Vapaus, July 25, 1967

              Sivu 2 Tiiätai, heinälk. 24 p. — Tuesday, July 24, 1967
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F FI.NNISH C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
EDITOR: W. EKLUND MANAGER: (. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays end Saturdaysby Vapaus
Publishing Ck). Limited, 100-102 EHm St, West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Adi«rtising rates upon applicatlon, translatlon free of ohargQ.
Authorized a« s^ond mall by the Post Office Department, Ottawa,
- a ^ ft
CAKADIAN LANGUÄGETPRtSSi m
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00. 6 Ick. $5.25 USA:n:
3kk. 3.00 Suomeen:-
Ivk. $11.00.6 kk. $5.75
1 vk. 11.50. 6 kk; 6.25
Hyvää purjetuulta juhlaväelle
PiarTlien jälkeen kun tämänpäiväinen vaatimaton juhla-numeromme
tulee etäisempien lukijoinsa käsiin» tarkemmin
sanoea kynjmenen päivän kuluttua tästä päivästä, alkaa To­rontossa
SGAULrn ja eSJ:n yhdestoista yhteiinenLidttch, lau­lu-
ja soittojuhla, mikä kestää miltei yhtämittaisesti perjan-
^ai-illasta (dokuun 4:sftä päivästä) maianaintaiaamuun (elok.
7 p.) asti. Uskomnie koko Vapauden luikijattuminan yhtyvän
siihen kun toivotamme tämän juhlan järjestäjille ja ohjelman
esittäjille sekä suurelle juhlayleisölle hyvää purjetuulta alus­ta
loppuun asti.
Me tiedämme, että tämän juhlan onnistumisen hyväksi on
tehty paijon*t3(ötä. Voimistelijat ovat eri puolilla laaijaa maa-tanune
harjoitelleet yhteisvoilmistelu- ja muita esityikisiä jot­ka
ovat aina saaneet suurta yleisön suosiota. Urheilijat ovat
käyneet harjoituksissa ja kilpailuissa päästäkseen parhaaseen
kuntoon liiton mestaruiUskilpaHuihiin — ne pidetään aina suoir
juhlan yhteydessä. Soittajat, laulajat ja muut ovat tehneet
k ^ p vuoden työtä taitonsa ja tekniiikikansa kohottamiseksi
juhlaväen iloksi. Tähän kun vielä hsätään se suurtyöi mitä
torontolaiset ystävämme ovat iisäntä- ja emäntäväkenä joutu­neet
tekemään tämän suurjuhlan onnistumisen hyvälksi, sil­loin
on helppo nähdä, että tämän yhdenoientoista yhteisen
urheilur ja mysiiklcijuhlan hyväksi on-suoritettu "tuhansia
työtunteja". Käytännön kannalta katseen se tarkoittaa sitä,
että järjestäjien ja ohjelman esittäjien toimesta on tehty
kaikki mahdollinen työ juhlan ormistumisen hyväksi. Nyt
siis riippuu meistä haikista yhteisesti ja yksilöinä, kuinka
hyvän yleisökannatuksen juhla saa ja kuinka hyvin, ^e lop­pujen
lopuksi onnistuu.
Kuten aikaisempina vuosina, Toronton suurjuhlassa on
paljon arvokasta ohjelmaa. Tänä vuonna 'tämä juhla on sitä-kin
arvokkaampi siksi, kun sitä vietetään Canadan 100-vuotis-juhlinnan
merkeissä. Huolehtimalla siitä, että tämä sopusoin­tua
ja yhtenäisyystunnetta kansalaistemme keskuudessa edis­tävä
urheilu-ja musiikkijuhla onnistuu mahdollisimman hy­vin
myös yleisötraraiatulksen puolesta, me annamme yhteisen
lisäpanoksen' Canadan centennial juhlien vietolle. Tosiasia
nimittäin on, että mitä voimaperäisemmin vaalimme omia
kansallisia kultjtuuriperJnteitämme, sitä elävämmän ja ärvok-kaamman
panoksen voimme antaa Canadan yhä kehittyvän
kansallisen kuilttuiu-in rikastuttamisefksi.
Toivoessamme juhlan järjestäjille ja ohhjelman esittä­jille
sekä suurelle juhlayleisölle kaunista juhlasäätä ja yleen­sä
virkistäviä tuokioita, me puolestanune ilmaisemmne uudel­leen
vakaa käsityksemme, että Toronton suurjiihlille kannat­taa
tulla. Siellä on yleensä juhlapaikkoihin verraten paljon
hyvää ohjelmistoa ja suhteellisen alhaiset kustanmikset. Ja
vaikka ohjelmisto onkin tiivis - r - joidenkin mielestä ehkä
liiankin tiivis — niin kaikesta huolimatta siellä on myös
riittävästi mahdollisuuiksia henkilökohtaisiin seurusteluihin,
vanhojen tuttavuuksien verestämiseen ja uusien tuttavuus-suhteiden
sitomiseen.
Kiittäen sydämellisesti kaikkia tämän juhlanumeron
avustajia ja tukijoita me toivotamme uudelleen hyvää purjfe-tuulta
niin juhlan järjestäjille 'kuin juhlayleisölldcih!
''Standarttivastaus" ei riitä
Viimeviikkoisissa uutistiedoissa kerrottiin McGill-yli-opiston
tiedekunitien 157 jäsentä lähettäneen päämiinisteri Les­ter
Pearsonille esityksen, että Canada tehostaisi ponnistelu­jaan
sen hyväksi, jotta Yhdysvallat saataisiin luopumaan so­dasta
Vietnamia vastaan.
Mutta vastauksena tähän kirjeeseen pääministeriin ker-rottiiin
lähettäneen vain "standarttitiedoituksen" kirjeen saa­pumisesta.
Tämä "standiarttivastaus" eli pelkä kiitos kirjeen saapu­misesta,
ei ilmeisestikään tjrydytä sen paremmin mainitun
yliopiston tiedekuntien jäseniä fcuin muitakaan canadalaisia
Canadassa on nimittäin kehittymässä sellainen käsityskanta,
että vaitioleminen nykytilanteessa auttaa Yhdysvaltain hyök-käyspolitikkaa
Vietnamissa ja siinä yhteydessä lisää uuden
maailmansodan puhkeamisen vaaraa. Vaikka olisimme kan»-
sakimtana niin ihmistuntomme menettäneitä "kovanaamoja"
että emme välitä mitään Vietnamin viidakoissa, kylissä ja
kaupungeissa koiolevista ja havoittuvista vietnamilaisista ja
amerikkalaisista, meidän oma kansallisetumme ja huoli maa­ilman
rauhaa uhkaavasta vaarasta, puhuu voimakkaasti Mc-
Gillin yliopiston tiedekunttien jäsenten publesta siitä, että
Canadan pitäisi ryhtyä aktiivisesti vaatimaan Yhdysvalloilta
Pohjois-Vietnamin pommitiiksen lopettamista, rauhanneuvot-itelujen
aloittamistapa sotajoukkojensa poisvetämistä, sekä
takaisin v. 1954 allekirjoitettuun Geneven sopimukseen paa­laamista.
"
Asia on sitäikSn vakavampi nyit jolloin on ilmeistä, että
Yhdysvaltain hallitus valmistelee sodan uutta eskalatioa Vitet-
'iTkamissa. -
Palattuaan Etelä-Vietnamista "tutkimusmatkialtaan", Y h ­dysvaltain
puolustusministeri RobferitMcNamara sanoi vähän
toista viilkkoa sitten, että "neuvotellen liittolaistemmte kans­sa"
Etelä-Vietnamiin lähetetään lisää sotilaita-. Silloin annet-itiin
ymmärtää, että Yhdysvaltain sikäläisten hyökkäysvoi­mien
komentajaUe. kenraali W€!stmorielandi'lle ei ^^tö^
van niin paljoa lisävoimia, imitä hän haluaa, mutta lähete­tään
kumminkin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, etä tarkoitus on
lähettää -noin satatuhatta amerikkalaista sotilasta Ulsää. sillä
AP:nWashingtonin uutisessa sanottiin viime perjantaina, että
yhdysvaltalaisvoimien "uskotaan Etelä-Vietnamifesa nousevan.
550,000:een mieheen heinäkuuhun mennessä 1968". Yhdysval­loilla
on nyt siellä «oin 465,000 miestä käsittävät voimat ja
kenraali Westmoreland on vaatinut, että hänen' käyttöönsä
lähetettäisuin 100—140 tuhatta imiestä lisää.
Ylläolevan perusteella tuntuu siltä, että kenraali West-
KATETTU KAUPUNKI PAALUJEN PAALU
Neuvostoliiton Siperianpuoleiseein
peräpohjolaan Jakutiaan rakenne-
,t,aan 20 tuhannen ^isufckaan k a u r.
punki, jossa ei ole atUciota eikä
katuja. Se rakennetaan läheltä na­papiiriä
hiljattaJn löydetyn Udash-najan
timantlikaivoksen läheis.yy-t
«en.
Rakeninufisuu-nnMelman poikkeuk-
P A U L HIETALA, tämänvuotisen
suurjuhlan "isäntäväen", Finlandia,
kuoron johtaja, Torontosta.
Sekakuoro Sävelen johtaja, RAUHA
MÄKI, Sudburysta, Ont.
Kaiku-kuoron johtaja VELI KEN­T
A L A , Port Arthurista, Ont.
W SYNTYMÄ- y
PÄIVIÄ I
Olavi Hirvelä, Sudbury, Ont.,
läyttää tänöän, heinäkuun 25 pnä
60 vuolta.
Nestor Tuomi, Stoney Croek,
täyttää perjantaina, heinäkuun. 28
pnä 73 vuotta.
Yhd>mme sukulaisten ja tutta­v
i i n onnentoivotuksiin.
moi-eland saa jälleen tahtonsa läpi
— hän saa miltei niin paljon lisää
miehiä, mitä on vaatinutkin!
Kaiken lisäksi lähetettiin lauan­t
a i n a W{isiiingtO'nisla " t y k in ruoan"
väi-väystaoikoituksessa kenr. Max-well
Taylor ja vk-ashingloniiainen
lakimies Clark Clifford - 'liiittolais-maihin"
nimenomaan siinä mijE;les.
sä, että nämä "Iii'ttölaisetV'— Ete­lä-
Korea, Filippiinit, Thaimaa, Aus­t
r a l ia ja Uusi Seelanti — lähettäisi­vät
myös lisää sotilaita Vietnamiin
ikenraali We.stmorelaindin käyttöön.
Käi'kki tämä viittaa siihen, että
Yhdy.svaltain tarkoituksena on es­kaloida
eli laajentaa hyökkäysso-itaansa
Vietnamissa, mikä sellaise­naan
pahentaa myös kansainvälistä
jännitystä ja lisää uuden sodan
puhkeamisvaaraa.
Tässä tilanteessa McGill-yliopifl
ton tiedekuntien jäsenet ovat ehdot­tomasti
oikeassa ehdottaessaan, että
Canadan tulijsi ryhtyä aktiivisesti
vaatimaan Yhdysvaltoja lopetta­maan
Vietnamin sodan. Samalla
keilaa on täysm .selvää, että pää­ministeri
Pearsonin "slandarltivas-taus"
ei tyydytä yhtään ainoata
ajattelevaa canadalaista.
sellisunden sanelee seudun tavatto­man
karu ilmasto: 8 kuukautta kes­tävän
talven a likaina lämpömittari
saattaa näyttää 60 jpaikkasestetta,
kylmimpänä vuodenaikana päivän
pituus on enintään 4 tuntia ja jou-luikuiussa
-Oih muiutaman päivän kes­tävä
kaamosaika. Lämmitysikaiisi
kestää 300 vuorokautta^ Maa on ikui-sejti
röud3,'ija. -
Tältä kaukana asutuilta seuduil­ta
sijaitsevalta kaiuilta alueelta geo­logit
ovad löytäneet useita timantti-kenttiä.
Sinne eri puol Ita Neuvos-toKittoa
työhön saapuville ihmisille
tullaam rakentamaan' ikaupunkeja
autiolle paikalle. Niissä on hiotava
saman^vp.ihst asumisolosuhteet
kuin Moskovan, Leningradin. Kievin
ja Riian uusilla asuma-alueilla.
Millainen tuo napapiiriin moder­ni
Itaupunki sitten tulee olemaan?
Kaikki talol, jotka yleensä ra­kennetaan
9-kerroks'sia. yhdiste­tään
keskenään levein käytävin..
Ne johtavat kaupungin pääkes­kukseen
ja laitakaupungeilla ole­v
i in sivukcskuksiin. Noissa keskuk
sissa sijaitsevat keskemään läm­pimin,
suljetuin jalankulkukäytä-vin
toisiinsa yhdistetyt julkiset ra­kennukset.
Näin kaupungiri' asuk-kac}
en ei vieraisille, kauppaan, elo­kuviin
tai teatteriin lähtiessään
tarvitse mennä "kadulle", ja he
voivr.t kulkea läimpimiä valoisia
käytäviä pitkin ohi valai.stujen näy-teikkiur.
i^iden, kodikikqiden leväh­dyspaikkojen
ja talvipuiDtarhojen.
Kauipungin talot rakennetaan te-räsbelonipaaluille
60—100 cm kor­keudelle
maai'la, joten luuli voi
vapaasti riehua talojen alla. Ikui­seen
routamaahan ei taloja voisi­kaan
rakentaa, kcska maa silloin
alkaisi . s u l a a - j a rukenniik.sen pe­rustus,
horjua. A-;uintaloista kaikki
aput la — kylpyhuoneet, keittiöt ja
varasto iiDjat ^ sijoitetaan raken-n:
i:ik.'.en keskiosaan. Ikkunoita on
vain a:utlaviisa hucneiSoa, Tällai­nen
lakenne antaa imihdolliäuuden
supistaa kylmien ulkoseinien pinta-alaa.
Talojijn kaikki vesi- ja viemä-lijohdct,
i.hkö- ym. johdot jou-d.
itaan .sijoittamaan eiisimmäjsen
kencksen lämm tettäviin kanaviin.
K;i.ipungeissa tulee asumaan pal­j
on r.uon?oa ja heitä varten raken­netaan
holellilyyppisiä pieniä 1—2
huoneen a.suntoja ikeittokomeroi-neen.
Lapsiperheelle tulevat useam-pihucnc
.set as:ir.;nct. Talojen en-sinvmsLSL-
en kerrokseen varataan
vaatteiden kuivaushuoneet, polku­pyörien
lastenvaunujen .sekä kau.
.sivaatteitlj^n y<pSiIytystilat. Udat-ihncjan
kaupunki tulee olemaan
täysin sähköi-slctty: sähkö on ainoa
voimanlähde, .sild käytetään läm-m!
t>'kseon. valai.stiikseen ja keittä­miseen..
Kaupungis.sa, jo.sa . on paljon
nuorisoa ja jonka aikuisista asuk­kaista
.suurin osa kay an-siotyössä,
on liustonlaitahsilla suuri merki­tys.
Kckeilumielessä siellä las-tontairhojen
yhteyteen liitetään kou­lujen
alaluokat. Nämä koulut yh-disitetääin
käytävin suoraan >kotei-hin.
Koulut ovat ka'ksikerroksisia
Yläkertaan tulee lasikattoinen ete­lään
viettävä talvipuutairha. Raken-nutoen
keskiotsaan tulevat keittiö ja
luckailuhuicneat, joissa sekä l e i k k i -
ikäiset : että a!aluok'ka>laiset ruokai­levat.
. •.' •
Ylempien luokkien oppilaiden
koulut ovat S-kerroksisia. Kaikki
kouluhuoneet sijoitetaan yhteen la­sikattoisen
ja nurm:peitteisen talvi-pihan
ympärille. ,
Kaupunkia esittävässä pienois­mallissa
liittyvät keskustan julkis­ten
rakennuisten ryhmään kahdelta
suunnalta käyläväkadut. Määrätty­jen
välimatkojen pääjssa käytäviin
liittyvät .sihakkilautajärjestyksessä
pitkät 9 kerroksiset asuintalot, joi­den
väliTn sijoitetaan alkeiskoulut.
Pitkien käytävien päissä on kaksi
sivukeskusta, kumpikin 9.000 asuk­kaan
yleisönpalvelua varten. Muut
2,000 asukasta tulevat käyttämään
päfiasiEs.sa' pääkeskusten j u l k i s i in
rakennuksiin sijoitettavia palvelu,
laitoksia.
Sivuke.9kusten 2-kerroksisissa ta-lDi.
ssa ovat kauppaliikkeet., pesulat,
erilaiset korjaamot, partujrit ja
kampaamot, ruokalat, kerhosalit
jne.: ; , ., • '
Kaupungin keskustassa ovat kau-punginneuvoston
huonetilat, näytte­ly-
alit, tavaratalo, muita myymä­löitä,
ravintoloita, kahvila, hotelli,
pääpo:litoimi:'.o, kerhotalo, jonka
juhlasali on 800-paikkainen, eloku­vateatteri,
virastoja jne. sekä kalisi
keskikoulua. Sairaalakompleksi ra­kennetaan
erilleen pienen maikan
päähän keskustasta.
Tällä txivoin kaikki asuintalot ja
julkiset' rakennukset .sairaalaa lu-kuuinottamatta
muodostavat yhte­nä.
s^n kompleksin.
Kaupungin rakennu-ten tulevasta
konetruktiosita on esitetty kaksi
vaihtoehtoa. Toisen mukaan raJcen-nuikset
koottaisiin siilikaattibetoni-eletnoptoistä
köyttämäim niiden
valmistuksessa paikallista rakennus­ainetta:
'kalkkia j a hiekkaa. Se vaa­tisi
alu'ksi silikaattibetonielementte-jä
va'mi'-itavatt tehit'äaan rakentaihi-sen.
Toisen vaihtoehdon mukann
raikeouiusten ninkoelementit tehtäir
siln iteräksasitä j a seinät; hyvällä IHm
pöerisisellä täytetystä alumiinista.
Rakennusten kevyiden elementtien
vEi!mislu,3 eJidDtetaan suoritettavak­si
Irkutskin tehtaissa, joista ne len-itokoneilla
kuljetettaisiin paikan
päälle koottaviksi.
Seiliikaperäiset talcusilaskelmat
tulevat osoittamaan, mikä vaihto­ehto
osoittautuu edullisemmaksi.
Tämän luonnoksen laatineen
Moskovan keskussuunnitteluinstt-luutin
arkkitehtien ja insinöörien
työryhmä on jo matkustanut Mir-nyihön
Jakutiaan ratkaistaakseen
siellä paikan päällä periaatteelliset
kysymykset.—-^Arkkitehti V. Qross-man.
(APN).
Kriisi Jordaniassa
Beirut. — Jordaniassa on täti
nykyä erl'(täin vaikea sisäinen k r i i ­si,
kerrottiin hyvin periiUä olevista
lähteistä Beirutista. ^
Kuningas Husseinin on omistau'
du'.tava puolustusvoimien täydellis­i
en uudelleen järjestelj^to liisäksi
myös maan yhä heUfo^ii^lQn talour
den hoitoon. ; /
Juuri tämä kriisi "paloöttl hänet
harldtsemaan kansallista kokoomus^
hallituista nykylM^n, pääministeri
Saad Jouman johitatnaft hallituk­sen
tilalle, kertoivat hliomioitsijat.
Kuningas on jo ryhtynyt armei­jan
uudelleen järjestelyihin. On pe-
• ustettu kal'^i uutta divlslonaa,'
kenraalit Machehou^' Hadita ai Jazl
;ä Aftol Mrjali on määrä'.ty niiden
komentajiksi. Jatkuvasti kohoavat
elinkustannukset ovjit ...kuitenkifi
; a h i n ongalma, jonka kanssa h^Jf
IJtas joutuu kamppailemaan. Vaii
keudet ovat lisääntyneet sen jäl­keen,
kun 200,000 pakolaista on
saapunut maahan Israelin miehit-tämiltä
alueilta Jordanian läittslpup-lelta.
Työttömyys lisääntyy myös
jatkuvasti. '
DMITRI GUDKOV;
El OLEKAAN
PAPERITIIKERI
Kiinan ja Japainin
kommunistien
väli t katkenneet
Tokio. — Japanin kommunisti­nen
piioluo kehotti viime viikolla
Pekingifsä olevia edustajiansa pa­laamaan
heti kotimaahan, ilmoitti
T.uuan puolueen edustaja. Huo-mioi:
sijoidea mukaan tämä merkit­see
puolueen täydellisiä välirikkoa-
Kiinan kanssa.
Japanin kommunistinen puolue
cn j o kauan käynyt avointa sana-
Olaa Kiinan kans.sa, joka on lei­mannut
sen revisionistiseksi.
Puol.ieen edustaja sanoi lehtikon-ieien3:;
issa. että edustajien kotiin
y-uLsumisesfa päätettiin, koska Kii­na
on "vainonnut heitä aiheetto­masti".
Edustaja sanoi, että päätös
c n yksinomaan Kiinan .syytä.
Radicakliivinen pilvi, jonka k i i -
rvclaiGlen v H y p o m m i n räjäytys ai-heuUi,
levittää hitaaztr tuhoisaa
.'•aasletla Japanin, Korean ja myös
Kiinan omille alueille. Tiedemiehet
ovat alkaneet mittailla ilman saas-lumisaotetta
. . .
Samanaikaisesti Pekingisgä poh-c
l i l a a i i kokonaan toista asiaa, ni-inilläin
sitä, moniko Afrikan ja
Aasian maa tulee olemaan haltiois-vi\
an "'Maon aatteiden uudasta
iriuinfisla" Kukaan ei enää Pekin­gissä
muistele vanhaa iskulausetta:
Vetypommi o.i pelKkä pap-eiitiike-
• i " , vetypommi on nyt muuttunut
!'ek:ngin poliiliKkojen huulilla
"mahiavaksi keinoksi', "valtavaJtsi
nyrkiksi" jne.
Kysymys on enäd v a i n siitä, ketä
vastaan tuo nyrkki suunnataan. Ko­vin
ha.Tat enää uskovat, että Pe­k
i n g tai-vitsisi vetypommikoetta
.saa.taakseen '•imperialismin aisoi-
M n " , icjten kiinalaiset lehdet väit­tävät.
Olisi p a l j o n loogisempaa olet­taa,
että luo vetypommikoe o l i vält-lämätöp.
M E O Tse-tungin ja hänen
icin;iatiajieii?a aseman lujittami­seksi
kotimaassa. Vetypommia mai-iiostetaankin
nyt "kaikkein kirk-
.kaimpanai, kaikfcsin punaisimpanta
Maon iiatUiiden hedelmänä".
Peking tarvitsi kipeimmin vety­pommia
palauttaakseen Aasian ja
Afrikan kansojen silmissä mai­neensa,
joka kulttuurivallanku-inoukson
luoksinnassa oli pahasti
kolhiintunut.
PäämJnisteri Lester B. Pearson keskusteli Pariisissa vieraillessan ystävällisemmäs-sä
ilmapiirissä kuin nyt Ranskan presidentti Charles de Gaullen kanssa vähää en­nen
kuin Ranska tunnusti Kiinan kansantasavallan.
Siltä, miicn Peking onnistui täs­sä,
kirjoittaa mm. -kenialainen
A f i i c a n Slandard-lehti: "Eirityistä
levottomuuden aihetta herättää se
seikka, että räjäytys tapahtui ajan­kohtana,
jolloin K i i n ^ sisäisten le-vottomnufciien
pyörteissä saamaa
väkivaltaa n i i n ulkomaita kuin ko­timaisiakin
vastu.st3jia kohtaan".
Nepalilainen Rising Nepal-lehti ko­rostaa,
että tämä r ä j ^ y s <rii ya-li.
etlava, koska se lisäsi jäxmitys-lä
maailmassa.
Mutta kisnties kaikkein sattuvim-min
m.ääritteli Kiinan räjäytyksen
larkoitxiksen eräs Dakarissa ibnes-
'yvä aikaknuslehti: "Kiinan vety­pommi
on suunnattu -puolueetto-niuusleirin
maita vastaan. Se pyr­k
i i muuttamaan Afrikan ja nukäli
mahdoJlista koko puolueettoman
l e i r in Kiinan satelliitiksi".
Eikä to^.ellakaan «ii. selittää
muuksi kuin kiihkokan^b^seksi ko-peudeksi
ja suurkaaniflSOf röyhkey­deksi
sitä Burmaa vastaan kobdjs-uvaa
kampanjaa, jonka K i i n a aloit­ti
kohta muutaman yetöponuniko-keen
suoritettuaan.«jliitään muuta
c i voi sanoa Pekäigi^ kuuluvien
avoimien kehotusten Sruoksi kukis­taa
"asevoimin" Burtnan hallltusl
Nähtävästi Peking haluaa Bur­man
esimjrkillä osoittaa kaikille
Aasian ja Afrikan maille, ettei se
aio enää kuunnella puolueettomien
maiden "tirutuJauluja", ^ '.
Puheita iaistelusta imp«iallsmia
vastaan Peking tarvitsee siis edel-jeenkin
va.'n naamioksi muille ta­voitteilleen.
Espanjalaiset naiset •
vetosivat hallitukseen
Madrid. — Y U 1,500 madridilais­ta
naista on esittänyt Espanjan hal­litukselle
vetoomuksen sukupuolten
välisen tasa-arvoisuuden puolesta.
Varapresidentti kem-aali Agustin
Munoz Grandesille lähettämässään
kirjeessä he vaativat samapalkkai­suutta,
samaa laillista asemaa mie-iiille
ja vaimoille j a järjestelyä,
j o i l la naimisissa olevat naiset sai­sivat
vaivattomasti neuvontaa syn­tyvyyden
säännöstelyssä.
Työnantajien on Espanjan lain
mukaan maksettava samaa palkkaa
miehelle ja naiselle. Vetoomuksen
esittäjät sanovat kuitenkui, ettei
Itäin tapahdu käytännös^ j a että
naiselta on evätty mahdollisuus'
yletä työpaikallaan.
PÄIVÄN PAKINA
TORONTOSSA TAAS TAVATAAN
Torontoii:isel ystävämme, jotka
ovat kantaneet raskaimman taa­kan
yhdcnneatoista yhteisen ur­heilu-
j a musiikkijuhlan järjestä-misek.
si, ivaavat pian paljon "vie;
raspaiitkaluintalaisia": vieraita ai­na
Vancouverista ja Yhdysvallois­takin/
asti.
Siellä »n meillii kaikilla tilai­suus
ohj^lmiitilaisuuksien lomas­sa
paiskata kättä vanhojen tutta­vien
kanssa, tehdä uusia tuttar
vuuksia ja rupololla mitä mieleen
sattuu tulimaan.
CSJ:n ja SGAUL:n yhteisistä
suurjiihlLUa onkin vuosi vuodel­ta
tullut ohjelmistonsa puolesta
entisti" ehommat ja antoisammat
kansanjuhlat, mitkä vetävät mag­neetin
lailla puoleensa kaikkia
niitä, jotka haluavat edistää var­sinkin
nuorisoa kehittävää urhei­lua
ja voimistolua sekä kuoro-,
orkesteri-, liäyttämö- ja muuta
seuraloimintaa.
Kuten ennenkin, tätä yhdetlä-toista
yhteistä suurjuhlaa viete­tään
yhteisymmärryksen ja yh-toistoiminnah
kchittämlseii mer­keissä,
i. ,
Näiden juhlien järjestäjien, oh­jelman
esittäjien ja j u h l i j a in kä­sityksenä
on, että "laihakin so­vinto
on lihavaa riitaa parempi",
että "meidän keskuudessamme on
l i i an kauan ja monesti keinote-koise=:
tr ylläpidetty "Junulan ja
Tanulan" raja-aitoja, ja että i-yh-mäkiihkoMun
ja -'torailun asemes-
'ta olisi pyrittävä yhteistoimintaan
sellaisten tavoitteiden edistäml-sefcäi,
mistä ei voii mitään peri: ^
aatteellisia ja käytännöllisiä eri­mielisyyksiä
olla.
Käytäntö on myös osoittanut,
että tällaisesta kaikkikäsittävästä.
yhteistoiminnasta on pelkkää hyö-
.tyä meidän yhtedsille ponnisteluilr
lemme. Parhain esimerkki siitä
on Sudburyn' Suomi-viikon mai­niot
saavutukset.
Kelpaisi sitä muidenkin cana-dalaisten
katsella, j a ihailla, jos
tällaiota yhteistoimintaa voitaisiin
kansalaistemme keskuudessa jär­jestää
eri tilanteissa eri- puolilla
Canadan!
Me uskomme vakaasti, että elo­kuun
4—7 päivän välisenä, aika­na
Torontossa pidettävä yhdestois­ta
yhteinen kulttuuri juhlamme tu­lee
o::aitaan edistämään tätä yh-tenäisyyspyrkimystä
mitä ilmenee,
se todettakoon, kaikissa kansalais­piireissämme
j a -ryhmjisgämme. --
Vieitäesj^mme nyt Canadan
100-vuotispäivää, minkä juhlin­taan
myös Torontossa pidettävä
sutM-juhla saumattomasti liittyy,
meidän sietää palauttaa nuoleem­me,
että näiden juhlien juuret
ovat melko syvällä Ca'iuidan kan­sallisen
kulttuuritoiminnan maas­sa..
Urheiluliittomme — SCAUL:n
— e;iiimmäiset "^liittojuhlat" pi­de*
tiivi.Sudburyssa jo 30 vuotta
siteen, eli vuonna 1930.
J a CSJ:n toimesta järjestettiin
ensimmäiset musiikkijuhlat To-ronlojjsa
29 vuotta sitten, eli
vuonna 1938.
Sen jälkeen on mennyt paljon
vettä siltojen alitse, kuten sano­taan
ja. niinpä voidaankin uudel-"
lesn todeta, että nyt vietetään
SCAUL:n ja CSJ:n yhdettötoista
yhteistä urheilu- ja musiikkijuh-
'laa; .•
Meiltä kysyttänee, että miksi
oikeastaan uhraamme luin palr
j o n aikaa, voimia ja varojakin
urheilun, voimistelun, soiton, lau­lun
ja muun kulttuuriharrastuk-
.sen hyväksi? ; > v
Vapl aus tShän ön^ yh(tä y k s i n ':
kertainen kuin kysymyskin:
Mc harrastamme tirKÄiUia, sekä
musiikki- ja näyttämötoimintaa
siksi kun ^ auttaa meitäi fcaik-*
kia fyysisesti ja henkisesti kehit­tymään
paremmiksi canadalalsik-;
si.-. . • .• r", • '•
Sanomattakin on sel\^ä^ ettJi
.tämä mioii, suuri j a luonnoai an- j
timjsta äärettömän rikas m^a taj>
vitsee niin fyysUlisesiti k i d n hen- •
kisc6;tikiA terveitä ja voimakkain
kansalaisia; se tarvitsee nadsia |i(
miehiä, jotka pystyvät kilvoiitl»'
lemaan sekä luonnonvolmieii volt^
tamiseksi eitä ybteiskunnalUstec^ I
puutteiden j a epä<kobti«n kocjaft''
mlseksi.
Täsrä mielessä o n Inyös Toroii<
tossa nyt pidettävä suurjuhla Jltr«
jesitetty; S i M t mielessä t&mä jub^
l a tulee naamaan, n i i n uskomme,
hyvän ylcrsökamatuksen.
Torontossa siis tavataan i a kuQ
tavatarji, niin morjestdliaan, v a it
ka olisi vahän"kiiret4äkUi".
, •'• - ~ KänsSfaKtfia;