1925-04-25-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No, 49 j TAFAUS J M b o T M i , Oat, jok» ti»»!, torrtri j . J«t»«t«t ' T « f s l t t s | s i: A B - K M E U . ' ABVOVAABA. VAPAUS (Uberty) t l » «nly «f«»n pf Sinnldi Workew In J^n«da- Pob- BdMd fn Sodbnnr» OnL, «rery Tocsdsy, Xhonday .and .'^'I^Srtercd st the Po^ Offiee Pepartment, Ottava, " elaif laattcR Mi . General advertuteK rate»^l5« 9er coL Inch, Mi- Bfanitm ebarge for «ingfe in»ertIo» 76«. The Vapa« Ja tbe bert advertisiac medinn anong the. Fumisb g^PeojIe^'1n:'Canada.: f "V ' ' - " mAUSHINNATi . Canadaan ykai »fc $i,00, pooU Tk. 12.25, kolme kfc '^InJjsJStoiSSJifsnomeeD, ykri -fc f5.60, jmoli vk. -18.00 j « kolme kk. $1.76. , - Tllaiiksia, jolto ef »euraa raha, el fci»3a lähettämään. aaKri a«iareie«ten loIUa on te^^ ' m ' Hfatain lehteen aijotut ilmoltokset pitää olla kont' Ual$Ui laoantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain tehteen toiBtains kello 8. _ : JOB ette milMn tahanaa «aa yaatoosta ensimaiseen kfajeeseenne, Mrioittakaa nodellaen liikkeenhoitojani fleraoonallisella nin«<IIä. J T V . XANrTASTO. Liikkeenhoitaja. Vappusaarna . Vappu on kansainvälinen työnpäivä. Tänä vappuna tulevat IcaHduen maiden työläiset kohottamaan yfa-teisen protestinsa kansainvälisen kapitalismin saälima* tontä isäntävaltaa vastaan, tatkistamaan viime vuoden taisteluita, sen voittoja ja häviöitä, ja uudistamaan -muätttunattoman valansa käydä taisteluaan siilien aatdc* ka^ kunnes tulevat clens^n vapaita ja .kapitalistisen järjestelmän synnyttämä epävarmuus tuhottuna. ' - Kansainvälisyys, Tänä päivänä tulee, kansainvälisen työväenluokan J^^^velJelliset'tervehdykset kaikumaan yli valjdauitain, ja 'iaattamaan; k^ldden' jäiden työläisten tietoon tuon , toveruushengen, joka on «eurarfc^ yhteisistä kärsi- ?: .m)*»istä ja yhteisistä taisteluisVa,' , Kapitalismi. ^ i ' m r,- y Entiitään petomaisempana, ja aäälimattömSmpariä isiin^y nykyään kapi^lismin mahti^ ehkäisteii' tydläU ^ot^päasemastäaiihen .vapauteen ja liyvinvointiin, | o i ^ 'ttuii yhteidcuntajärjestelmä tiilee työläisille antamaan, ''\,|a'jöta kohden työväenluokka pyikii. Antdtoon tuon ^{»aiiinäärän kangastaminen tänä vapunpäivänä heill| , tnd^ voimaa edessään olevia taisteluita varten. Yfa^ ,^:dte«la maassa toisensa jälkeen riisuu ^pitalismi pääl* ^|:^^'talb,näennäisen pyhyytensä ja demokraattiset vaatteen- ^r^aaitja pukee päälleen j u l k ^ t i ja tdänaillen fascisti-mm 'Europa». Yomia vastaan^ ovat kansainvälisen taisteltdcenfän Idr&aita valosoibtoja. * . Canadan Vieläpä Canadassakin,työläisissä alkaa nykymään betSavaa luokkatietoisuuden- merkkejä' Työttömyys-probleemi on kärjistynyt äärimmäiseen huippuunsa.' Alhertassa ja Nova Scotiaasa kiristää tydläsiä nälänhätä. Mutta siitä huolimatta liitto- ja maakuntdballituk-set Bi}itolaispolitlikallaan lisäävät oituodestnankin suurta tyottdmäin armeijaa, joten tyottomäin kurja tilanne käy entuudestaan kurjemmaksi. ICaSdu nuo seikat osottavat työläisille, että kapitalismi ja kapitalistien poliiuiset puolueet ovat työläisten valollisia, ja että työläisten- todellisen valtafoistelun täytyy muodo^Äua taistdldcsi poliittisesta vallasta. Kapitalismin rappeutuminen. Sitten viime vapun .ei kapitalismi ole osottanut minkäänlaisia voimistumisen meiHkejsL Tyottomäin armeijoita on j (laisessa maassa. Europa on edidleen-kia aseistettu IdrL Luokkainväliset yhteentörmäykset kärjistyvät kaikissa maissa. Työväen tehtävä on selvä; järjestäytyä poliittisesti, ja taloudellisesti ratkaisevaan taisteluun, elämän ja vapauden saavuttamiseksi nykyi sen orjuuden ja kurjuuden tilalle- Vapunpäivä. ' Vappu on meidä^ päivämme. Tänä päivänä me kokoamme uutta voimaa, energiaa ja päättäväisyyttä.^ Meidän 4ehtävänämme on kapitalismin Bastiljinktddsta minen. Ladcea duden yhteiskunnan perusteet Ottaa poliittinen valta vihollistemme ja sortajaimme käsjstä omiin jkäsiimme. Jc&taa jf^ddcoijonmie työväenluokan kapina- armeijassa. Nostaa punalipumme t&maten korkealle liehumaan. Kukistaa tämä köyhyyden, puutteen ja pa-hennidcseii törkeä yhteiskuntajärjestelmä. ' Se on meidän tehtävämme samaten kuin tämä päivä on meidän päivänme." Kohti tulevia taisteluita. Kohti ^v 'Kohti sosialismia» r Kohti kommunismia. \'., :-^Ktkn nuotta »itien' katselivat, maailman työläiset i l M I i n Stdcsan työläisten lisääntyvää kapina^aimei^ ;'jaju\He olivat varmoja,siitä, että Saba toisena työ- (iV^^vSenluokan .tasavaltana^ tulisi 4iatämään vounansa yh-teen Vimäjan työläisten ja talonpoikain Neuvostovallan 'S'" kaxAsa. Salcsan työläisten kapina-aimeija marssii «teen päJuru ja Iisasi voimiaan. Sdcsissi jalhyringenissa oli ^\ VaKän aikaa sosialjstis-kommunistinen hallitus. Berlii* ntssä kapitaljsMnen hallitus toisensa jälkeen kukistui^ eivät kyv^eet «hkäisemään kapitalistisen talou-^ den »appeutumista, eikäclauhduttamaan työläisten kas-vavisa 4yylytaiattÖittyyttä. . v ^ " ' - , ' Fascismi. '^'Mutta, Saksan porvaristo; sosialidemokraattien Avustamana volnustautui hyökkäykseeiu Ke^ku^allitus fiu-vattäi Baijerin jpjestäa valkoista arniKtijiiansa., Kriitil^ lasen hefSkea lulloii* ISdcsan hallUtis; Aiukamas valinia^ tautnen Baijerin rojalistisia jodtkoja vastaan, alotli hyökkäyksen,, murskasi Saks|n hallituksen, julisti Kommunistipuolueen laittomaksi; sulki sen kirjapainot ja lakkautti, sanomalehdet; lyhyesti sanottuina» m u r ^ i ' työväenliikkeen ja polki kapitalismin rautakoroa ay- ] vätle Saksan työläisten heikkoon vatsaan, lisäten siten ^kapitalistisen diktatuurin rikosluetteloa. > Daives-suunni bbnan täytäntöönpano on alentanut Saksan työläisten elintason kulitasolle.. ^Amerikan finanssiporhojei)' ryh mäikoettaa »m')»utta orjuuttaa SaksaiSi työläiset «ettraa Van tummenen vuodeiy ajaksi, ja pdkottala heidät mtk' samaan '1914—1918 vcrikylvyn kustannukset. Dawe8. . auunnitelman vaikutuksesta et tule yksin Sakaan työ- .;väfi;ilu(Akä kärsimään, vaan sen seuraukset ^tulevat lopullisesti koskemaan kaikkien maidoi työläisiä. Cana ^ dan. työläiset, samaten kuin Europan maiden työläiset' kin^ tulevat saamaan työttömyyskuurin, elleivät taivu työskentelemään myöskin kulipalkoilla. Davres-auuiini teloid voidaan py^kaista olemattomiin ainoastaan kansainvälisen työv^nluokan yhteisillä ponntttuksillo. Britannia, • Meidän juhlat Kuin jumalten juhlihia muimnsin sm hajoita heimojen lapset, pyhä haltia juurelle iuhripuun - ^ toi^naoret ja iannajtuutpset, ' niin riennämme juhlihin yhSt ja yhä,^ riiinainian on joku Ifoltio pyhä, mi, arktsteOr pavien pairuaUaan ' tuo henkeä, intoa, lohtuaan. ^Monet kaatui jumalat, uhripuut, moni valkeni väri ja vaate, moni halko hurmasi aikanaan, moni tenhosi usko ja aate, \ mut sammunut ei ihmissielujen nälkä, jäi pUvihin yhäti onnensa pälkä, jäi yhäti kaipaus, aavistus: - OB löytyvä suurempi lohdutus! Tuo ajatus, aavistus ammoinen, pyhä kipinä kirkas ja lämmin, maanpiirin jo valona pilkottaa yhä eloa elvyuävämmini — se •nousevi niinkuin auringon valta, mi talven ja yön, jään,-usvien alta maan loihtivi valoon 0 ja vihreään ja sydämet elämänsykintään. ^ Brittiläisen työväenluokan edessä on työttömy>-s ny kyääh, yhta uhkaavana kuin se « l i neljä vuc^a sitten, huolimatta-; Britannian pqf\-aristonyrityksbta^v^ silta kiusallisesta pi»hleemista.' Klbittäen toivottoman tilanteensa kapitalismin v^itessaj ovat militutttiset Britannian työläiset oi^anisoineet. ainmattiiiikkeeseen elinvohnaisen "vasemmiston, joka tulee/olemaan teho! i^if^, /aana työväenluokan voimain >4idi^stäjänä kapitalismin |^'„ - joukkoja vastaan. ' ' ^ _ Kapinahengen lisääntyminen. X - .jMfno.toivorädcaaJt nmkit ja yhäti loääntyva kfiipinf^; liimssr aiucomaidoi' vtieatpn teslttttdessa, y h d i s t e i^ kät^ Venäjäit proletariaatti, v a i a ^ j| i^^jj^yvykkäimmän' proletaarisen" valtiomie- ^^i^t^ii^litti^hnatta::;^ Reunavaltioiden sotapuuhat Isvestian kertoman mukaan on Suoinen' ulkoministeriö Neuvosto-Venäjän Helsingissä olevan edustajan Tsemihin kyselyjen johdosta virallisesti vahvistanut sen tosiasian, efl[a\re(MiavaAtoi«enyfeM kutsutut Riikaan yhteiseen neuvotteluun. Ministeriön selityksen mukaan neuvottelukokoidcsen varsinaisina osanottajina ovat Puola, Latvia ja Viro — Suomen ja Rumanian edustajien ollessa saapuvilla neuvonantajina. * Luotettavista lähteisjiä saabiainsa tietojen perusteella ilmottaa lehti, että näiden neuvottelujen kärki ei ole suunnattu ainoastaan Neuvostoliittoa, vaan. myös Saksaa vastaan. "^Pääk^ymyksinä' ovaSi> yhtepmnen smv^n UikehmnalUpano\aseellism^^ Neuvostoliittoa vasUtpn; Neuvostoliittoa ja Saksaa vastaan 4ähd^ sötilaaUisenliUon: aikaansaaminen, seka noiden kahden VOIUM toisistaan eriftjaminemt Sa* inalia koettaa Puolan edustaja taivfittaa näitä; naapureitaan olemaan sdcaantumatta asiaan^ jos Liettua^ Ranskan subkiunukseljla^y^iltäisimiehittää^^^^P taisesti anastaman Memelin. Suomen uudenvulkoministerin Idmanin niinkin suora tunnustus »Suomen osdl^stiudesta Riiassa pidettyihin sotaneuvotteluihinYon jo sjnään merkillepantava. Sille antaa lisävalaistusta seuraava virallisen Reuterina toi mistön lähettämä säUcösanoma Lontoosta: Englannissa oleva Suomen lähettiläs, Roytil - United Secvice Institutionin' kokoidcsessa pitämässään puhees sa^ lausui m. m.: *Me suomalaiset enime haluayoUa missään Jekemisissa Venäjän tai' venäläisten kahssai' Meillä ei olfi heidän kanssaan nutäänyhteistä.^< M emme ymmärrä heidän kieltään, emmekä halua sitä ymmärtää.. Jos yhteentörmäys syntyy, niin me aiomme puolustaa itsemme, ja me olem tykseen, että: meidän puolustttskysy^ ei ole sellmhen, pulma, jota olisi mahdoton ratkaista. * Suonten itiyötätuntoisuuden täytyy aina suuntautua Ruot-siuu Kysymykseen, mitä me^^^o^ Venäjiä saa-neetf täytyy-meidän vastata: Ei ktrrassaan mitään.* Nuo eri tahoilta yhteni aäcaan tulleet tiedotukset erinomaisesti tukevat sitä käsitystä, mikä) meäuiläbissä piireissä kaiken aikaa on ollut reunavalHoitt^viime^^ aikaisista aHccristaneuvotteluistav Nyt tämä; k M senime on liaanut virallisen vahvbtuksen yhden osak' kaan — Suomen — puolelta. ^Kun tammikuun puolivälissä pidettiin Helsingissä Itämerenmaidenniinisterienneuvotteluf niin virallisesi ilmotettiin vain ke^ustehavan «yhtebiä etuja» kokevista kysyanyksbläi.' Multa jo «illoin voi näiden neu-voittelujen suureita ^Salaperäisyydestä arvata, että kysy mys ei ollut mbtälniuuusta kuin taistelusuun^ Neuvosto-Venäjää vastaan. Suurvaltojen keskm oli tekeillä neuvostovastainen/kokoomus, joka tarvitsi näitä reunavaltioita yälikappaleekseen. Puolan ulkovirastosV ta niinä aikoina selostettiinldn eräälle Pariism lehdelle, että «tähän asä on itsekukin maa kohdastaan saanut taistella polsevikkipropagandaa vastaan», mutta nyt oli «läheisempi yhtebtoimiida» kyseessä.'^^ Nyt on tuo siisti homma edbtynyt a^^leen pitemmälle. YteisesSomnat jo nenviottelevat yfatebestä hyöldkäysmarssbta siäien maahan, jonka kansaa ja kielis '-—saaUldca nykyistä valtiomuotoa «ei haäuta ymmärtää». Leiidtään tideHa varsin varomattomasti. Koko homman >tdcana, sen alkuunpanijoina ja kii-hoitajina ovat sutuvallat, ja niiden etimenässä kansain' Ikipimeänr kahleissa huoanneen .valo-tenhovasUnuhinaukee, pois elämän synkeä toivottomuus ' ja vaivansa, pelkonsa raukee, ' vaan valtaisno' kuohuu elämän^ tunto, sen halu ja voima ja taistelun kunto ja^ suurena, kauniina kangastaa tulevaisuuden ihmisen onnen maa^ Suur ajatus;'%meitä aikaan saati, ikijäätikot murtavat jäänsäi\ ikicdhaiset itsensä ylentää, ikiorjutut nostavat päänsä, se min olit mumosin sorretun: haave ja verisen.. sortajan pelj^ty aave, sen oUt nyt päämäärä taistelijoin^ sen olet nyt, selkeä totuus vain. Kas kuinka sa kuohutat Europaui olet pimem^^asian hurma, ; suun ^kinta>^ %tamissa Amerikan olit orjuusvaltojen surma! Ei valtioviisaus vapahda 'niitä, ei joukot, ei juonet, a julmuudet riitä sen tuomion päätöstä parsimaan \ ' min aika on piirtänyt historiaan. Kärsimyksiä polvien metmeiden ei palkita voi eikä kostaa, vaaakärsijät nykyiset lapsineen voi kurjuuden^ loasta nostaa: ei mttuta kuin oikeus maassa vounaan, ei muuta kuin työkello hukille soimaan, niin kaikille kylliksi aniavi maa r > jf vapaus kannelta kaiuttaa! Siis nostamme, lippumme hulmuamaan sinikirkkäan taivahan alla^ niin yhtyen maailman mUjaoniin ^ teon tiedolla rohkaisevalla, — ja'vaikka ne silpoisi viirimme vaatteen, ei riistetä hehkua elävän aatteen, . ei aurinkoamme,- mi lämmittää, kon^ kypsä on tekojen tähkäpää. Työpajojen palkeet-^pauhatkoon, savupilviä naurakoon mamtnon, ; käy sielläkin kalkutus kiihkeään^ vapautemme valtavan sammon, työn laulu, ei mammonan mahtia soiva, vaan tekijän suuruutta ihannoiva, sen laulava voimaa ja kunniaa y\ :mi kaikkensa uhraa ja uskaltaa. , Suur ajatus, vapaus kuolematon,^ • se vereesi. syöpyä anna, pyhä alttari luo sille sydämees ja parahin uhrisi kanna; sen suitsuta tulta, kun pimeys uhkaa, sen puhalla hiiltä, r sen kohenna tuhkaa, ja jos näet joskus sen sammuneen, piin viritä, viritä uudelleen! f • Ylös yksilö, ylemnui yhteisyys, päämäärä on sdvä ja suuri, valistuksessa valtava ohjelma, luokkatiedossa luokkamme muuri; ja Hippumme juurelle lapset ja moret, kas heistä on nouseva vartiovuoret, hejippumme ylhäällä voittohan vie,' ", " jos kesken on päättyvä meidän tie. " ^ Aku Päivk vä, on tääHä «mricanpnniiBEa sia» knistetto onnen koettikseen. remj^osaiset d i niin kotsntot n i . kaat aJkavat nhkapelinsä kfln». ajoissa, j a me £nmt jokanen vnos. olemme onneamme koettaneet <«ä». ton ompeluseuran myyjäiässä, jota taas saamme tänäkin vnoaua koefc. taa, Ompdaseura on kaäen taltea aherfaxuit/ja nyt -rielä Tiime aikoi, na hankkinnt hnomaton cainasaa rahaa, joHa aikoo ostaa hyiöä ja arvokkaita voittoja, joten jmpäris. töllälan olevat suomalaiset ottakaa-pa huomipon j a lähtekää onneanne koettamaan. Ttmä vaan näin aikai, seen siksi, että jokainen tohdal-tamme koeta»mme varata jojtaiin 'kymppisenttisiä, joilla jo -päSseta-me pelin alkuun. Tilaisuudessa e i tettävästä ohjelmasta y.m. myöhem-min. • Eri pfukkaknomlta CHASE 1 1 I V E R , B . C. t -lanaaittvilisen kai välisen vastavallankunmuksenpääyllyttäjär^^^^i^^ hallitus Englannissa,' "^no •.pienet jreunavalt^ . ovat täydelleen suurval^jen imperidisamm iäuti^n^onsia^ « r _ : u » . - _ s i j ^ .-I j^ui menestys <<Ei kiikaan de sepi» syntyes^^^^^ Meidän tulisi muistaa ituo otsikossa oleva lauseaina silloin >knn joudumme läokkappkimjrksiss^- mepfieUaisten teh^vien auorittajiksi, joissa tarvitseisi olla koko joukon kokemusperäistä tietoa ja taitoa; Alotekylqrisyyden 'edlle y loihtiminen kaikissa tehtävissämme, on enBimäir nen ja tärkein edellytys, jos mielimme saada joukkotoiminnan käymään itsensä joukkojen kautta Ja joukkojen eduksi. ^Sen' tehoistami-nen alkaa käymään nyt sitäkin vält-tämättömämmäksi mitä peiinpohjai-semmin . täydymme luopua .vanhois-ta toimintamuodoista i;. <sosialidemo-kaattisista) ja pohjaamaan toimintamme uusiin S. Kansainvälisen krisialloimiin uomiin.. Voidaan väittää: "kuinka sokea sokeata talnttat^' mutta muistakaamme — Venäjän proletaarit suoriutuivat voitollisesti vaikeimmis-takin tehtävistään j a ilmeisesti t juuri siksi että ymmärsivät' tehtävänsä yleispiirteet teomttuMä, - No onko sitten; meille Canadan työläisille - kokonaan mahdotonta ymmärtää vallankumousteorioita.? •4- EikS' mitä? - Tarvitsemme vaan viitata niihin ilmiSihin, joita* nytkin on havaittavissa katkkialla siellä, missä työn ja pääonian välistä tais-telua käydään, kuten terSsf ja Mvi-hiilialueilla Nova Seotiassa ja K d - liovuörilla. Hutta mitä me nyt etupäässä tarvitsisiiiime? — Alotekykyä, ku^ ten alussa jo maiB!tdn.< ;fräytyy uskaltaa xyhtyä johonkin, jossa ko-kemnsten^ opettamina - kasvamme tehjtäviemme tasoite. Kun on ky^ symyksessä vanhojen menettelytapojen hävittäminen jau uusien muodostaminen niin ei i n d t a i^kehoiteta riihen sUcsi että jossakin • riedetäin tää «en tärkeyttä j a siksi että olemme estäneet nekin, jotka olisivat jo ymmärtäneet j a halunneet uudistuksia toimeenpanna, huudahtamalla: ei meillä ole kykeneviä toimitsi joita! Tallätavoin olemme tuhon neet alotekyvyn' joukostamme ja mieluummin tyytyneet vaan iraa-muttis meidän eduillemme ei ole' solamme; joka kuitenkaan käytännds^ sä ei ole ollut muuta kuin tehoisa jarmlaite y jouldcotpiminnan koneistossa! ' Mutta ettei olisi niin aina,* voimme ottaa varteen yhden vissin seikan —^ sen nimittäin että pyhä Pietari' 'ei meille toimitsijoita, tiputtele; ; porvaristo, taas tyricyttää. tuu poikkiteloin eteemme, hänellä veliasta käyttää. porvarien lahjoitta' mia. toimitsijoita^ jää jälelle vaan Jrksi mahdollisuus: inavatua ne omista jonkoUtal. Se taas suoritetaan : siten että asetamme tehtäviin niitä tovereita, joita meillä on, kyllä tyoaikaajvoittain tekijänsä neu-^ voo. :UudistU8ten täytyy astua etualalle, sillä vain niLden kautta voimme mejlaodajou]dtoja,c joiden historialliseksi tehtäväksi, p ^ o l a i n mukai-sesti, tulee vanhan mädän yhteiskunnan kukistaminen j a uuden,"jer-veen tilalle luominen. . Jo)ca näissä pyrkimyt^sä aset- <iua poikkiteloin .eteemme,; hänellä on silloin vaan kysymyksessä yksl- ISpyyteet, tai i>orvariston r-- m ei työväenluokan edut. PuskajussL —^ Jos aiot tyhtVä johoiddn, muis- .ta silloin yrityksen laatu. Vaiidca niiden taloudellinen menestys :.]^ääasiä^^ riippuo' yhlebymmarryksestä ja yhtebtyösta^^ Venäjän kanssai,ld3iottaa nuden räoisd ka näitä-pkniakansoja taistduun, jolta n i i lk dos^a hirvätaVän;verbeksi sdiiaiKdBi. Renmn^älti-oitten nykyinen^fKiIitiilka joloaa m tunnatt pagrtadle. Ja imperialisaun kaHehtimina ne rientivät^siti M i d a i . J«s esimexldksi menet kylpemään^ niin tehtä^, vaan aikri että kaak- ajattele ndtä tavallisesti ta. *iaU« ttytyy min lÄhtua J^lpn»aikassa: ihmiset riellä n&ni^^iolneet ovat ^p^^-.toiimnnassa; 'tunkevat toiriansa;, lykkivät toirian- Kysyn^läessä ei Moleykntt puolueen Jdiben muuttaminen./vaan kommv- "Voit «uhallisemmin ryhtyä toimme- V - • sa. sättJTOts^ja «^^^ iiistueen - kasvatu^yöhSn ryhtjn^ nen.' niin nuorisoa^ kuin vanhem-manldn väestön kedcnudessa. Tähän asti olemme aitnS o n n i s t n i^ perin .vähän j a ^»^äusiv siksi,- .ettemme ole jaksaneet: vielä ? ymmärsi, kun sanot itaeUeri: «tahdon kyl-piessäni «äilyttiä luonnoUisett. mi»- leutasaisutitenii" — ja sam6in kai- E^ktetos. Torooton imlism Oiaston kokoaluetsa huhtikuun 19 päivänä yhtyi osastoon Hilja Kingelin, Toivo Lehtonen ja Uuno ;WaIden, jotka 'täysillä oikeuksilla hyväksyttiin. New FinIandin>osaston rakennusrahaston hyvacsi keräyslistat otettiin huomioon ja keräjiksi valittiin O. Jokela ja P. Mertanen, Myyjäistoimikuntaan valittiin p. Peltonen, A. Rae, B. Toukoniemi ja O. Korpivaara. ;. Vappujnlistusta jakamaan valittiin seuraavat: Kivi,; Mertanen, Pakarinen, ^Pirttinen, Latva, Neil, Bergdahl, Nurmiaho ja"^ Niiranen. Canadan Työväenpuolueen edustajakokouksessa ollut edustaja tov. S. -G. Neil selosta kokouksen menoa. Samoin toy. Pirttinenja tov. Ahl qvist, Vappnkoiiiiteassa : oleva osaston edustaja tov. p. Mertanen iliöotti vappujuhlia vietettävän Queen puistossa alkaen kello koline iltapäivällä; ja illalla kello kahdeksan Labor Temppdissä.; Molemmissa tilaisuuksissa puhuu ^tpv. Mclachlan Nova Scotiasta ja. useita :paikallisia puhujia, sekä; monenldsta .muuta ohjelmaa, .joten osaston jäsenien' ja koko paikkakunnan suomalaisen väestön toivotaan' ottavan runsaslukuisena osaa tähän kansainväliseen vapunviettoon. < Vappukömiteal^ päätettiin maksaa osaston vero viisi dollaria, joh'^ ka komitea kantaa Jokiselta osas-totta, jonka edustaja on vappu-komiteaäa. Vätatnosa on sen näytelmän n i mi,' , jonka osaston näytehnäseuia esittää lau^taina toukokuun ;2 päivänä .':.SnomaIaisen seuran. huoneua-toUa. Paikkakunnan väestö yleen-sä intää hnvbiäytehnis^ ja sitä ön Vihtahpnsnkin.^ joten TläytdrnS^en^ ra a toivoo vihtahousnlla saaranSa katsomon täyteen nauravaa yleisöä^ JSiHä nauramaan '^Hhtidiöt^ epäile^ mäitä pakoittaa, vaildcs ei niin lia^^ Ina Oliakaan, joten ykdsön toivotami pitävän mielesäUm jä kertovan aa»- purilleenkin ^^^htiihoasnn esityril-lan, y joka on' laaafittiria^^^^i^^ 2 päivinä «Dcaen -keBo kahdeksan. ViatMtiaa piivS, toidtoVSi Työttömiin «rmeijaa lisättjin taas junankin saaren kaivostyöläisten keskuudessai sillä juuri näinä päivinä .pantiin U A "Exten^on" kaivoksesta noin 240 "mainariä" pois työs-tä. /Kaivos kuulun Canadian Collienes (Dunsmuir) Co;n, joka omistaa useampia hiilikaivoksia täi-lä saarella. Mikä sihnäänpistävintä ja julkeinta ironiaa, herättävä tässä miesten ' väliehnyksessä ilmeni on se,- että viikkoa - paria ennen sama yhtiö laittoi ainakin kahden tä]^ läben kaiyoksensa päälle ilmoitj^k. sen "mainareille", että määrät^ aikaan mennessä tulee olemaan kai-vosisäntien puolesta"* tarka^us kai-voksissa, johon mennessä tulee jokaisen "mainarin" hankkia määrätty määrä lisätyökaluja itselleen. Sisältäen tämä työkalujen paljous-' määrä aina niin äärimmäisyyksiin menevää kuten esim., että jokaisella "mainarilla" täytyy olla työpaikassaan -8 "pikkaa? ja sitä myöten muita työvälineitä, vaikka hiiltä ei; edes niissä kaivoksissa irroteta yksinomaan "pikkaamalla/', vaan sitä irrotetaan ampumalla. Kaikesta päättäen .vnäyttäätodennäköisdtä, <että ikoz^oratsionin tarkotuksena' oli saada täysinäiset., työkaluvarastonsa tylgiin myydyksi "mainareill e " ennen miesten työstä pois sulkemista, koska ^kaivoksissa tyos- > kenneltiin . ainoastaan yksi päivä; sen jälestä,, kun tämän ultimatun-min aika oli loppuun kulunut. Tämäkin' työstä pois sulkeminen koskee taas todellisuudessa useampia^ satoja nälkäisiä suita, kun otetaan huomioon näiden 240, "maina-' rin" vaimot ja lapset. Sen tilan»; teen . tuntevat parhaiten kaikki ne työväenluokan jäsenet, jotka ovat kädestä suuhun eläjiä, joille työttömyystilanne merkitsee entistäkin niukan "Elintason yhä alemmaksi painumista.- Huhut Tcertovat edelleen vielä tobtenkin yhtiöitten kaivoksista lisää raatajia joutuvan tyottomäin armeijaan. Olisi toivot-, rtavaa, että nämä tällaiset työttömyyskaudet: olisivat opetukseksi niille sadoille /Nälkäisille suille, jotka taasen tälläkin saarella tällä kertaa joutuivat sen: kohtalon uhreiksi. Opittakoonnäistä se läksy että: , Työttömyyttä tulee meillä työväen- ' •luokan jäsenillä «olemaan, niinkanan 'kun- nykyinen järjestelmä on olemassa. Ainoana parai^nuskeinona siihen / on niin ;ollen syyn poistaminen. Ja tämän syyn, tai toisin sa-i noen . kapitalistisen' järjestelmän, poistamisen jälkeen,. kun kaivannot kuuluvat kaivosmiehille ja teollisuuden' kontrolli, työläisille, vasta silloin, voidaan nyl^iset kriisit ja työttomyysprohleemit välttää, kun •. tuotannon ja jaon perusta muutetaan työväenluokan eduksi, s. o. kulutusta^ ^^ikä liikevoittoa varten. Ouutonjne toimeenpani keräyksen javmarkkinailtamat tJc. 4' p:nä No- ,va Seotaan hiiknkaivajain lakkolaisten avuiftamisekri, joka tuotti yh- «tebesti 168.75; josta kiitos yleisölle , uhrautuvaisuudestaan oikean asian puolesta, kuin myöskin auttaessaan sikäläisten hiaenkaivajain hädSnr alaista tilannette^ heidän taistdles-saan^- Bes^oa ja yhtä Canadan mah- - tavinta pääoäuanahtia vastaan.^ Silla kun laajemmassa mittakaavassa katselemme -täis asiaa, niin on heidän taistelunsa myös meidänldn taistelu^nune.', JCaBMkm^UutS fcSjliSlistSa jnhla-päiiraä , vappua' tullaan vietSmSän K. P. S. J . Chase Biverin ja La smitlun osastojen jAteisillä vonniua Cob Treen "kontrilla", josta a j j ^ ja paikasta Bmotetaan myoskm vielä patkallbestL Taricotnkscna oliri saad^ näistä juhKsta, työväen luoJ&anakökannalta katsottuna raot. terveet ja voimi&kaat työläisten ! »• ^VätjuHif kun näitten osastojen yn* tebaia.. voimilla on mahdoUisnas « - . kaan saada. Juhlain pääpaino tsa-dotaan kohdistaa työläisten y M * ^ ^ liittymisen taipeellisauden ja ^ dea « i f tadiöni jÄäoman | a ^ väenteökBo väB^n jyrkkäin ^ ^ t a t i i aeivittelyyn. — F. Kivelä. ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 25, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-04-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250425 |
Description
Title | 1925-04-25-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
No, 49
j TAFAUS
J M b o T M i , Oat, jok» ti»»!, torrtri j . J«t»«t«t
' T « f s l t t s | s i:
A B - K M E U . ' ABVOVAABA.
VAPAUS (Uberty)
t l » «nly «f«»n pf Sinnldi Workew In J^n«da- Pob-
BdMd fn Sodbnnr» OnL, «rery Tocsdsy, Xhonday .and
.'^'I^Srtercd st the Po^ Offiee Pepartment, Ottava,
" elaif laattcR
Mi
. General advertuteK rate»^l5« 9er coL Inch, Mi-
Bfanitm ebarge for «ingfe in»ertIo» 76«. The Vapa«
Ja tbe bert advertisiac medinn anong the. Fumisb
g^PeojIe^'1n:'Canada.: f "V ' ' - "
mAUSHINNATi
. Canadaan ykai »fc $i,00, pooU Tk. 12.25, kolme kfc
'^InJjsJStoiSSJifsnomeeD, ykri -fc f5.60, jmoli vk.
-18.00 j « kolme kk. $1.76. , -
Tllaiiksia, jolto ef »euraa raha, el fci»3a lähettämään.
aaKri a«iareie«ten loIUa on te^^ '
m
' Hfatain lehteen aijotut ilmoltokset pitää olla kont'
Ual$Ui laoantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
tehteen toiBtains kello 8. _
: JOB ette milMn tahanaa «aa yaatoosta ensimaiseen
kfajeeseenne, Mrioittakaa nodellaen liikkeenhoitojani
fleraoonallisella nin« |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-04-25-04