Vapaus, August 14, 1948

              ^•mmins. - Tk 4 p-^a kuoli ,
>essa sairaalassa John J t t i -
-yntynyt 67 vuotta sitran'i/'
)rena siirtynyt Sur-rrippn '
a n talle, paikkakunnalle ; i
1. työskenteli han -^n jälkeen'
työläisenä ,3a farmariha
idattiin. Walkers' hautausta
.a t.k. 8 pna..pastori W: MnstaSj
. : suonttars,sa hautaufmenot Va
aa.: j a i suremaan vaimo j i
i m i n s i s s a j a , kaksi veljeä Suon
amana paivana ja samassa ha-j
ätoinjistpssa pidettiin saman pa-
Jolla myaskin Toivo G. Ylipei^J
hautajaiset Vainaja oli kuoli]
ilaisessa sairaalassa myöskin t l
rna. Han oli syntvnvt Suoni4
I j a saapunut Canadaari 1929, ty,
nelien sen jälkeen farmia icäivaij
ja, metsätöissä. Vainaja-loukkaa'
. y i i m e talvena rjllcs-saan meu
.a j a on sen jälkeen ollut saira]
1, jälleen metsatöi-ssä ja jälle
ialassa. Jossa lääkäri halusi tir
sen kolon, joka- oU aiheutunut •
irmasta. K u n laakari suoritti-en
tarpeellisen leikkauksen
vainajassa .samana päivänä ve
en tukkeutuminen, katkea
2ren' vuotaminen keuhkoihin, • i i
o l a l t a j a i tänne sisar.ja kolme.
i rajan eteläpuolelle, äiti. nelj
t a j a kaksi yeljca Suomeen.'
i m m a t k i n vainajat olivat Käu
i, j a . k u m p a i s e n k i n isät olivat
l a n saapuneet tälle mantere-ttelemaan
parempaa elämää
itämaan uutta maata. Pelko
sanotaan vierailleen.tällä ma
i kolme e n kertaa,
amalaisia oli runsaasti kumma
l a u t a jäisissä. — Kaivantomies
itoo. •— K u n Kansainväli
öoriurheiluliiton kokoukj
m keskusteltavaksi amalooni
an määrittelemistä varten
komitean selostukseit ja ehdj
t, johti se komitean eroamis
1 komitean valitsemiseen iiii
ielleen palauttamiseen komlte
ttavaksi.
niteä oli ehdottanut mm;
ikäan "amatöörin ei. sallita vj
;ti tai- välittömästi ottaa vast
usta. siltä menetetyijta tyoaja
l hän ,ön käyttänyt-. harjoitt«lJ
ri • k i l p a i l u u n osallistumista.-vs
•lleihän olo perheen ainoa.eli
jossa tapauksessa- korvaus
•ttavä urheilijan kansallisen
:autta hänen :tyonantajallc-n
kahdennentoista kohdan.)
minen oli. ottanut. ..komit
1 ajan..-
tiläisten taholta ehdotettiin, (
ko selostus palautettaisiin.
komitean harkiltavak.«..3.a:
a l a i s e l t a kohdasta keskusteli
)kouk5essa. Neuvostoliiton eai|
kannattama brittiläisten eh
.rväksyttiin • 26 aapella- 24 va
onka jälkeen- komitea n pu'
\ - i l m o i t t i koko komitean ero
Tämän jälkeen valittiin ^
a j a kesku-stcltiir. edelleen
ysvaltalaisct i^aa^ufct^at ^!tj
issa lopulta rouon kun 47 r
7 vastaan hyväksyttiin heic
ksensa. etta komitean s€l«
otukset lähetettäisiin koiorj
saan takaisin komitean hartf
i t c a n selo<,tuksccn l"'')''
uu.siksi maanttelyiksi-aDWt<
cmasta. . ,
ova.s.sa äskettäin jarjcstet'
kilpailui-ssa saavutti Kanj
m e t r i n juoksussa uuden >J
ton ennatyk.sen 10 4 Tobe-o
v k i n ajalla 10,5. :
sa henkilöt, jotka eivat olel
ita- j a kcnttaurhcilussa. n
.luonriolll.scsti on.: ..
on jätetty tama cnttain J
eiluala kokonaan riippuv»^
seurojen jäsenistä ja ur
on taytynjt.suurimmalta
hjoituksiUa kerätyillä
visten vapaaehtoisella tjo
•akcntaa On sehaasm
n laiminlyönti on cstaj
kenttaurheilun kehitvs»
Jos urheilutoimint«-
-edetyksi kansan suuna
, i i n maamme u r h c l u e l aH
potemaan veren vahjT^'^
oivottavaa .etta Amateur'
, , on of Canada., lohonr
,e kuuluu, ryhtyisi laaja-__^
toimintaan rata- ja J
j n kehittämiseksi. . « ' ^ ^
ivmpiajoukkueen neuv^
'esittaa. Sen yksi ' j rK
k i i n n i t t o a luttoha:-;-'»-
•ahallituksien huomio
tärkeään nuorisoamme f
Ivmykseen ja koro^-
antamatonta oli.?, asian.
1 rahallinen avustus,
.mme. sen a k t i i n s ^^
arheilua tukevalla y ^
isa annettavanr. tamas
bian edistaimsc'^'''-''
Londonin teokset elävät
kansojen keskuudessa
U London oh sr-ntynyi j o u l u k u un
HHaänn kuoh m a r r a s -
oli siis kuollessaan
Parhaimman elä­väin
- ir;5 Ha
rr'40-'^jo::is.
3]!:<in kuvauksen hänen
jeiikaJ^urikkaas-a elämästään
r^ue. tehny- P h i l i p Foner teok.-
' •^roerlC3n Rebel'..
Lo.-.don.. e: syyv^ sano-a
' vallankumoukselliseksi, s i l -
k i r j a l l m i u d en
r^:; hin oli a m a tn
' HÄ-ie.". teoksensa "Rautakor-l
- Ä-tl «"^ävin hyökkäys A m e r i -
I k^n^alismia %a3taan, joka e:
r elinaikanaan ollut s a a -
^^.rtiviiviisnnr.a, minkä se
'Li ]a:u:^km silloin vielä v a s -
' k u i n pienessä maarassa, - n i i -
, lanestvnytta työväkeä j a s en
i Teräs hallU5i s i l l o i n m a h -
taotaiitoa.
K a i m a : amerikkalaiset tuntevat
' ' L o n d o n i n vam s e i k k a i l u k e r t o -
,a kirjor.tajana, mutta m a a i l -
-^ikiäsä muissa maissa hanta
[^aa yhteiskunnallisena k i r j a i l i -
jaia hän oli ensimmäinen a m e -
* tinen kirjailija, joka otti s a n -
Ufci tvovaen piireistä j a kertoi
fefäcn taisteluista mahtavata k a -
xijä'vastaan.
j o!i syntyiiyt työläisperheessä j a
• i i u U h^n kertoo '•.Marlin Eden";
" 3in, aikaisin maailmall.e elan-,
tsD ansaitsemaan.;.
oii' tehdastyöläisenä, merimie-t
en Venäjällä samaan aikaan, M s k -
s im . G o r j k i . j a v a i k k a hänestä t u l i k in
s u u r i t u l o i n e n j a varakas k i r j a i l i j a ei
h a n koskaan unohtanut työlaisalkii-peräänsä.
-
• H a n ; pysyi rakidaahna elämänsä
loppuun asti, mutta hänest a ei kos­k
a a n tullut, kansaiijöultkojen j o l i ' ^ -
j a a . . Hai? v am t o d i s t i asiat j a sekin
r a t t i hänen osalleen; Hän tiesi omat.
heikkoutensa.
, H a n . tiesi tyylinsä puutteellisuudet
y h : a t a r k o i n k u i n ymmärsi, että hä­nen
luonteensa ei - sopinut joukkojen
j o h t a j a k s i . . Han - t e k i kumoustyönsä
joukkojen ajatuksissa, vaikutti hei­dän
ajatuksiinsa k i r j o i l l a a n kautta-m
a a i l m a n . H a n a v u s t i niillä sosialis­tisien
. l i i k k e e n syntymistä-Amerikassa
j a kertoi yhteiskunnallisista- vääryyk­sistä
ta v a i la j o ta saatt01 käsittää tuo^
na aikana, j o l l o i n . järjestäytyminen
työväen keskuudessa oli alkuvaiheis­saan.
. •
Hänen k i r j a l l i s t a neurputtaan - ei.
edes p o r v a r i l l i n e n kiitlikkikään kyke­ne
tuomitsemaan. Heidän on tunnus­tettava,
etta L o n d o n i n kuvaukset elä--
masta olivat tshty '•hirvittävällä to­tuudenmukaisuudella."
• ^
O n syytä . n a i n a aikoina, jolloin
hyökkäyksiä tehdään jo vapaata, kirr
j a l h s u u t t a vaataan, t u t k i a uudestaan
J a c k Londonin teokset; Niissä on
p a l j o n oppimis-ta n y k y a i k a n a k i n , . j a
ne avaavat katseemme monelle a s i -
^aUL ja ^Lxja£Ci±uu±
TEIDÄN OIKEUDENKÄYNTINNE
Seuraavassa amerikkalaisessa va­paamielisessä
kirjallisuus. Ja tai-dejulkaisussa
^'Masses & Maihstre-amessa^'
julkaistu J . H. Laväonin
artikkelissa, jonka han on kirjoit-
.tanut ennen vankilaan lähtöään.
' paijasteUan amerikkalaisen taan­tumuksen
hyökkäys vapaamielistä
sivistyneistöä vastaan ja se ön sa­malla
rohkaisuhuuto niille, jotka
eparöfvöt ryhtyä päättävään tais­teluun
häikäilemätöntä kulttuuri-vainoa
vastaan:
Icaiastajan ja hän-tuli nopeasti ] alle, j o t k a eivat ole pitkään aikaan
Janaan niiten sielua-appavaa
istyo on. -. .', ••
I poltti kirjoihinsa t u l i k i r j a i m i n -
5tensa ankarat opetukset, - k u -
I Paavo R i c h a rd
Mäensivun
M U I S T O L L E
i kuoli 14 päivä elokuuta 1945.
Poh olet luotamme.,,
fflm et miclestdmmc
Nam rnuistelemme.
Isa ja uiti
Veli j a sisko perheineen;
aiboten ilmoitamme, että
: mieheni ja isämme
Franz Oskari Mäki
ilynyt Suomessa K a n -
lanpään pitäjässä, T u r u n j a
läänissä l o k a k u u n 25
11883. kuoli äkkiä k o t o n a an
fubers Bayssai O n t a r i o s s a,
nakuun 9 p:nä 1948.
I Suremaan jäi hänen v a i -
a, Elsa Mäki { o . s . K r e k 6 );
lapset Sylvia, Yrjö j i
jiii. ^ / •;
mitiiiin vtcV ei havaita,
'''iMntäkdan:arvata-,- - :
hvlo ovellamme,
mta silloin tieto, taitn, viisausJ
>'^oimo- kunniamme.: -
o l l e e t . ajatuspiirissamme ja myöskin
s i l l e , että j o k a i n e n a i k a synnyttää a r -
voLsensa suurkirjailijan- k u l l e k i n
m a a l l e . .
J a sellainen oli J a c k L o n d o n lyhyen
elainansa aikana.
Vapaudessa o n saatavana• Suomessa
p a i n e t u n mukaansatempaavan: -ku-,
vauksen Jack . L o n d o n i n elämästä ja
tuotannosta, "Merimies hevosen se­lässä",
joka on y h t a jännittävä kuin
kertojame.S'tarin..- omat. kirjoittamat
.seikkailuromaanit.
OMAISET.
KIITOS
jotka hänen poismenonsa
laosta ihanin seppelin j a k u k k a ­i
s i a monella muulla tavalla
oitUvat vainajan mui.stoa ja
osaa suruumme, lausumme
f^«"» parhaimmat kiitoksemme,
kiitos kantajille.
Mrs. Elsa Mäki
ia lapset
Kuuluisa muraali-maalari
huomion
kohteena
M e x i c o City. — K u u l u i s a meksiko­l
a i n e n muraalimaalan: Diego Rivera
on jälleen joutunut huomion kohteek­s
i . Hän o n m a a l a n n u t hienoon Prado
h o t e l l i i n . .seinämaalausta, jonka, n i ­meksi
h a n o n a n t a n u t "Dios .no existe"
( J u m a l a a ei o l eh
M e k s i k o n a r k k i p i i s p a L u i s M . M a r ­tinez
on i l m o i t t a n u t , etta ellei näitä
sanoja poisteta maalauksesta n i i n hän
kieltäytyy siunaamasta u u t t a hotellia
tarkoitukseensa. Hotellin johtaja i l ­m
o i t t i huomanneensa nämä sanat äs­kettäin
j a pyytäneensä R i v e r a a pois­tamaan
ne,, m u t t a t a i t e i l i j a oli j y r ­kästi
-kieltäytynyt siitä.
R i veran radikaaliset aiheet ovat a i -
k a i s e m m i n k i n aiheuttaneet sensatiota
H o t e l l i R e f o r m a a n maalaamansa mek­sikolaiset
maisemansa poistettiin v.
1936 j a syyksi ilmoitettiin, että ne
o l i v a t l i i a k s i s a t i i r i s i a . . K u n h a n a i ­k
o i n a a n maalasi New Y o r k i s s a Rocke­feller
Centeriin muraalimaalauksen,
n i i n se p o i s t e t t i in koska siinä oli L e ­n
i n i n pään kuva: Sita säilytetään nyr
kyaän Y h d y s v a l t a i n National -Palace
of Pine Artsis.sa j a s i t a pidetään t a i ­tonsa
puolesta mestariluomuksena; •
Kolmiulottu vainen
elokuva valmistuu
Neuvostoliitossa
: Moskova. — Venäläiset valmistavat
p a r h a i l l a a n u u t t a kolmiulottuvaisuu-den
elokuvaa, tällä k e r r a l l a urheilu-:
komediaa, jossa esiintyy nuon näyt­telijätär
-Ludmila Tshelikovskaja; •
E n n e n - s o t a a valmi.stivat venäläiset
kolme k o 1 m.i u lottuvaisuuselokuvaa,
m u t t a valmistustekniikkaa on nyt
h u o m a t t a v a s t i . parannettu... Venäläi­set
ovat m m . valmistaneet kolmiulotr
tuvaisuuselokuvan • R o b i n s o n Crusoes-t
a .
. r r - S u u r i m m a t merikaarmeet kasva­vat
12 j a l a n pitui-siksi. ; . :
^"nilla ja kaipauksella ilmoitamme, että rakas a i t i j a puolisoni
AINO WILHELMINA VIHINEN
(Qs. R a h i k a i n e n;
115 i M i ^ ^ l i " " ^ ^ ' * V a n c o u v e r i n General sairaalas-sa heinäkuun
ttabnic •••, "1» syntynyt:Suomes.sa, T o i v a k a n pitäjässä, Vaa-u
£ ^ ; 'yukokuun 2G p:nä 1905.
•«iäTk.^.-if'**—"^^^ jä>n minä, hänen miehensä j a yksi tyttö
h jVsn.... '"'"^v I i n a Jacobson B r i t i s h Colurhbiassa, kaksi siskoa
IiMinessa, ' sekä s u k u l a i s i a j a t u t t a v i a tässä maassa j a
f '•^oa M»,!!''"'''^^^''^ saat-
Memonal hautausmaahan.
^älakt ''^^'"^''^ on muitos.
piirretty minun
' * m i i t n ! . ' ' unhoittaa
^i^ue.sta Lepaa rauhassa
TYTTÄRESI H E L L E N.
.Elo - tyhjältä tuntuu nyt mulle,,.
n n n kolkolta syksyinen tuuli.,
Sa pois.sa oot t o v e r i r a k k a h i n,
sydän kaihoten kaipaa • sua.
M I E H E S I J O O N A S.
Olet sisko saanut.ikiräuhan,.
t l .sinne .maailman myrskyt
pauhaa.
On mainen matkasi päättynyt,
nieille v a i n muisto jäänyt.
S I S K O S I I I NA
P E R H E I N E E N .
^^^^^ KIITOS
äfckf m r ! ' " ' ^ ? ' ! " ' ^ ^ ^ kiitokset k a u n i i s t a k u k k a l a i t t e i s t a j a k a n -
2^" nauda 11' ^ V " - ^ ' ^ ' n d i l l e sisältörikkaasta runosta, jonka h a n
R O A D
k a i k i l l e , j o t k a avustivat meitä ta.ssa t i l a i -
JOONAS JA HELLE.V VIHINEN
R I C H M O N D , B . C.
Toukokuun 21 pnä 1948 s e i s o in VfaSr:
hmgtorussa oikeuden edessä jä kuu-^
Iin, miten minusta t e h t i i n tavallinen
r i k o l l i n e n j a m i t e n minut t u o m i t t i in
viettämään vuosi vankilassa. Tällai­nen
kokemus on o m i a a n haavoitta­maan
ihmisen omanarvontuntoa. Täl­laisen
oikeusistuimen, jonka meidän
hallitusmuotomme edellyttää edusta­van
kansan etuja, antama tuomio
on yhta nöyryyttävä k u i n vankeustuo.
m i o n tuottamat fyysilliset loukkauk­set.
.
K u i t e n k i n totesin, että tämänlaa­t
u i n e n j u l k i n e n tuomitseminen ;jöka
on puettu l a i n v i i t t a a n , o n mitä m a h ­t
a v i n tekijä pyrittäessä ajatuksenva­pauden
k o n t r o l l i i n j a eriävien m i e l i p i ­teiden
tukahduttamiseen. Ajattelijat
j a taiteilijat o v a t . n y t saaneet varoi­tuksen:
rangaistukset, jotka odotta-.
vat tieltä poikkeavia on n y t osoitettu.
Tämän tietäen tunsin,: k u t e n luulen
muidenkin syytettyjen tunteneen, sy-;
vaa ylpeyttä j a vastuuta. Tämä o i ­keudenkäynti
o n t u l e v an enne. Mut­ta
syytettyjen puolustus o l i myös e n ­ne.
Se on varoitus niille ihmisille,
j o t k a juonittelevat fasismilla; S e . on
omantunnon vapauden vahvisttis,
vahvistus rajattomalle oikeudelle p u ­hua,
j a ajatella; : Tämän oikeuden
säilyttäminen j a laajentamisen puo­lesta
amerikkalaiset ovat koko histo­r
i a n s a ajan tai.steUeet.
E l ole helppoa ajatella edessä ole­vaa
vuoden eristystä. Mutta se on
parempaa kuin omistaa ajatuksensa
n i i h i n rajoihin, jotka kongressin ko­mitea
on asettanut; Ei ole mukavaa
asua sellissä. Mutta se on parempaa
k u i n elää syyllisin omintunnom.
A s i a on n n n ; selvä, etta täytyy i h ­metellä,
miten sen suhteen voi o l la
mitään epäilystä tai mitään erimie-:
lisyyttä sellaisten ihmisten keskuu­dessa,
jotka suhtautuvat suvaitseva!-,
sesti elämään. ..Tästä h u o l i m a t t a v a l ­l
i t s e e sekavuuden tunnelma Se on
erikoisen oleellista k u l t t u u r i n a l a l l a.
Monet amerikkalaiset intellektuellit
ovat häiriintyneet, n y k y i s t e n ihmlsoi-,
keuksia vastaan suunnattujen hyök­käysten
takia. He huomaavat s e l l a i ­sen
fasistisen lainsäädannan kuin
M u n d t i n aloitteen sisältämän vaaran/
He paheksuvat epa-amenkkalaisen
komitean " v a i n o a " j a tuntevat myötä­tuntoa
sen u h r e j a kohtaan. M u t t a k u n
he aikovat puolustaa demokratiaa, he
omaksuvat demokratian vihollisten
aatteet ja ennakkoluulot; Omantun­nonvapauden
nimissä he suo.sivat t u n ­nottomia
valheita, j a r k e i s a j a t t e l un n i ­missä
he hellivät i r r a t i o n a a l i s t a p e l -
koa"""ja kunnian. nlmi.ssa he levittävät
epärehellistä ennakkoluuloa.
Sairaus; joka tulehduttaa nykyhet­ken
Amerikan kulttuurielämää, on
redbaiting ("punaisten a j o j a h t i " ) . Se
on s e n m o r a a l i n e n sairaus, aikamme
sokeus.
H i t l e r käytti propagandaa kommu­n
i s m i a vastaan saadakseen; itse k a ­s
i i n s a vallan Saksas.sa. . M u t t a H i t l e ­r
i l l e annetaan suurempr merkitys kuin
han ansaitsee ulkomaisen konspiratio-;
m y y t i n maahantuottajana; Hän p a ­r
e m m i n k i n toisti, ehka äänekkääm­m
i n j a nykyajan propagandakeinojen
mekaanisoitujen välineiden avulla, s a ­moja
vaiheita, j o t k a ovat olleet t a a n ­tumuksen
asevarastos.sa- melkein k a k - .
-SI vuosisataa. . Yhdeksännentoista
.vuosisadan lopulla I^aroopan mo­n
a r k i a n ; .puolustajat .väittivät, • että
A m e r i k a n j a R a n s k a n ; v a l l a n k u m o u k ­set
oli. järjestänyt salainen m a a i l m a n -
l i i k e , j o l l a joka- maassa o l i k a u h i s t u t - -
tavan, laaja, koneisto- j a jonka- t a r k o i ­tuksena
oli t u h o t a siviilLSoidut.halli-,
tukset, poistaa uskonto ja-saattaa voi­m
a a n - vapaa • rakkaus. ; Hyökkäykset
tasadan Massachusets'-issa, Epäile­mättä
Uudessa Englannissa o l i m o n ia
oppineita, jotka uskoivat lempeyteen
j a suvaiusevaisuuteen — '•mutta k u i ­tenkaan'!,
i i i i n . h e lieneTat sanoneet,
" e i voida suvaita noita:, suvaitsevai­suus
ei VOI v a p a u t t a a henkilöä, j o ka
on suhteissa pakolaiseen.' '
" P u n a i s t e n a j o j a h d i n " kannattajat^
käyttävät samoja todisteita, M a r x i l a i -^
set ovat ilmeisesti tekemisissä p i r un
kanssa, koska otaksutaan heillä ole-;
, v a n salaisia v o i m i a vaikuttaa-kanssar
. i h m i s u n s a . . • - :
Saksassa vuonna 1933 toimeenpantu
i n t e l l e k t u e l l i en k a r k o i t t a m i n e n o l i k o ­ko
k a n s a n kuolettavan sairauden oire.
Saksassa oli k u n n i o i t e t t a v i a poikkeuk­sia.;
Albert E i n s t e i n , Thomas Mann,
H e i n r i c h Mann, L i o n Feuchtvvanger.
B e r t h o l d Brecht j a E r n s t T h a e l m an
j a G e r h a r t Eisler ~ he ja monet m u ut
olivat myös saksalaisia.
Me tiedämme, etta ne saksalaiset
tiedemiehet j a k i r j a i l i j a t , j o t k a toi­mivat.
. G o r m g i n j a Göbbelsin l i n j an
mukaisesti, ovat syyllLstyneet rikok­seen
maataan j a k u l t t u u r i a vastaan.
Nyt levitetään A m e r i k a n collegeissa
f i l o s o f i an kieleen pukeutuneena Gö-r
i n gm j a Göbbelsin valheita.
A i k a on myöhäinen. M u n d t i n a l o i ­te
on rintamahyökkäys koko A m e r i ­k
a n k u l t t u u r i a vastaan. : S e n i n u k a a r i
saattaa olla rikos omistaa kappale
T o m Painen ''ihml-TOikeudef-teosta.
J o k u saattaisi saada viettää kymme­nen
vuotta vankilassa Walt W h l t m a -
n i n " S a l u t au M o n d e n " lukemisesta.
Seitsemäntuhatta Ihmistä teki W a s h -
i n g t o n i n matkan esittääkseen vasta­lauseensa
M u n d t i n aloitteen johdosta
K u n n i o i t e t t a v a joukko kasvattajia*,
tiedemiehiä j a k i r j a i l i j o i t a on myös
esittänyt vastalauseensa. M u t t a Ame­r
i k a n tiedemlesteh j a k i r j a i l i j a i n suu­r
i enemmistö on h i l j a a — tai i l m a i s e ­vat
sänottoman suostumuksensa sie­tämällä
ne kestämättömät perusteet,
j o i l l e aloite on rakennettu.
Tiedemiehillä . j a : k i r j a l l i j o i l l a on
ensi käden velvollisuus käyttää riip^
pumatonta asemaansa totuuden ja
moraalisten arvojen. puolustamiseen;
Moraalisuuden käsitteestä, kuten m u i ­denkin
perustavien arvojen sisällöstä
— demokratian, r a u h a n , kehityksen —
on vältelty j a taantumuk.sen propar
.gandistlt • ovat vaaristeUeet ne. • Sa-.
nat ovat kylmän sodan ensimmäisiä
u h r e j a . Demokratialla öll ennen y k ­s
i n k e r t a i n e n j a hyväksytty merkityk­sensä;
N y t se merkitsee K i i n a n , K r e i ­kan
J a . myös F r a n c o n Espanjan d i k -
t a t u u n h a l l i t u s t e n tukemista. Y h ­d
y s v a l t a i n demokratiaa puolustetaan
pyyhkimällä pois i h m i s o i k e u k s i a ; R a u -
haan p y n t a a n atomipommia käyttä­en;
Inhimillistä kehitystä mitataan
yhtiöitten -.voitoissa. .; •
K u k a a n el odota A m e r i k a n p o l i t i i k ­kaa
johtavalta Wall Streetiltä mo­r
a a l i s t a t u n t e h i k k u u t t a . Mutta mitä
tekevät k u l t t u u r i n v a r t i j a t , maaliman
puolustajat?; Täytyy ihmetellä, että
joku VOI k u t s u a lt.seaan k i r j a i l i j a k s i ja
o l la sellaisen elokuvan k u i n " R a U t a i -
nen esirippu" l a a t i j a!
T a s s a tapauksessa : k i r j a i l i j a on e h ­kä
ymmarrettavis.sä senvuoksi, että
hän o n H o l l y w o o d i a ympäröivien r a u ­taesirippujen
takana, senvuoksi; että
Suuren eläffläntySii ääriviivoja
Kirj. T. Lehen
Viime kesäkuun 6 paivana tuli !
kuluneeksi 50 «-uotU Toivo .Vntl-kaisen
syntymästä. Tämän yhden
vaiherikkaimman ja lahjakkaan
suomalaisen työi-aenliikkeen eturi­vin
taisteilijan synty-misen 50-vuo.
tispäivau muistoksi on Tuure Le­hen.
kirjoittanut seuraavan ku­vauksen:
; .
. O n mahdotonta antaa jonkunkaan
verran perusteellista kuvaa Toivo
A n t i k a i s e n elämäntyöstä yhdeir k i r ­joituksen,
pitemmankäan, puitteissa.
Sen selostaminen vaatii ko'Konaisiä
niteitä; ja nuo niteet tullaan epäile­mättä
kerran kirjoittamaankin. Jos
kenenkään,; n n n hänen elämänsä on
ojhit taynna tyota ja t o i m i n t a a , j a n i ­menomaan
maarntictoi-sta. keskltctl
tyä. eteenpäin vievau, uu.sia uria a u -
kovaa toimintaa. K u n T u r u n hovioi­keuden
puheenjohtaja Ilmaisi epäi­lynsä
sen suhteen, vaikuttaisiko eräs
Antikaisen esittämä lausunto asiaan,
vastasi tama reippaaseen tapaansa:
" V a i k u t t a a asiaan, minun esiinty-,
miseni v a i k u t t a a yleensä asiaan."
"PUNAUPSEERIN
RÖYHKEYTTÄKÖ?"
Sovinnaisten säiintojen mukaan
" h y v i n kasvatettujen" ihmisten m l e -
lestsi ei tuollainen puhetapa kenties
tunnu tarpeeksi vaatimattomalta-. J a
porvarillKset lehdet leima.slvatkin A n ­tikaisen
itsetietoisen Ja v a r m a n esiin­tymisen
oikeudessa "punaupseerin
röyhkeydeksi". Mutta it.se n.sla.s.sa on
tuo "röyhkeä punaupseerr' osannut
vaatimattomuudellekin antaa sen
paikan, m i k a s i l l e k u u l u u — mutta el
enempää Ollen mahdollisimman epä­itsekäs
j a v a a t i m a t o n kaikes.sa, mika
ko-ski hänen henkilökohtaisia etujaan,
hän ei tunnustanut vaatimattomuutta
hyveeksi siina, missä- ajetaan yhteistä
a.siaa, puolustetaan työväenluokan o i ­keuksia.
- ;: . '
Edellä lainatu.s.sa porvarilli.sen luok-kaoikeuden
edes.sa sinkauttama.ssaan
repliiki.s.sa A n t i k a i n e n tuli-mitä sat-tuvimmin
.luoniiehtinoek.si itseään,
omia tekojaan j a sanojaan,, jotka t-o-s
i a a n k i n ovat "vaikuttaneet asiaan"
kaikissa hänen elamaiLsa vaiheissa;
pienestä pitäen.-- J o hänen a k t i i v i n en
osallistumisensa t s a a r i v a l l a n lakkaut­taman
ihannelntto-nimi.sen lastenjär­jestön
johtavaan työhön alkoi jättää
py.syvaa. Julkea. Hänen toiminna.s.saiin
tyolaislasten :jarjeston sihteerinä - ja
sittemmin nuorisoliiton järjestäjänä
j a vakinaLseiia toimitsijana olisi p a l ­j
o n tutkimisen ja.kertomisen arvoistji,
nykypolvenkin nuori.solle e.simerkiksi
kelpaavaa.
.Mi!
Lauantaina, elokuun 14 p —Saturday, Aug. 14 Sivii r
T. A X T I K A I N KX
häneltä o n r i i s t e t t y k a l k k i : m u u l u k e ­minen
k u m H e a d s t i n Los Angeles E x -
aminer j a senvuoksi. etta k u n hänet
lähetettiin W a s h i n g t o n i l n tutkimaan
elokuvaa, hänet l u k i t t i i n ulkoministe­riöön
j a hänelle a n n e t t i i n .sellainen
vaikutelma, ettei .USA enaa olekaan
mikaan demokratia.
Laajemma.s.sa mieles.sä elokuva on
vertauskuva .; A m e r i k a n kulttuuria
uhkaavasta vaarasta. Ensimmäisen
T h o m a s - R a n k i n komitean alaisena
valmistetun elokuvan tarkoituksena
on olla M u n d t i n aloitteen u r a n u u r t a ­j
a ''Rautaesirippu" muuntaa a n t ii
kommunistisen valheen" B-luokan
t h r i l l e r i n m i t t a s u h t e i s i i n . Mutta .sil­l
a el k o s k a a n ole o l l u t k a a n , m u l t a m i t -
ta.suhteita; Tämä elokuva paljastaa
sen vanhasta, huonomalneusesta myy­tistä
periytyvän mielettömyyden. T i e -
demiehella - Ja k i r j a i l i j a i l a o n velvol­lisuus'
kayttaa sanoja . r e h e l l L s c s t i.
Heillä on suurempi, velvollisuus tletaa
Thomas Jeffersonia j a U S A : n demo-. s a " c . j e n - t a k a n a olevat tosiasiat. K i r -
k r a a t i i s t a hiketta va.staan olivat k a i - j a i l i j a l l e j a tiedemiehelle on ^uskottu
kuja Euroopan propagandasta. K u ­ten-
" p u n a i s t e n a j o j a h t i " tänään, se­k
i n oli Vvieras ideologia", joka oli: t u o ­tettu
maahan palvelemaan; etuoikeu­tettua.
ryhmaa,. j o k a tahtaä uuden pe-r
a s t u s l a i n pystyttämiseen.
Yhdeksännentoista vuosisadan a i -,
kana ön k a t o l i l a i s i a j a j u u t a l a i s i a s y yr
tetty- maailman-laajuisesta Juonitte­l
u s t a . K u n V e n a j a n kansa ajoi tsaa­r
i n tiehensä j a pystytti oman h a l l i ­tuksensa,
o t e t t i in vanhat tarut jälleen perintöänne?
esille -Ja j u l k a i s t u n . " S i o n i n .salaiset
pöytäkirjat", .joissa . t o d i s t e l t i i n ; että
kansainvälinen juonittelu alkoi k a h -
J e k s a n n e l l a t o i s t a . vuosisadalla .:ratio-n
a l i s m i n nou.sun yhteydessä j a levisi
k a i k k i a l l e i m a a i l m a a n j a etta. j u u t a l a i ­set
' . o l i v a t : ky:-keytyneet suunnitel­maan.
~
kohtalokas vastuu k u l t t u u r i n v a r t i j o i ­n
a , ; Mikään ajatuksenvapauden k a h -
litsemlsuhka. poliisin sensuuriyrityk­set
tai v a n k i l a ei voi v a p a u t t a a heita
vastuu-staan
• Me, j o t k a 'täytämme velvollLsuutem-me,
tunnemme; että meillä on oikeus
tehdä kysymys ajatuksen miehille, t i e ­demiehille,:
t a i t e i l i j o i l l e ja: k i r j a i l i j o i l ­le.
' Taytatteko -vastuunne?, - P u o l u s t a t -
LVOKKASODAN PUHJETESSA
Luokka.-5odan puhjetessa Toivo A n t i ­k
a i n e n : oh : igrvuotia-s nuorukainen:
Että hänenkin paikkan.sa oli työväen
taistelurintamassa, .se o l i hänelle i t ­sestään
.selva asia. Hauet m a a r a l t i in
H e l s i n g i n Työväen, Toinieenpanevaii
K o m i t e a n sihteeriksi. Ollessaan .syy­tettynä
n.s. valtiopetok.seii vtilini.stelu.s.:
ta . T u r u n hovioikeude.ssa Antikainen
lausui paholltelevansa ainoastaan .si­ta.
e t t a joutui tuollaiseen siviilitehtä­vään,
k u n paikkaii.sa ölisiollut kivaari
kade.ssa r i n t a m a l l a . mi.s.sa oIisi voinut
paremmin.tayttaavelvollisuuten.sa. •
. Siirryttyään luokka.sodan tappion
jälkeen Neuvosto-.Venajalle, A n t i k a i ­nen
ei jöudu: hetkeksikään tapplomie-
Iialojen Ja e m i g r a n t t i l u n n f l m i e n -val­taan.
Hänelle .on. .selvää,.etta hänen,
samoinkuin jokaisen Suonien porva­r
i s t on luokkaosastolta pelastuneen
.suomalaisen " p u n i k i n " velvolli.suUÄf)n
j a l k a a taistelua: uude.s.sa tilanteessa
puolustaa sasialismin maata imperia­l
i s t i s ia rosvoja va.staan. Kesällä 191Ö
han asailistuu : toirnekkaaiiU entisten
.suomalaisten punakaartllaistim j a r -
jestamiseen'.Punaisen Armeijan tai.s-,
ie)uo.sastoik.si. • : •
.SKP:n PERUSTAJA
/ E l o k u u s s a . . 1918 Antikain.cn ottaa
huomattavalla tavalla o.saa S K P :n
venäjänkieliset : painokset; - K u v i t u k -
.sesta tulevat huolehtimaan Karjalaus-
SuomalaLsenneuvostota.savallane.te-vimmat-
taiteilijat. Tullaan jarje.sta-maan
tuohon . karjalais-.suomalai.sen-kan.
san sankarirunoelmaan . liltty-va-nayttely.
Niinikään aiotaan tpitaa; t i e - •
teellinen konferenssi. . S i i h e n tulee.
o.sallistumaan karjalai.s-.<>uornalai.si!^ Ja
venäläisiä tiedemiehiä; K a l e v a l a n ;HXl-.:
vuotisjuhlaa tullaan viettämään, oike-..
•ana- vkan.sanjuhlana. Vuoti.spaivana
toimeenpannaan laajoja juWalh.suuk..
perustavaan kokoukseen, -loiiksv jäl­keen
hän l i i t t y y vapaaehtoisena P i i - '
naisen Armi-ijnn riveihin. Sillo.i.so.s.sn
Pletari.^sii sijainneen : KaiisainvalLsen
sotakoulun kur.ssm piiatottvaan hnn
s i i r t y y Aunuksen j a Pclro.skdiii s u i i n -
nnllrt taisteleviin suf*malivi.min P u n n l -
.sen Armeijan joukkoihin, asallistuon
siellä 1919-29 k i i y t v i l i i n taisteluihin
koin/kiväiirikuMieiiiiu.skiinnaii j i i u i l l i k -
köiia ja .sittemmin patalioonan ko-;
nii.s.s:iarina;, T o i i n l t t u a a n välillä K a n -
sainviili.sen .sotakoulun (ipi.Ht:iliin{i, 23-
vuotias AnMkiunen johtaa: tnlv«;lia
1921-'J2 l u o n .sotakmilun kurssllai.slsta
iiuiodastetlua .suk.sijoukkoa kmilui.suk-si
tulleella Kijma.sjärveii relk e i l a . ..
Vuonna 192.1 A n t i k i i m e i i .saa eron
.sotapnlvelukse.sta j i i : .siirtyy S K P :n
tehtäviin.: Hauesta tulee , jiuolueen
•tunnustettu jolUaju.. Vuoden 1934
marra.skmissa- liän viidessä oriiiden
muiden S K P : n illeKaali.stcn toimihen­kilöiden
kan.s.sa . j o u t u u : H e l s i n g i n lä­histöllä:
ohranan kynsiin, a.setetaan;
'.syvlteeseen, ensin "valtiopi-tokseii"
v.ilmistelusta J a sitten n.s. ' ' K i n n a s - .
Järven m u r h a s t a " ; Tuman niieliku-vituk.
selli.sen syytteen perusteella hä-'
net tuomitaan elinkaudeksi kuritas^
huonee.seeiv. K e v a a l l u 1940, talvisodan
päätyttyä- hänet luovutetaan Neuvos­t
o l i i t o l l e : .Ke.sällä 1940 R e p o l an vaali­p
i i r i n a.sukkaat vksimiiili.sesti v a l i t s i ­vat
hänet edu.sta Iäkseen Neuvostolii­ton
K o r k e i m p a a n Neuvo.stoon. ilmais­t
en siten kiitollisuuteii-sa hänen..suu­r
i s t a ansioistaan Karjalan- vapautta-,
mise.ssa kapitalististen ro.svoseikkaili-j
a i n kynsistä.; Syk.svlla 1941; tupatur-mainen
kuoloina kat.kai.si l i a i i on suu­ren
j a hed(;lmälli.si/n el;»rnaiit,Yon.sä. ;
Suomi yhdeksäntenä
olympiakisojen
pistelaskuissa
. Lont<M). — C a n a d a o l i 19. j a Suomi £
olympialaiskisojen pLstelaskuissa tors­taina,
sen jälkeen k u n kisoissa o l i s u o .
r l t e t tu kaikkiaan 101 loppukilpailua
e n a l o i l l a . Johtavien maiden ptetejär-
Jestys oli seuraavanlainen:
U S A 61-7 5
Ruotsi ;... 326
Ranska . . . . . . . . . . . . . . . 193
B r i t a n n i a . . . ; . ; , ; . . . . . 149
U n k a r i . . . . : . . ; . . . . . . . 140.1 •
I t a l i a .146
Tanska . . . . . . . . 134.5
H o l l a n t i . . . . . . . . . . . . . . 110.75
Suomi . ; . . . . . ; . . . . . . . . 99.7/12
T u r k k i 901/3
Naiden lisak.si oH pisteitä 30 m u u l l a
maalla, joista Canadan pistemäärä o l i
.10.3/5, Kreikka öll luettelon viimei­senä
1/3 jjisteella.
IMiten uuden liberaalien
johtajan nimi lausutaan
EnKlanninklellsllltt puhumattakaan
nyt suomalaisista, on o l l u t vaikeuksia
vastavalitun liberaalipuolueen uuden
johtnjun. S t . - L a u r e n t i n nimen luusu-ml.
seii suhteen; A s i a n t u n t i j a i n m u ­kaan
lienee tämän nimen parhain
lau.sumlsmuoto " S a n - l o r a a " . joka on
lausuttava yhtenä sanana ja paino
viimeiseen tavuun.
Canadaiainen tuli
toiseksi Lontoon
melontaltisoissa ii i
Neuvosto-Karjala
valmistuu juhli­maan
Kalevalaa
Karjälaii-^Supmalaisessa Neu vöstö-
• I tasavalla.ssa valmistaudutaan: vietta-
Propaganda julisti Palmerin ] m a a n K a l e v a l a n 100-vuotisjuhlaa O,
vainot; Euroopan demokratian kukis­tamisen.
Neuvostoliiton eristämisen ja
H i t l e r i n tukemisen oikeutetuiksi t o i -
menp.tsiksi.
I n t e l l e k t u e l l i , joka-: hyväk-syy, " p u ­naisten::
ajojahdin'' tanaan;, .pettää,
oman perintönsä...Han kumartaa en-,
nakkoluulolle, joka on yhtä .järjetön
k u i n n o i t i e n ; p e l k o :seitsemaruientois-'
V. K u u s i n e n o n l a a s u n u t a . s i a s t a seu­r
a a v a a :
: " K a l e v a l a n ; toivorikas ja; edistysmie­l
i n e n h e n k i : tekee sen läheiseksi m e i ­dän
päivien neuvostölukijan maail-,
mankatsomukselle. Mainituksi, 100-
vuotispaivaksi, jota: kansamme, viettää:
tulevan vuoden alussa,, valmistuvat
K a l e v a l a n uudet .sekä Euomen- että
Chopinin elämäkerrasta
clokuvanovellikilpailu
K u t e n tunnettua on ;CnopiniTi.kuo-k-
ma.sta kulunut -100.:.vuotta:, -Taman
:johdosta on - puolalai.nen fllrniyhtio
" P i i m - P o L s k i " julistanut kan.samvär
Ijjf-n k i l p a i l u n Chopinin elumakertaa
käsittävästä fUminovellista. ; - K i l p a i -
.iUiidnnöLS-sa ..sanotaan mmr.
K i l p a i l u on avo.n kai/.ille. Ka.M-
-kirjoitus, voi o l l a elämakerranm';n: t a :
p-;rustua :Chop;n:n musu-kkiin. --;..No-vftlh
saa• ka-iUtaa korkeintaan: 30.: ko^
ne--liakirjoi'ettua; liuskaa j a ;.sen p i -
taa olla alkuperaistyo
- p a l k i n t o l a u t a k u n t a a n kuuluu m.Ti.
-Taide- j a Ku;ttuurimir-;ritenon .edu-s-ta;!
a, k i r j a i l i j o i t a , säveltäjiä .'X-ka f . l -
.T\;vakfca. •' ,-:•:..;, .• .;::;•. .. -.•,:•.:•.-,•• ,,-
K a i k k i palkitut tvot tul'-vat yh- halaantynvt, juanyt nfuvoltomaksi Ja
t.on omaisuadekii j a 'e V J I myös l u - ] j o s ta han ei oli.si .selvinnyi voittajana
na;-:.ta a - pai k i U;ema; tom i a . t o i ta
S U U R T E N A A I T K I D K N M I E S
Nämä mahdollisimman niukat p i i r ­teet
Antikal.sen elaman. ulkonaisi.stä
valheista antavat- vain heikon, aavis-tuk-
sen .sen r i k k a a s t a .sisällöstä. M u l ta
nekin . kuvastavat. Jo han«;n: ehtymä­töntä:
tai.slelutannoaaii. haneii l a h ­jakkuutensa
ja hari-asliistr-i-i.sa r i K J i i l -
puoli.suutta;. • Hari on lap.suiide.staan
alkaen y h t c i s k u n n a l l l i K . ' ! ) toimihenki­lö,
suurten:aatt:('id<:n mies, j a s a m a l la
.tarmokas ja. taitava,- organisaattori;
Han 011 myös loi.stavfi .sotilas, Joka
pvstyy mcn(;.stvks(.'lla . ratkai.scniaah
m i l a vaativiiiinian t<;lif;iviui. - ,
• Mutta n i i n (nonijiiKiljsta ja -vaihe­rikasta,
k u i n Antikaisen eliun::ntvo on
(jllutkin,. fiii .sille kaikissa .valli''ls:s!i
leimaa-antava .sen johdoiinHikaiMius:
t i n k i i n a t o i i uskoili.siius tvovai.-nluokan
rtsialle, k a i k k i e n suurtr'n J a p i c n l e ii
kysymy.stcn 'ratkaiseminen sosialis­min
voiton nakokuliTi.-iKta. Se .on ko­konaista
ehyttä elamaä. u r i u i u u r l a -
j a n , tai.stelijan j a s a n k a r i n cliimaa.
. ' Toivo Antikaisen <:lafnak'.Tt;i o d o t ­t
a a vielä kirjoittajaan.sa.. K u n .sf'.ki;r-ran
kirjoitctfiaii, VOI sr-n l a ; i t i j i i h u o -
Jcdr Jattaa .svr-jsian kaik<tnliu.srii. " l u o ;
varr työn" omakohtaIsen varitykscii j a :
lhann<jiinlsen.. Mahdolllsrinman .a.sl-.
allincm ja koruton - esitys haiieti «'lä-man.
sä vaiheista; harien . omista «a-;
noistaan ja • teoistaan on sellalseiuian
muodostava vartaistaan hak<.-van .suo-m
a l a i s e n m i e h e n sankaritarinan, • uur
t a v a elävän kuvan lod» Dise.sla k a n ^
santnbutmista; . - . /,
T O D K M J . V E . N K A N K A N J O H T A J A
H a r v o i n lien(^e Suomenmaa jjyjinyt-^
t a n y i toLSta •miestä, jo;;;ia todelIi>,.»,'n
kanKanjohlaJaii omiiiai.suudet olisivat
yhtyneet n i i n -.v.ipu-soiMtuIs'!lla lavalla;
kuin AuUk;ii'-iwi Vakeva, ralsir
temperamentti .ylrlyneonii - ankaraan
i t ' , e h i i l n j t . i a n ja tyyneen harkiiitaari
-Raudankova. lfiMiii;;luniat,o;i ,tarriio
yhiyjieena lampirnuan'- inhlinilli.seen
herk/.yylrHn. It'.i.liikas hui<tihuurno-ri
ja repai.seva kansanornaiMius r i n ­nan
vak. i v a n p e i i a a t t c l l i ^ i i t i d e n karr-,-
sa; .Järkahlatnaton kiinnipitäminen
a'.etetusta tavoitier.su. Ja m i t a .suurin
valppaus - Ja jou.st.-;ivuus. kemojen va-linna^-
Aa, t l l a n l e T j e n ja käänteiden.
nop''as?,a o!v-altam;.se.:;.sa; uanmmainen |
variti.'n*it,tfjrnuu.'- ornun henkilo^oh-'
t a j s t e n eiujfn .suht.een,' mutta reipas
u j o s l e l e m a t f o i D ju'-, ja v;ja'e]iai'-iuus
s i i l o in -kun ollaan yh!.<f:.sclla-. a.slalla..
H d r v . n a i n ' n ' a i i o r r o i t i a a j o k a t i l a n ­teessa
o l e e i l m f n -.a iarke,> -.ahemrnan
tarKf-asta ank- » r a v-aativjjiKUus j a va-paamie]
i . . j y ; . ;j.sioj.',.sa. . j o i l l a tai.stelulle
f-i ole oleellista .merkitystä
A n t i k a i n e n oli toiminnan, rohkeiden
ratkai.^sujtn rnie, Han kuului niihin
m - , a r n Jf,;"'/ji f mj!loi:'>a&ri jaa s o r - '
mi fcuuhun On '.aikea fdcs kuvitella
.selluista tilannetta, jo.ssa han oli.si
— M a a i l m a n p i n t a - a l a on 106,000.-
000 nellömiillla. josta 139,000,000 neliö,
m a i l l a on vettä j a 57.000,000 neliö-mnilm
maata.
humnan paljonkin, Mutta se o l i a i na
-sellai.sta puhetta, joka " v a i k u t t i asi­a
a n " , sillä .sen t a k a n a oli mies, joka
vastaa huutonsa, j o l l a sana ei käy r i s -
t i in lekojen kanssa, teoria käytUnnön
kaiLssa. SamunluLsta vastuuntuntois-tn
.suhtautumisia puhuttuun j a k i r j o i ­tettuun
sanaan hän vaati muiltakin.
S a n a t k i n ovat tekoja, hän \ s e l i t t i.
Teoiksi muodostuivat myöskin hänen
mon11ukui.set kirjoituksensa, jotka
suurimmalta asaltaan ovat Julkaistut
Neuvostoliiton alueella, mutta Suo­messa
vasta odottavat Julkisuuteen
tuloaan. Mainittakoon tässä v a i n hä­nen
toimittamansa Ja huomottavalta
osaltaan klrjoittamaasa teokset. SK
P : n toimintaa valaiseva yli 600 sivua
käsittävä " S K P taistelujen tlellä'v ja
suomalaLstcn puna - armeijalaisten
t a i s t e l u i t a selostava: "Neuvo.sto-Kar-
Jalan puolesta". Korkeita kouluja
käyneet oikeinkirjoitus- J a tyyllvlisaat
eli " p i l k u t t a j a t " ^ Antikaisen omaa
sanaa käyttääk.senl —. Baattalslyat
kenties löytää yhtä ja. t o i s ta repos-l
e l l a v u a Antikaisen kirjoitustavassa,
mutta, se kestää u n k a r l m m a n k l n or-r
vostelun a i n a k i n siinä BUhteessa, että
SO. m i t a hän sanoo, on u l n a oleellista,
osuus iislan y t i m e e n kuin naulan k a n ­taan.
Hänen kirjoituksensa ovat
Suomen työväenliikkeen j a Neuvosto-
K a r j a l a n puolesta käytyjen taistelui­den
elävää hisUirlaa. Niiden Jokainen
r i v i todistaa elävää tietoisuutta työ­väenluokan
suureita liLstorlalllHesta
tehtävästä, horjumatonta uskoa 8o.sia-iLsmln
voittoon.
..Siinä on se. voimanlähde, sc Johtor
t u h t i ; Joka. kannusti A n t i k a i s t a san­k
a r i l l i s en : elämänsä kunnlukkuullu
taipaleella.
~~Xontoo. — Doug Bennett St. Lata-;
bertlsta.. Quebecista, voitti Canadallei
. paremman palkan v olymplalaisklsolssa .
k u i n ; k u k a a n muu canadaiainen, saa­puessaan
maaliin toisena kilometrinä-melonnassa
canadalaisella kanootilla.
K i l p a i l u n voitti tshekkoslovaklalairien.
Yhdessä Harry Poultonin kanssa,;
j o k a on mydskln St. Lambertls-ta,,
•voitti; Bennett saman matkan :
parimelonnas.sa canadalaisella kanoo-;:
t l l l a Canadalle vielä kolme pistettä
lisää saapuessaan m a a l i i n neljäntenä.
K i l o m e t r i n mieskohtaisen melonnan
voitti Joseph Holececk 5 inlnuutls.sä ja
42 sekunnls.sa Ja B e n n e t t i n alkä o l i ;
5.53.3. Ranskalainen oli kolmas Ja l
ruotsalainen neljäs.
Parimelonnan voltti tshekkoslova­k
i a l a i n en pari 5 minuutissa j a 7.1 se­kunnissa.
Yhdysvaltalainen pari oU
toisena, ranskalainen kolmantena Ja
canadaiainen neljäntenä.
T o r s t a i n a suoritettiin k a i k k i a a n 11
loppukilpailua; Flreflyrluokan venei­den
kilpailun voltti Tanska. Tässä
luokassa: t u l i canadaiainen Paul M c -
L a u g h l i n Torontosta Viidenneksi.
S t a r - l u o k a n k i l p a i l u n v o l t t i Yhdysval­lat,
torontölalnen k l l p a l l l j a i i tullessa
8. t i l a l l e Dragonluokassa voltti Nor­j
a , Swallow-luokassa Britannia Ja
kuuden metrin luokassa Argentlnä. ,
Canadalalsei sijoittuivat Swallow-luokassa
selLsemttnneksl;
500 metrin kajukklmelonnan voltti
tanskalainen K . Hoff 2 minuutissa J a
31.8 sekunnissa.
K i l o m e t r i n parimelonnan kajokellla
voittivat tanskalaiset, canudälalsten
sijottucssa, seitsemänneksi.
K i l o m e t r i n mieskohtaisen kajakki-melonnan
voltti ruotsalainen, tanska­l
a i n en ollessa toLsena ja ranskalt^lsen
kolmantena.
Kenttähockeypelin m e s t a r u u d en
voltti Intia pelale.s.saan B r i t a n n i aa
vastaan tuloksella 4-M); \
M a a n a n t a i n a suoritetuissa- k i l p a i ­luissa
voltti Ranskan Joukkue B r i t a n ­n
i a n joukkueen neljän k i l o m e t r i n t a -
kaa-ajopyörällyssä 4 minuutissa . . a
58.8 sekunnissa.: Kolmannesta tilas­ta
kllpalltaes.sa; voltti B r i t a n n i a n .
joukkue 'UriUfuayn. Joukkueen 4 m i ­nuutissa
Ja 55.8 sekunnissa. Joka on
parempi aika kuin voittajaksi J u l l s - -
tetun Ranskan Joukkueen aika.
Kaunoratsastuskilpallun v o l t ti
Ruotsin joukkue 1,366 pisteellä m a h - :
doUIsesla 1,500 pLstecstä. Ranska :oU -.
toinen, Yhdysvallat kolmas. Portugali
neljäs Ja Argentlnä viides.: M u l l ia
m u i l l a oli Vähemman k u i n kolme h'e-vasmiestälä.
s.sa kilpailussa, joten ne V
jäivät lukuun ottamatta. . ; ,. ;
Mieskohtaisen k a u n o ratsa.stuksen
v o l t t i svelLsllainen kapteeni. Moser
292',4 pisteellä, mahdollisesta: 500 p i s ­teestä;
Ranskalainen eversti Jousse-ome
o l i toinen, ruolHulainen kapteeni
Bolternstern kolmas ; J a : Jänkkiluut-nanttl
Robert J . B o r g neljäs.:
K o s k a en ole orja, n i i n en myös-käänole
herra.: Tämä ilmaisee minun
käsitykseni .demokratiasta. — A b r a ­ham
Lincoln.
KIITOS
Sydämellinen kiitos sukulaisille Ja y.stävllle siitä toslyllatyksestä.
Jonka järjestitte uuteen kellimme.
Kllt6.s kallisarvoisesta lahjasta, Ihanista kukista Ja herkullisesta
kahvipöydästä; • . . ;
Tuhannet- ;kiltokset tilaisuuden alkuunpanijoille, : kerääjille ja
u l i k c r i l l e emännille.
Vielä kiilo.s k a l k i l l e . Jotka tavalla l a l toisella auttoivat: laman
uiKjhtumattoman Juhlan onnlstumlse&.su.
Aini Ja Vilho Ollikainea
: 93 Iti v« niJd»; I> ri ve; H ud bu ry, On ta rio Elokuun 8 p. 1948
K I I T O S
Parhain kiitos, ystävät ja toverit, siitä rattoisasta itlanvie-,
tosia,, jonka olitte järjestänyt ja tulitte tervehtimään minua tayt-furssani-
60 vuotta, tuoden tullessanne maukkaat kaakut, kahvit;
ja inonet muut herkut ja ne. kaytunnblliset lahjat. ^
Kiitos MarttaUe. ja Netalle, kun toimitte illan emäntinä ja
•'laman tilaisuuden alkuunpanijoina. Kiitos niybs teille kaikille,
-jotka osallistuitte tahan, vaan syystä tai toisesta ette voineet
\aapua.
'I ovrrilliseiti ti ita kaikkin kiittäen ja muiUaen,
A N N A SORJONEN
rirnmin.s Ontario
JCIITOS
VjjT-\B-d.i\ f i voinut .sietää vatystelijoita Ja
ker.taan '75,000 zlotystä;
K i l p a i l u n tulokset julkaistaan
piivänä lokakuuta.
lavertelijoita ^
ETEVÄ P U H U JA
V - O l l e n etevä, p u h u j a : h a n Joutuiipu-..
Sydämellinen kiitos Kapuskasingin tovereille siitä to­verillisesta
yllätyksestä, jonka järjestitte meille paikka­kunnalta
poismuuttomme,johdosta.
Kaunis kiitos siitä arvokkaasta lahjasta, jonka annoitte
muistok.si meille. Kiitos Ainolle, joka koko illan niin
älikerasti hääri kaikkien herkullisten antimien kanssa.
Säilyköön toveruus välillämme! *
SIIRI J A V I L J O M O R I K KA
216 E L M S T . TORONTO. ONT.'
:• *t
0
•
'M
M.
S''
mm
,: jigj: s
%
m
Hirn