Vapaus, July 14, 1970

              Sivu 2 Tiistai, helinälle 14 p. — Tuesday, July, 14, 1970
VAPAUS
<i:iäfe:RTy>,
'Bdllnr: Wi äkiuiihtt „ ,
TeleplkiDi»: Offloa eoid
PidifMied tffitoe veeUy: Toasdacps «aid Ttransdava Iby VlapäiaB FiäiMUiig
INDEPENDENT L A B O R . O R G A N ^
OP PtNNISH CAjf<IADIAN8
.BataSiiSbed IR»?, 1^7. ^
674-42M
eeooiid bfiaea 1 ^ IfegtetrbNtei Niftntar 1078
' CANADIAN LANGUAGL HRM.?
_
Oainadassa: 1 vk. 110.00, 6 Idc; $9.fl9
3 kk. $3X0
.78
Mr. Kieräm pitaidl erottaa
E i ole epäilystfikSto auta, etteikö Eric: ole ensisijai­sesti
vastuussa siitä kaaosmaisesta tiläflteeöta mikä Canadan pp$-
titoimistossa nyt vallitset, j a minkä selvittSlnisfeti asemesta liitto­hallituksen
toimesta on ryhdytty kerrassaan tuomittaviea sulku­jen
järjestämiseen kohtuullisia vaatimuMa eaittfivifen j a selvästi
alipalkattujen pbstityöläisten polvilleeA saattamiseksi.
Postimestari Kierans r - joka ^ t t ä ä käsitellä ihmisiä j a i n -.
himilliisiä ongelmia samalla tavalla mitä hän on miljonäärinä tot­tunut
käsittelemään Montrealin osakepofsöin liikeasioita — on se
sama mies, joka on ensisijaisfesti vastuussa myös Canadan kaik­kien
pikkulehtien talousaseman vaikeuttamisesta postimaksujen
huimien korotusten muodossa. Monet canadalaiset ovat jo menet­täneet
haluamansa sanomalehden jä julkaisun näiden postimaksu-,
jen korotusten johdosta. Monet lehdet ovat joutuneet samasta.
syystä harventamaan ilmestymistään. Sanalla sanoen postimestari
Kierans on supistanut canadalaistte sanavapautta j a supistanut
sitä niin, että samalla kertaa kun canadalaislehtien postimaksuja
' ön korotettu, sellaiset miljoonalevikin omaavat ulkomaiset julkai­sut
kuiri Time j a Readers Digfest saavat edelleen nauttia alhai­sista
postimaksuista Canadan veronmaksajain suorittaessa luon­nollisesti
siitä maksun. Me kaikin maksamme korkeata hintaa mr
Kieransin tuomittavista tempauksista.
Sanotaan, että "matkiminen ön imartelua". Tältä pohjalta
katsoen voidaan todeta^ että Kieransin johtaman postihallinnon
nyt aloittamat rkiertävätsiilut" edustavat äsiälUöeöti puhuen tun­nustusta
siitä; että postityöläisten taistelutaktiikka oikeutettujen
vaatimusten puolesta on saavuttanut önufen yleisön hJrvTäksjnhisen
j a kannatuksen. Näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan hallituksen
sulkujen järjestämisen kohdalta. HuoUmiitta millä nimellä posti-asiaimninisteri
Kierans näitä otteitaan jäf^^tlS, canädalaiöet
yleensä pitävät niitä epäoikeutettuina sulkuina alipalkattujen pos­tityöläisten
taivuttamiseksi.
Mr. Kierana on avoimesti viitannut siihen, että postin epänor­maalisesta
kuljetuksesta kärsivien kanadalaisten tulisi muka nous­ta
postityöläisiä vastaan. Tämä on "unehna kesästä, jota ei kos­kaan
tule". Canadalaiset ovat luonnollisesti harmeissaan ja suutuk-sissaan
postipalvelun kehnoudesta j a kaaostilasta, mutta pitävät
valtaosalta hallitusta j a erikoisesti mr;Kieransia'. siitä vastuussa.
Parempi olisi kansallisetujen* kannalta, kun hallitus vapaut­taisi
ilman muuta mr Kieransin nykyisestä tehtävästään, mihin
hän ei ilmeisestikään sovellu, luopuisi kestämättömäksi osoittau­tuneesta
palkkapolitiikastaan j a ryhtyisi rehdissä-mielesaä neu­vottelemaan
postityöläisten kanssa uudesta työehtosot>imuksesta.
Lisää taloudellisia jobinpostia
. Kukaan, joko suuremmasta tai pianemmästä kasvitarhastaan
tai kukkapenkistään pitävä henkilö ei halua rikkaruohoja vaivoik­seen.
Päinvastoin yritetään estää j a mikäli niitä kuitenkin kaavaa,
ne kitketään nopeaati pois. Näin jokapäiväisessä kansan elämässä.
Suorastaan vihamielisenä j a kerrassaan tuomittavana tekona p i ­dettäisiin
sitä, jos kasvimaillenune tai kukkapenkeillemme kylvet­täisiin
ehdoin tahdoin rikkaruohojen siementä.
Tämäntapaiset katsomukset pätevät myös kansallisessa talous­elämässämme,
k e kaikin olemme nähneet j a kokeneet sen tosi­asian,
että työttömyys eduataa talouselämässämme niitä rikka­ruohoja,
jotka estävät talouden normaalisen kehityksen j a kas-vim.
Tosiasiassa työttömyys on sellaista "rikkaruohoa" mikä kas­vaa
sitä helpommin ja laajemmin, mitä suuremman jalansijan se
saa. Jokainen työttömäksi joutuva henkilö menettää parhaimmas­sakin
tapauksessa osan ostovoimastaan, mikä väiientää kysyntää
j a lisää tavarain "ylituotantoa", mikä puolestaan aiheuttaa lisää
työstä erottamisia, ij,
Tämä kirottu noidanympyrä on saanut viimeaikoina suuren
jalansijan, j a mikä pahinta, pääministeri Trudeau j a hänert halli­tuksensa
kehittävät j a laajentavat tarkoituksellisesti työttömyys­tilannetta.
Toisin sanoen nykyinen hallituksemme kylvää ehdoin
tahdoin rikkaruohojen siemeniä kansalliseen talouselämäämme.
' Tätä mielettömyyttä puolustellaan sillä, että inflaation vas-tutaminen
vaatii sitä. Tosiasia on tietenkin tässäkin tarua kum­mempi.
Canadassa nyt vallitseva inflaatiokierre ei ole vallan niin
paha, miksi sitä kuvataan. Monet edistykselliset talousmiehet ovat
sitä mieltä, että jos on valittava kahdesta pahasta, nykyisestä i n ­flaatiosta
tai_ alati pahenevasta työttömyystilanteesta, silloin p i ­täisi
valita pienin paha, "kontrolibitu" inflaatio.
Mikäli on puhe meidän Mdestämme, me Baluaiaimme nähdä,
olosuhteen, missä ei ole sen paremmin inflaatioa kuin työttömyyt­täkään.
Se on täysin mahdoUifaön Ja siis reailhen tavoite.
Mutta inflaatiosta puhufeh on öyytä niuiataai että aa oh suu­relta
osalta "tuotettu iThdysvalloistä", missä inflaation aiheutta­jana
on ennenkaikkea hyökkäävä_ulköpolitiikka suurine sotaku-luineen,
ennenkaikkea Vietnamin sodan aiheuttamine menoineen
Inflaation kotimaisena aiheuttajana on harvalukuisten mono­polien
mielivaltainbn hihtojfeh korotuattöUtiikka; He korottavat
hintoja jatkuvasti, Ja kuteh auuryhtlöiden tilikataauksiata näkyy,
tästä "taivasta kattona" pitäväatä lliritäpK)(litiikasta hytyövät voit­tojen
jättiläismäisen kaaviin xäuodosea upporikkaat omistajapiirit
Selvää on, että tällaisessa tilanteessa ei voida inflaatioa l o -
pettaa, eikä edes hidastuttaa pääministeri Trudeaun ohjelmalla,
mikä ei koake hintoihih eikä voittoihin vaan vähentää väeatön
ostokykyä Ja lisää Jatkuvasti. työttömieii armeijaa. Inflaation
parantämiäeh aaehibsta tftllalileli nlukkhuä- ja työttötadyyadhjeUna
aiheuttaa tilahtefen, niiösä meillä ön aaiiddnäikkiibeati jatkuva i n ­flaatiokierre
j a paheneva työttömyys.
Käytännöllisesti katsoen tällainen ohjelma antaa meille seu­raavanlaisia
uuUatietoJa (CP :n Torontoa uutisesta heinäk. 4 p.)
; v ^ Abitibi Paper Co. LAd. vEhedtää 10 pitnsenttia 300 henkeä
käaittävästä i valkokÄUluaitälvfeluttkubhaitban Törötktosaa tähiHA
vuoden loppyun mennessä . . .
Eiiglannin taloudelle
: p i l i i l l $ i i i i l i i i^
Ruotsin suurimman l i l k ^ a i i y i i toisaalta jlteäihin vSltteet, joiden
jMaja-Vore^ lausui .vii­me
vuoden lopussa eräässä haastat­telussani
mth.: "Englannifi pUfäiiih
VahViUi&en ei Vielä meiitUs^ sa­nottavia,
emmekä myöskään tiedä,
miten 'pysyväksi tämä tilanne muo-d
i ^ u . .EaiglanU on tatoiiddllseh
keiitjfkS^ suhteen edelte«i stagnaa
tiÖn ; .(f^Säitymisen) uhkaama".
Jrfitaja Browaldh tietää mitä on
"big 1)Usiiiä§" l a niidpS hätien sa
noillaan oli painoa, joka tällä* het-keiiä
pitää paikkansa ehkä violfi
ehenimän kuin miltä tilanne näytti
än^ahnin osalta • lausunnon anta-oii^
ietkellä:
Pinitd kaväisikin vuodenvaihtees­sa
hiukan yli virallisen dollarikUrä^
sln (1 puntä oa 2.40 USA:n dolla­ria);
mutta on. sittemmm laskenut
jä |»y^yt \vu-allisen keski-kurssin
alapuofeUa. Tämä ei mericitse sitS^
että punta juuri täUä hetkellä olisi
lAis^än vaaravyöhykkeeissä. Mutta
junta' ei ole myöädtään niin vahva
tuin ent. päämmisteri Wilson ehti
jullstella enemmän tai vähemmän
osiäsioihin pä-ustuvan maksutaseen
laranemisen pohjalta.' PääministOri
leatti; peloitteli vaalikampanjan ai­tana,
eitSi labourin voittaessa Bng-antia
uhkaa uusi vakava taloudelli­nen
kriisi inflaation laukatessa ja
uotannon lamautuessa. Tuloksena
on paisuva työttömyys ja punnan
toinen devalvointi.
Heathin väitteissä, olivatpa ne
miten propagandistiksi tarkoitettu­ja
tahansa, oU vahva perä. Mutta
KIRJEITÄ
mukaasikaikki-em: löysit - ja Pihkat
olisi torjuttavissa konservatiivien
voitiie8sai>eiV8t m suinkggfl 1ilf<
kosSä kuulutettuja toiiäsioita. Im
skrikUvlt, pääffilnMäi Healfi. jä
vcLDlS^fi tilisi fliiäll§§iniinisteri MäH
Lcoä hpa§;vat vaalitalSielun dlkäiia
— ii io paljon mm smäa f-säattaa
Englannin taloudelliset asiat
"oikeiUe raitelUfe" iä ttufefeii kil6VU=
vauhtiin. Ensinimfibiiifi täihH^^itei-nä
luvattiin erityisesti verojen hel­potuksia.
,
Uusi konservatiivinen hallitus ei
ehtinyt olla kunnolla kuin viikon
vierran vallassa, kun finanssiminis­teri
MaoLeod ilmoitti, että verojen
alennuksiin ei äuii&aan aiota fyör
nätä: Kysymyksessä oU lähiönä rii.
^'palkkapussiveron" poistarilUieÄ jä
välittömien verojen alentaminen.
Eiisih Ob tutkittava yleinen talou-:
dellinen tilanne. Tämä saattaa vie­dä
viikkoja ja jopa kutifeäiisia. 1 ^
simmäiseksi on tarkistettava ^111-
sen flfiäns^mihi^ri Jeii^chsin vii­me
maalisktiinen ylioptimlstihen
budjetti ja sen pohjana ollut, talou­den
kasviilaskelhia;
*Jo nyt" on todettu, että viithe vuo­den
viimeisen ja kuluvan vuoden en­simmäisen
neljänneksen aikana
kansantuote ei kasvanut olleidiaan
Ja toisen neljänneksen eli buhti-^
kesäkuun kasvu oli niin pieni, että
sekin . merkitsi mUtei täydellistä
stagnaatiota. Kuinka joM. Browaldh
Kuuban fabus
JS
LIIAN YKSIOIKOISTA
Olen yleispiirtein Vapauden
kannalla siinä, että palkankoro­tusten
kuuden prosentin kattora-ja
on liian alhainen postityöläis-t^
ri ja yleensä, ns. "keskinker­taisen"
teollisuustyöläisen koh­dalta,
joiden vuosiansio on siinä
$5|000 paikkeilla.
Kun omakotitaloa ei pysty
henkilö hankkimaan alle $9,000
vuosituloa (ei saa nimittäin edes
hallituksen takaamaa kiinnitys­lainaa
liian pienten tulojensa
vuoksi) niin 6 prosentin korotus
on silloin aivan liian pieni. E i ­hän
se anna muuta kuin $250
vuotuisen lisätulon henkilölle j o l ­la
on $5,000 ansiot.
Mutta 6 prosentin raja on myös
aivan liian korkea esimerkiksi
parlamentin j a hallituksen jäse­nille.
Jos parlamentin jäsenille
tahdotaan palkkaa korottaa, niin
siihen riittää varmasti 2 prosen­tin
raja, minkä perusteella he
saisivat $18,000 vuosituloonsa
$360 lisätulon. Hallitusministe-reille,
joiden vuosipalkka ilman
reunaetuja on siinä $35,000 paik­keilla,
riittäisi, mikäli heillekin
palkankorotus halutaan antaa, 1
prosentin korotus, mistä he saisi­vat
$350 lisätuloa vuodessa^
Palkankorotusten 6 prosentin
kattoraja-ohje on siis liian alhai­nen
työläisille, mutta samalla l i i ­an
korkea postiministeri Kierans-ille
j a hänen kaltaisilleen. Tässä­kään
asiassa ei pidä toimituksen
omaksua liian suoraviivaista asen
netta. — Teutori, Sudbury.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
John WuoIlet. Kirkland Lake,
Ont., täyttää sunnuntaina, hei­näkuun
19 päivänä 80 vuotta.
Eero Wirtanen, Thunder Bay
" P " Ont, täyttää sunnuntaina
heinäkuun 19 päivänä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tut-tavain
onnentoivotuksiin.
sanoikaan vHme joulukuussa? Juuri
neljä päivää ennen vaaleja julkaistu
toukokuim kauppatase osoitti "yllätä
tänen" 31 miljoonan punnan vajaus­ta.
Ei voi välttyä vaikutehnasta^ et­tä
vuoden edellisien kuidcansien yli­jäämäiset
taseet olivat manipuloitu­ja.
Ja miten on laita maksutaseen
ylijäämän kanssa, kunhan Mao­Leod
on sitä jonkin viikon tarkan-min
seutonut?
MacLeod ei voi mennä mihinkään
verohelpotuksiin ellei hän supista
valtion menoja tai hanki tuloja
muualta. Mitä menojen supistuksiin
tulee, niin MacLeodin mahdollisuu­det
ovat sangen rajoitetut. Päin­vastoin/
kuten ikneiseltä näyttää,
menot kasvavat, kun Hethin hallitus
lyhtyy paisuttelemaan Englannin
varusteluja. Uusia "varmoja tulo­lähteitä"
Heathin hallituksen tois­taiseksi
ihnenneiden aikeiden pe­rusteella
ei saada kuin YK:n kiel­tämän
aseiden nmnnin uudelleen
aloittamisesta Eteiä-AIrikkaan. Ja
lisäämällä aseiden myyntiä muual­lekin.
Uudistetuilla asekaupoilla
Etelä-Afrikkaan saattaa taas olla
kauaskantoisia seurätdcsia koko Af­rikassa
ja laajalti kOfandni^a
maaihnassa — jopa itse Englannis­sakin.
Libra. (KU)
Maidon tuontia
London, Ont. — Liittovaltion
maatalousministeri H. A . Olson
sanoi täällä lauantaina, että hal­litus
tulee asettamaan maidon
tuonnin (ulkomailta) Import E x ­port
lain alaisuuteen.
Farmarien kansallisen unionin
(NFU) noin 150 jäsentä oli ke­säkuun
24 pnä mielenosoitusvah-dissa
Borden Company Ltdcin
meijerin edustalla IngersoUissa,
Ontariossa. Mr. Olson sanoi, et­tei
tämä ole Välittömästi aiheut­tanut
hänen ehdottamansa lain
suunnittelua.
Farmarit, jotka menivät mai­nitun
yhtiön laitokselle, kaatoivat
pussittain "Tuotettu Irlandissa"
leimalla varustettua kokomaitoa
maahan, hostattaen siten koko
maakuntaa käsittäneen boikotti-kampanjan
Bordenin kauppapoli­tiikkaa
vastaan.
tim|)inipl4:äi^h halOmtin ytidkf
ai Kuuban metsäpintarala pieneni
1800»luvulta vuoteen 1059 men­nessä
kymmenestä; miljoonasta
^tlbmlömi fiiiljoonatö msm
Hin. Vdifihkumoulkagh JSi&^n
kuubalaiset 6vat rMyri^
bokkaläiin jnetaänViljeiytöliiiieii';
piteisiifi' iai:^taen , y l i , m mii-'
JoÖÖääiHlUfitairitä. J^lnar.lijB3 Rktti
pia^unnassa on myiJa aloitettu
teknologisen laitoksen rakennuö-;
työt. Oppilaitoksessa tulee räkefa
hiistOiden v^tydyä, ot)iskeiezriaan
1200 opiskelijaa jotka valmistu­vat
metsätekniköiksi.
Kuuba tulee tänä vuonna tuot-:
tamaan hoin seitsemännen osan
koko maailman aokerituotähnosta
Jrlitfeftyään jo entisen ennäijk-aeiisä
sekä kahdeksan miljoonan
töhnin rajan. Raakaan teollisuhr
den konepajoilla Camagueyn käii-pungis&
a tUbtetaan' khluvan yuo-"
deh äikaflä 2000 JiölytyölaitÄtä
kasvinsuojeluaineiden letittämis­tä
varten sokerlhiokOviljelmille.
Kasviiisuojeluaineita pystytään
myös entistä" enemmän levittä-ihääh
kahviviljelmille. Riisivilje-lysten
laajentamiseksi on tehty
ankarasti työtä. Viime vuoden
keväällä istutettujen alueiden
sato onkin ylittänyt runsaasti VUo
den 1967:n ja 1968:nBadon.
Toukoltuussa vihittiin Baya-mossa
riisiviljelmän työläisten
käyttöön asutusalue, joka sai n i ­mekseen
Vado del Yeso. Vasta-rakennettu
kylä edustaa moder­nia
kuubalaista yhdyskuntasuun-riitteiua.
Maatyöläisten 3—4:n
huoneen asunnot ovat valmiiksi
sisustetut j a heille on.myös lahr
jöitettu erilaisia taloudenhoidossa
tarvittavia välineitä. Ympäröiväl­lä
riisiviljelmällä tuotetaaii enem-rtiäri
riisiä kuin mitä aikaisem­min
tuotettiin koko maassa.
Mitä mmit sai&ovat
mum'-'
11 KUO|nTT/lVJA, V A I K O . KEgKITYSLEIRILÄISIÄ? o. , . .;
, > Löntop, VBtkpnslämtu^ Spftc^, AgnmXs^moQ, .^Sjjotkut,i.
ihxhisH pmsiMnUin^ssä^irerk^äB:}^^^^ pöi^t (sigarate^:.,
and discarded) Yhdyskunnasta . . ' ' ' . 1 .T
^ätoi: rjUeMän ybteiskunuassauime tm HunhiäMka'^
pitäisi eristää f a'panna pois. Minun mielestäni liberaalisen • yb-'
teimmm ^^Hmi: tifyumuksemimtitktaärtm. käim immt\
Zdp-miifbonaima Upnsasta v0i^iutäikda tuotiävaisik^i^ämiair
M / n reatin^mii^i että asiä ei äk näin .
Meillä tulee äiM^Btemaan ^iitia Saiärä ^ilöitä, mtadäe saa- '
miusten hUm m tmä& ok m&t bmk.tOpeutia :^ r
,UP|n uutistieto hehiäk. 2 p.
Smolhers veljesten uusi
lie hdonalainen^' tuleminen
Laajaa kadsahsiiosiöta naiitti-iieet
Sinbthefa-feljeksei' (^dih-^
ivB Brothers), jdtka potkittiin
jokin aika sitten "liian radikaalei-läf'
poia t^leVi^bruuduata, tftle-vät
kesilkäud§k&i '^etddfiälalsUui
dkh" i)eruateella §sille uuden tufi-nin
kestävän kömgäiä-Värietee-ohjelman
esittäjinä.
Ensimmäisestä esityksestä pu­huen
Tom Smothers ilmaisi pel­konsa
sanomalla: "Te voitte sa­noa
sitä Smothers veljesten "cop-pihg
out" ehdonalaiselisi kesäoh­jelma-
tunniksi.
"Se tulee olemaan lievä ja
hauska.
"Meitä manataan Joö teemme
jotakin j a jos emme tee mitään.
Jos emme saä lainkaan pufaiata
meitä isketään J a jos puraisemme
vähän, silloin kääntyvät kaikki
meitä vastaan . . .
"Mo' eihme vtd sarioa mitään;
He eivät halua jännittää ketään.
Neljä ihihiätä lukee kaikki (näyt­telijäin)
osat.
"Minä ajattelin, että voin jär­jestää
näytöksen näissä olosuh­teissa,
mutta se on vaikeampaa
$ojuz-9:n lennon aikana ei riidelly
Moskova. — Sojuz-9:n miehistö
kesti odotettua parenunin lennon olo
suhteet. Tähän ovat luultavasti vai­kuttaneet
ihelko olennaisesti^ muu­tokset
lennon valmennusmenetel-missä
sekä myös muutamat ohjel-raamuutOkset.
Fyysisillä harjoituk­silla
sekä aluksessa olleella erikoi­sella
harjoitustelineellä oli myöntei-rien
merkitys, kertoi eräs Sojuz-9:n
lennort lääketieteellisen ohjelman
johtajista Pravdalle.
Andrian Nikolajev on rauhallinen
ja tasapainoinen. Vitali Sevastjanov
on puolestaan tunnepitoisempi. He
ovat luonteeltaan ja temperamentil­taan
aivan erilaisia. E i oltu täysin
varmoja, kuinka he sopeutuvat yh­teen
avaruudessa. Tunteiden jännit­tyessä
lennon aikana nämä erot oli­sivat
timtuneet. Voitiin epäillä ja
kiistellä siitä oliko aiheelUsta sijoit­taa
alukseen "toistensa vastakoh­tia''.
Miehistö kuitenkin auttoi tiede­miehiä.
NHcola^ ja Sevastjanov «i-vät
halunneet muita miehistörat-kaisuja.
Heklän s<^uisa koUdctiivi-suutensa
säilyi koko ajan, kertoi tie­demies.
Eräät asiantuntijat arvelivat, et­tä
lennon loppuvaiheessa syntyy
mahdollisesti pieniä ristirittoja. Y li
kaksivlMoinen oleskelu samassa
kuin iuullttkaan.
Teltoiöverkosto (ABC) ha­ltiaa
mbldäh tavoittelevan nUoriä
ihmisiä paljolla hölynpölyllä^ >.
Heidafl (fiuortefi) saavutttunis&B
61 taivitaäfa sitöiitumista."
r T o A Smotheräln veli Dick- Joka
v^fe tööippöliti öäaa, iäiutlÄ öfr liy*
vin älykäs, sanoi puolestaan:
" M i n ä en ole radikaali. Olen
maltillinen (modOrate) kissa hy-vih
konservatiivisessa laitököessa
(televisionsa), vasta nyt minjiöta
on tuiliit konseirvatiivinen kissa
konsehrätiivisessa laitoksessa^' >
"Miksi television pitää öllä äa-iflahiaiaesti
tasapäisen (keäkib-kertaisen)
'laitoksen kauttaal­taan?
Mimin- Mijailljäni Hrjöit-•
tavaa alasi kirjoittavat lahneäati ^
näytökseen siksi kun he bletta^,
vat} että Voimakkaampaa sanott-taa
ei hyväksytä. < ^ -
Tom oli tyytymätön jo valmis­tettuun
ensimmäiseen näytök­seen
sanoen, että o l i vaikea koota
hyvää esitysryhmää, puolitoista-.
vuotisen poissaolon jälkeen;
Smothers veljesten edessä on
kahdeksan tärkeätä keskiviikko­illan
ohjelmaa. Jos komediaryh-mä,
joka haluaa sanoa jotakm lai­toksessa
(televisiossa) mikä : ei
halua sanoa mitään, oppii joten­kin
keinon miten se voi käsitellä
ABCrta, se voi palata takaisin
keskitalven varietee-ohjelmalla. *
Jos A B C tai Tom j a Dick tai
A B C : n verkoston jäsenet tulevat
liian jännittyneiksi, Smothers vei- >
jeksillä ei tule olemaan edes
"cop-out" tuntia j a tejevisiöata
tulee entiätäldn säyseämpi mi­käli
se on mahdollista, -v
Kaircmi leihti^ta
IsraeSin esittämät väitteet
Kairo. —Puolivu-allinen lehti AI
Ahram kumosi tiistaina Israelin ai­kaisemmin
esittämän väitöksen, et­tä
neuvostoliittolaiset dijus^)esia-listit
ovat olleet Suezin kanava-alueella
osallisina israehlaisten hä­vittäjäkoneiden
alas ampumisessa.
Mainittu lehti pitää sitä Israelin
hallituksen yrityksenä oikeuttaa
kansalaistensa sibnissä viimeaikai­set
lentomenetyksensa,
"Israel nostattaa poliittista kohua
tietäen, että ainoastan Egyptin soti-laahenkilöitä
osallistuu ilmapuolus-tussysteemin
ylläpitoon", sanoo Mi-ti
osoittaen, että kerskailu Israelin
ehdottontasta ihnaherruudesta on
nyt muuttumassa.
huoneessa ei ole maan päälläkään
helppoa. Tällöin voi esiintyä ärty­neisyyttä
ja "räjähdyksiä", tode­taan
artikkelissa.
Valmentaessaan kosmonautteja
lentoa varten lääkärit varoittivat
tästä. Avaruusmiehille sanottiin:
"Lennon k^pupuolella saattaa i l ­metä
riitoja. Teidän ei pidä kuitenr
kaan ajatella, että riit^e on oh-jehnoitu
maassa Ja että niitä on pak­ko
olla. Mikäli riitoja ilmaantuu, ne
johtuvat ef^mi&avuBdesta ja väsy­myksestä.
MiUiän todellista syytä
riitelyyn teillä ei ole". Kaikkien fyy-dytyksdcsi
tässä asiassa erehdyttiin.
Lennon aikana ei syntyiiyl mitään
ristiriitoja.
Lento oli epätavallisen rasittava.
Tiedemiehet arvelevat, että se on
voinut aiheuttaa tavanomaista kor­keampaa
taituntaherkkyyttä. Kos­monautit
olivat pitkän ajan mikro-biofogisesti
melko jännittyneessä
ympäristössä. Ihminen tottuu oloi­hin
ja elunistön suojavarannot suun
tautuvat määrättyä mikrobiiyhmää
vastaan. Tämän jälkeen tavallisiin,
jokapäiväisim ok>ihm paluu saattaa
olla epämiellyttävä. Siksi asiaa-tuntijat
ovatkin turvautuneet karan-teeriin,
todetaan artikkelissa.
— Ehkä Liisa sanoo jonkin esi­merkin
sidesanoista!
— Liima.
Portugali m
siirtomaavalta
läimeii tuella
Länsi-Saksan, Yhdysvaltojen
j a Ranskan sotilaallinen apu v a i ­kuttaa
ratkaisevasti siiheui että
Portugali pystyy käymään sotaa
siirtomaitaan vastaan, sanottiin
kolmipäiväisen kansainväliaen
Portugalin siirtomaiden ka£äi6-^:
jen solidaariauuskonferenssin j u l ­kilausumassa.
Siinä todettiin'
edelleen, että Angolassa, Portu­galin
Guineassa j a Mozainbiqueä-sa
on yhä vounaasa pakkotyö,
työläisten pakkosiirto sekä maa­talouden
viljelyvero.
Naton suuresta avusta huoli-hiatta
Portugali ei enää pysty
valvomaan tilannetta, vaan etsii
sotilaallista j a aineellista tukea
Etelä-Afrikasta, todettiin Roo­massa
pidetyn konferenssin lau-'
sunnossa. Se päättyi kehotuk­seen
kaikille maille eristää Por-tugiali
poliittisesti.
Konferenssissa todettiin, että
Portugalin siirtomaakansojen-taistelun
menestymiseen on v a i ­kuttanut
voimakkaasti varsinkin
Afrikan j a sosialististen maiden
sekä kaikkien edistyksellisten
voimien antama tuk\.
PÄIVÄN PAKINA
International Harvester on va­pauttanut
Hamiltonissa noin 600
työläistä , . . Pilkington Glass of
Toronto on pakkolömauttanut 150
henkilöä . . .
Kaiken tähiän jälkeen kerro­taan,
että autojen myynti Cana­dassa
ja Yhdysvalloissa on kulu­van
vuoden ensimmäisen puolis­kon
aikana laskenut peräti 21-
prosehttisesti verrattuna samaan
aikaan edellisenä vuonna. Se tie-tilä
lisää työttöniyyttil ei vain
autoteollisuudessa vaan myös mo­nella
muulla autoteollisuutta pal­velevalla
alalla.
Tällaista jobinpostia talouselä­mämme
eri aloilta tulee jatku­vasti
hetitenä, jolloin piUlisi olla
kaikkein kiireellisin työaika —
kiitoa siitä , päUminiateri Tru­deaun
InflbbUoVafitäiaelle ohjel-malle,
mikä ei inflaatioa kierrettä
helpoila, vaan aiheuttaa työttö-
Ooodyear RuhUt M r Tofohtbn tefiläältä abissa 250 työiailstä, myyttii ja lisää köyhyytUi.
MITEN VARATON "SÄÄSTÄÄ
Ennen "vanhaan hyvään aikaan"
miltei kiistattomina totuuksina pi­detyt
katsomukset ovat saaneet ke­hityksen
ja tietoisuuden Usäänty-misen
vuoksi antaa tilaa "uusille
totuuksille".
todettu, että avaruuteen on lähetet­ty
paljon sellaista, mikä ei kos­inaan
tule alas — ei ainakaan tä­män
maapallomme pinnalle.
Yleisenä hokemana, jonkinlaise­na
"ikuisena totuutena", on myös
Emmb puhu nyt sellaisista suur- ollut väite, että "säästämällä pää-mullistuksista
kuin eshnerkiksi Ga- see kuka tahansa rai^u kerrallaan
lileo Galilein t^auksesta. Hän jou­tui
silloisen ku-kon suvaitsematto­muuden
ok)suhteissa inkivisitio^
oikeudessa peruuttamaan oppinsa
aurinkoklaslreisestä jädestehnäis-tä,
jonka muOcaan maa kiertää au-nousemaan
taloudellisesti vauraa­seen
asemaan".
Mutia totuus näyttää tassäkih ta­rua
ktimmemmalta, ettemme sa­noisi
"tununemmalta".
Syventymättä tässä yht^dessä
Kerrostalon onustaja saa vero-alenniiksia
korjauksista, mutta
omakotien omistajat ja~vuokralal-set
eivät tällaista verdiuojennusta
saa.
Monissa yhden tai kahden teolli­suusalan
keskuksissa voidaan to­deta,
että visseissä, aina autta­maan
valmiina olevissa loetjukau-poissa
011 "UllpäivHnii" korkOam-ja
muita välineitä, vaikka Unnat
sattuvat juuri silk>in olemaan km^
keunmiUaan.
Köyhimmät ihmiset joutuvat os­tamaan
laadultaan heikkoa, eli hai.
paa tavaraa, jonka käytiö tulee
Ic^pUjen lotniksi laatutavardta
kallihnmt*si.
Köyhillä ei ole varaa (eikä va-rastohni^
aiktoja) säästää suurem
miasa mäSrin Ostokda tehdeh: E i
ole "varaa" (tai poMaä) otitaa
sahokaamme i^ari doUai-ia niäsa-vaa
perunasäkkiä, ja nihi ön Os­tettava
paljon kalliimpia, p^hmbi'
ta iriuutama pauna keriralla. Muitta
pia hMtoja kiiih viikon thoina päl- aloilta saataisiin vielä räik^mpiS
vlfaä, jööoiti Ort VetOöumerölha eri^ fesbnertdtejä.
rinkoa eikä päinvastoin kuten ail- päteviksi osoittautuneisiin teorioi-loiscn
"totuuden" mukaan katsot
tiin. Galilein kerrottiin kuitenkin
mutisseen partaahsa heU "perään-tymistensä"
Jälkeen, että "se (maa)
Uikkuu sittenkin."
Me tiedämtaie, että kirkon inkivi-sitiooikeus
oU siUoin auttamatto­masti
yäärlfesä, ja Galilein sekä
häntä edeltäneen Kopernikuksen
katsomus oikeaa i
Myös pienemmissä asioissa näyt-tiivät
arvot ja totuudetkin muuttu­van.
hin, me ^dymnie Vain toista­maan
sen, miäcä m e kaikin tie­dämme;
mitä köyhempi OTi henkilö
sitä kalliimmfaksi tulee hänen elä­mänsä
stiditeellisesU ja absoluutti­sesti.
näisiä alennusmyyntejä jne.;
Kun on viikon muona ja muut
tarvikkeet kulutettu, niin tiUpäivä-nä
oh tova kih« Oatofetilk.
'Tämä tiedetään. TurRää to SiHbiB
mitilän "alennusmyyntejä" järjes­tää.
Joissakin tiHfiauksissa on sa-
KäikkeJsh kurjinta on eiftä se,
että köyhimmät ihmisel joubn^ät
liian useki turvautumaan kulutus-taVs^
akikiii ostoäsa Mottdkaiip^
tiadh ^ jä hiaksaifaadh 1ooti(tt
niin suuria korkoja, että se saa re-volvereinaan
heihivat maantiem-votkin
kateudesta punaisUcäi. '
i^ud itieiue sanotaan, että "köy-nottukprotettavJEUifcin
hintoja.
Varakkaammat ihmiset —. up­ottakaamme
jokapäiväisestä elU porikkaista puhumaltakaan — ei- hiett iittäisi säästä^ p a r a h t i as^
mästä joitakin esimerkkejä. Me ta- vät ole näin tiilkasU sidottuja " t i l i - mäahäa", siltofai on syytä tthilstää
vaUiaet pulliaiset joudumme mak- päivän o : ^ i l n ' \ He voivat ostaa yUäOIeVath liaäbi paljon
samaan kaikesta, mitä ostamme, esimerkiksi vaatteita, jatkiiieitäkhi, iliika ij^iiafa ihyli
kaikkein kaililmman "vähtttäishih- tai huonekaluja slUoln kun hlänat lailla ViiäVäi-alseh IcaUläi
lian" mukaan. Vähän paremmassa ovat ediiHiaemmat. ''Slik^!ll|ä^ tai l y l ^
asemassa oknrat, liikemiehet ja MuUa kun 8ösiaaIihuolloii(köy- ole kldcaan ^upporikkaaksi ^^^h
Meille vanhemmille opetettiin inuut, saavat lUkemieskumppanell- hyyd<mavustwkBch) vafiisäa oievh eikä t u l i , Rftkaukida oni k U t t u
mukutobia oUcssamme, ettil "haik- taan samoja tavaroHa alennusSiin- perhe saa kUyttöönsä l^jertöt Vä- ja kahhiltaafl firihSi8lrt^iöV*^t*li^
ki mikä menee ylös, tOlee myös nollia, toisinaan hiUtei tukkuhin- ränia, sen ori OAtUltaVi «lähtee^ vairt toisteö työn tiiloköatl»»
alas". Nykyaikana on kuitenkin »oiUa. vadtimUksei]! i h U K & M i Vaatteita XiiilsSfaMra.