1961-03-25-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, maalisk. 25 p. — Saturday, March 25, 1961 V A P A U S (UBEBTT) — Independent Labor Organ of Finnish Canadiafis. Es-tabllshed Nov. 6, 1917. ^thorized äs secönd class mail by^che Post Office Department, Ottawa. Pub-lished thr^e weekly: Tue.sdays, Thiusdays and Saturdaysby Vapaus Publishing C!ompany Ltd., at 100-102 EIrd St. W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4^4264; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. MalUng, addre.s.s: Box 69^ Sudbury. Ontario. Advertising rates upon applicatlon. Translation free of charge. TILAUSHINNAT: Canadassa: I vk. 8.00 6. kk. 4.25 • • 3 Ick. 2 50 yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 Paasiaismietteita .Lehtemme tämänpäiväisessä numerossa on useita erikoi- - sia pääsiäisilmoituksTa. Ja kun pääsiäispyhien viettoori liittyy meidän maassamme ~efottamattomana osana ns. "muoti-paraatit", missä neitosilla, rouvilla ja miksei myos-miehisillä miehillä on tilaisuus pukeutua uuteen kevätpukuun ja lähteä keväiselle iltapäiväkävelylle joko puistoon, tai kadulle, niin me suosittelemme lukijoillemme tarvittavien välineiden ja tavarain ostopaikoiksi juuri niitä liikketä, jotka lehdessämme ilmoittavat ja siten osoittavat käytännöllistä halua palvella lukijakuntaamme. • . Tämä on sitäkin tärkeämpää kun muistamme kaksi seikkaa: Työväenlehdet, kuten Vapauskin, tarvitsevat ilmoitustuloja toimintansa jatkamisen hyväksi. Toisaalta pikkuliikkeet^ jotka työväenlehdissä pääasiassa ilmoittavat, joutuvat päivä päivältä yhä tiukempaan talousasemaan. Pikkuliikkeitä on Canadassa viimevuosina k n ollut "kannattamattomuuden" vuoksi sadoittain ja niiden toimintamahdollisuudet tulevat jatkuvasti huonommiksi. Yhteinen etu puhuu siis voimakkaasti työläisten, farma-rien ja pikkuliikeniiesten yhteistoiminnari' puolesta. Kaikista pinnallisista -ilmiöistä huolimatta,.ja huomioiden vielä sen tosiasian, että niiden välillä voi olla vissejä eturistiriitojakin,- työläisten, farmarien ja pikkuliikemiesten taloudelliset ja sosiaaliset edut. ovat pääpiirteissään samat. Työläisten tulisi tietoisesti pyrkiä läheisiin liittosuhteisiin farmarien ja pikkuliikemiesten kanssa, .ja yksi käytännöllinen toimenpide siinä on se, että teemme ostoksemme niistä liikkeistä, jotka ilmoittavat työväenlehdissä. ' ^. Pääsiäinen on kristillisen kirkon juhla Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Sen yhteydessä, on myös kärsimisen muistojuhla, pitkäperjantai. Kuten tiedämme, pääsiäinen on ehkä vanhin kaikista kristillisistä juhlista; sitä on. vietetty kenties jo 1:11a vuosisadalla tai ainakin toisella vuosisadalla. Mutta pääsiäistä on juhlittu jo paljon aikaisemminkin. Pääsiäinen on esimerkiksi juutalaisten suuri juhla Israelin kansan Egyptistä lähtemisen muistoksi. ' Itämaiset' paimentolaisheimot ovat viettäneet pääsiäistä jo ehkä vuosituhansia; ainakin monia vuosisatoja ennen meidän ajanlaskumme alkua. Suomen kansan vanhojen katsomusten mukaan oli pitkäperjantai ja lankalauantai vuoden kaikkein "pahinta" aikaa, jolloin lentelivät kaikenlaiset noidat varsiluutineen. Tavallisten noitien lisäksi oli pääsiäisen aikaan liikkeellä myös kaikenlaiset trullit, pihkanokat ja •muut — ja naapurin navetassa leikattiin pääsiäisen.aikana villatukkoja ja nahanpalasia eläimistä ^ että voitaisiin suojella omaa karjaa kaikkia vaaroja •vastaan. . Siitä huolimatta, että pääsiäisjuhla ön kristin yksi : vanhimmista, sen pitoajasta syntyi riita itä- ja länsimaisen kirkon välillä toisen, 'vniosisadan keskivaiheilla. Edellinen vietti pääsiäistä aina juutalaisten nisankuun 14 pnä, eli sa-- mana, päivänä jolloin oli juutalaisten ikivanha pääsiäinen; jälkimmäinen taas sitä seuraavana sunnuntaina. Asia ratkaise: tiin onnellisella tavalla Nikean kirkolliskokouksessa (v. 325) siten, että päätettiin viettää pääsiäistä kevätpäiväntasausta seuraavan täysikuun jälkeisenä sunnuntaina. Pääsiäisen aika vaihtelee siten taivaallisen kuun mukaan, ollen aikaisintaan maaliskuun 22 pnä ja viimeistään huhtikuun 26 pnä. Meillä on siis tänä vuonna hyvin "aikainen" pääsiäinen. . ! Kuten sanottu, pääsiäispyhien yhteydessä vietetään myös kärsimyksen muistojuhlaa, pitkäperjantaita. Tänä vuonna on meillä syytä todeta, että ihmisen kärsimysten historia er ole vieläkään päättynyt. Miljoonia ihmisiä on vielä alituisen nälän, köyhyyden, puutteen ja estettävissä olevien tautien aihelittaman piinan alaisena. Meillä täällä rikkaassa' Ganadassakin on työttömyyden aiheuttama puute ja hätä jo niin suuri^ että esimerkiksi torontolaisille pikkulapsille on jouduttu järjestämään soppajono! Ihmisen kärsimys jatkuu muullakin tavalla. Vaikka kymmeniä siirtomaaorjuudessa olleita kansoja onkin viimevuosina saavuttanut kansallisen vapauden ja. itsenäisyyden, niin vieläkin on miljoonaisia kansanjoukkoja vieraitten, säälimättömien riistäjäin ruoskan ja patukan alaisuudessa. Me emme voi unhoittaa sitä tosiasiaa, "että vasta muutama kuukausi sitten tapettiin katalalla tavalla ihmiskunnan tämän hetken yksi parhaimmista pojista, Kongon laillinen pääministeri Patrice Lumumba, ja kuten Pilatus aikanaan pesi kätensä ja sanoii että hän on "viaton", niin myös Lumumban murhaajat ja heidän taustamiehensä ovat nyt muka tietämättör-miä tästä kauheasta rikoksesta ihmiskuntaa vastaan. Kaikesta tästä huolimatta on kuitenkin syytä katsoa tulevaisuuteen rohkein ja toivorikkain mielin. Uusi hyvinvoinnin, yltäkylläisyyden-sekä ennen tuntematon vapauden ja sosialismin aamunkoi sarastaa jo ihmiskunnalle. Ennenkaikkea on tullut mahdolliseksi koko ihmiskuntaa uhkaavan uu- _ den sodan ehkäiseminen — ja se_vähentää; paljon yhteisen ristitaakan painoa. ^ Afrikan kansojen konferenssi Tänään, maaliskuun 23 päivänä, kokoontuu Kairossa suuri Afrikan kansojen konferenssi mihin odotetaan ennakkotietojen mukaan yli 300 Afrikan eri osien johtajaa. Näiden osanottajain joukossa on sekä "kapinallisia pakolaisia että korkeita virkamiehiä". Konferenssin uskotaan kestävän kaikkiaan yhdeksän päivää. Ennakkotietojen mukaan konferenssissa tulee olemaan edustettuna 25 afrikkalaista, maata ja .territoriota, joista 19 riippumatonta valtiota, sekä 67 poliittista puoluetta, yhdistystä ja muuta järjestöä. , : Kuten näkyy, tästä Kairon konferenssista voi muodostua hyvin vaikutusvaltainen tekijä. Sen avoimesti julistettuna tarkoituksena on keskustella mahdollisuuksista :tukea Afrikan vapausliikkeitä ja kiirehtiä kolonialisniin ja apartheid-politiikan lopettamista. Konferenssi.ssa kiinnitetään epäilemättä erikoishuomiota Kongon, Algerian ja :^ngolan poliittisiin kysymyksiin.' Se tulee epäilemättä ilmaisemaan imperialisminvastaisen kantansa selvällä ja määrätietoisella tavalla. ( Tämä Afrikan kansojen konferenssi tulee epäilemättä SYNTYAAÄ- ä PÄIVIÄ I OO.OOOOOOOOOOQ0ODODODOD^> Syntymäpäiviä A Jarl Lind, Sudbury, Ont., täyttää maanantaina, maaliskuun 27 p. 70 vuotta. Karl Lehto, Long Branch, Ont., täyttää tiistaina/ maaliskuun 28 pnä 83 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain. onnentoivotuksiin. äinö Tanner 80 vuotta YLEISÖN KIRJE "MATKAKUV.\US' Minä olen lukenut ja kuullut puhuttavan, että hiljan Suomesta tulleiden ja myös pidemmänkin aikaa Canadassa olleiden keskuudessa on jotakin mutinaa eräästä kirjasta. Luin äskettäin kirjan "Erikoismiesten maassa". Sen oii julkaissut kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki v. 1960; Kirjan luettuani sain sellaisen käsityksen, että joillakin ihmisillä on liian lennokas mielikuvitus ja kun he saavat vielä lennokkaan johtajan, niin tulos on mikä mainitusta kirjasta näkyy. Kirjassa sanotaan: Minusta tuntuu että nämä kanadalaiset ovat jääneet ajasta jälkeen. Koska Kanada on kierroksen perässä muusta maailmasta. Hän puiiui Timminsin kaupungis- Helsinki. — Toimitusjohtaja- Väinö Alfred Tanner täytti äskettäin 80 vuotta. Päästyään ylioppilaaksi ja käytyään Suomen liikemiesten kauppaopiston hän toimi osuuskaupanhoitajana ja toimittajana seka oikeustutkinnon suoritettuaan asianajajana. V. -15 valittiin Tanner Elannon toimitusjohtajaksi. V. 1917 oli hän valtionvarainministerinä nk. Tokoin senaatissa, pääministerinä VV. -26—27; valtiovarainministerinä VV. -37—39 ja -42—44, ulkoministerinä VV. -39—40, kansanhuoltoministerinä V. -40 ja kauppa- j a teollisuusministerinä vv^_-41—42. Hän on ollut eduskunnan Jäsen vv. -07-.-10 -13—16, -19--27,_ -30—45, -51—54 sekä vuodesta -58 alkaen. Hän'on ollut useaan eri otteeseen sosdem. eduskuntaryhmän puheenjohtajana, kuulunut sosdem. puoluetoimikuntaan sekii valittu sen puheenjohtajaksi w . -19—26 ja vuodesta 1957. Hän on Elannon ja KKn hallintoneuvostojen puheenjohtaja, toiminut eräiden' valtion liikelaitosten johtoelimissä ja Helsingin kaupunginvaltuustossa, • omistaa Sorkin suurtilan Vihdissä ym; V. 1946 Väinö Tanner tuomittiin sotasyyllisenä vankeusrangaistukseen, jonka aikana hän kirjoitti n\uutamia muistelmateoksia. • Koska Väinö Tannerin sisä-ja ulkopoliittinen ura on varsin hyvin tunnettu täkäläistenkin kansalaistemme keskuudessa, palautamme seuraavassa Kansan Uutiset-lehden ta, mu. t.t.a kuten , tiedetaan_, „_l i_m_ mms l:a usuntoj. aan se,k .a. er•a••i4t-a a>ry,.„jov.i:n««te^ - lausuntojaan ja hänestä. ön vain kauppala Hän sanoo, että vuokrat ovat älyttömän korkeita ja vuokra-asunnot surkeita. Multa jos vÄINö TANNER JA •>;'styy sopeutumaan näihin hevos-talle. hm ja niiden likaiseen ympäristöön, niin perheellinenkin kykenee elämä.n päivästä toiseen. Kirjassa sanotaan: Mutta entäs Tim-mins itse? • Kaupunki, jos, tätä nyt voi sellaiseksi sanoa, muistuttaa jiiukan Iisalmea, sillä erolla vain, etteivät täkäläiset talot j a täkäläinen siisteys kestä vertailua Iisalmen ' kanssa. Liuonto kuitenkin muistuttaa Suomen luontoa, on metsiä ja järviä, lunta ja katujen varsille luotuja kinoksia. Tuon kirjoittaja oii aikaisemmin Timminsissä; Silloin hän esiintyi "'suomalaisena .upseerina" ja oli muistaakseni Vapaa Sanan kirjeenvaihtajan kanssa alustamassa- keskustelukysymystä '"kulttuurista" ja ^anoi heidän tuoneen tänne jotakin sellaista mitä ei ennen ollut; Hän koetti perustaa tänne puutavarayhtiötäkin ja siihen tarkoitukseen myytiin osakkeitakin. Kirjoittaja päättää kirjansa: Ehkäpä olen liiankin ankarasti; arvostellut tätä maata, joka siirtolaiselle tietysti ensimmäiseksi näyttää nurjat puoFensa; Ehkäpä se maailmalle mielivälle yltiöpääile on sittenkin parasta mitä on tarjolla. Mutta vaikka itse menestyin tavallista paremmin ja pääsin suhteellisen vapaasti riippumattomaan asemaan, niin ketään en keholta matkalle lähtemään. Kyllä Kanadakin Suomeen verraten on — muu maa mustikka. Mainari. HALUAA AUTTAA UUTTA PUOLUETTA Maailma on mullin mallin ja- iso-- ja asioita on tekeillä varsinkin, kauempana. Mutta on niitä muutoksia tekeillä pikku hiljaa meilläkin; tar^ koitan tätä CCF:n ja CLC:n johdolla valmistettavaa uutta puoluetta. En ole näillä palstoilla nähnyt paljoa kirjoituksia tästä asiasta. Mi^ nusta se (uusi puolue) on suuri askel eteenpäin. Miten muuten saataisiin, uudistuksia tähän vanhaan järjestelmään kuin kokoamalla työväen voimat - yhteen. rahavaltaa vastaan? Niin kauan kein on hajaannus vallassa, Jota hajaannustit kaikin keinoin edistetään valtapiirien toimesta, ei meillä ole paljoakaan pikkuparannuksia odotettavissa. En tiedä paljoa järjestyneen työväen entisistä perustarkoituk^sta (olen farmari), vaan monesti olen ajatellut ja pohtinut, että miksi ei työväki ole ottanut paremmin omin voimin osaa politiikkaan? Miten muuteiTjyoidaan myönteisiä lakeja saada aikaan, jos omatjniehet. (ja naiset) eivät auta niiden aikaansaamista? Numeromiiäralsesti työväki on voimatekijä joka "äänellään" ylittää muut. Työehtosopimukset ja lakot ovat tietysti tuoneet paikallisia paran-noksia* mut{a mielestäni lakkoaika-kausi voi olla loppuvaiheessa, kuten kaikki aikakaudet päättyvät ja uusi astuu tilalle. Herroilla kun on valta nostaa''tavarain hintoja hieman voitetun palkankorotukscii y l i, niin siinä kierretään sitä noidan ympyrää. Vanhemmista rivimiehistä joku muLstanee vielä lännen "harvesti-i- eisut" ja renkien olosuhteet. Farmarit ajattelivat isoja asioita; olivathan he maanomistajia ja niin odottivat hyviä tuloksia tulevaisuudelta. Vuodet kuluivat tässä aher-telun nakkipelissä. Hyvät vuodet ULKOPOLITIIKKA Nykyistä suursotaa ei ole vielä käyty loppuun. Aavistaa kuitenkin voidaan Euroopan tuleva kehitys. Akselivallat tulevat näyt: telemaan johtavaa osaa. Tulee olemaan johtajavaltioita, joilla on valta ja aseet, ja toisia, joiden on elettävä johtajavaltioiden määräysten mukaan . . . Pienillä kansoilla ei näissä, niyllerryksissä ole mahdollisuutta määrätä kohtalostaan. (Kansanhuoltoministeri V. Tanner Oulunsa 1940). — Mikä on oleva Suomen asema nykyisessä tilanteessa? Vastauksen löytäminen 'ei pitäisi tuottaa minkäänlaisia vaikeuksia. Suqmella ei ole aihetta valittaa vaikka Neuvostoliitto aatteelfisena Järjestelmäni} tuhoutuisikin. (Tanner 4. 7. 1941) Bolshevismi on uhkana maailman rauhalle ja kansojen ole-, massaololle. Ihmiskunnan tulevair suudeii vuoksi oh välttämätöntä, että tämmöinen järjestelmä saadaan hävitetyksi. (Tanner 10. 9. 1941) • *. ... * . , * ••• " — Suomi ei solmi erikoisrauhaa Venäjän nykyisten vallanpitäjien kanssa. Matkallani Saksassa olin tilaisuudessa vahvistamaan tämän Suomen asenteen, joka . myös on henkilökohtainen asenteeni. (Tannerin antama haastattelulausunto Tukholmassa 3. 10. 1941) tasoittivat kuivuusvuosien mcnetyk- j set jämiin pysyi pää Joten kuten veden pinnalla — monella ei ollut sitäkään onnea. ' 20—30 vuolta kun on tätä oppia Ja-tietoa-päntännyt päähänsä, niin silloin tulee" mieleen että jotakin täytyy olla väärässä — muut ovat herroja, hintojen määrääjiä. Joitakin parannuksia tarvitaan. Täten täkäläinen auringon polttama pree-rifarmari tuli "värisokeaksi" peloi- 1 uksista huolimatta. Niin perustettiin ja • rakennettiin CCF puoluetta toivoen siltä parempaa. Hyvä rakkikoira siitä tuli Ottawan kintereille, vaan pienuutensa vuoksi so oli avuton suuria poliisikoiria vastaan^ mikäli on puhe suuremmista paran-', nuksista. • Sen asiaan syvästi kiintyneet henkilöt ovat piirtäneet kunnioitettavan vaon maan edistyksen hyväksi. Se on pehmittänyt maaperää ha-jaallaan olevan väestön keskuude'^!- sa missä uudet aatteet leviävät hitaammin. Sillä perustalla on" tämän uuden lapsen helpompi kehit- — Minä hylkään rauhan. Minä tiedän, että tämä voi merkitä hyökkäystä Suomeen, liusi» uhreja. Tiedäii, että tämän johdosta suhteemme Amerikkaan katkeavat. Mutta sittenkin minä hylkään -rauhan . . . (Tannerin lausuma v. 1942 Mannerheimin kertoman mukaan) , . ., • •'. . ^ Ei sen vuoksi ollut ihmeteltävää, että kun tilaisuus siihen ik niaantui, Suomi jälleen liittyi sotaan Saksan hyökätessä Neuvostoliittoa vasaan . . . Kun Suomi liittyi sotaan juhannuksena v. 1941, flli edelljiyksenä tähän liittymiseen aivan yleinen vakaumus, sanoisinko varmuus siitä, että Saksa tulee lyömään Neuvostoliiton. (Tanner selostustilaisuudessa HTYn talolla 12. 3. 1940) . / — Eräiden käsitysten mukaan meitä odottaa satelliittimaiden kohtalo . . . Hän totesi Suomen itsenäisyyden säilyttämisen olevan vääränlaisena; koska maamme on eräänlainen idän ja lännen välinen raja-aine. Itsenäisenä valtiona Suomi on vasta 40- vuotias. Venäjä on kautta aikojen ollut Suomelle vaarallinen naapuri. (Suomen Sosiaalidemokraatin selostusta Tannerin puheesta Turussa 27. 8. 1958) VKS JOHTAJA HELANEN JA TANNER Tanner tulee hallitukseen. On koottava laajahko häntä koskeva elämäkerrallinen tietoaineisto, mo: iii tettava valmiiksi ja toimitetta-va kotimaan lehdille. Käytävä lä- I pi Tannerin isänmaalliset puheet, ! eiityisesti viime sodan; ajoilta ja otettava niistä sopivia kohtia. Valmisteltava artikkeleita Tannerista Suomen työväenliikkeen johtajana ja Tannerin eroamisesta hallituksesta. Radioon Tannerille huomattava ensiintymistilaisuus. Herätettävä sympatiota Tanneria kohtaan mjps Saksan taholla. (Valtion tie-doituslaitoksen osastopäällikön, aks-johtajan Vilho Helasen ohjeet 27. 6 1941) XATSILÄHETTILÄÄN LAUSUNTO TANNERISTA — Tanner ei ollut ainoastaan e- . 'ttäin älykäs, vaan myöskin erittäin lujatahtoinen mies . . Varmaa 01^: että hän ajoi tahtonsa perille aivan toisella tavoin kuin muut vasemmistopolitiikot. — Paasikivi puhui venättä hyvin ja sopi tuollaiseen neuvotteluihin (Moskovan neuvotteluihin 39. — KU). Mutta kun häntä pidettiin liian pehmeänä ja myöntäväisenä, hänelle sittemmin annettiin selkänojaksi Tanner, joka oli lujempaa tekoa. . — . . .-huomattavan, kyvykäs mies. ^ (Natsi Saksan Helsingin lähettilään v. Blucherin lausuntoja Väinö Tannerista). : VÄINÖ TANNER JA HALLITUSPOLITHKKA • ' ^ Olemme: epäileviä ja huolissamme nykyisen hallituksen toiminnasta. Jo alkuun se teki karkeita erehdyksiä ja koko ajan tavoitteli kommunistien suosiota mm. kirjoittamalla nimensä ns. atomiad-ressin alle. Koko maalle olisi tärkeätä, että näin heikosta hallituksesta päästäisiin mitä pikemmin eroon . . . Kun maailman tilanne on näin vaarallinen, olisi tärkeätä, että maallamme olisi nykyistä vahvempi hallitus. (Tanner Pih-lavassa heinäkuussa 1950). VÄINÖ TANNER JA TALOUSPOLITIIKKA On ihmeellistä, että maassamme vielä löytyy ihmisiä, jotka kuvittelevat palkankorotuksilla saatettavan parantaa työntekijäin elintasoa. (Tanner Pyynikil-lä elokuussa 1949). Meidän on saatava teollisuutemme kilpailukykyiseksi uiko-laisilla markkinoilla jä siUoin emme voi myöskään :jrälttyä sil-: tä, että palkkoja on alennettava.— (Tanner KKn hallintoneuvostossa 20. 4. 1953) VÄINÖ TANNER JA SOSIAALIPOLITIIKKA — On pyritty liian lyhyessä a- Jassa saamaan kaikki kuntoon panemalla laajoja yhteiskunnallisia reformeja toimeen . ja laajentamalla kaikkinaista rakennustoimintaa . . . Jos halutaan saada valtion rahatalous kuntoon, on ankaralla kädellä supistettava budjettia. (Tanner Kokkolassa elo kuussa 1950) —-Valtion kulut ovat kasvaneet enemmän kuin kantokyky sallii. Joka puolelta vedotaan valtioon... Mitään ei saada aikaan ilman valtion tukea. Valtiosta on tullut jonkinmoinen huoltolaitos. (Tanner Lahdessa 1951) • . * * ••. * — Kannattavatko sosiaalidemokraatit sosiaalimenojen vähentämistä, jos se valtiontaloutta tasa-painoineen saatettaessa on välttämätöntä? — Kyllä mikäli on pakko. .(Ylioppilalehden esittämiä kysymys Tannerille 31. 7. 1953) — . . . teurastuskomitean ehdotuksesta valtion menoja alennettiin noin 10%lla I^alkkoja alennettiin samassa suhteessa . . . Eiköhän tässä ole vihje .joka osoittaa miien nytkin tulee k,äymään? . . Sosiaalista turvaa on lisätty Ja samanaikaisesti elinkeinoja, varsinkin maataloutta, keinotekoisesti tuettu. Tässä viidakossa ei tarvitse kovin-o'- • o b •• • o •' o •.. o a KODIN PIIRISTÄ TOIMITTANUT EEVA Vanha taito o o o •o o .o o o o •o ,'o o Nykyään-niin muodissa oleva silmien kaunistaminen ei ole mikään eilen syntynyt uutuus, vaan sitä harrastettiin jo '3,500 vuottasUten, sanoo Clarke C. Hambley, vai-apre-sidentti kauneusaineita valmistavasta yhtiöstär Nykyään naiset uhraavat 15 miljoonaa dollaria vuodessa kauneusaineisiin. Mutta jo antiikin aikana itämaiset sivistyneet tummensivat silmäluomensa hiilentapaisella aineella Ja antoivat silmilleen pitemmän näön puunkuoresta tehdyllä musteella Hiukan myöhmemin Cleopatia aloitti Egyptin naisten seurattavaksi rohkeat ääriviivat silhiilleen. Kauneutta rakastavat muinaiset Kreikan ja Rooman naiset tummensivat silmänsä päivittäin. Selvät kulmakarvat Ja huolellisesti maalatut silmäluomien ääriviivat tulivat yhtä välttämättömäksi kuin vaatteet. Keskiajalla tuli valtaan paljas ja nypitty muoti. Vain kynällä vedeltiin kulmakarvojen vii. vat samoinkuin 30-luvulla oli muodissa Greta Garbo linja. Renessanssin aikana, 15. vuosisadalla, oli taas muodissa vaaleus ja lievät kauneusaineet. Hambley sanoo, että vuodesta 1920 Amerikan naiset ottivat johdon tässä' asiassa ja sen Jälkeen 50-luvulla. tätä nykyä Ja on hän väittää, että Johdossa -Brigitte Bardot. Bardot on myöskin ensimmäinen kansainvälinen kuuluisuus, joka vaalensi huulimaalin ja korosti silmiään huomiotaherättävästi. Bjjdot sanoo, että silmien kaunistaminen asettaa mielialan kasvoihin ja jos silmät ovat sopimattomasti kaunistetut se; saattaa tehdä käyttäjänsä , murheellisen, tuiman tai itkevän näköiseksi. Osuuskauppa göfesiöi myyntiä leroii jolMl()sla Port Arthur. •— International Gooperative Stores Ltd:n Jäsenis^ töii kesuudessa on herännyt tyytymättömyyttä Ontarion maakunta-: hallitiikseh myyntiveroläkiesityk sen Johdosta ja siksi sen johtokunta on lähettänyt pääministeri Leslie Frostille öheellisen protestin. Koska Ontarion hallitus ön esit-täaylpavlainentille lakiehdotuksen 3 pnJseiUin myyntiveron voiriiäan Sacittainiscsta ja. ;: ' kps.ka tämä tulisi merkitsemään naiset kimtta maailman ovat tum- HsUä vaikeuksia niille, Jotka ovat mentaneet silmien.sä ympärykset, |Vai-,keiri kykenemättömimpiä mak- Greta Garbo oli esikuvana 30:luvul- j samaan, erikoisesti : työttömille, la, kuten jo tuli mainituksi, Joan oleville ja alipalkkälai- Cravvford .40- ja Elizabeth Taylor Igjji^ j . , . . • .) kosira, jos hallituksenne saattaa voiiTiaan myyntiveron, niin meistä tuntuu velvollisuudeksemme jatkaa \-oimakasla kamppailua selföista verotusla vastaan kunnes se oh perii utettu Ja ; : Siksi olkoon päätetty, että tämä j raaaliskUTin. 20 pnä pidetty Ihterna-ta Jo silloin arveltiin että ghkii f >^'on«l • Co^opei-ative Strbes Ltd:rt jollakin matkustajalla olisi ollut i Johtokunnan kokous kehoittaahal-kaan paljon vesuria heilutella, kun! pig^j radio kuunneltavanaan ja l i i - ' Jitustanne peruuttamaan tämän la- Jo kymmenet miljardit tippuvatj olisi aiheuttanut oniietioinuii-''^^"^-^"'"^^^ saadakseen riittävästi tuloja me keholtamme teitä j a teidän hallitustanne käyttäniään. Va^ikutus.valtaanne. saadaksenne liittohallituksen yähentämään söta-budjettiaaji. . . ;/ •• Lisäksi päätettäköön-,: että kopio RADIO ON VAARALLINEN LENTOKONEESSA Joitakin aikoja sitten tapahtui useampiakin liikennelentokoneiden tuhoutumisia kaikkine matuslaji-neen eikä oltu varmoja mikä onnettomuuden oli aiheuttanut inut-pois. (Tanner Kansamme dessä' 14. 1.1953) ; den. Talousleh-i Lontoosta VÄINÖ TANNER JA TYÖVÄENLIIKE ^ . . . sosiaalidemokraattinen puolue on jo 10 vuotta taistellut kommunismia vastaan. Me voim-me sen Vuolci sanoa olevamme yhtä mieltä lapuanliikkeen kans-, sa siitä, että kommunismi on saa- : tava hävitetyksi. (Tannerin puhe 27. 7. 1930) — Työväen luokan tärkeä tehtävä on nyt hävittää .kommunistit ja "kuutosten ryhmä". Ne on murskat-lava. Kaikesta täytyy maksaa elämässään, samoin kansojen elämässä. Meidän on maksettava vapaudestamme verellä, mutta jos sillä voidaan turvata kansallemme ja lapsillemme parempi tulevaisuus, niin ei hinta ole liian suuri . . . (Tanner Tampereella 331. 7. 1941) — Rauhantilan palattua toivottiin yleisesti päästävän nopeasti palaamaan säännöllisiin oloihin. (Jatkuu 5. sivulla) Reuterin uutistoimiston kaut.;a on annettu tietää ellä brittiläinen ilmailuministeriö on i l moittanut lentäjille, että .matkustajalla oleva pieni radio, jota hän kuuntelee, vaarantaa lentokoneenj^^^^ä päätöslauseesta lähetetään, ohjausta.. Kokemus on osoittaniU i «PPOsU'oi\^Johtai^^^^ mr. Winter-että määrätynlaiset kannettavat meyerille, Hon. Wärdropelle ja mr. sähköllä toimivat laitteet, kuten 1 Chapleile. radio vastaanottimet ja nauhamag-nelofoni voivat, jos niitä kiiytetäiin koneen ollessa ilmassa, lähellää .säteilyä sotkien lentokoneen radio-ohjauslaitteet. Pienet radiot voivat sekaantua vääristämällä vastaanot-tomerkinannot, joita, lentokentiltä • lähetetään antaen väärän kasityk-' sen lentosuunnasta, sanotaan mi nisteriön tiedonannossa. SäTAI JA i l ! TÄTÄ RAHALLA SAA Lontoolainen sisustustaiteilija 25 vuotias Adrian Griggy on saanut suorittaakseen arabialaisen sheikin tyttären makuuhuoneen suunnittelun. Lattia tulee olemaan lasinen jonka alla kultakalat uiskentelevat ja seinät peitetään turkiksilla. Ei sanottu vanhako on. tämä tytär. MYYNTITAITOA Mies tuli vaatetusliikkeeseen va- !it.semaan itselleen solmiota. Kun" ostaja heitti kiukkuisena muutamia syrjään, niin kauppa-apulainen keräsi ne ja pani toiseen laatikkoon. '"Meille on annettu määräys, että ne solmiot joita useampi ostaja heittää sivuun on pantava eri laatikkoon kuten, nämätkin." "'Mitä riiillä tehdään?" tiedusteli ostaja. 'Me myymme ne naisille, jotka ovat tulleet ostamaan solmiota inichelleon." Jokavuotinen urakka on edessä Nyt on jälleen se vuodenaika jolloin tuiee mieleen vanha mutta entistä ajankohtaisempi laulu: "Verot kansan verta juo . . ." Tässäkin hommassa on tietenkin monta yhteiskunnallista porrasta ja me tavalliset palkkatyöläiset olemme samalla kertaa sekä^ onnellisessa että onnettomassa asemassa: -Meidän oinatuntonime on veroil-tyä. Päästä ensimmäiselle portaal-" moitustcnkin jäl.kocn yiiTä puhdas Saamaan suurta huomiota osakkeen, vaikka se ei olekaan minkään "virallisen elimen", kuten esimerkiksi YK:n tai sen jonkun alajaoston kokous. , le_on myös saavutus ja tavoite, taantumuksellisessa ympäristö-ssä. Missä on syyt, ettei parempaa ole tähän mennessä saavutettu? Onko syy erimielisyyksissä tai karsinoitu-neisuudessa? Toivotaan, että uusi puolue on oppinut tässäkin läk.syn- •••sä. Joka on todella yleisen kansan hyödyn Ja edun puolesta hän ei voi olla kaikkeaan tekemättä sen hyväksi Hyödyttömät "klikit" ja erimielisyydet voidaan haudata.^ Kehitys välttämättömyys ne hautaa aikanaan kumminkin. Pikkumaisuus on kehittymättömyyden merkki; se katselee kaiikopufltella etäisyyteen ja heittää hiekkaa edistyksen akseliin.- • • Seulottuna tämä sepustus on tarkoitettu avunannoksi sille odotetulle tulokkaalle, uudelle puolueelle, että se pääsisi kävelykuntoon. Mielestäni siitä riippuu paljon meidän läheinen tulevaisuutemme. Mitä muut ajiitleleval? ' — Sepuslelija (Sask). f kuin r:.ha::ukÄ;;;or.imc tyhjä rahasta, £;!!ä^pr:Ik'-:at7j'.äi£3llä ei ole totisesti tiissäsuhteesr-a mitään fuskupelin malidollisuutta. Me voimme siis iloita siitä että maineemme on puhdas vielä veroilmoitusten jälkeenkin, mutta mielen vetää apeaksi se kun täytyy viikkokaupalla puskea töitä sen hyväksi jotta viisaat valtiomiehemme voivat ostaa kenaraleilleen kaikenlaista kallista romua Yhdysvaltain ase-tarvetehtailijoilta. ; Vallan toisenlaisessa asemassa ovat upporikkaat, jotka pääsevät kuin koira veräjästä muutenkin ve-rojenihaksussa'Ja sen lisäksi, että heille on järjestetty kaikenlaisia jiakoportteja verovähennyksiä varten, pettävät tätä armasta valtiotamme niin paljon kuin voivat kaikenlaisilla luvattomilla tai puoliksi luvattomilla kikoilla. Rikkaat voivat tietenkin .iloita siitä, että heillä on verojen-maksun jälkeenkin niin paljon rahaa etteivät tiedä mitä sillä teki- 7 sivät. Omantunnontuskia he eivät liioin voj kärsiä, sillä heillä ei kerta kaikkiaan ole sellaista vekotinta, tai jos sellainen laitos on heillä joskus ollut, se on kovettunut kivikovaksi. Ottakaamme yksi viimeisin esimerkki siitä miten_-"paremmat ihmiset", mukaanlukien kirkonmiehet, voivat toisinaan joutua silmätikuksi näissä veroasioissa. Quebecin kaupungista viime maanantaina lähetetyssä Globe and Mailin kirjeenvaihtajan uutistier dossa kerrottiin, että ' mainitun kaupungin papisto, jonka pitäisi kaiketi opettaa katraalleen "kuuliaisuutta esivallalle", on noussut kapinoimaan liittohallituksen veroviranomaisia - vastaan. Mainitussa kirjoituksessa sanotaan mm. seuraavaa: ". . . Liit:tovaltion laki antaa veronmaksajille mahdollisuuden vähentää 10 prosenttia tuloistaan hyväntekeväisyystarkoituksiin tekemiensä lahjoitusten perusteella edellyttäen, että veroviranomaisille näytetään kuitit lahjoituksista. Aikaisemmin tänä vuonna Roomalaiskatolinen hierarkia päätti, ettei mitään lahjoituksia suurempia hy-väntekeväisyyskuitteja anneta. Juuri tämän piispanhallinnoii päätöksen Jälkeen verotusviranomaiset rupesivat Quebecissa tiedustelemaan yksityiskohtaisemmin niitä .summia, joita sanotaan lahjoitetun hyväntekeväisyystarkoituksiin. "On epävirallisesti arvioitu, että liittohallitus voisi saada takaisin jopa $75,000,000 Quebecin maakunnassa tutkimalla yksityiskohtaisemmin seurakuntien tilikirjoja. "Lumivyörymäinen protesti on noussut siitä kun "verötusvirkailijat yrittävät ehkäistä tuloveropetokset (clamp down on income tax frauds) h y v ä n tekeväisyyslahjoiT tuskuittien avulla. "Roger Vezina, Quebecin kauppakamarin presidentti, sanoi sitä todelliseksi raha-asia-gestapo-mene-telmäksi, . ." " Ottawassa, alahuoneen istunnossa sanoi -tiistaina tuloininisteri George Nowlan, että kysymys ei ole ^Quebecin papiston rehellisyydestä tutkittaessa Roomalaiskato listen seurakuntien hyväntekeväi-syyslahjoitus- kuilteja. Hän selitti että k.o. ministeriön tapa on tutkia tällaisia lahjoituksia, joista vaaditaan verohuojennusta ja sanoi, että kun, nämä lahjoitukset näyttävät liian suurilta, silloin ministeriö tutkii asiaa hyvin tarkasti. Quebecin maakunnan pääministeri Jean Lesage sanoi puolestaan mainitun maakunnan lainlaatija-kunnan istunnossa tiistaina, että hän on määränyt maakunnalliset viranomaiset hyväksymään täydellä luottamuksella pappien ja muiden valtuutettujen hehkilöiden allekirjoittamat kuitit. Tämä »lausunto annettiin siinä yhteydessä kun sanotaan liittovaltion tutkijain kiusaavan (pester-ing) seurakuntien pappeja vero-alennustarkoituksia varten anne-tuist; a hyyäntekeväisyyslahjoituk-sista, kuten pääministeri Lesage selitti. Hän sanoi tahtovansa poistaa kaiken sellaisen ajatuksen, että; maakunalliset viranomaiset ovat miliiiän. tavoin sekaantuneet siihen." (Globe and Mail-lehden uu-listietoa maalisk. 21'''p.): Olkoon näiden asiain kanssa niin (ai näin, ja suoraan sanoen meistä luntiiu, että parempi olisi sittenkin tutkia Joidenkin todella isojen pö. söjen ns. laillisia ja laittomia keinoja verojensa välttämiseksi. Esimerkiksi me ontariolaiset haluai-; simnis tietää, että minkälaista "ta-loiidonhoitoa" on se kun viimeksi-esitetyn maakunnallisen talousar-vicneii budjetin mukaan Ontarion äärettömiin suurista metsisty- on tuloja hallituksella vain $14 750,000 vuodossa ja menoja metsien Ja maiden ministeriön kohdalta $25,- 700,000? Toisin sanoen meidän ääiGTTömän suurista "vihreän kullan" resursseistamme tulee $10,- 000.000 tappio vuodessa! JUitta työläiset joutuvat maksamaan veronsa viimeistä senttiä niyöion kehdosta hautaan asti. HciUe'ei ole varattu juuri mitään verovapautuksia eikä; lii,oin mitään omantunnonrauhaa vaarantavia verojen kiertämis- Ja petosmahdollisuuksiakaan. fJiin kauan kun me äänestämme herrat poivarisedät hallitukseen, työläisillä ei ole muuta. mahdollisuutta kuin maksaa yhä lisääntyviä veroja. Niin, viime vuoden tuloverokaa-vakkeet on täytettävä ja verot , maksettava huhtikuun 30 päivään mennessä. Muuten joudutaan maksamaan korkoa veromenoislfa ja kun veroja on muutenkin yllin kyllin, niin parempi on maksaa ne so-vinnoila-.— mikäli on varaa, mistä maksaa. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 25, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-03-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610325 |
Description
Title | 1961-03-25-02 |
OCR text | Sivu 2 Lauantaina, maalisk. 25 p. — Saturday, March 25, 1961 V A P A U S (UBEBTT) — Independent Labor Organ of Finnish Canadiafis. Es-tabllshed Nov. 6, 1917. ^thorized äs secönd class mail by^che Post Office Department, Ottawa. Pub-lished thr^e weekly: Tue.sdays, Thiusdays and Saturdaysby Vapaus Publishing C!ompany Ltd., at 100-102 EIrd St. W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4^4264; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. MalUng, addre.s.s: Box 69^ Sudbury. Ontario. Advertising rates upon applicatlon. Translation free of charge. TILAUSHINNAT: Canadassa: I vk. 8.00 6. kk. 4.25 • • 3 Ick. 2 50 yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25 Paasiaismietteita .Lehtemme tämänpäiväisessä numerossa on useita erikoi- - sia pääsiäisilmoituksTa. Ja kun pääsiäispyhien viettoori liittyy meidän maassamme ~efottamattomana osana ns. "muoti-paraatit", missä neitosilla, rouvilla ja miksei myos-miehisillä miehillä on tilaisuus pukeutua uuteen kevätpukuun ja lähteä keväiselle iltapäiväkävelylle joko puistoon, tai kadulle, niin me suosittelemme lukijoillemme tarvittavien välineiden ja tavarain ostopaikoiksi juuri niitä liikketä, jotka lehdessämme ilmoittavat ja siten osoittavat käytännöllistä halua palvella lukijakuntaamme. • . Tämä on sitäkin tärkeämpää kun muistamme kaksi seikkaa: Työväenlehdet, kuten Vapauskin, tarvitsevat ilmoitustuloja toimintansa jatkamisen hyväksi. Toisaalta pikkuliikkeet^ jotka työväenlehdissä pääasiassa ilmoittavat, joutuvat päivä päivältä yhä tiukempaan talousasemaan. Pikkuliikkeitä on Canadassa viimevuosina k n ollut "kannattamattomuuden" vuoksi sadoittain ja niiden toimintamahdollisuudet tulevat jatkuvasti huonommiksi. Yhteinen etu puhuu siis voimakkaasti työläisten, farma-rien ja pikkuliikeniiesten yhteistoiminnari' puolesta. Kaikista pinnallisista -ilmiöistä huolimatta,.ja huomioiden vielä sen tosiasian, että niiden välillä voi olla vissejä eturistiriitojakin,- työläisten, farmarien ja pikkuliikemiesten taloudelliset ja sosiaaliset edut. ovat pääpiirteissään samat. Työläisten tulisi tietoisesti pyrkiä läheisiin liittosuhteisiin farmarien ja pikkuliikemiesten kanssa, .ja yksi käytännöllinen toimenpide siinä on se, että teemme ostoksemme niistä liikkeistä, jotka ilmoittavat työväenlehdissä. ' ^. Pääsiäinen on kristillisen kirkon juhla Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Sen yhteydessä, on myös kärsimisen muistojuhla, pitkäperjantai. Kuten tiedämme, pääsiäinen on ehkä vanhin kaikista kristillisistä juhlista; sitä on. vietetty kenties jo 1:11a vuosisadalla tai ainakin toisella vuosisadalla. Mutta pääsiäistä on juhlittu jo paljon aikaisemminkin. Pääsiäinen on esimerkiksi juutalaisten suuri juhla Israelin kansan Egyptistä lähtemisen muistoksi. ' Itämaiset' paimentolaisheimot ovat viettäneet pääsiäistä jo ehkä vuosituhansia; ainakin monia vuosisatoja ennen meidän ajanlaskumme alkua. Suomen kansan vanhojen katsomusten mukaan oli pitkäperjantai ja lankalauantai vuoden kaikkein "pahinta" aikaa, jolloin lentelivät kaikenlaiset noidat varsiluutineen. Tavallisten noitien lisäksi oli pääsiäisen aikaan liikkeellä myös kaikenlaiset trullit, pihkanokat ja •muut — ja naapurin navetassa leikattiin pääsiäisen.aikana villatukkoja ja nahanpalasia eläimistä ^ että voitaisiin suojella omaa karjaa kaikkia vaaroja •vastaan. . Siitä huolimatta, että pääsiäisjuhla ön kristin yksi : vanhimmista, sen pitoajasta syntyi riita itä- ja länsimaisen kirkon välillä toisen, 'vniosisadan keskivaiheilla. Edellinen vietti pääsiäistä aina juutalaisten nisankuun 14 pnä, eli sa-- mana, päivänä jolloin oli juutalaisten ikivanha pääsiäinen; jälkimmäinen taas sitä seuraavana sunnuntaina. Asia ratkaise: tiin onnellisella tavalla Nikean kirkolliskokouksessa (v. 325) siten, että päätettiin viettää pääsiäistä kevätpäiväntasausta seuraavan täysikuun jälkeisenä sunnuntaina. Pääsiäisen aika vaihtelee siten taivaallisen kuun mukaan, ollen aikaisintaan maaliskuun 22 pnä ja viimeistään huhtikuun 26 pnä. Meillä on siis tänä vuonna hyvin "aikainen" pääsiäinen. . ! Kuten sanottu, pääsiäispyhien yhteydessä vietetään myös kärsimyksen muistojuhlaa, pitkäperjantaita. Tänä vuonna on meillä syytä todeta, että ihmisen kärsimysten historia er ole vieläkään päättynyt. Miljoonia ihmisiä on vielä alituisen nälän, köyhyyden, puutteen ja estettävissä olevien tautien aihelittaman piinan alaisena. Meillä täällä rikkaassa' Ganadassakin on työttömyyden aiheuttama puute ja hätä jo niin suuri^ että esimerkiksi torontolaisille pikkulapsille on jouduttu järjestämään soppajono! Ihmisen kärsimys jatkuu muullakin tavalla. Vaikka kymmeniä siirtomaaorjuudessa olleita kansoja onkin viimevuosina saavuttanut kansallisen vapauden ja. itsenäisyyden, niin vieläkin on miljoonaisia kansanjoukkoja vieraitten, säälimättömien riistäjäin ruoskan ja patukan alaisuudessa. Me emme voi unhoittaa sitä tosiasiaa, "että vasta muutama kuukausi sitten tapettiin katalalla tavalla ihmiskunnan tämän hetken yksi parhaimmista pojista, Kongon laillinen pääministeri Patrice Lumumba, ja kuten Pilatus aikanaan pesi kätensä ja sanoii että hän on "viaton", niin myös Lumumban murhaajat ja heidän taustamiehensä ovat nyt muka tietämättör-miä tästä kauheasta rikoksesta ihmiskuntaa vastaan. Kaikesta tästä huolimatta on kuitenkin syytä katsoa tulevaisuuteen rohkein ja toivorikkain mielin. Uusi hyvinvoinnin, yltäkylläisyyden-sekä ennen tuntematon vapauden ja sosialismin aamunkoi sarastaa jo ihmiskunnalle. Ennenkaikkea on tullut mahdolliseksi koko ihmiskuntaa uhkaavan uu- _ den sodan ehkäiseminen — ja se_vähentää; paljon yhteisen ristitaakan painoa. ^ Afrikan kansojen konferenssi Tänään, maaliskuun 23 päivänä, kokoontuu Kairossa suuri Afrikan kansojen konferenssi mihin odotetaan ennakkotietojen mukaan yli 300 Afrikan eri osien johtajaa. Näiden osanottajain joukossa on sekä "kapinallisia pakolaisia että korkeita virkamiehiä". Konferenssin uskotaan kestävän kaikkiaan yhdeksän päivää. Ennakkotietojen mukaan konferenssissa tulee olemaan edustettuna 25 afrikkalaista, maata ja .territoriota, joista 19 riippumatonta valtiota, sekä 67 poliittista puoluetta, yhdistystä ja muuta järjestöä. , : Kuten näkyy, tästä Kairon konferenssista voi muodostua hyvin vaikutusvaltainen tekijä. Sen avoimesti julistettuna tarkoituksena on keskustella mahdollisuuksista :tukea Afrikan vapausliikkeitä ja kiirehtiä kolonialisniin ja apartheid-politiikan lopettamista. Konferenssi.ssa kiinnitetään epäilemättä erikoishuomiota Kongon, Algerian ja :^ngolan poliittisiin kysymyksiin.' Se tulee epäilemättä ilmaisemaan imperialisminvastaisen kantansa selvällä ja määrätietoisella tavalla. ( Tämä Afrikan kansojen konferenssi tulee epäilemättä SYNTYAAÄ- ä PÄIVIÄ I OO.OOOOOOOOOOQ0ODODODOD^> Syntymäpäiviä A Jarl Lind, Sudbury, Ont., täyttää maanantaina, maaliskuun 27 p. 70 vuotta. Karl Lehto, Long Branch, Ont., täyttää tiistaina/ maaliskuun 28 pnä 83 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain. onnentoivotuksiin. äinö Tanner 80 vuotta YLEISÖN KIRJE "MATKAKUV.\US' Minä olen lukenut ja kuullut puhuttavan, että hiljan Suomesta tulleiden ja myös pidemmänkin aikaa Canadassa olleiden keskuudessa on jotakin mutinaa eräästä kirjasta. Luin äskettäin kirjan "Erikoismiesten maassa". Sen oii julkaissut kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki v. 1960; Kirjan luettuani sain sellaisen käsityksen, että joillakin ihmisillä on liian lennokas mielikuvitus ja kun he saavat vielä lennokkaan johtajan, niin tulos on mikä mainitusta kirjasta näkyy. Kirjassa sanotaan: Minusta tuntuu että nämä kanadalaiset ovat jääneet ajasta jälkeen. Koska Kanada on kierroksen perässä muusta maailmasta. Hän puiiui Timminsin kaupungis- Helsinki. — Toimitusjohtaja- Väinö Alfred Tanner täytti äskettäin 80 vuotta. Päästyään ylioppilaaksi ja käytyään Suomen liikemiesten kauppaopiston hän toimi osuuskaupanhoitajana ja toimittajana seka oikeustutkinnon suoritettuaan asianajajana. V. -15 valittiin Tanner Elannon toimitusjohtajaksi. V. 1917 oli hän valtionvarainministerinä nk. Tokoin senaatissa, pääministerinä VV. -26—27; valtiovarainministerinä VV. -37—39 ja -42—44, ulkoministerinä VV. -39—40, kansanhuoltoministerinä V. -40 ja kauppa- j a teollisuusministerinä vv^_-41—42. Hän on ollut eduskunnan Jäsen vv. -07-.-10 -13—16, -19--27,_ -30—45, -51—54 sekä vuodesta -58 alkaen. Hän'on ollut useaan eri otteeseen sosdem. eduskuntaryhmän puheenjohtajana, kuulunut sosdem. puoluetoimikuntaan sekii valittu sen puheenjohtajaksi w . -19—26 ja vuodesta 1957. Hän on Elannon ja KKn hallintoneuvostojen puheenjohtaja, toiminut eräiden' valtion liikelaitosten johtoelimissä ja Helsingin kaupunginvaltuustossa, • omistaa Sorkin suurtilan Vihdissä ym; V. 1946 Väinö Tanner tuomittiin sotasyyllisenä vankeusrangaistukseen, jonka aikana hän kirjoitti n\uutamia muistelmateoksia. • Koska Väinö Tannerin sisä-ja ulkopoliittinen ura on varsin hyvin tunnettu täkäläistenkin kansalaistemme keskuudessa, palautamme seuraavassa Kansan Uutiset-lehden ta, mu. t.t.a kuten , tiedetaan_, „_l i_m_ mms l:a usuntoj. aan se,k .a. er•a••i4t-a a>ry,.„jov.i:n««te^ - lausuntojaan ja hänestä. ön vain kauppala Hän sanoo, että vuokrat ovat älyttömän korkeita ja vuokra-asunnot surkeita. Multa jos vÄINö TANNER JA •>;'styy sopeutumaan näihin hevos-talle. hm ja niiden likaiseen ympäristöön, niin perheellinenkin kykenee elämä.n päivästä toiseen. Kirjassa sanotaan: Mutta entäs Tim-mins itse? • Kaupunki, jos, tätä nyt voi sellaiseksi sanoa, muistuttaa jiiukan Iisalmea, sillä erolla vain, etteivät täkäläiset talot j a täkäläinen siisteys kestä vertailua Iisalmen ' kanssa. Liuonto kuitenkin muistuttaa Suomen luontoa, on metsiä ja järviä, lunta ja katujen varsille luotuja kinoksia. Tuon kirjoittaja oii aikaisemmin Timminsissä; Silloin hän esiintyi "'suomalaisena .upseerina" ja oli muistaakseni Vapaa Sanan kirjeenvaihtajan kanssa alustamassa- keskustelukysymystä '"kulttuurista" ja ^anoi heidän tuoneen tänne jotakin sellaista mitä ei ennen ollut; Hän koetti perustaa tänne puutavarayhtiötäkin ja siihen tarkoitukseen myytiin osakkeitakin. Kirjoittaja päättää kirjansa: Ehkäpä olen liiankin ankarasti; arvostellut tätä maata, joka siirtolaiselle tietysti ensimmäiseksi näyttää nurjat puoFensa; Ehkäpä se maailmalle mielivälle yltiöpääile on sittenkin parasta mitä on tarjolla. Mutta vaikka itse menestyin tavallista paremmin ja pääsin suhteellisen vapaasti riippumattomaan asemaan, niin ketään en keholta matkalle lähtemään. Kyllä Kanadakin Suomeen verraten on — muu maa mustikka. Mainari. HALUAA AUTTAA UUTTA PUOLUETTA Maailma on mullin mallin ja- iso-- ja asioita on tekeillä varsinkin, kauempana. Mutta on niitä muutoksia tekeillä pikku hiljaa meilläkin; tar^ koitan tätä CCF:n ja CLC:n johdolla valmistettavaa uutta puoluetta. En ole näillä palstoilla nähnyt paljoa kirjoituksia tästä asiasta. Mi^ nusta se (uusi puolue) on suuri askel eteenpäin. Miten muuten saataisiin, uudistuksia tähän vanhaan järjestelmään kuin kokoamalla työväen voimat - yhteen. rahavaltaa vastaan? Niin kauan kein on hajaannus vallassa, Jota hajaannustit kaikin keinoin edistetään valtapiirien toimesta, ei meillä ole paljoakaan pikkuparannuksia odotettavissa. En tiedä paljoa järjestyneen työväen entisistä perustarkoituk^sta (olen farmari), vaan monesti olen ajatellut ja pohtinut, että miksi ei työväki ole ottanut paremmin omin voimin osaa politiikkaan? Miten muuteiTjyoidaan myönteisiä lakeja saada aikaan, jos omatjniehet. (ja naiset) eivät auta niiden aikaansaamista? Numeromiiäralsesti työväki on voimatekijä joka "äänellään" ylittää muut. Työehtosopimukset ja lakot ovat tietysti tuoneet paikallisia paran-noksia* mut{a mielestäni lakkoaika-kausi voi olla loppuvaiheessa, kuten kaikki aikakaudet päättyvät ja uusi astuu tilalle. Herroilla kun on valta nostaa''tavarain hintoja hieman voitetun palkankorotukscii y l i, niin siinä kierretään sitä noidan ympyrää. Vanhemmista rivimiehistä joku muLstanee vielä lännen "harvesti-i- eisut" ja renkien olosuhteet. Farmarit ajattelivat isoja asioita; olivathan he maanomistajia ja niin odottivat hyviä tuloksia tulevaisuudelta. Vuodet kuluivat tässä aher-telun nakkipelissä. Hyvät vuodet ULKOPOLITIIKKA Nykyistä suursotaa ei ole vielä käyty loppuun. Aavistaa kuitenkin voidaan Euroopan tuleva kehitys. Akselivallat tulevat näyt: telemaan johtavaa osaa. Tulee olemaan johtajavaltioita, joilla on valta ja aseet, ja toisia, joiden on elettävä johtajavaltioiden määräysten mukaan . . . Pienillä kansoilla ei näissä, niyllerryksissä ole mahdollisuutta määrätä kohtalostaan. (Kansanhuoltoministeri V. Tanner Oulunsa 1940). — Mikä on oleva Suomen asema nykyisessä tilanteessa? Vastauksen löytäminen 'ei pitäisi tuottaa minkäänlaisia vaikeuksia. Suqmella ei ole aihetta valittaa vaikka Neuvostoliitto aatteelfisena Järjestelmäni} tuhoutuisikin. (Tanner 4. 7. 1941) Bolshevismi on uhkana maailman rauhalle ja kansojen ole-, massaololle. Ihmiskunnan tulevair suudeii vuoksi oh välttämätöntä, että tämmöinen järjestelmä saadaan hävitetyksi. (Tanner 10. 9. 1941) • *. ... * . , * ••• " — Suomi ei solmi erikoisrauhaa Venäjän nykyisten vallanpitäjien kanssa. Matkallani Saksassa olin tilaisuudessa vahvistamaan tämän Suomen asenteen, joka . myös on henkilökohtainen asenteeni. (Tannerin antama haastattelulausunto Tukholmassa 3. 10. 1941) tasoittivat kuivuusvuosien mcnetyk- j set jämiin pysyi pää Joten kuten veden pinnalla — monella ei ollut sitäkään onnea. ' 20—30 vuolta kun on tätä oppia Ja-tietoa-päntännyt päähänsä, niin silloin tulee" mieleen että jotakin täytyy olla väärässä — muut ovat herroja, hintojen määrääjiä. Joitakin parannuksia tarvitaan. Täten täkäläinen auringon polttama pree-rifarmari tuli "värisokeaksi" peloi- 1 uksista huolimatta. Niin perustettiin ja • rakennettiin CCF puoluetta toivoen siltä parempaa. Hyvä rakkikoira siitä tuli Ottawan kintereille, vaan pienuutensa vuoksi so oli avuton suuria poliisikoiria vastaan^ mikäli on puhe suuremmista paran-', nuksista. • Sen asiaan syvästi kiintyneet henkilöt ovat piirtäneet kunnioitettavan vaon maan edistyksen hyväksi. Se on pehmittänyt maaperää ha-jaallaan olevan väestön keskuude'^!- sa missä uudet aatteet leviävät hitaammin. Sillä perustalla on" tämän uuden lapsen helpompi kehit- — Minä hylkään rauhan. Minä tiedän, että tämä voi merkitä hyökkäystä Suomeen, liusi» uhreja. Tiedäii, että tämän johdosta suhteemme Amerikkaan katkeavat. Mutta sittenkin minä hylkään -rauhan . . . (Tannerin lausuma v. 1942 Mannerheimin kertoman mukaan) , . ., • •'. . ^ Ei sen vuoksi ollut ihmeteltävää, että kun tilaisuus siihen ik niaantui, Suomi jälleen liittyi sotaan Saksan hyökätessä Neuvostoliittoa vasaan . . . Kun Suomi liittyi sotaan juhannuksena v. 1941, flli edelljiyksenä tähän liittymiseen aivan yleinen vakaumus, sanoisinko varmuus siitä, että Saksa tulee lyömään Neuvostoliiton. (Tanner selostustilaisuudessa HTYn talolla 12. 3. 1940) . / — Eräiden käsitysten mukaan meitä odottaa satelliittimaiden kohtalo . . . Hän totesi Suomen itsenäisyyden säilyttämisen olevan vääränlaisena; koska maamme on eräänlainen idän ja lännen välinen raja-aine. Itsenäisenä valtiona Suomi on vasta 40- vuotias. Venäjä on kautta aikojen ollut Suomelle vaarallinen naapuri. (Suomen Sosiaalidemokraatin selostusta Tannerin puheesta Turussa 27. 8. 1958) VKS JOHTAJA HELANEN JA TANNER Tanner tulee hallitukseen. On koottava laajahko häntä koskeva elämäkerrallinen tietoaineisto, mo: iii tettava valmiiksi ja toimitetta-va kotimaan lehdille. Käytävä lä- I pi Tannerin isänmaalliset puheet, ! eiityisesti viime sodan; ajoilta ja otettava niistä sopivia kohtia. Valmisteltava artikkeleita Tannerista Suomen työväenliikkeen johtajana ja Tannerin eroamisesta hallituksesta. Radioon Tannerille huomattava ensiintymistilaisuus. Herätettävä sympatiota Tanneria kohtaan mjps Saksan taholla. (Valtion tie-doituslaitoksen osastopäällikön, aks-johtajan Vilho Helasen ohjeet 27. 6 1941) XATSILÄHETTILÄÄN LAUSUNTO TANNERISTA — Tanner ei ollut ainoastaan e- . 'ttäin älykäs, vaan myöskin erittäin lujatahtoinen mies . . Varmaa 01^: että hän ajoi tahtonsa perille aivan toisella tavoin kuin muut vasemmistopolitiikot. — Paasikivi puhui venättä hyvin ja sopi tuollaiseen neuvotteluihin (Moskovan neuvotteluihin 39. — KU). Mutta kun häntä pidettiin liian pehmeänä ja myöntäväisenä, hänelle sittemmin annettiin selkänojaksi Tanner, joka oli lujempaa tekoa. . — . . .-huomattavan, kyvykäs mies. ^ (Natsi Saksan Helsingin lähettilään v. Blucherin lausuntoja Väinö Tannerista). : VÄINÖ TANNER JA HALLITUSPOLITHKKA • ' ^ Olemme: epäileviä ja huolissamme nykyisen hallituksen toiminnasta. Jo alkuun se teki karkeita erehdyksiä ja koko ajan tavoitteli kommunistien suosiota mm. kirjoittamalla nimensä ns. atomiad-ressin alle. Koko maalle olisi tärkeätä, että näin heikosta hallituksesta päästäisiin mitä pikemmin eroon . . . Kun maailman tilanne on näin vaarallinen, olisi tärkeätä, että maallamme olisi nykyistä vahvempi hallitus. (Tanner Pih-lavassa heinäkuussa 1950). VÄINÖ TANNER JA TALOUSPOLITIIKKA On ihmeellistä, että maassamme vielä löytyy ihmisiä, jotka kuvittelevat palkankorotuksilla saatettavan parantaa työntekijäin elintasoa. (Tanner Pyynikil-lä elokuussa 1949). Meidän on saatava teollisuutemme kilpailukykyiseksi uiko-laisilla markkinoilla jä siUoin emme voi myöskään :jrälttyä sil-: tä, että palkkoja on alennettava.— (Tanner KKn hallintoneuvostossa 20. 4. 1953) VÄINÖ TANNER JA SOSIAALIPOLITIIKKA — On pyritty liian lyhyessä a- Jassa saamaan kaikki kuntoon panemalla laajoja yhteiskunnallisia reformeja toimeen . ja laajentamalla kaikkinaista rakennustoimintaa . . . Jos halutaan saada valtion rahatalous kuntoon, on ankaralla kädellä supistettava budjettia. (Tanner Kokkolassa elo kuussa 1950) —-Valtion kulut ovat kasvaneet enemmän kuin kantokyky sallii. Joka puolelta vedotaan valtioon... Mitään ei saada aikaan ilman valtion tukea. Valtiosta on tullut jonkinmoinen huoltolaitos. (Tanner Lahdessa 1951) • . * * ••. * — Kannattavatko sosiaalidemokraatit sosiaalimenojen vähentämistä, jos se valtiontaloutta tasa-painoineen saatettaessa on välttämätöntä? — Kyllä mikäli on pakko. .(Ylioppilalehden esittämiä kysymys Tannerille 31. 7. 1953) — . . . teurastuskomitean ehdotuksesta valtion menoja alennettiin noin 10%lla I^alkkoja alennettiin samassa suhteessa . . . Eiköhän tässä ole vihje .joka osoittaa miien nytkin tulee k,äymään? . . Sosiaalista turvaa on lisätty Ja samanaikaisesti elinkeinoja, varsinkin maataloutta, keinotekoisesti tuettu. Tässä viidakossa ei tarvitse kovin-o'- • o b •• • o •' o •.. o a KODIN PIIRISTÄ TOIMITTANUT EEVA Vanha taito o o o •o o .o o o o •o ,'o o Nykyään-niin muodissa oleva silmien kaunistaminen ei ole mikään eilen syntynyt uutuus, vaan sitä harrastettiin jo '3,500 vuottasUten, sanoo Clarke C. Hambley, vai-apre-sidentti kauneusaineita valmistavasta yhtiöstär Nykyään naiset uhraavat 15 miljoonaa dollaria vuodessa kauneusaineisiin. Mutta jo antiikin aikana itämaiset sivistyneet tummensivat silmäluomensa hiilentapaisella aineella Ja antoivat silmilleen pitemmän näön puunkuoresta tehdyllä musteella Hiukan myöhmemin Cleopatia aloitti Egyptin naisten seurattavaksi rohkeat ääriviivat silhiilleen. Kauneutta rakastavat muinaiset Kreikan ja Rooman naiset tummensivat silmänsä päivittäin. Selvät kulmakarvat Ja huolellisesti maalatut silmäluomien ääriviivat tulivat yhtä välttämättömäksi kuin vaatteet. Keskiajalla tuli valtaan paljas ja nypitty muoti. Vain kynällä vedeltiin kulmakarvojen vii. vat samoinkuin 30-luvulla oli muodissa Greta Garbo linja. Renessanssin aikana, 15. vuosisadalla, oli taas muodissa vaaleus ja lievät kauneusaineet. Hambley sanoo, että vuodesta 1920 Amerikan naiset ottivat johdon tässä' asiassa ja sen Jälkeen 50-luvulla. tätä nykyä Ja on hän väittää, että Johdossa -Brigitte Bardot. Bardot on myöskin ensimmäinen kansainvälinen kuuluisuus, joka vaalensi huulimaalin ja korosti silmiään huomiotaherättävästi. Bjjdot sanoo, että silmien kaunistaminen asettaa mielialan kasvoihin ja jos silmät ovat sopimattomasti kaunistetut se; saattaa tehdä käyttäjänsä , murheellisen, tuiman tai itkevän näköiseksi. Osuuskauppa göfesiöi myyntiä leroii jolMl()sla Port Arthur. •— International Gooperative Stores Ltd:n Jäsenis^ töii kesuudessa on herännyt tyytymättömyyttä Ontarion maakunta-: hallitiikseh myyntiveroläkiesityk sen Johdosta ja siksi sen johtokunta on lähettänyt pääministeri Leslie Frostille öheellisen protestin. Koska Ontarion hallitus ön esit-täaylpavlainentille lakiehdotuksen 3 pnJseiUin myyntiveron voiriiäan Sacittainiscsta ja. ;: ' kps.ka tämä tulisi merkitsemään naiset kimtta maailman ovat tum- HsUä vaikeuksia niille, Jotka ovat mentaneet silmien.sä ympärykset, |Vai-,keiri kykenemättömimpiä mak- Greta Garbo oli esikuvana 30:luvul- j samaan, erikoisesti : työttömille, la, kuten jo tuli mainituksi, Joan oleville ja alipalkkälai- Cravvford .40- ja Elizabeth Taylor Igjji^ j . , . . • .) kosira, jos hallituksenne saattaa voiiTiaan myyntiveron, niin meistä tuntuu velvollisuudeksemme jatkaa \-oimakasla kamppailua selföista verotusla vastaan kunnes se oh perii utettu Ja ; : Siksi olkoon päätetty, että tämä j raaaliskUTin. 20 pnä pidetty Ihterna-ta Jo silloin arveltiin että ghkii f >^'on«l • Co^opei-ative Strbes Ltd:rt jollakin matkustajalla olisi ollut i Johtokunnan kokous kehoittaahal-kaan paljon vesuria heilutella, kun! pig^j radio kuunneltavanaan ja l i i - ' Jitustanne peruuttamaan tämän la- Jo kymmenet miljardit tippuvatj olisi aiheuttanut oniietioinuii-''^^"^-^"'"^^^ saadakseen riittävästi tuloja me keholtamme teitä j a teidän hallitustanne käyttäniään. Va^ikutus.valtaanne. saadaksenne liittohallituksen yähentämään söta-budjettiaaji. . . ;/ •• Lisäksi päätettäköön-,: että kopio RADIO ON VAARALLINEN LENTOKONEESSA Joitakin aikoja sitten tapahtui useampiakin liikennelentokoneiden tuhoutumisia kaikkine matuslaji-neen eikä oltu varmoja mikä onnettomuuden oli aiheuttanut inut-pois. (Tanner Kansamme dessä' 14. 1.1953) ; den. Talousleh-i Lontoosta VÄINÖ TANNER JA TYÖVÄENLIIKE ^ . . . sosiaalidemokraattinen puolue on jo 10 vuotta taistellut kommunismia vastaan. Me voim-me sen Vuolci sanoa olevamme yhtä mieltä lapuanliikkeen kans-, sa siitä, että kommunismi on saa- : tava hävitetyksi. (Tannerin puhe 27. 7. 1930) — Työväen luokan tärkeä tehtävä on nyt hävittää .kommunistit ja "kuutosten ryhmä". Ne on murskat-lava. Kaikesta täytyy maksaa elämässään, samoin kansojen elämässä. Meidän on maksettava vapaudestamme verellä, mutta jos sillä voidaan turvata kansallemme ja lapsillemme parempi tulevaisuus, niin ei hinta ole liian suuri . . . (Tanner Tampereella 331. 7. 1941) — Rauhantilan palattua toivottiin yleisesti päästävän nopeasti palaamaan säännöllisiin oloihin. (Jatkuu 5. sivulla) Reuterin uutistoimiston kaut.;a on annettu tietää ellä brittiläinen ilmailuministeriö on i l moittanut lentäjille, että .matkustajalla oleva pieni radio, jota hän kuuntelee, vaarantaa lentokoneenj^^^^ä päätöslauseesta lähetetään, ohjausta.. Kokemus on osoittaniU i «PPOsU'oi\^Johtai^^^^ mr. Winter-että määrätynlaiset kannettavat meyerille, Hon. Wärdropelle ja mr. sähköllä toimivat laitteet, kuten 1 Chapleile. radio vastaanottimet ja nauhamag-nelofoni voivat, jos niitä kiiytetäiin koneen ollessa ilmassa, lähellää .säteilyä sotkien lentokoneen radio-ohjauslaitteet. Pienet radiot voivat sekaantua vääristämällä vastaanot-tomerkinannot, joita, lentokentiltä • lähetetään antaen väärän kasityk-' sen lentosuunnasta, sanotaan mi nisteriön tiedonannossa. SäTAI JA i l ! TÄTÄ RAHALLA SAA Lontoolainen sisustustaiteilija 25 vuotias Adrian Griggy on saanut suorittaakseen arabialaisen sheikin tyttären makuuhuoneen suunnittelun. Lattia tulee olemaan lasinen jonka alla kultakalat uiskentelevat ja seinät peitetään turkiksilla. Ei sanottu vanhako on. tämä tytär. MYYNTITAITOA Mies tuli vaatetusliikkeeseen va- !it.semaan itselleen solmiota. Kun" ostaja heitti kiukkuisena muutamia syrjään, niin kauppa-apulainen keräsi ne ja pani toiseen laatikkoon. '"Meille on annettu määräys, että ne solmiot joita useampi ostaja heittää sivuun on pantava eri laatikkoon kuten, nämätkin." "'Mitä riiillä tehdään?" tiedusteli ostaja. 'Me myymme ne naisille, jotka ovat tulleet ostamaan solmiota inichelleon." Jokavuotinen urakka on edessä Nyt on jälleen se vuodenaika jolloin tuiee mieleen vanha mutta entistä ajankohtaisempi laulu: "Verot kansan verta juo . . ." Tässäkin hommassa on tietenkin monta yhteiskunnallista porrasta ja me tavalliset palkkatyöläiset olemme samalla kertaa sekä^ onnellisessa että onnettomassa asemassa: -Meidän oinatuntonime on veroil-tyä. Päästä ensimmäiselle portaal-" moitustcnkin jäl.kocn yiiTä puhdas Saamaan suurta huomiota osakkeen, vaikka se ei olekaan minkään "virallisen elimen", kuten esimerkiksi YK:n tai sen jonkun alajaoston kokous. , le_on myös saavutus ja tavoite, taantumuksellisessa ympäristö-ssä. Missä on syyt, ettei parempaa ole tähän mennessä saavutettu? Onko syy erimielisyyksissä tai karsinoitu-neisuudessa? Toivotaan, että uusi puolue on oppinut tässäkin läk.syn- •••sä. Joka on todella yleisen kansan hyödyn Ja edun puolesta hän ei voi olla kaikkeaan tekemättä sen hyväksi Hyödyttömät "klikit" ja erimielisyydet voidaan haudata.^ Kehitys välttämättömyys ne hautaa aikanaan kumminkin. Pikkumaisuus on kehittymättömyyden merkki; se katselee kaiikopufltella etäisyyteen ja heittää hiekkaa edistyksen akseliin.- • • Seulottuna tämä sepustus on tarkoitettu avunannoksi sille odotetulle tulokkaalle, uudelle puolueelle, että se pääsisi kävelykuntoon. Mielestäni siitä riippuu paljon meidän läheinen tulevaisuutemme. Mitä muut ajiitleleval? ' — Sepuslelija (Sask). f kuin r:.ha::ukÄ;;;or.imc tyhjä rahasta, £;!!ä^pr:Ik'-:at7j'.äi£3llä ei ole totisesti tiissäsuhteesr-a mitään fuskupelin malidollisuutta. Me voimme siis iloita siitä että maineemme on puhdas vielä veroilmoitusten jälkeenkin, mutta mielen vetää apeaksi se kun täytyy viikkokaupalla puskea töitä sen hyväksi jotta viisaat valtiomiehemme voivat ostaa kenaraleilleen kaikenlaista kallista romua Yhdysvaltain ase-tarvetehtailijoilta. ; Vallan toisenlaisessa asemassa ovat upporikkaat, jotka pääsevät kuin koira veräjästä muutenkin ve-rojenihaksussa'Ja sen lisäksi, että heille on järjestetty kaikenlaisia jiakoportteja verovähennyksiä varten, pettävät tätä armasta valtiotamme niin paljon kuin voivat kaikenlaisilla luvattomilla tai puoliksi luvattomilla kikoilla. Rikkaat voivat tietenkin .iloita siitä, että heillä on verojen-maksun jälkeenkin niin paljon rahaa etteivät tiedä mitä sillä teki- 7 sivät. Omantunnontuskia he eivät liioin voj kärsiä, sillä heillä ei kerta kaikkiaan ole sellaista vekotinta, tai jos sellainen laitos on heillä joskus ollut, se on kovettunut kivikovaksi. Ottakaamme yksi viimeisin esimerkki siitä miten_-"paremmat ihmiset", mukaanlukien kirkonmiehet, voivat toisinaan joutua silmätikuksi näissä veroasioissa. Quebecin kaupungista viime maanantaina lähetetyssä Globe and Mailin kirjeenvaihtajan uutistier dossa kerrottiin, että ' mainitun kaupungin papisto, jonka pitäisi kaiketi opettaa katraalleen "kuuliaisuutta esivallalle", on noussut kapinoimaan liittohallituksen veroviranomaisia - vastaan. Mainitussa kirjoituksessa sanotaan mm. seuraavaa: ". . . Liit:tovaltion laki antaa veronmaksajille mahdollisuuden vähentää 10 prosenttia tuloistaan hyväntekeväisyystarkoituksiin tekemiensä lahjoitusten perusteella edellyttäen, että veroviranomaisille näytetään kuitit lahjoituksista. Aikaisemmin tänä vuonna Roomalaiskatolinen hierarkia päätti, ettei mitään lahjoituksia suurempia hy-väntekeväisyyskuitteja anneta. Juuri tämän piispanhallinnoii päätöksen Jälkeen verotusviranomaiset rupesivat Quebecissa tiedustelemaan yksityiskohtaisemmin niitä .summia, joita sanotaan lahjoitetun hyväntekeväisyystarkoituksiin. "On epävirallisesti arvioitu, että liittohallitus voisi saada takaisin jopa $75,000,000 Quebecin maakunnassa tutkimalla yksityiskohtaisemmin seurakuntien tilikirjoja. "Lumivyörymäinen protesti on noussut siitä kun "verötusvirkailijat yrittävät ehkäistä tuloveropetokset (clamp down on income tax frauds) h y v ä n tekeväisyyslahjoiT tuskuittien avulla. "Roger Vezina, Quebecin kauppakamarin presidentti, sanoi sitä todelliseksi raha-asia-gestapo-mene-telmäksi, . ." " Ottawassa, alahuoneen istunnossa sanoi -tiistaina tuloininisteri George Nowlan, että kysymys ei ole ^Quebecin papiston rehellisyydestä tutkittaessa Roomalaiskato listen seurakuntien hyväntekeväi-syyslahjoitus- kuilteja. Hän selitti että k.o. ministeriön tapa on tutkia tällaisia lahjoituksia, joista vaaditaan verohuojennusta ja sanoi, että kun, nämä lahjoitukset näyttävät liian suurilta, silloin ministeriö tutkii asiaa hyvin tarkasti. Quebecin maakunnan pääministeri Jean Lesage sanoi puolestaan mainitun maakunnan lainlaatija-kunnan istunnossa tiistaina, että hän on määränyt maakunnalliset viranomaiset hyväksymään täydellä luottamuksella pappien ja muiden valtuutettujen hehkilöiden allekirjoittamat kuitit. Tämä »lausunto annettiin siinä yhteydessä kun sanotaan liittovaltion tutkijain kiusaavan (pester-ing) seurakuntien pappeja vero-alennustarkoituksia varten anne-tuist; a hyyäntekeväisyyslahjoituk-sista, kuten pääministeri Lesage selitti. Hän sanoi tahtovansa poistaa kaiken sellaisen ajatuksen, että; maakunalliset viranomaiset ovat miliiiän. tavoin sekaantuneet siihen." (Globe and Mail-lehden uu-listietoa maalisk. 21'''p.): Olkoon näiden asiain kanssa niin (ai näin, ja suoraan sanoen meistä luntiiu, että parempi olisi sittenkin tutkia Joidenkin todella isojen pö. söjen ns. laillisia ja laittomia keinoja verojensa välttämiseksi. Esimerkiksi me ontariolaiset haluai-; simnis tietää, että minkälaista "ta-loiidonhoitoa" on se kun viimeksi-esitetyn maakunnallisen talousar-vicneii budjetin mukaan Ontarion äärettömiin suurista metsisty- on tuloja hallituksella vain $14 750,000 vuodossa ja menoja metsien Ja maiden ministeriön kohdalta $25,- 700,000? Toisin sanoen meidän ääiGTTömän suurista "vihreän kullan" resursseistamme tulee $10,- 000.000 tappio vuodessa! JUitta työläiset joutuvat maksamaan veronsa viimeistä senttiä niyöion kehdosta hautaan asti. HciUe'ei ole varattu juuri mitään verovapautuksia eikä; lii,oin mitään omantunnonrauhaa vaarantavia verojen kiertämis- Ja petosmahdollisuuksiakaan. fJiin kauan kun me äänestämme herrat poivarisedät hallitukseen, työläisillä ei ole muuta. mahdollisuutta kuin maksaa yhä lisääntyviä veroja. Niin, viime vuoden tuloverokaa-vakkeet on täytettävä ja verot , maksettava huhtikuun 30 päivään mennessä. Muuten joudutaan maksamaan korkoa veromenoislfa ja kun veroja on muutenkin yllin kyllin, niin parempi on maksaa ne so-vinnoila-.— mikäli on varaa, mistä maksaa. — Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-03-25-02