Vapaus, March 25, 1961

              Sivu 2 Lauantaina, maalisk. 25 p. — Saturday, March 25, 1961
V A P A U S
(UBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadiafis. Es-tabllshed
Nov. 6, 1917. ^thorized
äs secönd class mail by^che Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thr^e weekly: Tue.sdays,
Thiusdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing C!ompany Ltd., at 100-102
EIrd St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4^4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. MalUng,
addre.s.s: Box 69^ Sudbury. Ontario.
Advertising rates upon applicatlon.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: I vk. 8.00 6. kk. 4.25
• • 3 Ick. 2 50
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Paasiaismietteita
.Lehtemme tämänpäiväisessä numerossa on useita erikoi-
- sia pääsiäisilmoituksTa. Ja kun pääsiäispyhien viettoori liit­tyy
meidän maassamme ~efottamattomana osana ns. "muoti-paraatit",
missä neitosilla, rouvilla ja miksei myos-miehisillä
miehillä on tilaisuus pukeutua uuteen kevätpukuun ja läh­teä
keväiselle iltapäiväkävelylle joko puistoon, tai kadulle,
niin me suosittelemme lukijoillemme tarvittavien välineiden
ja tavarain ostopaikoiksi juuri niitä liikketä, jotka lehdes­sämme
ilmoittavat ja siten osoittavat käytännöllistä halua
palvella lukijakuntaamme.
• . Tämä on sitäkin tärkeämpää kun muistamme kaksi seik­kaa:
Työväenlehdet, kuten Vapauskin, tarvitsevat ilmoitus­tuloja
toimintansa jatkamisen hyväksi. Toisaalta pikkuliik­keet^
jotka työväenlehdissä pääasiassa ilmoittavat, joutuvat
päivä päivältä yhä tiukempaan talousasemaan. Pikkuliikkei­tä
on Canadassa viimevuosina k n ollut "kannattamattomuu­den"
vuoksi sadoittain ja niiden toimintamahdollisuudet tu­levat
jatkuvasti huonommiksi.
Yhteinen etu puhuu siis voimakkaasti työläisten, farma-rien
ja pikkuliikeniiesten yhteistoiminnari' puolesta. Kaikista
pinnallisista -ilmiöistä huolimatta,.ja huomioiden vielä sen
tosiasian, että niiden välillä voi olla vissejä eturistiriitojakin,-
työläisten, farmarien ja pikkuliikemiesten taloudelliset ja so­siaaliset
edut. ovat pääpiirteissään samat. Työläisten tulisi
tietoisesti pyrkiä läheisiin liittosuhteisiin farmarien ja pikku­liikemiesten
kanssa, .ja yksi käytännöllinen toimenpide siinä
on se, että teemme ostoksemme niistä liikkeistä, jotka ilmoit­tavat
työväenlehdissä. ' ^.
Pääsiäinen on kristillisen kirkon juhla Jeesuksen ylös­nousemuksen
muistoksi. Sen yhteydessä, on myös kärsimisen
muistojuhla, pitkäperjantai. Kuten tiedämme, pääsiäinen on
ehkä vanhin kaikista kristillisistä juhlista; sitä on. vietetty
kenties jo 1:11a vuosisadalla tai ainakin toisella vuosisadalla.
Mutta pääsiäistä on juhlittu jo paljon aikaisemminkin.
Pääsiäinen on esimerkiksi juutalaisten suuri juhla Israelin
kansan Egyptistä lähtemisen muistoksi.
' Itämaiset' paimentolaisheimot ovat viettäneet pääsiäistä
jo ehkä vuosituhansia; ainakin monia vuosisatoja ennen mei­dän
ajanlaskumme alkua. Suomen kansan vanhojen katso­musten
mukaan oli pitkäperjantai ja lankalauantai vuoden
kaikkein "pahinta" aikaa, jolloin lentelivät kaikenlaiset noi­dat
varsiluutineen. Tavallisten noitien lisäksi oli pääsiäisen
aikaan liikkeellä myös kaikenlaiset trullit, pihkanokat ja
•muut — ja naapurin navetassa leikattiin pääsiäisen.aikana
villatukkoja ja nahanpalasia eläimistä ^ että voitaisiin suo­jella
omaa karjaa kaikkia vaaroja •vastaan.
. Siitä huolimatta, että pääsiäisjuhla ön kristin yksi :
vanhimmista, sen pitoajasta syntyi riita itä- ja länsimaisen
kirkon välillä toisen, 'vniosisadan keskivaiheilla. Edellinen
vietti pääsiäistä aina juutalaisten nisankuun 14 pnä, eli sa--
mana, päivänä jolloin oli juutalaisten ikivanha pääsiäinen;
jälkimmäinen taas sitä seuraavana sunnuntaina. Asia ratkaise:
tiin onnellisella tavalla Nikean kirkolliskokouksessa (v. 325)
siten, että päätettiin viettää pääsiäistä kevätpäiväntasausta
seuraavan täysikuun jälkeisenä sunnuntaina. Pääsiäisen aika
vaihtelee siten taivaallisen kuun mukaan, ollen aikaisintaan
maaliskuun 22 pnä ja viimeistään huhtikuun 26 pnä. Meillä
on siis tänä vuonna hyvin "aikainen" pääsiäinen.
. ! Kuten sanottu, pääsiäispyhien yhteydessä vietetään myös
kärsimyksen muistojuhlaa, pitkäperjantaita.
Tänä vuonna on meillä syytä todeta, että ihmisen kärsi­mysten
historia er ole vieläkään päättynyt. Miljoonia ihmi­siä
on vielä alituisen nälän, köyhyyden, puutteen ja estettä­vissä
olevien tautien aihelittaman piinan alaisena. Meillä
täällä rikkaassa' Ganadassakin on työttömyyden aiheuttama
puute ja hätä jo niin suuri^ että esimerkiksi torontolaisille
pikkulapsille on jouduttu järjestämään soppajono!
Ihmisen kärsimys jatkuu muullakin tavalla. Vaikka kym­meniä
siirtomaaorjuudessa olleita kansoja onkin viimevuo­sina
saavuttanut kansallisen vapauden ja. itsenäisyyden, niin
vieläkin on miljoonaisia kansanjoukkoja vieraitten, säälimät­tömien
riistäjäin ruoskan ja patukan alaisuudessa. Me emme
voi unhoittaa sitä tosiasiaa, "että vasta muutama kuukausi
sitten tapettiin katalalla tavalla ihmiskunnan tämän hetken
yksi parhaimmista pojista, Kongon laillinen pääministeri
Patrice Lumumba, ja kuten Pilatus aikanaan pesi kätensä
ja sanoii että hän on "viaton", niin myös Lumumban mur­haajat
ja heidän taustamiehensä ovat nyt muka tietämättör-miä
tästä kauheasta rikoksesta ihmiskuntaa vastaan.
Kaikesta tästä huolimatta on kuitenkin syytä katsoa tu­levaisuuteen
rohkein ja toivorikkain mielin. Uusi hyvinvoin­nin,
yltäkylläisyyden-sekä ennen tuntematon vapauden ja
sosialismin aamunkoi sarastaa jo ihmiskunnalle. Ennenkaik­kea
on tullut mahdolliseksi koko ihmiskuntaa uhkaavan uu- _
den sodan ehkäiseminen — ja se_vähentää; paljon yhteisen
ristitaakan painoa. ^
Afrikan kansojen konferenssi
Tänään, maaliskuun 23 päivänä, kokoontuu Kairossa suu­ri
Afrikan kansojen konferenssi mihin odotetaan ennakko­tietojen
mukaan yli 300 Afrikan eri osien johtajaa. Näiden
osanottajain joukossa on sekä "kapinallisia pakolaisia että
korkeita virkamiehiä". Konferenssin uskotaan kestävän kaik­kiaan
yhdeksän päivää. Ennakkotietojen mukaan konferens­sissa
tulee olemaan edustettuna 25 afrikkalaista, maata ja
.territoriota, joista 19 riippumatonta valtiota, sekä 67 poliit­tista
puoluetta, yhdistystä ja muuta järjestöä. , :
Kuten näkyy, tästä Kairon konferenssista voi muodostua
hyvin vaikutusvaltainen tekijä. Sen avoimesti julistettuna
tarkoituksena on keskustella mahdollisuuksista :tukea Afri­kan
vapausliikkeitä ja kiirehtiä kolonialisniin ja apartheid-politiikan
lopettamista.
Konferenssi.ssa kiinnitetään epäilemättä erikoishuomiota
Kongon, Algerian ja :^ngolan poliittisiin kysymyksiin.' Se
tulee epäilemättä ilmaisemaan imperialisminvastaisen kan­tansa
selvällä ja määrätietoisella tavalla.
( Tämä Afrikan kansojen konferenssi tulee epäilemättä
SYNTYAAÄ- ä
PÄIVIÄ I
OO.OOOOOOOOOOQ0ODODODOD^>
Syntymäpäiviä A
Jarl Lind, Sudbury, Ont., täyt­tää
maanantaina, maaliskuun 27 p.
70 vuotta.
Karl Lehto, Long Branch, Ont.,
täyttää tiistaina/ maaliskuun 28
pnä 83 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain.
onnentoivotuksiin.
äinö Tanner 80 vuotta
YLEISÖN
KIRJE
"MATKAKUV.\US'
Minä olen lukenut ja kuullut pu­huttavan,
että hiljan Suomesta tul­leiden
ja myös pidemmänkin aikaa
Canadassa olleiden keskuudessa on
jotakin mutinaa eräästä kirjasta.
Luin äskettäin kirjan "Erikois­miesten
maassa". Sen oii julkaissut
kustannusosakeyhtiö Tammi, Hel­sinki
v. 1960; Kirjan luettuani sain
sellaisen käsityksen, että joillakin
ihmisillä on liian lennokas mieli­kuvitus
ja kun he saavat vielä len­nokkaan
johtajan, niin tulos on mi­kä
mainitusta kirjasta näkyy.
Kirjassa sanotaan: Minusta tun­tuu
että nämä kanadalaiset ovat
jääneet ajasta jälkeen. Koska Ka­nada
on kierroksen perässä muus­ta
maailmasta.
Hän puiiui Timminsin kaupungis-
Helsinki. — Toimitusjohtaja- Väi­nö
Alfred Tanner täytti äskettäin
80 vuotta. Päästyään ylioppilaaksi
ja käytyään Suomen liikemiesten
kauppaopiston hän toimi osuuskau­panhoitajana
ja toimittajana seka
oikeustutkinnon suoritettuaan asi­anajajana.
V. -15 valittiin Tanner
Elannon toimitusjohtajaksi. V. 1917
oli hän valtionvarainministerinä nk.
Tokoin senaatissa, pääministerinä
VV. -26—27; valtiovarainministerinä
VV. -37—39 ja -42—44, ulkoministe­rinä
VV. -39—40, kansanhuoltominis­terinä
V. -40 ja kauppa- j a teolli­suusministerinä
vv^_-41—42. Hän on
ollut eduskunnan Jäsen vv. -07-.-10
-13—16, -19--27,_ -30—45, -51—54
sekä vuodesta -58 alkaen. Hän'on
ollut useaan eri otteeseen sosdem.
eduskuntaryhmän puheenjohtajana,
kuulunut sosdem. puoluetoimikun­taan
sekii valittu sen puheenjohta­jaksi
w . -19—26 ja vuodesta 1957.
Hän on Elannon ja KKn hallinto­neuvostojen
puheenjohtaja, toimi­nut
eräiden' valtion liikelaitosten
johtoelimissä ja Helsingin kaupun­ginvaltuustossa,
• omistaa Sorkin
suurtilan Vihdissä ym; V. 1946
Väinö Tanner tuomittiin sotasyylli­senä
vankeusrangaistukseen, jonka
aikana hän kirjoitti n\uutamia muis­telmateoksia.
•
Koska Väinö Tannerin sisä-ja ul­kopoliittinen
ura on varsin hyvin
tunnettu täkäläistenkin kansalais­temme
keskuudessa, palautamme
seuraavassa Kansan Uutiset-lehden
ta, mu. t.t.a kuten , tiedetaan_, „_l i_m_ mms l:a usuntoj. aan se,k .a. er•a••i4t-a a>ry,.„jov.i:n««te^ - lausuntojaan
ja hänestä.
ön vain kauppala Hän sanoo, että
vuokrat ovat älyttömän korkeita ja
vuokra-asunnot surkeita. Multa jos vÄINö TANNER JA
•>;'styy sopeutumaan näihin hevos-talle.
hm ja niiden likaiseen ympä­ristöön,
niin perheellinenkin kyke­nee
elämä.n päivästä toiseen. Kir­jassa
sanotaan: Mutta entäs Tim-mins
itse? • Kaupunki, jos, tätä nyt
voi sellaiseksi sanoa, muistuttaa
jiiukan Iisalmea, sillä erolla vain,
etteivät täkäläiset talot j a täkäläi­nen
siisteys kestä vertailua Iisal­men
' kanssa. Liuonto kuitenkin
muistuttaa Suomen luontoa, on met­siä
ja järviä, lunta ja katujen var­sille
luotuja kinoksia.
Tuon kirjoittaja oii aikaisemmin
Timminsissä; Silloin hän esiintyi
"'suomalaisena .upseerina" ja oli
muistaakseni Vapaa Sanan kirjeen­vaihtajan
kanssa alustamassa- kes­kustelukysymystä
'"kulttuurista" ja
^anoi heidän tuoneen tänne jotakin
sellaista mitä ei ennen ollut; Hän
koetti perustaa tänne puutavarayh­tiötäkin
ja siihen tarkoitukseen
myytiin osakkeitakin. Kirjoittaja
päättää kirjansa:
Ehkäpä olen liiankin ankarasti;
arvostellut tätä maata, joka siirto­laiselle
tietysti ensimmäiseksi näyt­tää
nurjat puoFensa; Ehkäpä se
maailmalle mielivälle yltiöpääile on
sittenkin parasta mitä on tarjolla.
Mutta vaikka itse menestyin taval­lista
paremmin ja pääsin suhteelli­sen
vapaasti riippumattomaan ase­maan,
niin ketään en keholta mat­kalle
lähtemään. Kyllä Kanadakin
Suomeen verraten on — muu maa
mustikka. Mainari.
HALUAA AUTTAA
UUTTA PUOLUETTA
Maailma on mullin mallin ja- iso--
ja asioita on tekeillä varsinkin, kau­empana.
Mutta on niitä muutoksia
tekeillä pikku hiljaa meilläkin; tar^
koitan tätä CCF:n ja CLC:n johdol­la
valmistettavaa uutta puoluetta.
En ole näillä palstoilla nähnyt
paljoa kirjoituksia tästä asiasta. Mi^
nusta se (uusi puolue) on suuri as­kel
eteenpäin. Miten muuten saa­taisiin,
uudistuksia tähän vanhaan
järjestelmään kuin kokoamalla työ­väen
voimat - yhteen. rahavaltaa vas­taan?
Niin kauan kein on hajaan­nus
vallassa, Jota hajaannustit kai­kin
keinoin edistetään valtapiirien
toimesta, ei meillä ole paljoakaan
pikkuparannuksia odotettavissa.
En tiedä paljoa järjestyneen työ­väen
entisistä perustarkoituk^sta
(olen farmari), vaan monesti olen
ajatellut ja pohtinut, että miksi ei
työväki ole ottanut paremmin omin
voimin osaa politiikkaan? Miten
muuteiTjyoidaan myönteisiä lakeja
saada aikaan, jos omatjniehet. (ja
naiset) eivät auta niiden aikaansaa­mista?
Numeromiiäralsesti työvä­ki
on voimatekijä joka "äänellään"
ylittää muut.
Työehtosopimukset ja lakot ovat
tietysti tuoneet paikallisia paran-noksia*
mut{a mielestäni lakkoaika-kausi
voi olla loppuvaiheessa, kuten
kaikki aikakaudet päättyvät ja uu­si
astuu tilalle. Herroilla kun on
valta nostaa''tavarain hintoja hie­man
voitetun palkankorotukscii y l i,
niin siinä kierretään sitä noidan
ympyrää.
Vanhemmista rivimiehistä joku
muLstanee vielä lännen "harvesti-i-
eisut" ja renkien olosuhteet. Far­marit
ajattelivat isoja asioita; oli­vathan
he maanomistajia ja niin
odottivat hyviä tuloksia tulevaisuu­delta.
Vuodet kuluivat tässä aher-telun
nakkipelissä. Hyvät vuodet
ULKOPOLITIIKKA
Nykyistä suursotaa ei ole
vielä käyty loppuun. Aavistaa kui­tenkin
voidaan Euroopan tuleva
kehitys. Akselivallat tulevat näyt:
telemaan johtavaa osaa. Tulee
olemaan johtajavaltioita, joilla on
valta ja aseet, ja toisia, joiden on
elettävä johtajavaltioiden mää­räysten
mukaan . . . Pienillä kan­soilla
ei näissä, niyllerryksissä
ole mahdollisuutta määrätä koh­talostaan.
(Kansanhuoltoministe­ri
V. Tanner Oulunsa 1940).
— Mikä on oleva Suomen asema
nykyisessä tilanteessa? Vastauksen
löytäminen 'ei pitäisi tuottaa min­käänlaisia
vaikeuksia. Suqmella ei
ole aihetta valittaa vaikka Neuvos­toliitto
aatteelfisena Järjestelmäni}
tuhoutuisikin. (Tanner 4. 7. 1941)
Bolshevismi on uhkana maa­ilman
rauhalle ja kansojen ole-,
massaololle. Ihmiskunnan tulevair
suudeii vuoksi oh välttämätöntä,
että tämmöinen järjestelmä saa­daan
hävitetyksi. (Tanner 10. 9.
1941)
• *. ... * . , * ••• "
— Suomi ei solmi erikoisrauhaa
Venäjän nykyisten vallanpitäjien
kanssa. Matkallani Saksassa olin
tilaisuudessa vahvistamaan tämän
Suomen asenteen, joka . myös on
henkilökohtainen asenteeni. (Tan­nerin
antama haastattelulausunto
Tukholmassa 3. 10. 1941)
tasoittivat kuivuusvuosien mcnetyk- j
set jämiin pysyi pää Joten kuten ve­den
pinnalla — monella ei ollut si­täkään
onnea. '
20—30 vuolta kun on tätä oppia
Ja-tietoa-päntännyt päähänsä, niin
silloin tulee" mieleen että jotakin
täytyy olla väärässä — muut ovat
herroja, hintojen määrääjiä. Joita­kin
parannuksia tarvitaan. Täten
täkäläinen auringon polttama pree-rifarmari
tuli "värisokeaksi" peloi-
1 uksista huolimatta. Niin perustet­tiin
ja • rakennettiin CCF puoluetta
toivoen siltä parempaa. Hyvä rak­kikoira
siitä tuli Ottawan kintereil­le,
vaan pienuutensa vuoksi so oli
avuton suuria poliisikoiria vastaan^
mikäli on puhe suuremmista paran-',
nuksista. •
Sen asiaan syvästi kiintyneet hen­kilöt
ovat piirtäneet kunnioitetta­van
vaon maan edistyksen hyväksi.
Se on pehmittänyt maaperää ha-jaallaan
olevan väestön keskuude'^!-
sa missä uudet aatteet leviävät hi­taammin.
Sillä perustalla on" tä­män
uuden lapsen helpompi kehit-
— Minä hylkään rauhan. Minä
tiedän, että tämä voi merkitä
hyökkäystä Suomeen, liusi» uhre­ja.
Tiedäii, että tämän johdosta
suhteemme Amerikkaan katkea­vat.
Mutta sittenkin minä hylkään
-rauhan . . . (Tannerin lausuma v.
1942 Mannerheimin kertoman
mukaan) ,
. ., • •'. .
^ Ei sen vuoksi ollut ihmetel­tävää,
että kun tilaisuus siihen ik
niaantui, Suomi jälleen liittyi so­taan
Saksan hyökätessä Neuvosto­liittoa
vasaan . . . Kun Suomi
liittyi sotaan juhannuksena v. 1941,
flli edelljiyksenä tähän liittymi­seen
aivan yleinen vakaumus, sa­noisinko
varmuus siitä, että Saksa
tulee lyömään Neuvostoliiton. (Tan­ner
selostustilaisuudessa HTYn ta­lolla
12. 3. 1940) .
/
— Eräiden käsitysten mukaan
meitä odottaa satelliittimaiden
kohtalo . . . Hän totesi Suomen
itsenäisyyden säilyttämisen ole­van
vääränlaisena; koska maam­me
on eräänlainen idän ja län­nen
välinen raja-aine. Itsenäise­nä
valtiona Suomi on vasta 40-
vuotias. Venäjä on kautta aikojen
ollut Suomelle vaarallinen naapu­ri.
(Suomen Sosiaalidemokraatin
selostusta Tannerin puheesta Tu­russa
27. 8. 1958)
VKS JOHTAJA HELANEN
JA TANNER
Tanner tulee hallitukseen. On
koottava laajahko häntä koskeva
elämäkerrallinen tietoaineisto, mo:
iii tettava valmiiksi ja toimitetta-va
kotimaan lehdille. Käytävä lä-
I pi Tannerin isänmaalliset puheet,
! eiityisesti viime sodan; ajoilta ja
otettava niistä sopivia kohtia. Val­misteltava
artikkeleita Tannerista
Suomen työväenliikkeen johtajana
ja Tannerin eroamisesta hallituk­sesta.
Radioon Tannerille huomat­tava
ensiintymistilaisuus. Herätet­tävä
sympatiota Tanneria kohtaan
mjps Saksan taholla. (Valtion tie-doituslaitoksen
osastopäällikön,
aks-johtajan Vilho Helasen ohjeet
27. 6 1941)
XATSILÄHETTILÄÄN
LAUSUNTO TANNERISTA
— Tanner ei ollut ainoastaan e-
. 'ttäin älykäs, vaan myöskin erit­täin
lujatahtoinen mies . . Var­maa
01^: että hän ajoi tahtonsa
perille aivan toisella tavoin kuin
muut vasemmistopolitiikot.
— Paasikivi puhui venättä hyvin
ja sopi tuollaiseen neuvotteluihin
(Moskovan neuvotteluihin 39. —
KU). Mutta kun häntä pidettiin
liian pehmeänä ja myöntäväisenä,
hänelle sittemmin annettiin selkä­nojaksi
Tanner, joka oli lujempaa
tekoa.
. — . . .-huomattavan, kyvykäs
mies. ^
(Natsi Saksan Helsingin lähetti­lään
v. Blucherin lausuntoja Väi­nö
Tannerista). :
VÄINÖ TANNER JA
HALLITUSPOLITHKKA
• ' ^ Olemme: epäileviä ja huolis­samme
nykyisen hallituksen toimin­nasta.
Jo alkuun se teki karkeita
erehdyksiä ja koko ajan tavoitte­li
kommunistien suosiota mm. kir­joittamalla
nimensä ns. atomiad-ressin
alle. Koko maalle olisi tär­keätä,
että näin heikosta hallituk­sesta
päästäisiin mitä pikemmin
eroon . . . Kun maailman tilanne
on näin vaarallinen, olisi tärkeätä,
että maallamme olisi nykyistä
vahvempi hallitus. (Tanner Pih-lavassa
heinäkuussa 1950).
VÄINÖ TANNER JA
TALOUSPOLITIIKKA
On ihmeellistä, että maassam­me
vielä löytyy ihmisiä, jotka
kuvittelevat palkankorotuksilla
saatettavan parantaa työnteki­jäin
elintasoa. (Tanner Pyynikil-lä
elokuussa 1949).
Meidän on saatava teollisuu­temme
kilpailukykyiseksi uiko-laisilla
markkinoilla jä siUoin
emme voi myöskään :jrälttyä sil-:
tä, että palkkoja on alennettava.—
(Tanner KKn hallintoneuvos­tossa
20. 4. 1953)
VÄINÖ TANNER JA
SOSIAALIPOLITIIKKA
— On pyritty liian lyhyessä a-
Jassa saamaan kaikki kuntoon pa­nemalla
laajoja yhteiskunnallisia
reformeja toimeen . ja laajenta­malla
kaikkinaista rakennustoi­mintaa
. . . Jos halutaan saada
valtion rahatalous kuntoon, on an­karalla
kädellä supistettava bud­jettia.
(Tanner Kokkolassa elo
kuussa 1950)
—-Valtion kulut ovat kasvaneet
enemmän kuin kantokyky sallii.
Joka puolelta vedotaan valtioon...
Mitään ei saada aikaan ilman val­tion
tukea. Valtiosta on tullut jon­kinmoinen
huoltolaitos. (Tanner
Lahdessa 1951)
• . * * ••. *
— Kannattavatko sosiaalidemo­kraatit
sosiaalimenojen vähentä­mistä,
jos se valtiontaloutta tasa-painoineen
saatettaessa on välttä­mätöntä?
— Kyllä mikäli on pakko.
.(Ylioppilalehden esittämiä kysy­mys
Tannerille 31. 7. 1953)
— . . . teurastuskomitean ehdo­tuksesta
valtion menoja alennettiin
noin 10%lla I^alkkoja alennettiin
samassa suhteessa . . . Eiköhän
tässä ole vihje .joka osoittaa miien
nytkin tulee k,äymään? . . Sosi­aalista
turvaa on lisätty Ja saman­aikaisesti
elinkeinoja, varsinkin
maataloutta, keinotekoisesti tuettu.
Tässä viidakossa ei tarvitse kovin-o'-
•
o
b •• •
o •'
o •..
o
a
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Vanha taito
o
o
o
•o
o
.o
o
o
o
•o
,'o
o
Nykyään-niin muodissa oleva sil­mien
kaunistaminen ei ole mikään
eilen syntynyt uutuus, vaan sitä
harrastettiin jo '3,500 vuottasUten,
sanoo Clarke C. Hambley, vai-apre-sidentti
kauneusaineita valmista­vasta
yhtiöstär Nykyään naiset uh­raavat
15 miljoonaa dollaria vuo­dessa
kauneusaineisiin.
Mutta jo antiikin aikana itämai­set
sivistyneet tummensivat silmä­luomensa
hiilentapaisella aineella
Ja antoivat silmilleen pitemmän nä­ön
puunkuoresta tehdyllä musteella
Hiukan myöhmemin Cleopatia
aloitti Egyptin naisten seurattavak­si
rohkeat ääriviivat silhiilleen.
Kauneutta rakastavat muinaiset
Kreikan ja Rooman naiset tummen­sivat
silmänsä päivittäin. Selvät
kulmakarvat Ja huolellisesti maa­latut
silmäluomien ääriviivat tuli­vat
yhtä välttämättömäksi kuin
vaatteet. Keskiajalla tuli valtaan
paljas ja nypitty muoti. Vain ky­nällä
vedeltiin kulmakarvojen vii.
vat samoinkuin 30-luvulla oli muo­dissa
Greta Garbo linja. Renes­sanssin
aikana, 15. vuosisadalla, oli
taas muodissa vaaleus ja lievät
kauneusaineet.
Hambley sanoo, että vuodesta
1920 Amerikan naiset ottivat joh­don
tässä' asiassa ja sen Jälkeen
50-luvulla.
tätä nykyä
Ja
on
hän väittää, että
Johdossa -Brigitte
Bardot. Bardot on myöskin ensim­mäinen
kansainvälinen kuuluisuus,
joka vaalensi huulimaalin ja koros­ti
silmiään huomiotaherättävästi.
Bjjdot sanoo, että silmien kaunis­taminen
asettaa mielialan kasvoi­hin
ja jos silmät ovat sopimatto­masti
kaunistetut se; saattaa tehdä
käyttäjänsä , murheellisen, tuiman
tai itkevän näköiseksi.
Osuuskauppa
göfesiöi myyntiä
leroii jolMl()sla
Port Arthur. •— International
Gooperative Stores Ltd:n Jäsenis^
töii kesuudessa on herännyt tyyty­mättömyyttä
Ontarion maakunta-:
hallitiikseh myyntiveroläkiesityk
sen Johdosta ja siksi sen johtokun­ta
on lähettänyt pääministeri Les­lie
Frostille öheellisen protestin.
Koska Ontarion hallitus ön esit-täaylpavlainentille
lakiehdotuksen
3 pnJseiUin myyntiveron voiriiäan
Sacittainiscsta ja. ;: '
kps.ka tämä tulisi merkitsemään
naiset kimtta maailman ovat tum- HsUä vaikeuksia niille, Jotka ovat
mentaneet silmien.sä ympärykset, |Vai-,keiri kykenemättömimpiä mak-
Greta Garbo oli esikuvana 30:luvul- j samaan, erikoisesti : työttömille,
la, kuten jo tuli mainituksi, Joan oleville ja alipalkkälai-
Cravvford .40- ja Elizabeth Taylor Igjji^ j . , .
. • .) kosira, jos hallituksenne saattaa
voiiTiaan myyntiveron, niin meistä
tuntuu velvollisuudeksemme jatkaa
\-oimakasla kamppailua selföista
verotusla vastaan kunnes se oh pe­rii
utettu Ja ; :
Siksi olkoon päätetty, että tämä
j raaaliskUTin. 20 pnä pidetty Ihterna-ta
Jo silloin arveltiin että ghkii f >^'on«l • Co^opei-ative Strbes Ltd:rt
jollakin matkustajalla olisi ollut i Johtokunnan kokous kehoittaahal-kaan
paljon vesuria heilutella, kun! pig^j radio kuunneltavanaan ja l i i - ' Jitustanne peruuttamaan tämän la-
Jo kymmenet miljardit tippuvatj olisi aiheuttanut oniietioinuii-''^^"^-^"'"^^^ saadakseen riittä­västi
tuloja me keholtamme teitä
j a teidän hallitustanne käyttäniään.
Va^ikutus.valtaanne. saadaksenne liit­tohallituksen
yähentämään söta-budjettiaaji.
. . ;/ ••
Lisäksi päätettäköön-,: että kopio
RADIO ON VAARALLINEN
LENTOKONEESSA
Joitakin aikoja sitten tapahtui
useampiakin liikennelentokoneiden
tuhoutumisia kaikkine matuslaji-neen
eikä oltu varmoja mikä on­nettomuuden
oli aiheuttanut inut-pois.
(Tanner Kansamme
dessä' 14. 1.1953)
; den.
Talousleh-i Lontoosta
VÄINÖ TANNER JA
TYÖVÄENLIIKE
^ . . . sosiaalidemokraattinen
puolue on jo 10 vuotta taistellut
kommunismia vastaan. Me voim-me
sen Vuolci sanoa olevamme
yhtä mieltä lapuanliikkeen kans-,
sa siitä, että kommunismi on saa-
: tava hävitetyksi. (Tannerin puhe
27. 7. 1930)
— Työväen luokan tärkeä tehtävä
on nyt hävittää .kommunistit ja
"kuutosten ryhmä". Ne on murskat-lava.
Kaikesta täytyy maksaa elä­mässään,
samoin kansojen elämäs­sä.
Meidän on maksettava vapau­destamme
verellä, mutta jos sillä
voidaan turvata kansallemme ja
lapsillemme parempi tulevaisuus,
niin ei hinta ole liian suuri . . .
(Tanner Tampereella 331. 7. 1941)
— Rauhantilan palattua toivot­tiin
yleisesti päästävän nopeasti
palaamaan säännöllisiin oloihin.
(Jatkuu 5. sivulla)
Reuterin uutistoimis­ton
kaut.;a on annettu tietää ellä
brittiläinen ilmailuministeriö on i l ­moittanut
lentäjille, että .matkusta­jalla
oleva pieni radio, jota hän
kuuntelee, vaarantaa lentokoneenj^^^^ä päätöslauseesta lähetetään,
ohjausta.. Kokemus on osoittaniU i «PPOsU'oi\^Johtai^^^^ mr. Winter-että
määrätynlaiset kannettavat meyerille, Hon. Wärdropelle ja mr.
sähköllä toimivat laitteet, kuten 1 Chapleile.
radio vastaanottimet ja nauhamag-nelofoni
voivat, jos niitä kiiytetäiin
koneen ollessa ilmassa, lähellää .sä­teilyä
sotkien lentokoneen radio-ohjauslaitteet.
Pienet radiot voivat
sekaantua vääristämällä vastaanot-tomerkinannot,
joita, lentokentiltä •
lähetetään antaen väärän kasityk-'
sen lentosuunnasta, sanotaan mi
nisteriön tiedonannossa.
SäTAI
JA
i l ! TÄTÄ
RAHALLA SAA
Lontoolainen sisustustaiteilija 25
vuotias Adrian Griggy on saanut
suorittaakseen arabialaisen sheikin
tyttären makuuhuoneen suunnitte­lun.
Lattia tulee olemaan lasinen
jonka alla kultakalat uiskentelevat
ja seinät peitetään turkiksilla. Ei
sanottu vanhako on. tämä tytär.
MYYNTITAITOA
Mies tuli vaatetusliikkeeseen va-
!it.semaan itselleen solmiota. Kun"
ostaja heitti kiukkuisena muutamia
syrjään, niin kauppa-apulainen ke­räsi
ne ja pani toiseen laatikkoon.
'"Meille on annettu määräys, että
ne solmiot joita useampi ostaja
heittää sivuun on pantava eri laa­tikkoon
kuten, nämätkin."
"'Mitä riiillä tehdään?" tiedusteli
ostaja.
'Me myymme ne naisille, jotka
ovat tulleet ostamaan solmiota
inichelleon."
Jokavuotinen urakka on edessä
Nyt on jälleen se vuodenaika jol­loin
tuiee mieleen vanha mutta
entistä ajankohtaisempi laulu:
"Verot kansan verta juo . . ."
Tässäkin hommassa on tietenkin
monta yhteiskunnallista porrasta ja
me tavalliset palkkatyöläiset olem­me
samalla kertaa sekä^ onnellises­sa
että onnettomassa asemassa:
-Meidän oinatuntonime on veroil-tyä.
Päästä ensimmäiselle portaal-" moitustcnkin jäl.kocn yiiTä puhdas
Saamaan suurta huomiota
osakkeen, vaikka se ei olekaan
minkään "virallisen elimen",
kuten esimerkiksi YK:n tai sen
jonkun alajaoston kokous. ,
le_on myös saavutus ja tavoite,
taantumuksellisessa ympäristö-ssä.
Missä on syyt, ettei parempaa ole
tähän mennessä saavutettu? Onko
syy erimielisyyksissä tai karsinoitu-neisuudessa?
Toivotaan, että uusi
puolue on oppinut tässäkin läk.syn-
•••sä.
Joka on todella yleisen kansan
hyödyn Ja edun puolesta hän ei voi
olla kaikkeaan tekemättä sen hy­väksi
Hyödyttömät "klikit" ja eri­mielisyydet
voidaan haudata.^ Kehi­tys
välttämättömyys ne hautaa
aikanaan kumminkin. Pikkumaisuus
on kehittymättömyyden merkki; se
katselee kaiikopufltella etäisyyteen
ja heittää hiekkaa edistyksen akse­liin.-
• •
Seulottuna tämä sepustus on tar­koitettu
avunannoksi sille odotetul­le
tulokkaalle, uudelle puolueelle,
että se pääsisi kävelykuntoon. Mie­lestäni
siitä riippuu paljon mei­dän
läheinen tulevaisuutemme. Mi­tä
muut ajiitleleval? '
— Sepuslelija (Sask).
f
kuin r:.ha::ukÄ;;;or.imc tyhjä rahas­ta,
£;!!ä^pr:Ik'-:at7j'.äi£3llä ei ole
totisesti tiissäsuhteesr-a mitään
fuskupelin malidollisuutta. Me
voimme siis iloita siitä että mai­neemme
on puhdas vielä veroilmoi­tusten
jälkeenkin, mutta mielen ve­tää
apeaksi se kun täytyy viikko­kaupalla
puskea töitä sen hyväksi
jotta viisaat valtiomiehemme voi­vat
ostaa kenaraleilleen kaikenlais­ta
kallista romua Yhdysvaltain ase-tarvetehtailijoilta.
;
Vallan toisenlaisessa asemassa
ovat upporikkaat, jotka pääsevät
kuin koira veräjästä muutenkin ve-rojenihaksussa'Ja
sen lisäksi, että
heille on järjestetty kaikenlaisia
jiakoportteja verovähennyksiä var­ten,
pettävät tätä armasta valtio­tamme
niin paljon kuin voivat kai­kenlaisilla
luvattomilla tai puolik­si
luvattomilla kikoilla.
Rikkaat voivat tietenkin .iloita
siitä, että heillä on verojen-maksun
jälkeenkin niin paljon ra­haa
etteivät tiedä mitä sillä teki-
7
sivät. Omantunnontuskia he eivät
liioin voj kärsiä, sillä heillä ei
kerta kaikkiaan ole sellaista veko­tinta,
tai jos sellainen laitos on
heillä joskus ollut, se on kovettu­nut
kivikovaksi.
Ottakaamme yksi viimeisin esi­merkki
siitä miten_-"paremmat ih­miset",
mukaanlukien kirkonmie­het,
voivat toisinaan joutua silmä­tikuksi
näissä veroasioissa.
Quebecin kaupungista viime maa­nantaina
lähetetyssä Globe and
Mailin kirjeenvaihtajan uutistier
dossa kerrottiin, että ' mainitun
kaupungin papisto, jonka pitäisi
kaiketi opettaa katraalleen "kuuli­aisuutta
esivallalle", on noussut ka­pinoimaan
liittohallituksen verovi­ranomaisia
- vastaan. Mainitussa
kirjoituksessa sanotaan mm. seu­raavaa:
". . . Liit:tovaltion laki antaa ve­ronmaksajille
mahdollisuuden vä­hentää
10 prosenttia tuloistaan hy­väntekeväisyystarkoituksiin
teke­miensä
lahjoitusten perusteella
edellyttäen, että veroviranomaisille
näytetään kuitit lahjoituksista. Ai­kaisemmin
tänä vuonna Roomalais­katolinen
hierarkia päätti, ettei
mitään lahjoituksia suurempia hy-väntekeväisyyskuitteja
anneta. Juu­ri
tämän piispanhallinnoii päätök­sen
Jälkeen verotusviranomaiset
rupesivat Quebecissa tiedustele­maan
yksityiskohtaisemmin niitä
.summia, joita sanotaan lahjoitetun
hyväntekeväisyystarkoituksiin.
"On epävirallisesti arvioitu, että
liittohallitus voisi saada takaisin
jopa $75,000,000 Quebecin maakun­nassa
tutkimalla yksityiskohtai­semmin
seurakuntien tilikirjoja.
"Lumivyörymäinen protesti on
noussut siitä kun "verötusvirkailijat
yrittävät ehkäistä tuloveropetokset
(clamp down on income tax
frauds) h y v ä n tekeväisyyslahjoiT
tuskuittien avulla.
"Roger Vezina, Quebecin kaup­pakamarin
presidentti, sanoi sitä
todelliseksi raha-asia-gestapo-mene-telmäksi,
. ."
" Ottawassa, alahuoneen istunnos­sa
sanoi -tiistaina tuloininisteri
George Nowlan, että kysymys ei
ole ^Quebecin papiston rehellisyy­destä
tutkittaessa Roomalaiskato
listen seurakuntien hyväntekeväi-syyslahjoitus-
kuilteja. Hän selitti
että k.o. ministeriön tapa on tutkia
tällaisia lahjoituksia, joista vaadi­taan
verohuojennusta ja sanoi, et­tä
kun, nämä lahjoitukset näyttä­vät
liian suurilta, silloin ministeriö
tutkii asiaa hyvin tarkasti.
Quebecin maakunnan pääminis­teri
Jean Lesage sanoi puolestaan
mainitun maakunnan lainlaatija-kunnan
istunnossa tiistaina, että
hän on määränyt maakunnalliset
viranomaiset hyväksymään täydellä
luottamuksella pappien ja muiden
valtuutettujen hehkilöiden allekir­joittamat
kuitit.
Tämä »lausunto annettiin siinä
yhteydessä kun sanotaan liittoval­tion
tutkijain kiusaavan (pester-ing)
seurakuntien pappeja vero-alennustarkoituksia
varten anne-tuist;
a hyyäntekeväisyyslahjoituk-sista,
kuten pääministeri Lesage
selitti. Hän sanoi tahtovansa pois­taa
kaiken sellaisen ajatuksen, että;
maakunalliset viranomaiset ovat
miliiiän. tavoin sekaantuneet sii­hen."
(Globe and Mail-lehden uu-listietoa
maalisk. 21'''p.):
Olkoon näiden asiain kanssa niin
(ai näin, ja suoraan sanoen meistä
luntiiu, että parempi olisi sittenkin
tutkia Joidenkin todella isojen pö.
söjen ns. laillisia ja laittomia kei­noja
verojensa välttämiseksi. Esi­merkiksi
me ontariolaiset haluai-;
simnis tietää, että minkälaista "ta-loiidonhoitoa"
on se kun viimeksi-esitetyn
maakunnallisen talousar-vicneii
budjetin mukaan Ontarion
äärettömiin suurista metsisty- on
tuloja hallituksella vain $14 750,000
vuodossa ja menoja metsien Ja
maiden ministeriön kohdalta $25,-
700,000? Toisin sanoen meidän
ääiGTTömän suurista "vihreän kul­lan"
resursseistamme tulee $10,-
000.000 tappio vuodessa!
JUitta työläiset joutuvat maksa­maan
veronsa viimeistä senttiä
niyöion kehdosta hautaan asti.
HciUe'ei ole varattu juuri mitään
verovapautuksia eikä; lii,oin mitään
omantunnonrauhaa vaarantavia ve­rojen
kiertämis- Ja petosmahdolli­suuksiakaan.
fJiin kauan kun me äänestämme
herrat poivarisedät hallitukseen,
työläisillä ei ole muuta. mahdolli­suutta
kuin maksaa yhä lisääntyviä
veroja.
Niin, viime vuoden tuloverokaa-vakkeet
on täytettävä ja verot ,
maksettava huhtikuun 30 päivään
mennessä. Muuten joudutaan mak­samaan
korkoa veromenoislfa ja
kun veroja on muutenkin yllin kyl­lin,
niin parempi on maksaa ne so-vinnoila-.—
mikäli on varaa, mistä
maksaa. — Känsäkoura.