Vapaus, January 14, 1950

              iki''
Sivu 2 Lauantaina, tammik. 14 p.^-Saturday, Jan. 14
mmm
m
1 ^
ii­ii
tit-Hfit Uoaepenaem Labar
' <Ushed Nov 6th i d l 7 . AuUiozlzed
V jtecond das» maU Ijy tbe Post
'r.{tc«: Department. Ottawa. Pub-j^^
fi^ied tbxice •aeöHs T u e s d a y s,
Jv!::K!aisday8 aiid'SaturdayB b7 Vopaos
Edttiofal Offies 4;4m
ErBoksL Edftar W. EUand.
Advertlalng raies CVKQ| iq^plieattoB
TranaiatioD free of elifuree
TOiAXiaBIRNAT: "
C a m d a ^ : l Vk. 6J00 6 Ift. 3 ^
" • ^ fir. a i »
«ib^faini; Compaxiy Ltd.. at 100-1(A Y h d l y B r a l l ^ ^ 9J09 0 ltk.
Otp 6t W Sudburir Onk Canada. Saaznesssr: - 1 Tk. 0 kk. 42S
Italiassa hallituskriisi
SYNT
1
Kuten tiedetään, Italiair taantumuksellinen hallitus mitä johtaa
v:^^^^^ Gasperi, esitti tällä vii-jproanomuksensa
nimellisesti '"uudelleen järjestelyn" takia sen
vuoksi k^n oikeistolaisen Saragatin sosialidemokraattisen puolueen
-•«'jäsenet erosivat kolmisen kuukautta sitten hänen hallituksestaan.
Italiasta tulleissa uutistiedoissa korostetaan, etfö Italian työläis-
^•^i-il^ talonpoikain valtavilla liikchtimisiliä ei ole mitään tekemistä
J^allituskriisin kanssa, mutta selvää kuitenkin on^ että Italian täantii-
—mos <m'syvästi huolissaan hallituksensa johdosta. Knn tilanne kdiit-
/i^-Hyy laajojen joukkojen painostuksen johdosta niin kirräksi, että oi-
• i r keistososial^ Saragatin puoluekin joutui eroamaan hai»
1[ litusvastuusta, niin se on jotakin se.
* Mitä sitten on Italiassa tapahtumassa? Ensinnäkin muistetaan,
-1 että oikeistolaiset "voittivat" viimekilpidetyissä vaaleissa vain sen
I! ä^lla kun brittiläiset ja ennenkaikkea amerikkalaiset taantumukselli.
\\ sei sekaantuivat ennen kuulumattoman julkealla tavalla Italian v
Il le-hin uhaten Italian kansaa "avustuksen'' menettämisellä ja yleisellä
\\ nälällä, jos kansa ei äänestä Wall Streetin ohjelman puolesta taantu-t*
tinuksen hyväksi. Tämän lisäksi tuli paavin ukaasi minkä mukaan
•5 italialaisia uhattiin helvetin ikuisilla vaivoilla, elleivät he äänestä
\ «oikein".
>ä Tässä tilanteessa Italian taantumusvoimat saivat "voiton" vaa-
»jleissa, mutta kommunistinen puolue jäi kuitenkin toiseksi suuremmaksi
J: ryhmäksi, mikä on Wall Streetin määräysten mukaisesti pidetty kä-
Ijsivarren ulottuman päässä De Gasperin kokoomushallituksesta.
\\ Mutta vaikka italialaisia saatiin vaaleissa huiputetuksi valheelr
listen avunaijtolupausten ja erinäisten uhkaästen avulla, niin tämä ei
*| kuitenkaan antanut maata •maattomille talonpojille, ei työtä työttö-
• | mille, eikä parempaa elintasoa fasismjn ja sodan köyhdyttämälle Ita-lian
kansan enemmistölle. Tästä johtuu, että Italiassa pn ollut J3t<
tr kuvasti suuripiirteisiä taisteluja lyön ja pääoman väliirä ja mikä tär-
• »i keintä, työtätekevä väestö on peräänantamattoman järjestymistyön
tr j a taistelun avulla voittanut huomattavia parannuksia elämäänsä. Ke-
*1 vääirä 1949 Po-laaksossa alkanut maataloustyöläisten lakko, mikä
J: kesti 35 päivää, päättyi kartanonomistajien ja hallituksen häviöön
•J- sekä talonpoikien vaatimaan maareformiin, mistä hallitus pii itsepin-
Jv taisesti kieltäytynyt. Työläisten lakot, jotka jokin aika sitten tähtä­in
rsivät pääasiassa taloudellisten vaatimusten läpiajamiseen, oyat saa­jia
heet yhä enemmän hallitusvastaisen, poliittisten lakkojen luonteen,
• 3 mikä kuvastaa sitä harvinaisen korkeata tasoa, mihin Italian kansan-
#i joukkojen taistelu on poliittisessa mielessä kehittynyt. Tässä yh-
$i leydessä voidaan viitata torstaina saapuneisiin nutistiietöihin missä
ji! kerrotaan, että Roomassa järjestettyyn neljän tunnin yleislakkoon
li osallistui 100,000 ihmistä ja Modenassa pidettyyn työväen kuuden
{{ tihrin hautajaistilaisuuteen osallistui 100,000—3^30,000 kansalai^^
| | julista Italian .Xyö\:^enliitön johtajan Giuseppe de Vittpriofn suun
I* kautta: "Me olemme saaneet tarpeeksemme. Me olemme väsyneet
ff; itkuun. Italian hallituksen täytyy oppia, että sen ohjelma on suun-
%\ nattava "kansan etujen edistämistä kohti".
5I "Selvästikin Italiassa on kehittymässä vakava poliittinen kriisi,
:5|; «inka taustana on kansanjoukkoj syvällinen tyytymättömyys;val-l--
3iisevaan tilanteeseen.
Eilen, £k. 14 j m ä täytti Ananlaa A a | .
tpfltffp, South P c » c i ^ 70
vuotta. Pnnitipiumme päivän san -
IkariBel. v ' ^ ' ''u V^./:'^ :
Sunnuntaina, tk, 15 p n ä t ä y t t i
2^fatilda Xaabso Sopsta 70 vuptta,
A l l i Kinfei, Mead3W Ppitagesta; M a -
nitpbasea t ä y t t ä ä maniana p ä l v ä i ^ 50
vuotta:/"
SylyiaXopp^pen Torontosta t ä y t t ää
65 viiotta/' • ,;':'•/•„,'' •
Yhjiymme sukulaisten j a ystävien
onnitteluihin! >
omAIStJ: Meidän jouluk. 31 Päi­vän
numeromme s y n t y m ^ ä i v ä p a l s -
talla ilmoitettiin, e t t ä Amaöta Ja S y l ­vester
Salo täyttivät tammik. 1 p : nä
72 vuptta . Tuo nimi on kuitenkin
väärin, sen p i t i olla Amanta Ja Syl­vester
Saha. Valitamme erehdystäm-me.-'
••.
^ Saometsa vierayieen .bott-1 neo m i ^ voi olla J^elnrostoliit^
foorivaltoiislnimian j ä s m p r o f . ystävä, k o ^ KeuvpsUpton 3iuplea<
Zaudavski on kertonnt valktttebni- pito kansasta on omiaan bäiritEetaää^
aan matkaltaan jonka searaarassa kapitaiistisiaiden taantumtiksääisia
Jnlttaisemme.
'Neuvostoliiton kulttuurivaltuuäcun-politiikkansa
ajamisessa kansan sor­tamiseksi.
Meidän ei, tarvinnut et­t
ä palasi ä ^ e t t ä i » Suomesta. Se| s iä vihollisia.^. M^^ pikeu-
Britannian tulevat vaalit
V
mt
• i
»<
Kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, Britannian oikeisto­lainen
labor-hallitus on päättänyt järjestää vaalit, mitkä pidetään pe­rustuslaillisessa
järjestyksessä tulevan helmikuun 23 pnä.
Huomioonottaen labor-hallitusten äskettäiset vaalitappiot Aust­raliassa
ja Uudessa Seelannissa, sekä sen, että tämän mantereen suu­ret
päivälehdet ennustelevat ilmeisesti Wall Streetin toivpmusten
mukaisesti "sosialismin häviötä" Britanniassakin, nämä vaalit kiin­nittävät
erikoishuomiota puoleensa.
Ensinnäkin on todettava, että vaikka Britannian kansan enem­mistö
äänesti viimeksipidetyissä vaaleissa sosialismin puolesta, niin
rfilstään "sosialismin häviölle saattamisesta" ei nyt ole Britannian
•'^) vaaleissa kysymys siitä yksinkertaisesta syystä, ettei/^'sosialismia"
\y voida hävittää sieltä missä.sosialismia ei ole. Tosiasia nimittäin on,
*r. että Attleen hallitus on jättänyt Britannian kapitalistisen järjestel-
L»*' män koskemattomaksi. Se suoritti tosin hiilikaivosten ja pankin kan-
•»«sallistamisen, minkä olisi tor\puoluckin tehnyt olosuhteiden pakosta,
\ \ mutta kuten tiedetään, maansa "köyhyydestä" huolimatta Britannian
monopolikapitalismi on voinut hyvin-ja rikastunut labor-hallituksen
valtakaudella. Oikeistolaisten johtamat sosialidemokraattiset puolueet
eivät ole tähän päivään mennessä i>erustaneet sosialistista yhteiskun­taa
minnekään, eikä Britannian labor-puolue ole tässä poikkeus.
Kysymys ei siis ole joko "sosialismi tai kapitalismi" kuten tä­käläiset
torylehdet selittävät, vaan siitä, että saako labor-puolue edel­leen
hallita kapitalismin hyväksi, vai ottaako suurpääoma valtio-ohjat
omiin rautaisiin kouriinsa ja sanoo Attleeh "kolmannen tien"
hallitukselle, että "Mauri on työnsä tehnyt, Mauri saa nyt mennä".
Mutta labor-hallituksen kehnosta uiko- ja sisäpolitiikasta huolimatta ^
'tr
\ \
Ml
«(
\ \
-r/
«f
» I
•'••*•/
»j
te
•\i\l
t\ olisi kuitenkin meidän mielestämme poliittinen tappio, jos torypuo
tt
t«i!
• >
ti 0} tt
%•*
*!
• t
••«ii
^»»
Ji
tl
II
»•
il
•W
tl
«>
tl
*< •
\\
LAIHAT NKLKÄVVODET
NAROPintlSSA
Kymmenkunta sahalaitosta sulje­taan
eri puolilla British Cciumbiaa
kylmän ilman j a vahvan lumen vuok­si,
heittäOT tuh^a työttö­mien
armeijaan. Työttömyys on
BCrssa ilsäähtynyt vilmekslkuluneen
Viikon aikana 35.000:sta lähes 50,000.
Cteä suljetiiista tehtalst^^ aloittaa toi­mintansa
uudelleen ilmojen paran­tuessa,
mutta toiset ovat Jonkin aikaa
tolmeitoniina. — Pacific Tribtme,
"HOKSAUTUS" ,
KEI«m. CaERAI»Il£
George McCullaghilla on "vildesko-lonnalainen"
Telegraminsa henkilö­kunnassa
—• Thomas Richard Etenryn
persoonassa. Huolimatta McCullag-h
l n toimituspolitiikasta, mikä syyttää
Venäjää kaikesta j a kehoittaa hyväk­symään
Länsi-Saksan takaisin "kan­sojen
perheeseen", mainittu pakinoit­sija
kaivoi Viime viikolla maata pois
McCuUaghin Jalkojen alta seuraavas­ti:,-
. • •••• • , •: •
"Kenraali H, D . G . Crerar ehdottaa
rauhan formulaksi sitä, e t t ä me työs-köntelipmine
salaamisten kanssa vehä-
Jäisten pysähdyttämiselMi. Ehkä on
paikallaan palauttaa mieieemine, e t tä
25 vuoden aikana mataol tahdessa
otteessa saksalaisten pysähdyttäminen
30,598,915 kaatunutta, 55.619,452 haa­voittunutta
ja $l,303.32$,i00481 ra­h
a s s a — k u n saksalaiset tulivat niin
voimakkaiksi että he voiyat antaa
t^lB);e|uhj(asteim maällraiallei"^ r - C a -
nadian itibune.
• . « * .
ONKp ITSENÄISYYIERIME
USA:n PANTTINA?
Mitä bttawa odottaa? Miksi St.
l A u r e n t i n hallitus ei tunnusta KUnaa?
Britannia on sen tehnyt; Yhdysval­lat
ei ole siksi kun WaU Streetin mie­het
vihaavat sokeasti K i i n a n kansaa.
. ''.Noudattaakö Ottawa taas Tnunanln
määräyksiä?
Missä on meidän, itsenäisyytemme?
Oliko se Washlngtonissa p a n t t i n a ? . ..
— Canadian Tribune.
Toronton naiset
vpimistelemaan
Toronto. — Nyt olemme taasen Jät­täneet
vanhan vuoden taaksemme Ja
kaikkine rientomeen olemme uuden­vuoden
alussa. Mitä tämäkto vuosi
tuo tullessaan on hämärjryden peitcs-sa,
vaan omasta puolestani toivon
kaikille Vapauden lukijoille mitä par­hainta
menestystä v. 1950.
Nyt kun kaikki ovat vähän levän­neet
pyhien aikana niin tämä cn
nyt oikein tärkeä huomautus Toron­ton
naisille. Kaikki ne, jotka ennen
Joulua ottivat osaa voimisteluun mrs.
Lempi Serran Johdolla, saapukaa Jo­ka
maanantai klo 8 Don-haalille,
sillä harjoitukset tulevat jatkumaan
koko kevään. Samalla pyydän huo­mauttaa,
e t t ä uusia Jäseniä voi tulla
mukaan vaikka kuinka paljcn. Tämä
- n c^iimittäin muokkausvoimisteluia
läkkäämmälle luokalle. Oletpa äiti
tai vaikkapa Jo isoäiti, n i i n mukaan
vain, jos ei ole m i t ä ä n erityistä syytä
minkä vuoksi ei 'vollottaa cÄaa. Siis
kaikki mukaan! — L . T .
vietti siellä kaksi vUkkoa. l&iltä
valtuuskunnan jäseniltä k y e t ä ä n:
millaisia ovat saamanur^ vaiicutel-mat.
Me vastaamme; vaikutelmat
ovat e r i t t ä in hyviä.
Me näimme paljon lyhyessä ajas­sa.
Ei tarvita kahta viikkoa Suo­messa
clsskelemlseen, riittäisi kaksi
päiväääcin tullakseen varnruuteen
todella kumoamattomista seikoista:
meillä on Suomessa paljon ystäviäi
mutta meillä oift myös vihollisia. V i ­hollisiimme
kuuluvat ensi kädessä
porvarilliset lehdet. Tietysti he e l ­i
v ä t ole itsenäisiä, ne esittävät Isänti­ensä,
kapitalistien katsomuksia. K a ­pitalistit
vaikenevat, mutta ' h e i d än
lehtensä lörpöttelevät, j a ne lörpötte-aevät
Julki lierröjen salaisuuden n i i ­den
viliamiesen neuvostovastaisen po­litiikan.
Poliittinen taarttumiis suo-,
messa-kasvaa. Porvaristo hyökkää
työväenluokkaa vastaan se näkyy jo­ka
askeleelta. Täyttäessään kapita­listien
tahtoa Fagerholmin sosialide­mokraattinen
hallitus on jyrkästi
k ä ä n t y n y t Suomen taantumuksen rie"
hunnan vanhalle tielle. Se b n myös-km
Neuvostolittoon kohdlstman v i -
h a m i e l i ^ d e n tie.. Pageriholm on
kääntänyt ohjauspyöräin oikealle eng-lantilals-
amerikkalaiseh blc^dn suun-tajui.
Mistä voivat vallassa olevat luokat
onnitella Itseään? Teollisuustuotan­non
jatkuvasta laskusta, vieimln su­pistamisesta,
ahdir^otilasta .maata­loudessa,
hintojen noususta j a kalk­kien
työtätekevien reaalipalkan las­kusta.
Vajaan vuoden aikana Suo­men
markka cn menettänyt melkein
puolet ostokyvystään. Työtätekevät
eivät voi tulla toimeen ansioillaan ja
varojen pinKtteessa heidän on pakko
luopua sokeri- ja kahviaimostenkln
ostosta. Työttömyys kasvaa h i r v i t tä
vässä määrin ylittäen porvarillisten
politiikkojen kaikki ennustelut. Suo­men
koko väestön valtaa levottoinuus
j a epävarmuus huonaispäivän
suhteen..
Missä on Ulospääsy tilanteesta?
Porvaristo etsii sitä hyökkäämällä
työväenluokkaa: vastaan, hävittämällä
sen kaikki saavutuksert, alentamalla
tuotantcdcustannuksia proletaJEiaatin
terveyden Ja voimien kustannt&^sella.
J a sitä varten tehostetaan jtyöläis-ten
Ja heidän järjestöjensä, v j ^ a ,
tukahdutetaan asevoimin, aakkoja,
t ^ d ä ä n yrityksiä selviytyä väkh^al-taisesti
'kaikista demokraattisista
aineksista, riistää työväenluokalta
Johto, Julistaa kommunistmen puolue
l a i n ulkopuolelle. . ,
Suomen taantumus kuuntelee eng-lanitUals-
ämer&ikalaisten sodan,
lietsojain neuvoja j a olhjeitä, Amerik-k
a l ^ e n korostus tuntuu selvästi
Suomen .porvaöillisteh lehtien kirjoir
luksissa. Nuo lehdet eivät e n ä ä (kai­nostele.
Julkeudeh huippuna oli
amerikkalaisten entisen Neuvostolii­tossa
olleen l ä h e t t i l ä ä n Bedell Smit­h
i n parjaavien neuvostovastaisten
kirjoitusten julkaiseminen HeQsingin
Sanomissa Juiui Suomen j a Neuvosto,
liiton ystävyyden kuukauden aikana,
päivinä, jolloin viralliset piirit iilko-
Icultalsen . ystävällisesti tervehtivät
neuvostovaltuuskuntaa Ja vakuuttivat
sille, e t t ä Suomessa ei muka löydy
ainoatakaan Neuvostoliitoile vihamie­listä
henklöä. ,
Aivan kuin vartavasten korostaak­seen
todellista suuntautaan porvaril­liset
lehdet kuittasivat heuvosfcoval-tuustomnan
maassaolon lyhyillä,
kuivilla tiedoltuksilla ja suuriäänisesti
kaikin tavoin mainostivat 20 amerik­kalaisen
sanomalehtinaisen saapumis­ta
Suomeen noina päivinä. Heistä
kirjoltettin palstakaupalla, julkaistin
lukemattomia valokuvia j a haastat­teluja.
Me kävimme eduskunnassa. Sen
puhujalavalta eräs kapitalisti vaati
kaikkien niiden sosiaalisten toimen­piteitten
kiunoamlsta, joita on sää­detty
työväenluokan aseman turvaa­miseksi.
Me käsitimme, e t t ä tubilai-j
dessa. Me h ä i n n n e s i d l ä syjnbtäjän
Ja tuomareita, jotka ovat: inttäneet
häpeä31isen pikcätsilveilyn Suomeh
tunnettuja iumuntmisteja, t y ö v ä ^ -
luokan puolustajia ^vastaan. -Me
saimme nähdä amerij^iia^^isen tU^^
mari Medinan suomalaisen iKiihoksen
ja käsitimme, e t t ä '.tuollaisen-Oikeu­den
virkamiehet ovat v ^
Neuvostoliittoa j a zauhazdeiriä koh­taan,
joka taistelee lasiCTxinpal^
t a m i s t ä vastaan Suomessa Ja fasis­tisen
politiikan harjoittamista vas­taan.
Me käsitimme. :efctä -juuri tuol­laisessa
poliittisessa, tilanteessa on
mahdollinen sotarikollisen TEumerin
häpeällinen armahtemainen j a Kemin
r a t ^ U i s t e n työläisten julkea ampu­minen
s ä t ä kyyninihen' oikeusilveöy
heitä vastaan. . . - .
Me näimme k u i t ^ Suomessa k ä y ­dään
suiiimitelman mukaisesti Jär­jestettyä
kampanjaa kiäiko^cansalli-suuden
lietsomiseksi, inm. sillä var­jolla,
e t t ä asetetaan marmoritauluja
toisessa maailmansodassa kaatunei­den
uhrien muistolle. Kirjoituksissa
j a kirjoissa vääristellään sen sodan
todellista luonnetta^ jossa Suomi oli
Hitler-Sidöan vapaaehtoisena liitto­laisena.
Nyt samaa sotaa. Jonka Suomen
oma oikeus cn leimannut häpeäUä
sotarikollisten Rytin, Tannerin jrm.
jutussa, ylistetään IsänmaaSIseksi
siuaksi maan itsenäisyyden puolesta
ja Neuvostoliitto esitetään parjaa-vasti,
hyökkääväksi puoleksi.
Me näimme kaiken täotän. Naska­lia
ei voida kätkeä säkkiin. Ja täy­tyy
ihmetellä niiden vallassa olevien
henkilöiden maalai^aista pikku-viekkautta,
jotka iuulevat, että koko
tuo meitä kehtaan vihamielinen por
Jitiikka voidaan, peitellä viralllseila
ulkokultaisella kohteliaisuudella. Me
näimme mutauldn. Me ollmhme kaksi
viikkoa neuvostokansan ystävien pa­rissa.
Helsingissä ym. kaupimgeissa.
Me kuulimme ptihelta SN-Seiurah
3. edustajakokouksessa. Ja nuo puheet
ilahduttivat ja liikuttivat meitä.
Niitä pitivät tavalliset työtätekevät
ihmiset Suomen kaikilta koUdlta Ja
ne olivat täynnä ystävyyden tunnetta
Neuvostoliittoa kohtaan.
J a me sainmie tietää, e t t ä seuran
kannattajia vainotaan jb muutamilla
paikkakunhiUaV e t^
vistyneistö'pelkää oöäBistujäifeta W ^
r a n työhön, koska taantunius on
tuivautimut pelottelxua j a terrorih
koeteltuun menetelmään; Se ö n J u ­listanut
ystävyyden Neuvostoliittoa
kohtaan kommunismin tunnusnier-kiksi
kaikkine siitä Johtnivine seu­rauksineen,
siinäikin tuntuu selvästi
amerifctolalnen korostlis. :
\EdiU3tajak^ lähes 400
osanottajaa, j a he edustivat tuhansia
j a kymmeniä tuhansia 'Neuvostoliiton
ystäviä, miltei ..ylcsihomaan työmieOilä
j a talonpoikia. He ovat voima j a yhä
kasvava voima. Me näimme,, kuinka
Suomen kansan laajat jbiikoii ottivat
vastaan neuvostotaiteilijat j a millai­sella
menes^!ksellä esiintyivät nuoret
voimistelijamme. Kaikkialla, niin
kokouksissa kuin esitelmätilaisuuk­sissakin,
meidät otettiin vastaan ei
vain ystävällisesti, vaan riemulla.
Mieliin pamul Joukkokokous Messu'
ha'llissa, johon mahtuu » , 8,000 lh«
mistä, Neuvostoliiton kulttuurival­tuuskunnan
Jäsenten jokamen esiin*
tyminen sai voimakkaat suosionösoi<
tukset.
Charles JBaketille, knoden lapsen. isäHe, .'oh- Toronton lilidUO-departmenUn
tahcdtä ilmoitetta, e t t ä ellei h ä h löydä kmmoUteta
asoJitoa perheelleen, n i i n h ä n e n on mnate^ttava ^ o t l i d s a Nb^^
Scotiaan. ' - ^' • .^-^
Kirj. PORISE NIELSEN
Meikein vuosi sepjäUtelen k im his­toriallinen
Naisten Demokraattisen
Me kävimme tehtaissa. Tosin mei­t
ä yritettiin estellä erilaisten tekosyi­den
nojalla pääsemästä (työläisten
luo. Se kiellettiinkin meiltä suoraan
j a jä,rjestettiin asiat niin, e t t ä emme
olisi voineet tavata työläisiä^^ Mutta
•kuitenJtin yhdessäolctHalsmtksiakin
oli. "Ne tekivät meihin syvän Valku-txiksen.
Me näimme todellisen Suomen, sen
Suomen, joka ei vielä ole sanonut sa­naansa,
mutta Joka ^vielä sanoo sen.
Me havaitsimme .työläisten k e ^ u u -
dessa vilkasta mielenkiintoa -kaikkea
Neuvostoliiton elämää kohtasm.MeU-le
tehtiin iT&enxättomia kysymyksiä
srsialistisesta rakehniisiyöstä, sosia­listisesta
kilpailusta. ; M e i t ä . pyydet­t
i i n Silittämään, mistä johtuu, ettei
neuvostOTiaassa ole työttömyyttä.' Me
kerroimme maamme kulttuurielämän
stEiavuituksista, työtätekevien kasva­vasta
• hyvinvoinnista, kaikkien neu-.
vostokansalaisten vapaista mahdolli-
Buuksistä siVlstykseh hankkimiseen.
Millamen vastakohta edelliselle oli­kaan
käynti ruotsalaisessa akatemi­assa
Turussa, korkeassa oppilaitok­sessa,
jonka kirjastosta emme löytä­neet
ain-satakaan NeuvostcAiitbn elä­mää
kuvaavaa kifjaa emmekä profes-soreitteh
joukosta y h t ä ä n , joka olisi
ollut kiinnostunut nykyajan . kysy­myksistä,
sosialismista j a köiranunis-iä^
tk. Yhdessä vanhan i^^eim
taiteen muistomerkin, tuomiokirkon
kanssa mainittu yliopisto edustaa kes-kiaikaisuuden
nurkkausta Suomessa.
Me näimme, e t t ä Suomen porvaris­to
. y r i t t ä ä kaikin yoimin palauttaa
maan sodanedelliseen menneisyyteen,
jolloin taantumus oli kaikkivaltias,
työväenluokka 'täysin vaiHa oikeuksia
j a kommunistit maan alla, joUom
iSuoml. avoimesti j ä julkeasti kuului
fasismin leiriin j a viljeil fasbmla
maassaan, jolloin ei ollut sopimusta
ystävyydestä suuren heuvostonaapu-r
i n kanssa vaan päinvastoin sopimus
sotaliltosta fasistisen iSanksan kanssa
Neuvostodiittoa vastaan.
Taantumus harjoittaa tänäkin päi­vänä
epäviisasta ja epärehellistä po­litiikkaa,
mutta Suomi ei ole tänä
päivänä enää sama kum silloin.
Suomen kansan enemmistön ystä­vyys
neuvostokansaa kohtaan on to­siasia
j a voima. Mie tulimme siltä
vakuuttuneik^. Ja sen vuoksi me
vastaamme kysymykseen, • millaiset
ovat vaikutelmamme Suomesta, täy­s
in vannoina: oikein hyvät.
Maailman Järjestön?4£on§?^fe(Bh' neu­vosto
kokoontui B u d a p f ö t i s^
tui se jälleen Möskovassa/macrs^^^
17 päivänä,: viime, vubniia.:' >
• Mikä vuosi tämä ö n ollut ja; kuinka
ihmeellisen saavutuksen naiset, ovat
saavuttanet rauhanvomilpn Joukossa 1
Edustajat 45 maasta pitivät kb-koukscnsa
Moskovan Taidemuseon sa­lissa
marraskuim IT p : s t ä sahis^h kuun
22 :n palvaan. Heitä innostutti viir
me vuoden voitot rauhan puolesta.
Kilnadaisten naisten loistavista samis-t
ä me näimme vuosisatain orjuuden
ikuisen lopun j a me lloistoa kuulimme
mikä osuus K i i n a n naisilla oli. maan­sa
vapautumisesta Amerikan hallin­nasta.
Mikä vastakohta oli Intian naisten
raportin valillS?, Nälkäkuolema on
miljoonien ihmisten edesää ja kun
miljoonat talonpojat vaativat-rifckali.
ta suurmaanomistajiHa kolhiuullista
osuutta ruokatavarasta mitä he Itse
ovat tuottaneet, n i i n Nehnm poliisit
kylmäverisinä ampuvat heidät; ^'Oniko
tämä tapahtimut kerran taikka kah­desti?"
me k3'symme. "igi", vastaavat
i i t i a n naiset, "sellaista t ä p a h t t i u j o ­kainen
päivä." , -
Malakkan, Viet Namin j ^ Indone­sian
naiset kertovat myöskb^ fhelkeln
uskomattomasta raakuudesta sodassa
heidän maassaan, jcssa - brittiläiset,
amerikkalaiset j a hollahtilaiset. yrit­tävät
nylkeä kansan oikeuksia-ja s ä i ­l
y t t ä ä itsenäisyytensä.
Teille on vafmaaiikin mlelettklin-toista
tietää, ett.ä sitten BijÄtaptothi
kongtessin Japanhi naisetiöv£ä|; esit­t
ä n e t jäsenhakemuksensa-jäirjfestöön;
Vaikka Japanin • naiset - e i v R i vbi-;
neet osallistua neuvoston kokoitkseen,
n i in meidän iloksemme tiedoitettiln,
e t t ä he yrittävät' l ä h e t t ä ä edustajia
Pekingissä pidettävään Aasian häls--
ien konferenssiin. :^
"Tämä WIDF:n erikoiskonftorenssl
kutsuttiin kekoon taxikoituksella aut­taa
siirtomaiden naisia; . . • •
Monista osista Afrikaa mustia nai­sia
ensimmäisen kerran .osallistui t ä ­h
ä n konferenssiin. Vaikka Nehni
kie'si matkustusoikeuden Intian nai­silta
niin h e i d ä n edustajansa olivat
•kuitenkin Pekmgin konferenssissa.
WIDP;n taholta tehtiin paljon ty«5-
t ä t ä m ä n maailmaa t ä r i s t y t t ä v ä n k o n.
gressin valmistamiseksi.- Meidän tu­lee
antaa kunnia meidän naisten
kansainvähselle järjestölle siltä, e t tä
se n ä i n antoi tilaisuuden.maistaa s i i -
t ä vapaudesta, jota kiinalaiset sis­komme
saavat nykyään maistaa. >
Muutamia päiviä sitten oli cänada-laisissa
lehdissä uutisia Pekingin kon-
Hiii'
m J » P * I » U i o n a l £ i a < mn
rime^fe^/tianölcifia) s^ 7^
silll.Ee ön pehmela
raaift^tun. . e.t.ee, hyä äJiäa •ääiflcknvo r»^oiV - . . ! ! !^
i # iälulj^^
S^piä^fctehU.tuolille ja
k i
v i ? ? # * ^ : ^ ^ i ^ sanat slnkoOiyit: i
p I Ä - ^ J i t ^ , V Ä silisi,tuoliaaa",
i a ' : ^ Ä Ä e n i Ä pappia, '
• * ^ ; ^ | ; 0 l e i p t i s q ^ 1
k ^ ^ f t n ; vangin hiin inncflt
k u j ^ f e ^ n i g s g r i ^ ^ te.>
: Ä;;jj3;ii6;4^ne|^
Ä ^ b H ; ~ - - p u i t a en^^0^
y U ö t ^ iiaistänut nin hyvän koaji
jiptyössä,
'päikkialcunhallc
"Oletteko elätö^ koko bel
tasiel
Ijestajao
Unitaan.
Drtlaoks
«ttä AU'
paikani
jyshnyjs
Dgkarvoj
11 .perin
Aljoshac
lijn oli
But must
i^tflas, joka hetäsi nukuttainjs
jälkeen, vilkaisi ympärilleen ja iij
l ä ä k ä r i n :
" O n n i s t u i k o leikkaus?"
"Läälkätt: "Kyllä, minä en lotiisi
nut ItseänL"
' ' • •• •
VAttAN SEKAISIN
Huutoibupan pitäjä: "Mitä taij
taan t ä s t ä JEtobert Burnsin kauniisi
riiltiikavasta?"
Miesjoukosta: "Eihän se oleBnn
vaan Shakespeare 1"
Huutokaupan p i t ä j ä : "No, herrat]
rouvat» iloitkaa kustannuksellani i
osoittaa kuinka vähän minä tcM
t l e d ä b jaamatusta."
A J A ' i l t l S T EN L U K U A i
Kdjiteeni ja eversti kävelivät b A n s a jul
joltudBäfearmilia,. Heitä -^astasn^Beaver 1
monta sotamie^tä^a Joka kerta
kaptteni vastasi kuimiantekooa
nianieollä h ä h mutisi hiljaa: "i
sinuile".:
Jotikln ajan ikuluttua eversti
e n ä ä .voinut pidättää uteUaisuul
j a ; f i l l n j i ä h ä i l kysyi: "Miksi
ama n l l i i ? " '
k^pteehi vastasi: "Minäkin
josieiis. oUut i t ä m i e s ja tiedän
heSjätteievät."-
VUme
SUqiii6n suttrimpien ^
k^lipmi^en ja kauppa­lain
v^M^U
lieldli^ 400,662, Turku 110,
Täthpcfe n. 108,000, Lahti n. 45;
Pori 44,^7 Oulu n. 40,700, Vaasa I
929, iCÖÖl^iO 31,090,
.Kall|>ittilat: Imatra 28,571, Vi
16,020, iHeksämaki 14,856, R i
Ölä^: 14^92, Nokia 14,082. Jsnuse 1
ttrtefiööta, . jonka öU 'khrjoii
^n^jäikkälamen kirjeenvaihtaja,
m ä k i r j e e h v a i h t a j a uskollisena
xillleen ilmaisi vihan tällaista !kod
renssla vastaan, Ntiriskoon a
; m kllnt
I M se]
a, pai
kalaiset inäperiallstit sUtä, että ta
sa on päättänyt lopettaa
ajoiksi Imperialistien sorron ja
tiä; 'vapaudestaan j a onnestaan.
Olen vakuutettu, että lukii
t ä m ä n teidän edustajanne
joka osallistui Moskovan konf<
fiiih^ yhd(srtte edustajaanne, js&a
ja: taputti käsiään kun 'kimal
edustaja sanoi puheensa
"EH^HÖÖii Naisten
DemökraatUneri LUtto, «l^^^^jCTiiia « i i .
liitto, joka sitoo idan länteen!
köön rauha!".
lue voittaisi vaaleissa. On nimittäin muistettava, että vaikka labor-hallitus
onkin hajoittamit työläisten lakkoja sisäpolitiikassa ja toi­minut
\Vall Streetin hyökkäävän ulkopolitiikan asiapoikanä', hiin
tosiasia kuitenkin on, etia taantumuksellinen tor>'puolue menisi niiis-sä
ja muissa samansuuntaisissa edesottamisissa vieläkin pidemmälle.
Huomattava poliittinen edistysaskel sensijaan olisi, jos torjpuolue
tulisi uudelleen lyödyksi siten, että laboristien joukossa valittaisiin en­tistä
enemmän vasemmistosiipeen kuuluvia sosialidemokraatteja ja
heidän lisäkseen voimakas ryhmä kommunisteja.
Mutta kysymys on myös siitä, uskaltaako .\ttleen hallitus voit­taa?
Esimerkiksi toronlolainen torylehti Globe and Mail kertoo tie­tävänsä,
että ainoastaan vasemmistolaiset laborpuolueen jäsenet ha-"
•luavat voittoa, mutta .-\ttlee ja kumppanit uneksuvat "tasapelistä",
missä he pääsisivät pois hallitusvastuusta ja voisivat muodostaa to-ryjen
kanssa kokoomushallituksen. Tällainen "tasapeli" olisi epäile­mättä
Attleen tapaisille 'sosialisteille" herran lahja. Se antaisi heille
poliittista valtaa ja kunniaa, sekä lihavia leipäpaikkoja — silti joutu­matta
kansan tuomittavaksi toimettomuudestaan sosialismin hyväksi.
\m Tämä selittää '.\ttleen hallituksen joitakin viimeaikaisia edesotta-misia.
Se on pehmittänyt sosialistista ohjelmaansa, kuten sanotaan,
siinä määrin, eita milaan huomattavimpia kansallistamisia ei enää eh­doteta.
Sen sijaan on tarkoitus lujittaa '-sosialistisia" saavutuksia —
^SUten tekisi torjpuolnekin- hiilikaivosten kansallistamisen yhteydessä
jne. S^n lisäksi Attleen hallitus on asettunut tiukasti kotimaisten
porvarien puolelle työläisten palkankorotuksia \'astaän — vaikka
porvariston voitto-osingot ovat ennätystasossa. Kaiken tämän tarkoi­tuksena
on vedota sekä yhdysvaltalaisiin että brittiläisiin porvareihin
— että laborhallitus on heille edullinen ja tarpeellinen — ja samalla
kertaa vaikuttaa kuitenkin työväenliikkeeseen pidättyvästi, ettei työ­läisten
kannatus tulisi liian suureksi, sillä voimakas oppositioasema tai
"tasapeli" ja kokoomushallitus ovat ihanteellisia tavotteita oikeisto­laisille
sosialidemokraateille, jotka käsittävät, että hallituksessa olles­saan
he tulevat punnittavaksi tekojensa eikä vain puheittensa mu­tkaan.
Erikoisen luvun tässä tilanteessa ansaitsee labor-puolueen va­semmiston
ilmeinen käsitteiden sekavuus ja ohjelman yleinen horju-vaisuus.
Parlamenttijäsenten vasemmistoryhmä julkaisi jo ohjelman,
mikä vaatii aivan oikein sotamenoj'en vähentämistä, armeijan pienen­tämistä
ja Marshallin avun suunnitelman hylkäämistä, sekä atomi­pommin
vaarattomaksi tekembtä. Mutta samalla kertaa tämän va­semmistoryhmän
ohjelmasta löytyy myönteisiä -viitteitä titolaisuu-teen
jä yleensä "kommunismin vastustamiseen", mikä sellaisenaan
edustaa -sitä "kylmän sodan" ohjelmaa, mitä vasemmistolaiset halua­vat
työväenliikkeelle vaarallisena ja vieraana ohjelmana \'astustaa.
Ylläoleva yksinään antaa vihjeen siitä, että Britannian •vaali­taistelun
yhteydessä tulee esim hyvin mielenkiintoisia seikkoja,
joista keskustellaan ja väitellään sen maan rajojen ulkopuolellakin.
Siivilöiminen on e r i t t ä in hyvö, asia.
Näin voidaan saada roska j a l i k a pois
erinäisistä nesteaineista. Erimerkik­si
siivilöity maito on parenxpaa fcuin
'^siivilölmätön. ;
Siivilöidä voidaan muitakin fcuto
erinäisiä ju<&5eria alnbita. Aiimkln
sikäli kuin Canadan hallituksen ah­tamat
tiedot osoittavat. K i m tuli
k5-^mykseen kodittomien eurooppa­laisten,
ns. DP-henkilöiden tähän
maahan pääseminen, plln maamme
halUtus lähettt erikoisia herÄilöitä
telmi ttamaan näiden henkilöiden s i i ­vilöimistä
ennenkuin h e i d ä t laskettim
Canadaan. Moni ehkä luulee, että
maamme halHituksen tarkoituksena
oli löytää terveitä sekä demokraatti­sia
kodittomia. Toisin sanoen puh­taita
ihmisiä kaikessa muodossa.
T l m ä siivilöiminen toimltettUn h y ­vin
tarkasti ettei vain vahingossahan
"kommunisti", siis toisinsanoen de­mokraattisesti
ajatteleva j a luokka-tietclnen_
työläinen pääsisi Canadaan.
Työnantajat toivoivat saavansa t ^
tavalla hyvää zikkurivoiniaa.
Siivilöhnlnen sila toimitettiin. Ja
OP-miehiä saatiin aikarutkastL H e i l -
le asetettUn e r i i i ä i a ä älxtoja Ja sen-
Jälkeen he saivat vapaasti v ^ t a k o ­tipaikkansa.
Nyt meHlä on jo vähän tuloksia,
näistä 'siivilöidyistä" miehistä. Meil­lä
ei ole tosin tiedossa, kuinka halli­tuspiireissä
pidetään näiden "urho­jen"
käyttäytymisestä. Bötämine
vain osan siitä mitä .julkinen scma
heistä tietää. Jätämme pois erilaiset
rU^okset, joista osa oh suorastaan
pyörryttäviä rUKÄaia, mitä ovat
tehneet, « i m . et^läTpntarlossa.
. Noin vuoden .päivät sitten eräs
tunnettu ]itoäinalainen, jonka nimi
bn Tereslo j a joka oh ammatllti^n
opettaja, piti puhetta Smoky I<akella
Albertassa. Me emme tiedä m i t ä 'ky­symyksesi
oleva henkilö puhui. T a ­vallisesti
t ä s s ä maassa, samaten kuin
muissakin sivistysvaltioissa, jos cn
puhujan kanssa eri m i e l t ä saa esittää
vapaasti vastalskalset käsityksensä.
Asiat ratkaistaan puhumalla, kuteii
yleisesti sanotaan.
Paikalle tuli DP-miehiä j a exmöi-kuin
puhuja ehti lausua montakaan
sanaa ryhtyivät he väkivallan töihm
Onneksi ei kukaan sattunut louk*
kaantumaau näiden "siivilöityjen"
miesten käsissä.
Viime kesänä Winnlpegin u'.irain3-
laisella Labor Templellä oli kon:ertti
Uskomme, että VnT/fVi suomalaiset
orat nähneet, kuinka mainioita uk­rainalaiset
ovat laulamaan j a tanssi­maan.
Heidän konserttinsa ovat to­della
kaikkein korkeinta kansantai­detta
mitä tassa maassa < voidaan
näyttää.
• N ä i t ä "siivilöityjä" mUOhlai saa­pui
joukolla p a i k ^ e j a he albli^iVBt
tai«>elun, ^Montä h e n k i l ö ä loukkaan­tui
sen Johdosta. Tämä on s i t ä f a ­sistista
"sivistystyötä", jota Hitler
opetti.
.Täällä eudburyssa oli.nrfibetUal-
SUU8. jossa j u u r i Ukrato^ta^Äaäpunut
hehkilö puhui. Ennenkum^tnthttja o li
fcunnoHisesti ehtinyt, « ^ 1 ^ faaapul
paikalle "sitvllöiftrjä'.i Q^&li^:: t än
ne tootuja.uäcrainalaisia,:jft.:'t*ti ryh­tyivät
fasistien - tfl«>aatt öäÖiteemään
:pruhujaa: Sxeai. he . e i i ^ t " fö^nnöstä
huolimatta poistuneet -; %ti!tsij*tto
paikaUe poliisit,, joiden vaatfihijstah^^^
edelleen vastustivBit -kunnes löyslväV
itsensä kadulta.
Timmihsissä nämä "siivilöidyt'
miehet särkivät ukrainalaisen haalin
akkxmat, pahoinplteövät • ihmisiä,
Joista yksi sattui olcmiaan sirullineo
henkilö j a canadalalnen sodan aikai'
nen lentäjä.
E^räs leMemmc lUklja,; j o k a on oMut
6 t t a w a - j o ^ a säit^dyoimaaäitoksen
rakennuksella kertoi, e t t ä sieHä. olevil­l
a "sUvilöidyillä" iniehiHä o n M
kuvat kämpän semässä j a kerran kun
kiviä ammuttiin, nämä. HeiT Hitle­rin
kirvat olivat pudbimeet seinältä.
Tämä oli saanut "silvUöidyt^ touhub
valtaan. ^ ' • .•'
Tällaista voisi jatkaa; Haluamme
kuitenkin vielä esittää. ySnlenheidäA
"urotöistään", joka sattui täällä Sud-buryssa.
'•'.-•
^ i n simri osa tänsei tnodtdiS^
^daöidyistä" ovat ansahinect lelujan­sa
butlerin torrakkamiehinä, niin
päättlvätpä he käyttää'aseita'täällä­kin.
Menivät erääseen jaloki
pa^n, panivat pyssynpiipun 01
jäfaähfen vaimonsa leuan allej»
toivat heidät tuolelhm kiinni Ja
maslvat kaikenlaista arvokasta
varaa.' • •
.iHe;'iöiituivat myöhemmin
laiitäaa3&- salvat neljän vuode»
thibh.; lt\mi he olivat oikeudessa.
Mfflk^ '^Vllöidxlllä'r oU k;
s a n ^ t ä v ä a . lidutta lainaamme
xai^^i^' sahianalehtir£«)orttien
eksi "v(
Siirtye
imme 1
emoe ;!
^Flsena s
'btelstoi
;eu 7arl
gaeliin
ijakoko
in mui
'aan m'
ätöksi
tedel
i«n toin
, ei,ollut muuta sanpc
T^iS, eitä he ovat saapuneetj
i l i ^ k | i ^ ^ ä ä 5 t u a & s e e n konuniT'''^
l^Mmy^i eitä heitä el pf
tc4^ "T^heUccälovakiaan sihiä i
8 & - ^ t t & hfe^ätkarkoltetaaa<
dasta.* •
"Minä en halua mennä
Slovakiaan, siellä pn a l a n paljoni
miinistcja; Minä en cde kc
sanoi Sinda» j a toiset yhtyivät 1
lausuntnonsa."
Riittäköön esimerkit. Ts^
keen taholta on useaan kertaan 1
h i t e t ^ äiamtöksen huomio fiUb^
tä stRViQ osa IXP-mlehiä on
j o t i a taistelivat meidän viho
H i a e r i n Saksan iniolesta. Set»»
kunut kmn-offle icorville.
Jos hallitus olisi ollut viistt'
kxnninunlstikauhuti vallassa. nSSj
biisi tuottanut t ä n n e »nt
työläisiä, jotka ovat tottuneet
m ä ä n t9öfä , val^ torraSSM
j ^ s s ä i n ^ p B D i t ^ Canada
t j m y t p o H i t t i s e s s j
ibe^jdeäsä k u n onäan, n i i n sattiJSj
että^?lWiiätEan ^]
l ä s t l i päästä, joten ifd ole fbP^l
tul(^äena on paU^stä törkyä, -r*
m
• i i
i
mm