Vapaus, June 14, 1952

              Sivu 4 lauantaina, kesäkuun 14 p. — Saturday, June 14,1052
^aiJs ia fzLxiattt±i uu±
S P E C T A T E U R :
nä
— Hän on DiUlngveli
^ paasia leikkiessään.
Hän käyttää kaikki moka-aikansa
M I L T Ä M Ä Y T T M « Y T
Litisteluikausi on ohitse täällä hlln^
k u i n muuallaikin, mutta odoteliies-samme
rata- j a kenttäurheöunj ym.
iVkesäkUpaUuJen' tuloksia eri puoliita
maa, niin katsrttaamme; m i n -
^'^^''^kälaijäcisl muodostui viime luLstelu-
: kautena maaliman (pikaluistelun kär»
kitilasto
' Nimet j a numerot jotka tässä i u l -
l a a a esittämään, eivät ole vlrällisies-t
l hyvSiksyttyjä (kansainvälisesti ja
yhdeUä Ja toisella saattaa olla jb-takin
sanomisia niiden suhteen. ;Neu-
FINNISH STEAM BATHS
66-58 Widmer Street
furonttf, Ontario
MIEHST:
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 l.p
Perjantaina 1-12 l.p.
Lauantaina 1 i.p.-2 a.p.
Sunnuntaina 8 a.p.-l Lp.
/ • • ' NAISET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 l.p.
Perjantaina ja lauantaina 1-12 Itu
PUHELIN EL. 2571
PeterMesairBJ-
.Barrister, Solicitor, Notary
) SUOMi^LAINEN
LAKIMIES
; GE. 3392
IPJZS Danfqrth Ave.« Toronto
vostoliittolaistenv lulstelijain. Jotka
ovat kiivenneet tulosluettelon k^rtd-paikolUe
kaikilla mjuUIa. mateilla
paitsi eMO.O(K> nietrlim;Ulrmuajät ön
luisteltu pääosaltaan^ :,Altea A t a ^ ,
missä Jkerrotaan olevan mainion Ikris-:
taUikii4£kaan Ja' konkan "Jään. 'sekä
ihanteelUsen ilmaston. Monet Neu­vostoliittoon
vähemmin ystävällises-:
t i suhtautuvat nimlteävät niitä vhaa.
muajoiksi", osoittaen siten epäilevän­sä
niiden todenperäisyiyttä Siis a i ­van
samoin Omin ^Ucolnaah tapahtui
estejuoksija . .Kazantsevin suhteen,
kunnes ^än Berliinissä näytti koko
maailmalle kalklklen epäilyksien ol­leen
aiheettomia.
. E t t e i ole syytä egpiiillä neuvosto­liittolaisten
imiesluistelijaln tuloksia
-ri j o t i a on tunnustettu • saavutetun
ihanteellisissa olosuhteissa ' .^^ sen
osplttlvat neuvostoliittolaiset nais-'
luistelijat VUmtj talvena Kc&kol&n-maailmanmesitaruuskllDailuissa;
'jois­sa
he toisenlaisiin olosuhteisiin tot-tuneinaTxin
korjasivat niin: kullan
kuin hopeakin ayihtelstuloiksilla 'Ja
voittir/at ' etutilan I' Jc&aisessa; lajissa.
Välittämättä n(yt sUtä, iuleeköjneu-vdstolUttblalsten
.^hilstelljain'tulokset
' 1 ^ ^ on es­panjalaisten
JEtdä-zimerikan val­loittajien
Cortcsin, Pizarron Ja
muiden dämä saannt nsdta ku­vaajia,
.erinomaisiakin, tarkalla
historiallisella, totaodemniikaisan-
• della aihettaan käsitteleviä, mdt-
:, ta heidän Joukostaan eroaa mnlta
pää^ pitempänä amerikkalainen
.William Hickling Prescott.. Hän
kirjoitti. vijme vuosisadan alussa
useita maailmanmaloeen saavut­taneita
teoksia. Joista kuitenkin
,:fcak8i, '^The Conquesfc of Me«lcrt"
Ja "HIstory of the Conquest of Pe-ocn",
ovat: saavuttaneet mitä suu-
: vrimman kunnioituksen Ja säilyvät
eräinä maailmankirjallisuuden
knlnu^vlnä. Prescott luetaan
ameriklialalsen kirjallisuuden suu­riin
UasJBikoihln Ralph Emerso-nln,/
Washington Irvingin Ja en­nen
kaikkea Edgar Ailan Poen
rinnalla.* 'Suomenkielellä on Pres-cottln
tuotannosta°IImestynyt vaU-
^ tettivaijtt fvain "Meksikon valldl-ins";
Ja yleensäkin meillä tunne­taan
tätä kirjailijaa varsin huo­nosti^
Jiakuteokisetkin kuittaavat
hänen elämäntyönsä muutamalla
mitäänsanomattomalla rivillä.: Sen
sijaan on Prescott kuitenkin saa­nut
mitä lämplmmän kannatuk­sen
suurissa sivistysmaissa, Joissa
hänet lasketaan sekä kirJalUJoiden
että historioitsijoiden eturiviin.
Joltakin aikoja sitten ilinestylvät
hänen edeliämaitiltut pääteoksen-
' 6 a Utteina komeina painoksina
,
ffiMS^53?4Ks%:'|j-g*S SrFif ^^^^
hyväiksytylksi: maailmaneimä^rksiksi
tai ei, esitämme seuraavassa miltä
tilasto luistelukauden' loputtua näyt­tää.
Kunkin lajin viisi ipaxasta:
SOO m : JurJj^SergeJev *n,4aA ^
EvseniJ. Gridhin Nl 41,7, 3) K en
Henry'uaA Ja Sigmund Söfteland
Noitja 43,2,'S). Arne Joiiansen j a Pixm
HALUATTEKO OSTAA TALON
TAI MYYDÄ OMANNE?
ANTAKAA MEIDÄN AUTTAA TEJTÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO REAL ESTATE BOARDIN JÄSEN
33 Esgore Drive PuheUn MO. 5464 Toronto 12. Ontario
« i l »
s U o M E E
Palkkoja saatavana Eurooppaan melkein kaikkiin kulkuvuorolhin
heinäkuun lopuUa tai elokuun alkupuolella.
Me voimme järjestää teidän matkanne Canadasta tai Yhdysvalloista
Ruotsin. Englannin tai mannermaan kautta.
Matkustajat joilla el ole mitään sitä vastaan .että nukkuvat isoissa
makuusaleissa, "voivat vielä saada palkan ' M / S Anna- Selenlssa, Joka
lähtee heinäkuun 1 p:nä suoraan Helsinkiin Ja paluumatka Helsingistä
•elokuun 8 p:nä. Vähimmäishinnat: yhtäälle päin «160.00, edestakaifiin
$320.00. ^
Ruotsin Amerikan Linjalla on kaksi kulkuvuoroa,Halifaxista.
SYYSKUUN 25 P?NA JA JOULUKUUN 11 P:NA
jotka poistaa Yhdysvaltain kauttakulkuviisumin tarpeellisuuden.
Tuottaessanne sukulaisen tai ystävän Ganadaan Järjestämme heidän
matkansa täydeUisesti etukäteen maksetulla lipulla.'
Uudet turistilentojen lippuhinnat tekevät matkustamisen halvaksi
Jokaiselle, joka haluaa säästää' aikaa. Yhtäälle päin • Montrealista
Helsinkiin $365.00 j a edestakaisin $657.00. ^
Älkää unhoittako lähettää ystävällenne SALmlahJapaketUa. Nopea
Ja tehokas perille toimitus taataan.
Soittakaa tai kirjoittakaa Miss Pontsonllle, Jos asianne koskee mat­kustamista
Ja M r . Nummiselle vakuutuskysymyksistä; He ovat aina
teidän palveluksessanne. -.
O. K. JOHNSON & CO. LIMITED
o VAKUUTUS- JA MATKUSTUSASIAMIEHET o
697 Bay St, Toronto 2, Ont WA. 1403 tai WA. l(Sf8
Hanskassa, Ja Englannissa nUden
'patuosluvut ovat ehtineet kohota
Joi' 'varsin huomattaviin määriin-
Tähän mennessä on «Meksikon
valloitus*^ käännetty ainakin rans­kan,
espanjan, italian, venäjän,
ruotsin Ja saiisanldeUIIe.
William Prescott oli syntyisin laki-miessuvusta.
' Hänen isänsä oli kun­nioitettu
asianajaja Salemin kaupimr
glssa-^ Yhdysvalloissa Ja suvun aikai-semipien
• Jäsenten nimet vilahtelevat
usein Amerikan historiassa, niin pto-llittlsella
kuin- taloudellisellakm alal­la.
WilHam'syntyi v. 1796 ja l a k l -
mlesltodissa kasvaneena haaveili nuo­rukaisesta
pitäen Juristin urasta suo-rittaenkln
<, 1814 — Jo la-yijotlaana
'—''loistavin^ "arvosanoin -lalnopllllSBn
tutkinnon. ' (Harvardin yliopistossa.
Lainluvun ohella nudri Prescott tunsi
mitä suurinta kiinnostusta hisLonaan
j a kirjallisuuteen, elettunhän Ame­rikassa
nousevan sivistyiksen aikaa,
kuuluisien ;kirjaUiJoiden voimakkain­t
a luomiskautta. Yliopistovuosinaan
Prescott tutustui tarkoin hlstoriate-,
oksiin lukien myös Innolla maailman­kirjallisuuden
klassikkoja, joiden
teoksista hän kirjoitti useita essel-täkln.
Todermäkölsestl : Prescottlin elä­mänura
olLsi l0!ppu)jen Qopuksi olhit
aivan toinen, kuin miksi se myöhem­min
muodostui, ellei hän Juuri y l l -
Qplstovuosina joutunut valitettavan
taa3atunnan uhriksi. Eräs' liänen y l i -
oppilastovereistaan heitti häntä ylel-fiessä
Ilonpidossa leikillään lelvänkuo-rella,
joka satbul Prescottla silmään.
Tästä johtui i näkäyfcyvyn huomatta­v
a heikkeneminen. Joka johti lo­puksi
täydelliseen sokeuteen. Tär
mä .valitettava onnettomuus käänsi
kokonaan nuoren Prescottin elämänr-kulun.
K u n aikaisemmin lakimles-ura
flli ollut liänen suunniteltu elä­mäntehtävänsä
Ja^ historia sekä k i r -
Pysäyttäkää kylmän aihe^uttania yskä
Pysäyttäkää se heti eurooppalaisUlp
DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen reseptin
ynukaan tehdyllä lääkkeellä, minkä jokaiijen ;
henkilö kaikkialla Euroopassa on tuntenut
vuosia ja jota on nyt myytävänä t«ille pai­kallisessa
rohdoskaupassanne. '
Muutama tippa DIANAA otettuna joko
sokeripalassa tai kuumassa vedessä 4 kertsi
päivässä, helpottaa heti KYLMÄN aiheut­tamassa
itsepintaisessa' YSKÄSSÄ^ nenä-katarrissa,
auttaa parantamaan kipeää kurk­kua,
kylmää rinnasta, auttaa astnmassa ja
henkitorv^n tulehduksessa, korvakivussa,
hammassäryssä ja on erikoisen hyvä kurkim
huuhteluaine. Sopii, myöskin muihin.tar-'
koituksiin taloudessa. Huomaatte, että,' eu­rooppalaiset
DIANA-TIPAT ovat löytäneet
tiensä useihin koteihin kaikkialla Canadassa
erikoisen auttavana lääkkeenä talvella ja
kesällä. Canadassa ei ole toista tämänkal­taista
lääkettä. Hinta $li!5.
Helgesen Norja 43.3.
1500 in.: iW.' Tshaikih N l 2.12,9. 2)
Boris Silköv N l 2.13.8. 3) JuriJ Go-lovtshenko
Nl 2.14,3. 4) Zacharov ja
Pristavkin N l 2.16,0. Seuraaivina: Po-jor,
Ructsl 2.16,5.
5O00 m : Nikolai MamonovNl 8.03.-
7, 2) Hjalmar Andersen, Norja 8.10.6,
3) Kees 'BroeEoman Hollanti 8.11.0,
4) Kozlov Nl. 8J13,6. 5) Genadix Pis-kunov
Nl 8.17,2.
10.000 m : Hjalmar Andersen Norja
46.32,6, .2) Kees Broekman Hollanti
16;56,3. 3) Pentti Lammio 17.01,1. 4)
Nikolai Mamonov N l 17.C8.8. 5) Kor-nel
PaJor Ruotsi 17.10,1.
huomen tarkoitilksena cn saada en­si
talven maailmanmestaruozsluistelun
jäaijestäminen. Jos n:in kdy. n i in
todennäköisesti neuvostoluistelijaikln
silloin tulevat mukaan Ja kilpailuista
muodostim (koko maailman hucmiota
kiinnittävät; 'todelliset kalkkien maa­ilman
valloluistelljain kilpailut.
Simms:& Pickering
Vakuutuksia j a kiinteimistöjä
Kiinteimistolainoja Ja bondeja
20 PIne St. N. Timmhis, Ont
Puhelin 112
Jallisuus vain harrastuksia, muuttui
tilanne aivan päinvastaiseesi. Pres­cott
(vahtsi kirjallisuuden Ja vetäy­tyi
yksityiselämän rauhaan; Haneii
ensimmäinen kirjallinen- tuotteensa-ilmestyi
Jo v. 1821, se o l i tutkielhia
Byronin Popelle lähettämistä kirjeis­tä;
Samaan aikaan -hän innolla val­mistui
kirjoittamaan tutklelmanluon-tolsta
elämänkertateosta Molierestäi
Jälkimmäinen el "kuitenkaan koskaan
nähnyt täydellisenä Julkisuutta, siK:
lä ennen kuin kirjailija ehti hahmo­tella
loppuun tämän runsaan aiheeri,
hän oli löytänyt uuden mielenkiin­toisen
"aarealtan. historian. Kerro­taan,
etta jo ylioppilasvuosinaan
Prescott. oli ahmien lukenut kaiken
mahdollisen Espanjan historiasta.
Suuret löytöretkeilijät j a valloittajat
elivät voimakkaina hänen- mielessään,
heidän romanttinen aikansa kiehtoi
häntä, ja niinpä han ryhtyi tarkoin
tutkimaan tuota 1500-lukua, Joka oli
n i in lähellä, mutta kuitenkin mieli­kuvitukseen
vetoavan kaukana. Pres­cott
oli tavattoman perinpohjainen.
Hän hiki mahtavat määrät .historial­lista
kirjallisuutta, tutkien jumaluus-tarustoja,
ajankuvauksia, taloushisto­riaa
— kaikkea sitä,- mikä oli tär­keätä
selvän kokonaiskuvan - luomi­seksi.
Vaikka hänen näkönsä lofpuk-sl
himmeni kokonaan, ei se estänyt
häntä toteuttamasta alettaan luoda
mahtava silmäys espanjalaisten val­loittajien
historiaan. Prescott oli
onneiksi taloudellisesti vankassa ase­massa,
hän voi hyvin käyttää kalk­kia
mahdollLsuuksia hyväkseen. Esi­lukija
luki* hänelle tärkeitä' historia­teoksia
j a Prescott merkitsi niistä
tarpeelliset muistiinpanot sokeain-klrjoituksella
talteen: Vähitellen liä-'
nen muistinsa kehittyi suorastaan i l ­miömäiseksi,
hän saattoi Snfcaa hel­posti
puolisensataakin sivua valkeata
tieteellistä tekstiä mielessään, r Teok­sensa
hän valmisteli luku luvulta.''
Kävellen edestaikaisin lattialia hän
muotoili luvun vlrheettömäänfja Kau­nokirjalliseen
kieliasuun sanellen sen
sitten tauotta puhtaaksiklrjolttajali
le. Nain syntyivät nämä suurteokset,
joiden teho vaikuttaa vielä nj-icyajan-:
kln ihmisiin tuoreudellaan ja-:tarkali
la; hienostuneella- tyyliUään. # 5?
Meidän aikamme tiede on dJonessa
suhteessa ipystyhyt korja'ämaaii^ Pres-cottin:
teosten historiallista totuutta,
mutta käytännöllisesti katsoen kalkki
hänen kirjoittamansa perustotuudet
ovat >pysyneet kumoamatta, ' Sokea
kirjailija oh voimalkkaan mielikuvi­tuksensa
hehkulla pystynyt näke­mään
historiaan. Alkaessaan kirjoit­taa
teosta Meksikon' valloituksesta,'
oli hänen aikomuksensa k-äydä| tutus­tumassa
tämän tragedian tanahtuma-palkkoihm.
mutta matka täytyi kes­keyttää,
samom kuin hänen toinen­kin
matkansa, joka oli suunniteltu
Eurooppaan Ja Azoreille; Hänen heik­ko
terveytensä ei Jcestänyt matkan r a -
situtoia. Mutta Prescott pystyi erin­omaisten
(lähdeteosten ja paikalla
käyneiden haastatteluista muodosta­ma
mielikuvituksessaan kuvan ats-teekien
' asuma-alueen luonnosta,
maaperästä ja ilmastosta. Kirjoit­taessaan
kolmiosaista suurteostaan
Ferdinandin ja Isabella katolilaisen
hallitusajasta han käytti aiheensa
tutkimiseen aikaa y l i : kuusi ;vuotta;
Yhfa iperusteelUsestl -hän - ttttuitui
pääteoksensa, "Meksikon valloltiric-sen",
asiatietoihin, 'joita voidaan pir
taä huomattaivien tieteellisten tutki­musten
veroisina.
The Conquest of Mexico'-teostaan
varten sai hän Espanjasta käytettä­väkseen
huomattavia, «nnen- tutikl-mattmila
käsiltiiljoituksia ja muis­tiinpanoja.
Näiden ipohjalla ja'oman
heuikuvan mielikuvituksensa silvin
hän sitten saattoi tuoda-maailman-'
kirjallisuuteen teoksen, joka Jo ^ y l i
sata vuotta on hakenut vertaansa.
Vuonna 1843 Ilmestyneeseen teoikseen
ovat aikamme oppineet voineet' mer­kitä
useita reunahuomautuksia,
mutta ne ' ovat kohdistuneet sangen
vähkipatölsiin selkkoliiin (Prescott
esim. uskoi, etta malaria syntj-y mä­tänevien
kasvien jätteistä) historial­linen
perusta on hänen teoksessaan
aivan olkea, slta on voitu korjata
aivan mitättömän vahan. Toisessa;
Perua koskevassa teoksessaan,: Pres­cott
yhta oivallisesti valottaa tämän
kansan tappiota j a joutumista es­panjalaisten
mielivallan alaisuuteen.
Samom kuin edellisessa.-on teoksen
hlEtoriallinen totuudenmukaisuus' hy^
v in vankka. Vain joitakin pikku seik­koja
on myöhemmin voitu korjata, Ja
mon. suomalainen tutkija professori
Rafael Karsten on tutkimuksissaan
löytänyt syltä j a todisteita. Jotka
saattavat kumota Prescottin k i r j a i l i - *
Puolan tcMeakaiemiä
läheitänyt fditos'
iirjei^n Stalinille
Varsovan Kulttuurinpa tieteen par
lätsin rakentamisesta Puolan Ja Neu­vostoliiton
väliUä. solmitun soplmukf
sen r joihdosta ensimmäiseen ^isltm-toonsa
fcokoontunut 'Puolan Tiede-
"akatemian ^Puhemiehistö lähettää
TBllle sydämellisen kiitoksensa' tästä
neuvostokansan veljellisestä lahjasta:
Siitä lähtien, kun Neuvostoannei-j
a vapautti Puolan hitleriläisten hir­muvallasta,
vuosi vuodelta on yhä
mjlttunat kUnteä yhteistyö j a i k u i - {
nen ystävyiys jcansojemme kesken aat­teiden
yhtenäisyyden,, uuden, oikeu­denmukaisen
yhteisGsLuntaiJäiiJesty&sen
rauhanomalsenr rakennustyön j a y h ­teisen
raulianpuolustustalstelun poh­jalla,
-Tässä historiallisessa i proses­sissa
on myöskin suuri luova edisfyk-sellinen
osansa tieteellä i h m i a n te­hokkaana-
taseena luonnoirvoimien
voittamisessa ja-sosialistisen yhteis­kunnan
' irakentamisessa. Maaiknan
edistynein tiede — neuvostotiede r -^
herättää ylpe3'den tuntoa maailman
kaikissa edistysmielisissä oppineissa.
On ilomme, että Puolan Tiedeakate­mia
— kansan Puolan ylin tieteelli­nen
laitos ~ tulee toimimaan Kult­tuurin
ja tieteen, palatsissa. Jossa
olennoltuu neuvostoihmisen työ ja
luova ajatus.
Vastoin hävityksen j a sodan voi­mia
paäkaupurikilmme rakennetuksi
tuleva Kulttuurin ja tieteen (palatsi
ilmentää uskoa Uimiseen, kansojem­me
crauhanomalsen rakennustyön luo­vaan
voimaan, se llmenttää niiden
veljeyttä Ja yhteisiä ihanteita.: joi­den
nerokkaana ilmaisijana Ja toteut­tajana
Te olette.
Puolan Tiedeakatemian 'Puhemie­histön
; toimeCöiannoBta, Puolan Tie­deakatemian;
Presidentti Jan Dem-bowsky.
Puolan Tiedeakatemian Sih­teeri
StanyslawMazur.
Kirj. Marcelo Venturi
Sinä Iitana, Jona Ciccio fTorcia soit­ti
keUoja, iiän dU hyvällä tuulella as­tuessaan
kapalckaan: kukaan ei oUut
nähi^ Ciäntä sellaisessa mielentilaesa
pitkään aikaan — aina siitä saakka
WORKERS' CO-OPERATIVE
OF NEW ONTARIO LIMITED
e TIMMINS
e KIRKLAND LAKE
o SOUTH PORCUPINE
e CONNAUGHT
set teoriat. Mutta on muistettava^^
ettei Prescott ensi Icädessä ollut (his­torioitsija,
vaan ku:jaillja. Hän ei
ollut- kehittynyt alun^ perin, lainkaan
tieteelliseen tutkimustyöhön, mutta
saavutti sillakin alalla kadehtltta--
via tuloksia. Kaunokirjailijana hä­nen
nimensä elää tuoreen Ja mielen­kiintoisen
kerronnan mestarina yhä
edeJleenkln.
, Prescott oli idealisti./ Puolueetto-
;masti:'(ja kiihkottomasti han .selostaa
yhtä hvvm espanjalaisen conquista-dorin
Cor'cesin, taj*Ian omalaatuisen
miehen, kuin ihanen vastustajansa
"sivistyneen barbaarin": Montezuman
luonnetta, mutta silta huolimatta han
el ole jättänyt, käyttämättä tilaisuut­ta
lausua, välillä terävin huomioltaan'
ijaajatuteiaan. Joiden ;«rvo vIelä,i«ä«C
dan vuoden takaakin on kuimioltiis-ta
herättävä Mikään 'vauhdikkaasti
kirjoitettu historiallinen romaani ei
voi oHa. mielenkiintoisempi < k u in
esimerkiisi Prescottin. suurteokset^
Meksikosta. Ja Perusta, atsteekeista
ja -. inkoista - j a näiden : voittajista;
[Vaikka hänen teoksissaan ei kerron­ta
sujukaan tavanomaiseen Tomaa-n
i n tapaan; on se sati mieaerikiin-toist-
a j a mukaansatempaavaa' luet^
tavaa. lErikoisen miellyttänriksi te­kevät
lukemisen ihänen viisaan rau­halliset
(ja selvänäiköiset ajatelmansa,
j o i l la on teosten kivijalassa kannat­tava
asema. Hän kirjoitti: "Kuten
kristityt sotaisat kirkonmiehet kes­kiajalla,
asettuivat • papit hurjina ja
villeinä taistelijoiden riveihin; O n o-mituista
että Jokaisessa maassa on i h ­missydämen
juhnimmat intohimot sy­tytetty
liekkiin uskonnon nimessä!"
Edellisessä hän suoraan sanoo oman
väkivaltaista kammovan käsityksen­sä,
mutta 'esimerkiksi'-Gortestn" toi-'
menpltelUe; atsteekien' käännyttäjänä
hän on; löytänyt oivallisen ilmaisu-miuodon,
rinnafckaisasettelun. Corte-
'sin,3okakauippfimat&ustadan tavoin
esittelee jumalaansa, ja'-Montezuman
välisessä keskustelussa ?-hän asettaa
jälkimmäisen suuhun sahat, jotka to­distavat,
ettd intiaanien muinainen
jumala on yhta -ihyva, jjiarempikin
kuin se. Jonka Cortes aikoo vihalla ja
väkivallalla tuoda maahan. Vieläpä
hän asettaa äQykkään barbaariruhbi-naan
'vertaamaan, uutta j a vanhaa
jumalaa j a toteamaan:: ?'SinUn J u ­malasi
on hyvä sinidle,'meidän j u ­malamme
meille"; , ^ - . .
William Prescottin, sokean näkijän,
voimakas kiijallinen luomiskausi kat­kesi
keäcen V. 1859, jolloin Uän kuoli
kesken aioniosaiseksi"suunnitellun F i ­lip
n historian. kirjoittamista. 63^
vuotiaana^ kuollut kirjailija ehti kui­tenkin
jättää perinnön. Jonka arvo
on •säilynyt j a säilynee, • vaikka es­panjalaisten,
inkojen Ja>' atsteekien
tutkimuksessa piästälsiin kuinka pit­källe
j a minkälaisiin saavutuksiin ta­hansa.
Kobolttia kaivetaan
25 paikassa Cobaltissa
Cobalt,-: Ont. — Sen johdosta, että
liittovaltion: hallitus on ilmoittanut
poistavansa koboltin vientikiellon
heinäk. 1 päivästä lukien, tulee tä­män
metallin, kaivaminen tällä seu­dulla
1 entistä kuumeisemmaJisl, L i i t -'
tovaltlon- hallitus on ostanut tätä
metallia varastoon kahdella dollaril­la
paimalta, mutta, n i i n pian-kuin
600,000 • paunaa saadaan :varastoon;!
pudottaa hallitus hinnan' 150 dolla-1
riin. VientikleUou poistamisen-sano-^
taanjmerkitsevän .vieläkin ;paremipia
hintoja kuin tästä metallista on tö-'
hän mennessä saatu. Nykyäiin etsi-,
tään kobolttia täällä ika&kiaan noin
25 eri paikassa da töissä sanotaan
olevan noin 750 miestä.,;
kun hän a l i a s i sodasta — Ja sen-vuokd
kaikki kyläläiset arveUvat, et­tä
hänelle oli tapahtunut Jotain eri^
ko.'8ta.
Ciccio astui tiskin luo Ja tilasi A n r
tonialta: viiniä Ja .laseja; Sitten häii
huudahti ^ p a r i l l a istuville talonpo-:
Jillp: rjuokaamme pojat! Elämä on
n i in lystikästä, että me volnmie Juoda
sen kunniaksi. Minä maksan kaik­kia
' K u n he kysyivät häneltä Oliko hän
saanut eläkkeen, hän alkoi nauraa
ivallisesti. (Kukaan ei ollut kuullut
hänen nauravan sillä tavalla sodan
Jälkeen.
Siksi h ^ kysyivät h ä n e l t ä : " m i tä
sinuUe on tapahtunut? Oletko peri­nyt
riktcauksia kaukaisilta Ameriluissa
asuvilta sukulaisiltasi vai oletko löy­tänyt'
työtä?"
^ Ciccio Torcian silmissä oli outo lois­te.
Hän 'tyhjensi'lasinsa yhdellä k u ­lauksella,
pani kattoon tuijottaen r a ­hat
tiskille Ja-astui ulos laskevan a u ­ringon
kirlckaaseen - valoon sulkemat­ta
ovea jäljessään.
Joku sanoi: "Lyön vaikka Veik­kaa,
että hän tänä iltana tekeie mitä
hänen päähänsä pälkähtää. Sota oh
•hieman; kolhaissut häntä".
'Hänen i^iattuaan sodasta kyläläi­set
ajattelivat; että hän oli tuUut hie­man
höperökal. aina siltä päivästä a l ­kaen,'
Jolloin hän jalan,;väljä repalei-
: nen takki 'hartioillaan oli saapunut
markkinapaikalle kantaen mukanaan
puista merlmiesarkkua. Mutta kauan
hän ei ollut käyttänyt laivaston puku­aan;--
hain o l i : pukeutunut ruskeaan
takkiin Ja 'tahriintuneisiin harmaan-
•vihreihin hgusUihin. (Hän tarkasteli
ymp^istöä; ihänen silmänsä väräh-
-telivät-^Parta-^eitti sUulrimman osan
hänen kasvoistaan; Sitten'(hän kysyt
ihmlsUtä oliko tämä kylä todella Cap-rlglla.
« e seisoivat hänen ympäril­lään
Ja katselivat häntä kuin hän o l i ­si
ollut puusta pudonnut villieläin; he
vastasivat ^"kyllä". Mutta hän ei
näyttänyt ollenkaan uskovan heitä.
"Onko se aivan varmaa", hän k^syi.^^'
(Hän istahti merlmlesarkun kannelle
jä p'oIttell savukettaan. ' -
Kaikesta siitä mikä oli ollut hänelle
tuttua Caprigliassa seitsemän vuot­ta
sitten, o l i jälellä enää vain kello­tapuli.:
KaikkiaUa hänen ympärillään
oli räjäytettyjä taloja, särjettyjä iki^
kjmpIC^^rt^nö kiviröykkiöiltä, joiden
joukossa' oli hajallaan huonekalujen
shpalelta^ oli jäljellä. Taloryhmän
takana ^6i\ot olivat täynnä suuria,
pyöreitä' Vuopp a ja puut näyttivät
palaneilta.
'. Ciccio poltti savukkeen loppuun sa­nomatta
.sanaakaan.: iHän oli vaiti
kunnes ihmiset kysyivät häneltä t u ­liko
hän, kaukaa; Hän osoitti sormel­laan
alas merelle ja sanoi: "Minä t u ­len
Intiasta".
Kukaan ei ollut vielä tuntenut hä­nen
parran pe.ttämiä, auringon paah­tamia,
kasvojaan.
• -^KiÄa sinä olet"? Jie kysyivät hä­neltä,
•Hetkisen mietittyään hän vas­tasi:
/Minä olen Torcla".
•'Torcian poika? Se Joka oli laivas­sa?"
'.'Minusta tuntuu ,että minä kerran
olin siellä', vastasi Ciccio.
Joku kosketti hänen olkapäätään:
naisten silmät punersivat j a he alkoi­vat
suhista ikäänkuin he olisivat r u ­koilleet.
Ciccio Torcia katsoi mäelle
ets:en.pientä keltaista majaa, joka oli
; ollut ;ibänettkothisa seitsemän vuotta
sitten/mutta näki siellä vain muuta­mia
valkoisia kivilohkareita.'
MHän -kuuli ihmisten puhuvan hänen
äidistään, mutta hän oli Jo polttanut
toisen savukkeensa eikä ollut kuidevi-näan
ikäänkuin asla el'' olisi tiantäi
liikuttanut;: Vihdoin hän sanoi jota­k
i n : '«No n i i n , hän on slifi kuollut?"
Hän nousi kaikkien vaietessa, otti
arkkunsa,Ja lähti kylästä;
:Siitä.päivästä lähtien !he kutsuivat
häiitä.-erääksi hulluksi;'. Hän vetäy­tyi
syrjään-kuin kuoleva eläih; hän
rakensi majan mäelle kivhröykkiön
viereen J a aika ajoin hän pistäytyi k a ­pakassa.
Oishi he näkivät hänen me­nevän
vuorille kaatamaan puita, ehkä
hän - alkoi.' :rakentaa pienen purren
lähteneen merelle; mutta koskaan
hän eiipuhunut: sanaakaan. Jonkin
ajan kuluttua alettiin kylässä huhuil­la;-
että 'i^önatella '(paimenen vihreä­silmäinen
^ tyttö) oli Jutellut htoen
kanssaan,»] ;keiTott:inpa' • sellaistakin,
e t l ^ . l i e i ^ ^ o l i nähty istumassa y h ­dessä
melkein Joka'ilta. MUttäheoli-
Tat tuntJ^iöäaiiCicco'Torcian hiin
hyvin/'että' kieltäytyivät uskomasta
tuollaislä''puheita.'
' j u u r i siksi talonpojat olivat ällisty­neitä
sihä" iltana; (He eivät voineet
^lEhJtä" he sanoivat.fhäU; on menos­sa
laskemaan isitä vesille.: Ehkä liän
on rakastunut Donatellaan Ja tämä
on .vastannut rkyllä".r He kuluttivat
tuntikausia pöydän ääressä nojaillen
•Ja Jutellen. Yö oli j o ehtinyt, pelto^
jen yllä oU kaikki hiljaista. Silloin he
äkkiä kuulivat, kellojen kuminan: vä­risyttävän,
talrosta kylän ylla.^
i Ihmiset juoksivat ulos kadulle, he
huutelivat toisilleen ovelta ovelle. Sit:-
ten -he lähtivät kiiruhtamaan kirkon
edessä olevaa'aukiota kohU. Pappikin
astui ulos talostaan.^ Hän lähti pyr^
kimään auilolle. päin väkijoukon m u ;
kana Indvaten kasvojaan nenäliinal­l
a a n ' Ja kantaen toisessa kädessään
rukousnauhaa., Akklä keilojen kumi­na-
lakkasi, mutta 'kaikkialta kuului
äänten sorinaa. Sitten suhinakin lak­kasi
j a Ciccio Torcia.Ilmestyi joukon
eteen pitäen Jotakin kädessään. Hän
kysyi: "Näettekö talot ympärillän­ne,
näettekö ammusten myllertamät
pellot, kuoleman jäljet?"
•Kalkki ihmiset vastasivat "kyllä",
•Vallitsi täysi hiljaisuus Ciccio Torcian
.esittäessä kysymyksiään. Hän puh­kesi
jälleen puhumaan: " T e tiedätte,
että minä olen ollut taistelussa merel­lä:
seitsemän vuotta ja Intiassa kärsin
nälkää ja kun minä tulin kotiin, n i in
mitään kotia ei ollut, oli v a in rauniol­ta.
Te tlpdätte sen?"
" N i i n , me tiedämme sen', sanoi jo­ku
aukiolta, " J o k a i n e n meistä tietää
V n " .
pienen tuo&lon jälkeen Ciccio Tor­c
i a jatkoi: "Tiedättekö, että pommit
tsppoivat äitimme?' 'He nyCtayttlvat
päätään, /'Etta veiljemme -matanevat
vieraalla maaperällä maailman kai­kille
kolkilla?" Aukiolta kuului vas­taukseksi
huudahduksia, että he tie­sivät
sen. Syvän hiljaisuuden v a l -
htessa Ciccio Torcia sanoi: " K a t s o ­kaa
tarkasti tata paperipalasta ja
hän piteli sita.ikoilkealla paansä pääl­lä
i l l a n hämäo-assä. "Katsokaa tark-
Gcaan sita. Se on kirje joka on lähe­tetty
minulle satamakaupungista. S i i ­na
sanotaan, etta minun on viel'a
kerran mentävä Ilmoittautumaan täl­le
j a tuolle päällikölle sille ja sille
laivalle. Olisi jälleen lähdet.tävä
taisteluun. He kertoivat minulle, et­ta
seitsemän (vuotta ei ole ollut k y l -
b n paljon, etta meillä ei ole tar­peeksi
vainadia, että he valmistautu­vat
aloittamaan kolko touhun jälleen
uudelleen",
Eturivissä seisovat. talongojat l i i ­kahtelivat.
He piirittivät h-anet ja
ottiva^t Aianeltavpaperilapun, jota han
p i t i kädessään. He tarkasielivat: s l ^ '
t a ja antoivat sen kiertää kädestä
ftateen, _Vihdpjh paperi oli 'kulunut
ija repeu^ynyt;.pieniksi: palasillesi ja
hävlnniyt. kekonaan.
• "Nuo sekarotuiset sikiöt", huusivat
talonpojat, "mitä he--haluavat, Jveri
virratkoon kivistä,' Hyvä' Torcia,'Vii­saampia
äanoja el ole: ki&aan sano­nut".
' < Sillä iietkellä poliisikonstaapeli rai­vasi
Itselleen kyynärpäillään tietä
jouCcon keskellä. Ihmiset, jotka pii­rittivät
Torcianjseisoivat hänen j m -
parlMään kuin ' vuori. Konstaapeli
pyysi häntä seuraamaan poliisiase­malle.
Jälleen vallitsi aukiolla syvä
hiljaisuus.
.. "Poliisiasemalle?" toisti Torcia. —
" J a miksi?" _ "Kuulustelua: varten",
vastasi konstaapeli.
:;.Torcia:nauroi j a ^viittasi/kädellään
häntä j-miparöiville talonpojille.
"Te ihmiset, menkää 'te nukku­maan",
han sanoi, " j a nukku|cäa h y ­vin.
Han ei ole minua vielä oikein
lTOmäiritänj't ja slcsi han tahtoo kuu-lustelja
minua. Meille kaikki on k i r ­kasta
kum päivä. Minä koetan se­littää
sen hänelle".
'Hän seurasi konstaapelia väkijou­kon
halki, mutta
yksin. Htm Torcia iuroin •
*än näki. eua koio V-JJT^ ,
ä«Äoontmiut kadulle/ ^'
J a han kuuli koko kMän
poliisiasaaian il^unaa 'aj?
han uertoi niista seiueaaju t
.ta jotka han oli oUut 1^^.""
«alasta Intia^^sa han k u j ' ^
korvallaan äänet kadulla.
-Ciccio Torcia. me ol^, I
smun kanssasi", huusi
liisiaseman uLkt^uoleila -1,
d ä t k u ä a o n n i e i d a n k a i^
natella; j a han sanoo. e t t T l^
taa sinua siihen päivään asTc^
slna olet saanut polusikoasfa,"
vakuuttuneeksi. Me kaäid ^
me smua, ala pelkää CiccaT^
Huomenna me laskemme SIT.
neesi vesille."
— :E^yptm p:.T£.'niiidit
5.000. vuotta vanhoja .
ovat j
Hääktthkavihhijii
§ ~ KUKKAKIMPPUJA ~
i PUHELIN 5-5341
f MANHATTAN FLORIS
22 Durham St. N. SndbniTft
LÄÄKÄRI JA KIEURCl
DR. L. HOOEYI
Puh, 7-7355 Ketun 6.6:29
r Medical Arts rakennnksKs»
260 Cedar St,. SudhmT
iiiiiiiHiimiiii inmmiinnm^ ^
Dr. John W. Haddj
LAÄKARL JA KIRURGI
P u h e l i m e t : Konttori 4-43
K o t i i n 3-1
Huone 201 — 67 E lm SL
Regent Theattt Bulldinj
liiiiiiiiiiiiiimitiminiiiiinmiiinli
SUOMALAINEN PUUSEPP<
LIIKE
Teemme ikkunoita, ovia, keittiö
kaappeja j a kaikkia puutyötä
HILLSIDE W00D CRiPi
79 Regent St. N. Puh, 7.:fl
budbury, Ontario
SUDBURY CAI
24-TUNNIN PALVELUS
tai fl-gsn
. Kaikki matkustajat vakuutettu
!»» •.»r.i Si.AVe.st, Sudbury.On
Tarkistultakaa silmänat
Frank R. Block
Opiometnstillä
KOHTUULLISET MAKSUT
HUONE 410 -
PUa 4-4014
Mackey rakouo
DURHAUS
KOKEILKAA
2-WÄY
: Hyvaa yksin tai senram
THE' •
SUPERIOR BEVERAGE
PUHCLIN 4-4313
305 Albinson SI. Su
käälttää,'^ initä hänelle tapahtunut.
j^ä^nes Drug Cp.
— 3 KAUPPAA —
SaaItSt«.Maiie ; . Ontario
RCA Victor Radioita
; Ny^-]laäkkeitä
T&ydeUinen^^urtolaS^
Postitilaukset-täytetään
\ ' huolellisesti.
Talömniehen toimi avoinna
GSJ:n,SaiiltSte. .Marien osaston haalilla
, Talonmiehen tehtäviin kuuluu haalin puhtaanapito, lämmitys ja
vuokraaminen. Palkkaetuihin kuuluu-kahden huofieen asunto, läm­pö
ja valo. Englanninkielen taito suotava. Toimi on otettava vastaan
elokuun 1 päivänä 1952.
: y Hakemukset lähetettävä palkkavaatimuksineen heinäkuun 1 päi­vään
mennessä osoitteella:
ARMAS LINDBERG
7 2 B i r c h S t . ' - Sault Ste. Marie, Ont
r i , Esitetään seuraavilla paikkakunnilla
KAPUSKASING, Leglon Hall, tiistaina,'kesäknan 17 pnä klo 8.30 IP-HEABST.
Commtlttlty Centre; keskiviikkona, kesäk. 18 pna.
' kello 9.15 lp. ' ,-
GEBALDTON. Ukralnian Han. torstabu kesäk. 19 pnä klo 8-» ««^
P O R T A R T H UR
£EGION HALL> perjantaina, kesäfc. 20 pnä klo 7.00 ja 9.15 iP
NIPIGON,koiiliilla,'Iaiiantalna kesäk. 21 pnä klo 8 ip.
Elokuva, joka suomessa on saanut erittäin hyvät arvostelut Ja
paudessaan.-.yeytaansa vailla.- Pää-osassa^^i (Isontalon
TAUNO P A L O ; parhaassa elementissään: Lisäkuvana on 0'??°^^.
laisia ^silmälläpitäen valmistettu filmi "FJNLAND SMILEb J«^
kuvaa 45 minuutin ajan Suomen nähtävyyksiä ym. , , /
Eslttäär ^JÄNADlÄirSUOlÄAlaAISBr ELOktJVAT