Vapaus, September 14, 1948

              A R M A S ÄIKIÄ:
(Jatkoa)
K ^ S \ L L I S T A M I S K Y S Y I \ r r S TA
VAIV T l T K I T T A V A KO
•'sof''i''V rr.okraatt mc-n p u o l u e t o i -
jniftn vr''"r-ä ? a a d : i k a i k k i ihmiset v a -
jaiutf-U"''"''-"'' sn'.ä. :cttä k a n s a l l i s t a m i s -
•c^;j-j,;v£-ä on • --iJ^oasraan t u t k i t t a v a,
'sik^i 5C "-z-^evUiP: -Scs^ahdemokratian
uessa L ' . r . i C L ^ - l a n ' i t c n . ettei sos-dem
P '"'^ kos-:aan vaatinut
I raattisissa maissa vankan pohjain työ­tätekevän
väestön elintason kohotta­miselle.
Puoluetoimisto vaikenee kai­kista
tosiasioista ja tekee sosial^soi-miskysj-
myksesta hallituksen kanta-miskysymyksen.
(Kirjoitettu ennen
viime eduskuntavaaleja.—Toini.) Mai-^
noslehtisessa selitetään:
"Valtion liiketoiminnan laäjentamir
sen ja sosialisomnm ehdottomana
edellytyksena on,, että saadaan valtio
••Alu!: 'Jivac-n — ..••anotaan kirjasessa j hallituksesta lähtien sille asteelle, että
^ o n Tchosietiu rizaavän perusteellis- j se tosiaan - pystyy hoitamaan tehok-oimien
.vastustiiskvtyj.^
tumust^ oa :;sibvaki3.i
pyrkimyksiä. Hächsjs
tulivat valtaan. .Taa
joilla' nyt-oii'hal!iis;i!a
hallituksessa ja t a l o o ä S . •
ä, antautuivat u< 3 ^^''^
•imperialismin-edessi
kaikm voimm Neurcii
teh ia ?-i^''V5rvoa vastaavien valmis-teiujei:
vält:amattoir.yytta. On o i v a l ­lettu
C l ' ä •.'•-o-iaii.soimisen vastustajat
vetävä' lopuksi pitemmän korren, jos
^2i[arii--.i romalla menettelyllä anne­taan
a'5ei:a heician kasansa."..
Tana» vcruKemimiseen on lisättä­vä
ett.'i ;-:.i!i5ar!demokraattien j a 5 0 -
sialidc-rn^Kii-.atrien välisissä neuvotte-
]ui5sa>o.'?nom. puoluetoimisto on edus­tanut
s:ia :-:antaa. etta "sosialisoimis­ta"
voitcr;>i!n (-'Aiin vrittaa. m a k k a r a -
teo!!isuu«e.s?a.' .s o k e.r.i teollisuudessai
tupakkaTc-ollisuudes.ia, apteekkialalla
jne Sii.s aloilla, joita ei mitenkään
voida uirar. Suomen avainteollisuuteen
cammm sosdem.. puoluetoi­miston
h e r r a t ovat tehneet ulkomaa-
.Tiatkoiiv. ?]:?.• o a a t t a v a m m i n he. ovat
luopuncf-: v. 194,3 esittämästään k a n ­nasta-
Eraassa • mainoslehtisessä se
' "Mita h v o t v a työväestöllä on sel­laisesta
•sosialisoinnista',, j o l l a jokin
yritys p a a t o t a a n ottaa valtion omisr
tukseeii. m u t t a - a i n o a n a näkyvänä seu­rauksena
on., c t ta hallintoneuvostoon
tai j o h t o K u m a a n v a l i t a a n kolme m a -
laisliutolai.-sta .kolme kommunistia ja
kolme .sosialidemokraattista politilk--
koa."'. f Sosialidemokratia ja s o s i a l i ­sointi.,
s o s d e m . puoluetoimiston m a i -
•nöslehtiricii,'; ':••:'::']•'.'
. . Ku.%aan « tietysti ole • ehdottanut
m o k o m a a ^ "sosialisoimista", - m u t ta
sosdem. puolue kuvaa k a i k k i käytän­nölliset
kaasallistamisehdotukset sel­laisessa
muodossa, etta ne näyttävät
ilplän-.muuta .Naurettavalta. •; -,
K . A N S . \ L L I . S T A 3 I I S R O K E M U K S ET
I T A - E I K O O P A X M A I S SA
• Sosialidemokraattinen puoRie kuvaa
kai-cki käytännölliset kansallistamis-ehdotukset
sellaisessa muodossa, että
ne n ä y t t ä v ä t ilman m u u t a nauretta­v
a l t a . Sitten, .se ..tyytyväisenä torjuu
koko kansallislamiskysymyksen yh-
. dessa oman irvikuvaluonnoksensa
k a n s s a . . N u n o n tehty seir mainosleh­tisissä.
Niissa v a i e t a a n -kylmästi k a i ­kista
n i i s t a loistavista- kokemuksista,:
joita kansalluramcnen on antanut- Itä-
Euroopan niaKs.sa.. Viekas puoluetoi­misto
CI kci 10 ctta samaan aikaan
.kup Suomen.teollisuus
vasta '?j'yy. sodanedellisesta' .ta*osta.-
Tshekkoslova;-:ian, P u o l a n , J u g o s l a v i an
ja .Albanian ..teolli.siiu.'; on k a n s a l l i s t a ­misen
ai^io-sta, k o h o . t t a n u t tuotänlöh-'
sa - j o d a - p d c i l ^ ^ q i e tä.sollc. Nappara
puolue-oiri ei i n a h d a k a a n s i i t a , et-
Ja kan<.alj> t a i n , > c n tuloksena saavu—
: tettu, .teolh.suu.sluotannon. • nousu oii-luonti:
.Ita-Eurocj-pair kansandemok-kaasti
taloudellisia j a tuotannollisia
a s i o i t a . N i m pitkällä me emme s u i n ­kaan
v i e l a ole. Päinvastoin o n sanot­tava
suoraan; että me olemme v a l t i on
puolesta purjehtineet viime vuosina­k
i n eteenpäin v a i l l a perämiestä, -sat­tuman
;varassa, osaratkaisusta, toiseen;
tyhmyydestä tyhmyyteen. .
" J u u r i siksi on kaiken perustana
oleva organisomtityö suoritettava en^
sm. . S i i h e n , t u s k i n päästään, n i in
k a u a n k u i n p o l i t i i k k a on pääasialli­sesti
k o m m u n i s t i - m a a l a i s l i i t t o l a i s en
t a k t i k o i n n i n j a etupyy.teilyn varassa.
Jokai-sella k a n s a l l a on sellaiheir de­m
o k r a t i a k u i n se ansaitsee, j a j o k a i ­s
e l l a m a a l l a on myös s e l l a i n e n suun­nitelmatalous,
j o n k a sen j o h t o a n s a i t ­see."
, ^
Lyhyesti sanoen sosdem; puoluetoir
misto ei pidä sosialisoimista m a h d o l l i ­sena
ennenkuin nykyisen (siis Pekr
kalan) hallituskokoomuksen k a a t a m i ­sen
jälkeen.
SOSDEMIEN LEIKILLISTi(
LÖRPÖTTELYÄ
Suomen sosdem. puoluetoimisto el
ole pitänyt sosialisoimista mahdolli­sena
ennenkuin P e k k a l a n : h a l l i t u s k o ­koomuksen
kaatamisen jälkeen.. Tä­hän
l e i k i l l i s e en lörpöttelyyn on huo­mautettava
vakavasti, että h a l l i t u k s et
eivät missään maassa hoida yksinään
t a l o u d e l l i s i a j a tuotannollisia asioita,
eikä sellaista voida vaatia Suomessa­kaan.
. K a n s a l l i s t e t t u a teollisuutta ja
m u i t a tuotantolaitoksia varten ovat
k a i k k i a l l a omat keskusjohtonsa, jotka
hoitavat asiat verraten itsenäisesti
pätevien ammattimiesten asiantunte­musta
hyväkseen käyttäen. Sellainen
o l i s i Suotnessakin m a h d o l l i s t a k a n s a n ­demokraattien
soslaliiäemokraattieji ja
m a a l a i s l i i t t o l a i s t e n kokoomushallituk­sen
puitteissa, jos v a i n sosialidemok­r
a a t t i s e t ministerit lähtisivät yhdessä;
k a n s a n demokraattisten, ministerien
kanssa tässä kysymyksessä yhteistyö­hön
j a pitäisivät huolen siltä, että
kansallistetut • teollisuusalat saisivat
pätevän johdon.. T o i n e n on asia, Jos
sosdem. puoluetoimisto ei tahdo k a n ­s
a l l i s t a a maan suurteollisuutta, vaan
h a l u a a . vetää yhtä köyttä s u u r k a p i t a ­l
i s t i e n k a n s s a , n i i n k u i n , t a h a n asti.
M u t t a s i l l o i n k a a n t u s k i n o n viisasta
syyttää '.'sosialisoimisen" lykkäämises­tä
. M a u n o P e k k a l a n h a l l i t u s t a , koska
koko kansa tietaa* että-sosialidemok­r
a a t e i l l a on tässä h a l l i t u k s e s s a m o n ia
tärkeitä mimsterisalkkuja, ja eras
n i i s t a on k a u p p a - j a teollisuusminis­t
e r i n salkka, jossa o n k a n s a l l i s t a m i s en
— t a i j o s n u n t a h d o t a a n — sosialisoi­misen
avain. Sosdem. puolueen, k a n ta
Eosialisoimiskysymyksessä huipentuu
sirs väitteeseen, että. sosialisoimiseen
e i voida ryhtyä n u n k a u a n k u i n kaup­pa-,
j a teollisuusministerinä on s o s i a l l -
rdemokraatti T a k k i.
Ovela puoluetoimisto ei kuitenkaan
t a r k o i t t a n e sitä. Sen tarkoituksena
on Ilmeisesti vaittaä, että sosialisoi­m
i n e n voidaan aloittaa vasta sitten
k u n kommunistit on; s a a t u pois halU-tuksestji.
M u t t a jos maamme t i l a n ­n
e t t a ajatellaan vahankaan r e a l i s t i -
.sesti, n u n s i l l o i n '-sosialisoiminen"
lykkääntyy p u k i k s i ajoiksi. Ketä t u - .
l i s i ensinnäkin hallitukseen •. k o m m u ­n
i s t i e n t i l a l l e ? Ilmeisesti maalaishit-t
o l a i s i a j a sosialidemokraatteja, joista
a i n a k i n m a a l a i s l i i t t o l a i s e t vastustaLsl-
A-at k a n s a l l i s t a m i s t a Ilman, v e r u k k e i ta
j a sosialidemokraatu verukkein. Joka
tapauksessa porvariston ominaispaino,
hallituksessa, lisääntyisi, joten k a n - '
s a l l i s t a m i s en kannattajat hallitukses­sa
vähenisivät. . •
S O S D E M I E N PELISTÄ EI H E I L LE
M I T A A N H Y O T YA
• Sosialidemokraattisen puolueen' l a s ­kelmat
kansallistamisesta ovat siis j o ­ka
suhteessa virheelli-sia. Pelistä, j o ­h
o n se. on lähtenyt "sosialisoimisi-neen",
ei ole sille loppujen lopuksi
m i t a a n hyötyä. Se v a i n osoittaa koko
kansalle pitävänsä " s c s i a l i s o i m i s t a"
pelkkänä vaalisyottina, j o l l a se onkii
aanestajia. Vuoiina 1940 syötti - o l i
v i e l a lihava. S i l l om Suomen .Sosia­l
i d e m o k r a a t t i ehdoitti, etta olisi p i -
tany.t ryhtyä k i i r e e l l i s e s t i , t o i n i e n p i t e i -
snn koko kansantaloudelle merkityk-
•sellisten teolftsuusalojen j a suurpank­k
i e n sosialisoimisek-si. Mutta- vuon­na
. 1948, h a r k i t t u a a n aHiaa kolme
vuotta, sosdem. puoluetoimisto on
päätynyt tulokseen, jonka se esittää
Eosialisoimisohjelmassaan seuraavin
s a n o i n :
" V a r s i n a i s i l l a talouselämän avain­a
l o i l l a ei sensijaan pelkkaa omistus-,
oikeuden s i i r t o a - v a l t i o n kasim voida
p i t a a kovinkaan suurmerkityksellise-nä
. . . . " (S. S. 1. 2. 1948.) •
Suonessa kiiQlee vuosiffaiii
syöpään noin 3,600 iiiniistä
Helsinki. — K e r t o e n , että Suomessa
kuolee Aoiosittain 3.000 ihmistä^ syö-päan^
S K D L i n pää-aanenkaimattaja
Vapaa S a n a selitti äskettäin tätä k y ­symystä
seuraavasti:
Vuosisatoja on lääketiede käynyt
taistelua niitä lukuisia: tauteja
vastaan. Jotka ovat uhanneet i h -
. misten hyvinvointia. Tästä taiste­lusta
on ollut seurauksena, että
lukuisat kulkutaudit, jotka entis­aikoina
vaativat tuhansia ja taas
tuhansia uhreja, ovat nyt käyneet
; harvinaisiksL Ei tarvitse enää pe.r
Iätä ruttoa, koleeraa tai muita kul-
- kutauteja, siliä niitä vastaan on.
kelcsitty . tepsiviä taist«lukeinoja.
Paljon vähemmän lääketieteellä on
keinoja taistellessaan syöpätauteja
%-astaan. Tuskin mistään taudista
on kirjoitettu niin paljon kuin syö.
<pätaudi2ta ja samoin sitä on tut-idttu
huomattavasti. Sivistysmais­sa
kuolee vuosittain noin puoli mil­joonaa
ihmistä syöpään, maamme
osalle tulee noin 3,000 vuotuista
kuolemantapausta. Näistä luvuis­ta
ilmenee-, että kysymyksessä on
tauti, johon olJsi kiinnitettävä va­kavaa
huomiota.
»HTA SYÖPÄ ON?
. Syöpäkasvain on muodostunut so­l
u i s t a kuten i h m i s r u u m i s k i n k a i k k i ne
elimineen; Niinpä iho o n muodostu­nut
erikoisista ihosoluista, maksa —
maksasoluTsta, ruoansulatuskanavan
l i m a k a l v o e r i l a i s i s t a limakalvosoluista
jne. Syov-an voisi käytännöllisesti
katsoen ajatella syntyvän siten, etta
tällainen solu t a i soluryhmä, j o k a a i ­k
a i s e m m i n on muodostanut ruumnn
n o r m a a l i s e n osan, muuttuu : j o s t a k in
syystä siten, että se a l k a a kasvaa va­l
i t t a m a t t a ollenkaan r u u m i i n tarpeis­ta
j a sen mu'5sta soluista. Täten syn­tyy
ehmistoon siina itsenäisesti kas­vava
j a siltä p i i t t a a m a t o n kasvain, j o ­k
a ottaa elimistöstä kasvamiseensa
tarvitsemansa ravinnon. Samalla se
tuhoaa sen elimen, missa se kasvaa
tai: a i n a k i n osia siltä, k u t e n i h o a ; l i ­h
a k s i a , verisuonia jne. 0.sa soluista,
j o t k a ovat kasvaneet verisuonien s i ­sään,
voi I r t a a n t u a j a k u l k e a v e r i v l r -
K o l m e vuotta sitten, k u r e : eaella r a " m u k a n a m u i h i n r u u m i i n o s i i n . S l -
\
tai
u a c i
'»»/(.TME.vr
noMACH
»KMSDY ;
1 ^
Aikää pitäkö valsa-/ peräpukama-; ^
vittsarakkovikoja:
Käyttäkää R U S C I T R E A T M E N T VATSALÄÄKETTÄ
.Laake huojentaa umpitaudin, ruuansulatushairiön, vatsakäa-sun,
vat.sakaasukjvut, r i n n a n a l l a - t u n t u v a n p a i n o s t a v a n kaasun,
poi.-itaa epänormaalisen virtsahapcm munuaisista j a virtsarakos­ta..
hapot, p a a n k i v u n j a -huimaukTsen, peräpukama- t a i maksär
M a t , vatfeavian aiheuttamat peräpukamat/, k a t k e r a n t a i h a p p a ­man
maun suusta, r i n t a l u i d e n a l l a olevan k i v u n t a i vaseinmalla;
tai oikealla puolen vatsaa olevan k i v u n . Sadat ihmiset sanovat
-.- lama o n p a r a s t a lääkettä m i t a olen koskaan käyttänyt; Tämä:
laakc- on h y v m : t u n n e t t u a m i l j o o n i l l e kautta . C a n a d a n j a E i i r o o i
pan maissa. H m t a $5.50 pullo.
•Mik-si k a r s i d e reumaattista, riivelreumatismih tai lihaskipuja j a poltteita?
Käyttäkää M I Z A R U S A L V AA
Selkäkipua, k i p e i s i i n p a k o t t a v i i n olkapäihin t a i l a p a ­l
u i h i n , k i p e i s i i n käsiin, kyynärpäihin, - r a h t e i s i i h , k i ­peään
; r i n t a a n ; lonkkasarkyyn, l u u v a l o o n / k i p e i s i i n,
k a n g i s t u n e i s i i n , a j e t t u n e i s i i n t a i p a k o t t a v i i n p o l v i i n i'
n i l k k o i h i n tai jäseniin, k y l m i i n j a l k o i h i n j a sellaiseen
tunteeseen k u i n muurahaiset kävelisivät i h o n : j a na-,:
h a n valissä. : Käyttäkää M I Z A R H salvaa! väin a i k u i -.
sun, kerran seitsemässä -päiväÄSäi eikä v j p k a p^
M I Z A R H : on V vastaarsytystä aiheuttavaa mikä; vetää.
m a r k a a sisältävät näppylät ihon p i n n a l l e, äuttaöri
siLs. h e t i ensimmäisen käytön jälkeen j a huojäitäen
r e u m a a t t i s i a kipuja, j a p o l t t e i t a . . "Älkää .käyttäkö
M I Z A R H 2 mm
S A L V B
-»pun p a i k k o i h i n . H i n t a $4.50 tölkki. H y v i n tunnettua
. ; C Canadassa, Y h d y s v a l l o i s s a j a Euroopassa.
^DI^si kärsitte yskästä ja kylmettymisestä?^^^^'^^^^^^^^^^;
Käyttäkää DtANA-TIPPOJA
A-urooppalainen parannusmenetelmä,: muutama DIA>?A-tippa
i'f-ir:.eripalas.sa t a i pienessä maarassa kuumaa vettä .auttaa, huö-
.K-ntamaan yskaa,, kylmettymistä-, n e n a k a t a r r i a , huojentaa h e h -
|gcnahdistusta. j a h e n k i t o r v e n tulehdusta. Hyvaa kesällä j a t a l -
|! veliä.: Pitakaä a i n a pullo DIANA- t i p p o j a kotona. Se on aina,
! .•käytännöllinen olemassa. Hmta $1.00 p u l l o . : -
7-I\Iiksi kärsitte reumaattista, nlvelreumatismin j a lihasten: -.
kipua ja poUetta?
^ajttakaa LUSeOE'S R H E U M A T I C P A IN RUB LmjAMENTTIÄ
L i n j a m e n t t i auttaa tuottamaan nopean huojermuksen; selkiäv
-vipuun, lieventäen kiF>eita pakottavia olkapäitä tai ;lapa^^^^
.fifpeata, k a n k e a t a n i s k a a , särkeviä käsiä, kyjTiärpaitä, r a i t e i t a'
tai sormien.niveliä, kipeätä-rintaa t a i selkää, lonkkäsärkyä,
luuvaloa,:- kylmän veden vedon t a i kosteuden aiheuttamaa- k i ­pua.
..iantei.ssa, -kipeätä; k a n k e a t a , , a j e t t u n u t t a tai polttavaa
•polvea, n i l k k a a . t a i nivellä. Tämä l i n j a m e n t t i tunkeiituu;sy^
• ' a U e i h o o n v s i t e n tuottaen:hyvia tuloksia;- Sita-voivat kä^
aikuiset j a lapset.. Hierokaa sita- Idpeisiin p a i k k o i h i n . k a h d e s ti
paivassa; : : H i n t a : $ i : 0 0 p u l l o , - t a i ' 3 pulloa:$2.50;. :' i^:;:-^-;^"^^
laakkenä mj-ydaän paikallisessa; rohdoskaupoissa,: k i r j a - ja
Ara':aupo:ssa Canadassa- N i i t a v a l m i s t a a:
lllSCOE PRODUCTS LIMITED
on osoitettu; sosdem. puolueen p a a l e hi
t l kC'ro.sti,-. e t t a kysymystä ei missaan
tapauksessa saisi " h a u d a t a .hiljaisuu­teen",
koska sosialisoiminen oh " k a y -
tännölhnen nykyhetken tehtävä".
M u t t a nyt ei sellaisesta, ole puhetta­k
a a n . Nyt tätä kysymystä: on v am
t u t k i t t a v a , v a i k k a k o l m e n vuoden olisi
sentään luullut riittävän perusteelli-
. s l i n k in tutkimuksnn. Nyt puoluetoi­misto
vastustaa • kivenkovaan Ville
Pessin- j a muiden kansandemokraat­t
i e n tekemää suurteollisuuden j a s u u r ­p
a n k k i e n kansallistanM.se.sitysta j a sa-.
noo koko " s o s i a l i s o i m i s e n " - olevan
mahdotonta lähiaikoina.
: Voidaan sus sanoa, e t t a . l a m a uasi
.^ntti-Ihalainen:ei ole k o k o n a a n unoh^
tanut, varsmai-sta. asiaansakaan, .sita
t u l i t i k k u j e n , lainaamusta. . H a n on
monien ulkomaamatkojen jälkeen
.sentään mui.stanut a s i a n s a km j a tuo­nut
k o t i i n t u l i t i k k u l a a t i k o n , -jossa on
n i i n k u i n M a i j u Lassila hauskasti
kertoo — vain y k s i kokonainen t u h -
t i k k u j a --sekin: r a a p a i s t u , joten - s i i ta
ei ole kenellekään m i t a a n : byotya.
^ QVFXS S T R E E T W E S T . TORONTO 3. ONT., CANADA
K A N S A L L I S T A M I S E N
T A L O U D E L L I S E T E I > E L L Y T Y K S ET
.. Nä-i: niionien vuosien tutkimusten,
jälkeen-; :.so.sdem. • puoluetoimisto olisi
voinut,- J05 se -olisi tahtonut,-, p a a t ta
tutkimuksi-ssaan - p a r e m p i i n • t u l o k s i i n .
Sillä - kansalli-staminen- on Suomessa-'
k i n ajankohtainen kysymys. - Suomen
kansantalouden edut. vaalivat; ehdot­tomasti
sen toimecnpanemi.sta..
. K a n s a l l i s t a m i n e n ' , v a i k u t t a a kohot­t
a v a s t i kansantalou-teen silloin,; k u n
tuotanto on; .sima maarin keskitty­nyttä,
että se on • h a r v a l u k u i s t e n mo-nopolikapi-
talistien. hallittavu^sa;.. N a - ^
mä mönopolikapitali.5tit kiskovat kan-V
santaloudesta luselleen • voittoa- huo-^-
l e h t i m a t t a . k a n s a n t a l o u d e n ylei.sedus-.
ta. K u n nama monopolikapitalistien
käsiin •keskittyneet:, tuotantolaitokset;
•Ja - suurpankit- ;otet.aan kaasakunnan
h a l t u u n , niin niiden, t o i m i n t a voi­daan
ohjata palvelemaan kansan e i ­kä
yksityLstPU -voitontavoittelijain
etuja
-: Suomessa on teollisuustuotannon
k e s k i t t y m i n e n edistynyt m m pitkälle;
etta k a n s a l l i s t a m i n e n ei ole ainoastaan
mahdcHlinen-,. v a a n se on. välttämä­tön,
toimenpide, J03 kansamme aikoo
vapautua- s i i t a : kunsta-vasta ottees­ta-,
j o l l a - m u u t a m a - k y m m e n perhe p i - ;
taa;, m a a n koko talouselämää.. j a t k u -
vasti- oman voitontavoittelunsa.- k o h ­teena.
Y l i 70 p r o s e n t t i a . teoHisuutem-me
tyopaikoistia: .on.' osakeyhtiöiden
omLSJ,ami.'5S3.. työpaikoissa, ja y l i &0
prosenttia koko tuotannon - b r u t t o a rf
vosta--.: tulee ; osakeyhioiden ; o-salle.:
Vuonna 1944 n a i t a - osakeyhtiöitä oli
maassamme^ h i u k a n y l i 17. tuhatta,;
muta-79:niistä oh sellaLsia,- joiden, paa-;
oma kohosi ;yli 25 m i l j o o n a n markani
N a i d e n .79-suuryhtiön.paaoma; o l i : y h ­teenlaskettuna
8,309.287,000: m a r k k aa
eli enemmän k u i n 52 p r o s e n t t i a -kaik­k
i e n vosakeyhtiöiden pääomasta; Na-
-.ma 79 .Tuuryhtiota -halhtsivat: r a t k a i ­sevasti
- m u i d e n k i n c^sakeyhtiöiden .ja
loppukädessä: Suomen koko -teollisuu-de.
i toimintaa. Mutta ne; hallitsevat
n l i t a omien ahtaiden;etujensa: m u k a i -
.sestj-. - Kun-^^ s e n : Ii.säksi otetaan huo­mioon;
että.useinkm samat henkilöt
psrheineen; j a : -sukulaisineen hallitse--
t e n VOI missä r u u m i i n osassa tahansa
a l k a a kasvaa samanlainen syöpäkas­v
a i n .
SYÖPÄ E I O L E T A R T T U VA
T A U T , I
T a r t t u v i s s a taudeissa on syynä t a u ­t
i i n ruumiin- u l k o p u o l e l t a s i i h e n tun-r
keutunut bakteeri, kun sitä vastoin,
syöpätauti syntyy r u u m i i n eri soluis­ta,
ilman- bakteereita. Sen . v u o k s i
.syopa ei ole t a r t t u v a .tauti.:
• SYÖPÄ O N LISÄÄNTYMÄSSÄ
V i r a l l i s t e n tilastojen mukaan .syopsi
näyttää olevan lisääntymässä.- Y h ­tenä
tärkeänä syynä on Ihmisten kes-k
i - i a n lisääntyminen. K u n lasten^
kuolleisuus vähenee, yhä .suurempi
maarä i h m i s i a elää ns. .syöpäikaan
saakka, SO. y l i 40 vuoden;
SYÖPÄ O N V A N H E M M A N
l A N T A U TI
S i t a alkaa huomattavasti esiintyä
yli 30-vuotiailla, m u t t a 40 vuotta pide
tään varsinaLsena syöpaiän alkamis-a
i k a n a . Y l i 40 v u o t i a i l l e .syöpään .sai­rastumisen
vaara; lisääntyy nopeasti;
T I L A S T O T K E R T O V AT
M a i s t e n Vaino K a n n i s t o on la.skc-nut,
etta jos .syopaankuolleisuas py.syy
kussakin ikäryhmässä nykyisellään,
syovan u h r i e n lukumäärä kasvaa k a n ­s
a n vanhentumisen johdosta 50 vuo­dessa
77 pros. SyopaänkuolleLsuuden;
on a r v i o i t u 50 vuoden kuluessa nouse^
van n. 8,000 henkeen vuodessa.
T A V A L L I S I . M M I N SYÖPÄ
E S I I N T Y Y M A H A L A U K U S SA
J A RUUANSULATUSELIMISSÄ .
M a h a l a u k k u s y o p a a n kuolee 1,900
henkeä ;vuo.sittain. .Töisek.sl eniten
kuolee emän j a . munasarjojen ; .syö­pään,-;
n o i n -300 - henkeä, kolmannella
t i l a l l a - on keuhkosyöpä, n. 250 henkeä.;
On huomattava; että -keuhkosyöpä-, on
kö elättämään tätä pelkoa perättö­millä
kuvitelmilla, vaan olkaa onnel­l
i s i a , kun pelkonne tutkittaessa on
osoittautunut aiheettomaksij
TIETÄMÄTTÖMYYS P A H IN
T E R V E Y D E N V I H O L L I N EN
Sadehoitolaitokselle- s a a p u n e i l la
lodö ihosyöpapotiJaalla oli syöpä eh­t
i n y t kasvaa 4 c m : n kokoon, ja poti-
Liat olivat kääntyneet, lääkärin puo­leen
vr-sta 3 vuDd^n k u l u t t u a cnsim-maistr'
1 oireiden ilmaantumisesta.
Tama t n . M u s t a k a l l i o n k o k c r m a esi-,
merkki osoittaa, että potilaat: tulevat
hoitoon l i i a n myöhään; SädeholtolaU
toks-3lla suoritettujen tutkimusten
mukaan voidaan sanoa, etta n y k y l -'
s m potilaista noin 80 pros. tulee h o l -
toon/liian myohaan. Tahan ovat s a i ­raat
Ilse.syyllisiä, mutta lääkärikun­takaan
ei VOI k o k g n a a n puhdistautua.
IlmcLsta on, etta 75 prosentissa; t a ­pauksia
ovat sairaat Itse syypaät hoir
don alkamisen myöhästymiseen. 25
pros. jaä lääkärien osalle,-
K A N S A N T I E T O U T T A P A R A N ­N
E T T A V A SYVÄNKIN O S A L TA
kertoi SadehoitolaiVokselta -tohtori
M a t t i Mela.
— Tärkeimmän osan syovan vas-tustamistaisteliLssa
muodostaa .syovan
varhamen toteaminen, toisc»i tärkeän
osan. todetun syovan parantaminen.
Useimmissa tapauksissa on e d u l l i s i n ta
k a y t t a a yhdistettyinä k i r u r g i s t a j a sä­dehoitoa.
Pienet syöpäkasvaimet ovat
helppo hoitaa.. Ne joko l e i k a t a a n k o ­konaan
pois tai käsitellään rontgen-tai
radium-säteillä. Laiminlyödyissä
tapauksissa on usein vain sädehoito
mahdollinen, sillä niissä on kasvain
l e v i n n y t n i i n laajalle alueelle, että se
ei ole k i r u r g i n veitsellä poistettavissa.
T a h t o i s i n tässä yhteydessä korostaa,
etta työtämme vaikeuttaa hoitopaik­kojen
ja s a i r a a l a h e n k l l o k u n n a n puu­te,
joka tosin e l ; i l m e n e ainoastaan
meillä vaan m u u a l l a k i n pohjoismais­sa.
Syynä tähän ilmeisesti ovat l i l an
pienet palkat. Syopätutkimuk.set suo­r
i t e t a a n ilmaiseksi, ainoastaan - h o i ­dosta
peritään maksu. Samoin h a ­l
u a i s i n koiostaa, etta - valistustyötä
olisi pyrittävä tekemään, että/ k a n s a ­laiset
.ymmärtäisivät ajoissa tulla, h o i ­dettaviksi.
.;
Edelläolevan johdosta on huomat­tava,
etta n i i n kauan kuin mitään
uutta syövän torjunnassa el keksi­tä,
on t u r v a u d u t t a v a v a n h o i h i n kei­n
o i h i n ja samalla ^ m u i s t e t t a v a , että
jos pyrimme menestyksellisesti tais­telemaan
tata tuhoisaa kansan.sal-r
a u t t a ' vastaan, sairaat on saatava
hoitoon, taudin alkuasteella, jolloin
.syopa useimmiten viela voidaan pa­rantaa.-••
. • • .•:-..
POIMITTUA
TÄLLAISTA T A P A H T UU
VAIN OTTAWASSA
.Ottawa, s>-ysk. 9.—^ T a n a a n oii k a a ­tosade
parlamenttimaellä. O l i satanut
j o t u i m i n a i k a a j a näytti s i l t a , ctta
sade j a t k u u . Etäanpana yhdellä suu­r
e l l a n u r m i k o l l a parlamenttitalon: län­sipuolella,
lähellä ministerien auto­j
en parkkauspaikkaa. seisoi mies kau­lukset,
ylhäällä, selkä sadetta j a t u u l ­ta
vastaan. Kädessään t a m a mies p i ­t
i suurta vesijohtoa. Han kasteli tä­tä
nurmikkoa. Miehen työjärjestyk­sessä
sanotaan, että tätä nurmea on
kasteltava torstaisin. Han noudatti
maaraysta. Vain O t t a v a s s a voi t a ­pahtua
t ä l l a i s t a .— Montreal Daily
S t a r .
S I K S I O N K A I
S O D A N L I E T S O J I A
Vähintäin 30 m i l j . a m e r i k k a l a i s ta
yksi viidestä kan.salaiscsta — tarvitr
see henkista terveydenhoitoa, sanoo
professori Esther Lloyd-Jones, New
Y o r k i n Columbia U n i v e r s i t y n opctta-j
a k o l l e B l o n " G u l d a n c e 'Lnboratoryn"
j o h t a j a , . •.;
V i i s i miljoonaa potee psyko-neuroo-sla,
2 V j m i l j . potee luonne- j a kuyt-taytymlsvikoja,
1 l-j on henkisesti va­j
a a m i t t a i s i a j a ',{• m i l j . potee kaatu­vatautia
. . . — Uutlstleto.
, . • , » - . • ••• • • •.,
B R I T T I L Ä I S IÄ
" Y L I P A T R I O O T T E J A " !
. "Töryt saboteeraavat Yhdistyneen
K u n i n g a s k u n n a n - elpymusta, syyttiui
työväenryhmä." — Uutistledon otsik­ko.
MUUT LEHDET
Tiistaina, syyskuun 14 p. — Tueaday, Sept. 14 rffiyulS^f
Heino oli 11. ja Kurlkkala 13. biflodii
olympialaisten maratoonijuoksussa
Suomalaiset oyai
n|f lalautiiiiiej^
- pastori Hiironen
/ ,-IIcI.sinkiv,-— r S K D L i^
kannattsjä/Vapaa Sana: j u l k a i s i
10- jDnä Anierikäri: .subinalai.sen pa.störi
Hiiro.sen tervehdykseri mis,sä- sanot-tiin:--'
•. v-..'-';-;;;..' ' .
;' : Tcrvei.siä\ A m e r i k a n ..suomalalsil-'
ta, joi.sta'.suurin osa yilpittömästl t o i -
;yob ,ent!seilc kc)t,imaalleen onnea ja
mene.slyata ja:j.o.lkä: ajatuksLs-saan lä-hettävat'
• siunauk^^ mäapmiehii-
•leen,' l a u s u i , pastori: - R e i n o fliiröhenv
j o k a - -ch;- vä:T^.a;j';:l:. maaXsa.,-: pistäyty-:
m ä s -S ä • j-'i. j gk z m TI i Itä' k • i re i 11 ään e h ­t
i ' kuvHi,sV7^:;Vap^^
.';c.v?:;rk-n:. kertöm^.ssa'. Amei-ikair
n i r t i a i s i e n ' liävaintöj?. maastämrrie; •-.
: ,—-. S e l v i i i ' inuutbs,' r,iinkä ; o l en h a -
v k i n i i u i ; tapahtuneen . .<iitte'n : v; ' 1Ö40
jöilbiii ..olin tääliä - A n i e r i ka
läLsen: Lcgiööiian: .sotilaspiastr^
se,.- että ihmLsct näyUäyät olcva-n. vä-.
päu'u.urieemi)ia,.ja" he_eivät näytä elä­vän
.seiIai.seöa • abdi.stuksessa ja pe,-.
ios.sa kuirivysilloi
että .«^yynä • tähän .olisi"öilut • .se s i i u n -'
etupäa.ssa miesten tauti, s i i h e n kuol- ^^^"^
lei.sta on n 84 pras miehiä. L u u l t a - tehtävänä on ollut
vasti tupakanpoltto . on, t a r k e S tekijä
NÄIN P U H UU
SUURPÄÄOMA < ;
" ;... M e voimme olla vakuuttuneita
s i l t a , ettei tämä tapaus ( C S. J a c k ­sonin
pidaty.s Yhdysvalloissa) aiheutu
h u o l i a C I O : n v i r k a i l i j a i n korkeimmis­sa
piireissä, j o t k a Itse osallistuvat s a ­m
a n l a i s i i n p o n n i s t e l u i h i n kommunis­t
i en v a i k u t u s v a l l a n poistamlsek.si jär­jestöistään
j a j o t k a tervehtivät k a l k ­k
i a vaikeuksia mitä saatetaan sahkö-tyolalsten
union nykyisen johdon
eteen. Jos J a c k s o n i n j a hauen kans-samatkustajatoverlensa
läsnäolo ny­kyisen
u n l o n kontrollissa on n i i n tär­keätä,
johdon asema: on s i l l o i n tullut
epävakaaksi. Me toivomme - n i i n . ..
On rohkaisevaa nähdä etta työväen­l
i i k e ryhtyy n i i n päättävästi j a tehok­kaasti
sen edessä olevaan puhdistuk­seen.:
On parempi, että vapauttavat
Itsensä häiriön aiheuttajista, omaksi
hyödykseen."
— Montreal D a i l y Star.
M U T T A SITÄ
EI TEHDÄ
• ' . ; On ehdottomasti totta, ettei
v a in Canadan vaan kalkkien demo­k
r a a t t i s t en maiden täytyy tarjota
kaasoilleen parempaa kuin kommu­nismi
tarjoaa, jos n i i d e n e l i n t a p a mie­lii
voittaa; Tässä o n syy miksi k a p i ­t
a l i s t i s t a järjestelmää olisi muutetta­va
j a nykyaikaistutettava.siten, c t t a .se
parantaisi tavallisten ihmisten a.se-maa.
- - . • , • ,-• :'-...'-...-
. "Monet jotka tuomit-sevat-kommu­n
i s m i n ovat sokeita niille va.statol-menpltelllCi
Jotka toimivat talla tsi-,
v a l l a . Huuto 'el muuto.sta vanhasta,
järjestelmästä' kuuluu j o i l t a k i n miltä
j o t k a .sodan aikana l u p a i l i v a t hyvaa
uutta maailmaa vanhan maailman t i -;
lalle. He katsovat, etta muutok.ses.sa
on ^ a p l t a l j s m i n vaara.. Todeljliic.n
vaara on s i i n a , ettei .sita 'kapitali.s-mia)
mukauteta muuttuneLsiin: olo-
. s u h t e i s i i n . " S c on pantava toimi­maan'-
kuten mr. St. Laurent - sanoo;
L i s a k s i , .se on p a n t a v a toimimaan mo­nen
eikä vain harvojen hyväksi. S i i na
lepaa sen . v o i t on toiveet." — Toronto
D a i l y Star.
Suomen luhistuminen kcstavyys-
-Juöksijatn maana oli täydellinen Lonr
toon olympialaisten maratonjuoksun
kilpailu.s.sa, aivan samoin k u i n k^m--
n-.cnen kilometrin juoksussakin. L a i ­naamme
tahan Helsingin Tj-ökansan
Sanomain edustajan selostuksen m a -
ratonjuaksuHta. kosk.^ tlod-amme sen
k'inno.stavanni,onia lukijoitamme:
M a r . i t o i i j u o k : u n alkacssi o l i v a t
uhkaavat mustat pilvet väistyneet ja
aurinko paistoi k i r k k a a l t a taivaalta
kauniLsti. mutta kuumasti .saaden
j i i o'rvKuradan mustan asfaltin ennen­pitkää
t u l o n k u u m a k s i ; M a t k . a a n läh­ti
-11 juoksijaa 22 maasta, mukana
k a i k k i ctukateis.suosikit. Ainoastaan
Luxemburgin Heirccht oli Jäänyt pois.
Tunnelma lähtöviivalla oli .värikäs,
s i l l i i iLscat. E t e l a - A m e r i k a n Ja eräät
m u u t k i n c k s l o o l i isten kansojen edus­tajat
koreilivat inoniviinsissa maansa
edustuspuvuissa. Useimmilla; myös
suomalaisilla, oli nenäliina: tai joku
muu pahinecn tapainen; suojaamas-
.sa hehkuvalta nuringolta. Argentii­nan
Quinezilla o l i v a l k o i n e n panama-h
a t t u ja k o r e a l a i s i l l a k a i k i l l a saman­laiset
erikoiskengut kuin j a p a n i l a i s i l la
Berliinis.sa, Kenkien rakenne on s i ­käli
orLskummallmcn, e l i a ukkovar­vasta
varten un .sima oma-"osastonsa"
kuten käsineessä.
Y h t a i k a a pyrähtivät m i e h e t läh­töön
Korean Choin mennessä k i i h ­keästi
johtoon. - H a u h a l l i s c s t l hänen
jalkeon.sa lahti Bo.stonin maratonin
v o i t t a j a yksi suurimmista suo.slkeistä
13:)k S u h j a s i t t en muut yhtenä- joukr-
'rona. jonka keskivaiheilla heilui suo­m
a l a i s t e n k i n s i n i n e n paita. K u n matr-kaa
oli tehty noin 5 k m ; o l i v a t j o h -
I toon kiviinivoot; belgialainen Oallly
n v k i m a l a i n G i i L o u . Heidän jäljessään
olivat jälleen suurcaia j o u k k o n a muut.
Bok S u h j a V i l j o Heino juok.slvat täl­löin
rl.'ita r i n n a n . 10 k m k o h d a l l a oli
B e l g i a n G a i l l y edelleenkin keulamie-hena,
mutta K i i n a n Lou oli jäänyt
hänestä JO j o n k i n m a t k a n . .Ranskan
Jo.s.set ja A r g e n t i i n a n Quinez sekä
M i k k o Hietanen tempoivat seuraavina
Jo hyvän Joukon muista edellä. S i t t en
olivat vuorossa K U r l k k a l a j a Ruot.sln
Ostling
V a j a a n 14 k m . k o h d a l l a j o h t i edel­leen
belglaLUnen 44.33 .sitten L o u,
Quinez, ö.stllng, K u r i k k a l a sekä H i e ­tanen,
j o k a ; o n t u i hieman. Heti tämän
jälkeen jäi han K u r i k k a l a s t a j a öst-^
lingistä m e l k e i n 100.m. 18 kmllä G a i l ­l
y oh yhä lisännyt etumatkaansa ja
Järjestys pysynyt muuten samana
pait-si etta suomalaiset olivat, k a l k ki
pudonneet pois t u s i n a n p a r h a a n ,mlc-
Hen joukosta. :
Puolimatkas.sa oli järjestys edelleen
.sama/ mutta .Ruot.sin östling oli nyt
neljäntenä. Hietanen keskeytti suu­reksi
suruksi junnaaville maanmlchll:-
leen" P a r h a a t ujat olivat tällöin: G a l l -:
l y 1;13.07; L o u 1.13.34, Gulhez .i;i4.07,
d.stllng 1.14.15, Jo.sset 1.14.25, G a b r o ra
1.14.35, Kurlkk- a l a 1.14.40. L u y t . 1.14.45.
K h o i 1.14'50, Holdcn 1.15 00, Heino
1.15.20,- Senslmi l.l.'");riO, Coleman 1.-
15.'iS, RiclKUCIs 1 16 15
Hieman jälkeen puolimatkan^ Hie­tanen
ryhtyi kävelemään ontuen Ja
l o p e t t i juoksunsa oltuaan noin k o l -
.ma-ikymmi;iies. Han o l i muuten: e r i n - :
om,aiKi.sK;> voimissa,. m u t t a näytti ko­vasti
k a r s i v a n kipeun Jalkansa takia.
K u n m a t k a a oli tehty kolmisen­kymmentä
kilometriä oli K h o i k i -
pai.ssut enslmmaiKck,sl, mutta kolme
m i e s ' a oli aivan hänen, kintereillään.
K h o i n ; a i k a oli 1:59.1.5. G a i l l y 1..59.25,
Guinez 1,59.30. Gabrora 1.59.30; tUAao:
oli tällöin neljäs Ja hyvässl^ kum\06-
sa. Kurikkala oli jäänyt Jo jonki»^
verran. Myös Ostling oli jäänyt Ja -i:
Englannin toivo Holden keskeytti vä-:;'
.syneenä. mutta Ilman mitään muuta
näkyvää syytä.
Loppumatkalla belgialainen, väsyin;<
silminnähtävästi Ja hänen- matkiva» s
tekonsa muuttui hitaaksi ja väsy»;;
neeksi laahustamlseksl. Pitkän etu­matkansa
takia han kuitenkin säilyt- v
ti asemansa ensimmäisenä aina lähel-:'
le stadionia. Argentiinan' - Gabrora
ja Englannin Richards olivat tiivistä­neet
huomattavasti askeleltaan Ja l ä - :
henivät hyvää kyytiä väsynyttä bel­gialaista.
Joka kuitenkin ehti ensim-:
maiseksi s{sään stadionin * portista.
Jossa oli Juostava vielä kaksi kierros-:;
ta. Tällämatkalla: hän kuitenkin vä-
.syl nivan täydellisesti Ja 'ankaran;
kamppailun Jälkeen Jäi argentUnalalr
scsta Gabrorasta, Jpka oli maaliin t u l - :
lessaan tavattoman hyvässä kunnossa-ja
Iloinen voitostaan. Vielä, englan­nin
Rlchardskln saavutti onnettoman
ja aivan loppuunajetun belgialaisen :
mennen. hänen ohitseen hieman pa-?-
remmalla ajalla. Etelä-Af rikan Cole­man
Ilmestyi sitten esiin portista j a .
aloitti taivalluksensa kohtr maalla,
minkä hän saavuttikin neljäntenä.;
Argentiinan Guinez oll Jäänyt viiden­neksi
Juostuaan alkumatkan* Ulan l u ­jaa.
Suomalaisista; Jolta odotettiin
Jännittyneenä, saapui stadionille en- v
slmmäiseriä Heino väsyneellä, mutta
muuten erinomaisessa kunnossa, A1-.
van hänen kannoillaan pinni perille ;
Kurikkala Järjestyksessään kolman­tenatoista
Ja uupuneena; kuten Helnar
tröm 10 kilometrillä.
Lieviä tuomioita
annettu Suomen
;; I ••HI- a!
. t a m a n . t a u d i n synny.s.sa. Neljännellä
s i j a l l a o n ruokatorvisyopä, n; 20G:kuol­l
u t t a vuodessa. Viimeisen on r i n t a ­syöpä,
n . 190 vuosittain;.....
A I H E E T O N SYÖVÄN P E L KO
T E K E E P A L J O N P A H AA
; O n olemassa sairaus,- j o k a tekee, p a l ­j
on : pahaa: j a j o k a oleellisesti l i i t t yy
.syopaan,;. j a sen; m m i on syövänpel-ko.,
Tama;: h e n k i n e n sairau.s tekee
monen ihmisen elaman onnettomaksi
j a aivan syyttä .suotta. K u n olefie
t u t k i t u t t a n u t pelkonne aiheen eikä
syöpaa ole löytynyt, n i i n älkää jää-
Konscrvätiivitkiii
vastuslavjit tJSA.n
, I..ön|»o.:^^:4^^^
S O T A V A L M L S T E L U N Kxpie.,s ask(;Hain hydkka.sl kiivaa.sti
E D E S V A S T U U Yhdysvaltain kanssa .solmitun kaup-
"Voidaanko sanoa, että Canada voi i py--'^P)'"i!l'..vfm.O kohtaa vastaan, jo.s;a
kieltää osallisuutensa atomipommien }'"'"»'•»'-'^•'^i" ''''''<"i B n t a n n i a n .siirto-valmistamLsessa
YhdysvalloLssa? Wa.s- i 'nJi.at./ia.akehitiaä.suurempaa t u p a kr
b l n g t o n i n atomivoimakomitean eni,s kj-iuotantoa. Tuman johdo,<jta B r l -
jäsen .sanoi äskettäin ,että tämän v j i l - .tarinj«n. on pakoitettu -ostamaan k a l ­t
i on .-.--laitoksen-.päätarkoituksena" on;!-.^'-''''^ tupakkaa. .Yhdy.svallolsla.
tuottaa atomipommeja., J o t t a meidän j . ; • ; : -.- • — ; . • ' ' ; - - — T - T - — — — — -
Helsinki. — - Sotayliolkeus tuomitsi
elok; 14 pnä Etelä^atakunnan soti­laspiiristä
Viktor Toivolan 3 kuukau­deksi
sekä H. N; Helavan, Mauri Nor-rinjä
Helkki Klrrart ja Martti Lluha-lan
kunkin 2 kuukaudek.sl vankeuteeiv:-
Tuqmiot on annettu: 2 vuoden koe--
ajalla.
Pohjols-Sätakunnan piiristä oli
syytteessä kaikkiaan 18 henkilöä. T o i ­vo
Peljarl, Lauri Salonen, Mlkko Mä-keälnen,
Martti Vaali Ja Eino Pitkä­nen
tuomittiin niinikään yllämainitun
lain 1. pykälän 1; momentin nojalla 2
kuukauden ehdonalaiseen (2 v.) vanr-keusrangalstukscen.
Useimmat • v a n ­keustuomion
saaneista tuomittiin l i ­säksi
suorittamaan valtiolle crlnäJslft
korvauksia suurimman summan olles­sa
14,444 mk. Multa ryhmässä olleita
vastaan nostetut syytteet hylättiin. .-
Etelä-PöhJanmaan läntisen piirin
osalta, jossa syytteessä oli kaikkiaan
34, henkilöä, langetettiin seuraavat
tuomiot, kukin 2. vuoden -koeajalla:
Eemeli Klskola 3.kk. Toivo Tuominen;
Paavo Korpela, Pentti Korpela,; Erkki•
Hlssä, Nlllö Kurikka 3 kk.' sekä Jalo
Hilpakka, YrJö Laurio, Aukusti Saari,
Yrjö Ohlgren Ja: Eino Kömmi 2 kk.
vankeutta. Hlipakan, Lauslon, Paavo
Korpelan, Ohlgrenln Ja Klskolan tuo­mioista
vähennettiin tutklntovankeu-den
vuoksi kustakin 1 kuukausi. L i ­säksi
tuomittiin aseita vankeustuor;:
mlon saaneista suorittamaan valtiolle
korvauksia, suurimman summan oUes
sa 16,000 mk. Muut syytteet hylättiin
Sotayllolkeudessa Jatketaan asckät- ^
kcntäjutun loppukäsittelyä syyskuun
16 Ja 18 päivinä, jolloin tuomiot lange- .
tctaan viimeisenä olevien ja suurim- . "'-'^'^^ %|
pien piirien Pohjanmaan eteläisen Ja ^-.-V
Pirkka-Hämeen osalta. 'jj W
Mm
i i
l i i
Aseelliset vartijat
uraanivaltauksilla
vai: nailäkm - suuryhtiöltä, niin• voi­daan
.sanoa, etta-; kirjaimelli.sesti m u u -
tam.a/kymmen kapitalistiperhe hal­litsee
.Suo.mea.: E i ; t a r v i t s e öikeastaen
muuta ^kuin-- k a n s a l l i s t a a -;.^ kymmen-.
kun*a .suunhtiota ja pari pankk-a
.suurpääoman vallan murtami.se'iosi ja
tärkeimpien -tuotantoalojen -saattami-seksi;.
suunnitelmallLsuuden - pilrilr,-- :-
; ; Suomen ; x a l o u d e n ;vap3uttaminen
noiden ;muutaman - kymmen- perheen'
pakkopaidasta: olisi siis valtava hyvä-t
jo ko'rCO kansalle Sik.-J kamande-mokraattien
ediLsku.^.taryhmä on teh­nyt
huolellisten tutkimustensa. t u l o k -
.sena-.sellaLSta kansallistamista korske­aan
laklehdotuk-sen.
(Jatkuu.)
r a k e n t a a rauhallisia . o l o j a Suomen
j a :sen naapurien.keskuuteen; ..{Se on
o l l u t , varmaankin- -vaikea - tehtävä,
m u t t a - kaikesta-.-näkyy, e t t a .siina -oh.
onnistuttu. ErikoLsen-: .seivasti . ilme--
.lee ;,sc Viranomaisten- - kayttäytyml-se.
ssä; kun esim. t u l l i v i r k a m i e h e t a i ­kaisemmin
olivat - k u i n .seipään^ n i e l ­leet,
n: in nyt: ci hei.ssa ollut merkkia^-
kaan- ta.<rta- kankeudesta, vaan vasia-,
;.5ivat he -ysiayalli.se.sti tervehdyksecni
j a - vicJapa kattelivätkln, jota taskjn
-saattaa kuvitella ennen - .^otia; heidän
edes-ajatelleenkaan-! - P o l i i s i t k in o.soit-tautuvat;
nyt ihmLriksi h y m y i l l e n k u ­ten-
;kon.sanagn tavallinen kuolc.vai-;
nen j a se .on.-uuden. .suuntanne ei-t--
»amä'on aiLslo
— . ' V i i v y n taalla, nyt v a i n - vahan
aikaa, ..silla paaasia-s-sa .olen hoitanut
täällä matkatoimistoni — ' D a n i e l s o n ,'
Travel;;Eurrjaun —;';8sioita;, j a . j o - eivji:
v i i k o l l a : palaan;' t a k a i l i n -Americain-
Gversea Airv.'ayn lentokoneella k o t i in
a r k i s i i n ^askareihini,:..--; herättämään;
Amenkas.-a;: rayö-tätuntoa Suomea ja
sen-paljon kokenutta k3n.saa kohtaan:;
Me. A m e r i k a n ..suomalaiset.toivomme-^
har-taasti-y; e t ta J: .Suomi vo«r:- .säilyttää
ne alulle saadut hyvät j a • yistävallLset
suhteet sen . l a a p u r i m a i h i n . v j o l t a nyt,
i'icavä:.;kylla.; näyttävät .synkät pilvet
jälleen uhkaavan.
— Me .'Amerikan .suomalaiset seu­raamme
.mielenldlrmollaa / synnyin­maamme
-voisi kieltää moraalhscn
edesvastuun-tasta, s i l l o i n olisi tarpeel­l
i s t a , ettei paunaakaan Canadas.sa
tuotetusta uraniumLsta myytäisi Y h ­d
y s v a l l o i l l e ; m i k a ei kuitenkaan- ole
tosiasia; Jos meidän maamme ; v a r aa
u r a n i u m i a -Vyashingtonin h a l l i t u k s e l ­le
täysin.tietoisena,:että sitä käytf.'-.
taan .sotllastarkoltuk-siin Yhdysvalloi-s-
.sa,..silloin se ei voi tekeytyä tietämät-;
lomaksi atomipommien varastfJimi.SfiS-t
a minkä hyväksi-; naapurlmaammf;
toimii j a m i k a edustaa y h t a traafjIJ-l
i s i n t a puolta suurvaltojen nykylsfi.'-;-;:
ta aseistautumiskllpailuKta,"' — La';
' P a t r l e , Montreal.
SITÄ K A N N A T E T A AN
• "Tallä si-vuUa S t a r julkai-see s u u r i m . •
m a n osan senaattori Roebuckin r a ­diopuheesta,
missa keholtetaan, (}ttä
Canadaa; tunnustaisi. I s r a e l in - uuden^
valtion.
8e pitai-si tehdä j a tehdä viivytte-lemät-
ä; ; p a n ' i d a oli etumai.sten; j o u -
kbK,Sft:;-.su
kh:ml^\;i,ymbyVfl Ts^ valtio
e?ii iilkuivi^y. Ei - olfj johdonmukaista
Can.'uJaile luopua oini.sta ehdötuksis-t
: i ; i n ; CaniirJa valmius .tehdä kaup­paa.
h>ra';l;n kan-i.sa ci riitä. Olisi
lij.-mu.steUava I.s.^-aelin. autonominen
v.aIUo.';,----V-To.r(jnt.6..Dai .Star;. , - . .
'•:•;;"•.:•'• '^'^''')\^^ ••}••• *Tr'^;..' ''••>••:•'';• ,'•'•-::•.;.-- ';-.'"
•jr O . M l T S K i ; K A I K K I VIIDE.SSÄ
7-aantumu«voimieii - .tavallisena ; mc-n2tt(;
lyrnuo'.oria. o n ' " h a j o i t a ja • h a l -
!i'.i:e;'.; - M u t t a p a i k a l l i n e n Star lehti
teki .siitä täydeHl.sen poikkeuksen vii-mr:
i n s a n - j n t k i n a , j o l l o i n ,se j u l k a i si
ensimmäise/iä töimituskirjoituksen
rnli.sä.manalaan kommijriLsiit ja köm-
.miini.slien .seuraajat sekä l u o n n o l l l -
-sesli :ka!yosmle.sten- uniö <MJ4SWU)
.ho.*;nan ksiuilaan.;^ Tämän jälkeen.'
t o i i n . loisc^s-^-a . loi,mitu.skirJpituk.ses.sa;
artnel<'ian!/rjmWi
j a .sano'i,aan Irjpulcsl:
"Jo5 mr. Coldvvell j a hänen apulai-maamme;
oloja ja -kehity.sta,- j a - t o i - i ,sen.sa eivät;- toivo' vöivan-iä tulla val­vomme
vilpittömästi, että se kasity.s | Jassa olevaksi puolueek-si ennen kuin
j o k a .sanoo, että rauha naapurimai- ho vuoden kuluttu?, .silloin he voivat
den ke.sken Ja rakkaus n a a p u r m k a n - j luopua- toiveistaan: -: S o s i a l i s t i t 'ovat
bojen kesken on niille itselleen pa- , huippuas-emls-^aan nyt Ei vo^da ku­rasta:
j a i h m i s k u n n a n •mene^;tyk.sel]cj vi t e l ia canadälalsten luopuvan ohjel-
'.älttämatön, juurtuisi pysy.ak-1 1 mLsl3. j a yksilölliseltä aloitteenteosta,
j o t k a ovat tehneet. tämän maan suu­reksi,
hyväksyäk.seen lusikalla' syötet­tävän
s o s i a l i s m i n . "'
Wllberrorce, Ont. — Aseelliset varti­jat
kiertävät nyt niillä 20,000 eekkeriä
käsittävillä uraanivaltauksilla, Jotka:
sijaitsevat Hallburtonln ylankömallla,
noin; 60 mallin. etäisyydessä Peterbo^
rosta. Vartijat ovat olleet toimessaan
yli kolmen viikon ajan, siltä lähtien \'4^<
kun eräänä yönä vara.stettlln valtauk- ,1. \
silta noin 300 paunaa rlkasta> uraani- rv.-j i,y^,,,
mineraalia; joka Irroitettlln suonesta.
Sen lisäksi veivät varkaat mukanaan
noin 200 paunaa irroltettuja saman
mineraalin näytteitä. Vuodesta 1929
lähtien on tienoon tiedetty sisältävän
"kuumia", ''mineraaleja, joista ö n p l r"
melnä öinä sälhkynyt himmeä valo
taivaalle. .Aluksi: valtaukset tehtiin^
radiumia silmällä pitäen mutta myö­hemmin
on todettu niiden sisältävän
uraania ja thorlumia.
täällä, j a s i l l e p y r k i m y k s e l l e me siellä
valtameren takana lahet^pime .siu­nauksemme
Osuustoimintakongressi
kooIJa Prahassa
Praha. — (ALN) — Kansainvälisen
csuustoimintakongressln 17. ;ivuoslko--"
kous alkoi täällä, tk. 10 p;nä Ja kestää •:
10 palvaa. Kongressissa on tuhannen
edustajaa, edustaen 80 ' miljoonaa •
osuustolmlnnallisestl j ä r j estynyttä'
Ihmistä.
Kongressin istunnon jälkeen alkaa
Kansainvälinen naisten osuus toimin-" H
takiltan kokous. Naiden kokousten v
aikana on järjestetty kaksi viikkoa "
kestävä ..kansainvälinen; oeuukotoln-M^^^
ta koulu. ' ' ,