Vapaus, February 9, 1963

              Sivu 2 - Lauantaina, helmik-9 p — Saturday, Feb. 9, 1963
"17' A O A T T C INDEPENDENT L A 8 0 R ORGAN .
Y / \ JLJ\ U W FINNISH eANAOlANS
( L I B E R T Y ) ^ Established Npv. 6. I9l7
Baitbr: W. EMund Manager: E. Snksf
TeLephon^s: Office OS 4-4264 - Editorial OS 4r4265_
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays, by Vapana
Publishing Co. Ltd.. 100-102 E lm St. Wesr, SudBury. Ontario. Canada.
Mailing address: Box, 69
Advertising rates upon application. translations free pf charge.
AUtfiorized as second cass mgil by the Post Office Department. Ottawa,
: ';' and for itaymenl of postage in cash.
TILAF^SHINNAT
Canädässa: 1 vk. $8.00 6 kk. $455 USA:ssa:.
3 kk. 250 Suomessa;
1 Vk. $9.00 6 kk. H.80
1 vk.. 9.50 6 kk; 5.26
- C A N A O l A N i ^ L A N G U Ä G E | R R § S ^ :
•m
Vaalikampanjan alkaessa
. . ..
Canadassa suoritetaan iieljännet liittovaalit kuuden vuo-deri"
aikana tulevan huhtikuun 8 päivänä, j - ,
viliisien vaalien p
Yhdysvaltain hallitus hyvin valmistetun ja johdetun pajnos-tuskampanjansa
jälkeen kiskaisi maton pois liittohallitiiksen
jalkojen alta niin rajusti, että pääministeri Diefenbakerin
hallitus kaatui rähmälleen.
JKuten /on uutistiedoissa kerrottu, noin kahdeksan kuu­kautta
sitten valittu konservatiivipuolueen vähenuofustöhal-litus
kukistui alahuoneen istunnon viime tiistaina äänin 142
—111 hyväksymään epäluottamuslauseeseen. Pääministeri
, Diefenbakerin vetoomuksista ja lupauksista huolimatta op­positiopuolueet,
Liberaali-, Social Credit- ja U u ^ deniokraat-tinen
puolue yhdistivät voimansa hallitt^en kukistamiseksL
Hallitus kaatui kansallisen kriisin eikä yksinomaan varus­teluohjelman
kiistan johdosta.
Tämän jälkeen hallituksella ei ollut muuta mahdolli­suutta
kuin hajoittaa 25. parlamentti ja järjestää uudet vaa- ^
Iit, .jotka pidetään, kuten sanottu, huhtikuun 8 päivänä.
MITÄ TODELLA TAPAHTUI?
Palauttamalla lyhyesti mieleemme eräitä poliittisia ta­pahtumia,
meidän eteemme aukenee kuva, mikä voidaan hie­man
ylikorostaen kuvata lausunnolla: Castroa ei Washington
saanut kukistetuksi, mutta Diefenbaker ei kestänyt.
Tosiasia nimittäin on, että liittohallituksemme on ollut
poikkeuksellisen kovan painostuksen kohteena. Washingto-nista
on vaatimalla vaadittu, että liittohallitus vastaanottaa
jenlckien ydinlatauksia Bomarc-ohjuksia varten Canadaan
sekä NORAD:n ja NATO:n komennukseen alistetuille cana-dalaisille
asevoimille.
Vaikka liittohallitus suostui vastaanottamaan näitä sur­man
välineitä, niin sopimuksen täytäntöönpanosta käydyt''
neuvottelut edistyivät Washirigtonin mielestä, aivan liian hi- ^
taästi- Niin rupesi ilmestymään päivälehtien palstoille lau- ;
suhtoja ja uutistietoja missä vihjailtiin, että pääministerissä
on .jotakin vikaa: Kun liittohkllitusi kieltäytyi menemästä
suin-päin sotilaalliseen "valmiustilaan"* lokakuun 22 pnä,- jol­loin
'Washington (järjesti laittoman merisaartonsa Karibian-merelläiliittohällituksiemmi^
sai avoimia ''nu^^
eteläpuolelta.
r ,'Sen jälkeen tänne tuli amerikkalaisia, kenraaleita,: heis­tä
Auomatuin NATOn eläkkeelle jäänyt amerikkalaispaäl-
Lauris Norstad; jotka julkeasti maamme sisäi_siiii: J??lQif .
mn sekaantuen yrittivät muokata canadälaisten mielipifäta
niin, että saataisiin n.s.; suuri yleisö vaatimaan amerikkalais­ten
sotatarvetehtailijain hyväksi liittohallitusta vastaanotta- -
maan näitä ydinaseita.
Mutta kun kansakunnan yleistä mielipidettä pelännyt
liittohallituksen enemmistö ei-vieläkään taipurtut poliittisen
harakirin tekoon — kun konservatiivipuolueen kansallinen
konferenssi hylkäsi tammikiiussa ydinaseiden vastaanotta-niista
kannattaneen päätöslauselmaehdotuksen ja kun pää­ministeri
esitti alahuoneen istunnolle ydinaseiden vastasm-ottamispäätöstä
viivytteleväksi tarkoitetun lausuntonsa, sil­loin
julkaisi Yhdysvaltain ulkoministeriö kaikkien vastuun-ttjntoisten
canadalaisten tuomitseman "lehtilausunnon", mis­sä
leimattiin pääministeri miltei valehtelijaksi ja sanottiin
'^sännän äänellä", että canadalaisten täytyy ottaa jenkkien
vissejä ydinlatauksia siinäkin tapauksessa, vaikka ne olisi-^
%rätkin ainakin parin vuoden kuluttua "vanhanaikaisia" eli
^ e s kenraalien leikkikaluiksi kelpaamattomia,
r Tämä oli ilmeinen merkki sotapolitiikan kannattajille
sUurrynnäkön aloittamiseksi; ensin erosi jenkkien ydinasei­den
vastaanottamista kannattanut puolustusministeri Hark-ness
toimestaan ja se nopeistutti osaltaan liittohallituksen
kukistumista.
MITÄ MUUT SANOVAT?
- Ylläesitetyt tapahtumat ovat tosiasioita, jotka on huo­mioitu
hyvin laajoissa piireissä. Mainittakoon, että liberaali­puoluetta
jatkuvasti kannattanut Toronto Daily Star julkaisi
tiistaina Martin Goodmanin Washingtonista lähettämän uu-tistiedon,
missä sanotaan avoimesti, että Yhdysvaltain "lehti­lausunnon"
nimenomaisena tarkoituksena oli antaa poliittis­ta
tukea ja selkänojaa Lester B.Pearsonille, joka muutama
viikko sitten omaksui puolueelleen ydinaseiden vastaanotta­misen
kannattamisen.
"Yhdysvaltain kiusallinen sekaantuminen Canadan puo-lustusöhjelmaan
oli ehkä tafioitettu libejraaljpuolueen avus­tamiseksi,
tiedoitettiin täällä tänään", kirjoittaa\mainittu kur-jeenvaihtaja
ja jatkaa:
"Pakinoitsija Doris Fleeson kirjoitti Washington Starissa
eilen: " 'Saattaa hyvinkin ollaj-että jotkut hyväätarkoittavat
ystävät täällä päättivät antaa apua mr. Pearsonille. Tähän
selitykseen liittyy eräs melko tärkeä nimi . .
DIEFENBAKERIN URA VAA'ASSA
Kaikki merkit viittaavat si.ihen, että pääministeri Diefen­bakerin
poliittinen ura oli kolmisen päivää vaa'an terällä.
Mainittakoon vain. että tavallisesti sanavalmis ja mainosta
tavoitteleva pääministerimme oli erittäin vähäpuheinen hal­lituksen
kukistumisen jälkeen.
C Tämä antaa pontta väitökselle, että torypuolueen johdos­sa
oli ieke?llä "palatsivallankumous". Hallituskriisin kehit­tymisen
yhteydessä huhuttiin voimakkaasti, että kuusi halli-
*uksen jäsentä — senaattori McCutcheon, kauppaministeri
Hees, valtionvarainministeri Fleming, kaivosmioisteii Mar-tlneau,
liikennelailosministeri Balcer, siirtolaisuusministeri
Bell ja mr. Fulton — piti salaisia kokouksia, missä neuvo-"
tfiltiin pääministeri Diefnbakerin: sivuuttamisasiasta:
L . Nämä huhut on sittemmin kielletty jä pääministeri Die-f<
g]gil2.3kerin sanotaan saaneen, erittäin innokkaan luottamus-
Uelmikuuu 2 päivänä 1943, 20 vuotta sitten kajalitellvat viimeiset
Jbiokaukset St^^ingradis^a ja sen ySlittomässS liOieisyydessa. Sitten tuli
Juijaisaus kaaponldin, josta oli taisteltu yli puoli vaotta heiniknun 17
päivästä 194ib'llilitiea! Saksalaiset saarretut divisioonatalkoivat luovuttaa
liiseitaan. I^mmeniä korkea-ai:yoi8ia salcsaUusupseereita sotamarsalkka
von Paulus etunenSssS nousi Stdingradinkesknstavaratalon kellarista.
Stalingradin rintaman esikunta antautui kulkien kellariesikunnan sisään-pääsyä'
vartioivien' konepistoolein aseistettujen .-neuvostosotilaiden ohL
Historian suurin sotatoimi oli päättynyt siihen, «ttä yhdellä kertaa otet-
'tibi sotavangeiksi vihollisarmeljan: sotilaita «itemmSn kuin mitä historia
oli siihen asti tuntenut Toisen maädlmansodari käänne ja Hitler-Saksan
tiiho oli sinetöity. .'n..-'./,
:3YNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Henry Jokinen, Eckville, Alta.,
:äyttää tiistaina, helmikuun 12 päi-
/änä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
/ain onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KIRJE
''Sfälirigradiil taistelu alkoi saksa-läishylBkkäyksellä
lieinSkuussa 1942.
fidelliseii sylcsyn j a ^ italveh aikana
'alesilaisten yritys vallata Moskova
o l i lyöty ja hyökkääjille aiheutettu
raskaita tappioita. Tie Moskovan
suunnalle o l i tuIiQssa. Saksan sodan
ylijohto päätti yrittää ristiliikeftä
Moskovan selän taakse. Länsivallat
eivät olleet avanneet lupaamaansa
toista rintamaa liittolaisensa Neu­vostoliiton
Icantamaa painetta Jiel-pottamaanr
Saksan sodanjohto o li
tietoinen länsivaltojen asenteesta
ja siksi se saattoi ilman r i s k in vaar
i-aä keskittää voimansa täfiän jätti-läisyritykseen.
Salcsalaiset: strategi­set
reservit länsirintamalla siirret-neensa
sotaan kaikkea muuta kuin
koulutettuna. Hän astui jalkaväen
riveihin kolhoosin kirjanpitäjänä,
joka oppi perääntymisvaiheessa hä­din
tuskin tuntemaan kiväärin ja
konekiväärin käytön. Stalingradin
tulihelvetissä hänen piilevä soti­laallinen
johtajalahjakkuutensa pää
si Icuitenkin esille.
V A R U S K U N T A : "MINÄ: J A ;
KONEKIVÄÄRI"
Toinen sanlcariesimerkki: - erästä
toista i ^ e i i n u s t a -ei rynnäk5i^a| v i -
hollineÖ! ^ i ^ inillääti: h ä l t ö l ^.
Kiukkuinen' kon^väärltuli i^i^v^tl
tää jokaisen hyiikkflyksen.' Raken-nukseääa
on konekiväärin vieressä
kenttäpuhelin. Se soi j a langan toi­sessa
päässä oleva neuvostoupseeri
kuulee ilmoituksen: " V a i ^ k u n n an
päällikkö Stogov puhelimessa . .
Pidämme a s e m a t . . . Jaa, että mon­tako
meitä on? ^ Kaksi: Minä ja
konekivääri".
Y k s i merijalkaväen sotilas piti
konekiväärillään kokonaista vihol­lisjoukkoa
ahtaalla.
SAARTORENGAS
S U L K E U T U U
Neuvostojoukkojen vastahyök-tiin
alkukesästä Neuvostoliiton rin- käys Stalingradin rintamalla alkoi
L U K I J A N MIETTEITÄ
Nyt Inin meille on: tullut tilai­suus
valita uusi hallitus, jonka pi­täisi
ajaa canadalaisten etuja niin
kotimaassa kuin ulkomaillakin, n i in
toivoisin meidän kaiklcien olevan
n i in paljon valveilla, että käytämme
tilaisuutta hyväksemme valitsemalla
niahdollisimman hyvin.
Mehän tiedämme, ettei kaikkien
.lyvä ole samanlaista .ja siksi tulisi
meidän nämä kaksi kuukautta, en-aen
tulevia vaaleja, käyttää niin,
että kertoisimme toisillekin minkä­laista
viivanvetämistä pidimme yh-iieistä
etuamme lutsoen edullisena.
Emme halua lisättävän verotaak­kaa
itsellemme, mutta jos meistä
joku haluaa atomiaseita, jotka ovat
livan tarpeettomia, niin on meidän
uistä maksettava päästäksenune
lähemäksi (Hiroshiman kohtaloa,
jiemme kyllä niin paljon kokeneet
maailman tapahtumista, ettei meillä
pitäisi olla voittamattomia esteitä
/hteistyöss^: hallituksen valitsemi-jeissa.
• " •
Nyt meillä on.. k a k s i : kuukautta -
l i k a a ; erirtiielisyyksien ; tasoittama
seen J9 'jos käytämme tämän ajan
yhteishyvän: merkeissä niin^ ei tar­vitse
ainakaan katua sitä, ettei ole.
asioilta puhuttu tai kirjoitettu. Nyt
Oli k<^haan canadalaisten äänestä­jien
vallassa haluammeko vähentää,
lisätä, taikka yrittää pitää ennallaan
verotaakkaamme. Alentaaksemme
verojamme'meidän ei tule ostaa mi­tään
sotardmyja eikä atomiaseita
"puolustustarkoituksessakaan"
koska kukaan ei uhkaa vapauttam
me.
Uimalle. Saksalaisvoimat käsittivät
'itärintamalla jo 242 divisioonaa;
Merikttävä osa niistä o l i levänneitä
ja hyvin varustettuja joukkoja
Ranskasta, Unkarista, Romaniasta,
Italiasta ym;
S A K S A KESKITTÄÄ
mairaskuun 19 päivänä 1942. Hyök
käyksellä p y r i t t i in saksalaisten pää-voirnan
motittamisieen ja j o neljä
päivää hyökkäyksen alettua 22 sak-isalaisdivisiobnaa
oli lujasti saarto­renkaassa/:-:-
Kaartin kenraali Aleksander Ro-
' dimtsev, ^joka johti noina päivinä
Hyökkäys koko Neuvostoliiton; 13. kaaitin divisioonaa, sanoo muis-vaslaisella
rintamalla ei tullut kui- j telmissaan neuvostojoukkojen suo
tenkaan enää kysymykseen. Mosko-j ottaman sak'salaisvoimien tuhoami-van
operaatio oli tehnyt sen mah-jsen tapahtuneen kolmessa vaihees-dottomaksi.
Siksi saksalaiset ryhtyi- jsa. Ensimmäisessä vaiheessa mar-vat
keskittämään itarmtamanjouk-i raskuun 1 9 - 3 0 päivänä 1942 vihol-kojaan
rintaman kaakkoislohkolle.! unen motitettiin ja saartorengasta
Lännestä tuodut valiojoukot täyden-i lujitettiin. Toisessa vaiheessa jou-sivät
näitä. Hyökkäyksen alkaessa | lukuussa j a tammikuu ensimmäisel-oh
53 prosenttia Saksan itärinta- j lä kolmanneksella murskattiin söta-man
panssari- ja moottoroiduista I marsalkka Pauluksen joukkojen
joukoista tällä rintaman osalla. Jal­kaväki-
ja ratsujoukoista kaakkois-rintamalle
oli sijoitettu y l i 37 pros.,
toteavat neuvostoliittolaiset sotilas-l^
istorioitsijat.
avuksi lähetetyt sotamarsalkka
Mansteinin iskujoukot ja kolman­nessa
vaiheessa, tammikuun 10 päi­vän
j a helmikuun 2 päivän välisenä
j aikana 1943 saarretut vihoUisdivi-
S A K S A N TAVOITTEET
Paitsi välittömiä alueellisia
I sioonat, jotka alkuun kieltäytyivät
antautumasta, puristettiin yhä ah-voitteita,
joihin kuului ennen kaik­kea
Neuvostoliiton rintaman murtaa
mihen ja kiilan iskeminen Mosko^
van selustaan, olr saksalaisella so^ Y L I 2 M I L J O O N AA
danjohdolla Vielä kauaskaiitoisem-laammalle
ja niitä tuhottiin niin,
että lopulta niiden oli pakko suos­tua
ehdottomaan antautumiseen.
SOTILASTA
mat suunnitelmat:murskaamalla'] = Viimeisen vaiheen merkittävin
neuvostojoukot &e halusi päästä kä-'
siksi Kaukaasian öljyyn; katkaista
Neuvostoliiton pohjoisesta etelään'
kulkevat liikenneyhteydet, vallata
käsiinsä. T)6niA, Kubanin, Pohjois-
Kaukaasian j a Volgata varren vilja-aitat.
Turkki, joka suhtautui myön­teisesti'fasismiin,
rajoittuu Netivos-toliiton
lähi-itään ja työntämällä
kiilaansa Kaukaasian alueille Sak-
Eläkäämme rauhassa, puolusta- san sotilasjohto laski vetävänsä
Turkin mukaan neuvostovastaiseen
sotaan. ^'Jy^:.
T A I S T E L U A L K AA
Saksalaisten hyökkäys Stalingra­din
rintamall^ alkoi heinäkuun 17
päivänä noin'200 icilömctrin päässä
kaamme rauhaa sanoilla j a teoilla,
eikä asciUa. Siis rauha olkoon meil­le
tunnussana. — Jussi.
lauseen konservatiivipuolueeseen
kuuluvien parlamentaarikkojen ryh-
^aistelutapahtuma käytiin Mataai-kukkulalla.
Kukkula hallitsee Sta--
liagradia ja sen ympäristöä. K un
saksalaisarmeijat karkoitettiin kuk­kulalta
ja neuvostopanssarit 21. ar­meijasta
tammikuun 26 päivänä yh­tyivät
kukkulalla 62. armeijan jouk­koihin
j a punainen lippu nostettiin
huipulle, oli saksalaisten kohtalo
ratkaistu. Viikkoa myöhemmin ^ t a -
marsalkka Paulus näki tosiasiat sel­laisina
kuin ne olivat Historian
(suurin motti, joka o l i neuvostojouk­kojen-
edetessä jäänyt jo kauaksi
tamalla. Kuukauden kuluttua sak­salaiset
olivat keskimäärin 75 kilo­metrin
päässä kaupungista ja rin­tama
oli huomattavasti lyhentynyt.
Taistelulle oli ominaista saksalaisen
hyökkäyskiilan jatkuva terävöitymi­nen
niin, että hyökkäysvaiheen lo­pussa
se p i i miltei jo pistemäisen
keskittynyt. Kartalla se vaikutti ko­ko
itärintaman mittakaavassa kuin
umpilisäkkeeltä.
mäkokouksessa. Kaikesta huolimatta gtalingradista samanle^isellä" rin-näyttää
kuitenkin, että tätä savua ei
olisi tullut, jos et olisi ollut tulta.
Mitä todennäköisesti tapahtui o l i tä­mä:
Konservatiivipuolueen parlament­tiryhmän
"takapenkkien" jäsenet ei­vät
olleet valmiina yhtymään niihin
johtopiireihin, jotka halusivat pää­ministerin
sivuuttaa. Jouduttuaan
vähemmistöön ja nähtyään, ettei
puolueella ole varaa johtajan vaih­toon
tässä vaiheessa, "kapinoimaan"
nousseet ministerit vetivät sarvensa
sisään ja näyttivät mahdollisimman
iloista naamaa.
.Toisaalta on mahdollista, että " k a ­pinoitsijat"
saivat pääministeriltä
myönnytyksen, että nyt alkanutta
vaalikampanja ei käydä sittenkään
'amerikkalaisvastaisuuden" henges­sä,
kuten on selitetty.
Kaikesta huolimatta on kaksi seik­kaa
melko selvää:
Konservatiivipuolue tulee näissä
vaaleissa korostamaan sitä, että C a ­nadan
ohjelmat — myös ydinlataus­ten
vastaanottamisohjelma — on
laadittava Canadäsaa — viitaten tä-jmäo^
en. tosiftsiaan. että liberaali-inucJi^
ep^, o^£^k?uma puohistu^hjel-flna
vOp ^pdeljifu^dessa Washingtonin
t|aatiqijist'enj.matkimlsta.'. . , - . v i
TJ^isi^ata,.,vaikka p^mini^ter^ Dler;
fenbakerin omat -tayoitteet ^oli^vat
kuinka puhtaita j a rehtejä,, kcjnser-,
vatiivipuolue joka on,/$alaisesti, käjx-^,
san selän.takana telrnyt joltakin s^l-t
laisia sopimuksia ydinaselatausten
vastaanoton tiimoilta, Joiden "kun­nioittamista"
pääministeri Diefenba­ker
itsekin . lupasi suurta huomiota
saaneessa puheessaan viikko, sitten
perjantaina.
Maan taloudelliset ongelmat, so­siaalisen
. lainlaadinnan tarpeet ja
ennenkailckea ydinlatausten vastaan­ottamisesta
kieltäyt3nninen sekä
maan'itsemääräämisoikeuden puolus­taminen
vaatii sitä, että huhtikuun
vaaleissa valitaan mahdollisimman
paljon vakaumuksellisia rauhanpuo­lustajia,
nimenomaan työväen edus­tajia,
mikä tarkoittaa ennen muuta
uuden demokraattisen puolueen eh-idokkalden
'kannattamista, äänestä­mistä
Ja valitsemista.
rintaman taakse, purettiin. Pelistä
o l i poissa kaatuneina, haavoittunei­na
vankeina puolitoista miljoonaa >
saksalaista sotilasta, joista 650,000
saksalaisten hyökkaäysvaiheessa jä
800,000 neuvostojoukkojen hyök-käysvaiheessa-
Näin oU päättynyt
taistelu, johon kummallakin puolel­la
osallistui yhteensä y l i 2 miljoo­naa
sotilasta, 25,000 :tykkiä j a kra­naatinheitintä
— joukossa raketti,
tykki "Katjusha", joiden~tuIisarjat.'
aloittivat neuvostojoukkojen vasta-;
hyökkäyksen marraskuussa 1942 —«
y l i 2,009 hyökkäysvaunulla ja
mSärli lentokoneita. Helmikuun 4
päivänä 2 päivää saksalaisten antau-tuniisen'jälkeen
torilla, jonka var­rella
Pauluksen esikunta sijaitsi, p i ­dettiin
joukkokokous voiton kun-niaksL
; Rintaman sotilasneuvoston
jäsen, kommunistisen puolueen-kes­kuskomitean
politbyiroon jäsen N i ­kita
Hrushtshev puhui - sotilaille,
joiden pysähtyminen. Stalingradissa
oli lyhytaikaista. Heidän marssinsia
HBefliiöksS. i,
• #
viiktodH^j; t a r p f t ^ e at
Stalinin osuutta tkss^'so^äiiL
sevimmassa taisteld^'4'i ^^II^I*^^*
vonnan kaudella ' hänet. e|it6ttiin
voiton takojana. Nykyään todetaan
Stalinin osuuden tulleen huomatta­vasti
liioitelluksi. Niinpä Neuvosto­l
i i t on marsalkka. Andrei Jeremen-ko,
joka toimi Stalingra^ip joukko­j
en komentajana j a j o k a toimi kiin^
teässä yhteistyössä Hrushtshevih
kanssa, sanoo muistelmissaan Sta'
l i n i n tehneen jopa virheellisiäkip
Päätöksiä. Niinpä hän oli esimerr
k i k s i elokuussa 1942 Stalingradin
taistelun ollessa jo käynnissä anta­nut
ylipäällikkönä määräyksen kaur
pungin puolustusrintaman jakami­sesta
kahteen osaan. Käytäntö osoit­ti
tämän määräyksen olleen erittäin
vahingollisen ja aiheuttaneen niinä
kymmenenä päivänä,' jotka se ehti
olla voimassa paljon vaikeuksia
puolustajille. ' Jeremenko sanoo
n i in ikään vanhan historiankirjpi-tuksen
liioitelleen Stalinin osuutta
Tsaritsynin taistelussa kansalaisso­dan
vuosina. 1925 tapahtunut Tsa­ritsynin
uudelleen nimittäminen'
Stalingradiksi oli ensimmäisiä yksi-löpalvonnan
merkkejä, Jeremenko
sanoo.
Neuvostoliiton marsalkka Vasili
Tshuikov puolestaan sanoo suunni­telman
hitlerilälsjoukkojen murs­kaamisesta
' i l m o i t e t un yksilönpal-vonnan
kaudella "Stalinin nerou­den"
ilmaisuksi. Kuitenkin suunni­telma
oli syntynyt suuren sotilas-asiantuntijajoukon
yhteistyönä rin­tamalla
taistelujen temmellyksessä.
Ensin sotilasnetivostoh Jäsenet A n ­drei
Jeremenko ja Nikita Hrush­tshov
jättivät' lokakuun 6 päivänä
ehdotuksensa vastahyökkäyksen or­ganisoimisesta
•' Stialingfradin, rinta­man
esikunnalle, jossa ajatukset
hyväksyttiin ja jbhoii'sitten lounais-rintaman
ja 'ponin;rintäihah esi­kunnat
tekivät lisäytcsensä: -
Nyt kaupungilla' on kolmas ni-'
menSä Volgograd, miitta nimi Star
lingrad on toisen maailmansodan
vaikeilta ajoilta jäänyt n i i n syvään,
että ihmiset tulevat varmaan vidä
kauan muistamaan neuvostoarmei­j
an sankaritekojen kulxninaalioh
tapahtuneen juuri. Stalingradissa.
Helmikuun 2 päivänä kaupungin
keskusaukiolle syttyy tuli, joka tu­lee
i k u i s e s t i palamaan muistuttaen
ihmiskunnalle;200 päivästä j a yöstä
vuoden 1942 toisella puoliskolla jä
vuoden 1943 alussa. " \
• —-Aarre: Nojonen.
/
TOIMITTANUT EEVA
Verisuonten kalkkeutiuninen
' A
-1 W if
" l v :
Verisuonten kalkkeutuminen eli
ateriosclerosis, kuten sen lääketie­teellinen
nimi kuuluu, 611'tauti, jota
usein kuvataan kaikkein enemmän
^ b l e v a i s u u t t a ' keskuudessamme
aiheuttavaksi viholliseksemme.
J a ' syj^ siihen ovat selvät, sillä
tämä tauti j ^ s e n apiilaiset aiheut­tavat
kolbannesosah' kaikista kuo­lemantapauksista
maassamme. V ii
me vuonna tämä tauti j a sen yh­teydessä
kulkeva sydäntauti, niihin
kuuluen .sydämen valtasuonen iiäi-riöt,
vei yksinään Wisconsönin val­tiossa
12,396 ihmishenkeä, tiedoit
taa valtion terveysvirkailija tri
Carl N. Newport.
Samaan aikaan monet ihmiset tie­tämättään
sairastavat tätä tautia
menettämättään työkykyään. Vaih­televassa
märäässä tätä tautia ilme­nee
enemmän y l i 50 vuotta täyttä­neissä
henkilöissä.
Verisuonten kalkkeutuminen on
tila, jossa verisuonien seinämä pak­sunee
ja käy vähemmän venyväk­si
sitä mukaa kuin l i i a l l i n en luaara
kivenäisaineita ja rasvoja kerään­tyy
niihin. Y k s i näistä aineista on
kolesteroli aine, johon yhä enem­män
kiinnitetään huomiota mahdol­lisena
tekijänä moniin verisuonten
kalkkeutumistapauksiin;
Usein nämä ai.neet kaventavat tai
kutistavat verisuonia siihen pistee­seen,
jossa normaalinen verenkulku
niiden kautta vakavasti häiriintyy.
Tämä useinkin saa aikaan veritulp­pia,
joiden seurauksena on sydän-halvaus
tai halvaantuminen. Veri­suonten
venyväisyyden rajoittumi­nen
toisaalta palvelee edistäjänä,
tekijänä halvaantumisessa, joita ai-
Britaimian IrommuiDiisti-puolue
loisvmiiit
Lontoo. — ^ritannian kommunis­tipuolueen
taholta iimoiteftiih tällä
viikolla, että sen jäsenmäärä on
nykyään 33,004: e l i 2,549 suurempi
kuin se oli viime vuonna.
"Uusia näköaloja"
Nehrii Pravdassa
Moskova.: Ystävyytemme
Neuvostoliittoon ja yl^teistyö sen,
kanssa on.merkinnyt.meille.suur­ta
apua, lausui. Intian: pääminist.
Nehru Pravdan kirjeenvaihtajalle
keskusteltaessa Intian'talouden j ä'
kulttuurin alojen yhteistyöstä
Neuvostoliiton kanssa, '-i- Tämä
ystävyys,, j a yhteistyö ^ avasivat
meille uudet näköalat, saimme
mahdollisuuden seurata muun
maailman Vi kehitystä. Erityisesti
dle^me k i i t o l l i s ia Neuvostoliiton
antamasta tieteeUisestä j a talou- '
delllsesta avusta,, sanoi Nehru.
Puhuessaan Intian asennoitumi-sjBstä.
nykjypäivien tärkeisiin kysy­myksiin,
Nehru lausui: r—^ Emme
halua sotaa, eritoten ydinasesotaa,
joka , merkitsisi katastrofifa koko
maalimalle. Mielestämme ei edes
ydinaseiden valvonta voi poistaa
täydellisesti niiden muodostamaa
Vaaraa. •
Sodat on poistettava ihmiskunnan
elämästä j a myös ihmisten ajatuk­sista,
jatkoi Nehru. — Tämä edel­lyttää
järjestelmiltä erilaisten val­tioiden
rauhanomaisen rinnakkain-olon
täydellistä ja yleistä tunnusta
mistä. Tämä merkitsee, että on elet­tävä
hyvinä naapureina, opittava
tuntemaan toisensa.
heuttayat joko verenvuoto tai re-peaniä^^
aivoissa. '.
Voidaksemme taistella verisuon- ^ ^
ten kalkkeutumista vastaan, on.©tt
sin ,sa';|tava selväksi onko tämä t|öi'-'}''*
ti tai sen kanssa yhteydessä o l e v a t ' 's
taudit vaivana. Vasta sitten lääkä--',""
ri voi antaa parannusohjeet. Lää­ketieteen
viimeaikaiset havainnot"'!
ovat antaneet toivoa tätä tautia sai •
rastaville. - ..
...... t
Tahrat — tavalliset ;;
ja myös tuntemattomat
Jo sitä onkin naisihminenkih
ajattelematon, siinä suhteessa, että"- •• 1
huushollinsa ainoalla pellavaiselLa... ;
pöytäliinalle sallii valua kynttilästä: •-•
steariinia! Niissä merkeissä t u l i ...
meillekin aihetta tutkia tahranpois--' - ^
to oppaan sanomisia siinä suhtees­sa.
• ;
Helpostihan siitä steariinin pois- .
toohje tavoitettiin ja toteen käVi, ^
Ihan tavallisella tiskipaperillakin,
imlupaperin puuttuessa saa slearinV
tahrat pois, kuumennetulla silitys-raudalla
vain rohkeasti painellen ;
paperin alla olevaa tahraa ja niin'_'
on paha poistunut. ' ''. '
Mutta mitäpä voisikaan ylen ule-'^ ^
liaaltä j a tiedonhaluiselta.naiseläjäl-tä
odottaakaan muuta kuin sitä, ettSj^l!
hänen l i i k k u v a katseensa ryhtyy h a - "
kemaan muutakin tietämisen ar- •'
voista sellaisen oppaan sivulta. N i i n » " '
pä mekin poimimme sieltä aakkos­järjestyksessä
eräitä varsin var­teenotettavia
ohjeita, r
Jos siis joku on onnistunut saa-'
maan vaatteeseensa asfalttltahrah„: '
n i in eroon pääseminen tapahtuu —
bent.sonilla. amyyliasetaatilla, ölj^-" "
hapolla tai bensiinillä; (öljyhapon
korvaa voi!)
Kahvi- tai suklaatahrat häviävät
hensiinillä, glyseriinillä tai vedellä. ;
Kastike ja kerma vedellä, joka on­k
i n vanhin'ja paras voiteista. ,
Likööri, marmelaadi ja v mehu •
häviävät haalean veden voimalla. '
Jos jollakin ihmeen tavalla on- •;
Alistutte saamakin pukillanne ruojhon >
<ve&reyttä,.' n i in ioh^duttanee^^ i ^ ^ ^ '
tietoisuus siitä,' että- seUaiiieh'tah­ra
'poistuu samalla tavpin kuin aäi' ;
lii^värikin — siis alkoholilla, läm- <
pimälla alkoholilla ja saippualla tai
viinihapolla.
!Sinappi lähtee laimennetulla eti- V
kalla ja veden aikaansaamat rengas-_.
muodostumat poistetaan sillä its£»l-lään,
niniittäin keitetyllä haalealla
vedellä ja kangas silitetään nurjalta !
puolelta.
Aina, sitä jotakin uutta oppii lu­kutaitoinen.
Olemme silloin tällöin v
joutunut pulman eteen, kun on ol­lut
astianpesemiseen tarkoitettu pwl
veri lopussa. E i kuitenkaan hätää
mitään, sillä samaan tarkoitukseen
kelpaa tavallinen suola, samoin pa- :
r i kolme ruokalusikallista etikkaa. v
Pohjaanpalanut alumiinikattila |
puhdistuu, kiin siinä keittää sipulia <
vähässä vedessä, joten suotta ka.ar ,
pia ja rasittaa itseäänT
Sellaista ^e on perheenemännän- i
k i n homma nykyisin, kaikkeen kons- ;
tin keksii, ellei sitä ole jo enemmin J
keksinyt joku toinen nerokas per«
beenäiti.
L E G E N D A A R I S E T
P U O L U S T A J A T
Neuvostojoukot kävivät puolus­tustaistelua
itse kaupungissa talo
talolta, jopa kerros kerrokseltakin. |
Sotilaat suorittivat 'legendaarisia'
sankaritekoja eikä siviiliväestö jää­nyt
heistä jälkeen. Oli päiviä, jol­loin
saksalaisten pommikoneet suo­rittivat
jopa 2,000 hyökkäystä kau­punkia
vastaan. Stalingrad näytti jo
pelkkiltä raunioilta, mutta nämä
rauniot kuiten)cin elivät. Asuintalo
suuren myllylaitoksen lähellä
'Tammikuun 9 päivän t o r i l l a " oli
vain ammusten repimiä seiniä„ mut­ta
58 päivää se pysyi linnoituksena.
Nykyään Novgorodissa työnjohtaja­na
toimiva Jakov PavlOv sai eräänä
pkivSnä tehtäväkseen ottaa raken­nuksen
kolmen miehen avulla hal­tuunsa.
Se tapahtui ja seuraavana
päivänä nämä näljä saivat täyden­nykseksi-
15 miestä. 19 miehen Iin-hoitus
oli^Vain 80 metrin päässä
saksalaisilta ja nämä ampuivat
suorasuuntaustykeillä ja koneklvää^
reillä, tekivät kymmeniä hyökkäyk­siä,
mutta "Pavlovin talo" ei ollut
otettavissa. Myllystä joukkue oli
saanut jauhoja ja niistä räiskäleitä»
valmistamalla ne pysyivät muonas­sa
kaikki ne 58 päivää j a yötä. jot­ka
'Pavlovin talosta" taisteltiin.
Neuvostojoukkojen aloittaessa väs-tahyökkäyksensä
Pavlovin joukkue
l i i t t y i mukan. Heidän "linnoituksen­s
a " ympäristö o l i täynnä kaatuneita
saksalaisia sotilaita ja upseereita.
Pari viikkoa sitten Pavlov muis­teli
Stalingradin päiviä, ja-kun ky­symys
tuli hänen erinomaisista so-tilaskyvyistään,
sanoi Pavlov joutu-
Tptuus ei pala tulessakaan
Allekirjoittanut lukeutuu n i i h in
"vanhanaikaisiin" ihmisiin, jotka
uskovat, että sanomalehden yksi pe­rustehtävä
ön totuuden etsiminen ja
sen puolustaminen kaikissa tilan­teissa.
On katsottava -totuutta suoraan
vasten kasvoja: sellaisissa'suurissa
asioissa kuin esim. sotaa j a rauhaa
koskevissa kysymyksissä.
On katsottava toluu tta suoraan
Alasten kasvoja kaikkein .vähäpätöi-^
simmässäkin asioissa, alkaat ne sit*^
ten kielteisiä tai myönteisiä kysy­myksiä.
Tämä ei tietenkään kiellä sitä,
että parhaalla tahdollalcin- sarkoina-'
lehti voi joutua jossakin aisikskä'in-'
himillisen tiedon ' rajoittiineisiiu
den, hai-hauttavien tietojen tai vii*
helaskelman vuoksi pois totuuden
kaidalta j a kivikkoiselta tieltä.
On kuitenkin suuri ero ns. "re­hellisellä"
virheellä, jota voi sattua
kenelle tahansa, j a tarkoituksellisen
vääristelyn välillä.
Ottakaamme' viimeksimainitusta
yksi käytännöllinen esimerkki:
A P n Varsovan uutistiedonChel-mik.
2 p.) mukaan Puolan rooma­laiskatolisen
kirkon kardinaali Ste­fan
VVyszynski oli edellisenä päivä­nä
kieltänyt suurin otsikoin tällä
mantereella levitetyn uiitisUedon;
jonka mukaan kardinaali' o l i muka
sanonut, että Puolan kirkko joutuu
viemään ^ "tasapainotaiturin" osaa
hänen ja pääministeri Gomulkan
välisessä voimain l^oitoksessa.
Tällaisen meriselityksen julkaisi
alimperin viikko sitten lauantaina,
Saturddy Evening Post mutta kar­dinaali
Wysiynski sanoi julkaise­massaan
lausunnossa^ - että hän ei
ole antanut millekään amerikkalals-jiilkaisun
^>Jff»)j^i|\^ja^^,j5<^a^
ta lausuntoa. * ' ' * ' ' "
Mainittu lehti julkaisi kuitenkin
puolestaan' uudfep ,ta'Q^nö|?&" vj^t]^
en nytj että.tordinaaiiiÖK s
antanut' I>ostin > kirjeenvaihtajalle
haastattelen jo toista vuotta gitteff
ekumeenisen kirkolliskokouksen ai­kana
Roomassa.
Toisin sanoen, lehti sanoo, että
'se tarjoili lukijakunnalleen i toista
vuotta vanhaa, "uudelleen lämmi­tettyä
keittoa. J a sitten lehti sanoo:
"Meidän kertomuksemme kardi­naali'VVyszynkistäpaikkapsa
pitävä
ja me seisomme sen takana. Kuka
tahansa,/joka tuntee- Puofen poliit­tista
tilannetta, ymmärtää helposti
tämän kieilt>n."
Siis. huolimatta siitä, mitä kardi­naali
Wyszynsi sanoo tai kirjoittaa
se on kuitenkin "yihmSrretiävS"
toisin päin Puolassa v^lii^evan "po­liittisen
. tilanteen" takia!.
• On sekin sananselitystä.^
• Mutta .pelkkä sattuma .se ei kui­tenkaan
öie, sillä valhieestaja vää,-.
ristetystä on tullut valtaluokan yksi
jokapäiväinen ase. Qn tultu siihen
että sanomalehtimiehet opetetaan
kellokkaiden toimesta että "objek­tiivinen
totuus" on vain "myytti",
etta' tosiasian selostaminen tosiasia­na,
ei ole enää riittävä, ja että
objektiivisen totuuden asemesta
vaaditaan sanomalehtimiehiltä vai
lan jotakin muuta.
Pöydällämme on suuren päivä­lehden,
Montreal Daily Starin tam
mikUun 30 pn numerosta saksittu
Leikkele, niissä Andrew Salwyn-ni-ihinen
kirjeenvaihtaja tiedoittaa
meille seuraavaa:
"Canadian Catholic review Chris
tian Communicationin toimittaja
sanoi eilen i l l a l l a , ettäjiykyaikainen
'objektiivisuus' uutisten käsittelys
sä ei aina anna totuutta yleisölle.
Puhuen aiheesta 'Totuus ja journa­l
i s m i ' roomalaiskatolisten journalis
tien" suojelijan Francois-de-Salesin
juhlassa. Isä > J o h n W . Maule sa»
noi roomalaiskatolisille sanomaleh
ämiehille . . . Journalistien ta­voitteena
pitäisi olla totuus, eikä
uutinen itse.
" ' J o s mr Hrushtshev pitää har­haanjohtavan
puheen ja journalis­tit
kertoisivat objektiivisesti hänen
puheestaan, uutinen sellaisenaan
olisi tosiperäinen, mutta yleisö tu­l
i s i kuitenkin harhautetuksi.
' " E i ole kysymys siitä, että kerro­taan
yleisölle, kuka sanoi mitäkin;
miasä se ön sanottu, mitä samottiin,
miksi janottiin j a miten, jos • jour­nalistit
haluavat yleisön saavan to­tuuden.
,
^Objektiivisuus on tosiasiassa
myytti,' hän lisäsi . . .
'' 'Voidaan vedota puolueettomuus
teen uutisten välityksesä, mutta on
fyysillisesti mahdotonta olla puolu­eeton
tiedoittaessa tosiasioista^ j o i l ­la
saattaa olla melkoinen merkitys
ihmissielulle."
^"Isä Maule jatkoi: 'Olisi paljon
•parempi, että reportterit myön-
'tävät katsovansa tapahtumia vis­sin
poliittisen j a filosoofisen ka^ ,
somuksen pohjalla sen sijaan ctiä^
tekeytyvät harhauttavasti: puolu­eettomiksi',
".
i Lyhyesti sanoen Isä Maule opet­taa
roomalaiskatolisia journaliste­ja
selittämään asioita ja tapahtu­mia
jotenkin samaan tapaan kuin
Sielunvihollisen sanotaan selittävän
Raamattua — omien maailmankat-äomustensa
perusteella.
' E l i , vaikka Puolan kardinaali
Wyszynski sanoo, ettei hän ole. an­tanut
mitään lausuntoa kirkkonsa
"tasapainotaiteilusta" Gomulkan
kanssa käymänsä voimienkoetuksen
johdosta. Isä Maulen neuvoja seu­raavat
" j o u r n a l i s t i t " voivat, kuiten­k
i n selittää, että mitäs muutakaan
voidaan kardinaalilta odottaa kun
huomioidaan "Puolassa vallitseva
poliittinen tilanne".
Sillä' j a samantapaisilla perusteil­lä
voidaan tietenkin sanoa, että k uh
Hrushtshev pitää puheen, niin sitö ;
ei. i ^ i d a objektiivisesti tiedoittaa
lukijakunnalle, koska hänen puhct-taait^
pn käsiteltävä vissien poliittis^ :
tepsiä' filosofisten käsitteiden pe-' '
histeella! '.
Sellaista on perusolemukseltaan
Suuren Rahan lehtien totuuden
kaihtaminen. -—Känsäkoura.