Vapaus, May 25, 1926

              Siva2 Tiistaiiia, toukok. 25 t»:iia—TaeV, Mäy 25, 1926
VAPAUS
I b u d n i adomalidBcn tsSviestön ginenlcannattaja^ iIote»>
Jj^lSadbinTBSs. O n t , Joka-tiistai, toratai j a lanaataL
" ^ T o i m i t t a j a t : ,
S. G. N E I L . ABVO V A A BA
V A P A U S (Liberty)
Sha only otgan.of f l n n i s h Worker8In Canada. P n l ^
•M»* i n S a d b n r y , . O n t , erery Tnesday, Tborsday and
•at the PpiBtO£öeeDei«rtmenti Ottava,
—'aecond clasa' niatter.^ •' -
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan y k r i vkTli.OO, pnoli vk. $2.25, kolme klc,
J1.B0 j a yksi kk. 75e. , . . . ' l ^ ^„ « ,
TMyBvaltoaun Jtf Suomeen, y k d -Se $5.60, pnoU vk.
^SS^OO J a kolme kk.^ S1.76.
- TUankda, joita ä neurr^ T<tk». e l tnfla lähettämään.
|gdt8f aBiamiesten JoHla on takaukset.
I L M O I T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
, Avioliittoonmenoilmotnkset 50c palstatunpa.
Nimennrautosnlmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymailmotukset $1.00 kerta. $2.00 . a kertaa.
Avioeroflrootnkset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
KnolemanUmotnMet $2.00 kerta, $60c Uafimaksn
jtfjtodanseelta tai mnistovarssyltfi. /
~. Balniaantiedot ja osoteilmotnkset 50c kerta, $1.00
iDobnekertaa. - • .
. TUupäisilmottajien Ja ilmotusakenttnniien on, vaa-dlttacasa,
lähetettävä ilmotughlnta etukäteen. , ^
f' JVapauden konttori Ja t o l m i t o a : Liberty BIdg t o me
B L Poheltn 1038. Postiosote; Box Oa. Sudbury, Ont.
Jos ette mllNin taliansa saa vastausta ensimaiseen
idrJe^enne. kirioittakaa uudelleen liikkeenhoitaJa.i
i^enoonalUsella ntm^ellä.
\ J. V. K A N ^ ' ^ S T O . Liikkeenheitala.
. Saurbritanniän kaivostyöläiset eivät
antaudu
r «Lontoosta saapuneet tiedot kertovat, että Suurbri-fanniah
'juudasmaisesti petettyjen mutta>siitä huolimat-
• fa 1^^^ edusta-
• jat ovat viime torstaina pitämässään konferenssissa fay-
, Janneet hallituksen esitykset lakon sopimiseksi.
- ' Konferessissa hyväksyttiin päätöslauselmia, joissa
sanotaan kaivostyöläisten ei voivan, hyväksyä minkään-j
Jaisia alennuksia palkoissa ja kieltäytyvän hyväksymäs­tä
hallituksen esityksissä ehdotettua puolueettomMi
' puheenjohtajan niniittämistä palkkalaut^cuntaan, joka
voisi poistaa kansallisen alimman palkan ja mää-^
- rata erikoisen aUmman palkan i u t d t i n aluetta varten.,
«Me olemme sitä mieUä, että 'tehdessään tämän esityk-
Mft pääministeri ei kunnioU^
antoi maalle toukokuun kahdelcsanlena päivänä levite­tyssä
Jausunnossaan ja mikä kuului;. «Minä haluan
t e h ^ niin selyäksi fciiin voin, että hallitus ei taistele
^'^kaivöslyöläisten eiikä minkään mUun alan työläisten e-i
linlösonV al^ lausutaan päätöslauselmassa.
* -* Hallituksen "esitykset merkitsevät pafkkainpoljentaa,
jonka kaivoslyöläieet saiiovtit^ nousevaan • kymmeneen
prosenttiin. Mieliala kaivostyöläisten keskuudessa uh-
Iniu laistcluintoa. <He ovat tunnetut perin itsepinta^
' / s i k s i j a päättäväisiksi taistelijoifei»,. lausuu muuan, por-varisldjti,
j a tiddot osottavat; että kaivostyöläisliiton
' jasenjoufcot vastustavat viimeiseen mieheen sopimuksen
, tekoa Baldwinin ehdoilla. Heidän edustajainsa päätök­siä
cin .pidettävä jäsenjoukkojen fahtoa vastaavina, sil­lä
he ovat niiiiönomaan kieltäytyneet antamasta johta-
Jilleen vapaita käsiä neuvottelujen käynnissä ja kertaa­vat
icertaamasta päästyään- vaatimustaan: «ei «mitään
alennuksia palltois^a eikä pidennyksiä työpäivissä».
Kaikki merkit viittaavat siihen,''cttä Suurbritannian
kahrosl^^läiset ovat valmistautuneet pitkään-ja katike-raan
.taisteluun, jossa he tulevat kiristämään nälkävyö­tään
e i vain oman vaan suurin piirtein "koko^ maailman
icaiyostyöläisten, samoin kuin muidenkin alojen .työläis­ten,
nykpsen elintason säilyttämisen puolesta. Siksi
onkin työläisten kaikissa maissa tuettava heidän taiste-
^ luaan, kunnes he ovat saavuttaneet voiton. ^
liittohallituksen tirio- ia menoarvio
Kuukauden' kestäneen navakan väittelyn jälkeen hy­väksyi
liittoparlamentti viime keskiviildco-aamuna 121
' äänellä 108 vastaan' raha-asiain ministeri Robbin esit-
^"tämän tulo- ja menoarvion vuodelle 1926—7. Hj^äk-aytty
tulo- ja menoarvio-on pikkuporvarillinen ja si­sältää
ne myönnytkset, jotka Kingin hallitus on ollut
pakotettu tekemään progressiiveille, j a vieläpä ilsenäi-siUekin,
pysyäkseen vallassa ja yhtenäistyttääkseci\
voimiaan seuraavia vaaleja varten.- Viime vaalii osot»
: tivat, etteivät liberaalit voi toivoa saavansa paljoakaan
,ldidaskäiipungeista, esnn.), joka on tullut vakuutetir^-.
si siitä, että konservatiivit ovat korkeimpain suojelus-tuHien
kannalla kuin liberaalit. Alennukset tulleissa
autoille ja niiden osille mahdollisesti voittavat liberaa-
Teille kannatusta ,Ontarion maanviljelysseuduilla.
Robbin esittämät numerot osottivat, että tämän maan
kapitalistiluökka e^ hyvinvoinnista ja
rikistuti, vaikka Nova Scotian kaivostyöläiset, alimman
palkan puolesta taistelevat ja ne työläiset, jotka saavat
hoin kolmattaosaa pienempää palkkaa kuin samoilla a-loilla
työskentelevät työläiset Yhdysvalloissa, eivät pal­joa
tiedä tästä «hyvinvoinnista». ^
Tulo- ja menoarvion tärkeimmät kohdat ovat: tä­mänvuotiset,
tulot lasketaan 376,800,000 dollariksi; 22,-
353,000 dollarin ylijäämä tullaan käyttämään kansullis-velan
lyhentämiseen; 25,000,000 dollarin alennus ve­rotuksessa;
postimaksujen alentaminen, joka astuu voi­maan
ensi heinäkuun ensimäisenä päivänä j a jonka mu­kaan
postimaksu kirjeiltä alennetaan takaisin kahteen
senttiin; alennuksia tuloveroissa; viidentoistoprosentin
alennus tulleissa automobiileille, joiden arvo on alle
lv200 dollarin, ja kahdestakymmeneätäseitsemästä, ja
puolesta kölmeenkymmeneenviiteen prosenttiin kaikille
y l i 1;200 dollarin arvoisille automobiileille.- '
Veroa 500,000 dollarin tuloilta alennetaan y l i sa-
.dWlatulSwnneUa d«^lariHa ja miljoonan dollarin tuloil-tai
V y l i kahdeltasadallatuh^ Tulo- Ja
'menoarvio voi oHa pikkuporvarillinen, mutta suurkapi­talistit
eWal silti tule siitä suuresti karsimään-
Robb myös - raporteerasi; että kansallinen rautatie-järjestelmä
kannattaai.hyt itsensä j a voi maksaa kaSdu,
paitsi 7,000,000 dollaria, niistä koroist^ jolka täytyy
vuosittain suorittaa veloista ja jotka nousevat 7,800,>
000 dollariin vuodessa. .
Tulo- ja menoarviosta selviää^ että sodasta johtu­neet
menot nousevat, vielä suunnattomaan summaan.
Suoranaisesti maailmansodasta aiheutuneet m e n o t on
ladcettu 163,997,000 dollariksi. Mutta tähän, summaan
on vielä lisättävä, ne miljoonat, j o i l la ylläpidetään tä
män maan työläisiä vastaari käytettävää sotaväkeä ja
kasvatetaan inilttaristista henkeä nuoremmassa polvessa,
joka ei kokenut viime sodan kauhuja.
12,450,000 dollaria käytetään kansalliseen puolus­tukseen
ja 2,097,000 * dollaria «Pohjois-lännen ratsupo­liisin
» (North WeslMounted Police) nimellä tunnetun
urkkija>oukon ylläpitämiseen. .
Kansallisvelkaa pitäisi lyhennettämän 22,353,000
dollarilla^ mikä on perin mitätön summa, kun sita ver­rataan
2,417,437,685.59 dollariin, joka painaa maan
harteilla kansallisvelkana. Proletaarinen tulo- j a me­noarvio
olisi alentanut tätä velkaa raskaalla pääomain-verotuksella
ja irrottamaHa niiden miljoonaomistajain^
otteen, joille täytyy suorittaa ndljoonia dollareita lai­nojen
korkoina.
iilieieii^^
^ tinen pqlie|-
. H o l j ^
huis on.^ äskettäin;^^ j^^
s^sä kongressissa ^-P^^
ikävää; hu<>miotavsos^^^^
iMiihtymisenbä'^
xayksessä^ jo^^^
maiden sosialidemokraattisissa leireissä! •y^:.''
' Eiimi
Icällä^ reformistisella v^hjelniaHai; m^ :pn päästävä
fcäp«talistisestil^^
det tekevät välttämättömäksi vallankumoksellisesti kär­jistyneet
tilanteet. Suuret taloudelliset ja poliittiset
muutp^^ sMvat Sijjaan^
taa .vanhaa iiraa;'^
tett?wa Tähän yaa^ neljä seuraavaa
seikkaa:"
i ; a n U M t t i ^ ;
2.; p^^^^
kitystä; , • ^
•3;iuiitt4 t ^ H l l
Iäiset käyttämään taloudellisiavpini^keinoj a poliitti­sessa
taistelussa;
; : ^ kansiainvaiistä^^^b^^
; Puhuja teki yhteen
]^ämt'arkaä 1^^^^
j a johtavat t ^
iMpitälilmiyäsiäineii^
dän kansojen^ kie^kuu^ kölicmiieet^ yelkatö en­tisten
'vientimaiden voimakas teollisoituminen, mikä
Vähentää teoi^
fc^ittynyt tuotan
pari 'työVäehlupkan
siiunnkton jialkuva^
myys palauttaa ennalleen tuotantoa j.n.e.".
Sterihuisjn läusu^
tä,kuirilca suuria t ^
koja siirtyy jphtajainsa vastustuksen u-
|iailakin selväHe i
siirtyvät kaikki tietoiset työläiset.
lentaa :yeroä hen^^^ jp°^a vuotuiset tulot ovat mil­joona
d6llariä,:^40,ÖÖ dollarilla; Toisin sanoin kerto-esn
hanitus lahjottaa^ paljo kuin se aikoo
ahtaa 2,000 ihm^
kä ei ole vielä 'lakina,_ ^ .
i ;'Lä^^ jonka vuotuiset tulot (X.
vat 900,000 dollaria, vastaa 1,800 henkilön vanhuuden-eläkettä.
^
Lahja /kullekip^^^'^^^ -vuotuiset tulot o-vat
800,000 dollaria, vastaa 1,600 henkilön vanhuudenr
«lakelta.--"^^^v " ' - ^ A ; / ; ' - ' - ' : -^y V-.---'-
' Lahja kullekin henkilölle, jonka vuotuiset tulot o-vät
700,000 dollariag vastaa 1,400 henkilön vanhuuden-enempää
kannatusta Ontariosta (varsinkaan sen, autq-^eläkettä. n
Kiri. VJ. KItelfforojdsby
Lahja kullekin henkilölle, jonka vuotuiset tulot o-vat
600,000 dollaria, vastaa 1,200 henkilön vanhuuden-eläkettä.
Lohja kullekin henkilölle, Jonka vuotuiset tulot o-vat
500,000 dollaria, vastaa 1,000 henkilön vanhuuden-eläkettä.
-
" Miksi ei hallitus poista vanhuudeneläkesuunnitel-massaan
olevia rajotuksia ja esitä, että eläkettä mak­seltaisiin
enemmän? Sen ei kannata. ,
Tom Moore sanoo tuloverojen alennuksen ilahdut­tavan
häntä. Kenen puolesta hän puhuu, työläisten vai­ko
hiiden, joiden tulot ovat niin suuret, että he tulevat
näistä muutoksista hyötymään? Ei varmaankaan min­kään
suuremman työläisjoukon puolesta. Virallisissa
tilastoissa on 1,075 dollaria laskettu teollisuustyöläisten
keskimääräiseksi vuotuiseksi ansioksi. Mutta kun thorn-tohit,
wolvinil ja Jonesit, joiden vuosipalkat ovat 60,-
000 dollaria ja enemmänkin, jätettäisiin laskuissa si-vuuHj
niin työläisten keskimääräiset ansiot olisivat tuo­takin
$1,075 pienemmät — mahdollisesti ei dollaria­kaan
yli 1,000 dollarin, pikemmin alle sen Näin ollen
ei keskinkertaisen työläisen -r— ei edes perheettömän-
};ään — tarvinnut maksaa tuloveroa ennen alennusta e-nempää
kuin nytkään.
On 'selvä tosiasia, etta hallitus laatii lakeja niitä
varten, joiden tulot kohoavat tuhansiin vuodessa, ei­kä
sitä luokkaa varten, joka .'tarvitsee riittäviä vanhuu-deneläldceitä,
työttömyj-savustusta, sairaus- ja äitiysa­vustusta.
1. Syyrian' iuuuallista vallanlcamo-
' osta' lumnastavat voimat
K a p i n a l i i k e : Syyriassa on kestä­nyt
j o kuukaosla. Ranskan, esikun­ta
on ollut kykenemätön tnkhhdut-tamaan
noustia huolimatta siit§, et­tä
se saa -ijoka 'päivä lisävoimia s i ­tä
varten.: :'.EQpinaliike on'.kasva­nut
kuin: vuoroorinnettä vierivä l u ­mipallo:
käsittäen aina uusia aluei­ta.
Kaikkia Syyrian lukuisat heimot
ovat Htttyneetcliikkeeseen;. Koko-n
a i ^ ; kyliär on hävitetty maanta-salle,
tulella, tankkikuulilla j a t y -
kistö!!ä. Kokonaisia kortteleita
suurimmissa kaupungeissa on tuhot­tu
säälimättä (kuten Damasko).«
L i i k e on saavuttanut sellaisen l a a ­juuden,
että se on suureksi vaa­raksi
alueittenr-miehittäjälle, Bans-kallei
Väliaikainen vallankumouk-semnen
hallituskin perustettiin jo
-Samiin, mikä on yksi kansallisen
vapausliikkeen suurimpia keskuksia.
Tämä l i i k e , mikä alussa o l i e r i l l i ­nen
j a pieni,:j>uolifeodaaliaten . a i ­nesten
liikeni kasvoi kolmessa kuu­kaudessa
yleiseksi kansalliseksi l i i k ­keeksi.-;:
Se ou myöskin tarttunut
niihin, heimoihin, jotka iÄY&xi gäti
ovat olleet Hanskan miehityksen^
tukipaikkoina. ]U[issä ovat tämän
kapinaliikkeen-juuret j a mitkä ovat
tätä kansallista vallankumousliiket­tä
kannustavat v o i m ^ maassa, min­kä
asukasluku von noin kaksi ja
puoli miljoonaa?
Kapitalistinen kehitys
S y y r i a on toisenlainen kuin muut
Vähän Aasian maat. Se on ''edis­t
y n e i n " maa sikäli kuin on kysy­myksessä
tuotannollinen : kehitys ja
väestön ' • lu^kkajakautuminen. ^ E i
Palestiinaa eikä :Irakia^eikä .mitään
muuta Arahian maata kokonaisuur
dessaan voida verrata Syyriaan; k a ­pitalistiseen
kehitykseen •. ja^. .yhteis­kunnallisten
luokkien muodostumi­seen
nähden. Luonnollisesti on tä­mä
kaikki ymmärrettävä' suhteelli­sesti.
Syyria. p n vielä sangen tar
kapajuinen ollakseen teollisuusmaa
europalaisessa: merkityksessä. . Tär­kein
tuotantoala : on ollut j a on; v i e ­läkin
maanviljelys. Kuudestakym­menestä
viidestä seitsemäänkymme-ncen
prosenttijs väestöstä työsken­telee
maataloudessa ja ainoastaan
15—18 j)ro3enttiin työskentelee
kaupungeissa ^ammattilaisina j a 10
prosenttia kaupan alalla. Teolli­suus
on pääasiassa käsityön luon­toista.
Ainoastaan Damaskossa, A -
Icpossa j a .Beirutissa on pieniä teh­taita,
joissa ^öskentelevien "työläis­ten
luku nousee -'kolmeensataan.
Mutta' sellaiset' voidaan laskea sor-millaf
/ Noin 100^120 tuotantolai­toksesta
Syyriassa ota enemmistö,
noin. 80 prosenttia, sellaisia, jois­sa
työskentelee. vain 20—30 työ-läfseen.
/ - •
Talonpoika
Kansallista teollisuusporvaristoa
Syyriassa on tuskini ollenkaan. K o ­ko;
suurempi teollisuus ^ori melkein
kokonaan europalaistezrv käsissä^ e-tupäässä
ranskalaisten kapitalistien.
Vuoden 1924 lopussa sijoitti rans­kalainen
"Tuotantovoimia Suojele­va
Seura Syyrias^V noin 880,000,-
000 frangia syyrialaisiin y r i t y k s i i n .
,Maan porvariston osuus rajoittuu
pääasiassa kotimaiseen ammattiteol-lisuuteen
ja kauppaan. Kansalli­nen
pääoma on suurimmaksi osaksi
kiinnitetty kaupankäyntiin^.. Tämän
kansallisen pääoman täytyy m'plkein
ominneuvoin kilpailla Europan pää­omaa
vastaan, mikä käyttää hyväk­seen
ranskalaisia ylivaltaa.
Paitsi melkoisen lukuisaa k a u -
punkilaisporvaristoa on Syyriassa
jotenkin hu i mattava suur-maano-mistajain
luokka, jonka- käsiin • on
keskittynyt noin' 60 prosenttia maa­omaisuudesta,
koko , Pohjois-Syy-riassa
on talonpoikain käsissä a i ­noastaan
28 prosenttia maasta.
Kaikki muut maaomaisuudet ovat
keskittyneet maaparoonien käsiin,
j o t k a erilaisilla oikeuksilla j a anas­tuksella
ovat saaneet maan talon­pojilta
omiin käsiinsä.
Verojärjestelmä
Vuokrajärjestelmä on kehitetty
sangen laajaksi. Arabialaisen f e l -
lahin on pakko antaa maanomista­jalle
yhdestä kuudesosasta aina puo­leen
kojjco sadosta. Raskas maave­ro
" O s h a r " , minkä Turkin tasa­valtalainen
hallitus, on jo poista­nut,
painaa vielä Syyrian talonpoi­kaa.
Syyrialaisia kyliä on pirstot­tu.
Ranskalaisten v. 1922 j u l k a i ­semassa
raportissa on jotakuinkin
todenperäisiä tilastoja, mitkä osot­tavat
Syyrian maaseutujen yhteis­kunnallista
tilaa. Niinpä esimer­kiksi
tilastot osottavat: Syyriassa o-levan
700,000, maatonia-r maanvilje­lijää,
pieniä maanvuokraajia j a kä­sityöläisiä.
Lähes kolme ' neljäs­osaa
miljoonaa henkilöä maan vä­estöstä
kuuluu ' siis . pikknfiarmarei-hin
'ja:-maattomiin maalaisiin. Y h ­teiskunnallisessa
suhteessa jakautuu
Syyrian ; maaseutu - 'kahteen vastak­kaiseen
luokkaan, suur-maanomista­j
i i n , , joita on vähän j a maattomiin
maaliBisiin7 j o i t a on paljo. Näitten
kahden vastakkaisen ryhmän vä
Iillä on verrattain;, p i e n i , rikkaitten
talonpoikain ryhmä.> 'Onnettomuu­deksi
ei .meillä ole tarkkoja ja
tieteellisesti laadittuja tilastoja Syy­r
ia maaseuduista. . .v
Mutta yleisesti puhuen on ylem­pänä
annettu kuva jokseenkin tosi-oloja'
vastaava.
Kaupankiasntns \' '
- Kaupungeissa on myös suuresti
toisistaan erilaista väestöä: On
kauppiaita, jotka ovat jakaqtuneet
suurkauppiaitten ryhmään, keskiva­rakkaisiin
j a pikkukaupustelijoihin.,
Käsityöläisten luokka on /myosI<
jotenkin lukuisa j a melkoinen mää­rä;
teoUisuustyöläisiä, kotipalvelijoi-ta
j.n.e.
/ .Yksin Damaskossa työskentelee
k o t i - .'tai : tehdasteollisuudessa noin
75,000—80,000 Jienkilöa palkka­työläisinä,
ammattilaisina tai puoli-proletaareina.
Imaisten j a : lapsityön
riistSntä on laajalle levinnyt Syy­riassa.
. Sellainen . on:, lyhykäisyydessään
kuva Sjryrian yhteiskunnallisesta
luokkajaostosta,' jolle ei: ole ,ver
taista missään Syyriaa ympäröivis­sä'
Vähän-Aasian maissa. -
Mutta alussa olevan kapitalisti­sen
kehityksen / r i n n a l l a suurissa
kaupunkikeskuksissa on Syyriassa
myöskin alueita sangen alkuperäi­sellä
kehitysasteella, missä' vallitsee
patriarkaalinen talous, kuten . e s i -
inerfciksi Jebel Drjise Trans-Jordan
rajoilla. Tämän x^i^äksi on vielä
paimcntolaisväestöä, beduineja, jot­ka
. muodostavat- yhden neljänneksen
koko Syyrian väestöstäni;
' V Kansallinen vapausliike
Kansallista vapausliikettä Syyri­assa
ruokkii suunnaton tyytymättö­myys
taloudellisen j a poliittisen. t i ­lanteen
kera. " Tyytymättömyys val­litsee
melkein kaikissa väestöker­roksissa,
lukuunottamatta vissiä
rappeutunutta maalaisaristokratiaa.
; Luonnollisesti eivät. kaikki' luo­kat,
jotka Vastustavat Ranskan hol­housta,
o.ta yhtä suuressa määrin
osaiäv kansalliseen vallankumousliik­keeseen.
:-Kauppaporvariston ylem­pi
kerros ja .aatelisto ei pyri v a l -
lankufnoukseen vaan sovitteluun,
yhteistoimintaan , j a kosketukseen
Ranskan pääoman; kanssa. Vaikka
arabialaisen, l i i k k e e n : k a i k k i puolue­ryhmät
nykyään esittävät itsenäi-syysvaatimuksitt,
sisällyttää, jokainen
luokka: kuitenkin tunnuslauseeseen
oman merkitykseijisä. Suuret maan­omistajat:
j a kauppiaat pitävät a-seellista
taistelua - äärimäisenä pai­nostuskeinona
Ranskaa vastaan saa'
dakseen. siltä esimerkiksi seuraavat
myönnytykset:
1) "Itsenäisen" kansallisen-hal­lituksen
,ulkonainen tunnustaminen,
mihin todellisuudessa sisältyisi
Ranskan y l i v a l t a ; 2) rahallista a-pua
Ranskan pääomalta rakennus­töitä
varten Syjrriassa. j a 3) osal­lisuus
hallitukseen, nimittäin osal­lisuus
Ranskalla - olevien ^ myönny­tyksien
käyttöön. Tähän ryhmään
kuuluvat . suur-maanomistajat .Nas-;
sib -Bey B a k r i j a Ramadan Pasha-ibn-
Shalash, jotka liittyivät' oppo-sitsioniin
ja olivatpa perustetun
kansallisen hallituksen etunenässä­kin.
Köyhät vaativat todellista - itse-
_ naisyytta
Laajat raatajajouko^.—• työläi­set,
ammattilaiset, pikkukauppiaat
j a maanviljelijät pyrkivät Vilpittö­mästi,
ei sanoissa vaan teoissa, täy­delliseen
j a todelliseen poliittiseen
riippumattomuuteen' eikä vain n i ­melliseen.
Näitten ainesten etuja
ajavat kansallisen kumousliikkeen
vasemmistolaiset, kuten Shakh Bafi-dar
ja T a l i , rehellisiä vallankumo­uksellisia,
jotka ovajb ^ yminärtäneet
aseellisen taistelun välttämättömyy­den
Ranskan imperialismia vas­taan,
mutta ovat myöskin käsikä-neet
' brittiläisen inTperialistien tar­koitusperät^
siitä hnblimatta, että
nämä ovat koketeeranneet kansal­listen
kanssa, r Näitten ainesteiT^li-säksi
on vielä muita kansallistan
pyrkimysten vivahduksia, jotka kan­nattavat
taistelua Jlanskan imperia­lismia
vastaan viimeiseen asti, mut­ta
haluavat antaa holhousvallan
Englannille. Tätä, ryhmää avusta­vat
brittiläisten asiamiehet sangen
Tunsaalhi rahalla.
^Kokonaisuudessaan on Syyrian
porvaristo • kansallisen vapausliik­keen
järjestäjä, käyttäen tässä mai­niosti
hyväkseen S y y r i a s s a vallitse­vaa
tyytymättömyyttä edistääkseen
tarkoitusperäänsä. On totta, että
vielä ei _ole .täyttä yhteisymmärrys­t
ä poliittisten e r i ryhmittymien -kes­kuudessa.
E i ole yhtenäistä, joh­toakaan^
Syysknim alassa oli v a -
semmistokansallisten johtajalla,
Shakh Bandarilla, j o k a toli 'hyvin
tunnetuksi yrittäessään; muodostaa
"Kansan Puoluetta"' demokraattis-tasavaltalaisella
- ohjelmalla, onni
mckanaanvpiilotellessaan ranskalai­sen'
poliisin vainolta, dmsien tehdes-
.sä ; ensimäisiä hyökkäyksiä: - Damas-koa
vastaan. Bsia • onnistui pääse-»
mään takaisin Jebel Druseen javyh-dessä
Drusien johtajan, . A I - A t r a s i n ,
kanssa perusti väliaikaisen vallanku­mouksellisen
hallStuksen.; Banda-rin
esittämät: tunnuslauseet' vallan­kumouksellisen
hallituksen -puoles­t
a olivat, radikaalisia,, rohkeita:. ja
vallankumouksellisia.: Vaadittiin
ranskalaisten- joukkojte täydellistä
poistumista Syyriasta, Syyriani j u ­listamista
itsenäiseksi "^valtioksi ja
• . . — ^
koko Syyriaa käsittävän perustus­lakia,
säätävän kokouksen .koolle
kutsumista. •:•
Toinen hallitus konservatiivisempi
\ Drusien tehtyä toisen hyökkäyk­sen
Damaskoa vastaan (lokakuun
18 p.), mikä aiheutti tolkuttoman
j a julman pommituksen kapinalli­sissa
Damaskon osissa — pommi­tuksen,
mikä nostatti melkoisen o-san
väestöstä :rahska]aisia Vastaan
j a kiihotti arabialaisia, jotka olivat
jätetyt ilman kattoa päänsä päälle,
liittymään kapinallisiin — perus­tettiin
toinen. vallankumouksellinen
hallitus' ' Khinisaa. Tämän, etune­nässä
olivat ^maanomistajat Bakri
j a Shalas. Tämä toinen hallitus
ei ollut niin radikaalinen. k u i n en-simäihen.
Näemme, että kapinallisilla^ ei vie­läkään
ole mitään yhtenäistä joh­toa,
mikä ^toimisi yhdestä keskuk­sesta
j a että tässä kapinaliikkeessä
ovat Syyrian erilaiset yhteiskunnal­liset
ryhinät saaneet poliittisen
mauksensa. Ainoastaan vallanku-moustapahtumain
kehittyessä voi­daan
odottaa kaikkien näitten kapi­nallisten
eri ryhmien sulautumista
yhdeksi vallankumoukselliseksi ar­meijaksi
yhteisen j o i h o n alla.
Ranskan politiikka ajanut kapi­nallisia
yhteen
Syyrian kansallinen vallanku­mous
sisältää suunnattomia mah­dollisuuksia
j a se on täynnä muu­ria
vaaroja imperialistisille valloit­tajille.
• Osa suurmaanoifiistajista,
kauppaporvaristo, työläiset, käsityö­läiset
ja maanviljelijät valmistele­vat
yhteistä rintamaa Ranskan im­perialismia
vastaan^ .
Ranskalaiset iiee idioottimaisella
siirtomaapolitiikallaan . ovat . työntä­neet
vallanikumonksellisten syliin
täKän asti keskenään taistelleet hei­mot
j a saaneet ne yhdistymään y h ­teisen
vihan kannustamana Rans­kan
* imperialismia vastaan. Rans­kan
konsulit .Courot, Weygand" ja
Serrail ovat järjestäneet Syyriasa
2. Syyrian kapinaliikkeen kansain­välinen
merkitys
Nykyään haluaa Syyriaa pääasias­sa
Englanti. ' iSEaantieeellisestr on
on Syyria sidottu 'Mosuliin. Eng­lantilaiset
ovat jo jonkun aikaa
hommanneet rautatietä, minkä p i ­täisi
kulkea Jaffasta Bagdadiin Syy­r
i a n erämaan halki. Tämän rai^ta-tien
rakentamisen kannustimena o-vat
taloudelliset j a strategiset tar­koitusperät.
Toiselta puolen on
tarkoituksena päästä kuljettamaan
Mosulin j a Persian öljyä Välimeren
Syyrian rannikolle j a toiselta puo-s
Ien tehdä mahdolliseksi joukkojen
kuljettaminen suoraan Mosulin alu­eelle.
-
Englantilaiset juonittelevat Syy-riassa
'Ranskaa vastan' tavatton.an
ovelasti. Niin aikaisin kuin v. 1 9 -0
oli Englannin nukkekuningas Feisel
valtaistuimella. Hän kuului Has-himite
sukuun. Vasta Ranskan
luopuminen Mosulista San Remon-konferenssissa
(24-4-1920) Eng­lannin
hyväksi sai Englannin luo­vuttamaan
Syyrian holhouksen
Ranskalle. Mutta huolimatta siitä,
että. E&glanti muodollisesti luovutti
Syyrian Ranskalle, ei se milloin­kaan
<jle todellisesti lakannut' j u o ­nittelemasta
Ranskaa vastaan ja
kä3;ttämästä hyväkseen jokaista
Ranskan viranomaisten heikkoutta
saadakseen arabialaiset kansallismie­liset
puolelleen. Nyt on j6 selvästi
todettu, että Englannin asiandehet
antavat visseille arabialaisten johta­jille
sotilaallista sekä rahallista a
pua. Tarpeita on saatu aivan äs­kettäin
Trans-Jordaniasta, missä e-mir
Abdnllah,-myöskin englantilais­ten
nukkekuningas, on valtaistui-mella.-
Vaativat avoihiesti Englannin
ylivaltaa • .
Damaskon^ veriset, tapahtmnat to^
kak. 18—20 p.. antoivat osalle eng­lantilaista
sanomalehdistöä veruk­keen
avoimesti kaimattaa "holhcos-vallan^
poisottamista Ranskalta ja
sen antamista Engäannflle. Esim^
k i k s i "Near Easf» kirjoitti . n a r -
rask. 6 p. artikkelin Banaian ja
Syyrian sBthteista j a ^ti "Syyria
j a Palpstiman yhdistämistä Englan-j
i i n hölhousvallaii alaiseksi ainoana
keinona: nauhoittaa .arabialaisia:
On totta, että koko englantilai­nen
johtava sanomalehdistö; joka
näytteli arabialaisten; puolustajan
osaa,' ei ollut samalla kannalla. On
mahdollista, että Englanti ei erikoi­sesti
haiua. T u r k k i a suoranaiseksi
•naapurikseen Syyrian pohjoispuo­lella.
* Paremminkin olisi Englan­nille
edullista saada tänne kolmas
valta itsensä j a Turkin väliin. Mut­ta
EriglannUle on erittäin tärkeä
heikentäS' Ranskan . vaikutusvaltaa
Syyriassa j a hioda. sellainen asiain­tila,,
että>,Syyria suojaisi- Englannin
ylivaltaa - pohjoisessa Turkkia vas­taan
j a antaisi siten täyden vapau­den
Englannin taloudelliselle laa-jentumiselle.
' V ,
Kapitalistit kärsineet suuria
tappioita .
Osa;; Ranskan. . sanomalehdistöä,
kuten " L e Journal'? j a "Eclair'%
on J O alkanut taistelun sotilaitten
poistamisen puolesta Syyiiasta, a-jaen
tässä ilmeisesti Ranskan kapi­talistien
etuja,, jotka ovat sijoitta­neet
pääomaansa syyrialaisiin yij.
tyksiin. Kapinaliike on tuhonnnt
siiKkl- ja punvillaviljelykset tuot­taen
suunnatonta vahinkoa niitten
'ömistajilleV etupäässä pankeille. Nä­mä
raharyhmät, mitkä kannattavat
vasemmistolaisia, arvelevat, etä jos
sotilaat poistetaan diplomaattista
tietä, on mahdollista" saada korva­usta
Syyriaan sijoitetulle pääomalle.
Herriotin -:iryhmä taas toiselta
piiölen vastustaa sotilaitten pois
tuomista "Syyriasta koska Lyonin
kauppakamari, <mikä edustaa silk-kitehtailijoita
eikä silkkiviljelijoitä,
haluaa halpaa raäka-ainetta, " L ' A c -
tion Francaise"-lehti sselittää, että
nähtävästi vissit ranskalaiset soti-liaspiirit
pitävät - riittävänä säilyttää
laivastoasema Beirut-Tripolin alu­eella
ja hylkäliyät takamaat,^ mitkä
ovat aiheuttaneet niin paljon selk­kauksia.
Ranskan vaikutusvalta heikentynyt
Tavalla tai toisella ovat Damas­kon
veriset tapahtumat heikentä­neet
melkoisesti Ranskan vaikutus­valtaa
Syyriassa ja englantilaisten
eduksi: Mutta toiselta puolen taas
ei.. I t a l i a myöskään halveksisi hol-housvaltaa'Syyriassa
.rRariskan siitä
luovuttua. Puoliviralliset lehdet,
MussbJinin .äänenkannattajat, antoi­vat
-sangen merkitseviä^lausuntoja
aivan äskettäin tässä suhteessa.
Turkki taas puolesta*an ei ajat­telisi
kahtakaan kertaa käyttääk­seen
hyväJcseen ^ S y y r i a n tapahtu­mia
ja saadakseen takaisin pohjoi­sen
alueen tärkeimmän: kaupungin
Alexandrettan kanssa, missä turk-cräänlaisen
"kierto-sato" systeemin^kilainen väestö on enemmistönä ja
mikä on kylvänjrt tyytymättömyy­den
siemeniä syyrialaisten j a a i ^ -
bialaisten heimojen keskuudesaa.
Tämä kantaa nyt hyvin ansaittua
satoa. '
mikä luovutettiin Ranskalle.
, Kansainliitto, mikä v. 1923 uskoi
Ranskalle tarkasti määritellyn hol­housvallan
Sysmän y l i tarkoituksel­la
"sivistää S y j r i a n väestöä, jolla
on niin suuri luottamus Ranskaan",
haukkasi suuremman palan kuin voi
pureksia eikä edes halunnut lähet­tää
komissionia tutkimaan tapahtu­mia
Damaskossa.
Mutta kaikki nämä herrat teke­vät
laskujaan ottamatta laskuun
•fäirkeintä seikkaa. Syyrian' kapi­naliikkeellä
on voimalähteensä ko­ko
arabialaisessa- idässä. Brittiläi­set
Itsekin ymmärtävät, että he leik­kivät
tulella. He ovat vieneet suur
ria sotilasjoukkoja Metullaa kohti
(Trans-Jordania) estääkseen liik­keen
levenemästä Palestiinaan. On­nistuvatko
he tässä, vai eivät, en
suuri kysymysmerkki.
* Syyrian • porvarillinen, kansalli­nen'
vallankumous on vasta kehi­tyksensä
ensiasteella.
Jos Syyrian sotavoimat jatkuvat
pitemmän aikaa, vaikuttaa se epdi-lemättä
kansallisen vapausliikkeen
nousuun edistävästi kaikissa Väli­merta
ympäröivissä muhamettilai­sissa
maissa^ Algeriassa, Tunisissa
j a Triploissa, samoinkuijn Palestiinas­sa
j a Egyptissäkin on tilanne muo-dostumassa^
sangen suotuisaksi kan­salliselle
vapausliikkeelle. Kriisi ke­hittyy
pahemmaksi. Kun se puh­keaa
ulos kaikella voimallaan, tulee
imperialistien tilinteon päivä ole­maan
hirvittävä. ' '
POHJOIS-ONTARION OSASTO­JEN
JA RYHMIEN JÄSENILLE.
VTorkerin' asiamiehenä piirissänne
IcierteHee toveritar Beckie
'' Bnhay
Ensiksi ti|Iee hän toimimaan Tim-minsin
j a So.; Porcupinen ympäris­töllä
j o i t a k ih viikkoja j a sitten jat-käen
K i r H a n d Lakella, Nev? Lisgar-dissa,
Silver Centerissä, North Co-baltissa.
vy.m.