä inyöheminin. -
Opiskelukerhon taholta tuotiin e-sille
osuustoimintakysymys, joka on
ollut kerhon kokouksissa' oppiai-neena.
Kysymyksessä pn se, että | asian ynunrtämisestä."^--^'F"A
millä keinoin saataisiin eri' kansal-r ' '
lisuuksia mukaan osuustoimintaani
Painostettiin sitä seikkaa, että olisi
välttämätöntä "^aada -puhuja - jota
Agtt-prop.-komitea "toimi t i . 2C
pnä iltamat-Vapauden ja toveri VÄ^
ran puolustusrahaston hyväksi, joista
ptihdas jäännös oU $6lio. Kiitos kai­kille
tilaisuuteen osanottajille hyvän
s. J. OS. on ollut jo pitemmän
aikaa haalin hankintapuuhassa, mut- .
ta vielä ei ole asia selvinnyt. On
kyllä oltu keskustelussa erään haa­lin
omistajan kanssa j a olikin asia
jo saamaisillaan suotuisan päätök­sen,
mutta neuvottelut täi oikeas­taan
vastaus haalin omistajalta on
vielä saamatta, koska hän on sai­raana.
Asia on siis nykyään kuol­leessa'
pisteessä, josta ehkä piak­koin
selviydytään. Asia .muuten
jo vaatii pikaista selviytymistä, sil­lä
koko'- osaston toiminta näyttää
kärsivän" t ä s t ä odotuksesta j a lisäk­si
siinä-on vielä muutakin haittaa,
ja vaikeuksia. Siis toivotaan pikais­ta
ratkaisua. ' . .-•
VAPPUKpMITEA .
Kaupungin vappukomitea, johon
kiiulnn-jäseniä sekä taloudellisista
? t t ä poliittisista järjestöistä; on jo-kokoontunut
pari kertaa: Jonkun
veiran on jo tuloksiakin näkyvissä'
tai- oikeastaan kmiltavissa. Jnlilan'
viettopaikka on jo tiedossa, nim.
Mount Royal Arena. Siis Montrea.
'äij vappojohlat vietetään sieEä, jos
ei virkavallan taholta"" tulo mitään
mm i
No. 71 — 3
estettä. Sinne i
ko joukko, n. 10,
realin suomalaise
jo ajoissa miele
vietetään, jotta
tähän kansainväl
juhlaan.
ILT
Iltamista mair
taa ainoastaan ]
ir. alaisen osastoi
iuus, joka on 3(
S. 15 illalla S.
valla 1387 St. I
ma koetetaan s
vastaavaksi ja £
i i . Jäseniä ot«
toon samassa ti
määrä. . Pitäkää
tilaisuus ja sen
kää silloin jäsen
väen Puolustus!
kautta paraiten
oikeuksia ja auta
keus" on tehnyi
YLE
voidaan tässä h
nukkuville työläi
töihin liittymiseE
taloudellisia työ
hin voitte liittyi
suomalaiseen i
seen ja miehet m
uniooh.
Kommunistipuc
Beniksi kunnon ti
liity taistelijoihi:
ja samalla omak:
Eri paikl
I^adysm
VÄHÄN FAIH
BIENl
Töitä on tääUi
joka i»ivä ja tyi
koska näkee työl
sellaisiakin työläi
vuosi sitten vähei
eiköhän se ole" yi
vokslsta - vähennetä
kerät, koska kivilr
laista menekkiä k
vella j a sen takia
"yleissiivoiikEen'' n
mero 9:n-kaivos, j
sissa jonkun aiks
puolivälissä helm
kuun 12 p. suljeti
naättömäksi ajaksi
tettavissa täällä
joskaan ei suljeti
tehdään suursilvoi
rissä työläisensä,
vat jäädä työhö:
nöyrempiä j a seh
sillä meillä ylelses
linen maailmankai
el ole yhteistyölle
dollisuutta keskuu<
viimeaikaiset kbke
Metsätyöt ovat
della voimalla täHl
työmaat kuulemar
tämän kuun alkui
on ollut poikkeus;
sillä he joutuivat (
pitemmän aikaa 1
takia.
Kämppä no 9:11
den jälkeen tapati
tui eräs paikkaku:
Iäinen, jonka nimei
ta, puun lyödessä
seurjiuksella, että
mänräpyksessa.
Joku päivä sitte
pällä kansalainen
nempiä vammoja,
olemaan sairaalasi
Toivottavaa, että ]
Osastotoiminta i
tuaan. Kokoukset
määräisesti, toimin
t ä voimillemme on
Nuorisoliitto her
eloon. Tov. Mary
YHDYSVALTAIN
MEENPANEVi!
TOISEL
W
. (Jat
Valistnsty
Kuluneen syksyn
aikana on jokaisella
keellä. puhuja, ohtg
tapa"-agitBäjtt<)ri. fJi
osallistunut näiden
nien • jatknyäisuiidi^^
^ f c e r i ^ taiiolte ^^^^^^
raiUa ^ayustäar aluei
sesti,: varsinkin: kiäfi
ön - Niiattu ediista j
ten katteiksi*.
E^yte&'toimea
•> K^&teliaisemme
Ci^ettäV Järjestö]
söi i£äSdöliisa^
^'"^^^^jgiäi^^ jä
•rkuin"uusted' 3
sdiaiaHe
/ Jfld^ ei Svidä" ,ttte
^isentiias^ "jiä^ ^ oa
jM^DCTait^ tilastot lot
jrw>«;rK^^fgfi|32 ' '