1949-07-14-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m' tel" i i - Ävu 2 Torstaina, heinäk. 14 p, — Thursday, July 14;" f r - ••• ipif • fibtiilied Kov. «tb 191T. Anttmxed •1 aeeond c l iM msfl br «»e FMt Offiee D^vtBient; Ottov». Pub' Itabed tbrlee veddy: T a e s d a y i, IbmdaTi u id 8«tards7» bjr Vapaus pBblishlz* CcxDp«jQ7 UxL. at 100-102 • m 8L W, Sndbonr. Oot, Oaaad». Bdttorlal OCtiM 4^400. MazMcer KSnktf. SdttorW.tttniid. IblliaK addreia Box M, Badbuzj, Ontarla AdTcrttaizv a t c i IQMD appHcati<iB TILAUBBDOCAT: Caaadasn: 1 vk. 6JOO 0 kk. 8 ^ 8 kk. 2iX> YhdysvaOolaM: 1 Tk. 740 « kk. 8.80 SoomcMa: 1 vk. 7JO 0 kk. C2S Mitä muut sanoyat ^ KONNI ZILLIACUS: r-SITÄ mm ii-: Väkivaliapuolueet mielityössään Kuten lehtemme uutisosastolla viime~tiistaina kerrottiin, Britannian työväenpuolueen hallitus ja samaa "kolmannen tien" linjaa seuraava Australian "työväenhallitus" ovat ryh- ^ tyneet väkivaltaisiin pakkotoimenpiteisiin omien maidensa työläisiä vastaan. Britaruiiassa julistettiin oikeistososialidemokraattisen hallituksen toimesta voimaan hätätila, mikä edellyttää sitä, että hallitus voi mielivaltaisesti kontrolloida kaikki satama- . ^alueet, mitätöidä tehdyt työehtosopimukset, käyttää sotaväkeä rikkurityössä, järjestää oikeuskuulusteluja yöllä tai päi- ' väliä jne. Asiallisesti puhuen se on sodan julistus työväkeä i vastaan! Ja erikoisen tärkeätä on muistaa, että tämä työväenhallituksen "hätätilannetoimenpide" kohdistuu satamatyöläi- ; siä vastaan, vaikka kysymyksessä ei todellisuudessa ole lakko, vaan työnantajien toimeenpanema työsulku. Asia nimittäin on kaikessa lyhykäisyydessään siten, että kun Lontoon satamatyöläiset kieltäytyivät lossaamasta kahta lakonalaista ca-nadalaista laivaa, niin työnantajat julistivat satamatyöläiset ' sulkuun — ja nyt sitten puhutaan kirkuvin otsikoin siitä, miten "kommunistien villitsemät lakkolaiset" muka uhkaavat Britannian ennestään kireätä taloustilannetta! Vastauksena tähän satamatyöläisten eräs johtohenkilö lausui, että Lontoon satamatyöläiset ovat hyviä kansalaisia "mutta jos unlomme (oikeistojohtajat) luulevat voivansa vetää meidät samalle linjalle työnantajien kanssa ja tehdä meistä musta-koipia (rikkureita), silloin he tekevät suuren virheen". Samalla tavalla Australian työväenpuolueen hallitus raivoaa hiilenkaiväjia vastaan ikäänkuin olisi maailman luonnollisin asia, että oikeistososialidemokraattisen hallituksen pitää kaikissa tilanteissa asettua työnantajien puolelle työläisiä vastaan. Ja kun Australian työväenluokka ei nöyrry idtaasien ja dekriittien edessä, niin sikäläinen työväenpuolueen hallitus heittää vastuunalaisia lakon johtajia vankilaan j a nostaa hitleriläiseen malliin joukkomittaisen oikeusjutun Australian kommunistista puoluetta vastaan! r> Näissä molemmissa tapauksissa nämä oikeistososialide-mökraattiset puolueet osoittautuvat todellisiksi väkivalta-puolueiksi työväenluokan pään menoksi. Ja tässä työväen-vastaisessa väkivaltapolitiikassaan ne seuraavat edeltäjiensä esimerkkiä. Saksan "noskelainen" eli oikeistososialidemokraattinen puoluejohto tuli surullisen kuuluisaksi ensimmäisen maailmansodan jälkeen väkivaltaisista toimenpiteistään. Kuten muistetaan, Nosken johdolla lyötiin Saksan vallankumouksellinen työväki alas ja siitä teosta saamme kiittää sitä, että SllPksaan tuli sosialismin asemesta Hitlerin natsikomento ja sen aiheuttamana uusi maailmansota. Vappuna 1929 Berlinin s<»ialidemokraattinen poliisipäällikkö ammutti kaupungin työläisiä mielenosoituksessa ja sen jälkeen, aina Hitlerin valtaannousun päiviin asti, Saksan sosialidemokraattinen oikeis-tojohto kannatti porvariston väkivaltaisia toimenpiteitä työläisiä vastaan. » Samanlaisia esimerkkejä saatiin ensimmäisen maailman sodan jälkeen Englannista, missä MacDonaldin "työväenhallitus" turvautui väkivaltaisiin toimenpiteisiih lakkolaisia vastaan — ja ajautui lopuksi toryjen Uittolaisena, sekä työläisten h^lkäämanä luopiona, auttamattomaan yaälihäviöÖn. Mutta Saksan Nosken ja Englannin MacDonaldin jälkiä seuraavat Britannian ja Australian "työväenhallitukset" eivät olb mitään oppineet eivätkä mitään unhoittaneet. Ne ovat ahtautuneet suurpääoman "linnakkeiksi" taistelussa sosialis-nj^ a vastaan ja siinä ne joutuvat orjavoudeiksi ja piiskureiksi "omissa" siirtomaissaan, Wall Streetin pohattain juoksupo-jmsi kansainvälisissä konferensseissa ja kokouksissa, sekä oman maansa työläisten kurissapitäjiksi, eli "onian" porvaristonsa hyviksi toimiviksi väkivaltapuolueiksi kotimaassa. A-KBUSIK SYY. YKSriXE PALJON'. JOUKOT KÖYHTYVÄT Hudson's Bay Co:n voitot lialänty-; zuiiacns alkoi puheensa Jcysymyk-neet t2Z0J000 vuodessa. Hud£on'j5 Bay j seUä.: "Milui olen tullu:^ tähän koajg- Co. ansaitsi nettovoJto*<csi kaupanteosta — Jtun fcaikki menot on laskettu .1 «1 • • . Liittojuhlassa tavataan i:. t: Monet merkit viittaavat jo, noin kaksi viikkoa ennen juh- 1; lifen alkamista, että SCAUL:n kymmenennestä liittojidilasta, Tt^kä pidetään heinäkuun 30 ja 31 pnä Sudburyssa, muodostuu arvokas juhla, missä on paljon jännittäviä urheilukilpai-luja ja komeita voimisteliiesityksiä, sekä virkistäviä tanssija juhlatilaisuuksia. Lyhyesti sanoen, juhlasta on odotetta- ; vissa — satoi tai paistoi, mutta "asiantuntijat" ennustavat , kaunista säätäkin — sellainen kansan juhla kansaa varten, • ettei sieltä pitäisi kenenkään olla pois joka suinkin "kynnelle kykenee". ^ Sudburylaisille maanmiehillemme, jotka ovat takavuosi- . nä ylpeilleet sillä, että täällä ei pidetä vieraita ainakaan sen huonommin kuin missään muuallakaan, tämä suurjuhlan järjestäminen antaa luonnollisesti paljon työtä ja touhua. Mutta ' kun tällaisen juhlan järjestäminen on ikäänkuin kunnianosoitus tämän paikkakunnan suomalaisille, niin raskaimmat-kin työt on tähän asti tehty nurkumatta. Alertsin jäsenistö ja , kannattajat ovat tehneet paljon voimia, kestävyyttä ja kärsivällisyyttä vaatineen työn urheilukenttänsä kunnostamiseksi ja juhlien onnistumiselle tärkeiden satojen "pikkutöiden" suorittamiseksi. Ja mitä lähemmäksi juhlat tulevat, sitä kuumeisemmaksi käy työ ja toiminta urheilukentän sekä Työn ... Puiston ja Finnish-haalin kunnostamiseksi, sekä tarpeellisten alkuvalmistelujen suorittamiseksi urheilijain ja yleisön pal- ; velemista varten. Muistaa myös sopii, että ruokailun järjestäminen "paikan päällä", asuntojen hankkiminen ja kymmenet muut "pikkuseikat" voivat olla ratkaisevana tekijänä siinä, ovatko vieraamme tyytyväisiä tai tyytymättömiä. Ja kun muistetaan, että työväen urheilujuhlaan saapuneet urhei- . lijat, voimistelijat ja penkkiiurheilijat ovat suhteellisen vaati-mattomia ihmisiä, jotka käsittävät ne suuret vaikeudet mitä • näissä oloissa on suurjuhlan järjestämisessä, niin meidän sudburylaisten kunnia-asia on huolehtia siitä, että yhteisvoimin toimien tehdään kaikki se mitä suinkin voidaan tehdä ;' liittojuhlan onnistumisen hyväksi. Tässä mielessä sudbiu-ylaiset valmistuvat urheilevan työ-kansan suurjuhlaa varten ja lausuvat etukäteen sekä urheili-jat että juhlavieraat tervetulleiksi ja sanovat: Liittojuhlassa tavataan! poU — «1^,000 tammikuun 21 pnä 1943 päättyneen fiskaalivuoden aikana, ollen lisäys «230,000 edeUiseen vuoteen verraten . . . — Globe and Mail-lehden fJnanssiosaston uuUnen heinäk. 12 pnä. • * * . .' - EPÄONNISTUMIEN BEKAHEDELMASOPPA Meidän on pakko kysyä iLseltämme. I fcUä mikii ovat kaikki suurinttelmrjm-j me maailman elvyttämiseksi tähän mennessä jääneet täyttämättä sitä, mitä niiden on pitänyt tehdä? Al-liaen maalhnan panklita.fcnitä seurasi Britannian ja Ranskan lainat. Joita seurasi Marshallin avun suunnitelma, me olemme yrittäneet jälleenrakentaa maailman taloutta, mis-ressiin?" ja Jatkoi äitien: Mlnilt-oo tuonut tänne ne kokemukset, Jottca olen saanut taistelussa rauhan pao-lesta seiä ulkopoliittinen objelma. jonka n:>jalla minut valittiin v. 1945 .samoinkuin 400 muuta Ijäbom partyn parlamsnttijäsentä. Ja minä tisäam vieläkin tähän pollUikkaan." Lausuttuaan ilonsa siitä, että sai esiintyä Ransiaisa, vallahkumotÄsen maassa ja torjuttuaan naurettavan syytöksen, että kommunistit olisivat määränneet, ketkä kongressissa saavat p'^hua ja mitä puhua, hän jatkoi: Jos syytÄs, jonka mukaan kon^essla hallitsevat kommtmistit, tarkoittaa, et:ä läntinen leirin valtuutetut eivät edusta täysin kaikkia niitä meidän maissamme, Jotka haluavat vilpittömästi rauhaa, silloin minun mielestäni tällainen arvostelu on asiallista. 9täetystSi Haalia itpnotostajaln kon-partamHitin stumialaJsKyMtyi- JniiTi h i a sdostaa vanin ndelenUin-i , mfki aa» maanman kansojen keskon-aikaaa, joQidn kajftalisttnen lOTailtna [a i^nnytetyksl kolmatinfn' maaltmamo- 1 pabeen kolmf . oaasaa^iriiaJsena fcni» tä kumppanimme ja ystävämme voi- {Mutta vika on niiden, jotka ovat pois. slvat ansaita elämänsä paremmin... Heikkona viettelyksenä on ensin kieltää kriisin olemassaolo, sitten moittia !kin ottaneet huomioon kutsuja lähet-ohjelmia, toimenpiteitä, talousteorioin f täe.ssään mitä erilaLslmmat mlellpl- .sa, el niiden, jotka ovat täällä läsnä. Kongressin järjestäjät ovat toslaan-sevat tätä Ratsian maailmankongressia. Yk.Tinkertaiiesti sen vuoksi, «ttä yhteiskunnaUisen vaUanktnnoidcsen maat ovat tässft kongressissa voimakkaasti edustettttlna. Mutta Jiiurl se mielestäni antaa tälle kongressille todellisen arvoa 8U1& täaHft Ja valitettavasti kylläkin,* vain täällä, idän Ja lännen edustajat voivat kohdata tol- .sensa (suosionosoltttksla), puristaa [oistensa kättä, keskustella perusteellisesti kaikista kysymyksistä yhteisesti työskennellen rauhan toteutta- .Tiiseisi* Csuosionosolttäcsia). Siinä pääasiallinen syy siihen, miksi olen täällä. Jos kaikesta siitä, mitä olen sanonut, toistetaan Ja Julkalsr-taan vain yksi lause kaikkialla maail-la tai aatteita, Jolta emme hyväksy tai Joista emme pidä. Ja tämän jälkeen | kl ovat tervetulleet. etsitään kepposiin perustumia lääkkeitä, kuten rahan arvon alentaminen — tai utopisia ratkaisuja, kuten E l - belta jaetun Euroopan ylidlstäminen — tai . . . — Walter Lippmann, heinäk. 12 pnä. SUOMEN MARKKA-RAUKAN ARVON ALENTAMINEN Uusi Suomi antaa täyden tunnustuksen kokoomuksen nimissä Fagerholmin hallitukselle markan arvon alentamisesta ja lausuu: •'Käslttääk.semme on näet ilmeistä, että meillä Ilman valuuttakurssien muutosta olisi ollut edessämme vientiteollisuuden tuotannon tuntuva supistuminen , . . Nähdäksemme korotus on myös määrältään riittävä . . ." nelsingin Sanomat pitää myös "käyttökelpoisen aasin" suorittamaa markan aryon alentamista riittävänä, jotta vienti jälleen tulee kannattavaksi varsinkin kun yleiseen palkkojen korotukseen el tarvinne mennä. "Markan devalvoinnin ovat sanelleet taloudelliset näkökohdat . . ." Sosialidemokraatti pitää markan arvon alentamista yhtä hyvin omana kuin vientikapitalistienkin asiana ja sanoo, että kysymys oli vain sopivasta ajasta ja riittävästi katsotusta määrästä, sekä salakähmäisyydestä. Se lausui: "Kysymys onkin lähinnä ollut siltä, milloin tämä toimenpide olisi maan kokonaisedun kannalta onnellisinta panna toimeen ja mikä on se uusi taso. jolle devalvointi samoista syistä olisi viisainta suorittaa . . . Jotta devalvointia ei voitaisi käyttää myöskin huijaukseen (ja mobilisoida taistelua sitä vastaan!) on toimenpide valmisteltava salaisesti ja suoritettava odottamatta." (Tästä "salaisuudesta" huolimatta Helsingin Sanomat sanoo kuitenkin olleensa tietoinen, että asia oli pohdittavana, koska Helsingin Sanomat kertoo hallituksen johdonmukaisesti ja tarmokkaasti viimeiseen asti" vastustaneen markan arvon alentamista.) teet. Ketään el ole suljettu pois. kalk- ; rnassa, toivoisin sen lauseen olevan: I "Rauha el ole mikään kolmas VbU ma., rauha on Jakamaton' ENGLANTI TAHTOO RAUH>L% ! Rauha on jakamaton. sanoI Maxim Henkilö-^johtalsestl lausun paholtte- Ljtvinov raidiantaistelun aikana Ge-lunl siitä, että puolue, johon voin y l - psydellä sanoa kuuluneeni kolmen-neve& sä, lausuen. joOca vuosikausia . kiersi maailmaa Ja joka vielä tänään kj-mmenen vuoden ajan. Labour Party j korvissani, el ole virallisesti edustettuna tässä kongressissa. Runsas puolet, so, 400 Britannian edustajasta tässä kongressissa, on Labour Partyn jä.seniä, mutta valitettavasti kukaan meistä el ole täällä edustamassa puoluettamme. Britannian ammattiyhdistysliike on täällä voimakkaasti edustettuna samoinkuin Yhdistyneen Kuningaskunnan kolme asaa. Minä py>dän tätä suurta kongressia huo.m loi maan. että ne, jotka ovat täältä poissa, toivovat yhtä hartaasti rauhaa kuin ne, jotka ovat läsnä. Britannian kansan rauhantahto on syvä, me olemme väsyneet sotaan. Me em. me u?ko sotaan. Me u.skomme sivistykseen. Yhden s;ukupolven aUcana Iso-Brl-tännia on ollut sodassa joka Scolmas •vuosi. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Iso-Brltannla on ollut kymmenen -vuotta sodassa. Me podemme vielä haavojamme, viimeisen kahden maallansodan rasitukset painavat, vielä raskaana taakkana hartioitamme. Ke.-^kustelussa jota käytiin hiljattain Englannissa inaanpuolustusasiolsta laivaston edustaja huomautti, että seuraavassa maailmansodassa Iso- Brltannla on luultavasti samassa asemassa kuin Maltan saari viime sodan aikana. Hän tmohti lisätä, että, toisin Ctuin Maltan saarella, meidän suuressa määrin teollistuneella ja tiheään asutulla saarellamme el ole syviä suo-lakalvantoja. joista väestö voisi etsiä turvaa . silloin, kun pommit alkavat sataa. Hän unohti lisätä, että jos jokin suurvalta. Joka tahtoo vetää meidät maailmansotaan, käyttää aluettamme lentokone- ja laivastotukikohtana kysymättä meidän mielipidettämme, tapahtuu se aivan samoin kuin Viime kerralla hävisimme rauhan, koska läntisten suurvaltojen vanholl. liset, fasistiystävälllset hallitukset tahtoivat Jakaa rauhan antaakseen fasistisille halUtuksille vapaat kädet hyökätä itäisiä naapureitaan vastaan. Nämä hallitukset toivoivat siten välttävänsä sodan Ja Joka tapauksessa puolustavansa kapitallstfeta yhteiskuntajärjestystä. Jonka he samaistivat demokratian, vapauden, länslmal. sen sivistyksen. Isänmaallisuuden Ja uskonnon kanssa. 'Mutta tapahtui päin vastoin. Jakaes-saaa ratihan. he tekivät toisen maailmansodan välttämättömäksi ja; edistivät siten yhteiskunnallisen yajin»»>'iim<^itc^ifn leviämistä sellaisissa oloissa. jotSa tekivät sen pakcstakih väkivaltaiseksi puolessa Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa. Ja nyt samat valtiomiehet tai toiset heidän kaltaisensa. Jotka edustavat samoja omistavia luokkia, samojen luokkasotamoftilvjen innostamia ja käyttäen vieläpä enemmän tai vähem,'r' män samoja kaavoja, Isktisanoja Ja propagandakeinoja, aEcavat uudelleen. Tällä kertaa he yrittävät jakaa rauhan sulkemalla sen piiristä kolmannen csan ihmiskuntaa, sen kolmannen osan. Joka voitettuaan sodan on samanaikaisesti suorittanut yhteiskun-naUlsen faslsminvastaisen vallankumouksen käjrttäen yhtä ankaria, yhtä brutaaleja metoodeja kuin aikaisemmin vallankumoukset Englannissa, Amerikassa ja Ranskassa. Ystävämme venäläise t ovat tehneet vielä suuremman synnin. He yrittävät saada ensimmäisen maailmansodan loppiunaan yhteiskunnallisella vallankumouksella. Ja jos he olisivat siinä onnistuneet. Jos 3^teiskunnallinen vallankumous olisi levlnnjrt kaliklklalle Eurooppaan, ei olisi oUut Hitleriä, ei Mussolinia, eikä maailmansotaa. Mutta se vain suurentaa heidän sja:tiään. Se tekee heidät vain. kaksinkerroin pahemmiksi länsivaltojen ^valtiomiesten silmissä, valtiomiesten, joiden täytyi lopulta taistella fasistisia järjestelmiä vas-j taan. Jolta he olivat niin pyrkineet Nuoriso kaikissa maissa liittyy päättävään faisfeluun raulian puolesta FASISMI EI OLE KIERTÄMÄTÖN Siellä täällä kuuluu epätoivon ääniä, jotka selittävät, että tilanteen kehityksestä päätellen fasismi — organisoitu, valtaannoussut fasismi — on • kiertämätön Amerikassa. Mutta se on väärä johtopäätelmä, joka on väärän teorian synnyttämä. Käsittäkäämme, <^ttä fasismi voi tulla Amerikkaan vain siinä tapauksessa, että kan«a sallii ssn voimaantulon . . . — Tj'ömies. "STRATEGIA" POMOJA VAIKO TYÖLÄISIÄ VASTAAN? Washington. — Tj'önantajien lehdet tiedoittavat CIO:n presidentti Phil Murfayn kannattavan lokakuussa kokoontuvalle konventionllle esitettäväksi aiottua sääntömuutosta mikä kieltäisi CIO:n johtokunnassa edustusoikeuden miltä hyvänsä liittouniol-ta, joka "ei noudata konvcntionln päätöksiä". Ne (työnantajien lehdet) spekuloivat, että tämä antaisi vasemmistolle valinnan mahdollisuuden joko maksaa jäsenveroa ilman puheoikeutta ohjelmasta — tai poistua CI 0:n jäsenyydestä. Ne sanovat hänen (MurrajTii haluavan, että "vasemmls. tolaisef poistuLslvat itse, ettei heitä jouduta erottamaan. — Uutislieto, OE News-l€hdestä. i iMalUn saarella: Britannian hallitus ei kysynyt Maltan mielipidettä viime sodan aikana. Sillä loppujen lopuksi Maltan saari oli vain Britannian siirtomaa. Onko minun jatkettava johtopäätöksiä yhtäläisyyksissä? Joka tapauksessa mainitussa tilaisuudessa laivaston edustaja vain vah. visti \1rallisesti kansanune keskuudessa laajalle levinneen vakaumuksen että olkoonpa kuka hjyvänsä voittaja seuraavassa sodassa, me tulemme siinä häviämään. Siinä eräs syy, miksi Britannian 'kansa tahtoo rauhaa ja haluaa sen toteuttaa. Lisäisin vielä, että meidän kansamme on pikemminkin hidas mielipiteen muodostamisessa, mutta että se pitää •itsepintaisesti kiinni siltä, minkä se uskoo oikeaksi. Se ei näe ehkä aina asioiden kokonaiskuvaa, koska siltä puuttuu jossakin määrin miejlikuvitus-ta, mutta siltä ei puutu rohkeutta Ja käytännöllisyyttä. Sotapropagandan ja sotahysterian pn paljon vaikeampi peloittaa ja harhäannuttaa sitä, kuin mitä jotkut suuret luulevatkaan. Siksi sancn tälle kongressille: "Älkää hy-lät^ kö meitä, kuten hylätään huono yritys. Älkää unohtako, että pohjaltaan suurin osa meistä on teldUri puo. lellanne rauhan etsinnässä". RAUHA ON JAKAÄIATON On vielä kolmas seikka, jonka vuoksi syytetään, että kommtmistit halllt- Maailman demokraattisen nuorisoliiton (•WFDY:n) toimeenpaneva komitea piti hiljattain Budapestissa kokouksen, jossa pääkysymyksen muodosti Pariisin rauhanpuolustajien kongressin asettamien tehtävien toteuttaminen käytännössä. Toimeenpanevan komitean kokouksestaan antama Julkilausuma kuuluu seuraavast i: Y l i 600 miljoonan naisen ja miehen edustajat saapuneina 72:sta eri maasta rauhanpuolustajien kongressiin i l maisivat voimakkaasti mleliplt^^n^ nittu elokuun 14-28 päivinä, ja viisiltä., että he eivät tule sallimaan sotaa. Julkilausumansa he vetosivat erikoisesti nuorempaan sukupolveen. "Liittyköön nuoriso, edustipa se sitten mitä poliittista tai uskonnollista katsantokantaa tJdiansa, yhteiseen talsteltnm poistamaan sodan varjon nuoren elämänsä polulta." Nuoriso osoitti olevansa valmis toimimaan tämän vetoomuksen mufkai-sesti toimeenpanemalla maaliman nuorison rauhanvllikon ja järjestämällä mielenosoituksia siirtomaasor-toa ja Francon fasistihallintoa vastaan. Nuoriso osoitti olevansa valmis tähän vetoomukseen yksimielisesti hyväksymällä mielenosoitustensa tun-huislauseeksi: "Ei-Atlanti-sopimuk-sen" ja suhtautumalla myönteisesti Pariisin kongressiin. Kalkkia rotuja ja uskonnollisia katsomuksia edustavat maaliman nuorison edustajat kokoontuneina Maailman demckraatUsen nuorisoliiton toi. meenpanevai^n komitean kokoukseen osoittaa vetoomuksensa Sinulle varmana siitä, että ikuulet sen JiutsUn. Se kehoittaa kaikkia nuoria yhä laajenevin joukoin Ja yhä päättä-vämmin prioliistamaan rauhaa, levittämällä tietoa Pariisin rauhan-kongressin päätöksistä, tukemalla Kansainvälistä r a u hanpuolustajien komiteaa ja osallistiunalla itsekukin oman maansa rauhanpuolustajien komitean työhön — kylissä, kaupungeissa, työpaikoilla ja yliopistoissa. Se kehoittaa Sinua yhteistoiminnassa (kaikkien rauhanpuolustajien kanssa kaikkien demokraattisten työläisten, intellektuellien ja naisten järjestöjen tukemana valmistautumaan maailman nuarisoviikon juhliin Ja kongressiin, jotka pidetään, ensinmai-rauhoittamaan. Nyt kun näinä "rintavarustukset kosumnjiania vastaian" ovat kadonoeet ja kas yhtei-skunnani-nen vallankumous leviää, lännen töryt alkavat tuntea itsensä yksinäisiksi, pelästyneiksi. turvattomUcsi ja puolus. tuskyvyttömlksi. He ovat kadottaneet hyvät ystävänsä. Oscar Wiiden kuraaman hezkkilöii lailla he ovat tappaneet rakkautensa kohteen. Ja nyt, kuten XIX:llä vuosisadalla oli tapana sanoa, ettär jollei itävattalais-uökari-laista- keisarikuntaa olisi olemassa, se olisi -täytynyt keksiä, nyt he alkavat miettiä, että Jollei enää ole fasisteja, on heidän kekJsittävä keinot, millä jälleen tuottaa niitä SoroOppaan. Ja se on vaikea seikka. Katsokaa, kuinka paljon vaivaa heidän on jo täytynyt nähdä Francon deslnfektql. miseksi tai ainakin puuteroimiseksi ja parfymoiseksi (naiu^a Ja suosionosoituksia), hänen kcroittamlsskseen nykyisestä kaksimielisestä asemastaan länsiliiton jTioisupoikana demokratian ja länsimaisen sivistyksen ensimmäinen puolustajan ylevään asemaan. Jos vain kansat tahtoisivat hetkeksi kääntää päänsä ^ois ja unohtaa sopivasti asiaan kuuluvat seikat. Mutta palatkaamme vaikeampiin ja vähemmän epäimiellyttäviin kjsy-mjiksiin. Vanhaa läksyä, että rauha on jakamaton, ei ole vielä opittu. Uusi yritys rauhan jakamiseksi on saanut Atlantin sopimuksen mao- •don. Sen johtava ajatus on, että rauha voidaan organisoida melkein kolmatta, osaa maailmaa vastaan. Mt;'kta antikommunistinen raah!i on kä^temahdoitomaus. Ne. jotka yrittävät ajaa tällaista kaksimielistä asiaa, olkoot he ranhantoivos-saan kuinka vilpittömiä 'tahansa, huomaavat pian olevansa tiellä, joka Johtaa vieläkin pelottavampaan Icaluimielisyyteen, so. kolmanteen maailmansotaan. memainittu syyskuun 2-8 päivinä Budapestissa^ Ne teistä, jotka pääsevät osallisiksi Budapestin tilaisuuksista, tulevat siellä edustamaan miljoonia nuoria eri puolilta maailmaa, nuoria, jotka ovat päättäneet puolustaa rauhaa. Ne lukemattomat, jotka eivät tule olemaan Budapestissa, tulevat omissa maissaan ilmaisemaan kannatuksensa maailman nuorison viikolle ja Ikon-gressille Jättlläismittaislssa mleleno- .soituksissaan. Nuorukaiset Ja, neitoset, talonpojat ja ylioppilaat. Liittomme on varma siitä, että olet kuullut sen kutsun, sillä nuoriso on tietoinen niistä vaaroista joilla sodanlietsojat uhkaavat heidän tulevaisuuttaan, Jonka nuoriso on päättänyt voittaa elääkseen vapaata Ja onnellista elämää. Liittykää Maailman demokraattisen nuorisoliiton ympärille Pjreyvän rauhan-' Demokratian ja Kansojen kansallisen riippumattomuuden puolesta kohti häikäisevää tulevaisuutta NUORISO LIITY YHTEEN! Budapestissa, kesäkuussa 1949. Maailman demokraattisen nuorisoliiton toIm.eenpaneva komitea. ERAS ESIMERKKI: TVINSTON CHURCHILL Esitän tästä yhden sangen selvän esimerkin. Herra Winston Churchillin. Hän on sangen tärkeä henkilö, sillä hän on Pohjois-Atlantin sopimuksen henkinen isä. Mr. Churchill ei ole koskaan väsynyt julistamaan, että Kremlin neljätoista pahaa miestä, kuten hän heitä kuivasti n i mittää, pelkäävät ja kammoavat yli kaiken ystävällisiä neuvotteluja länr nen kanssa. Sillä Jos heidän kansansa muka kohtaisi muiden laiden kansoja, niin Kremlin lumous olisi murrettu Ja tapahtuisi suuri ja terveellinen herääminen. Eräässä mielessä, vaikkakin erilaisessa, kuin mitä \jrinston Churchill tarkoitti, hänen katsantokannoissaan on pieni totuuden hiukkanen: jos me, lännen ihmiset, toivomme todella, että meidän käsityksemme meidän näkökantamnfc demokratiasta ja poliittisesta vapaudesta ihmisarvon ja yksilön kunnioituksesta leviäisivät koko maailmassa, ja minä puolestani toivor. sitä todella, silloin tietenkin meidän on puollettava rauhaa, taloudellista kanssakäymistä ja yhteistoimintaa idän ja lännen välillä. Mutta nyt huomaamme Mr. Churchillin epäjohdonmukaisuuden. Hän .väittää uskovansa, että kommunismi voidaan tappaa lempeydellä. Hän sanoo, että ystävälliset suhteet heidän Ja meidän välillämme olisivat kohtalokkaat epäoikeudeimiukaisille punaisille kummituksille. Jotka asettelevat ansojaan rautaverhon tuolla puolen. No niin. luonnollisestikin odotin löytäväni Mr. Chin-chillin täältä, rauhanpuolustajain maailmankongressista (naurua). Tietenkin hänen täytyisi olla mtikana täällä tuhoamassa pimaista vaaraa lempeydellä, kurista, massa toolshevikejä hymyilyllä. Mutta ei, ei suinkaan. Lääkäri ei kokeile omia lääkkeitään. Mr. ChurchiU ei ole 'täällä. Hän ei ole lähettänyft edes rohkaisevaa tervehdystä. Hän pitää parempana maailman Jakamista atomipommeilla. Ja mistään liinnasta Itän KILPAIUr Khrjanpitäjä: "Hena «inl» saada palkanko . ten yhtiöitten edustajat^ TässänL" Johtaja: "Mitä yhtiata i ^ ' Kirjanpitäjä: -Kaasn- ' kivihmiyhtlöt'* •TOTTN Anu Pikku poika herää iäkM yöllä, eikä tahdo saada i delleen. Lopulta poika u , • "Xiti, kerro minulle joka Äiti: "Odotahan jckn tulee pian kotiin ja hän i molemmille sadun." VAARA MJMEBO "Mitä se puhelinneiu purit kihlauksesi hänen i "Hän sanoi vain, että • * EI PELKOA "Pidä nyt vain huoU, että i Jää Junasta", sanoi hyvin ras häntä asemalle kyytjväfljj helle. "Saat p^a varma, että et u sillä silloin vaimoni tappaisi' sanoi isäntä. OLETTEKO KUCUEET tosikertomuksen nuoresta av Joka odotti "iloista perheti Lopultahan se toteutui ja kas oli poika. Onnellinai isä i tuota pikaa sähkeen appiv Ie: "Jesaja 9: 6". Sähkeen lähettäjä tarkoitti, kirjan yhdeksännen luvun Jaetta, Joka alkaa sanoilla: .meille syntynyt ja poika on i annettu." Mutta appl-lsä ei i slttänyt. Hän riensi appiäiijj keittiöön, heilutti sähkettä 1 Ja huusi: — Nyt heille on syntynyt lajij painaa 9 kg ja kuusi hehtoa - i miksi ihmeessä he nimlttäTätl Jesajaksi, sitä minä en voi tää! * * • ' RAHAT TASAN Bill Brown tuU työstä kotiin t iltana, kun hän kuuli huutoa < takakujalta. Mennessään kati huomasi hän erään ison miehaji kaavan pienempää. Hän lieitiil hätään Ja antoi isolle mleheUel taulua niin, että tämä pötki j "Suuret kiitokset, mister", pienikokoinen. "Erittäin teiltä tehty. Tasaamme tämän i kymppisen, Jonka otin siltä M i l jukselta." • • • KOULUSSA Opettaja: "Mikä taistelu « ( sa kenraali Wolf e, kuultuaan i ta, sanoi: 'Minä kuolen OD Oppilas: "Se oli hänen T taistelunsa." TAISI OLLA NIIN Canadan keiu-aalikuvemöM I tämarsalkka Alexander vieraili 1 ran HoIlywoodissa, esiintyen ,mussa. Hän kävi eräässä tiiossa, jossa filmattiin erästä kohtausta, jossa oli up brittiläisissä univormuissa. Eräs ohjaajista sattui tulla I missä marsalkka Alexander univormupukuisten näyttelijäin l sa. Luullen marsalkkaa näyttelijäksi, hän sanoi: "Kuulehan, ukko, minä luu]a| nulle annetun pukuhuoneesta paljon kimriiamerkkejä rintaasi" Ennenkuin näytteUjät ehU«t« tää. kuka tämä rinta-kunnian täynnä oleva "ukko" oli, sanoi i xander hymyillen: "Taisivat antaa vähän liikaa.' ei tahdo luopua näiden tien synkästä Ja peloIttovaiUli kasta. Hän on vetänyt Johtopäätökset, joihin joluiaaj ka tahtoo jakaa raahsn, ' ennemmin tai myöheminin. (Jatkuu seuraavaUa sivuHi) Näin marssittiin viime vuonna Kirkland Lakella pidetyssä Uittojuhlaan — Jasamanlainen komea näky nosUntan parin viikon päästä Alertsin keutim liOckerDjaKa. PÄIVÄN PAKINA Valmiina vieraita vasfaanottamaan Äskettäin sanoi muistaaksemme jokin amerikkalainen rahamies, että työläiset ^övät liian hyvin ja näinollen tulevat lihaviksi. Jokainen tietää, että lihavan ihmisen on vaikea tehdä työtä ja kun työläiset yleensä ovat niltö. Jotka, kaikki työt tekevät, niin yllämainitun rahamiehen mielestä el luonnollisesti sovi, eitä työmiesten lihavuus haittaa työntekoa. Lihavuus jä suuret vatsat ovatkin kautta aikojen olleet vain harojen yksinoikeus ja herrat haluavat tämän o i k e u d e n pitää koskemattomana. Pianhan voisi käydä nUn. että työmiestä luultaisiin herraksi ja mikä nolo tempaus se olisi oikeille herroille. Se olisi jo vähintään kunnia^ouk-kaus. ehkäpä peräti valtiopetos. Toiselta puolen herrat kuitenkin pitävät koko tarkasti huolta siitä, et-teträt työläiset pääsisi pahasti lihomaan, pitämällä ruokatavaran hinnat Thfthdo^H'^"'^?'»^! )i;ftri»H>^ft Tosiasia kuitenkin iim. että herrat lihovat en-tbtS enemmän, kun tavalliset kansan Ihmiset ostavat kaUlilla hinnalla ra-viutousvUJuttft Ja nmknvat fiUsti monasti enenunän kuin kukkaro k ^ - tää. Kalkki ravinto- ja muista tarvikkeista maksamamme varat menevät konnien lEukkaroon, jotka paisu-vai kilpaa itse konnien kanssa. Tästä työläisten liikaa syömisestä johtui mieleemme eräs asia. joka tulee pian päiväjärjestykseen. Kuten kaikki tietävät; vietetään Sudburyssa tänä kesänä, eli .tarkemmin sanoen tk. 30 ja 31 p:nä urheiluväen liittojuhla. ; Vaikka kohta sanotaankin, että työläiset — ja heitähän ne kalkki ovat, jotka tähän suureen juhlaan tulevat maan kaikilta ääriltä — syövät liian paljon, niin tmohtakaamme hetkeksi tuo porvarien väite Jä ravit-alaan kuuluvaa tavaraa jokaisessa kädenkäänteessä Ja mikäU mahdollista — ilman jonottamista. , Mutta ei vain yksistään ravinto-puoleen ole kiinnitetty huomiota, sillä tunnettuahan on. että ihminen ei elä ainoastaan leivästä; Jo aikai-senunin "Känsäkoura" sanoi näillä palstoilla, että useimmat sudburylai-set ovat olleet hyvin harvapuheisia Jo pitkät ajat siksi, että juhla vieraitten tultua olisi mahdollisimman paljon Juttua heidän kanssaan. Tämä puoli asiassa lienee kai Järjestyksessä. Monet ovat treenanneet puhuessaan käyttämään käsiään, voidakseen puhuessaan käsiUään näsrtellä niitä kaikkia nähtävyyksiä, mitkä vieraita itiinnostavat. Siis tässäkin suhteessa ei meiie aikaa hukkaan, kun näyt^- lään nähtävyyksiä ja puhutaan sa- Icaamme itfieihme kunnollisesti juhlan ailcana. Siitä pitävät huolta isäntäseura ja myöskin Työn Puiston r a vintola, jotka ovat jo kauan sitten ryhtyneet toimenpiteisiin myöskin juhlavleraitten ruumiillisesta ravinnosta huoIehtimiseksL Valmisteluja on~ täity. että ravitseminen kävisi mahdollisimman joustavasti Ja että jublATlenuit saidvat kaikkea zaviato-maan aikaan. Majoituspuoleen on myöskin kiinnitetty asian vaatimaa huomiota. Tuskinpa on jätetty ainoatakaan asumusta ilman, etteikö olisi tiedusteltu, kuinka monta henkilöä itse funkin majaan voidaan sijoittaa. Jotkut isäntäihmiset, jotka ovat jo järjestä-neet itselleen nukkumapaikat Johonkin kellarin nurkkaau, että vieraita voitaisiin sijoittaa parhaimmille paikoille talossa, hamuavat vielä pitkin kyliä vuoteita voidakseen sijoittaa se kaikkiin mahri/^iHsHh ulkohuonera-kennnksiln — enimmäkseen autova-joihin. Joiden pahrtlirtamlstya en parhaillaan käyimissä. Erästä tärkeää puolta on kohennettu. Työn Puiston Joka tähän saakka on ollut vain' masti viikossa auki, on korjaffiaj laiseen asuuii, että se pidetätoj viidesti viikossa auki — siis 1 muina päivinä paitsi el ja tiistaina. Pesuvedet meneritl kien matkojen päähän sanni*] tarkoitamme ne vedet, pesun jälkeen. Saunakin voi »»J tistä paremmin palvella suurta J yleisöä. Ja järvi on myöskin edelle^ van saunan vieressä, joten voi bjfätä sen vilpoisiin Saimasta päin. ^ i k U on siis kunnossa vastaanottamiseksi. Urh mahtavassa kunnossa, i*"***^ siinä rapistella ennätyksiä. urheihjpaikka. väliheet ja kafl»» urheilupuoleen kuuluvat asittj kunnossa samoinkuin ravtoöH»! vipuolikln. niin mitä munto r sikaan. Kaikki mitä puuttuu.» peetonta. Odotamme siis vieraita-että emme pety sillä uskallaname ennustaa»»^ tojuhlan lyövän kaikki e n ^ tykset niin väen palioaOe» urheihisuorituksiEsakin. , tuksemme toteutuu, n i i o f ^ ^ j km oBa tTjrtrrtUsuu "
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 14, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-07-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490714 |
Description
Title | 1949-07-14-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
m'
tel"
i i - Ävu 2 Torstaina, heinäk. 14 p, — Thursday, July 14;"
f r - •••
ipif •
fibtiilied Kov. «tb 191T. Anttmxed
•1 aeeond c l iM msfl br «»e FMt
Offiee D^vtBient; Ottov». Pub'
Itabed tbrlee veddy: T a e s d a y i,
IbmdaTi u id 8«tards7» bjr Vapaus
pBblishlz* CcxDp«jQ7 UxL. at 100-102
• m 8L W, Sndbonr. Oot, Oaaad».
Bdttorlal OCtiM 4^400. MazMcer
KSnktf. SdttorW.tttniid. IblliaK
addreia Box M, Badbuzj, Ontarla
AdTcrttaizv a t c i IQMD appHcati |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-07-14-02