1925-04-25-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
j V Kaanasto
KansaJntteQ
T a p -
terriMjtaie
A- W. Este
Heary Elbnea
lUIIKSIA MÄENLEIIDlllf
VÄLITTÄÄ—-
V A P A U D E N KONTTORI
Asiamiestemme ei tarvitse: olla «usiaimeluä kaikille erikielisine
*„st.spn lehdille, vaan voivat meidän adainiesvaltnuksillanune ot-
S Sinuksia kaikiUe allaolevifle työväen lehdille ja lähettää kont-
Sriimme maksan seuratessa miJiana.
VäUtimme tIUnlcsU, s m i M v i l k tyovIenleLdille:^
nAiLY W0RKER/Työväenpuolueen plivälehtL Tilaushinta
- vuosikerta ;.....i...:i.:.46.00,^^^^^^^^^ $3.50, 3 kuuE $2.00
FARMER-LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä- Tilaushinta.
Vuosikerta $1.25. 6 kunk, .65
THE YOUNG WOBKER,: Nuorten Työläisten Liiton kuukausi
julkaisu, Chicagossa. Tilaushinta, vuosikerralta....$l.00
THE YOUNG COMRADE, Työväenpuolueen lastenlehti, Chicagossa.
Tilaushinta vuosikerralta „ .50
WORK£RS MONTHLY, Chi(&go;^osikerta $2.00. 3& vuosik. $l.'2S
POHJAN VOIMA, Onla, päivälehti; vuosik. $10, puoli vuotta $6.00
TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3,kertaa.viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50
SAVON TYÖ, Kuopio, 3 kert viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50
TIEDONANTAJA, Helsinki, päivälehti, vuosik. $10; % v. $6.00
LIEKKI, Helsinki, viikkolehti; vuosik. $3.00; % vk. .$1,7^
TYÖMIEHEN VIIKKOLEHTI, Helsmki, vuosik. $2.50; % .v $1.50
UUS ILM, virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestjry New
i Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta $6.00
NY TID", Työväenpuodueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chicagossa.
Tilaushinta vuosikerrilta $2.50
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, ^Helsinki. Tilaushinnat vuosik.
$3.00, puoli vuotta ......,....~...t $1.75
NORRSKENSFLAMMÄN, ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi,
vk. $12.00, puoli vuotta . i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ............. $6.00
ITÄ JA LÄNSI, 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti,
Helsinki Tilaushinta vk. $4.00. % vk. $2.00
TUISKU. Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
kuussa". 16-sivuisena. Tilaushinta vuosik. $2.50, % vk. $1.50
KOMMUNISTI, Leningrad, vk. $4.00, % vk. $2.00
Kaikkien ylläolevien' lehtien tilaul^ista asiamies voi pidättää'
palkkioksi 10 pros. lehden hinnasta.
VAPAUS, .
' Box 69. SUDBURY, ONT.
Mer M Books
Vapauden liike ^on alkanut uudelleen valmistamaan sellaisia
kirjoja^ joista annetaan lasku niissä liikkeissä, jotka tekevät luotolla
liikettä, siiaCounter Check :Book'ia. . -
Mallit j a hinnat lähetämme pyydettäessä. Uskomme että
hintamme ovat alhaisimmat mitä saatte mistään ^muualta.' ;
V A P A U D E N KIRJAKAUPPA.
Box 69,.SUDBURY. ONY.
Kevät tautu
KcvätUaJu se oi, taas laauuina soi,
pyhä hempi/ys luaniioti täyUäS.
Puut Idiiiä luo btkkasti nuo
ihan kuin hä^neidoiUa näjrUaa.
Elo kuollut maasf' jo virkosi taas,
kun luonto njrtvieuaa juhlaa.'
Suur' sulho jo, iki aurinko
maaneidolle .lempm tuhlaa.
Kevot aika se on suur' verraton
sitä tuulikin puissa laulaa. ^
Vesi vapaa tuo, ja laineet nuo \
Taas rantoja lempien kaulaa.
(Mutt* ihminen vain, haa orja on oin'
Hän tunne ei riemuja näilä,
kun luonnossa taas, on eloa maass*
ja viettää se voittajan häitä.
Kevätlaulu se soi, mott' ihmisen, oi^
tää laulu ei kuulilta kieri,
kun rintaan sen, elon orjuuden
niin polttavat tunteet vieri.
Pian hetki ie lyö, kun pääUyvi yö,
kevät kansojen kauniina koittaa! ,
Suur vppaus tuo kun suloja luo, •
kevätlaulua sorretut soittaa.
M.. Rutanen.
Muistelma vuodelta
1918
OU tammikuun 28: p:n aamu
vuonna 1918 kun heräsin siilien, että
asuntoni akkun'kan koputettiin.
Nousin, otin tulen, kun samassa uudistui
äskeinen - T - kolme harvaa
toistansa seuraavaa: koputusta akkunaan.
Enempää en odottanut,
vaan,aloin pukeutua, sillä tiesin, että
olin kuullut Järjestyskaartimme
iokoontumismerkin. Vilkasin kelloa,
se ^oU silloin 15 miÄi'vailla kolme.
Painuin ulos ja lähdin nopeasti kohti
työväenyhdistyksen taloa, siellä
näkyi joitakin toisiakin kulkijoita.
Synkättä ja salaperäiseltä näytti
"torppa" 'ainä aamuna tulijan siimaan.
Ei tulia, mutta tarkkaan
kun katsot,'niin näit liikettä talon
joka kulmallai Ne plivat vahtipat-rulleissa
olevia punakaartil^sia, jotka,
siellä täyttivät ensimäistä velvollisuuttaan
V. 1918 vallankuinöustais-telussa.
Menen lähemmäksi, ,katsotaani
tunnetaan, ja niin pääsen' sisälle.
Melkein koko kaartin miehistö, joitakin
pitkämatkaisia Inktiunotta^
matta onkin jo koolla- Totisia ovat
miehet, kaikkien ihheissäydi nähdä
jännittyneisyyttä* ja toimintahalua.
KeskusteUaan ja arvaillaan,,mutta
useammalle on kuitenkin vielä tietämätöntä,
miten ovat' asiat todellisuudessa.
Tosinhan jo • edeUisenä
päivänä oli kuulunut huhupuheita
siirtymisestä työväen käsiin
PääkaapaRgissa, mutta- mitään varmaa
tietoa €i ollut. Viimeaikojen:
tap^tumien perusteella oli kyHä
«aikiile .selvUIä, että kysymyksessä
«a taistelu, mutta miten ja missä»
«ota oloin epätietoisia.,
Kauan emme ehtineet arvailla jä
kannuja valaa, kun meidät komen-jettim
riveihin ja kaartimme päal-
" « 0 piti meUIe, jotenkin seuraam
i s e n puheen: Toverit, i a a r t il
Eilen on valta Helsingissa
f«Jniyt työläisten kaain, herrojen
« « J ^ siKli kuin €ivät:.,^asseet
j ™ a n , on v a n ^ ja maata hal-
««ee nyt • vallanfatmaiAitpTlf«fcoTJ fyS.
Toimeenpaneva komitea.
Äotta emme ole idelä tSydelfisesti
aseman herroja, sillä lahtarien tiedetään
kokoovan joukkoja Pohjanmaalle.
Siksi toverit,- nyt lähtekäämme
täältä rauhallisesta kylästämme
taistelemaan sinne missä vihollisen
tapaamme.
: -Suuri oli innostus, raikuvin elä-koörihuudoin'
otti tuo 12o-miehinen
punakaartilaisjoukko vastaan maan
vallankumouksellisen työväen taisteluun
kutsun. Ei näkynyt epäilystä
kenenkään katseissa, rohkeasti,
päät pystyssä, mielet innosta palaen
lähti kaartimme tunnin kuluttua
matkalle R :n . rautatieasemaa kohden,
johon päällikkömme oli saanut
määräyksen aamulla saapua, koska
bdotettiin> lahtarien yrittävän 'sitä
haltuunsa; ^Niin paloi kaikkien mieli
mukaan odotettuun taisteluun,
että' ei muuten kuin pakolla saatu
ketään jäämään huolehtimaan järjestyksestä
kotikylässä.- - Näin : yal^
tavan innostavasti vaikutti tieto
kumouksesta maaseudunkin . työvä'
keen.
: HauIikoiUa: asestettuna ja vallan*
kumouslauluja laulaen marssi meidän
100-miehinen joukkohime R:n
asemaa kohti, mutta tultuamme ensimaiseen
10 km. päässä sijaitsevaan
"kylään "nousi tie pystyyö*',
sillä sinne oli.ilmoitettUj että asema
R:ssä on täysin turvattu, joten meidän
osastomme tulee palata takaisin
kotiin. Suuri oli pettymys kaartilaisten
keskuudessa; kun ei päästykään
lahtareita vastaan. Innostus
laski. "Mitäpä siellä kotikylässä
tekemistä", kuuli miesten tuumi-van.
Mutta ei auttanut, -totella tuli
ja niin sitä j » ä t . painuksissa lähdetr
tiin koUkylää kohden.
Tämä nyt vielä meni, joskin se
vaikutti miehistöön lamaannitttavasr
t t Mutta aina pahempaa seurasi;
perästä. Pari ^ivää tämän jälkeen-
sai kaartimme määräyksen, et-,
tä miehistö on laskettava suurimmalta
^ osalta hajalle. Jokapäiväisiin
askareihinsa. Tämä vaikutti ker-
]rassaan lamanttavastL End innostus
oli mennyttä. ''Vai ei meitä
tarvittukaan", kuuli sanottavan. - J a -
rostippMnoi maatyöläinen lakiu, jota
"äsken pnoäinen nauha, vällan-komonksen
; tunnus,- oli koiistsnut
päähänsä j a painui renkipirttaii Ja
peUoneu^^
Mutta ei kauaksi, sillä jo viikon
ja . kuukauden .perästä kutsuttiin
heitä uudelleen taisteluun ja he tulivat,
mutta ei enää sitä samaa innostusta,
ei niin välitöntä mukaan
antautumista kuin olf ollut alusäa.
Mukaan tulivat, tekivät kunnolla
tehtävänsä, mutta tekivät sen velvollisuudesta,
tehtävänä, eikä vallankumouksellisen
hengen välittömästi
innostuttamina.
Olen useasti sen jälkeen miettinyt:
miten taistelu olisi päättynyt,
jos vallankumouksellisten työläisten
Botajohto olisi heti taistelun alettua
vienyt kaikki joukot — joissa sil-loii^
oli innostusta ja' taisteluhalua
— lahtareita vastaan? Hublinmtta
kehnosta aseistuksestamme ja heikosta
vsotilaskouluut uksestamme : olisimme
suurella ihmismassallamme
ja vallankumouksellisella inhostuk-sellamme.
kyenneet > hajoittamaan
lahtarien joukot, jotka silloin myös
olivat kovin heikkoja ja huonosti
aseistettuja. . Lahtarit eivät olisi
saaneet aikac järjestyäkseeii ja me
punakaartilaiset ~ , taistelusta aina
uutta intoa saaden ^ olisimme voi-'
neet antaa v. 1918 luokkasodalle
Suomessa aivan toisenlaisen lopun.
Osuuskunta-lapsi
Jonkun aikaa takaperin kerrottiin
tässä lehdessä, kuinka Ranskasi
Isa eräs "isätön" pikku tyttö olisi
saanut kolme isää, kun joutui äidinisänsä
miljoona-omaisuuden |>erijäk-si
— mutta tuomari ajoi kaikki
kolme isänkokelasta tiehensä.
Toisin on nyt käymyt Kööpenhaminassa.
Nuohooja Petersen oli joutunut
likeisiin, vafkka ohimeneviin,
lemmensuhteihin erään neiti Eleonora
B:n kanssa. Seurauksena oli,
että neiti halusi korottaa liokikola-.
r i ..Petersenin äskettäin syntyneen
lapsensa isän arvoon . ja kunniaan.
Petersen ei oikeudessa voinut ottaa
valalleen sitä. että hän mahdollisesti
ei olisi lapsen isä, mutta
hän ei katsonut velvollisuudekseen
ruveta yksinään vastuunalaiseksi
pienokaisen onnesta ja menestymisestä
tässä mailmassa. "Asia: pn
sillä tavalla, herra tuomari," selitti
hän,' "että tämä lapsi on niin
sanoakseni : osuuskunta-lapsi, jonka
tähden minä. en voi ottaa yksin
-kantaakseni elatusvelvollisuutta. Oikeutta
myöten pitäisi toistenkin o-sallisten,
nimittäin sokerileipuri
Jensenin ja : soittaja Andersenin
suorittaa osuutensa."
Nuo - toiset kaksi osallista haastettiin
myös vastaamaan, ja kun
kumpikaan h e i ^ ei voinut valalla
ja, solvaamaan naphoojaa siitä, että
hän oli heidät sotkenut juttuun.
Nuohooja puolestaan nuhteli heitä,
kun olivat tunkeutuneet hänen
kanssaan kilpailemaan lämminsydämisen
Eleonoran suosiosta. Sanailu
kiihtyi tappeluksi, jossa kaksi oli
yhtä vastaan; luonnollisesti sai nuohooja
selkäänsä, : vieläpä niin pahoin,
että joutui -olemaan kotosalla
useita päiviä.
, Kun nokikolari taas ^koi olla
ulkomuodoltaan jokseenkin entisen
näköinen, tapasivat nuo kolme veikkoa
jälleen toisensa raastuvanoikeudessa.
Siellä tuomittiin sokerileipuri
ja soittaja 1^0 kruunun sakkoihin
kumpabenkin.' Jos noiden
kolmen osakkaan keskinäinen sopu
ei parane^;-tulee lapsen elatus o-suuskunnalle
^ikaa myöten kalliiksi
Baabelin torni
Y l i 300 vuotta sitten ilmestyi H o P
lännissä kirja, jonkiä kirjoittaja hyviä
hauskasti, yrittää oikein Tiume
roin osoittaa, että' olisi ollut mahdotonta^
rakentaa Baabelin torni.
' "Otaksukaamme, että torni olisi
ylettynyt kuuhun astl'^ sanoo hän,
"niin tiedämme sen\olevan yli 20,-
000 peninkulmaa asuuritaivaan' alapuolella,
teissä on enkelien asuinsi»
ja. Kun laskemme, mitä torni sil>:
loin maksaisi'ja miten mahdotonta
jolisi rakentaa se niinkin korkeaksi,
on helppo nähdä, .kuinka pähkähullu
koko suunnitelma o l i . "
Ahkera laskumestari jatkaa sit-puhdistautna
mahdollisesta i^desr
tään jaettiin' isän arvo ja. siihen
yhdistet:^ velvollisundefc' yhteisesti
kaikille 'kolmelle yksi kaiklden
ga kaikld yhden puolesta ^ niin
että pienokaisella^ nyt on isiä: riittämään
asti. enemmän koin monella
maalla lapsella onkaan.
Hntts sitte seurasi vielä jäUd-naytos.
Kun nuo kolme '^isää" yhdessä
olivat poistaneet oikenisi*
kaita, alkoivat Icflksi myöhemmin
baastettiu, sokeiileipori ja toimU'
ten: i
"Jos nyt torni olisikin ylettynyt
kuuhun, pitäisi sen olla lujaa työtä,
jokseenkin sellaista kuin Strass-burgin
tuomiokirkoto' torni, ja siihen
menisi yhtä monta kiveä kuin
seitsemästä maan kokoisesta maapallosta
yhteensä tulisi; ' M u t t a jos
olisikin voitu hankkia tämä määrä
rakennustarpeita, niin toki maapallomme
olisi pudota tupsahtanut a-las
— ; koska sellainen rakennus o-lisi
aivan liian painava sen kannettavaksi.
Jos ajattelemme senkin mahdolliseksi
ja että muurarit pitävät sei'
laista kiirettä, että torni nousisi
noin 1600' metriä viikossa — siihen
tarvittaisiin 4 milj. kelpo muuraria
ja- lisäksi oppipoikia ja hant-lankareita
melkoinen lauma — valmistuisi
torni 3,500 vuodessa, edellyttäen,
etfä kaikki muutoin menisi
laskujen mukaan.
Jotta mirararit voijnvat tulla alas
valmiin tornin huipusta, 'Jos heidän
terveytensä muuten olisi-koko jajan
hyvä ja he voisivat vaeltaa 7 pe-ninkölmaa
(päivässä,.: tarvittaisiin
tuohon alas kapuamiseen tasan 800
vnottaj ennenkuin ukot pääsisivät
maan kamaralle tervehtimäah tat-tojansa.**
"Minä «en tiedän, joka olen itse
kappaleen matkaa rakentknut,V lopettaa
Takennnsmestari; tozjo^kseen
pahaionioipien haukkumiset latturin
ladcemisesta ia potyHenuttstä. Ja
kukapa voi "kokemukBesta" puhoa
koin. se, joka on mnntamia
kynmeidi metrejä rdcenfaant!
koille «n muodostunut 'väkeviä: ^r»
töja; entiset ikilcoivat erämaat ovat
muuttuneet vehmaiksi, kukoistavikd
ruohokentiksi; miljoonittain merilintuja
ja kaloja on kuollut; vuosisatoja
haudoissaan maanneitten acte-
Iden ja inkmn luurangot ovat lähteneet
seilailemaan tulvavittojen mukana;
kyliä on^ huuhtoutunut jäljettömiin
j a koko rannikon maantieteelliset
suhteet muuttuneet ihan
toisiksi. Ennen kulki pitkin tätä
rannikkoa etelänavalta tuleva k y l
mä Humboldtin merivirta, joka nyt
joittenkin luonnonmullistuksien takia
lienee suuntaoymut ulommaksi
merelle. Rannikonvkulkee nyt hy*
Vin lämmin merivirta, aipa 75 iPah-renheitin,
ahteen lämpöinen, ja se
näyttää ,;tulevan Meksikosta, siis virtaavan
etelään.
Edellämainitun laivan kapteeni sa
useampia
lupnnonihahalla ja bedelmillisellS
_ ^ paikalla. Isompia ja pienempiä. Hy-noi,~'
eäTPeräii"rännikTlTrole^^^^ rakennukset Hyvät tiet. Toi
saaristot ovat aina olleet miljoonain
lintujen tyyssijana, tavallisesti on
koko taivas mustana niistä. Nyt
oli "ainoastaan muutama sata» missä
ennen oli ollut miljoonia. Kuolleita
kaloja ajelehti näillä vesiUä miljoonittain.
>,
Tavallisissa oloissa^ei tiedetä koskaan
sataneen Perbn rannikolla.
Nyt siellä on ollut niin kovia ja
pitkällisiä ranldcasateita, että ne
huuhtelivat kokonaiset kylät perustuksiltaan.
Talaran tasangolla, Perussa,
joka on tunnettu hieta-aavikoksi,
on n y t kolme vuolasta virtaa.
Trujlllossa, Perussa, sateet olivat
niin ankarat, että tulva myllersi
ikivanhat hautausmaat ja hajotteli
luurangot pitkin aavikkoa.
HIENO YLIMYS KUUCURINA
Budapest, Unkari, -r- Etsiessään
erästä murhaajaa yöllä kaupungin
puistoissa oleskelevien kodittomien
joukosta, tapasi poliisi muutamana
penkillä.makaamassa repaleisen harmaapäisen
miehen. Kun poliisi hänet
herätti, näytti mies passia, jonka
Saksan Wienissä oleva lähetystö
marraskuun 8 'p. 1928 oli antanut
nimelle: ruhtinas Alexander Hohen-lohe-
Ohringen, parooni von Gabels-tejn,
eyntynyt 1871.
Tuo ent. ylimys oli asunut syksystä
asti eräässä Budapestin hienoimmista
hotelleista, kunnes hänellä ei
enää .ollut :raboja laskunsa maksamiseen.
« Sitte hän muutti asumaan
erään pesumaljan luo, joka säälistä
antoi ruokaa, niinkauan kuin hänen
varansa riittivät. Nyt on poliisi
hänet sijottanut erääseen turvako
tiin.
V. 1'895 hän W<iesbadeni8sa meni
naimisiin alempisäätyisen naisen
kanssa, jonka tähden hänen täytyi
luopua kaikista oikeuksista ja vaatimuksista
Hohenlohe-suvun arvoni-miin
ja omaisuuksiin. Wyrttember-gin
kuningas hänelle kuitenkin antoi
"parooni von Gabelsteinin" arvonimen.
V. 1915 vaimonsa haki
hänestä avjoeron.
Sodan ajan hän palveli upseerina
Saksan armeijassa. Sitte hän tuli
Wieniin ja meni taas naimisiin. Tämä
hänen toinen vaimonsa, joka oli
nuori ja kaunis, myös haki hänestä
avioeron. ,
Ent. ruhtinas joutui poliisin kanssa
tekemisiin senjohdosta, että oli
ottanut joltakulta lainaksi noin 600
dollaria, uskottelemalla menevänsä
naimisiin rikkaan rumanialaiscn
pankkiirin tyttären kanssa, jota varten
hänen oli, tehdäkseen perheeseen
edullisen vaikutuksen, / pukeuduttava
hienosti. Mutta hän - menikin
vain erääseen maaseutukaupunkiin
j a käytti rahat elämiseensä; Poliisi
pakotti hänen poistuma;in Itävallasta.
, ^
'Myös Budapestissa on hän koettanut
päästä uusiin naimisiin, käyttäen
"ruhtinaan" arvonimeä $yötti
nä. Mutta se lakimies, jonka puoleen
hän on asiassa kääntynyt, ei
ole vielä onnistunut: hankkimaan hänelle
kolmatta aviosiippanaa. Koettaisi
Amerikasta rikkaita perijättä-riä
— täällä niitä kyllä olisi läh
teviä.
siin paikkoihin tulee sähkövalo.
Koulut ja hyvät markettipaikat lä-heUä.
Vaihdetaan myöskin kilntet-mistöön
eduIlisUle paikoiUe. Hyvät
maksuehdot. ~> Tarkemmat tiedot
saatte kirj ottamalla allaolevalla o-sotteella:
Alex KofiAcela,
W«lUad. H. R. 2., Ont, Canada.
Jos haluatte
parasta saatavina elavaa lyötä poU>
takaa S. 302 «U N .743.
THE BRILLIANT
Värjäys. Ja puhdistuBlilke.
230 SimpioA St. Port WillIaBi.
226rArtIiar St.' Port Arthur.
Me olemme h^hktlSt palvelemaan
henkilöitä.
Hammaslääkäri TohoriELGIE
Huono 7. Cllnle Blk.
MeCartnoy*!! ja Bttrke*ii ylipuofslla.
Victoria Av. Ja Brodte Stk JculmaMa
FORT WILLIAM
Vastaanottotunnit: päivisin ^ a.p,
—6 i.p. Iltasin: 7—9. 'POhelln
1008 S.
Toimisto tyttö puhuu suomea Ja
englantia.
X-Ray kuvia hampaista otetaan.
Tri Wood
Baak eir< Nova Scotla BMff*
TJiyttS-, pEälystys- ja ktdtatyStft
tcbdafin s e k i ' ulofevetftmUtl. <
Konttori j>uhellft 190
Asunto pnhelln 1189. '
Sudburjr —— Oalarif.
Copper CGffilaiset
Pistäytykäft puotiin Jossaon
kaikenlaista ensUaokan riro^
varaa päivän halviinpUn hintoihin.
A.PELKOLA
7 Finland St. Pbone.194
rJr
••^
*, Hi m
Sv
Vr»
1
*)<5
-I
Farmi myytävänä
Sijaitsee Ware TownBhipi88a, 4
mailia Kaministikwiasta, kooltaan
160 eekkeriä.
Toinen sijaitsee Forbes TdWnshi-pissa,
kooltaan 139 eekkeriä.
Molemmilla mailla on hyvät rakennukset
ja maata auki että voi
saada vuosittain heiniä kolmelle
lehmälle ja parille hevoselle. ' ,
Myyn^ kuminan hyvänsä näistä
tiloista joihin kumpaankin on täysi
omistusoikeus.'
Koulu ott Ware*s8a olevalla lotilla
Ja noin parin n/ailln matka For-beksessa
olevalta lotilta.
• Rakennusten arvo on suurempi
kuin vaatimani kauppahinta josta
saa {(op^ joko suullisesti eli kirjot-tamalla
allaolevalla osottcella
Antti Lampalnea.
Box -18. Kaministikwia Ont.
Ca 1*
\mt'\\
Transfer ' •
34 Lbrne Strett
Johtava kaorm«>aJo Jcouppanla
Pbona 269
SUDBURY,
Auto TrokI Japltklnmattuin maat
toajo^. — Huonelcaltt'^ maito-'
huone Ja puanmyyntl ,palkka« ,
AQU ySIia Ja pUftUI / .
Liha- ja Ruokatavara-
^ ^kauppa
7| vCodar St. - ~ - r Sadbam Oat.
Tclephono 844, Boa S24.
NIEMI & VALKEAPÄÄ
MATKÄILUAKOTl
Siistejft huoneita saatavana.
EMIL JOHNSON
62 Edmond Lana
S0DBUB7,. ONTABI^'
Libenil C, N. B. «Mmaa
NORTH CAFESSA
17 Lisgar St, saa mojakkaa j a aterioita
suomalaiseen malliin. Hyv^ä
kahvia ja leivoksia. Hilja Palkki.
Phone 1898. — P . O. Box 1369.
Huom.1 Pallonpelaajille työtä sa-massa
paikassa.
ERICK PIIRAISEN
ParlOffltlkar^Tapakkakaäppa ja Pai
lemaoM flJaltMvat
f 7 U s f St.' CobiK. Ont.: Can
ValoknvaaitjrSti kaiketta lajitta,
suurennuksia j a raamia.
A. NIEMI,
Tähti kaupan yläkerrana.
Tel 499 Box 2034 Sndbnry.
Tri a KOUONEN
Phohe: ^[[onttori 1688, Koti 1766
Osote: Box 1192, Sudbnry, Önt.
Pitkämatkaisille aina tilaa «ai-rashuoneessa
leikkauksia yerten*
Nälkäiset
mokailkaa työläisten kontroUee-raamassa
TARMOSSA,
— 26e ateria.. —
310 Bay St, Park Artlmr, Oat.
T:ri H, Qna^^jnhmh
107 Cnlhber^i
IFORT W I L L I A£
pik. ^
iONtARI^
Auki iltasin .sopi^ukKella
— Phone S. 2834 —
'Ml
iii
IM
%5
Autonajurili&e
Kuorma* ja matktistaja*aat»
. on aina saatavana
Victor OUoii OllikkaU
— Puhelin 768 —
199 Secord St. Port^A»thar, Ont
Yli Canadan ennestään
tunnettu
iaroDlinder
Linderin vaIokuvatt84Uurenntx8 < l i i k f ; '
keen edustaja Chicagosta, ottaa vas*:
taan suurennustilauksiakirJeelUteB-;
t i Ja-.^aOcallisesti tyS taataan. "
Aardn Linder,
Boa 393. Port ÄrOaut, Oat
Kjtososnnsriiidiala
tarjoaa rupkaia-^iyit?:
^ i n ja aterioittain.;
Sootitelbutt
TnoaNSlilf POlKATAIiO
i» VaUam Su Boi SS»
mmm mmm
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 25, 1925 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1925-04-25 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus250425 |
Description
| Title | 1925-04-25-07 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
j V Kaanasto
KansaJntteQ
T a p -
terriMjtaie
A- W. Este
Heary Elbnea
lUIIKSIA MÄENLEIIDlllf
VÄLITTÄÄ—-
V A P A U D E N KONTTORI
Asiamiestemme ei tarvitse: olla «usiaimeluä kaikille erikielisine
*„st.spn lehdille, vaan voivat meidän adainiesvaltnuksillanune ot-
S Sinuksia kaikiUe allaolevifle työväen lehdille ja lähettää kont-
Sriimme maksan seuratessa miJiana.
VäUtimme tIUnlcsU, s m i M v i l k tyovIenleLdille:^
nAiLY W0RKER/Työväenpuolueen plivälehtL Tilaushinta
- vuosikerta ;.....i...:i.:.46.00,^^^^^^^^^ $3.50, 3 kuuE $2.00
FARMER-LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä- Tilaushinta.
Vuosikerta $1.25. 6 kunk, .65
THE YOUNG WOBKER,: Nuorten Työläisten Liiton kuukausi
julkaisu, Chicagossa. Tilaushinta, vuosikerralta....$l.00
THE YOUNG COMRADE, Työväenpuolueen lastenlehti, Chicagossa.
Tilaushinta vuosikerralta „ .50
WORK£RS MONTHLY, Chi(&go;^osikerta $2.00. 3& vuosik. $l.'2S
POHJAN VOIMA, Onla, päivälehti; vuosik. $10, puoli vuotta $6.00
TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3,kertaa.viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50
SAVON TYÖ, Kuopio, 3 kert viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50
TIEDONANTAJA, Helsinki, päivälehti, vuosik. $10; % v. $6.00
LIEKKI, Helsinki, viikkolehti; vuosik. $3.00; % vk. .$1,7^
TYÖMIEHEN VIIKKOLEHTI, Helsmki, vuosik. $2.50; % .v $1.50
UUS ILM, virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestjry New
i Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta $6.00
NY TID", Työväenpuodueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chicagossa.
Tilaushinta vuosikerrilta $2.50
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, ^Helsinki. Tilaushinnat vuosik.
$3.00, puoli vuotta ......,....~...t $1.75
NORRSKENSFLAMMÄN, ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi,
vk. $12.00, puoli vuotta . i . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ............. $6.00
ITÄ JA LÄNSI, 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti,
Helsinki Tilaushinta vk. $4.00. % vk. $2.00
TUISKU. Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
kuussa". 16-sivuisena. Tilaushinta vuosik. $2.50, % vk. $1.50
KOMMUNISTI, Leningrad, vk. $4.00, % vk. $2.00
Kaikkien ylläolevien' lehtien tilaul^ista asiamies voi pidättää'
palkkioksi 10 pros. lehden hinnasta.
VAPAUS, .
' Box 69. SUDBURY, ONT.
Mer M Books
Vapauden liike ^on alkanut uudelleen valmistamaan sellaisia
kirjoja^ joista annetaan lasku niissä liikkeissä, jotka tekevät luotolla
liikettä, siiaCounter Check :Book'ia. . -
Mallit j a hinnat lähetämme pyydettäessä. Uskomme että
hintamme ovat alhaisimmat mitä saatte mistään ^muualta.' ;
V A P A U D E N KIRJAKAUPPA.
Box 69,.SUDBURY. ONY.
Kevät tautu
KcvätUaJu se oi, taas laauuina soi,
pyhä hempi/ys luaniioti täyUäS.
Puut Idiiiä luo btkkasti nuo
ihan kuin hä^neidoiUa näjrUaa.
Elo kuollut maasf' jo virkosi taas,
kun luonto njrtvieuaa juhlaa.'
Suur' sulho jo, iki aurinko
maaneidolle .lempm tuhlaa.
Kevot aika se on suur' verraton
sitä tuulikin puissa laulaa. ^
Vesi vapaa tuo, ja laineet nuo \
Taas rantoja lempien kaulaa.
(Mutt* ihminen vain, haa orja on oin'
Hän tunne ei riemuja näilä,
kun luonnossa taas, on eloa maass*
ja viettää se voittajan häitä.
Kevätlaulu se soi, mott' ihmisen, oi^
tää laulu ei kuulilta kieri,
kun rintaan sen, elon orjuuden
niin polttavat tunteet vieri.
Pian hetki ie lyö, kun pääUyvi yö,
kevät kansojen kauniina koittaa! ,
Suur vppaus tuo kun suloja luo, •
kevätlaulua sorretut soittaa.
M.. Rutanen.
Muistelma vuodelta
1918
OU tammikuun 28: p:n aamu
vuonna 1918 kun heräsin siilien, että
asuntoni akkun'kan koputettiin.
Nousin, otin tulen, kun samassa uudistui
äskeinen - T - kolme harvaa
toistansa seuraavaa: koputusta akkunaan.
Enempää en odottanut,
vaan,aloin pukeutua, sillä tiesin, että
olin kuullut Järjestyskaartimme
iokoontumismerkin. Vilkasin kelloa,
se ^oU silloin 15 miÄi'vailla kolme.
Painuin ulos ja lähdin nopeasti kohti
työväenyhdistyksen taloa, siellä
näkyi joitakin toisiakin kulkijoita.
Synkättä ja salaperäiseltä näytti
"torppa" 'ainä aamuna tulijan siimaan.
Ei tulia, mutta tarkkaan
kun katsot,'niin näit liikettä talon
joka kulmallai Ne plivat vahtipat-rulleissa
olevia punakaartil^sia, jotka,
siellä täyttivät ensimäistä velvollisuuttaan
V. 1918 vallankuinöustais-telussa.
Menen lähemmäksi, ,katsotaani
tunnetaan, ja niin pääsen' sisälle.
Melkein koko kaartin miehistö, joitakin
pitkämatkaisia Inktiunotta^
matta onkin jo koolla- Totisia ovat
miehet, kaikkien ihheissäydi nähdä
jännittyneisyyttä* ja toimintahalua.
KeskusteUaan ja arvaillaan,,mutta
useammalle on kuitenkin vielä tietämätöntä,
miten ovat' asiat todellisuudessa.
Tosinhan jo • edeUisenä
päivänä oli kuulunut huhupuheita
siirtymisestä työväen käsiin
PääkaapaRgissa, mutta- mitään varmaa
tietoa €i ollut. Viimeaikojen:
tap^tumien perusteella oli kyHä
«aikiile .selvUIä, että kysymyksessä
«a taistelu, mutta miten ja missä»
«ota oloin epätietoisia.,
Kauan emme ehtineet arvailla jä
kannuja valaa, kun meidät komen-jettim
riveihin ja kaartimme päal-
" « 0 piti meUIe, jotenkin seuraam
i s e n puheen: Toverit, i a a r t il
Eilen on valta Helsingissa
f«Jniyt työläisten kaain, herrojen
« « J ^ siKli kuin €ivät:.,^asseet
j ™ a n , on v a n ^ ja maata hal-
««ee nyt • vallanfatmaiAitpTlf«fcoTJ fyS.
Toimeenpaneva komitea.
Äotta emme ole idelä tSydelfisesti
aseman herroja, sillä lahtarien tiedetään
kokoovan joukkoja Pohjanmaalle.
Siksi toverit,- nyt lähtekäämme
täältä rauhallisesta kylästämme
taistelemaan sinne missä vihollisen
tapaamme.
: -Suuri oli innostus, raikuvin elä-koörihuudoin'
otti tuo 12o-miehinen
punakaartilaisjoukko vastaan maan
vallankumouksellisen työväen taisteluun
kutsun. Ei näkynyt epäilystä
kenenkään katseissa, rohkeasti,
päät pystyssä, mielet innosta palaen
lähti kaartimme tunnin kuluttua
matkalle R :n . rautatieasemaa kohden,
johon päällikkömme oli saanut
määräyksen aamulla saapua, koska
bdotettiin> lahtarien yrittävän 'sitä
haltuunsa; ^Niin paloi kaikkien mieli
mukaan odotettuun taisteluun,
että' ei muuten kuin pakolla saatu
ketään jäämään huolehtimaan järjestyksestä
kotikylässä.- - Näin : yal^
tavan innostavasti vaikutti tieto
kumouksesta maaseudunkin . työvä'
keen.
: HauIikoiUa: asestettuna ja vallan*
kumouslauluja laulaen marssi meidän
100-miehinen joukkohime R:n
asemaa kohti, mutta tultuamme ensimaiseen
10 km. päässä sijaitsevaan
"kylään "nousi tie pystyyö*',
sillä sinne oli.ilmoitettUj että asema
R:ssä on täysin turvattu, joten meidän
osastomme tulee palata takaisin
kotiin. Suuri oli pettymys kaartilaisten
keskuudessa; kun ei päästykään
lahtareita vastaan. Innostus
laski. "Mitäpä siellä kotikylässä
tekemistä", kuuli miesten tuumi-van.
Mutta ei auttanut, -totella tuli
ja niin sitä j » ä t . painuksissa lähdetr
tiin koUkylää kohden.
Tämä nyt vielä meni, joskin se
vaikutti miehistöön lamaannitttavasr
t t Mutta aina pahempaa seurasi;
perästä. Pari ^ivää tämän jälkeen-
sai kaartimme määräyksen, et-,
tä miehistö on laskettava suurimmalta
^ osalta hajalle. Jokapäiväisiin
askareihinsa. Tämä vaikutti ker-
]rassaan lamanttavastL End innostus
oli mennyttä. ''Vai ei meitä
tarvittukaan", kuuli sanottavan. - J a -
rostippMnoi maatyöläinen lakiu, jota
"äsken pnoäinen nauha, vällan-komonksen
; tunnus,- oli koiistsnut
päähänsä j a painui renkipirttaii Ja
peUoneu^^
Mutta ei kauaksi, sillä jo viikon
ja . kuukauden .perästä kutsuttiin
heitä uudelleen taisteluun ja he tulivat,
mutta ei enää sitä samaa innostusta,
ei niin välitöntä mukaan
antautumista kuin olf ollut alusäa.
Mukaan tulivat, tekivät kunnolla
tehtävänsä, mutta tekivät sen velvollisuudesta,
tehtävänä, eikä vallankumouksellisen
hengen välittömästi
innostuttamina.
Olen useasti sen jälkeen miettinyt:
miten taistelu olisi päättynyt,
jos vallankumouksellisten työläisten
Botajohto olisi heti taistelun alettua
vienyt kaikki joukot — joissa sil-loii^
oli innostusta ja' taisteluhalua
— lahtareita vastaan? Hublinmtta
kehnosta aseistuksestamme ja heikosta
vsotilaskouluut uksestamme : olisimme
suurella ihmismassallamme
ja vallankumouksellisella inhostuk-sellamme.
kyenneet > hajoittamaan
lahtarien joukot, jotka silloin myös
olivat kovin heikkoja ja huonosti
aseistettuja. . Lahtarit eivät olisi
saaneet aikac järjestyäkseeii ja me
punakaartilaiset ~ , taistelusta aina
uutta intoa saaden ^ olisimme voi-'
neet antaa v. 1918 luokkasodalle
Suomessa aivan toisenlaisen lopun.
Osuuskunta-lapsi
Jonkun aikaa takaperin kerrottiin
tässä lehdessä, kuinka Ranskasi
Isa eräs "isätön" pikku tyttö olisi
saanut kolme isää, kun joutui äidinisänsä
miljoona-omaisuuden |>erijäk-si
— mutta tuomari ajoi kaikki
kolme isänkokelasta tiehensä.
Toisin on nyt käymyt Kööpenhaminassa.
Nuohooja Petersen oli joutunut
likeisiin, vafkka ohimeneviin,
lemmensuhteihin erään neiti Eleonora
B:n kanssa. Seurauksena oli,
että neiti halusi korottaa liokikola-.
r i ..Petersenin äskettäin syntyneen
lapsensa isän arvoon . ja kunniaan.
Petersen ei oikeudessa voinut ottaa
valalleen sitä. että hän mahdollisesti
ei olisi lapsen isä, mutta
hän ei katsonut velvollisuudekseen
ruveta yksinään vastuunalaiseksi
pienokaisen onnesta ja menestymisestä
tässä mailmassa. "Asia: pn
sillä tavalla, herra tuomari," selitti
hän,' "että tämä lapsi on niin
sanoakseni : osuuskunta-lapsi, jonka
tähden minä. en voi ottaa yksin
-kantaakseni elatusvelvollisuutta. Oikeutta
myöten pitäisi toistenkin o-sallisten,
nimittäin sokerileipuri
Jensenin ja : soittaja Andersenin
suorittaa osuutensa."
Nuo - toiset kaksi osallista haastettiin
myös vastaamaan, ja kun
kumpikaan h e i ^ ei voinut valalla
ja, solvaamaan naphoojaa siitä, että
hän oli heidät sotkenut juttuun.
Nuohooja puolestaan nuhteli heitä,
kun olivat tunkeutuneet hänen
kanssaan kilpailemaan lämminsydämisen
Eleonoran suosiosta. Sanailu
kiihtyi tappeluksi, jossa kaksi oli
yhtä vastaan; luonnollisesti sai nuohooja
selkäänsä, : vieläpä niin pahoin,
että joutui -olemaan kotosalla
useita päiviä.
, Kun nokikolari taas ^koi olla
ulkomuodoltaan jokseenkin entisen
näköinen, tapasivat nuo kolme veikkoa
jälleen toisensa raastuvanoikeudessa.
Siellä tuomittiin sokerileipuri
ja soittaja 1^0 kruunun sakkoihin
kumpabenkin.' Jos noiden
kolmen osakkaan keskinäinen sopu
ei parane^;-tulee lapsen elatus o-suuskunnalle
^ikaa myöten kalliiksi
Baabelin torni
Y l i 300 vuotta sitten ilmestyi H o P
lännissä kirja, jonkiä kirjoittaja hyviä
hauskasti, yrittää oikein Tiume
roin osoittaa, että' olisi ollut mahdotonta^
rakentaa Baabelin torni.
' "Otaksukaamme, että torni olisi
ylettynyt kuuhun astl'^ sanoo hän,
"niin tiedämme sen\olevan yli 20,-
000 peninkulmaa asuuritaivaan' alapuolella,
teissä on enkelien asuinsi»
ja. Kun laskemme, mitä torni sil>:
loin maksaisi'ja miten mahdotonta
jolisi rakentaa se niinkin korkeaksi,
on helppo nähdä, .kuinka pähkähullu
koko suunnitelma o l i . "
Ahkera laskumestari jatkaa sit-puhdistautna
mahdollisesta i^desr
tään jaettiin' isän arvo ja. siihen
yhdistet:^ velvollisundefc' yhteisesti
kaikille 'kolmelle yksi kaiklden
ga kaikld yhden puolesta ^ niin
että pienokaisella^ nyt on isiä: riittämään
asti. enemmän koin monella
maalla lapsella onkaan.
Hntts sitte seurasi vielä jäUd-naytos.
Kun nuo kolme '^isää" yhdessä
olivat poistaneet oikenisi*
kaita, alkoivat Icflksi myöhemmin
baastettiu, sokeiileipori ja toimU'
ten: i
"Jos nyt torni olisikin ylettynyt
kuuhun, pitäisi sen olla lujaa työtä,
jokseenkin sellaista kuin Strass-burgin
tuomiokirkoto' torni, ja siihen
menisi yhtä monta kiveä kuin
seitsemästä maan kokoisesta maapallosta
yhteensä tulisi; ' M u t t a jos
olisikin voitu hankkia tämä määrä
rakennustarpeita, niin toki maapallomme
olisi pudota tupsahtanut a-las
— ; koska sellainen rakennus o-lisi
aivan liian painava sen kannettavaksi.
Jos ajattelemme senkin mahdolliseksi
ja että muurarit pitävät sei'
laista kiirettä, että torni nousisi
noin 1600' metriä viikossa — siihen
tarvittaisiin 4 milj. kelpo muuraria
ja- lisäksi oppipoikia ja hant-lankareita
melkoinen lauma — valmistuisi
torni 3,500 vuodessa, edellyttäen,
etfä kaikki muutoin menisi
laskujen mukaan.
Jotta mirararit voijnvat tulla alas
valmiin tornin huipusta, 'Jos heidän
terveytensä muuten olisi-koko jajan
hyvä ja he voisivat vaeltaa 7 pe-ninkölmaa
(päivässä,.: tarvittaisiin
tuohon alas kapuamiseen tasan 800
vnottaj ennenkuin ukot pääsisivät
maan kamaralle tervehtimäah tat-tojansa.**
"Minä «en tiedän, joka olen itse
kappaleen matkaa rakentknut,V lopettaa
Takennnsmestari; tozjo^kseen
pahaionioipien haukkumiset latturin
ladcemisesta ia potyHenuttstä. Ja
kukapa voi "kokemukBesta" puhoa
koin. se, joka on mnntamia
kynmeidi metrejä rdcenfaant!
koille «n muodostunut 'väkeviä: ^r»
töja; entiset ikilcoivat erämaat ovat
muuttuneet vehmaiksi, kukoistavikd
ruohokentiksi; miljoonittain merilintuja
ja kaloja on kuollut; vuosisatoja
haudoissaan maanneitten acte-
Iden ja inkmn luurangot ovat lähteneet
seilailemaan tulvavittojen mukana;
kyliä on^ huuhtoutunut jäljettömiin
j a koko rannikon maantieteelliset
suhteet muuttuneet ihan
toisiksi. Ennen kulki pitkin tätä
rannikkoa etelänavalta tuleva k y l
mä Humboldtin merivirta, joka nyt
joittenkin luonnonmullistuksien takia
lienee suuntaoymut ulommaksi
merelle. Rannikonvkulkee nyt hy*
Vin lämmin merivirta, aipa 75 iPah-renheitin,
ahteen lämpöinen, ja se
näyttää ,;tulevan Meksikosta, siis virtaavan
etelään.
Edellämainitun laivan kapteeni sa
useampia
lupnnonihahalla ja bedelmillisellS
_ ^ paikalla. Isompia ja pienempiä. Hy-noi,~'
eäTPeräii"rännikTlTrole^^^^ rakennukset Hyvät tiet. Toi
saaristot ovat aina olleet miljoonain
lintujen tyyssijana, tavallisesti on
koko taivas mustana niistä. Nyt
oli "ainoastaan muutama sata» missä
ennen oli ollut miljoonia. Kuolleita
kaloja ajelehti näillä vesiUä miljoonittain.
>,
Tavallisissa oloissa^ei tiedetä koskaan
sataneen Perbn rannikolla.
Nyt siellä on ollut niin kovia ja
pitkällisiä ranldcasateita, että ne
huuhtelivat kokonaiset kylät perustuksiltaan.
Talaran tasangolla, Perussa,
joka on tunnettu hieta-aavikoksi,
on n y t kolme vuolasta virtaa.
Trujlllossa, Perussa, sateet olivat
niin ankarat, että tulva myllersi
ikivanhat hautausmaat ja hajotteli
luurangot pitkin aavikkoa.
HIENO YLIMYS KUUCURINA
Budapest, Unkari, -r- Etsiessään
erästä murhaajaa yöllä kaupungin
puistoissa oleskelevien kodittomien
joukosta, tapasi poliisi muutamana
penkillä.makaamassa repaleisen harmaapäisen
miehen. Kun poliisi hänet
herätti, näytti mies passia, jonka
Saksan Wienissä oleva lähetystö
marraskuun 8 'p. 1928 oli antanut
nimelle: ruhtinas Alexander Hohen-lohe-
Ohringen, parooni von Gabels-tejn,
eyntynyt 1871.
Tuo ent. ylimys oli asunut syksystä
asti eräässä Budapestin hienoimmista
hotelleista, kunnes hänellä ei
enää .ollut :raboja laskunsa maksamiseen.
« Sitte hän muutti asumaan
erään pesumaljan luo, joka säälistä
antoi ruokaa, niinkauan kuin hänen
varansa riittivät. Nyt on poliisi
hänet sijottanut erääseen turvako
tiin.
V. 1'895 hän W |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-04-25-07
