Vapaus, September 14, 1950

              BNÖl
i
Ml
m
te
RCOn
Line
mit«n YhdysraDolssa yksi
ien
"^osteU ']!to«i»flBt^
L Työmies-Eteenpäin lehti sen-anisn
tunnetuin kom-
"wäitsr. ^ti^pmfiim, otti
""viaoUa keitfaall MäcArtäiurtn
liänen •Ponnpsaan CThteu
tähden ja antoi hänelle
jj 'i:s laivasto presi^fentm c(h-j
aiaisuudsssä "estää SJläSilfe^^^
'i^^form^aile.:^^ÄUfr; S ^ v c m
e? Mikä on, eaattonut Siänet
että on 'yielsen i n t r i^
täUä hetkellä j t d^
julkisen kiistaky^mys itssn-i
Yhdysvaltata:,';presiitent% 'y&r
e cn epätavallliMn teko to?h
Tcdellakta ihyvin epä^avalll-
L todellakin on eeiyää/^
iur ei ole ty^rtyAähien'p^
iisäkuun 27 päivän.
'•Formossai ndöMtt^^
^tien TOlmilla''; ja
lan vastaisesta asem^la p k ä t -
odottaa tumUisuy^eä
sta 'iVyneiiäSttxeiii^^
sovittelua jiapanissa.teiK^^
lösittelyä YKissa;^'
' ' i panee markilli&j ettö Mac-;
• — joka oma-alötteiisesti attbi
fksestä tehdä julkisen; kilstah'
Yliäysvältölhöi TiSiiUSMT-
, örjelmällään.jönfca presidentti
pakotti pemittäniäan —
1 tetaä''mBeuBän'4Euln estää
oän'inieWttäniiikn^^-T^
l/TOimilla. Hän haluaa, että Por­sii
tuievaisuudestä 'ji^tet^lja %yt
^Xihdyskjuuoille antaman sitoimiuk-
'ssn "p»uuft;äiistä i a ^ - 1 ^ ^ muut­tamista."
'i?&eiivo^ öai;3^^ kesäk.'
27 p. pf^iitiaittl^^ muo-dpmsen
lausunnon, jossa sanottiin:
"Jpotta^ taihclla el olisi m i!
t ä ä n epäilystä, imeidän aikeislimms
ntoden POnriösaila, liaiuan sanca.,
että^^dysyalloUla el ole niin mitään
aiuMUisSa - ^ e i i ä tuolSa "^reJia:'
myöskään emme me Itsellemme pyri'
saamaan mitään ' ^ 6 ä ) i ^ ^ taik^
k» erikolsdf^tia'itorfflmoiM^
; "Kykyinen Itomdsim sotilÄälll^
|neut«iiisointi (»pahtiiu ilÄän ennaU-tolliulba
niitä TJoMltttsia ^ j r m y i s iä
kohtaan; jotka kcSkevattiÄta; saarta:
iieldän Mahniaintne ön,. että ;Ppry
mosa el tule sotketifltsl i?iiiöliisui&-r
siiri, -jotka «äiritäevät T^enmeren
rauhaa j a että kaikki Pörnfosaa kos­kevat
'ksrsymykset ratkaistaan raiihal-lisih
pihoin, ktiten Yhdyskansaln pe-ttB
siitä tämä iaäe^^pä^.ttmyl^ia
f että se päätetään taviaill^V'joka
aä Yhdysvaltain; iiresidbiitin
ptaa
tietoja.
me
en •
vi Taa.
igam
ftinoäs.
Miss Joyce JE^lizadtih Park
Timmins, Ontario
- . ja
Mr. Rolplt Miettinen
Halifax, Nova ÖcciÖa
.1,
ntskfi^a edellyttää."
TiÄä sitoluiäau^ meidän alkelstam-yas
toistettiin ja sitä laajallettUn elok.
i25 p. Mr. Austimn kirjehnällä Y K : n
Vleisslhteerille.
Aivan oiketo (huomauttaa Mr. Lipp-mann,
että .''kenräaii^^^^.^^
Idrjelma?, 'ibsta imuuteh iepiibUkaä-nien
äärimmälniäi bikeistöisilpl par­akillaan
muovaa itselleen: vaalivalt­tia
syksyisiä vaaleja •varten, "cn koh-idistettu
presidentin antamaa lupaus­ta
TirästÄän, että meillä ei ole miri-jkäänlalsla
äldeellisla j)yyt€ilä Por-jmosaah
nähden* ja että me 'emme
etsi itö&liemme niitään eriköisafiemaa,
taikka etuoikeuksia Formosalla', ken­raali
:MäcArthtu' haluaa erikoista
asemaa Pbrmosalla. Itse asiassa el
hän haluaa enempää eiikä vähempää
kuin Formpsan käyttöä väUnaisena
Amerikan iimavoimien 'aseinapaikka-ha,
Pörmosa cn tärKfeä rengas, väit­tää
hän — käyttäen kieltä, jonka
tarkotukseiia oh sabtt'aa kaikki Oimi-set
tuosKt 'saariketijussa' meitä 'ra-tostainäaV
— m 'nie säiar'
tamme ilmaUuvolmUla_ Kalri^ jc&ais-ta
aasialaista salamaa "Wadiyostbklsta;
ärigapbreBh asti'^ Kenraali "MaicÄr-thur
vaatii, että me loisimme Pormo-sasta:
sotilaallisen protektoraatin ja:
^ftä^täSiä sa£^ liitettäisi väktoaiÄ^
yAi&rikan stra^^^
'jokä^ siäkeb'sisäänsä ^oko 'I*y37nenme-ren
aina Aasian rannikolle ästi'.'^
Siinä ^^kiistakysymys, jonka Mac-Ärtliur
'%s«'r tm ifiättä^yt bttaa Tsy-tiittaväksi
"X^udj^ältaih
kanssa! • Nimittäin että "me vaadim­me
Formosaa itsellemme, .peruutam­me
ja muuiamme Jtoiseksl
lausmmon ja muodölliöen iaufeimno^
meidän aöieisi^mmb i5lUoih~'kuh'YK
k ä i ^ t l öaevnyt cifram^ jBJpjij^nJä-^
daiisa. M ^
kim Y K mitistunaa^
sestamnite", iiubniauttaiia •
S l t t e n ; ^ ^ "i^ÄJ^
MacArthurin stra&e|fiiin iiäittcifiii»:'
"Kun kääaali lä^cArthuiän ,6^
tee^isisto v ä i ^^
kiitc» häh iUe t^eb I c ^ ^ tl^reel-)
llset ja pt^ttlSet Ihaiidhi^
jää sdyätai. Häh sahpo^^eQsi^
kun Ponnosa bh meldäti kfi.Vts.^hiin'
iaatathms me; siläi ja 'sauiSce^u^^
lentovoimiiia haluU jbkEdita aiasia-'
äänssti pää ahlelmasta, jonika mu-
• YSTÄVÄLLINEN P A L V i t U S b H U O I ^ L L D I E K *1JÖTAIJS
O lAATUl^JmvläffiBÖEÄ . ^ IkÖprVttjJOiEK VOITTO
O TYYTYViU&YVS JOJKXlSi^lik^^^O
Tlp Top 12 unss. laatu-
TOMAATTEJA ,
2 kann, .....................::.:..12S^
Bnmswick :. -
SARDIINEJA 2 k^nn. 19^
Ubbyn ruskotettuja
Öömestic
SHORTENING ...... p. 34^
VEtUTÄ ÖLJYÄ -
^inti ..:.....:.„.......„.„...„..37<
ib. 38c
.Öähadlant Mason kv. kb^^^^
SXILYKEPULLOJA ;
laatikko ..$li2S
Hand-E-Wrap 100' rulla
VAHAPAPERIA ...
Heinz säUyke-
CTIKKAA gall.
294^
ilx. Öaliar4^ ^ >. ^ /
TERVEYSRUOKIA
2 kinti. ............... 27t
PAPUJA 2 kann. 35^
pak, 36c
HEDELMIÄ JA kASVlKSM
llÖO-kbk.
GRAPEFHUIT .
iuäiMst 252 kbk.
A P P E L S I I N E JA
: . : 3 - « i^
tus. 41<
,«nakeita perunoita)
PERUNOITA
rap. säkki :.:..,.„..„:..:j^.©9
Pancy
WEALTHIES
iV6 akhva.t,t ukjao r i 'v • "
N A U R I I T A 5 | p ^ l 3 l ^
tarkotuksenaaÄ"iMut ^ Ä » & i ; ^ t ä ^^
voimme 'hallita' joiad§& 5 iöfiliaijal^
satamaa, jcs, me haptsemine .iima)a
saariketji^^ - ja aiäaiäisitea s^^^^
väliim. Mutta blet^taamme''^^^^ huo*
mauttasi: Uppmannhi^^
ti, "eMÄ mfim
yUyaltiaa iinuissa k i i k i ^^
Icaikklailä, Ja se säaitkisi "tapirfitu^
Niin mitä sUloin tapäiituliii?. siiiblh
Saatettaisi Minmfeäa^äiiit^
määlta käsin ja F C U T ^ ^
otiiaä pois melään ^ i ^ i s t ^ ^
tiöctoavä s ä 4«Ä^
dän käsistämme.; Japani Eaatetta'iäi
myös meiääh i ä i s i s t ä n i jos Mi "oh
taybskinÄiaärätfiM b ^ i ' Ö i ^^
rlketjusta.
"Jos a n i e r t k k ä lÄ K Ä ^ i ^
vät lentää Formosaltäiiä^ijfeE^^
ta aasialaisiin satamiin, hlhi sillbih
aasia^iset lehtbkohebt:. saat^
myöskin lentää a,aslal«(i£^tä
Ultä Pormosaah ja Qkiiaai^Ue.,^!^^^^
dän käsissämme saattii^iyät «Ämä
eturintamalla olevat saa^t olla ednkr,
sl, jos melid^ Irontrpll^^ i l m a^
olisi varma. Mutta; iis olisivat meille
strateeglsena taajana, jcs sfellä^p^^^^^
kallihen ilmaUupiiolusjusi viedään p^
meidän käsistämme.'', .. ' ' .
Kaikki MacArthurin. väitteet pe-nisiuvät
ölettämulisMn, >btl!ä Aasto
mämieriöaäila ei ole, eikä tliie^ bie-J
maänkäfän mitääh 'vpimaicästa Uh^
mahtia, miittä kääiide^mänlgi^^
hen vuosisadan maailmassa mitkään,
tofuuiäet^ei^ t i k t t i s t e ; ^-Ja^^^ö^^
tysti saatetaan Formosaa puolU5taa"i
sanoo myöskin pppmann. "ellei Aar
siän ihanhefmsiällb öle '^njitään voi­makasta
iimäiluvbiiäaa. Ja niin
saiattaä 7;:s lis^västtÄiinjrt^
ti iestää Kiinan KansanTasavaliah
kaappaamasta Formosaa,' ellei Viimek­simainitulla
ole volmaikasta llmävcl-'
maa. Mutta jos ne>sea saavat ja
haluavat sitä käyttää, niin 7:nnen
laivaston asema kävisi äärimmäisen
epäinijkavaiksl''. tPteaä I^ppMhh; Ja
bäeileen IJppiiaimi eäihäbiitiäh^^^^
Uietyttäväh • suuresti • kbnrääii'' 1 ^
Arthurin järkelljrii, jonka - mukaan,
"jos me pldätaflie TfäHuiffikiäjnie Por-mosan,
niin Kiinan kansan Tasairal-'
lalla el ble yolmakäs^' Ibntolaivastt^i;
mutta jcs Khhsbi KähfeSn " ^ s ä ^
saliltaan vaildittaä l^braa^ hiin;
sillä tulee clehiään yöithäkäs lent^
laivasto"! Ja kiih MäcArtKiu' sanpo,:
että jbs Kiinan Kansan Tasavpltai
saa voiniakkaan ienMiläiVaston, "niin-tulisi
se l5^mään me^Ie ^tä^^
ilmavoimat hajalle I^ppllheilla'', nlih;
Lippmahn viastaa, että "varmastikin;
jos niillä on 'voimäkk£^t Ifntovolmat!
niih tulevat ne lyömään meille ystä-;
yällliet Umailulaitokset 1ba,jeiile myös-r
kin Formosalla, sillä eE^häh Pormo-;
säole vähän lähemptätiä kitaan ran-^
nikkca kuin PUlppllnit?; Mikä saat-:
ta;a siis kenräallihme 'ajattelema
että me saattaislmnie tiirvaUlsemmih]
puolustaa Formosaa kulfa* Pillppllhe^
ja?" ' '
unioj(llltö|in
fcomisdbbi 'oh iiyväksynyt ;Uiaited
' M i i ? ^ iM»^ l i ^ i s t ^ bileen " B ^
sieSiliEiIrtlh ^diidökiahideh.
v : ^ j k Ä Ä *^äSÖn:^^^^
€^^:'^tt|[^'3eiiili^
iVt CBa»» :,Baiy QäsastteUe ^ i n ^^
yä;^>ia, «i'jtiläQ^^paikl(ä£t;^
Natipnal'powäer, Co:n tehtaassa tap»
poi 8 työläistä «viime tiistaina. Rä-,
jähdys dli^ iettfr aisiin-nbt
ysqi^
ää. ^sa bhttettcmuuden uhrei^ti sil-!";
jp«Otulitohtchiart^^ Viisi talk^
ka kuusi muuta työläistä lotikitaan-
!tui.'-,.V:^-^.,
"Me emme tiedä hiilä aifieiitU ¥ff-^
jäajdykseh'', sanoi Ä Ö h s l U t i e f i T.
700,000 nimeä
HHstnJM. Elokuun loppuun iaien-hessä
oli atoohiaseen ivastaiseen Tukr
botiiyh Tetöbmiikseen kerätty Sub-i
n ^ t o ^ TiÖiöOÖ Äteii^ päx-tnj^
ttahut Sil^h^
k 7i;4 piibs. kunnan asi^käista on äl-leldlrjoittatiut
vetbinnulssin. ^
.:7tumanta halii W ^
Yhdysyaitata; kpminua^
puplueen jplitajat. l i ^
läiJbeUta takaus vastoin lain hnrtais^
bUtevOcsia, kohtasi Ueväntake^
tahi kftRsiftinnen vetoomusoikeus kiel­täytyi
määiäämäs^
vankeuteen. Vetobmusoikeus an-tbi
heiUe vielä SÖ päivää aikaa viedä
ta^teluhsabikeudeste takaidcseen kor-ieimipaan
oikeuteen. Pidennetty aika
inenee umpeen syyskuun. vihnelsellä
viiirölla.
.Btailltuksen oikeusdepartmenttl vaa­ti,
että kommunistijohtajat on teljet-
'täyji vankilaan heti, Icqska he vastus-^
'tavat Amerikan sotaa Kbrean kansaa
n Ja johtavat rauhanliikettä;
Tällä keiralia he ovat takauksella va-tiaina.
Ylioikeus tulee vielä käsittele-
'inaah heidän asiansa.
Vaatiessaan takausten peruuttanUs-ta
.oikeudelta, esitti: hallitus syyksi
^ h . e t t ä Korean sodan vastustaminen
muodostaa "vaaran" YhdyisvalloiUe.
Väi^ksiensä tueksi, esitti hallitus ar­tikkeleja
ja. tolmituskhrjoituksla New
York Daily Workerista. sekä Usäksi
k<H3)munlstijohtajien puheita ja kir­joituksia,
jotka todistavat heidän vas­tustavan
hyökkäystä Koreaan.
;^Se,tosiasia, että kohununlstljohtajat
johtavat taistelua, jonka tarkoitukse­na'oh
estää' maailma joutumasta ato-hUsodan
kauhuihin, on perustana
vaa,timukseUe heidän hetlkohtalsesta
vankilaan sulkemisestaan.
"piMus^TÄKÄif^^ •.' • v
kbime vetbbmiisöikeuäeh tuoiharla
pietti kuitenkin — kaksi yhtä vas-tbian
— antaa helUc 30 päivää äikiaa
esittää Ylioikeuden tubmartöe, -etta
heille 'myönhettäisiih oikeus pila' va-paaha
' takauksella hiin kauan 'kuin
i^etb(^m\]^et bh "klisiteity. £ärimlei<il
oleva tiiatnarl katsoi heillä blevah va­pauden
takaukseen tdllä ajalla aho-ttiatta
sitä Ylioikeudelta. ,
Monet tyhm'ät ja vapaähiiellsemmät
sanomalehdet ovat ilmaisseet palkon­sa
sellaisen ifäslshnia muistuttavan sI-viiUolkeiiksteh'
K>mut i a ^
kun hallitus kieltää seUalseh perin­nöllisen
Icän^lalsblkeudeh kuin oikeu­den
takaukseen ja ovat vaatineet i a -
kausöikeUden jatkamista. • - ^
Töinen oikeudellinen takaisku,'ehkä
vielä vakavampi, tuli hallitukselle
hyökkäyksessä rauhan 'asian pUplusta-
:jia vastaan lännellä. 'CalUorhiassa'
hallitus vaati peruuttamaan mllitant-tisen
unlojohtajan Hanry Brldgesln
takauksen. Harry Brldges. vasemmis­tolaisten
satamatyöläisten Johtaja;
syntyjään aiitetrallalalnfeh. turahlttiih
tekaistujen syytösten perusteella 'siliä,
että hänliakliessaan Yhdysvaltain
kansaliäis"ekki bil'^ahbhut.^^^
koskaan kuulUhut kommunistiseen
puolueeseen. Hiin odottaa nykyään
vetoomuksensa ratkaisua.
Federal-olkeuden tuomari myöntyi
takauksen peruuttamiseen hallitukseh
väätiniuksesfe, joka periistul täydelli­sesti
samaan •syytbkseenkuinkbmmu-nistijoHtajlen
tapauksessakin — toi­mintaan
rauhan puolesta.
Vttpaiiteen tettaulcsfella. Vetoomusoi­keus
arrostbU ieri&Västi / häliiiukseh
vaiiUmusta, ett^; Bridges. tulee panna
yankllaip rauhaan uskomisen tähden.
Sejj9|;ö;5k&
se yrittää' muuttaa lakia ^tehdäkseen
SCTi sopivaksi sotliaalllsUle ja miellval-fälsliUe
'tpimehipiteiile. : sivuuttamalla
aiset meiieteimäV Ahierikka-laisen
vakiintuneen meäetteiytävan
mukaan jokaisella ihmisellä tulee olla
täysi PUceus täka^isen saamiseen 'hil­loin
kun häh, ön vedonnut asiansa,
ellei hän ole yakaya^ti :aikWt tai jos
on syytä uskoa li^eh aikovan karata
täkaiikses^ 'liublimatta.
• ;ol^ei^ Inyösihhb .p«m'ääyänsä
yuherikah ihmisieh
iaoiuksensa oäce^dehkäytt^n ja pitä-
' väh M i d | ^ hiie^^^^ oikeuden
'käytön'nMTtt^Hiia,-
ibtiäislln talmiis. Samoin kuinlcbm-munistijbhiajienkih
a s ä h ' ollessa esil­lä
'möhet Tyhmät ja yksilöt lännellä
'proiesteeraslvat voimakkaasti Brldg;e-ähvankttaah
^liettämistä vastaan.
Mitä ySAai ' ^ u "
Kireikan kahsalle
S^atonta sianlihaa -'
»EISIPAISTIÄ u
^ tai kokonaisena
^usta pala
«svatonta leikattuja.
PEKONIA p. Si9#
. myte's nahkattomla
IVEINERS .- ; p . « 9^
Bip>LÖGNA-^AkKARAA
iätöiaä^tisiXiaL^^^.....---^ 39^
SIAN KINTTUJA... p.2S^
**°HJOIS.ONtÄRION NVKYÄI
RUOKAtARVIKKEIDEN KAUPPA
tel. ^äidbrn^kattiien kulma ^ Sudbtury
on
Kreikan työväenluokbh elintärkeä-;
nä probleemana, on edelleenUn palk­kauskysymys.
: •
Amerikan tilastotoimiston jullcaisei-ttiat
numierbtieäot Kfeikiän työväestön
elintasosta ovat sangeri kuvaavia, '11
kaupungissa 1,091 tySläispeifiettä kä­sittäneessä
tutkimuksessa todettiin,
että Ateenassa, Salonikissa. Patrok-sessa,
Volcslssa. Heraklibhesissa Kres-talla
kalkki petlieet kulottavat ela­tukseensa
keskimäärin 66.1. prps. tu­loistaan,
muissa kaujiungei^a kulu­tetaan
elatukseen suhähiUeeh 70 pros.
Amerikkalaisten selostukeessa maini­taan
edelleen, että Sc^eikkalalnen työ­läisperhe
kuluttaa eh^mjcoäri kuin'i^
hankkii. Vajaus p ^ t ä ä n perheen
arvoesineiden IcaupittbfuUa kitia: ju-malankuvia
ja lakanpiiä myöten. Ra­vintonaan
t y ö l ä l ^ r ^ käyitävät
kuivia ja tuoreita vllipbheksia jä per
runaa. Kananmunia' 'herkutellaan
kerran puolessa vuodissa.
Kukin työläispeiii<!^ 'jäsenis^ vPl
kuluttaa päivittäin el^tukeeensa vain
3,500 drahmia eli J t^l niih paljon,
että siitä riittää 2 p e n ^ k i l o h ostoon.
Kuusijäseninen psrlie; '•rol kuhittaä
vuosittain vaatetuk£ee£i'3^teensä 100,r
000 dx^aunia. Ja IkuiC^klh huonolaa­tuinen
kenkäpari m a k i ^ 120—ISOjOOO
drahmia. Muihin totoihin (savuk­keet,
puhtaanapito, f^trttitl, raitiovau­nu)
työläisperhe voi |fhteea^ kulut­taa
vuodessa kuuden\'i]eh^eh ^ n o i ­hin
150.000 drahmla^^-^ZO i^vukkeeä
rasia maksaa dnSahhia;Vksi rai-:
tiovatmumatka — SOd^drahmla. ' - -
ödeemien Idrjolth^^
nut Aiöisei Mbresjev. Jbrika i^iämän-'
yäOieistk <tflime äädah alalta bh val­mistettu
elokuva "Avaruus Icutsiiu".
Märcislev öfa •nimitetä NeuvbstblUton
eahkiairikäi Ja häh bli heuvoätottuorisräi
bdtiiitajahä urauhahpudlustajaln "maJa-
UiäähkPhgtesslssa Pariisissa ja BU-däpestln
hUö]H»>j{ihlUla.
•, V^bsi jvuod^ita is(ajehe;^at mitta­suhteet
kahspjeh taistelussa rauhan
puolesta, kaikki, joille "kanäojähi^u-iik-
ja rfeiÄöiaätiä/ vapäxte ja rtiiipu-
MtU^ätis/pVat'kalliita asioita, esUh-^
Jyvät nyt "englantilals-amerlkkalälsfa
Mdahlietspjia vastaan. Miljoonat heu-vbstbriuönikaiÄet
ja neitoset yhdessä
kökb edistyksellisen ihmiskunnan
kanssa osallistuvat'maailmaa feaslttär
vään tiaulvihpuölustajien liikkeeseen.
. ÖhT&dunut-jb tesvUisi vuotta sil­tä,;
kun Neuvbötomttb. päätettyään
vöittoläasti isodsin, ryhtyi rauhalliseen
rakehniistyöhön. Minne lUommekaan
kats6ehuhe, joka puolella näemme
heuvöstbkätisan rauhallisen luovan
tyOa liedelmlä. KaikkiaUa kohoaa uu-isia
tehtaita-Ja tuotantolaitoksia, yli­opistoja
ja kouluja, teattereita ja klu­beja.-
Rakennetaan tilavia ja valoisia
taloja., lastentailioja. urheilukenttiä
ja puistoja.
Aiväh'äskettäih pU mihu:ita i i l^
käydä, sankarikaupuhgissa — Lehto-gradissa
Ja ONiMvp^ pää­kaupungissa
Kievissä. Uraalilla ja ko-tföeuduilani
Volgalla, :jbssa käytiin
Stälihgradih historialliset taistelut,
jotka ratkaisivat toisen maailmanso­dan
kulun.
Tapaisin siellä tatstelutovereitani —
N^vostoarmeljan upseereita ja soti­laita,
Stalingradto ja Lenhigradin. Se-vastppPlin
Ta ^OdfesiSan sankarit työs-k^
htetevätnyt Rakentajina, traktorls-kirj.
Aleksei Maresjev
Jteiha,- agronoomeina.
Matkustellessani minä keskustelin,
useiden neuvostoihmisten kanssa ja
kaikki he puhuivat sodan jälkeen to-ieuttmeista
toiveistaan ja suunnitel­mistaan,
onnellisesta ja iloisesta elä-n.
Kaikki he ovat täynnä elä-alua
ja luomislntoa.
> -Minulla' bnmt^tossani kohtaus en*
tisen NeuvostoanneiJan • soturin' kahs-sar
pienessä kyläissä Volgan varrella,
lähellä Stallhgradla. Pitkä solakka
huori mies traktoristln työpuvussa sa-hoLmlnUUe:
"Sotaa kävin näillä £eu-duilia
hyökkäysvauniissa, mutta nyt
istun: traktorin peräsimessä. Istutan
metsää vedettömille aroille, jotta kui­vuus
tulisi ainiaaksi katkoltetuksl Vol-gahBeuduilta."
''^^ s'-':;:''/;";.; .^•:'^'-;
^ -N^Uyöätonuonikalset ja -neitoset
bva£ ••'maansa täysivaltaisia Isäntiä.
Heille kuuluvat sen kalkki rikkaudet.
Suinfi stalinilainen perustuslaki antoi
nuöfiiiblle kalkki'mahdollisuudet bh-nelllsebn
elämään, työhön ja Öplske-liiuÄ.
kaikesta tästä on neuvostbnuo-tlsp^
itbiuhen äa
fiäeffe' publiieelle jä siiurelle Stalinll-l
e : . ^ ; ^ ^ , ; : ,
Nfhyo^töntionso. kuten miljoonat
nuoret ihmiset, maapallon kalkissa
malS^, ei halua 'Uutta sotaa,. Kansain­välisissä
'^kbhgresseissa ja konferens-slessa
ovat neuvpstonuorison edusta­jat
aiiw päättäväsi lausuneet Julki
järkkyinä^inän tahtonsa puolustaa
rauliaa kbko'imaäilmassa.
Mlhuil^ het^llökohfaisestl oli onni
edustaa' Neuvostomaan nuorisoa Maa­liman
rauhahpuolustajaln kptigressis-sä,
joka pidettiin viime vuonna Parll-
Sil-SiiX.
Puheessani kongressin puhujako­rokkeelta
lausuin, ettei neuvostonuo-rlsc
halua sotaa, ja että se tulee tais»
telemaan rauhan puolesta sellaisella
urhoollisuudella kuin puolustaessaan
synnyinmaataan laslstlläumojen
hyökkäykseltä.
Tämän kongressin osanottajat jotka
edustivat 600 miljoonaa ihmistä, toi­vat
Julki Järkkymättömän päätöksen­sä
taistella kestävän rauhan ja kan­sojen
turvallisuuden puolesta.
• "Muistakaa ja uskotoa, ettei; kan-i
s:,inme kbskäah tul^ sotimaan Neu-vostbilittba
vastaan. Meille bh filbskb-va
kansbj'eh tasa-aj^yblsuuden,, onnen
Ja ratihJah symfaboii". laiisuiv^t
kongressin puhujakorokkeelta englan-tilalset
Ja rahskalälset. h!näulai6eti'Ja
malaljilul&et, italialaiset ja saksalai­set.-
•• •• ' ^ v ' •
"Me katsomme sotarikolliseksi sen
maan. Joka ensimmäisenä, ryhtyy
käyttämään atomiaseita Jotain maa­ta
vastaan." — näin lausuivat satojen
miljoonien rauhanpuolustajain nimes­sä
äsken päättyneen Maaihhan rau­hanpuolustajain
kongressin vakinai­sen
komitean osanottajat Tukholmas­sa.
•."'„•,••
Päivä päivältä kasvavat ja voimis­tuvat
rauhanpuolustajain rivit.v Rau­han
Ja demokratian .voimat ovat voit­tamattomat.
Takeena siltä on Neuvos­toliitto
— kansojen rauhan ja turval­lisuuden
tuki.
Rauhan puolesta taistelevien eturi­veissä
kulkee neuvostokansa Ja sen
nuoriso. Neuvostonuorlso, joka on kas­vatettu
kansojen ystävyyden henges­sä,
tulee edelleenkin taistelemaan vä-sytmättä
rauhan puolesta Ja lujitta­maan
ystävyyssiteitä maailman de­mokraattiseen
nuorisoon. ,
Viides alus Debutahtte;
Harboriin,
kyssä kiänslhytln.
tm yankuaan umettamistu vastaan. y r.r -"{^{fi
Trum£Ln'n halukkuus kieltää kom- kymmenen heistä Joutuu istuioaan ft-^-M^-f
'mmuimnllcst-t.ii jIbnhtitiatojllllitfan jiaa sccaitfaammiaattyvöKliäBilsetfeonn tvnuinottftaa "v irannnktrilllansesean ' jian . ynkimsii • ' t'o''4is-e^äk^t-i^iiiiU^','':^^'i*'i, ;^-ir:::
!milltahttiseita JoiitaJaita BridgesUtä maaihnansodan Vkuhtd^oeg^^
Amerikan:• perinteiden mukaisen oi- klttu -—3 vuotta, tarvitsevat'''''v''a'n''»'';:'-'.'-';''/';''
SPESIALISTIT
Morsiamien ja kukkatyttÖjen
HÄÄPUKU-VARUSTEISSA".
§ HATUISSA
: I4ikkees6ätnme i---^^-.ph:^
V erikoinen varasto kalJ»"'"
: kenlalsla TKiiävaatefcus^
. varusteita, kuten bjinf", ^
tuja. käsinelFä. hattu-- •
Ja y.m. koristuksia.
Järjestämme erikois-r
tilauksien mukaan. ^
•. Palveluksemme bftT;rr
• saanut yleisön subslöh..
; •• A,: > ^ f m m m
ÄSSÄ.
m
i i
te
I i l
im
M
HATT
Kaupassamipe. on aiim stiuri ja
monipuolinen; !earasto ' kaikenlaisia
hattuja vlln^iöimhiissä kuoseissa.
TEEMME HATTUJA -TILAUK­SEN
MVKAAN taiUUDISTAMME
VANHAN HATTUNNE.
•i'^ 11(1
ALUSVAATTEITA JA SUKKIA
Varastossa aina hyvä valikoima alusvaatteita ja sukkia.
LiiA-rUTAiiviKKEITA KÖHTUULLISIULA HINl*ÖII.tA
HAT SHOPPE
73 ELM ST. E.
& ACCESSORIE»;
Rbgeni leatieri räkehnuö
SUDBUHY
m
m
mm
mm
mm
•M
mm m
immmtmmm
VAPAUS on •Slilimätöii
maa sutan «iyoittäy«fttH&.
Uus& maällmanehiiä-
FarUsL — Täällä pidetyssä kan­sainvälisen
Ubitilliton kokouksessa
hyväksyttiin seuraavat uudet maail-inanenhät^
kset uinnissa:
200 jaardin rintauinnissa, 2.13,5,
Bob Briawncr, USA.
200 m. rintauinnissa, 2.285, Joe Ver-deur,
USA.
500 J. viestmulnnissa. 7.48,9. Yalen
yliopiston Joukkue.
800 m. yi^tlnulmiissa, 8.42.8 Yalen
ylipptistbn Joukkue.
200 h. •vapaauinnissa, 2.04.8, John
Mar^U..Australia. .>
500 m. vapaauinnissa. S.54.3, John
MaREttiall, Australia.
220 j . v^aäuinnissa.. 2J05.4, John
M a r ä ^ , Atistrad^.
440 J. vapäaumnissa. 4.31.8. John
Marshall, Austinia.
• -Söd J. vapaauinnissa. 5.54.0, John
MBRban, Australia.
880 J. vapaauinnissa. 9.37.5, John
M^rfifaall* Australia.
Mailin Väpaauinliissa, 19.49.4, John
MaMiiall. Australia.
400 m. väpaaulhnlssa, 4.29.5, John
Marshall. Australia.
400 ta. vapaauinnissa, 4.33.3, Horo-no^
iin Puruhäshi^ Japaiii.
800 "m. vapaauinnissa,' 9.35^. Horp-
' n b s ^ - p i a i t ^ ^ J'apahL
t | k ^ mrVäp^utiuii^, 18:19:0, Ho-
TOxioS&äi P i f f h l : ^ ! . Japani.
l ^ m . laiJaaulÄnliKa, 1835.7, S i -
zuiioe 'BäcihSEuma, Jäpäni.
1(1» .ffl,1niesteh rintauinnissa, 1J07A
L . K : M e ^ h ^ . Venäjä.
iÖO m. haistaa rintauinnissa, suoiai-
'sess»'vwfe5sä, 1.17:4, Ö. Vallciy, Rans­ka.
'. •••••
100 J. haisten ^Ikäuinhissa, 1.046,
Ö. #fl4eitti, .«pUahtl.
200 Ä hadtotm
O. Wileema.%ällantt
i i i
Puisia majoituslavoja voidaan siinä tapauksessa käyttää menestykö"*! "2***"*'
sellä missä on jo sementtllattla laitettu, tekemällä puinen majoltuslava ' '^
2 tuuman lankuista naulattuna 2x0 lankkuihin kiinni, koko tavallisesti
5x6 Jalkaa. Lavan on oltava matalan, että siihen voivat porsaat kiivetä.
4:
CINOEBI-PETONKI:
Petonkl, joka tehdään puhtaan klvlhi;iIkuonäh kanssa, muodostaa--r.
tyydyttävän lattian laattoihin. Sitä el ehdoteta pahnakäytäviin eikä
hiokintakäytävlln, sillä se el kestä kuten sementti. Jos kuonaa käyte-.
tään, pitää sen olla pahdasta, sillä joa siinä on vähänkin kivihiiltä '
seassa, siltä tulee haurasta petonkla.
SAHAJAUHO-i^TONkl: . . . j .
; Asiantuntijat ehdottavat petonkla, Joka on tehty sahajauhojen < M
kans.sa.lÄtä seosta käytetään 2 tuuman päällyksenä aihbastäähmajol-i-rj^'
tusläätölssä. Tavallinen sorapetonki lasketaan ensiksi, samaUä tehdenf^jia^^^^^
reunat että el Äthajauhoseds lohkeile reurtapuölUta: Ehdotettu seos ohtC^ 1^^^^^
yksi osa sementtiä ja 3 osaa sahajauhoja (tilavuudesta). Sahajauho­jen
pitää olla kosteita ennen sementin kanssa sekoittamista, muuten
imee ne kaiken veden seoksesta Ja tekee heikon petonkin. Sahajauho^r:
petongilla on sama lämmön johtavuus kuin puullakin Ja siksi se on l ä m -C
min lattiassa. Se on IcoVapintaista Ja vo'daah helposti desinfioida. Mis­sä
tällaista lattiaa aiotaan käyttää, ehdotamme, että tehdään yksi tai
kaksi läättää Icokeiluksl että voitte nähdä nildpn käyttökelpoisuuden ' ,
odelllsPssa farmlkäytössä. - - •• ^
"Mm
Aiim iiänreesti vtämstettuja paikallisesti
. . . Aina saatavissa
S I K O J E N HOIDOSTA
^ (Jatkoa) •:
E j b f P l i l XT LATTIAT:
Kylmät lattiat porsinUsläätöissä aiheuttavat paljon Vastoinkäymi-
Mä talvella. Tavallinen sementtilattia on kylmä ja us^ln kostea, vahin-gpilttaen
huoria porsaita ja monet niistä vilustuvat Ja saavat keuliko-ktiMieien
sen johdosta. Puisia lattioita el ehdoteta koska niitä on mah-dotiDn^&
ydellisesti desinfioida Ja taudit uselhunlten tekevät ne käyttö-
Icelvottomiksl.
K U I V A A i^AiKATJAlLMANVAIH^
kosteus on suurin pulma sikojen hoitajille ja aiheuttaa kaikkein. , ,.;
eniten menetyksiä.slsäololssa. Kaikki vaatimukset ravintoon Ja puhtau- ' '|
teen nähden voidaan suorittaa, mutta Jos sikojen läätät öyat kosteita^"'|
niin vaikeuksia koituu. Jompikumpi kahdesta suositusta ilmanvaihto-metodista
pitä'si laittaa: Rutherford-systeeml. Jossa on ilmanvaihto- j
aukot katolla tai* Klrtg-systeani, jossa on ilmanvalhtoaukot lattialla, i
Sikalan seinät pihisi eristää höylänlastuilla tai kbmmerslaaliseila erisi^^^ff
tysaineella. Tämä oh #fjköl«en tärkeää, slUä ihnan eristystä seinät M - " -
koilevat kosteudesta, tehden sikalan vuotavan märäksi. Jos näette tä- ^
män tilanteen sikalassa voitte odottaa vastoinkäymisiä keuhkokuu- ' '
meen, "fluun" Ja hengityselintautien muodossa. Kylmillä ilmoilla' on •['^
viisasta pitää pieni "stouvi" sikalassa. "Stouvln tarkoitus oh kuivata.2. !
ilma ja auttaa ilmanvaihtoa. SIKOJA EI SAA PITÄÄ LIIAN K O U ^ * *
MASSA. Monesti on-tapahtunut, että siat ön tapettu hyvyydellä. liikä;*»
lämpöä pitää välttää, sillä siat vilustuvat silloin kun huone taas liyl-:
menee. .
m
I i i i
KMm'm i
m,
'm
m
mi
m tm
m.
i i i
JAUHOJA ö JYVIÄ © REHUJA
TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN
186Lottl0ät. ^ Puh. 3-0531 SudBuirr-i
.'j,''RJ,trt.« m
m
"M
•M
-M