Vapaus, July 25, 1967

              MM
Hyvää onnea ja menestystä Toronton suurjuhlalle!
lixnestyy tiistaina, torstaina ja lauantaina
Perustettu 1917
Canadan suomalaisien itsenäinen
työväenlehli
No. 86 — Voi. L I vuiosikerta Sudbury, Ont. Tiistai, heiniäk. 25 p. — Tuesday, July 25, 1967
Ranskalaiscanadalaiset tervehtivät innokkaasti vierailijaa;
Ottawassa huolestuneisuutta 4iänen puheittensa sanomasta
Montreal. ^ Canadassa valtiovierailulla oleva Ranskan presidentti
Charles de Gaulle on tänään, tiistaina, ''Ranskan päivänä" Expo 67
maailmannäyttelyssä.
Maanantaina hän suoritti noin 180 mailia pitkän automatkan Que­becista
Montrealiin millä välimatkalla kymmenettuhannet ranskalais­canadalaiset
tervehtivät häntä erittäin innokkaasti, v,
Trois-Rivierissä pitämänsä puheen yhteydessä de Gaulle sanoi maa­nantaina,
että Ranska tukee Quebecin pjTkimystä päästä isännäksi
omaan taloonsa. Hän sanoi, että nyt tapahtuva vallankumous on rau­hallinen,
ja että se hyödyttää sekä Quebecia että Canadaa.
Montrealin kaupungintalon edustalle kokoontunut tuhatlukuinen
kansanjoukko antoi myrskyisiä suosionosoituksia presidentti de Gaul-lelle,
joka lopetti puheensa sanomalla "Eläköön vapaa Quebec" —
"vive Quebec Ubre".
' Ranskan prensidentti .
"^'CHARLES ÖE GAULLE
Quebec. — Ranskan presidentti
Charles de Gaulle sanoi täällä sun-nuntai-
iltaisessa. poiheessaan "teke­vänsä
sydämensä pohjasta" kun­niaa
Quebecin "tahdolle ottaa tu­levaisuuden
omiin käsiinsä."
Yhdessä Quebecin pääministeri
Daniel Johnsonin kanssa president­ti
de Gaulle kulki voitokkaana suur­ten
ranskalais-canadalais-joukkojen
läpi, jotka innostuneina esittivät
r.äneUe tervehdyksiään.
Vaikka presidentti de Gaullea oli
sunnuntaiaamuna vastaanottamassa
vain tuhatkunta henkilöä hänen
. saavuttuaan ranskalaisella risteili­jällä
Colbertilla satamaan; korkea-
?rvoista vierailijaa tuli päivällä
tervehtimään jatkuvasti suurenevat
joukot.
Presidentti de Gaulle lähli maa­nantaina
Monti-eaJia kohti missä
hän osallistuu Ranskan päivän viet­toon
Expo 67 maailmannäyttelyssä.
Sieltä bän matkustaa keskiviikkona
Ottawaan missä presidentti keskus­telee
pääministeri Lester Peareo-nin
kanssa.
Tämbn 76-vuotiaan presidentin
puhe, minkä hän piti sunnunta^
iltana Quebecin tarjoamassa valtion
illallistilaisuudessa, vaikuttaa hä­nen
voimakkaammalta lausunnol­laan
Canadan tilanteesta.
Puheen yhteydessä oli myös sel­vä
viittaus Yhdysvaltoihin. Hän sa­noi,
ett? ranskalais- ja englantilais-ranadalafstcn
tulisi muuttaa keino­jaan
' suojatakseen substanssiaan
(perusolemustaan) ja itsenäisyyt­tään..
"
Hän puhui raiiskankielisen väes­tön
säilyrtiiseStS ' eristettynä isän­maastaan
ja :^anoi sitä esimerkik­si
siitä "mitä heidän elinvoimaisuu­tensa
voi saada aikaan". •
Pitkän aikaa oli "passiivista vas­tarintaa"
kaikkea sellaista kohtaan
mikä vphingoittaisi i-anskalais-cana-dalaista
kokonaisuutta,, mutta päät­täväisyys
olemassaolon säilyttämis
Brandt Romaniaan
Bonn. — Länsi-Saksan ulkominis­teri
Willy Brandt vierailee Buka­restissa
3—6. elokuuta romanialai-
^^en virkav^jensä Gomeliu Manes-cim
kutsumana, ilmoitti Länsi-Sat
.v?n hallitukseh edustaja keskiviik­kona
Bonnissa.
Mane-cu esitti kutsunsa vieraii-
Irssaan Bonnissa tammikuussa Län-si-
Sakfr.n ja Romanian solmiessa
ciiplomnattiouhteet. ,
seksi on nyt "saanut aktiivista voi­maa"
hän sanoi j a jatkoi;
"Ranskalais-canadalaiset kieltäy­tyvät"
antautumasta tämän enem-
P'ää vieraan vaikutusvallan alaisuu­teen"
ja ovat päättäväisiä siitä, et­tä
he perustavat omat " e l i i t t i - ( Y l i ­opisto-)
laboratorionsa" sanoi pre­sidentti
de Gaulle. "1
Mitä olemme todistamassa, on
kan^aTlinen edistys sen halutessa
koko tulevaisuuden omiin käsiin­sä."
Se ei ole hämmästyttävä kat-jantokqnta
kun huomioidaan "ny­kyajan
henki".
Ranska tei-vehtii tätä kehityssuun­taa
kaikest.'v sydämestään, sillä sa­malla
kun Quebec kohoaa näkyviin
ja seisoo ylhäällä, siteitä lujitetaan
ja lisätään ranskalaisen Canadan-ja
Ranskan välillä.
Presidentti puhui Quebecin ja
Ranskan kulttuuri- ja opetusasioi­ta
koskevastii sopimuksesta sanoen
:-itä "hyvin rohkaisevaksi", "mer­kitseväksi"
ja "merkitykselliseksi^
kehityovaiheeksi.
Lueteltu-uin seikkoja, jotkii eivät
voi muuta kuin koitua ihmiskun­nan
liyödyksi, presidentti de Gaul­le
viittasi ai-vostelevassa mielessä
Yhdysvaltoihin.
Aika:remmin sunnuntaina pitä­mänsä
puheen yhteydessä presi­dentti
de Gaulle esitti useita ker­toja
tunnuksen "vive le Canada
francaij." ja "vive lä NouveUe
France.";
Väkijoukko huuteli nuotissa hä­nelle
"Me haluamme de Gaullen".
Canadan ulkoasiain ministeri
Paul Martin oli ykJsi nii.stä kolmes-lasadasta
kunniavieraasta, jotka
osallistuivat, sunhuntaina president­ti
de Gaullen kunniaksi .järjestet­tyyn
valtion illallistilaisuuteen.
Martinille annettiin paikka pää­pöydässä
maakunnallisten protokot-
? a kysyip yst en ;a i heu tta m as ta k i istas-
1? huoliinatta. Aikaisemmin kerrot­tiin
Quebecin maakuntahallituksen
virkailijain sanoneen, että Ulkomi-r.-
isteri Martinin nimi ei ole pää­pöytään
kutsuttavien vieraitten n i -
miluettelossa.
Pääministeri Johnson liittyi tä-tVän
kiistaan kutsumalla lauantai-iitana
lehd|stökonierenssin samaan
ciikaan jolloin^ ILittohallituksenkin
toimesta oli järjestetty lehdistön
•nformnatiotilaisuus.
Canadan pääministeri
LESTER B. PEARSON
/Ottavva.-^ Pääministeri Lester
B. Pearsonin sanotaan olevan
huolissaan presidentti Charles de
Gaullen puheista Quebefin'i itse­näisyydestä.
Tclcvisiokonimen-'
taattori Norman DuPoisin maa-nantai-
iltana antaman selityksen
mukaan Ottawassa harkitaan si­täkin,
että peruutetaanko presi­dentti
de Gaullen Ottawan matka
keskiviikkona hänen maanantai­na
Montrealissa pitämänsä pu­heen
johdosta.
Oppositiojohtaja John Dicfen-bakerin
kerrottiin leimanneen
Vanteeksiantamaitoinidtsi toimen-piteelud''
i en kan .^^^
vaV Ranskan prestaniäl isekaan-.
tuu maan sisäisiin asioihin, ku­ten
hän selittL
JUHLAVUODEN KOLME SYMBOOLIA
1917—1967
Itsenäinen
SUOMI
Canadan lOO-vuotispäivän, Vapauden kultavuoden ja Suomen itsenäistymisen SO-vuotispeuvän kunniaksi
Suuria rotumellakoita
etroitin sydämessä
Paikallisten poliisien lisäksi oli (kutsuttu
paikalle myös aseistettuja kanisalUskaartilaisia
Detroit. — Tuhansia neekcreitä
osallistui sunnuntaina Detroitissa,
Yhdysvaltain viidenneksi suurim­massa
kaupungissa rotumellakoin-l
i i n , jomka yhteydessä heiteltiin
palopommeja ja varastettiin tava­roita
liikepaikoista. Kuvernööri
George Romney sanoi viranomais­ten
olleen kykenemättömiä mella­koinnin
kontrolloimiseksi.
Noin 600 aseistettua kansallisr
kaartilaista ja 200 osavaltion po­liisia
liittyi Detroitin kuuteensa-ti:
an poliisiin kaupungin luoteis­osansa
riehuneitton mellakoiden
kontrolloimiseksi.
Vihamielisiä neskeriryhmiä, joi­hin
ocallistui niin vanhempiakin
K u i n nuorempiakin neekereitä, ko­koontui
eri puolille kaupunkia.
Lisää kansalliskaartilaisia sijoi­tettiin
lähiympäristöön ja kuver­nööri
Romney sanoi että heitä,
kivnsalliskaartilaisia, on saatavissa
lilOO miestä lisää.
Detrcitin pormestari Jerome P.
Gavanagh sanoi tuntia aikaisemmin
että "liUmne on kriitillinen, mutta
t i kontrolloimaton." Samalla ker­taa
hän j u l i s t i kaupungilla liikku'
misikiellon voimaan kello yhdeksäs­tä
alkaen illalla.
Ainakin 12 ihniistä loukkaantui
ja 80 vangittiin sunnuntaisissa ka-hakoissa,
omalsuusvahinkojen. nous-
*cssa miljooniin dollareihia
Palamaan syttyneistä asuin- ja
liikerakennuksista nousi sankka sa­vu
Icaupungin suuren osan ylle.
Grand River Avenuesta. oli 3 mai­lin
mittainen osa palopommituksen
j a rosvouk^sen kohteena.
Yhdeltä palopaikalta lähtivät pa­lokuntalaiset
pois selittäen, että he
eivät saa siellä riittävästi turvaa
niitä vastaan, jotka heittelevät hei­tä
tiilikinilä, pulloilla jne. Palo­kuntalaiset
jättivät letkuiisa kadul­le
ja poistuivat paikalta.
Myöhemmin palokuntalaiset pa­lasivat
palopaikalle aseistetuista
neekereistä muodostetun suojajou­kon
turvis.sa.
USAlle kaksi kultaa/
revolveriaininuininiasta'
IVinnipeg. — Yhdysvaltalaiset
veivät maanantaina alkaneiden
viidensien Pan America-kisojen
ensimmäisten kilpailujen kaksi
kirkkainta, canadalaisten saades*
sa pistooUn vapaarammunnassa
pettymystä aiheuttandta heikko­ja
tuloksia.
Pistoolin vapaa-ammunnan mies­kohtaisen
kilpailun voitti Horshel
Anderson, Yhdysvalloista. Epäviral­lisen
laskun perusteella hän oli toi-veAa.
tilalla mexicolaisea Javier Pe-regrinan
jälkeen, jolla oli 545 pis­teen
tulos. Tarkistetun laskun jäl­keen
amerikkalaiiiGin sai kuitenkia
f 48 pistettä kuudestasadasta mah-.
doUisesta. Kolmaimeksi ituli Edgar
Espino^a, Venezuelasta 542 pisteen
tuloksella.
Yhdysvaltalaiset voittivat 'myös
tämän lajin vapaa^ammuiuian 4-
miehisen joukkuekuvan saaden tu­kokseksi
2,171 pistettä. Kisojen en­nätys
vuodelta 1963 oli 1,700 pis­tettä.
innoiii
Maanpakolaisena omassa maassaan pidetyn Albert
Luthulin sanotajan joutuneen junatapaturman uhriksi
Durban. — Zuluheimbpäällikkö
Albert Lutliuli, joka voitti Nobe­lin
rauhanpalkinnon vuonna 1960,
kupii tapaturmaisesti perjantaina.
Hän oli 60-vuoden ikäinen. Erään
tavarajunan sanotaan antaneen hä­nelle
kuolettavan iskun Luthulin
TSHOMBE MÄÄRÄTTY
Algiers. — Pian sen jälkeen kun
Algerian ylioikeus toki perjantaina
päätöksen, että entinen pääminis­teri
Mcise Tshombe on lähetettä­vä
t&kiiisin Kongoon missä häntä
odottaa aikaisemmin annetun oi­keuspäätöksen
perusteella kuole-mantucmioT
täytäänpano, Algiersis-ta
levisi huhuja, että Algerian hal­litus
voi esittää Kongolle joitakin
poliittisia vaatimuksia Tshomben
Ffllautiamiscn ehtona.
H::Ilitu.s'.a lähellä olevat sanoma­lehdet
ovat viikon vaihteessa anta­neet
edelläkerrotuhlaisia vihjauk-va.
EsiiTierkilrsi Algeriassa vallassa-olevan
Kanrallisen väpausrintamari
'ehti kirjoitti, että mr. Tshomben
ch va&tattavä "rikoksistaan joko
Algicrsissa. Kinshassa tai jossakin
muualla."
Puolilisi virallinen sunnuntai-leh-li
Algeric Actualities sanoi Tshom­ben
p:>lauttamise:;ta puhuessaan:
•Algeria oi ole koskaan tinkinyt
periaat»ky.symyksi3tä, mutta sillä
cn oiktus toivoa vähintä niahdol-lista
- vastavuoroisuutta eräältä äf-rikhalaismaalta."
Tarki^aili:at saiiovat kuitenkin,
pltoi heillä ole aavistustakaan sii­tä,
missä määrinj jos lainkaan, esi-mierkiksi
ylläolevat lehtilausunnot
heijastavat piresldentti Houari Bou-inedi^
i^nnen mielialoja. Presidentti
Boumctiiennella on lopullinen rat­kaisuvalta,
joko vahvistaa tai: hy-lh'ä
ylioikeuden päätös asiasta.
Tshombc tuoliin Algicrsiin koi-:
rnisen viik.I'.oa sitten kun hänet kid­napattiin
.'entokoneincen Vällmc-
•"m alueella.
Hänet on tuomittu Kongossa oi­keuspaikalta
poissa ölkeha kuole-,
.Tiaan maanpetoksesta, T.shombe on
viimeaikoirba asunut Espanjassa.
Kongon KOtaöikeudcn päätös on
voimassa vaikka Tsiiombe ci ollut­kaan
oikeiiJcssa henkilökohtaisesti
vaslaan.ass.i syytöksiin, sanoi Kon-
^'on presidentti Jo.scph Mobutu.
•'Mikäli on puhe meislä, se mies
on oikcusiniulustelun jo saanut.
Häntä ci ole enää olemassa."
Varhaiisempi kuva Toronton Finlandia kuorosta, jonka johtajana oli silloin, T y Leniberg,oikeallai Kuoron nykyinen johtaja on
nuoreka.s Paul Hietala. Kuorolai.set latistivat ohjelman esittäjät ja j
kävellessä rataa pitkin sillalla Stan-gerissa;
noin 45 mailla Durbanista
pohjoiseen. Mr. L u t h u l l kuoli noin
3'5 tunnin kuluttua sen jälkeen kun
tavarajuna |pki häneen. ;
Neekerien kansalaisvapauksien
Iiikkec.a johtajana tunnetuksi tul­lut
ja Ecn vuoksi Nobel palkinton­sa
saanut mr. Luthull on viran-oniaistjii
.-.clitysteh mukaan tullut
miltei sokeaksi. Se seikka voi olla
tekijänä tässä Uipaturmassa.
Rotu^yrjinnästään tunnettu Ete-lö-
Afrilian hallitus on pitänyt mr.
Liithulia tiukan valvonnan alaisuu­dessa
j ; ' antoi hyvin vastahakoises­ti
hänelle oikeuden mennä Osloon
1 auhanpalkintotiari hakemaan v.
1961.
Tämä maltlllLsesla ohjelmastaan
tunnettu n?ckerlväestön johtaja on
ollut hallituksen pannan alaisena
vuodesta 1953 lähtien. Ensimmäi-
.'cnä afrikUrlaisena, joka on Nobe­lin
rauhanpalkinnon saanut, mr.
Luthuli sanoi Oslossa: "Minä pi­dän
tätä f.fjalklntoa) kunnianosoi­tuksena
äiii Afrikalle j a sen kai-
Killc kansoille ihonväriin tai uskon­toon
k-jtso.mi;tt<i."
Mr. Luthuli oli määrätty halli­tuksen
toimcjta olemaan kotialu-ocllaan^
G'outvillessa, saaden kui­tenkin
kulkea Strangerlin-astl.
_Arierikk.>!aiscn Congregational-kirkon
papin poikana Luthulista
tuli aluksi .syvästi u-ikoJvnoUinen
henkilö. Ulin-sai koulukaisvatuksen-
&a Adiim.s CoMcgc-nimisessä ; lähc-tyiilö-
iri.-lituutiiisa Durbanissa ja
toimi siellä opettajana vuoteen 1936
a.sti, jolloin hänet valittiin Zulujen
Abaseniakholmcni-helmon päälli­köksi.
VuoiMia 1948 hän juehnoi Yhdys-vallolssj;
kristillisten lähetystöjen
työstä-Afrlkassa-japii-liilluaan ta­kaisin
koliin, hän ryhtyi Afriean
National Congrcssiin palvelukseen,
jonka tunni'k-;cna on ollut "Afrik­ka
ofrikkalaisllle". Mainittu kpng-reifSi
on julistettu laittomaksi.
"Kolmekymmentä vuotta elämäs­täni,"
cp mr. Luthuli sanonut, " o n
käytetty tuloksettomaan, pltkämie-iiseen,.
maltilliseeni ja vaatimatto­maan,
fuljettujen ovien kolkuttaml-seen."
Presidentti Jonnsonm
sotilaita Detroitiin
Poliiseille ja sotilaille atnmttuampuinismääräys;
19 ihmistä on kuollut ja tuhaitkunta loukkaantunut
Aikaisemmassa vaiheessa pöUi-seja
ja sotilaita kieUettiin kiytUi-mastä
aInp|UIU•asc!i^ ilunisiä vas*
I--MllflniPff*t**-H^."% wini«> an-netfiUn
kidtenkin inSS^y^ ampi^^^^^
lyöstööiv tohopolUoon, ammun­taan
ja raiskanksUn osallistuvia.
Detroit; — Presidentti Lyndon
Johnson lähetti mJaanantaina noin
5,000 Yhdysvaltain arnieijan las-kilvarjosbtilaka
kaiipangiv ja diui-valtion
poliisien tueksi Detroi­tiin,
missä vallitsee avointa kapi.,
naa muistuttava tilanne rotukaha-
; köiden johdosta, missä on kuollut
jo 19 henkilöä. Noin tuhat hen­kilöä
oh loukkaantunut ja puoli-toistatuhatta
henkilöä vangittu-
Omaisuusvahinkojen sanotaan nou
sevan yli $150 miljoonan rajan.
Laskuvarjosotilaat olivat tiistai-iltana
valmiina antamaan apua
hoin 10,000:Ue kansalliskaartilai.
selle sekä paikallispoULseille, jot­ka
ovat tuloksettomasti yrittä­neet
kahtena peräkkäisenä iltana
tyynnyttää kapinoivia tiimmäihoi-sia
detroitilaisia. :
Maanantal-Htaisen tiedon mukaan
yksi hengensä menettäneistä päloi
kuoliaaksi. Muut on: ammuttu. V i ­ranomaisten
sanotaan ampuneen
kuoliaaksi ainakin 4 ihmistä. Yksi
kuolleista on valkoihoinen.
Presidentti Johnsonin antaimin
määräyksen perusteella Pentagon
toimi nopeasti lähettäen asevoimia
lentoteitse Detroitiin. :
Pidätetyille henkilöille Oli mää­rätty
korkeat takausariaksut •— $10,-
000—^,000 hengelle, ilmeisesti
siinä nueJjessä, että beitä voidaan
pitää mahdbUisunman kauan pidä-:
tettyinä - r - mielenosoittajien päit­ten
jäähdyttämistarkpituksessa, ku­ten
on selitetty,
Uusia tulipaloja syttyi maanan­taina
eri puolilla Detroitia, Puoli­seen
mennessä todettiin ainakin 4
liutta paloa, mistä nousi sankkoja
savupilviä ka.upuingiri ylle. Mella-koinriin
ja tulipalojen riehuessa
suoritettiin myös eri liikkeissä rds.
voufesia.
VIIM
Istanbul.— Turkin viranömaiiBet oval anianeel määräyk­sen
liputtaa pääkaupungin Paavin .viireillä anlaaksöen siten
juhlatunnelmaa kun paavi tulee sinne vierailulle tänään tiis­taina.
Se pn paavin ensinimäinen vierailu Turhissa. Hallitus
kiirehti juhlavalmisteluja siltä huolimatta vaikka lauantai­nen
maanjäristys aiheutti suuria vahinkoja länsi- ja keski-
Turkin kauppaloille ja k3fIille,
Montreal. — Mpunt Royalin pormestari Reginald Davrscm
sanoi maanantaina pormestarien ja kunnalUshallintoien yh­distyksen
vuosikokouksessa, että canadialaiskunnat eivät voi
enempää kantaa sitä suurta finanssitaakkaa, minkä opetus-kustaimukset
aiheutitavat. Hän esitti tämän mielipiteen mai­nitun
yhdistyksen 30:lle vuosikokoukselle. Tähän 3-päiväiseen
kokoukseen on saapunut lähes 600 osanottajaa.
Toronto. — Yhdysvalloissa nyt olevien rötumellakoiden
johdosta vähentyi Torontossa pidettävän Poliisien kansainvä­lisen
konferenssin öisaniottajamäärä noin pu<Jella viiimevuoti-seeh
osanrittajamäärään verraten. Mainitun kokouksen maa­nantaisessa
istunnPssa Newarldsta, Detroitista Ja Wattsin
osasta Los Angelesin kaupungista saapuneet poliisit suositte­livat
rankaisutoimenpiteitä mellakoinnin kukistamiseksi.
New Jerseyn State Patrolmen's Associationin presidentti
John C. Heffernan sanoU että yhdysvaltalaispoliisien malja
on nyt jo täyttymispisteessäi. Hän sanoi, että se aUca el ole
kaukana, jolloin kaduille sijoitetaan koneldvääreitä.jalmella-^
koitsijoita tapetaan kymmenittäin.
Otlawa. — Tänä aamuna tiedoitettiin, että pääministeri
Lester B. Pearson pn kutsunut liittohallituksen ylimääräisen
kPkouksen sen johdosta kun Ranskan presidentti Charles de
Gaulle antoi Montrealin puheeissaan maanantaina julkition
kannatuksensa 'vapaa Quebe<c" ajatukselle. Kokouksen pitäi>
ai alkaman kello 11 ap.
•