Vapaus, April 14, 1930

              Älaanantaina, Ife^öfe
SUOMEEN
lanadän Dollarista
' ; 0iet)skulut;
f S o S i s e l t a seuraavalta al-
^Vödalts dollarilta. gsSSäHctyk^Utä ovat lä
^ ^ 8 3 50 lähetykseltä.
^ ^ s t a Sniksta.
I|,gfghetykstt osotteeUa:
: VAPAUS,
to 69. SUDBURY. Prit.
TldvapHelteiä myydään,
Jitdustakaa piiettUtsioiUi
f««ndelle ottavat raHavätityk-
|tist»aa myöskin:
VAPAUS
'ioSt ARTHUR BRANCU
816 Bay Street,
Pat Arthur, Ontarh,
•ff0S MONTREAL BRANCB
119g St. Antoine S t . ,
Montreal, Que.
AARO KIVINEN
> |tirldand Lake. Ont.
J JOHN VUORI
V Sonth Porcupjne, Oc .
{CBARLES HAAPANEN,
'Ösniiiianppa, Timmins, Ont.
i :OHN WIRTA, •
18roaylew Ave., Toronto, Ont
VAVID HEUN,
mflla Keski.Ont«rios»s
*]^Maipää Levackin Kisatoverit
^tänaisten palkintojen lisäksi,
Btä'arvoesineitä, jaettiin jokai-
[ ' ^h voittajalle kunniapalkin-Ä
j . Järven lahjoittaman y l i -
U&m palkinnon oterikkaim-
Ite; ja kauniimmasta painista
piiUntotuoinarlen arvostelun pe-ieenä
HL] Saiikala. Parhaimmalle
r^;iÄhjöitettu ylimääräinen
J^Iklntolautakunnan arvop-i^'||
lri4teenä annettiin Haapa-
Iftaavat henkUöt ja liikemiehet
; iaiijölttaneet varoja sekä arvo-p,
pä)kinnoiksi edellämainittui-Öjialluihin:
John J . Järvi, K a rl
B, Jaek Seppälä, Cochrane
fcj) Haniware, The Leader, H .
A Ricard, Toronto Bar-
;j^§tore, J . Sundholm Jewelry,
Bros, Sudbury Drug Co,
M, The j^wler Hardware Co.,
m Drug Co. Ltd., H j . Hamari,
fciskanen, Will H. Dorsett J e -
'r Regent Pharmacy Co., Ltd,
•Silvftman, Aron Linder, T ip
Taiiors Ltd., R. Morrison, D a -
Limited Jewellers.
lisäksi keräsivät Fraser
^ puutyöläiset huomattavan
?iMian keskuudestaan palkin-gte'
lahjoittajille lausuu Kisan
»npta kiitoksensa avuliaisuu-tru-
.
* ^ J a lurjuksien kanssa,
«utta Canadan työläisten Taa-
•^Jf^delliset taistelut pite-
^J^lvia vastaan, palkan a -
vastaan, työttömyyttä vas-
»jyon kUhdyttämistä vastaan,
i r L . ? ^ Py^y^ vain pienten
»ytoien taisteluina satun-
9 »eristettyjen vaatimuksien
» . nama taistelut tulevat yhä
^ ja enemmän yleisiksi koko
5»&an taisteluiksi kapitalis-vallitsevaa
työläisten
^ W a . a vastaan kokonal- 2 l j f^n Canadan työläis-g
^ f s e t tarpeet vaativat
^ t t ^ ja järjestymättömien
2^ yhtenäisyyttä miUtantti.
g«nan pohjalla, mitä edustaa
^ ' u t . mita ammattiunio-
»a taloudelhsma, taisteluina,
Wä enemmän luonteeltaan
^^'nanpäivän työ-
^5! L ^ ^ . " ° " s t a mieleno^l-j
^ B i a m työläisten näL
^ ^ m i s t ä vastan, kapita-j
* ^ ^ n nalkiinnyttämls-
^ ^ v a s t a a n . käydä lakko-
Hetki hetkeltä käy länsiääaiden
S^ipifalistien eotaklifiko NejtvcBtoliit-oa
vastaan yhä "julkeammaksi j a a -
/onaisemmflksi. Kyt on saavutettu
'o aste, foUcun i m p e r i ^ M t -katsovat
urhaksl enää salata aikeitaan, sik-ä'
ovat he jo luopuneet kulissienta-
'.aisiesta pelistä j a paljastelevat a i -
.eitaan julkisesti.
Äskettäin on Saksassa flmestynyt
d r j a "Der unvermeidllche Krieg
wischen der Sowjet,-tJnloä lind den
^estmächten. Die Vemldhtung des
3plschew|sinus. durch 4as geebiigte
^ r o p a " . joka suomeksi kuuluu:
iTälttämätön sota Neuvostoliiton : ja
änsivaltojen välillä.- Bo}slievismin
uhoon yhdistyneer» Europan avirila.
?:irjan sanotaan olevan erään nyky­päivien
eurooppalaisen valt40iäi£hen
cirjoittaman. K i r j a n siteessä on k u -
7a, jossa Saiksäri j a Ranskan y.m.
änsivältpjen tfinkit j a tykit vyöry­vät
Neuvostoliittoon, osan jo survo-jssa'
alleen Neuvostoliiton viljavia
•eutuja. 1
Esitämme seuraavassa muutamia
pohtia mainitusta kirjata, fisolt^taak-seimne
miten tavattoman kiihkomie­listä
ja provokätoprista on po^a-
•iston sodanvalmistelu Neuvostoliit­toa
vastaan, k i r j a n alkupuolella
'uonnehditaan bölslieyismia seuraa­vin
ylösrakentavin sanoin:
"Sirppi ja vasara ön uud^n vaa­ran
kuva, joka toistakymmentä
Tuotta on uhannut rauhaa, hyvin­vointia
j a elämän varmuutta, E u ­roopan
j a koko länsimaldeft kqlttuu-rla
j a Ihmisyyttä. Se e i ole ieltäi-i
e n mongolilaisvaara, vaan kaiken
tuhooja ja tasaaja. Joka muuttaa
vllitsevan kulttuurin bolshevistiseksi
rutoksi. Idän aroilta j a nevoilta ko­honneena,
hävitystä julistaen, pyr­k
i i se muuttamaan Euroopan rau­nio-
j a soräkasaksi."
Tulikohan sanottua vähän liikaa.
Eiköhän se ollut juuri tuo "nevasta
noussut raakalalsiius", joka Venäjän
on kohottainijt siitä raunio- jä /s(ff^-
•jasasta. johon "sivistynyt" linperla-lismi
oli sen syössyt. Me v a in k y ­symme.
Sen jälkeen koetetaan k i r.
jassa väkeväsanalsesti perustella, m i ­ten
kyetään torjumaan "uhkaava
vaara", joka kirjoittajan käsityksen
mukaan on olemassa myös Ameri­kan
taholta, j a kuvataan punaisen
lokakuun johtajat heittiöiksi:
"— — — joiden kaikennäköisen
loan, roskaväestä lähteneiden rois­tojen;
kuritusliuonevankien j a m u i ­den
hurjapäiden avulla^ onnistui a -
nastäa valta."
Siitä seii kuulette . lisiiren lokäk,
rohkeat taistelijat j a johtajal}. K u n
punainen hirviö" on oikein velisek­si
kuvattu, lähdetään kirjassa mäh-tipontisesti
esittämään sotatunnuk.
sia. Kas näin:
Onnelle j a rauhalle, l e v o l l e ' ja
hyvinvoinnille löytyy vielä mahdol­lisuuksia.
Kristinusko^ - moraali - j a -
kulttuupi;. voidaan - pystyttää.; jos
englantilaiset. saksälaiSjet, Italj^U^i-.
set, ranskalaiset, espanjalaiset j a u n ­karilaiset
yhtyvät, eivätkä tahdo.vva-ota.:
raakalaisuuteen jä »rjuuteen,
vaan. kohottavat yhden ainoan tais­teluhuudon,
joka ukkosenjyrinän t a ­voin
kajahtaa läpi Europän j a y li
maapallon, huutaen ihmiskuntaa v i i ­meiseen
sotaan, jonka tuimuksena
tulee olemaan: Bolshevismin j a pu-nalsfn
tsrranniuden tuho. tyränniu-deii,
jonka alla Venäjän kansa ylilö
viiottä on huokaillut j a joka älltuir
sesti häpäisee maailman rauhaa,
kaikkia inhimillisiä arvoja, moraalia
a pikeuttp- puroppftn känsät. Var-elkaa
pyhiä arvojanne. Ecrasex I'
infame! (Tuhotkaa se peto!)"
Puuttuiko paljon yllytyksestä so­taan
Neuvostoliittoa vastaan? " S i v i s -
tyneielle" länsi-Europpalle on kalkki
saUittua, ykslnpä mitä häikäilemät-tomämpl
valehteleminen ja rivompi
vääristely, k u n on kysymyksessä työ-tätekevlen
v a l l ^ parjaus ja hyök-
» - ^ w " f . " olosuhteitten
hilematta avoimeen yh-valtion
a -
aSSi vataatiasatne.l uksi-kapi-n
^ ^ ^ taisteluksi kapL
i^SfflZl olemassaolon
B trnVf ylläpitäminen
"työväenluokan tukahutte^"
^kommunistinen puo-
^ ^ ^ ^ ^ taistelujen
^ ^ ^ " ^ ^ taistelussa, m i .
^ j o ^ t orat viime vmv-
^ kapitalistisia rii5£
3än vastaan, luokkavoimien j ^ a a n -
tuminen on ollut selvää j a kärkevää.
Yhtäällä (Jt^tallstUaokka, kapita.
listisep valtion aseelllseit voimat ja
sosiaiireformistlt ja ammattlunior
byrokraatit; toisaalla työläisjoukot
kommunistisen puolueen johdolla.
Tämä on selvää kaikUle työBUölUe.
11. Kommunistinen puolue Cana-iassa
muodostuu kaikkein m l l i t a n t -
Pisimmistä työläisistä, Nova Scotiän
'riiilenkaivajista British Columbian
metsätyölälsiin. Tyoväenluok»! valr
'ankumouksellisena puolueena Kom-tnunistinen
puolue ei salaa sitä t o ­siasiaa,
että sillä on mtmia heikko-uksia,
joista se vapautuu kasvavien
taistelujen tulessa. Miksi on k p n i -
munistinen puolue välttämätöin?
Miksi täytyy työväenluokan raken­taa
kpmmunistipiiolue jps mielii käy­dä
to^tais^telua käidtalisaiia vastaan
työväenluokan vapautuksen puoäesta,
kapitalistiluokan kukistamiseksi ja
työläisten j a talonpQikaln hallitukr
' ^n penistamlseksi cänadassa, mikä
käyksen vahnistelu sen tuhoamisek-
SL
"Me näemme tämän sodan kiertä­mättömän
tulevan. Miksi odotamme
NeiivdstoBifon mähdiÄ vöinian yhä
kasvaessa? Miksi sallimme sitä kun
sen yhtyneiden europalaisten suitt-valtojen
kautta voinime tuhota?
E i ole" olemassa* parempaa j a var­mempaa
keinoa'yhtyneen j a räuhal.
lisen Paneurppan aikaansaamiseksi
kuin että-ihaiinermäan suurvallat &-
loittavat ristl/etken '' YleuvaBtoUittoa
vastaan. ennen.iuin koko maailma on
liekeissä. Vielä on meUlä mahdoUI-sundet
estää kulttuurin häviö. Me
emme saa epäillä, sillä pian se on
myöhäistä. , ' •
Nyt juuri on oikea hetki aasialai­sen
raakalaisuuden tuhoamiselle.
Ruttopaise on poltettava Euroopan
ruumiista.
Siksi on sotillaallinen rintama
muodostettava heti."
Tämän jälkeen esitetään yksityis­kohtainen
sotasuunnitelma:
"Englannin laivasto tunkeutuu Itä
meren kautta Nevan suulle ja las­kee
maihin joukkoja, jotka hyökkää­vät
Leningradiin. Samaan aikaan
tplehitetään Venäjän reunavaltiot,
Suomi, Viro y j n . Euroopan yhdisty­neiden
valtaln suurarmeijat kulke­vat
tankkeineen j a lentokone-eskaa-dereineen
läpi Saksan j a hyökkää­vät
puolalaisten joukkojen kanssa
kohden sisä-Venäjää. Ranskalais-englantilais-
italialainen laivasto
tunkeutuu Dardanellien kautta Mus-tallemerelle.
Rumariian armeija
marssii Dnjesterille yhtyen siitä
koilliseen suuntaan puolalaisiin. Täl­lä
välin laskevat sotalaivat joukkoja
maihin Odessassa, joka muodostuu
liittputuneiflen armeijan yhdeksi t u .
kikohdaksi, kuten Krimin sodan
aikana bulgarialainen satama Barna.
Sevastopol tulee myös näyttelemään
ratkaisevaa osaa taisteluiden alus­sa.
Edeljeen samaan aikan kuin E u -
topn puolella suoritetaan nämä so­taliikkeet,
hyökkäävät japanilaiset
Mandshuriaan, j a K i i n a n armeija
marssii heikosti puolustettuun Mon­goliaan
j a sieltäkäshi kohden venä­läisten
selkää, "Tankkijoukkoineen,
joita johtavat sellaiset ilmalalvas-töt,
joita maailmansota ei tuntenut­kaan,
vyöryy yhdistynyt europalal-nen
armeija ulottuen ,. Itämereltä
Mustaanmereen, Venäjän valtakun-.
han sydämeen", loptettaa ikirjän ter:
kijä sotalaskelmansa. Kolmessa kuu-*-
kaudessa luulee tekijä Venäjän lyö-dyksi
j a 'tJlirt tehdj^si, liilnkäi jäl­keen:
"Kuolemarivihollisestaan va-päutimeena
länsimälrieri" ' Iculttiitiri'
ori osoittautva elinvoimaiseksi. XTti-dessa
kukoistuksessaan tulee se lois­tamaan,
viha ja kateus vaikenevat,
Ä-äikkleh kärisankerrosten' taloudelli­nen
j a sosiaalinen tila paranee lä­pikotaisin,
maailma saa hengittää,,
ktjti se o i i tämän painoprinpalt^r»
poistanut, tulee . puhkeamaajri, i i i ^l
vapauden, yksiiriiellsyydeh j a ' oikeu­denmukaisuuden
kiiltainerk..aika.",.,
Vieläkö selvemmin pitäisi sanoa?
Tämän jälk^BEitt käsitellään^ kirjassa-
VenäjäiiL y«lti(HnHot^a",v jpte^:^^
tajä sliösitteifeie' englirÄllaisnläilis-ta
monarkiaa, "koska se erinomaises­ti
sopii slaavilaisen kansan slelue-lämälle".
Miten hyökkäyksen aika­na
hyökkäävien maiden sofaavastus-tavat
työläiset ovat suljettavat kes­kitysleireihin
j a ammuttava. Maara­taanpa
kirjassa jo rangaistukset n i i l ­le
virkamiehille, jotka Neuvostoliitos
sa viimeiseen saakka taistelevat l .
sänmaansa puolesta. Kirjassa ^ut-kirtetaan
porvariston uskonnollisia
tunteita. Kultuurin, moraalin j a i -
hantelden nknessä vannotaan tämä
sota^ käytävän. Jokainen, joka on
sem-aimut viimevuotista kehitystä,
lukee päällisen päätteeksi tämän
k i r j an j a vielä sen jälkeen välttää,
että sodan vaaraa ei ole, on tosiasi­oiden
vääristelijä, houkkio tai hen­kilö,
joka toivoo, että työyäestp t U ;
Mop,.:ÄprIl-14
O H E A I ^ O I L L E U S Ä P A L K K AA
T^^ayallan presidentti on hjrväk-synyt
halUtuksen esityksen eduskun­nalle
Maiden lisämäärärahojen
myöhtäinlsestä pollisita^koltuksiln
vuodeksi 1930. Esltyksfcssä ehdötfi-taan
myönnettäväksi varapoliisie^
palkkaaniista varten kuluvaksi vuo­deksi
2 rruljooriap markan suurui­nen
arviomääräraha sekä e t s i v^
keskuspolUshx toimintaa yarteii
300.000 markan suuruinen lisämää­räraha.
KOBONKfäKOJA PARASTA
J L A J IA
Salmin käräjillä bli v.k. 13 p:nä;
esillä yleisen syyttäjän nostama jut­t
u taloUista Aleksander Laasareffia
vastaan koron kiskomisesta. Laasa-rfeff
oli ittoln 10 vuoden ajan harjoit­tanut
Salmissa rahanlainausta kis­koen
huikeita korkoja, keskimäärin
40 pros. mutta eräissä tapauksissa
jopa 80^100 pros. L. tuomittiin 10,-
000 markan sakkoon vastaten'*180
päivän vankeutta sekä maksamaan
eräille uhreilleen korvauksia ja o i ­keudenkäyntikuluja
yhteensä 15.000
markkaa.
erhe
NXYTÖSKAfPALEroEN ESITTÄ­M
I N E N K I E U L E T TY
ctfcuna. Tilaisuudss-
^ oli väkeä n., 23D eri :äTiest<Jjert
äEsni^i. - ^.
. FsiKaiie saapui Kalajoen pimis-Äiiei
ja repi hän alas siEäämtäitä-
\fön liilalla olevan lipun sekä vei
^ n autoonsa. K i m läsnä cdevaa
jpukkoa kovasti inhoittl j a suptutti
ilttoinen mene.ttely, ilmoitti nimis­mies,
ettei teko tapahdu hänen t a h -
4ostaan, vaan että joltel "hän poista
lippuja, tulevat seft tekemään toi­set
miehet, jolfoin siitä on ikävlm-ipät
seuraukset. Samaan aikaan saa­pui
paikalle Tuumissaatto, johon t a -
iblle kerääntynyt satalukuinen y-lelsö
yhtyi. Kun saattue ehti hau-taiismaalle.
huomattiin, että talon
katolla olleista lipuista toinen ve­dettiin
alas. Sen teki poliisi nimis­miehen
käskystä. Toinen lipuista
sai jäädä paikoilleen, koska siinä o l i
kirjaunet K.T.Y. Alasvetämänsä pi|.
naisen lipun vei poliisi mennessään.
HautausmaaUäkiri olivat" poliisit e-
(iustettuina virkapuvuissaan j a suo­jeluskuntalaisia
o l i vormuissaan l u ­kuisasti
saapuvilla. Joutuu pakosta­k
i n tekemään kysyipyksep: onko
valkoisen yhteiskunnan liitokset to.
dellakin jo n i i n löyfcjät.. että se olisi
öortunut ilman erikoistoimenpiteitä
luokkataistelijan siirtyessä manan
mamille?
ON PIRTUA k!ELTÖI-ÄKI.
MAASSA
"Pohjan Voima" kertoo:
k u n maalisk, viimeisellä viikolla
mentiin Kuolajärven piirin nlmis-mieheltä
pyytämään Sallan työväen
näyttämölle lupaa saada Marian­päivänä
näytellä Sallan .työväentalol­l
a "Nalmahulluja"-nunistä näytel­mää,
jonka on kirjoittanut Taavet­ti
Sylvester hylkäsi nimismies tämän
pyynnön, antaen' seuraavanlaisen
kirjallisen päätöksen:
"Kuolajärven Työväen Näyttämön
anoihuks6en saada toimeenpanna
kuluvan maaliskuun 25 p:nä S a l l an
työväentalolla ohjelmallisen Iltaman,
alkaen klo 20 j a päättyen klo 24 en
katso voivani suotua, koska on 11-.
meistä, että ohjelma, jota ennen e-sittämistä
el ole allekirjoittaneelle
suostuttu tarkastusta varten jättä­mään,
on l a i n vastainen j a hyviä
tapoja loulckaava, kuten aikaisem­minkin
mainitulla talolla esitetyt oh­jelmat.
Muutb^ta tähän päätökseen saa
häkeä- kirjäUisella 'Valituksella 15 päi­väin'
"kuluessa läänin maaherralta;,"
S&inallä' kertalia- pyydettiin riäyfc;
täni^n ptjolestä säääa 'esittää näy­telmää
^'iylurtunteitä^^-jä- Hellä' K o i
tijärvieii- kirjoittamaa häybehhää
f'MetsäJätkät;' Ja lieidän morsiamen­sa",
mutta tilillekään el annettu l u ­paa.
Nimismies kirjoitti anomuksiin
samanlaiset päätökset k u i n - - e d e l l i ­seenkin.
'
A i k a i s e m o i i n o f t mainittu niiöls-inies
säliiniit' p.b. liäy-töskappäläld^h;
e^täniisen, joteii kleltcfä''ei voiiaiie
käsittää liiuiik?! iui^^että iiiniisiiiies
pläa;;''tätänykyä 'l^äpuäii/ Äehgen"
mhim^:'
\ ' • • '''
TOtmi^JiimEIMA HAUTAJAIS.
TtiAtSUUliESSA KALAJOELLA
Tullitoinii.stojen ilmoitusten m u ­kaan
on kuluvan vuoden helmi­kuun
aikana takavarikoitu alkoho­lipitoisia
juomia seuraavat määrät:
Spriitä 67,709 litraa, konjakkia
1 ^ , whiskyä ja rommia 512 ja v i i -
jf)iä 1,039 litraa.
Tammi—helmikuun aikana on
takavarikoitu spriitä 193,500 lit­raa,
konjakkia 1,501, vvhiskyä ja
fommia 1,723 j a viiniä 1,454 lit­inää.
HCJIMAAVAA N O U S U A NAHlkA-T
E O L L I S U U D E S S A
Viime kuun 16 pnä o l i Kalajoella
7 pnä kuolleen tunnetun työväen­liikkeen
miehen' hautaijalstilaisuus.
Työväentalon katolla oli vedetty
punaiset liput puolitankoon j a s i ­säänkäytävän
päällä oli lippu s u ­li?!
yllätettyä sodan kaameaan to-lellisiniteefl.
Me emme saa hetkeksikään unoh.
,aa, että tkäuhea niaailmanpälo u h ­kaa
ihmiskuntaa, äivlätyksestään
kerskuva porvaristo tekee kaikkensa,
saadakseen ihmiskunnaii uuteen ve­rileikkiin.
Meidän on vastustettava
sitä eritoten,'koske se kohdistuu työ
täte-kevien tasavaltaa, Neuvostoliit­toa
vastaan. Tunnuksemme olkoon:
Taistele ^ t a a vastaan!
Moskova. Nahkatrustien liittoa kä­sittävässä
neuvotelussa, jonka nah-kayhtymä
kutsui kokoon, hyväksyt­t
i i n kontrolliluvut teollisuuden kas­vusta
V. 1930—31. NehkateoUisuu-deri
5-vuotissuunnitelma tullaan tä­nä
vuonna täyttämään ylittäen
BSSR:n Korkeimman iiansantalous-neihroston
5-vuotlSBUuttnltelmah mu­kaani
on nahka, ja jalklnetrustlen
J;ubtannon kohottava v. 1932—33 —•
1.600 milj. rni)laan. v. 1026—27 h i n -
jtblhln verraten. Neuvottelussa pää­tettiin
kokonaistuotannon määrästä
v:lle 1930—31 Ja se on 1,600 milj.
rupeaa,-.-^Vain pieniin nahkoihin - näh»-
den ei 5-vuotissuunnitelmaa voida
3 vuodessa täyttää, mutta mliihln
nähden • voidaan.
?; carritaan uutta lacia ta^ava^Jan
*uoj£iemi;t2. siksi turvaudutah k u -
inipas:ppaun j.3 kivääriin. Tämä la­tu
on uusi -iskei Sat?ar. saaftanitse?-
sa fa;cl2ti2eiie tieiie.'
•
Oleuuue jo aikaisemmin osoitta­neet,
miten tavattoman tuhoisa ase
nyt k.o. laki porvariston käslspä m
Porvaristo on yrittänyt selittää lain
tarkoituksen olevan torjua tasaval­taa
uhkaavan vaaran sekä oikealta
että vasemmalta. Tämä on ollut tär­keätä
sinä aikana, jolloin Saksan
porvariston oli pakko hankkia laa­jempien
piirien kannatusta sellaisen
lain aikaansaamiseksi, jolla kerta
kaikkiaan luullaan voitavan tukah-duttaa
vallankunioukselUnen Sak­sassa.
Porvaristo ei voinut lähteä
säätäinääu suoraviivaisesti poikkeus­lakia
tunnuksella: Työväenliike lait­tomaksi!
Siksi ovat f:apitallstlt
Saksassa uskotelleet, varsinkin u -
lospähi, miten oikealta on tasavaltaa
uhkaamassa myös vaara, jota on
vastustettava erikoisen lain avulla.
Nyt on laki hyväksytty. Saksan f a s -
clsteilla el varmaankaan ole pelkoa,
että tällä lailla tultaisiin estämään
heidän pyriilmyksiään. Mutta sensi­jaan
Saksan vasemmlstotyöväenlilke
on lain avulla selitetty rikolliseksi.
Lahi puitteissa voidaan käyttää suo.
ranalstä väkivaltaakin vallankumo­uksellista
työväenliikettä kohtaan.
ICalken lisäksi on l a k i lähtöUin s n -
sialldemokraattlsten ministerien t a ­holta.
Blsmarck, joka aikoinaan y r i t ­ti
kuuluisan sosiallstllaln avulla
tappaa työväenliikkeen, tuntLsl var­maan
syvää kateutta ja nauraisi p i ­rullisesti,
nähdessään nyt saman
puolueen jäsenen, jota vastaan hän
aikoinaan taisteli ja perääntyi, laa*
timan Ja suunnitteleman lain tul­leen
hyväksyttyä.
Olemme varmat, että tämän lain
kohtalo tulee olemaan sama kuin
Blsmärckln soslalistUäin. Uskomme,
että Saksan proletariaattia j a kom­munistista
puoluetta el voida pak­kokeinoin
estää viemästä työtäteke­vien
taistelua voittoon.
Ruotsalaiset jälleen
AtlanninlennoUe
012 . M I L J O O N A A RUPLAA MER­K
I T T Y III TEOLLISUUS-L
A I N AA
Moskova. Raha-aslain kahBankoftil-sariäatin
viimeisten Uetbjen mu­kaan
on SSSR:ssä merkitty III
teollisuusiainaa kaikkiaan Ö41.573,-
000 ruplaa, josta sumrnasta R S F S R : -
Esk — 650.2 milj. rpl. Ukrainassa
(helmikuun 1 p. tietojen mukaan)—
191.1 milj. rpl. Työläiset ja palve-kuntalalset
ovat merkinneet 671.4
milj. rpl. j a tatortpojat 205.937,000
rpl,, Järjestymätön väestö 64,360,000
rpl.
A L E N N U K S I A T Y Ö T Ä T E K E V I L LE
L A I V O I S S A
yksin voi johtaa työväehjpukl^jen
hyvinvointiin? Koska kommunisti­puolueen
tafctUkka. j a tolnilntapyrklr-mykset
yksin^ vastaavat työväenluo­kan
todellisia vaatimuksia, ne vain
ovat viittana vilplttömfille taistelul­le
nälkiinnyftämistä, iiriperialistista
sotaa j a kapitalismin orjuutusta
vastaan, ne y k s in johtavat ^sqsialis?
miin, vallaakumoukselliseen työläis­ten
hallitukseen. J a se on j u u r i siitä
syystä k u n kommunistipaolu^n o h ­jelma
Ja menettlytayat edustavat
väestön eaemmistöD etuja. kaiBta-listinen
valtiovalta pyrkii kaikilla
käytettävissään olevilla teinoilla
murskaamaan kommunistisen puolu.
een. vainrtamaan ja vangitsemaart
työväenluokan i»riiaimmat vallan-kumonksellisct
taistelijat. Vime vuo^
den kuluessa <m yli sato icommonis-tia
vangitta kaiätalistisen valtäim
aseistettujen joukkojen taholta Cä­nadassa.
12. Kaikkein rehellisten työväen
luokan taistelijaln tehtävänä on l l i t.
tyä kommunistipuolueen riveihin.
Työväenluokan poliittinen puolue,
joka hallitsee työväenluokan tiedet­tä
j a on kykenevä johtamaan työ­läisten
taisteluita, on työväenluokan
välttämättömin ase. Jokaisen luok-katletolsep
.työläisen velvollisuus on i
kuulua oman luokkansa puolueen ii-'
velhln. E i Ole riittävää myötätuntol-suus
kommunistipuolueen ohjelmaU
le j a menettelytavoille. Jos työväen-luokkaliikkeen
on suoritettava his­toriallinen
tehtävänsä, jos pyrimme
oppimaan mitään niistä suurista,
uljaista Neuvostoliiton työläisten
taisteluista, n i i n on meidän raken­nettava
puolueemme voimakkaaksi
työläisten joukkopuolueeksi, edusta­en
valistuneimpia j a älykkäimpiä
työläisten taistelujoukkueita. Kom­munistinen
puolue kutsuu kalkkia
työläisiä Ultt^ään riveihinsä. M eL
dän puolueemme on k o ^ i n kapi-talismin
orjain kapinan ilmaisu r i i s ­täjiä
vastaan; ilman vallankumouk­sellista
puoluettamme emme olisi
muuta kuin alistuvia ja tottelevaisia
kapitalismin orjia.
13.' Verisen kapitalistisen vainon
edessä meidän kansainvälinen puolu-eenune
elää j a kasvaa. K a u t t a maa­ilman
uusi vallankinnoushengen aaU
to nousee työläisten keskuudessa.
Intiassa, joukot. Joita ei Gandhi ole
voinut sokaista, valmistautuvat tais­teluun
Brittiläistä imperialismia
vastaan. Suurissa imperiallstisiss;!!^
maissa Ja kauttaaltaan siirtomaa-valtakunnissa,
proletaarisen vaUan-kumouksen
voinjat nousevat. Työläis­ten
kansainvälinen soiidaiisuus kas­vaa
lujemmaksi j a lujenunaksi.
14. Imperialistisen maailman risti-riidat
ei ole ratkaistavissa reformis­tien,
kuten Ramsay MacDonaldln,
valheellisilla fraaseilla. Lontoon
konferenssin hajoaminen on parhain
todistus siitä tosiasiasta että sodan
valmistelut kasvavat yhä. kiihkeäm-mäksi.
Nykyiset lalvastömänooverlt
Britannian j a Yhdysvaltain taholta
tuovat kotia sen tosiasian, että suu­ret
imperialistiset vallat valmistau­tuvat
uuteen sotaan maaliman val­tiudesta.
Canadan porvaristo pyr­k
i i vetämään Canadan työväenluokan
tulevan sodan Uelckeihln puolusta­maan
voitto-osinko jaan, aivan s a ­moin
kuin ne nyt yrittävät valmis­taa
joukkoja sotaan Neuvostoliittoa
vastaan. Siksipä tässä tapauksessa
aivan samoin kuin Neuvostoliittoa
vastaan tähdätyn Sbdan yhteydessä­kin,
maailman työläisten solidaari­suus,
työväenluokan kansainvälisen
puolueen Johdolla, on ainoana t a ­kuuna
V. 1014—Id imperialistisen
teurastuksen uusiintumista vastaan,
j a ainoa millä voidaan estää Impe­rialistiset
ryövärit hukuttamasta
Neuvostoliiton toverlemme suuria
saavutuksia vereen.'
Canadan työtätekevät miehet ja
naiset!
Pttolostalia» NenvostolUttoa, kas­vavan
sosialistisen yhteiduuman
maatat
MUcotttukaa ptOmien afennak-sien
Ja IfäkUtOum. kantta tapetbttt-vaa
lisääxrtyvää. riistoa vasikan!
Taistelkaa vUsLpUv^isen iyftvUkon
Ja seitsemän tontisen iydpährän pao-tesla!
Vaaiata^ maifsatoata. tyattSmyys-vaJ^
nittiKfa! . ; «
Mmitlakaa Impertiaimam sottt *t-
£ällMs«>f|aI(si ka^ll«ll«lfln«ftkaa' vas­taan!
'
Kauan cQkddn tyolilsfen kansain­välinen
s<4idarisao9^ KmitattittisUsen
Infetnatiottalett Upmn Jmttdla!
Suom. A.T.H.
Moskova. Kalkissa neuvosto-kaup­palaivaston
merialukslssa. lukuun­ottamatta
pikalaivoja, tullaan työläU
sille j a palveluskuntalalsllle I I luo­kassa
myöntämään 20% alennus ja
III luokassa 40 %. Plkahöyrylalvols-sa
tullaan 20% alennus myöiitämään
vain menomatkasta. "Amderutr" on
filleklrjolttanub sopimuksen ameri.
kalaisen höyrylaivayhtlön kanssa
säännöllisten matkojen järjestämi­sestä
Pohjols-Ainerlkan Ylidysval-tojen
pohjoisten satamien j a L e n i n ­gradin
j a Muurmannin välillä.
Rautateiden lUttojen K K ryhtyy
sovelluttamaan iskumenetelmää, jo-ta
suoritetaan tunnuksella: "Taiste­luun
vale-iskuryhmälälsyyttä ja ve.
telehtimistä vastaan rautateillä".
'Teollisuus- ja finansslsuunnltelman
täyttämisen ja sen verstaisiin vie­misen
puolesta".
Kuten muistetaan yrittivät ruot­salaiset
lentäjät Ahrenberg, Ploden
Ja radlosähköttäjänä matkalla ollut
Ljunglund muutama aika sitten A t -
iannln yli. Matka kuitenkin epäon­nistui
täydellisesti. Heidän aljottu
reittinsä l)U Tukholma-Islanti—
GrönlantI~New York. Verrattain
hyvin onnistuivat he päästä aina
Grönlantiin asti, mutta siellä meni
heidän lentokoneensa moottori epä­kuntoon
niin, että matka oli keskey­tettävä.
Mikäli ruotslnrriaalalnen P , D . P o -
lltlken on saanut tietää, aikovat s a ­mat
lentäjät yrittää lentoa Atlannln
y l i . Matka tultaisiin tekemään niin-ikään
.^;ama)Ia .'suunnitellulla reitil­lä
kuin viimeksikin. Matkan val­mistukset
ovat olleet käynnissä jp
jonkun aikaa, eikä sanota enään
kestävän käuan, kuu lähtö on mah-
"lollinen.
Viimekertaisesta epäpnnistMmlses-taan
huolimatta elyäi leptäjät ki}p-lemma
ole masentuneita. He väittä­vät,
että viUne kerralla vainosi hei­tä
suoranainen epäonni- ICerta ker-ran
perästä olivat he vähällä onnis­tua,
mutta plna tuli moottoriin vika,
On luonnollista, että moottorlkysy-mys
tällaisella vaivalloisella matkal­la
esittää huomattavaa osaa. Sen-pätakla
koetetaan täUäkerralla tä-.
hän kysymykseen kiinnittää suuri
ja tärkeä huomio.
Jo joku aika sitten on moottorien
valmistelutyöt aloitettu. Moottorit o.
vat englantilailta Bristol-Jiiplter-mallla,
mutta rakennetaan ne R u p i ­sissa.
Matkan pääaslalHsimpana rahoit­tajana
on tulltikkutrustin päämies
Ivar Kreuger, joten matka tulee t a ­vallaan
omistetuksi hänelle sekä
sille tehtaalle, jonka ykslnplkeute-na
on mainittujen moottorien val­mistus.
Lehti kertoo myöskin, että
moottorien valmistusoikeuden tätä
matkaa varten Ruotsiin on h a n k k i ­nut
samainen Kreuger.
Edellisestä yrltylcsestään tietävät
lentäjät, että tällaisen matkan te­ko
ei ole leikinasla. Paitsi sitä, että
matka on mahdollishnman rasittava,
ovat he niyöskin tietoisia sitä että
mahdollisen epäonnistuman johdos-
Ktin ajattelette öatäa itsellenne tai Bukal^lsejlent^ fono­grafin,
niin! käykää :ensin puhuttelemassa mekä. Meiltä voitte
saada ^tähyvill^ ehdoilla kpin keneltä tahansa niiden imeefi
myyjältä.' ^uoiheein inptku^t^jat! Samalla kun ostatte Vapau­desta
tiketin mätktistaaksetline kotimaahan niin ostakaa meiltä
Portable Fonografi myös.. Se on käytHnnolKneri kpliefitaa mu­kanaan
ja tuottaa - teille matkalla monta haiiskuutta. Kesa-kämppäilijöllle
ja piknekkivierailijoille erityisesti painostanvne
näiden fonografien käytännöllisyyttä. Käykääpä» kesätarvet-tanne
varten katsomassa niitä Vapauden kirjakaupassa.
Seuraavia
on meiltä saatavana
No. 16 Carryola $17.60
Model B Realtone .... 31.00
Model 118 Columbia 2S.0Ö
Model 120 Columbia 35.00
ModcI 186 Columbia 46.00
Model 163 Columbia 65.00
i— f
Ulkopuoliset, jotka eivät ole tilaisuudessa psU^maan suo­raan
kaUpoBtamme, voiyät luottamuksella lähettää tilauksensa,
tulemme täyttuhiään ne huolella ja nopeasti.
Box 69, / u l Siidbiiry^ Ont
r k l * «li.', . i i i • <'>'V4rv,iyu.lt4l
Me kesUuätellmhie
MUISTA MAISTA
ta el heidän olonsa ole kadehdittava.
Kerrotaankin, että hp tällä kerralla
aikovat iShteä maCkaUe kaikessa
hiljaisuudessa, että välttyisivät epä­onnistumisen
sattuessa ikäviltä jäl-klpuhellta.
'
Poliittinen tilanne
Saksassa kärjistyy
Valtiopäivillä hyväksyttiin lopulli­sesti
265 äänellä 150 vastaan tasa­vallan
suojelemista koskeva laki.
Lain hyväksymisen puolesta äänesti­vät
vain hallituspuolueet.
"Fasclsteja vastaan taistellaan s a -
noillar mutta työläisiä ammutaan,
lausui toy. Mynzemberg. Ensimäisen
tasavallan suojeluslaln pohjalla sen
7-vuotisen voimassaolon aikana on
suoritettu 15,000 oikeusjuttua työläi­siä
vastaan ja 7,u00 työläistä on
tuomittu yhteensä 5.000 vuodeksi
vankeuteen.
Uusi l a k i tasavallan suojelemisesta
on johdonmukainen seuraus Youn­gin
^ i t i n n i t e h n a i ^ . Tämän lahi l i i k ­keellepanevana
voimana ovat finans.
sipääixna. raskas teollisuus ja n l i -
den käskyläiset sosialidemokraatit
ja ammattiliittbbyrokrätit. On luon­nollista,
etteivät miljooaiaiset joukot
tule T^iaaehtoisesti alistumaan e l i n -
ta-ionsa uuteen huonontamiseen. S i k -
He asuva.t kuin
eläimet
Viime vuonna lähetti Englannin
so.sialldemokraattinen hallitus n.s.
Whitley-komls8lonin tutkimaan I n ­tian
työväen oloja. Sen tutkimuk­sen
tuloksista kerrotaan haDituksen
äänenkannattajan v.k. 17 päivän
numerossa. Komissioni toteaa, että
intialaiset saavat -kaivoksis-sa tehdä
26—30 tunnin työvuoroja, vaikka
lais-sa säädetään maksimityövlikok-si
56 tuntia. Lehti lausuu: "On vie­läkin
runsaasti tapauksia, ettei kai­vostyöläinen
moneen päivään pääse
pois kaivoksesta". Heitä rääkätään
maan alla vuorcitausikaupalla j a u -
sein joutuvat kaivastyöläiset ruos-kittavaksikin.
Työläiset asuvat
^howrah"eissa, jotka ovat yliden
katon alla olevia lukemattomien ma­jojen
rivejä. Niissä ei ole lainkaan
akkunoltakaan ja Ihmiset saavat o l ­la
niissä kuin konsanaan eläimet.
M u i l l a aloilla olot suurin piirtein
katsoen ovat samanlaiset.
Mutta kun Iritlan kansa nousee
tällaista englanllaistcn raakaa sor­tovaltaa
vastaan, tekee sama "työ-väenhallltu.
V' kaikkensa lortUen r i l s -
toaseman suojelcml-jeksi.
"Tervehdykseni' Ölen oikein ilol-nen
että kohtasin teldätl" sanoi e-räs
nuori mlos astuessaan' katuvau-nuun
perässäni., Katsahdin häneen
Ja koetin muistella kuka hän on
"fitteicö muista- Shuvanovlt8hIa,
joka riiteli . tolöän ikaajssa,; sjlr
lohi Jcun te tplp)iM.tte,,,iay^Wfhteä/'
."Kyllä, nyt mu^tep. Te,olette se
tulinen anarkisti, jök» "jfejfR^l 'lah­den
ilnien^Istäl SulolAeii'ihul«l61-
ma sllsl Ettehän»'Ole välh i^eisama
anarkisti joka näinä päivinä lähetti
Gravenhurstlsta minulle tervehdyk­sen
j a käski myöskin muistuttaa etr
^ä hän on yksi jonka kanssa minä
kovin ottelin kokouksessa. Sille m i ­nä
vastasin että jos hänen tervey­tensä
vaatii sitä samaa "exersalssla"
jota hän harjoitti silloin, niin minä
kyllä puolestani olen valmis. autta­maan
häntä siinä kun mUlPin satr
tuu olemaan alkaa. JLui;}asin k i r j o i t ­taa
vastauksen. Hänen phnenBä
myöskin jokin "vitsh", jota en n yt
jaksa muistaa. Muuten olen kpvin 1-
lolnen että ne meidän sanaottelut
ovat pysyneet mielessänne ja siltä
fttä nähdessänne minussa vastuilta.
Jan te sUti kannatte kunnioitusta
muistolleni".
" E n minä ole se sama mies. m i ­nä
kyllä voin puhua rauhalllsestl-k
l n teidän kanssa", j a hän alkoi
tlriilstellä lehden reunaa, jota kai­nalossani
kannoin. Siinä oli jotain
punaisen armejjan toimista.
"Miksikä bolshevUkit, kommunis­tit
huutavat; "alas sodat!" Ja k u i ­tenkin
lt«e aikovat sotaan käydä
koska valmistelevat puna-armeijaa
Ja se harjoittelee kalkkia sotatemp-puja",
s a ^ i ivallisesti hymyillen.
"Joo, te puhutte totta, e t U VeiÄ-jällä
harjotetaan puna-armeijaa.
Mutta se on välttämätöntä."
"Mutta eikö.s kalkki väkivalta ole
raakamalsuutta, petomaisuutta?''
"Onpa niinkin, mutta on ero siinä
vaan minkä tähden käydään taiste­lua.
K u n kapitalistinen maa nostaa
sodan työväen hallitukselta rilstääk
seen kaiken .sen minkä se on kau­healla
hinnalla ostanut vallankumo­us-
ja sotavuosinfi. niin on tällä o i ­keus
samanlaisen sotatempun kautta
puolustaa niitä oikeuksiaan. Syy
raakamaisuuteen nyt tässä el ole sen
joka itsepuolustuksekseen sotii, vaan
sen Joka ryöstääkseen toiselta sen o-malsuuden
sotu. Sehän on. tugnelt-tua.
että armeijaan tavallisesi t u r ­vautuvat
kalkki tuu>iia|V»tlse( vallat
kuolettaen ja tukabdiitiiaen kaiken
Inhimillisyyden Ja riistäen Jokaiselta
oikeuden noudattaa Inhimillisyyden
sääntöjä."
"Eikö asian laita ole aivan samoin
puna-armeijan kMissa?"
" E i ele. Muistakaa miten oli asian
laita vielä viimeisenkin kelsarUi a i ­kana
Venäjällä. militulcselle oli
sitä edullisempi mitä raaempi Ja p i -
meämpl oli sotilas. Kouluja kyllä
perustettiin Ja o l t i in o p e t t a v i n ^,
mutta itse asiassa se kanJsän valis.
tus o l i Ja Jäi vain fraasiksi, |i{ttt-t
a nyt punararmeijassa el ole Itikti-taldottojnla.
Vuoden 1928 loppupiio.^
lella oli puna-armeijassa lioln 142:
tuhatta henkeä. Jotka kuuluivat kai­kenlaisiin
seuroitiin. Sitä paltse k a ­sarmien
yhteydessä on yksistään
koko Canadaa varten snorlttat
'kaikkia maan viraUlBelli? eduktu)^
selle kuuluvia iehtäviä. anta^ paH''
seia matkustusta varten totfiäaä»
piHtk. • U^ mu!£a' SiiMieh känsillä*
Bjiöt iAobdistuvia; ailbita.»> , ' / T j ^ l
, .;, ^Jjtoom t . ,, ;„ix
„1410 Stanley Stre/Bt<|fontr^rft'^,
(Pomer St. CathaHn? lind SUialei|/
AKSELI RAUANHfilMO,
pääkonsuli.
Lisäksi on SuomelUi «dc...
Cänadassa: Konsuli Eriek J*
to. Port Arthur, Qnt, ~ ^MMKT
Saarimäki, 319 Bay St.^ ToroplSi
Qnt. — H . P. Albert |ielinattM>&,
419 Main S t , Winnipeg, Man. - f
Tiomas FranssL Box L. Copptf
C iff, Ont. T ~ Chäihii Magnut^:
— G. W. TÖrnroo8,^Bl Hovre siji
Vpncouver, B.C.
: — . — > . . • —
off & Co.
Limited
Vaatetavaraa, työ- j a pyhäkeQjdl^
juvelli ja ruokatavaraa.
Leipää ja tarpeita.
H E A R S T _ Box 12 ONTARIO
"Leninin kulttuuri-kehitys seuroja^
lähes viisi j a puoli miljoonaa. Te
poitte aivan alkuunsa minun «loitn
teestä perustetun kulttuuri-kehitys
Illat täällä Torontos.5a, mutta et ^
narkistit siellä n i i n helposti lyö a->
las toisten'jak>ja toimia. Eikös ottr
häpeä sentään, että siltä saakka^
ple kukaan uskaltanut enään ää­neensä
ilmaista sellaisten ntojeo.
tarpeellisuudesta," .'i.:
" O l i s i suotava että te tulisitte taas"
yrittämään".
"Että teille rUfct^l protesö ^ '
hajotustyötä. E i kUtos, en tur­haan
»>ne kallista B l k B a h i . KtUn-ka
suuri ero onkaan tämän maan
venäläisten Ja Venäjän T^nalälstoi
väUlä. ^ieD& ftyritOnV^tiäsnpfitai r i ­vakasti
Ja täällä talsteUaan peiAh'-
talfin. f d i s ^ r ^ i e l j ^ askelta vastaan.
Kyllä tämä venäEinen seura e i tee
mitään mainittavaa hyvää minkin
eduksi. Vuoden 1928 puoHvällsfiä oU
Venäjällä 4.6^4 sotllasraportter^.
(puhumattakaan kaimokirjallislst^
kynäiUjölstä). Vuonna 1928 Venä­jällä
oli liikkuvien kuvien esitystllai,
suuksla y l i 800, ; Joissa <rii käynyt
21 j a puoU miljoonaa , ihmistä. Y l i
200 tuhatta iaimipplkaa m m-yitse
piitiiaranäEijan koiiolujen •vuxh':
sittaih; Jättäen t a a k s e n i tififömät-v
tömyyden, lukutaldottginuiid^-, %ai.'
kauskoisuuden J a . , . ; fTässä- puheta-.
vertai äkkiä pounahii pystyyn,
risti k»ttiunl,buudi(htaen;-\lÄ>i ixm*
ka hannUllsta. mlää' mtfeok- aj^BuiQlt^
kaksi katuVäiiä lilan^^^jpiitUilte.-lE^^
von näkeväni i e l d S r - j ^ i ^ i m i i U ^ -