Vapaus, September 14, 1948

              4: TJistauna, syyskuiin 14 p; — Tuesday Sept. 14
phranarlkosten saiaajat syyttäväf nyf
/joka ei ole tehnyt rikosta
: .Sucnnim taantumiisporvari^
•toa täyuäyä Fagerholmin hailitxis oli
: suunnitellut Ahlbäcgin komitean Suo-
V ineny^altlpUista poU J^^^-;
>tinnön julidBuu^eo saattaniiisesta it-
; « l i e e n miineeri ja
Nyt näyttää kuitenkin, että siJlä muo­dostuu
tälle viib^ 1939 miesten hal-
•iiiiikä^ eraitä: häpeän viikkoja; •
Työkansan Sanomat on juljiaissut
. njonla; n y k i ^ häliituicsen salkutori-
V;t* ministeriä Aleksi-A^
; niänmaihlttelevia tietoja vi 1937 toi-
'mlneen "öhrahakomiteah" salaisesta
mietinnöstä. Nykyistä Valpoa yas-
V, taan amerikkalaisen pi-ppagandahuir
. 1 \jaukseh merkeissä yalmitsettu mietin-;
tö, jonka allekirjqittajina ovat k: G.
R. Ahlbäck, K. K, Vuorisalo, Erkki O.
Mantere, J O. Kahlas ja E. Kiirras,
todistaakin vastoin tekijäinsä tahtoa
nykyisen Valpon eroavan edukseen
vanhasta ohranasta.
TyÖkan-an Sanoihien julkaisemissa
tiedoissa, joiden ilmoitetaan sisälty­vän
V. 1937 työskennelleen "ohrana-
. ikpmitean'' salaiseen m nä­kyy
sellainen hämmästyttävä tosiasia,
• : että > lapuanllikkeen järjestämiseksi
• luullut mullutiikset ovatkin olleet sll-
Jolsen ohränalaitokscn järjestämät.
Erikoista osaa , näiden mullutusten
järjestämisessä on näytellyt isilloisen
ohranapäällikön. Uuden.. Suomen ny-
V kyisen :talöudenhoitajan pahamainei­sien
Esko Rlekln "oikeaksi kädeksi"
-Txlmltetty etsivä, nuori hurjastelija
Kangashauta. Muiluteltavien henki­löiden
luettelo oli laadittu Etsivässä
p l i i i l i i i t - ^ '
kmmmmmy'
Keskuspoliisissa ja tässä luettelossa oli
ollut toistasataa nimeä osoitteineen.
Luetteloon oli liitetty ainakin 20 va­lokuvaa,
joista rikosten "käytännöllis-
, ten suorittajien piti tuntea korkeiden
rikollisten osoittamat viattomat ih­miset.
Näissä puuhissa on nyt tehty-wJen
paljastusten mukaan ollut myös
myöhemminkin fasistisissa . roiston-töissä
kuuluisaksi; tullut Eerolaineri.
' Kangashaudan Ja Eerolaiseii lisäksi
. näihin rikollisiin salavehkeilyihin
osallistui myöskin Muller (Majavuo),
presidentti Stohlbergin muiluttaja
.. Mikko Jäskari jä Esko Riekki.
: T y ö k a n s a n : Sanomien Julkaisemissa
paljastuksiissa kerrotaan yksityiskoh­taisesti,
miten silloisen Etsivän Kes­kuspoliisin
miehet järjestivät erään
Tynkkynen-nimisen : miehen muilu-tuksen.>
Tämän yhteydessä ön muis­tettava,
että,Halmeen komiteaan, jo-
; ka V. 1937 totesi mietinnössään nämä
rikokset, kuului sosdem. puolueen puo-
• hieslhteeri, nykyinen salkuton minis­teri
Aleksi Aaltonen. Kuten muistet­taneen,
toimi Suomessa silloin Ca­janderin
hallitus, jossa porvarillisten
ministerien rinnalla valtiovarainmi­nisterin
salkkua kantoi Väinö Tanner
ja sosiaaliministerin salkkua K.-A,
Fagerholmi. Tämä hallitus piti Tut­kimusten
tulokset omina tietoinaan
salaten sutirelta yleisöltä kaikki ne r i ­kokset,
jotka .Etäiy-ä Keskiispoliisi oli
suunnitellut.
. Julkisuudessa piihuttiJn vain; '-Rie-kin.
muistiosta", jossa eräitä minJste-reitä
ja tunnettuja taantumu.sporva-reitakin
oli leimattu "kommunistien
apiireiksL". * Ohranapäällikön vaihdos
oli ainoa toimenpide, joka seurasi Hal­meen
kjomitean tutkimuksia. Öhranä-läitos
sinänsä, jäi puhdistamatta,
muuttuen sodan aikana Säk.san ges-tapön
eräänlaiseksi alaosa-stoksi. •
Suomen taäntumuspilrit, vanhan
ohranan rikosten ihailijat, vaativat v.
1947 Valpon toiminnan tutkimLsta .sen
vuoksiJ,;että tämä oli lopettanut syyt­tömien
kansalaisten vainoamisen ja
ryhtynyt valvomaan välirauhan. sopi­masta,
ja demokraattista suuntaus­taan
va.staan rikoksia .suunnittelevien
fa.sistien salaisia puuhailuja. .Erikois­ta
vihaa taäntumuspilrit tiimivät Val­poa
kohtaan sen johdo.sta, että tämä
oli jialjasunutasekätkiiäin salaliiton.
Valtioneuvosto päättikin syyskuun .1
p.nä 1947 toimituttaa "puoluieettömah
tutkimuksen" siitä. ; "niissä määrin-
Valtiollista Poliisia vastaan sanoma­lehdistössä
esitetyt syytökset ovat ai-heellisia".
\ y
Siten syntyi ns. Ahlbäckin komitea,
jonka mietinnön nykyinen y. 1937
miesten hailitusbn kiiruhtanut saat­tamaan
•• julkisuuteen osoittaakseen
kaikille,.että se bn päättänyt toteut­taa
taantumuspprvariston tahdon vii­meistä:
piirtoa myötfen. —
TäMäiaaja-.mietintö on laadittu si-'
ten, että kailtki. mikä jolJakln tavoin
•voitaisiin asiaa tuntemattomien ih­misten
taholta tulkita yalppllie haital­liseksi,
on kerrottu monisanaisesti ja
paisutellen. Komitean tarkoituksena
onkin, ollut.hankkia aseita demokrati­soitua
Valpoa vastaan ja suojella kaik­kia
niitä, jotka Suomen demokraat­tista
suuntausta vastaan vehkeilles-sään
ovat joutuneet tekemisiin Val­pon
kanssa.
Mutta kaikesta tästä on ollut se
yleistulos,. että kpmitea todistaa tah­tomattaan
nykyisen Valpon olevan
puhäasmaineisen, jos sitä verrataan
viahhaän Etsivään'Kesk^spoliislih jä
sotien aikaiseen Valpoon, siihen oh-ranalaitpkseen,
jonka kaanieita rikok­sia
v. 1937 nUesten iiailitus ei ole
kiiruhtanut saattamaan julkisuuteen.
Niinpä komitean oli ijakko tunnustaa
. haikeasti, että nykyinen Valpo 'ei ole
syyllistynyt pidätettyjen; pahpinpite-lyihln,
mutta samalla, komitea väistää
visusti vertaamasta nykyisen Valpbn
toimintaa vanhan ohranalaitoksen
toimintaan, koska sen isllloin olisi pi­tänyt
tunnustaa, että varihä ohrana
pii rikosten tyyssija, kun taas nyky 1-
Farmarien
Ylläoleva postimerkki la.sketaan
Jiilckeelle lokaJcuuii 1 p:nä Canadan
demokraattisen hallituksen lOO-yuor
tLspäivänä. '•.
Aku Korhonen
on maata liäsi.ttävällä matkalla, Ca-nadari.
Suomalaisen-Järjestön, kiertä­vänä
puhujana ja organLseeräajana
ja vierailee kaikilla huomattayimmil-l
a . suorrialaisaEUtuksilia seuraavassa
järjestyksessä: "••'i-''
Syyskuun
. . . . . 19 p.
. . . . . 20'p.
21 p.
; . . . . . 22 p.
. Lokakuu
. . . 2p.
iiväpalsta I
Web&ter Corners
Port Kells . . . . ..
Chase River . . ..
Ladysmith v.,'./.
Sunbury . . . . . / ..
^Korhonen lähtee Soimulaan ; per­jantaina,
syysk. 23 pnä ja viipyy siel­lä
noin viikon, joten Soihtulan toverit
voivat järjestää puhetilaisuuden mik­si
päiväksi se' heille parhaiten sopii;-
Korhoniert on vasta;saapunut lähes
vuoden kestäneeltä; matkalta Suo­messa.
; Tällä matkallaan oli hän t i ­laisuudessa
tutustumaan melko perus­teellisesti
Suomen tilanteeseen ja siel­lä
vallitseviin olosuhteisiin, Joten hä­nellä
on mielenkiintoista kerrottavaa
kokemuksistaan Ja havainnoistaan
siellä. Sen lisäksi hän tulee selosta­maan
yleistä tilannetta Ja järjestöm­me
tehtäviä tämän tilanteen valossa.
. Osastoja niillä paikkakunnilla mis­sä
hän tulee vierailemaan pyydetään
varaamaan kokoushuoneet sekä huo­lehtimaan
palkallisesta ilmoittami­sesta
ja; yleensä puhetilaisuuksien
Järjestämisestä. ; :..;'.„;;;.
• Canadan Suomalaisen Järjestön
Toimeenpaneya Komitea.
Miteii kasviksia
sai
SKP:n puoluetoimikunta
on valittu
'•] Helsinki. — (S.-S) — SKP m' puo­luekokous
päättyi perjantaina -t.k. 3
pnä. :,„"•-'•'•••• '•':••';',
. Pupluetoirnikuritaän^ v^
s:h'.eeriksi Ville -Pessi,, puheenjohta-jalksi
Aimo: Aaltonen sel^muiksl jä­seniksi
Hertta kuusinen, Aili Mäki­nen,
Mauri Ryömä, Yrjö Murto, Mat­ti
. Janhunen, .Martti Malmberg, Yrjö
Enne, Oiva Lehto, Aarne Hulkkonen,
Toivo Kujala, • Esa Hietahan Arvo
Stenman, Tpiyo.Karvonen'/ Leo Suon-
ELÄVÄ MAITOKONE. BRITTILÄINEN FRIESIAN LEHAiX ON
TUOTTANUT 3.000 GALLONAA MAItOA!
Kymmenen vuotta vanha .Männigsford Faith Jan Gräceful, jonka
omistaa mr. R; H. Jenkinson ElmivoodLssa, Cantertonls.sa„ Öxfordshi-ressa,
on jiiuri sivuuttanut 3,000 gallonan maitotuptannon määrän lyp-
5iykautenaan. Tämä brittiläinen friesian lehmä on poikinut 6 kertaa
ja lypsykautenaan bn antanut keskimäärin 6^2 gallonaa päivässä —
yli 80 tphhia maitoa —r 7 vuoden aikana. Se ei ole koskaan ollut b-p-sämättä.
•'.,[•••• •:'•'•.''}'.''•'
Turkisfarmaus Neuvostoliitossa
K i r J . Vitäli Äfanasyev -
pää, Gösta-Rpsenberg, Elli Stenberg,
nen Valpo taistelee puhtälh asein de- ' Hemming Lindqvist. Aaro . Uusitalo,
Antonin Zapotöcky . . .
; (Jatkoa edelliseltä sivulta)
;pysytellä hengissä siihen asti, pääsi-
,vät hoitoon. Kesäkuun 13 pnä Zapo-,
tocky jp ryhtyi tehtäyäänsä ammatti­järjestön
puheenjohtajana. Ammat­tijärjestön
edustajakökpukse.ssa seu-.
raavaha vuonna sai hän kokouksen
yksimielisen kannatukseii.
^^:c^ii&ii^:if^iifyiSfl;;{ • Ammatillisen liikkeen yhtenäisyys
WW0^^i^-&':'• •'.'^ -o".tosiasia, /Kakst.ja; puolimiljöpnai-nen
luja yhteenliittymä oli ensi ker­ran
Tshekkoslovakian historiassa ta-keenat
työläisten; oikeuksieh täyttämi­sestä.:-
Zapotocky valittiin myös väliaikai­sen
kansalliskokouksen jä se rieksi
vuonna 1945 ja tänä vuonna särriaten
vakinaisen kansalliskokouksen jäse­neksi.
Helmikuussa häiiesta tuli vara­pääministeri.
^ Tshekkoslovakian työväestö tietää
pääministerinsä ja hänen 25-vuotisen
työnsä arvon. Hänen panoksensa myös
I viime helmikuun tapauksissa oli rat­kaiseva,
v-;-'^ '• ''-^
Kun oloti© Port Arthurissa,
niin ruokailkaa
i i r i
18 N. CUMBERLAND ST. >
Ja
Club House Grill
C:'-^^^ 316 BAY STREET
• • • • ,
Steve Jobiin, omistaja
mokraattista " suuntausta vastaan
suuntausta vastaan suunniteltujen r i ­kosten
ehkäisemiseksi.
. Ahlbäckin komitea kasasi paperille
.valtavat röykkiöt kaikenlaisia a€la
kuulumattomia mietteitä,, joista .hiip-kuu
Valpon kansisa tekemisiin joutu­neita
fasistirikollisia puolusteleva hen­ki.
Kun komitean lähes 70 sivua laa^
ja mietintö on arvoton puolueettoma­na
tutkimuksena, mutta sangen arvo­kas
taantumuksellisten piirien mleli-alänäytteena,
on luonnollista, .että v.
1937 miesten hallitus on kilr^
julkaiseinaan sen luodakseen ;po
vanhan terröi^lkomcnrion palauttami­selle
Valpon seinien sisällä.
Mietinnössä, syytetään Valpoa sen­kin;
tähden, ;että se on toimeenpannut
virallisia tarkastuksia Suomessa toi­mineen
liittolaisten valvontakomission
. vaatimuksesta. ; ; ' '••:)'/•':
• komitean mietinnön tarkoitusperiä
valaisee sattuvasti seii suhtaiatumineh
Valpon kortistoon. . komitean herrat
pvj|it tehneet, laajoja tilastoja Val­pon
kortitusjärjeslelmästä, koettaneet
todistella, että nykyinen Valpo kortit-taa
ainoastaan oikeistolaisia henkilöiT
tä jp^kä; yasemmLstoläisia; niikä.^ s
sä on ilman muutä;selyää,; koska
semmistolaiset eivät ole. taistelleet
ehenipää yällrauhansppim mää­räyksien
täyttämistä kuin yleeiisäkään
demokraattista suuntausta vastaan..
Samoin komitea todistelee laajastiv etr
tä; Valpo oh kortittanut Suomen puo­lueita,
vaikka sellaista ci ole tapahtu­nut.
; ''••,/-M.;V'''; -'^V.:.
Mutta komitean laatimien kortitus-lorujeh
keskeltä paistaa suuri'; totuus,
jota pikku-ankkojaj ruokkiva komitea
ei. Ple huomannut ollenkaan. Todis-tellessaan,
että Valpo on kortittanut
''satbjätuhansiakahsalaisia". se jättää
körostaniattav eitä vanhan Valpon
kortisto, joka oli tehty yksinomaan va-semmistbiaista.
käsittää 320.000 korU
tia ja uuden Valpon kortisto vain 80,-
000 korttia, jpka pohjautuu välifau-hansopimuksen
.perusteella rikollisina
lakkautettujen järjestö \toimintaan.
•: Yhtä yksipuolisen jä useimmilta
kphdiitaan;vääräii kuvan Valpon toir
Hannes Tauriainen, Väinö Tattari se­kä
:'yaraile"LaUrL Junttila; Karl Mikael
Rbmberg, Toivo Long, Helvi Laine,
Paavo Koskinen,; Jaakko Jouhtea,
Konsta Talvio, Arvo Hautala, Eno
Tainio ja Kaisu-Milja mi Rydberg.
kysymystä ; puolueen liirt^^
kpminformiin/ei käniteity^
• Puolueheiivoston puheenjpiitajaksi
valittiin Jaakko Pärkkari jä yaräpu-heenjohtajaksi
Herman Niskanen. •
. Päätösläuselmavaliokunriah'' ehdot­tamaan
: julkilausumaan tehtiin lisä­yksiä:,
;hiinkä^: jälkeen se jatettiinipup-iuetoiniikunhan.
• mUoka^^^^
Kansanedusta jä; .Yrjö-M
ses.tä- hyväksyttiin erityinen: amrnatti-yhdisty^
llikkeen yhtenäisyyttä koske­va
päätösiauselma, joka myöSklii jä­tettiin
puoluetoimikunnan muptoiltav
vaksi. — Kokouksesta lähetettiin yas-taussähkeeb
.Neuvostpliitpn. Bulgarian.
Tshekkoslovakian. Espanjan. Italian
ja Ranskan kommunististen puoluei­den
keskuskomiteoille .sekä O. V; Kuu­siselle,
;: Martin Andersen-Nexölle ja
parille '. puolueen perustajäjäsehelie
Neuvostoliittoon. ; Englannin. kom­munistisen
puolueen pääsihtecrih
Harry. Polllltin kirjallinen ..t
iuettiin:kokpukselle jä muiden mai­den
puolueiden edustajat x.^-ittivät
tervehdyksensä . suiisahallisesti.-
. • Joka . vupsi lisään.tyy turkiseläiilten
lukiimäärä,; jpitä; ka.svatetaan erikci-sillä
lurklsfarmeilla ' Neuvöstoliito5,sa.
Tänä vuonna, lisäys näyttää p:i!jon
suuremmalta' kiiih •edellisinä vuosina.
Soopelit, ketut ja vesikot synny-.ta-.'ä.t
keskimäärin neljä; .pentua 'tänä vuon­na.
• •'•,;;.
Soopeli. — yksi kaikkein arvokkain
turkiseläin — icnrnytV melko; .vaivat-lomasti
mukautumassa Neiayostoluton
ilmastoon. Turkisfarmeilia... oli; ver­rattain
paljon valkeuksia, ennen kuin
löydettiin kaikkein edullisimmat olo­suhteet
soopelien kas-vattami-seile. Ko-kemiis
on csoittanut, .että soopelien
pitkäaikainen tutkimineii ei'ollut. aTi^
tanut !olkeita-tietoja,' näiden eläinten
elämästä' 1ä taypista.; Esimerkiksi us­kottiin,
että.naäräs-spopeii oli .tiineenä,
2—3 kuukautta, maaliEkuuh:alusta r.l-kaeti.
Mutta, kuri soopeleja ruvettiin
kasvattamaan Moskovan;, lähettyvillä
sijaitsevalla turkisfarmilla, silloin ha­vaittiin
että. soopelit pya-t tiineinä ;9
kuukautta, alkanen heinäkuusta. '..
•; Jokaiselle soopelille annetaan; '800
grammaa raakaa liiiaa; ja maksaa
päivässä, sekä' seetripuun:.pähkinöitä
hunajan kanssa. . •
: Ulkomailla •turkisfärmarit .eivät ple
vielä phnistiineet soopelien ;.kas-watta-misessa,
• mutta Neuyostoliitps turk's-farmelUa
ne menestyvät melko .liy-
•vin;;ja>nUdön:/'lukumäärä U
joka vuosi.. '['^^
Neuvcätpliitöri turkisfarmeilia-; kas­vatetaan;
myös eri iajia/kettuja.., Äs--
kettain'"kehitettiin "aivari -uusi;- kettu-;
laji jota--.sanotaan •'iurniketuk5i!\''T^^^
rhän lajirv: ketuilla '
M A T K A T E U R O O P P A AN
KEVÄÄLLÄ 1949 - - KESÄLLÄ
lo.a; )ä:rjef i
•amditrn. A>Ti«t»mmc iny5«i>j-«»it:nc ji >ii>uminrie hjnkiiiro:V'.'"4.
.; ,•; l W u t e * « h n e " i U i r t t M ' j o n k u n ' benk
;.P'ä'. tietoj» ;mäiräylKi»iä:;ja:mvym^ mik«vt:uja:--Uiva..; ji,-l^htulJppMJs. v
TEHKÄÄ PAIKKATILAUKSENNE NYT
Täydelliset
Tiedot 0. K. Johnson & Co. ^
51 iGerrard St. W.; (Bay'n kulmassa). Toronto 2. Önt. Puh. \VA 1403
VAKUUTUS- JA MATKAItUTOLMLSTO
$225,000 korvausjuttu
katolista uniota vas­taan
Quebecissa
Victor laville, Qu». — Eastern FUrni-ture
Cp. ilmpitti täällä viikon lopulla
nostavansa-. S90,000 k or v a u s jutun
.Ca^hoiic Work'ers Pederatidniä vas­taan.
-: •. " ••h:'''
:;' CWP:n tahplta ilmoitettiin,.että sitä
vastaan on' pantu yireille kaikkiaan
i5225,P00 korvaus jutut ;niainit yhtiön
toim.esta hiiden, yäitettyjen,; "laitto­mien
tekojen'' johdosta, joita lakko­laisten
: väitetään..suorittarieen par-
.hailiaari .käynnissä oleyan lakon yh­teydessä.
.T>-öläiset yaativat 15 sfentin korotus­ta
tuntipalkkoihin.
tui-kki, marfnoriri ;musta pilkkurerigä-;
kuoriossäi.-tumma. ;^^vyö ja
mu.stat - '• korvat. Tärhä .Uusi - turki-s
tulee epäilemättä; pian ; rriuötiin;: ja
hyvin populääriseksi; ;;• ' •
Uusi ksniinilajii. jota sanotaan "hö-
.peaharsöksi",/ tulee todennäköisesti
inyös,hyvin;populääriseksi';: ;;
• :Tämä kaniirii,-.jonka 'Neuvostpliitpn
tiedemiehet Pvat. kehittäneet-, -painaa
noin 13 .:paunaä ; ja : muisiutt.\a yärilr;
tään-, hopeakettua; . Sen liha ön' hy­vää
ja - murevaa: .se oh iro kooltaan
ja .sen karva on hj-väiäatuiiien.
; Turkisfarmoja :ö:J'.periistettu-; kaik­kialle
Neuvo-stpliittoön; -PibamLsmyy-
:riä";;(muskratJ' kasvattav.a farmi on
perustettu,-Ka j.akhiiV Neuv.os^
lari .suoalueelle; Tämän euiinien ar­vokkaita
turkik-sia käytetäär. haisten
• :itake:ssia',:-:kauluksissa ' ' h a t u i s s a • ' ja
niiden kysyntä ori' suuri.-
Neuvos toli i t on. keski - alueen monissa
jpissa 0" inajavia, joiden^ lukiimäärä
lisääntyy .vuosittain; Neuvostohitos-sa
pyritään useiden .-meriettelymuotp^
;jen;;ayiilla lisääniään;
käiden. turkiseläinteh,.Iukumäärää.7:
• - -.Ennen Lokakuun vairsr.kumoustä
tafkishyikeidän^iukurnää^
peaisti Komandorrsanrella ryöstöpyy-dystyksen
takia. -Nyt häiden hylkei
deri p.yydy.stämistä kontrolloi tiukat
ticteelTiset-määriteimät.-jötk-a; ts-k^^^
vat-. häiden;;arypkkäiden-;,elä
kuvaisiiuden. Nyt.; näiden w.urki.shyl-keklen
- luku.määrä .-.ci.- väh Piie; .ya a n
Iisa a n t yy j a r j es t el mal!;=0 *:
.'Neuvostoliiton turkisfarni^eiUa' kas-vatetSari"
;;;ui:ki5bläimiä'-k
yalla: häkeissä ja; puolik?! 'vil.lissii
tilassa.; .^Täten ivapaseutukettuja on
päästetty; vapaiksi .B.eringin ja• Med-neyn
saarilla,.- Siellä hoidetaan sää.n-nÖliiSesti
häitä eläimiä", ja,; tarjieen
tullen hiille annet aan .lisää ruokaa. •
.'. Kun; turkiseläirhiä päästetään Va­paa
ksi luonnon . olotila an tuottamaan
iisää ;turkiseiäimiä, ne- aiheuttavat
usein sen, ett.a k:ö. alueen eläimistös-
.sä- tapahtuu . radikaalisia muutoksia.
Esimerkiksi IJssuariari.. ,• pesukarhut
(raccoon) ,• kun .niitä laske.ttiin; va­paiksi;.
Altain tasänioiile, ; sopeutui­vat
nopeasti ympäristöönsä ja lisään-
.tyivät hyviti;-
; Valtion 'tiirfcisfarniieri lisäksi Neu-ycstolii-
tossa - on • satoja, kollektiivisia
turkisfarmeja.'- ; .Komin. autonomisen
tasavallan •koliektiivifäririit: kasvatta­vat;
hyvällä menestyksellä napaseutu-,
ja. hopeakettuja. Kollcktiivistit saa­vat
hallitukselta-.luottoa turkiseläin­ten
o.-tamista varten tiloilleen.
. Turkista rrnicn yhte:.;k.-.issä tehty
tutkimustyö; on ;vienyt .tärkeätä;»osaa
turkiseläintGn lukumäärän; lisäämi­sessä,.
;;Qri päästy" selville;; tehokkaan
ruokinhan perusteista.. :Turkiseläin-
.tch. lukumäärän :;;aisääntyrrii,ses5ä' .vie
\ arkeätä Psaa myös'. Npuvostioliitossa
käytännössä, olevat; rokotusairieet jä
.scerumlti joilla kontrolloidaan 'ur-k;.
seläimiä kiusaavat kuumeet ja.tau­dit.
— USSR In.formation Bulletin. •
Elokorjuu
rr rr
mlnnasta antaa Ahläckin komitean
mietintö yle.ensäkin.v.Mutta .arvptto-
.nniudcstaan huolimaita tällä mietin­nöllä
on se hyvä puoli, että sen jul-kisuuteen.
vetämineh tuo .väistämättö­mästi,
esille myös:vanhan Valpon toi­minnan,
On tosiaan tullut ajkatar-kastella
julkisuudessa kaikkia niitä r i ­koksia,
joita, vuosien 1937 — 44 miesten
hallituksen siipien suojissa on..tehty.
Nuh rikolliset kuin rikosten saiaajat-'
kin. lapualäismuiluttajista heitä suo­jelleihin
ministereihin Saakka pn s.aä-
•tava kääntymään hämärään tottuneet
julkisuuden aurinkoon!
. —. Oletteko jo uudistanut Vapauden
tilaufcsenne? Ja mitä niuutenr Plette
tehnyt Vapauden haastekampanjan
;;Gigant(jätftläihen) valtion;farm^^
— jota-;-toisinaan sanotaan • •'viljateii-täaksi''
- ja tunneta.an Neuvostoliiton'
suurimpana; yiljafarmiria. — elonkovr
juu - .'Vie ..tänä vuonna erikoisen • täi--
keätä,^ psaa^;;;Gigänt•;'.sija:itsep; Bpstö.-
vin alueella. Joi takin \ viiösia , sitten
tämä V maa-ala - :6ii. hedelihätönta ja
sen;.satP huono. Neuvostcvallan ai-kana-
otdttiin ^käytäntöön; oike
roviljelys ;• ;,i3tut.ettiin ;metsävyöhy
tä sUojeleinaan .viljaa tuuliltat' otct-t,
iiri; käytäntöön, .syyiikyntö.; talvi- ja
kevätkyiyöjen''kariiinta,: sekä asiäin-h-
iUkairieri; siementen,;.kJisva-tu5;';|työ-^
välirieiksi. tulivat, uudenaikaiset; ,kp-.
heet: ,.;.;';;.';i.v;t.'^-;.'-.:.-;^;- ':;':••; •- ,..';v''-'
Nyt- maa ön;rikasta "jä-^ sadot - ovat
iiyviä: Neuvcstöticde ;ja: neuvosto-tj-
öläiset ovat.'tehneet ihmeitä.; •-•:::';''
Gigarit; vaitiohfarmilla on .kaikkein.:
uudenäikaisimmat maatalouskoneet-.
Siellä on., esimerkiksi. 70.. Stalinets-6
cpmbäinia. Nämä ccmbainit. jotka
leikkaavat, puivat ja kokoavat oljet
ja heii:yji,:.. ovat- . tiihnettujcl' suuresta
tuottavaisUuäestäan ;— täinän vucden
elonkorjuussa Gigantin 70 combäinin
ävullä;;suoritettiin;yiikon ;iaikaria; elorir^
;ko!-Juu- ,34:00Ö;:.eeickerinalan;
pellolla. Gigantin yaltiofarmilla,' on
. mäatalQusinstituuU
keiiittyneltä;;:spesialistejar;^.t
t-ituutinvoijpilaat'saavat 'tecreetti-sta
tietoa mitä he myöhemmin käyttävät
tämäti farmin pelloilla.
.Valtion -.farmit muodastavat ; va.in
pienen, rhurtorosan Neuvostoliiton f,ar-mimaista
.— ;enemmistö.; farniimaista
ön kollektivistien hallu.s^a. kollek-j
;xiiyi;s;iiat;;pnlis-tävat':0Suustöiri-iihhalliT-:^
sella perusteella' ne kansalaiset, jotka
näitä tiloja- viljelevät, mutta.' yaltion.
f a;rmih;; omistaa; ^•val.tiö.-'';^^
min tuotteet vilja.: ja 'liha kuuluu
valtiolle! koko' k.jnsaile. ; Niität; jotka
työskentelevät valtion far.miUa.' ci pi­detä
- rrriartiha';;vään-- tTO : he
^äh'va'tv-;;tyostääri';'palkäri;:;^
niin . tuotteita. - Lisäksi -vaU-.ion...f3r-:
h-ii omistaa asunhöit; jotka yu;6krata3n'
kullekin työläiselle, -; ellei hän halua.
rakentaa .-»omaakptiaah, viidcri-. pro-,
sentin- yiiokrasta palkastaan: kollek-
•tiivitilalliset- omistavat omat kotiri-
• Koii-kasviomaan hoitajan eteen tu­lee
syyskuun aikana, kysymys'siitä,
.miten parhaiten ;'Voiäaan .säilyttää
;k3.sviksia : tal.yikäyriöä varten. ,;
Huolimaton ; säilyttämismenetelmä
aiheiittJa;.suuren menetyksen sados­ta,
kaksi seikkaa. vaikuttaa ratkai-seyasti
jokp onnLstumiisen tai epäcn-,
nistumisen suhteen:
Ensimmälsehä • on huomioitava säi­lytettävien
; kasviksien laatu. Niissä
ei saagolla tauteja, ei ;viPttuihia; ei
naarmuja eikä .tuhohyönteisiä, On-
. histumi.s.en ; ensimmäisenä ehtona on
siis se, että kasvikset otetaan huolel­lisesti
maasta.. Sen jälkeen kasvikset
pitäisi: huolella tarkastaa jä- ;kaikki
epätäydelliset - kasvikset pitäisi- pan­na
-sivTiun ' aikaista käyttöä; .-varten.
Vajanaisesti kehittyneet; kasvikset ei­vät
säily talven yliV; Lajitteluun käy­tetty
aika. tuo.ttaa siis hyviä tuloksia.
Toinen tärkeä seikka - on puhtaus.
.Jos kasviksia 'säiiytetään useita -vuo-
-sia. . samassa .'paikassa .perusteellista
puhdistusta .tekemättä, : monenlaiset
'sienit;äudit,;' voivat .säilytyspaikalssa•
vaania kasviksia alusta alkaen.
Varastopaikka olisi; .pestävä ja-.sit:-
ten. maala.ttayä vesimäalilla; ja • sen
jäik-een kuivattava hyvin ennen vä-rastoimista...
Tämä ön ainoa :' oikeai
meriettelymuoto. , Edelleen oh muis­tettava,
että varastopaikan liiallinen
•kosteus auttaa orgaaniseri mätähsmi-sen
alkua ja siksi varastopaikan, hy­vä
ojitus ön ehdottomasti ;välttämä'-
•töntä.-- • •;.'•'••
LÄMPÖMÄÄRÄ TÄRKEÄ
-.' Lämpöiftääräon hyvin tärkeä tekijä
kasvisten va^rastbimisessa.; Kaikki ke­rät,
juuret ja kaalit tarvitsevan .-.al­haisen
lämpötilan, : mikä-ei koskaan
laske jäätymispisteeseen. :;:;: ;.:'
;.' Yleisesti puhuen, pariiain; 'läinpptlla
kaikille kasviksiiie on.34-38 astetta
F. Perunat säilyvät parhaiten 38 as­teen
lämmössä, - .
PERUNAIN SÄILYTYS '
Perunat olisi kaivettava kauniina,
lämpimänä./päivänä. ja jos suinkin
.mahdollistä • annettaya ;perusteellises­ti
kuivua ennen varastoimista." Mär­kinä
: he'hiätänevät; ; Ne -säilyyät par­haiten
säilytysliuonffen.; pimeässä
paikassa. , Ne olisi; yarastoivat koreis­sa:
|crätes),; mutta-;joS; he jätetään
avoimeen ka.saan, silloin on tehtävä
;iisäiattiä. ja; seiriään lyötävävsäleiet,
Tämä- ilmanvaihdon takia. Riittä­mätön-
ilmanyaihto aiheuttaa pohja-mätähemisen-.'(
tai perunain sydämen
mustumisen. Perunat jäätyvät 29
asteessa P;, miitta kylmettyvät -ja tu­levat,
huonon makean, makuisiksi jos
hiiden - varastohuoneen lämpö laskee
38 asteesta alemmaksi. . 36—38 astfeen
länipö 'F.' säilyttää perunoita kaikkein
kauemman! Perunat olisi • tarkastet-
;täva aika aj oittain mahdollista mätä-nemistä
silmällä pitäen. ;; . -
PUNA- JÄ KELTA JUURET .
Puna- .ja keltajuuret .^ekä palster­nakka
(parsnip:!::'varastpidäan hyvii;
paljon samalla tavalla kuin peruna­kin.
. sillä he vaativat samanlaisen
lämpömäärän, 36—38 astetta ja . sa­manlaisen
kosteuden..
• yäittääksehrie : haihttimisesta- ^J
tuvan tuoreuden katoamisen, ne Voi­daan,
peittää sannalla. Varastohuo­neen
ilman kosteus ja säikytettävien.
kasviksieji;oiptila määrää, sen jos.ja
.milloin pitää santaa yahäh kostuttaa.:
Jos ilmenee. kutistumista ta'i rypisty­mistä
juurissa,- silloin pitäisi, santaa
kostuttaa; i;:::-'':;':''-;.;-v/!; •'•:-••'•' .V':-\ •!;'':;'•.;',.
; Jos varas ioi.miscssa käytetään laar
tikoita,. silloin; voidaan panna ohut
kerrps santaa;pphjaileijg' sitten pah­na
yuorokerr.oksen näitä kaisviksia ja
santaa. .Jos nämä -.kasvikset -säily­tetään
;iattiälle tehdyssä -läjässä, sil­loin
Iit tää se, että ne peitetään .san­nalla..-
- ;-. •v;':;.';::'V;:.!:;-;,:!:;;,'i;::\-v^
-;: Kun:;punajuuria kuivataan varas­toimista
varten, silloin pitäsi vääntää
:varret poLs, eikä leikata veitsellä' sil­lä
yiimeksimainitun menetelmän joh­dosta
aiheutuu vtiota, värin menetys
ja ;usein-mätäneminenkin. : --
TURNIPSIT JA PALSTERNAKKA •
Turnipsit voidaan säilyttää kasois­sa;-
mu t a niiden .ympärillä oleva ilma
ei saisi .olla;;.; liian, kosteata. • -Vain
kaikkein parhaat turnipsit;-kelpaavat
yarästpitaviksi.' ; - Ne säilyvät; paremr
mm 38 astetta lämpimässä ilmassa,
eivätkä -luonnollisestikaan kestä jää-tj-
mistä: Turnipsit pilaantuvat pian
jos ne jätetään liian koiteaän paik­kaan.
--'- - • - - ' - . • ' • • - ' . : - - • - . ' ^ v ^ / • ' • - " • • • ' - , • : ' " : • ; : : • ; ' ; : ;
Kirj. J. Axel
Prahassa äskettäin iimestyneet Zde-nek
Pierlingerin muistelmat: "Tshek­koslovakian
tasavallan palveluksessa"
on mielenkiintoinen teos, joka seMt-telee
poliittista tilannetta Euroopassa
ennen toista biaailmansotaa.. Pierlih-ger,
[ tunnettu sosialidemokraatti, on
edustanut maataan Moskovassa ja
paljon liikkunut dlploma^ättipilreissä
' myös Pariisissa Ja Lontoossa. . Hän
käsittelee kirjassaan aikaa 1937.:stä
Saksan hyökkäykseen asti Neuvosto­liittoa
vastaan. L\:kija. saa Inmioa-mattomlin
todiitiiskappaleihiri, kirjeii
hin Jne; perustuvan kuvan siitä, kuin-,
ka; länsivallat valmistelivat häpeäll
lisesti Mynchenin lehmäkauppaa ja
sabotoivat kollektiivisen turvallisuu­den
politiikkaa.
: Tshekkoslovakia! joli solminyt kaksi
avunantosopimusta; toisen Neuvosto­liiton
toisen Ranskan kansa Neuvosto­liiton
kanssa tehdyssä sopimuksessa
oli ehtona, että avunantosopimus as­tuisi
voimaan vam, jos toinen liittolai­nen.
Ranska, löyös antaisi apuaan.
Ratkaisevassa hetkessä Ranska ei kui­tenkaan
täyttänyt sitoumustaan. '!
Pierlingerin muistiinpanot todista­vat
kiistattomasti, että Ranskan taan­tumukselliset
harrastivat antautumis-politlikkaansa
jo kauan ennen Myn-cheniä.,
.Praha koetti saada selville,
missä niuodossa liittolaiset voisivat
hädän tullen antaa apuaan,: mutta
Ranskan hallitus, joka oU aloittanut
kaupankäymisen Hitlerin kanssa ' ja
tahtoi eristää Neuvostoliiton, väisti it­sepintaisesti
antamasta suoraa vasr
talista ja ryhtymästä neuvotteluihin.
Neuvostoliiton menettely . o l i ! täysin
päinvastainen. Se selitti olevansa yal-mls
• puolustamaan 'Tshekkpsloyakiäa
ja- tervehlivähsä; llpllä neuvotteluja
Ranskan ja Tshekkoslovaitian kanssa.
Mutta Ranskan mynchenlnmiehet
j a t k o i v a t 'sabPtoimistäktilkkaansa.
Heidän vastaukserisä kävivät yhä
välttelevimmiksl.
.Hitler, jonka asemaa täiiaiheh pel­kuruus-
ja teeskentelypolitiikka yäh-yisti,
alkoi, verukkeenaan;"saksalaisen
vähemmistön ongelma Tshekkoslova­kiassa"
hyökätä Tshekkoslovakian it­senäisyyden
kimppuun ja esittää aJUer.
vaatimuksia. Chamberlaln sekaantui
haikailematta Tshekkoslovakian sisäi-:
siin asioihin ja lähetti sinne riidan-ratkaisijaksi
"puoiueettoman tarkkai­lijan",
%uruullisen; kuuluisan Ruhci-mariln
seurueineen, Saksan ja länsi­valtojen
hpilittämättömän painostuk­sen
alaisena Tshekokslovakian . oli
pakko ottaa h^net vastaan.
Käydessään Prahassa Flerllnger.va-kuuttaiitui.
siitä, että Ruhcimanilta ei
ollut mitään hyVää odotettavissa, kos­ka
paitsi Ranskan myös Englannin
peli el olliit rehellistä. : .
: FlerlihSerin muisitelmlstä: sä
käsityksen Tshekkosloyaklan sisäises­tä
tilanteesta noina traaglllisinä päi­vinä.
Maan kansalliset voimat eiyät
esiintyneet yksimielisinä fasistista
vaaraa vastaan.; Hal^ ol­tiin
päättämättömiä; Taanturnus tuli
yhä toimeliaammaksi* Ja demokraat­tien
joukoissa vallitseva yleinen neu­vottomuus
kasvoi.
Henleihin joukot koettivat antaa
.Ilitierille aiheen liyökkäykseeriT^
koslovakiaa vastaan ja esiintyivät är­syttävästi.
-Ne esittivät uusia vaa­timuksia
ja kiiholttivat vihaan tshek­kejä
vastaan. {Englantilaiset rauhan-
;välittäjät .''ymmärsivät" sudeetteja ja
selittivät, että pii välttämätöntä; "tur­vata
saksalaisen vähemmistön oikeu­det".
Tshekkoslovakian hallitus . ei
siis saanut mitään tukea länsivalloil-;
ta. Saksa oli pannut sen seinää vas­taan
ja sen; oli tehtävä Saksalle
myönnytys toisensa jälkeen, . " M^
myönnytyksetkään,, eiyät auttaneet.
Henleinilaisten myyräntyö voimistui,
Ja Saksan hyökkäyksen vaara tuli yhä
suuremmaksi.
'••;: Ranskan välttelevän ja vilpillisen
asenteen maseritaitnana Tshekkoslova­kia
kääntyi Neuyostoliitoh puoleen, ja
kysyi siltä vielä kerran, olisiko se val­mi
s auttamaan Tshekkoslovakiaa
hyökkäyksen sattuessa; Neuvostolii­ton
vastauksella oli valtava mbraaii-nen
ja poliittlnpn vaikutus. ;; Se rohr
kaisi Tshekkoslovakian ja koko Eu-;
roöpan demokraatteja. Neuvostoliitto
vastasi olevansa välmiS heti antamaan
.tehokasta apua. -; :• i-';•:'
Samaan aikaan Englannin Ja.Rans­kan
lähettiläät Prahassa suorastaan
terrorisoivat Tshekkoslovakian halli­tusta.
He : pakottivat:; sen tekemään
yhä uusia myönnytyksiä.!! •• Syysk. 19
p:nä he esittivät Beneshille muistion,
jossa ivallisella . kyynilllsyydellä väi­tettiin,
että! "Tshekkoslovakian .elin­ehdot"
tekivät joidenkin raja-alueiden
luovuttamisen Saksalle yälttämättö-mäksl;
Prahan hallitus, kieltäytyi ja
.vaati
. .Talveksi.varastoiva palsternakka oh
;jätet-tä-v-ä peltpch . mahdollisimmari
myphään ja otettava pois vasta lu­men
tultua. Jotta ne eivät kuivuisi
palsternakat ph\ vajrastoiya.- kosteaan
santaan. Ne säiln'ät 34—38 asteen
lämmössä,;; Osa .niistä. ypidaan jät­tää
mäaiiari keyätkäyttöä varten tal­ven
yli. mutta ne olisi syötävä ennen­-
, ^ kasvonsa 1 ilki<;nuri*.n «„rVnvä,,n ^^^""^^ Vapauden haastekampanjan ..-•>i^A--."---"• UUM. ..y.u.-. k^uuin..u kAasav:=u vuy.l,i>ttiuääia u2, .^tu..utumumaaa,a , mmininkkää .
Neuvostoliiton
vehnää Intiaan
:Nenvostoliittp! bn myynyt: :50,000
metri.tonnia -(1.8 milJ.biisheliaV: veh­nää
Intialle,;josta se: saa yaihtotava-rana
tuntemattoman määrän teetä!
Tämä vehnä .kuljetetaan Intiaan ve­näläisillä.
laivoilla ennen lokakuhn. 1
päivää.
'':•:;:•--•'!: •;;^''.";?Si
Phdottl lisäneuvotteluja, i , "
tuomipisiuina! Vasta-Äsi-ä
;nm ja.Ranskan,lähetS;
;p:na selittivät Ben^shiik^^
kosloväkia voisi kieltäytm^
heuttaa sodan. Ja;Ran2;
lisäsi, että Ranska' ti SÖJ-pauksessa
ryhtyisi .sotaan.'
;olisl-; tehoton.;; Ainoa i i i ^
suoranaisen hyökkäyksen^L
biisi hyväksyä S a k s a n '^
Tshekkoslovakia Pitää'kiSi
taan, Chamberlain ei
Hitlerin luo; ja Englanti
yastuuta. seurauksista",
: ninriähettiläs.- Tshekiösiot-^
;tyi alistua.: Viikkoa mvöh^;....
ladier ,.ja Chaniberläin ieiijj
set kaupat ja. jo lokakuun säi
-muut, shakaalit. Puolan -jj- T
fasistiset 'hallitukset, hyöt^
kentyneenTshekkosioväVija'
puun. esittäen röyhkeitä.i
muotoon laadittuja '
alueluovutuksista.. •
Fierlinger selittää yksityLth,
;ti, mitä,.sisäpolIi'ttisiä seiiksä
•mukiella oli.;. Se.heikensi;c«
tisten. voimien .vastustush-tyl3
si.taantumusta -ja 'sWk:äii
tistisiä pyrk-imyksiä. Hachaj^q
kovsky tulivat valtaan: -Ta;
selllset, joilla nyt•oli'halfe2ij]
asemat hallituksessa ja talij
^^^^^,^5-^-; : antautuivat'.! .tl.«d
Saksan imperialismin- edessä j
ttjstiyat .kaikin voimin Neura
•apiia.
Chvalkoysky;. T.shekkosloTi
tinen Beriimin.. lähettiläs,-oli i{]
neri petturi ja Hitlerin k2t.irf|
noudatti' ulkopolitiikassaan':'
käskyjä.-. Toisten .samaniäse
turieri kanssa hän teki
saattaakseen maan; täysin j
kyvyttömäksi, ja sitta help
lerih-saaliiksi.
Fierlinger, Tshekkb^öVa]dsi|
kovan, lähettiläänä,--,ehdotti h
selleen; että\ -NeuyostolättKiJ
täisiin takaamaan, mään uudsl
Hallitus hylitäsi-.ehdotuksea!
-• .Chvalkoysky, kannatäjiiieal
märsi ,;-että • Neuvostoliitt'Q;olisi)|
ta Va/takaaja, ,Ja;:sellame'n'es
• hieidän;. suunnitelmiinsa. ..K-^
cha, ...Chvalkoysky; ja muut
vat isänmaansa saksalaista i
tä, mikä sitten tapahtui-:
1939. Hitler kutsui yk
Hächän luokseen ja,tämäi
sopimuksen,; \ jolla - Tshekial
luopui; ;tisenaisyydestään:ja!i
Saksan; protektöraätiksi!
Yhtä selvästi ja. aVoimeriäl
'Neuvostoliitto .oI-i..;selittänyt.i
valmis . .nqudattamaan liitH
t.aan. se nyt esitti. ankaran •
seen • Tsheklcoslovakiaii;
johdosta. Se leimasi Saksan?
män omavaltaiseksi..yäkiva
hyökkääväksi eilcä: hyvaksyn.nl|
koslovakian .. yhdistärriislä;
lailliseksi.• !
,:.; salataiiseen juonittelunsa,E
-englantilaiset, ja. •ranskalaini |
jat!; esittivät::'teeskennellyt.
seensa,Kun asi.anomaiset.]
menivät; Saksan ;u!koas.iai!
:ööh, jättääkseen;,ne-liallit'ut»i
bentrop ' kieltäytyi' ottaffiasa |
vastaan. ErAs .ministeriön i
suostui--.; lopulta.! epämiellyrin
nah-vaihdon jälkeen' r.e vasa
maan,-.mutta selitti :että Msj
että he !olivat! tulleet psr:!i5!
ne oli lähetelty,postissa ja!
Ranska saisi vielä katua sefc
taan tähän-asiaan;-. -
, / Useat !'pölitiikot., ovat- '•
muistelmiaari!:'; Mynchenin'::
käynnistä; .ja muista-huci
'tapahtumista; ennen toista i
sotaa. Tällaiset! muist'eIS3:|
useimmissa tsjjauksissä :ti
luä ja oma.n-puolueen puia?
Historialiista ! totuutta
rohkeästi: !Anglosaksilaisi E?J
äntaneet • uävne!^ iiisVbrianvlL-apuaäri:!
julkaisemalla HitiesJ
toista !aineliisioavJossi;to
taa toisen infiaiimansocan .n|
luista kokp!i!?.sn-'väärä
ta fjeuvöstciliittoa.! ^ ^,
• • NeUvostoiiiton tietotölsi^J
'sussa,;' Jdka V!pii;;^ i l ? i ^ ' ^ ^^
'*Histöriahvääfentäiät''.^«stt:
tämätön. totuus, flitlerip;T
jieri" alh.aisesta; Mj-nchen::^-
kaupasta. Englannin;
Ranskan-Hitlerille. antaoa-=aj
Saksan. hyökkäyksen- valsi-^
. toiiheenpäifös^a::. Jfyt;:^:r.
taähtumuksei.i- voimat.; pJ3-
Hitlerin 'vakasn.taas velui-"^'
:haa ja.demPkratiäa;yaJta^l
tuiis tuon ..ajan!!poiii'^^
mistä! erittäin; 2 janköht?^.]
keä. ^Fieriin^eVin leoksefeS]
näkijäin muistelmana
ristelyjen paijastamifes3|^
kitys.
' —•iErälcen; tutkijain-tai^
tääni^että'naLset!!kuluttavs^
Jännekseh: elämästään o:-
koon. Tämä merkJU^K
17.! vuotta. e!äm.f.s'ään-;
lukekaa y'-iP--^^'^HJl
itsellenne, että v(Mi^r\
äännöllisesti. : •
THE WORKERS' CO-OP . . .
USKOLLINEN KAIVOSIA
TYÖLÄISTEN ETUJEN
';:c^;^;!;-^S-iV--"M''^':l . . Ole uskollinen osuuskauppaa^