Vapaus, August 23, 1958

              Sivu 2 Lauantaina, elok. 23 p. ~ Saturday, Aug. 23, 1958
VAPAUS
(IJQBEKTY) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadlans. Es-tabllshed
NOT. 6, 1917. Authorized
as second class mäll by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ushed thrice weekly: Tuesdays,
Thursdaya and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Elm- St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertislng rates upon appUcatlon.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.60 6 kk. 4.75
Pahempaa kuin rutto
Myös Yhdistyneiden Kansakuntien tieteellinen valiokun­ta
on kaksi ja puoli vuotta kestäneiden tutkimusten perus­talta
yhtynyt niihin vetoomuksiin, joita maailman tiedemie-
,:het ovat ihmiskunnan tulevaisuuden nimissä esittäneet ydin­asekokeiden
lopettamiseksi. Tämä vetoomus ei käsittele
• mahdollisen ydinaseilla käytävän sodan hirvittäviä seuraa­muksia,
vaan sitä jo olemassaolevaa radioaktiivista kuole-mansäteilyä,
jonka suoritetut ydinasekokeet ovat aiheutta­neet.
15 maan tiedemiehistä kokoonpantu valiokunta selit­tää,
että ydinasekokeet ovat saaneet jo nyt aikaan pysyvän
lisäyksen kuolemaatuottavan säteilyn määrässä maapallolla
ja että tämä seikka merkitsee uusia ja osaksi vielä tuntemat­tomia
vaaroja ei vain nykyiselle, vaan myös tuleville suku­polville.
Säteilyn aiheuttamat perinnölliset vaarat voivat
kohdistua koko maapallon väestöön, aiheuttaa parantumatto­mia
luu- ja veritauteja sekä muutoksia perintötekijöissä.
Raportissa sanotaan lisäksi, että lapset näyttävät olevan vie­läkin
herkempiä säteilylle kuin täysikasvuiset.
Tämä raportti vahvistaa siis mitä arvovaltaisimmalta
taholta aikaisempia samanlaisia tiedemiesten hätähuutoja
ydinasekokeiden lopettamiseksi. Tunnetuin tätä edeltänyt
vetoomus oli 618 englantilaisen tiedemiehen allekirjoittama
kirjelmä pääministeri Macmillanille Englannin suorittamien
ydinasekokeiden johdosta. Myös 2,000 amerikkalaista tiede­miestä
on antanut lausunnon, jonka mukaan tulevat suku­polvet
saavat runsaasti vajaakykyisiä lapsia, ellei ydinaseko­keita
keskeytetä. Amerikkalainen Nobel-palkinnon saaja tri
PauliÄg toteaa seuraavan sukupolven synnyttävän 200,000
tylsämielistä lasta radioaktiivisuuden lisääntymisen vuoksi.
On siis kysymyksessä vaara, joka on hirvittävin kaikista
tähän saakka tunnetuista ihmiskunnan vitsauksista, sillä pa­himmat
rutotkin pysähtyvät kuolemanvaikutuksessaan vain
yhteen sukupolveen, vetypommiräjäytysten aiheuttamien
vammojen periytyessä sensijaan vielä syntymättömiinkin.
Länsivaltain kanta koeräjäytyksiin on pysynyt kuitenkin
muuttumattomana. Varsin enteellinen on Yhdysvaltain ato­mienergiakomission
lausunto, jossa kielletään YKn tieteelli­sen
valiokunnan raportin paikkansapitävyys. Komissio ei
suinkaan voi todistaa, ettei YKn valiokunta olisi oikeassa,
siksi asiantuntevasta elimestä on kysymys. Lännen vety-pomniikokeita
ei voida myöskään perustella millään idästä
muka tulevalla hyökkäyksen uhalla, sillä Neuvostoliittohan
lopetti jo viime talvena yksipuolisesti ydinaseräjä^tyksensä
esimerkkinä lännelle. Länsijohdon, nimenomaan USAn
kanta johtuu kyvyttömyydestä ja haluttomuudesta Irtautua
kylmän sodan ja uhkausten politiikasta, vaikka se on jo kai­killa
suunnilla ajautumassa umpikujaan. Voidaan puhua
suurten mittojen poliittisesta byrokratiasta, joka on niin
ominaista tällä hetkellä johtaville kapitalistimaille. Tämä
jäykkyys on myös osoitusta suunnattomasta tulevaisuuden
ja järjestelmää kohtaavan kuoleman pelosta. Toisaalta ase­varustelut,
jopa ydinasekokeetkin, muodostavat lännessä val­tavan
liikeyrityksen, ja kylmän sodan johdossa olevat suur-yhtymät
pitävät voitoistaan kiinni sukupolvien kärsimysten­kin
hinnalla.
Idän ja lännen tiedemiehet pohtivat parasta aikaa Gene­vessä
ydinasekokeiden lopettamisen ja tarkkailun mahdolli­suuksia
ja siellä kerrotaan päästynkin asiassa eteenpäin. Sa­manaikaisesti
USA kuitenkin suorittaa atomikärjellä varus­tettujen
ohjusten kokeiluja Tyynellä merellä. Asiaa eivät
tietenkään ratkaise tiedemiehet, vaan viime kädessä poliitt-nen
johto. Mikäli USAn poliittinen johta yhä pitää kiinni
kielteisestä kannastaan, osoittaa se maailmalle mitä selvim­min
että kapitalismi voi enää .tarjota kansoille vain kuole­maa,
tuhoa ja kärsimyksiä.
Vapauden talousaseman turvaaminen
Kautta Canadan parhaillaan valmistaututaan haasteryn-täykseen
Vapauden talousaseman turvaamiseksi. Haaste-ryntäys
alkaakin syyskuun 1 päivänä, joten kaikki pitäisi
olla nyt valmiina, että syyskuun toisena päivänä kun julkais­taan
ensimmäiset tiedot haasteryntäyksen tuloksista olisi
mahdollisimman runsaasti lahjoituksia kaikilta paikkakun­nilta
eri puolilta laajaa maatamme.
Hasteryntäystä koskevia kirjeitä ja lahjoituslomakkeita
on postitettu kaikille lehtemme asiamiehille ja Canadan Suo­malaisen
"Järjestön osastoille, joten kaikkein helpompi keino
lahjoitusten suorittamiseksi on kääntyä asiamiesten tai osas­tojen
muodostamien komiteain puoleen. Jos leidän paikka­kunnallanne
ei ole sellaisia toimihenkilöitä, niin lähettäkää
lahjoituksenne suoraan Vapaudelle osoitteella Box 69, Sud­bury,
Ont. Ja muistakaa haastaa ystäviänne ja työtoverei-tanne
tekemään samoin.
Entisen tavan mukaan Vapaudessa julkaistaan päivä
päivältä kaikkien lahjoittajien nimet ja heidän lahjoituk­sensa
suuruus. Jos ette halua nimeänne julkaistavaksi, niin
liitäkää mukaan nimimerkki. Kaikki nimet ja lahjoitukset
julkaistaan siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikki Vapau­den
lukijat ja kannattajat voivat yksityiskohtaisesti seurata
ryntäyksen tuloksia ja samalla se on ikäänkuin kuitti lahjoi­tuksesta.
Kehoitammekin kaikkia lehtemme lukijoita ja tilaajia
lähettämään lahjoituksensa ja haasteensa mahdollisimman
pian, että päästään hyviin tuloksiin heti ryntäyksen alussa.
Tavoitteena on $6,000 ja olemme varmoja siitä, että tavoite
saavutetaan ja ylitetään samoin kuin aikaisemmissa haaste-ryntäyksissä.
Haasteryntäyksien järjestäminen työväenlehtien kannat­tamiseksi
ei ole mikään uusi asia ja tuskin Amerikan man­tereella
ilmestyy ainoatakaan työväenlehteä, joka tulee toi­meen
taloudellisesti ilman lukijakuntansa ja kannattajiensa
apua. Se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että suuretkin
lehdet ovat riippuvaisia ilmoitustuloistaan eikä työväen leh­dillä
ole riittävän suuria ilmoitustuloja.
Toisaalta käsitämme, että päivälehdet kertovat uutiset
oman tulkintansa mukaan ja näin ollen ne voivat olla var­sin
harhaanjohtavia, varsinkin työväestön ja farmiväen etuja
Burmassa harkitaan
uusia vaaleja
Rangoon. — Burman pääministe­r
i U Nu lausui kuluvan viikon
alussa, että hänen hallituksensa
harkitsee yleisten vaalien toimitta­mista
kuluvan vuoden lopussa. Vaa­l
i l a in mukaan vaalit olisi toimitet­tava
vasta vuonna 1960.
H a l l i t ustehtävistä huolehtiva
Kansan fasismin vastainen liitto
hajaantui viime kesäkuussa ja yli
puolet hallitusministereistä erosi
tehtävistään. Näin ollen hallituk­sella
on vain kahdeksan edustajan
enemmistö alahuoneessa.
Aikaisemmin presidentti U Win
Maung peruutti kutsun, jonka mu­kaan
parlamentti olisi kokoontunut
elokuun 28 pnä. Tarkoituksena oli
laatia budjetti tulevalle fiskaali-vuodelle.
Lännen suuret öljypolitiikot^^
sanelevat toiminnan arabimaissa
Sähkötuoliin
2 dollarin takia
New York. — 55 vuotias neekeri
Jimmy Wilson joutuu sähkötuoliin
Montgomeryssä Alabamassa syys­kuun
5 päivänä, koska hän on ryös­tänyt
valkoiselta naiselta dollarin ia
95 senttiä. Vain Alabaman valtion
kuvernööri voi pelastaa hänet, mut­ta
korkein oikeus on jo vahvistanut
tuomion.
Ryöstetty nainen selitti oikeu-denkäymiissä'
Wilsonin i;nurtautu-neen
hänen kotiinsa ja pakottaneen
hänet antamaan rahat. Hän sanoi
lisäksi neekerin yrittäneen väkival­taa.
Ryöstöstä tuomitaan Alaba
man valtiossa kuolemaan.
Britannia lähettää
sota-aluksia
Islannin vesille
Lontoo. — Ulkoministeriön edus­taja
on muistuttanut Islantia että
Britannia on päättänyt lähettää
sota-aluksia Islantin vesille suojele­maan
brittiläisiä trallaajia, jotka
kalastavat Islannin aluevesien si­sällä.
Islanti on päättänyt laajentaa
aluevesirajansa 12 mailin etäisyy­teen
entisen 4 mailin asemesta ja
uutta päätöstä aiotaan valvoa käy­tännössä
syyskuun 1 päivästä läh­tien.
Britannia ei ole hyväksynyt raja­vesien
muutosta ja on uhannut lä­hettää
sota aluksia trallaajien suo-
Uutiset Keski- ja Lähi-idästä, jot­ka
täyttävät nykyisin lehtien uutis­palstoja
varsin lavealti, kertovat
länsivaltojen sotavoimien lähettämi­sestä
milloin mihinkin maahan, "tn-loudellisen
avun" antamiseta niille,
sheikkien ja sulttaanien nimittämi­sistä
ja kukistumisista, joita johde­taan
Lontoosta tai Washingtonista
käsin, pääministerien murhista ja
erottamisista, maalaiskylien pom­mituksista.
Kaikki,tuo tapahtuu
arabimairen ja arabikansojen va­pauden
j a hyvinvoinnin nimissä Se­kä
lehtien kirjoittajat että suurin
osa lukijoista tietää tämän valheek­si,
mutta siitä kuitenkin kirjoite-
-taan aivan vakavin ilmein. Tuskin
koskaan mainitaan sitä, mikä on
kaiken taustalla: öljyä, puhumatta­kaan,
että sen osuutta tapahtumissa
tarkemmin selvitettäisiin. Asiaa
kuitenkin valaisee huomattavasti ja
öljyn ja eräiden kansainvä.lisen
politiikan johtavien henkilöiden vä­listen
suhteiden selvittäminen.
Winston Churchill on englantilai­sen
öljyimperiumin varsinainen pe­rustaja.
Vuonna 1914 hän hankki
Englannin valtion laskuun 50 pro­senttia
British Petroleum-yhtiön
osakkeista. Näistä ajoista alkaen
omisti myös Churchill itse osakkei­ta
Anglo-Iranian Oil yhtiössä ja
eräissä sen tytäryhtymissä. Tämä
on tietysti suurelta osalta ratkais­sut
Churchillin asenrtoitumisen Ira­nin
öljyn kansallistamista vastaan
ja hänen kenraali Zahedille anta­mansa
tuen tämän taistellessa pää
ministeri Mossadeqia vastaan. Mos-sadeqin
eräs pääpyrkimyshän oli,
kuten muistetaan Persian öljyn
kansallistaminen.
Sir John Cunningham, hänen ma­jesteettinsa
amiraali ja Englannin
hallituksen "sisäis'>n sotaneuvos-ton"
jäsen, on niinikään rengas
Englannin hallitsevien piirien ja
Lähi-Idän öljyn välillä. Sotavuosi­na
hän hoiti monia ratkaisevia teh­täviä
Englannin laivastossa, josta
hän: erosi vuonna 1946. Tämän Jäl-jaksi.
Islannin kalastusministeri
Ludvik Jos'»ffsson on selostanut,
e t t ä Britannian sota-aluksien käyt­töön
suhtaudutaan saijioin kuin
aseelliseen hyökkäykseen
keen hän on toiminut Iraq Petro­leum
Compahyn presidenttinä. Bri­tish
Petroleum puolestaan omistaa
23.75 prosenttia tämän yhtiön osak­keista.
Sotaneuvoston jäsenenä on
hänen mielipiteillään ollut ratkaise­va
merkitys Englannin päättäessä
sotilaallisista toimenpiteistään Lä­hi-
j a Keski Idässä.
Harold Macmillan, Engidnnin ny­kyinen
pääministori, joka hallitsi
suurta englantilais-amerikkalaista
Monotype Corporation-yritystä, on
myös tekemisissä englantilaisen öl­jyteollisuuden
kanssa. Hänen kiin­nostuksensa
on suuntautunut ennen
kaikkea British Petroleum- ja Bur­ma
Oil-yhtymiin, joilla on suorat
yhteydet Irakin ja Qatarin sheikki-kunnan
öljylähteisiin. Macmillan
omisti lisäksi entisen Suez-yhtymän
osakkeita ja Englannin hyökätessä
Egyptiin 1956 marraskuussa oli hän
maan finanssiministerin tuolilla.
De Gaulle perheellä on niinikään
välittömiä yhteyksiä Lähi-Idän öl­jyyn.
Jacques de Gaulle, nykyisen pää­ministerin
veli, on sen pariisilpisen
pankin johdossa, joka omistaa pää
osan Ranskan öljy-yhtiön, Compag­nie
Francaise des Petroies, osak­keista.
Ranskalaisen yhtiön hallus­sa
vuorostaan on 23.75 prosenttia
Iraq Petroleum Companyn osak­keista
sekä 6 prosenttia sen kan-,
sainvälisen yhtiön osakkeista, joka
hallitie? Persian öljylähteitä.
Ranskalaisen öljy-yhtiön suur­osakkaiden
joukossa on myös Hen­ry
Lafond. joka on sijoittanut suu­ria
rahasummia gaullelaisten poliit­tiseen
liikkeeseen. Muita öljyosak-kaita
ovat mm. radikaalisen puolu-efen
gaulelaisen siiven johtaja Bour-ges
Maunoury, entiset pääministe
rit Mayer, Piany ja Laniel sekä
joukko gaullelaisia kansanedustajia.
Sullivan and CromwelI on eräs
USAn ja Wall Streetin kuuluisim­mista
asianajotoimistoista. Sen o-mistavat
Dullosin veljek.set. John
Foster ja Allen, edellinen USAn ul­koministeri,
jälkimmäinen sen a-merikkalaisen
järjestön johtaja, jo­ka
valvoo niiden miljardien käyttöä
joita kongressi on virallisesti
myöntänyt hyökkäys-n valmiste
luun vieraita maita, ennen kaikkea
Latinalainen Amerikka
USAn puristuksessa
Latinalaisen Amerikan maat
ovat jo pitkän aikaa poteneet ras­kasta
taloudellista ahdinkotilaa,
joka on syntynyt USAn monopoli-pääoman
näihin maihin kohdista­man
säälimättömän riiston suora­naisena
seurauksena. Tämä on
myöskin perussyynä Latinalaisen
.Amerikan väestön kasvavaan US.An
vastaiseen mielialaan.
Amerikan monopolipääoman pää-keinoina
Latinalaisen Amerikan riis­tämisessä
on ollut pääoman maahan
vienti, joka on saanutkin suuret mit­tasuhteet.
Yksityisten pääomansijoi-tukset
kohosivat v. 1957 loppuun
mennessä 10,4 miljardiin USAn dol­lariin.
Näistä oli lyhytaikaista luot­toa
Ja välillistä pääoman sijoitusta
3,7 miljardia dollaria ja suoranaisia
pääoman sijoituksia 6,7 miljardia
dollaria. Suoranaisista sijoituk­sista
tuli 2,8 miljardia dollaria öljy­teollisuuden
osalle ja 3,9 miljardia
dollaria kaivosteollisuuden osalle ja
yleisiin rakennustöihin. Jos tähän
lasketaan mukaan hallituksen sijoi­tukset,
niin kokonaissumma v. 1957
lopussa kohosi 8.4 miljardiin dolla­riin,
mikä on 1/3 USAn ulkomailla
olevista suoranaisista sijoituksista.
Tästä voi nähdä USAn monopoli-pääoman
suosivan Latinalaisessa
Amerikassa suoranaisia sijoituksia,
sillä se helpottaa heitä näiden mai­den
poliittisessa ja taloudellisessa
holhouksessa.
TUOTTAVAA HOMMAA
Sitäpaitsi tänne sijoitettu pääoma
on ollut hyvin tuottavaa: Amerikan
kapitalistit ovat lypsäneet näistä
maista satumaisen korkeita voittoja,
jopa niin. etä eräs kongressin jäsen
on kehoissut "vuoden aikana saata­van
voiton kohoavan summaan, joka
vastaa näihin maihin 12 vuoden ai­kana
suoritettuja pääomansijoituk-sia".
USAn lehdissä julkaistujen,
epäilemättä pienennettyjen laskel­mien
mukaan USAn yhtymät saivat
VV. 1946—1956 voittoa Latinalaisesta
Amerikasta 8,38 miljardia dollaria.
Erään osan tästä voitosta USAn
monopolit sijoittivat uudelleen näi­hin
maihin, mutta valtaosa virtasi
.Amerikkaan. Näinollen tosiasiallisesti
silmälläpitäen. Tästä syystä
pikkuihmisten lehdet ovat tär­keitä
välittämään sekä maam­me
että kansainvälisistä tapah­tumista
tositietoja ja selosta­maan
kuinka ne vaikuttavat
lukijakuntaamme.
Vapauden talousaseman tur­vaamiseksi
meidän kaikkien
olisi nyt rynnistettävä.
USA ei käytä omia pääomiaan Lati­nalaisessa
Amerikassa, vaan ryöstää
itselleen Latinalaisessa Amerikassa
luodut rikkaudet. Seurakusena on
näiden maiden jatkuva pysyminen
taloudellisesti jälkeenjääneinä ; ja
köyhinä. '
YKSIPUOLISUUS VALLALLA
USAn pääomat on Latinalaises.sa
Amerikassa yleensä sijoitettu aloille,
joissa ne takaavat korkeimman voi­ton
eikä senmukaan kuin näiden
maiden talouden kokonaisuus vaati­si.
Esim. Venezuelassa 70 pros. pää-omansijoituksista
keskittyy öljyteol-losuuteen
ja Chilessä 64 pros. kai­vosteollisuuteen.
Tästä johtuen näis­sä
maissa ovat kehittyneet vain jot­kin
harvat kaivosteollisuuden ja
maatalouden alat eivätkä teollisuus
— erikoisesti malmin jalostus ja ko­neteollisuus
— ja maatalous ole saa­neet
edistyä kansallisten etujen mu­kaan.
Talouden yksipuolisuus on toi­saalta
sinä avaimena, jolla USA voi
pitää näitä maita talutusnuorassaan,
sillä kaupankäynnissä nämä maat
ovat ratkaisevasti riippuvaisia
USArsta.
Y K n Latinalaisen Amerikan ta­lousneuvoston
tilastojen mukaan La­tinalaisen
Amerikan maiden tuon-nis.
sa v. 1956 USAn osuus oli 60 pros.
ja näiden maiden viennin kohdalla
USAn osuus oli 53 pros. Monopoli­asemaansa
hyväkseen käyttäen USA
harjoittaa Latinalaisen Amerikan
markkinoilla epätasa-arvoista kaup­paa:
USA hallitsee näiden maiden
tuottamien raaka-aineiden hintoja
pitäen ne hyvin alhaisina, kun taas
USAn tuotteet myydään näihin mai­hin
kallilla hinnalla. LLsäksi USA
rajoittaa näiden maiden vapaata
kaupankäyntiä-muiden maiden, var­sinkin
sosialististen maiden kan.ssa.
minkä kaiken seurauksena on ollut
näiden maiden kauppataseen "raiteil­taan
suistuminen ja valtion finanssi­kriisin
.syntyminen.
RIIPPUV.AISUUDEN
SEURAUKSLA
USAn lamakauden puhkeamisen
jälkeen Latinalaisen Amerikan maat
ovat kokeneet raskaan iskun, sillä
entisten raaka-ainevarastojen olle,'^sa
USAssa täydet, ei näiden maiden
tuottamat raaka-aineet ole mennoct
entisessä määrin kaupaksi ja hinnat
ovat pudonneet romahdusmaisesti. V.
1958 tammikuun hintoja verrattaessa
V. 1956 tammikuun hintoihin oli tä­nä
kautena esim. kupparin hinta l.'i.s-kenut
46 pros,, .sinkin hinta 23,1 pros.
Jne. Kahvin hinta on myös laskenut
tuntuvasti. Mitä se merkit.see näille
maille, siitä nntaa kuvan seuraava
la.skelma: kahvin hinnan alcnemi.^icn
vuoksi Bra.silia mencltiiii vuo.sitt.iin
200 milj. dollaria, Chils kuparin hin­nan
alenemisesta 8.000 milj. dollaria
jne.
Maatalous- ja teollisuustuotanto on
laskenut huomattavasti ja työttömien
lukumäärä on näissä maissa kohon­nut
yli 5 miljoonan (Latinalaisen
.Amerikan kokonaisväestö on 183
milj.», joten se on yhtä ankara kuin
USAssa. Finanssikriisin seurauksena
on inflaatio päässyt valloilleen
useissa maissa ja elinkustannusten
kohotessa laajojen kansankerrosten
elintaso on alentunut.
On selvää, ettei syntynyt tilanne
voi olla voimistamatta näiden mai­den
pyrkimystä vapautua USAn mo­nopolipääoman
holhouksesta ja ke­hityksen
ohjaamisesta näiden mai­den
kansallisia etuja vastaaville lin­joille.
Jo ennestään voimakas ame­rikkalaisvastainen
mieliala on leviä­mässä
näissä maissa, joka ei lupaa
hyvää USAn etujen säilymiselle,
mutta on takeena siitä, että nämä
maat tulevat siirtymään itsenäisen
kehityksen tielle.
sosialistisia, mutta myös öljymaita
vastaan.
Veljesten firmalla on edustajansa
USAn teolisuusliitossa, National
Association of ManufacturersMssä,
Firma edustaa ennen kaikkea suur­ten
öljy-yhtymien, Standard Oils ja
Gulf Oils' etuja. Nämä yhtymät
omistavat öljylähteitä Irakissa. Sau­di
Arabiassa, Persiassa ja Kuvvaitis-sa.
Lisäksi kuuluu Johrt Foster Dul-les
Standard Oil yhtymän pankin,
New Yorkin pankin, johtokuntaan.
Se että Dulles ulkoministerinä
edustaa öljy-yhtymien etuja Lähi-ja
Keski-Idäs.sä ei siis suinkaan ole»
mikään sattuma, vaan omaan etuun
perustuva kannanotto.
Nelson Rockefell^ir on varsin uu­si
nimi presidentti Eisenhowerin ai-trustissa.
Sen sijaan on hän muis­sa
suhteissa varsin tunnettu: häntä !
pidetään USAn ja maailman rik-l
kaimpiin kuuluvana miehenä. Hän I
hallitsee .sellaisia öljy-yhtiöitä kuin '• j^^j^jn
Standard Oil, .Mobiloil, Socono,;
Vacuum, Caltex, Esso jne. s'.'kä lu­kuisia
pankkeja ja muita yhtiöitä.
Nelson Rockefeller on innokas
republikaani ja hän oli mm. tämän
puolueen ehdokkaana New Yorkin
kuvernöörin paikalle, jota pidetään
traditionaalisena ponnahduslautana
presidentin virkaan.
Vuod n 19.56 presidentinvaaii-k.
imppailun aikana hän luovuin
huomattavan dollarimäärän Eisen
howerin propagandakampanjaan ja
Eisenhower puolestaan nimitti hä­net
"talouspoliittiseksi neuvonanta­jakseen".
Hänen neuvonsa ovat
merkinneet erinomaisen innokasta
toimintaa omien öljy-yhtymiensä
puolesta.
Nelson Rocker^ller ei kuitenkaan
istu vain yhdellä tuolilla. Huolimat­ta
republikaanisesta kasvatukses­taan
on hänellä "uskottu mies" de
mokraattisen puolueen johdossa.
Tämä on D-^an Acheson, entisen de­mokraattisen
hallituksen ulkominis­teri
ja mahdollisessa tulevassa de­mokraattisessa
hallituksessa on hä­nellä
todennäköisesti sama asema.
Dean Acheson on aloittanut u-ransa
Standard Oilin asianajajana.
Tämä yhtiö myös maksoi hänen |
taistelunsa edustajahuonehan jäse­neksi.
Standard Oil on luonut Ac-hesonin
uran ja sen jatkuva kehitys
on myös sidottu tähän suuryhtiöön.
Nykyisin .Acheson toimii Acheson
and Cravath'in asianajotoimistossa,
joka valvoo Standard Oilin juridisia
etuja ulkomailla.
Loy Henderson ei esiinny millään
näkyvällä paikalla valtion, julkises­sa
elämä.sä, mutta siitä huolimatta
Intian ja Pakistanin pää­ministerit
neuvottelevat
New Delhi. — Intian pääministe­r
i Nehru lausui maanantaina kutsu­neensa
Pakistanin pääministerin
Khan Noonin New Delhiin neuvot­telemaan
näiden maiden välisen ra­jakiistan
selvittämisestä. Assamis-sa
ja Punjabissa on sattunut jopa
aseellisia yhteenottoja.
Pakistanin ulkoministeriä lähellä
olevissa piireissä kerrottiin lauan­taina,
että Khan Noon oli suostu­nut
Nehrun ehdotukseen.
Irak laajentaa
kauppasuhteitaan
Bagdad. — Irak aikoo ryhtyä jä!
leen käymään kauppaa Itä Euroo­pan
maiden ja Kiinah kanssa, i l ­moittaa
vt. ulkoministeri Siddiq
Shanshall. _
— Tiedämme, että öljymme ia
i osa muista vientiartikkeleistamme
voidaan sijoittaa länteen ja eräät
.sekä itään että läntoen, sanoo
Shanshall. Hallitus on kiitsunut
Neuvostoliiton, Kiinan kansantasa­vallan,
Jugoslavian ja muut Itä-Eu-roopan
maat neuvottelemaan taatc-leiden
viennin lisäämisestä näihin
SITÄI
J A
TÄTÄ
SKOTL.ANTILAINEN
Muuan englantilainen, muuan Ir­lantilainen
ja muuan skotlantilainen
joutuivat haaksirikkoon Atlantilla Ja
pslastuivat kaikki samalle lautalle.
Pari vuorokautta kului eikä pelas­tuksesta
ilmaantunut merkkiäkään.
Tilanne kävi yhä toivottomammaksi
ja toivottomammaksi ja niin irlan­tilainen
vaipui rukouksiin, Joiden ai­kana
englantilainen, otti lakin pääs­tään
kunnioittaakseen toisen uskon­nollista
vakaumusta.
— Silloin hyppäsi skotlantilainen
yli laidan. Hän luuli, että englanti­lainen
aikoi toimeenpanna keräyk­sen.
YKSI YNNÄ YKSI
Vanha hurmuri kauniille nuorelle
naiselle:
— Joka kerta, kun näen teidät,
pikku neiti, rukoilen itsekseni: Älä
johdata minua kiusaukseen.
— Sepä herttaista, sanoi nuori nei­to.
Ja joka kerta, kun minä näen tei­dät,
rukoilen hiljaa: Päästä minut
pahasta.
TOIVON KIMALLUS
SAMMUI SILMISSÄ
lettiin sisälle. Kaikki muut saivat
huokaisten panna vaihteen ykkösel­le
ja jatkaa matkaansa.
— Oli vieläpä sellaisiakin, jotka
olisivat maksaneet sisäänpääsystä,
sanoi muuan vartijoista Bedfordrrt
herttuan maatilalla, joka on luovu­tettu
nudisteille niiden kahden vii­kon
ajaksi, jotka heidän kokouk-sensif
kestää.
Päivä alkoi muuten jumalanpalve­luksella
ja kirkkovaatteet olivat sa­mat
joita Aatamin ja Eevan kerr*»-.
taan pitäneen paratiisissa. Sitä seu-!
rasivat viralliset avajaisseremoriiat.;
Huikea eläköönhuuto kohoteltiin/
kun oli ilmoitettu, että Yhdyival;^
tain auringonpalvojain seura- oli*
päättänyt tulla jäseneksi maailmaiv>
liittoon. Juhlatilaisuuden jälkeen*
oli mahdollisuus uintiin puistoii,
lammikossa ja auringonkylpyihirt
ruohikolla. Kukaan ei juuri välit­tänyt
amerikkalaisten televisioyh'
tiön edustajista, jotka raahasivafr
liforniasta maksoi hänen vaalikamp- i raskaita varusteitaan puistossa ym-pailunsa
kongressin jäseneksi 1943, i pariinsa ja hyväksyttävillä asJoilla|
Vuonna 19.52 hän presidentinvaa- j olleet täysin pukeutuneet kävijät'
Wobum, Englanti. — Pitkissä jo­noissa
pysäyttivät autoilijat sun­nuntaina
ajokkinsa toivon kimallus
silmissään Woburn Parkin porteil­le,
joiden sisäpuolella lehtevien
puiden alla avattiin luonnonpalvo-jien
— ts. nudistien — kuudes
maailmankongressi.
Lihaksikkaat, puolittain pukeutu­neet
vartijat tarkastivat kuitenkin
huolellisesti kaikki asiakirjat, ja
vain n? jotka tod stettavasti osallis­tuvat
kongressiin tai joilla oli muu­ten
pätevcää asiaa puistoon, pääs-
NGW Jerseyn "poliittisena neuvon­antajana".
Richard Nixon on mies, jonka no­peata
nousua maan varapresidentik­si
monet ovat ihmetelleet. Siinä ei
ole kuitenkaan mitään ihmettele­mistä,
sillä sen takana on Standard
Oil mahtavine p ä ä o m i n c n . Herbert
Hoover junior Standard Oil of Ca-j
likamppailun alkaessa syrjäytti
kahdeksan kandidaattia. Vaali­kamppailu
on täynnä skandaaleja.
Tutkimukset ovat myöhemmin o-soittaneet,
että Nixon saa kiittää
myös Coca-Colaa valituksi tulemi­sestaan
ja vastapalvelukseksi on
i vhtiö saanut runsain määrin valtion
laskettiin ilman muuta sisälle, ja
muuan tarjoilijatar kutsui heidät,
syömään lampaankyljystä — eik^
hänellä ollut yllään edes tarjoilueshf
liinaa. ' ^'
Kokoukseen lasketaan tulevan',
kaikkiaan noin 1,000 osanottajaa, jq,
sunnuntar-iltaan mennessä heistä
hän on eräs USAn Keski-ldän poli-1 tilauksia Nixonin valinnan jälkeen, oli saapunut hiukan yli 200.
tiikan kesksisiä hahmoja. Hän on!
presidentti Eisenhowerin Keski-ldän
asioiden erikoisvaliokunnan
ouheenjohtaja ja tässä ominaisuu­dessa
suoritti lokakuussa 19.57 mat­kan
Ankaraan, Bagdadiin ja Beiru
;iin ja yritti myös Syyriaan, mutta
jnnistumatta,
Loy H''ndcrson oli henkilökohtai­sesti
mukana siinä keikauksessa, jo­ka
suoritettiin Persian öljyasioissa.
Hän matkusti Teheraniin Standard
Oilin edustajana ja turvasi sen kä­siin
pääosan Persian öljystä, joka
aikaisemmin oli kuulunut Englan­nille.
Tämä amerikkalaisdiplomaatti on
aikaisemmin toiminut Kauko Idässä
Rockefellerin öljy yhtiöiden cdus-t;
vjana, hänet on valittu Rockefel­ler
Säätiön" presidentiksi hänellä on
huomattava määrä Rockefellerin
tärkeimpien yhtiöiden osakkeita ja
vihdoin hän toimii Standard Oil of
Moskovan Maatalousnäyltelystä 1958. Kuvassa nähdään
maatalouskoneita joita nyt suositellaan myytäväksi kol-lektiivitiloille.
~ Kuvannut N. Granovsky.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Suurpolitiikkaa
Silmäämme sattui tässä eilen hel­sinkiläisen
Kansan Uutiset lehden
pakinoitsija Tutkan ylläolevallä ot­sikolla
vanistettu kirjoitus. Se on
mielestämme siinä määrin "osuva",
e t t ä julkaisemme sen oheellisena
myös Vapauden lukijain luettavak­si.
. , . • * » .
— Terve!
— Samaa ittelles! Istu pyrstöllesi
ja kakaise kuulumiset!
— Eihän näillä palkoilla minulle
itselleni kannata mitään kuulua.
Mutta tuolle Riesascn vaaril.le kuu­luu.
Se mies kun on ruvennut ihan
suurpoliittisiin otteisiin.
— Älä ihmeessä? Äijällähän on
ikää jo pian yhdeksänkymmentä.
Ja mitäs se nyt sitten oikein suur
politiikkaa . . . ?
— Odotahan nyt, kun minä ker­ron
sen jutun ihan juurta jaksain.
Katsos. Ricsasen vaarikin oli jos­kus
nuori, ihan scmmoi.scssa naim?-
iässä. Kai se siinä vehtasi, niissä
muutkin, mutta eipäs vaan käynyt
l;mk;ian. Meinaan, ettei sitä yksi­kään
flikka saanut vihille a.sti. Sii­hen
aikaan moni tyttö sanoi, että
kyllä se Ricsanen on nimensä
väärtti . . .
—Juu, vanhanapoikanahan .se on
säilynyt.
— Niin, minäkin ajattelin aina,
kun Riesasen näin, että pitää paik­kansa
se vanha sananparsi, sinähän
tiedät, ettei vanha kettu syö myrk­kyä.
Mutta arvaamatonta se on tä­mä
maailman meno . . .
— Et kai aio väittää, että Riesa-nen
olisi mennyt korkeassa iässään
vielä vihille? —-
— Annas nyt, kun minä kerron
järjestyksessä, sinä kun et tuntenut
Riesasta ihan nuoruudesta pitäen
niinkuin minä. Ne meni nääs oikein
mukavasti ne Riesasen nuoruus­vuodet.
Mamma laittoi ruokapöy­dän
aina koreaksi, milloin poikakul-ta
sattui pistäytymään kotona. Mut­ta
sitten muori otti ja kuoli. Sil­loin
tuli Ricsasen elämään iso mur
tos. Mutta se Riesanen putosi viel.
silloin aina jaloilleen kuin kissa,
N i i i n tämä vaarikin — kai se onkin
jonkun isoisä — keksi ruveta laita-tuttamaan
ruokaa yhdellä sussul-laan.
Toi.solle se vei sukkansa par­sittavaksi,
kun siihen aikaan ei nääs
ollut nailonia. Kolmas sussu om­peli
irronneet napit ja neljäs silitti
sille paidat, Riesanen kun oli lu­kenut
jostakin, että päästään par­haaseen
tulokseen, kun lyö jaetaan
mahdollisimman moneen osatyö;
hön. Se oli sen Fordin viisauksia
s-^, vaikka Ford kylläkin tarkoitti
tehdastyötä. Mutta Riesanenpas
osasi soveltaa sitä kotinsakin hoi­toon,
heheh . . . En minä nyt enää
muista, vaikka sillä olisi ollut joku
erikoissussu purkkikukkiakin hoi­tamassa,
mutta siisti sillä oli siihen
aikaan huusholli ja aina ehjät, ja
kunnolliset vetimet päällä. Her­raksi
olisi luullut.
— Mutta niinhän tuo on vielä
vanhoilla päivilläänkin. Näin hä­net
pari viikkoa .sitten . . .
— Sen jälkeen on tapahtunut pal­jon.
Mutta inennääs järjestykses­sä.
Riesanen kun nimittäin vanhe­ni,
niin siltä rupesi sussut käymään
vähiin. Kyllähän ne aikansa par.si
sukkia ja odottivat, että koska se
Riesanen kosii, mutta sitten ne kyl
lästyivät ja menivät naimisiin yksi
toisensa perään. Ja yhtenä päivä­nä
Riesanen huomasi olevansa or­po
kuin piru Kalajoen markkinoil­la.
Silloin s<? pani lehteen ilmoi
tuksen, että cmännöitsijä saa pai­kan,
— Saiko emännöitsijän?
— Saipa tietenkin, Riesanen kun
lupasi yhtä hyvää ja kahta kaunis­ta.
Oman huoneen ja radion ja
vapaapäiviä ja lihavan palkan. Yksi
surkea siihen ansaan sitten m^ni ja
rupesi Ricsaselle emännöitsijäksi.
Mutta samalla tavalla Riesanen sitä
kohteli kuin aikaisemmin sussu-jaan.
Työtä riitti aamusta iltaa.i,
vapaapäivistä ei puhettakaan. r;i-diota
sai kuunnella isännän huonet­ta
siivotessa ja oma huone oli yksi
keittiön nurkka. Tietysi sitä emän-nöitsijää
harmitti, mutta pitkämie­linen
ihminen se vaan oli. Vuosi­kymmenet
passasi Riesasta kuin
omaa miestä. Mutta sitten tulikin
yllätys: toissapäivänä se sanoi it­sensä
irti ja selitti, ettei hän enää
rupea passaamaan kaikenmaailman
Riesasia tikun nenässä. Riesasille
tuli tietenkin kova hätä, ja niin se
turvautui äärimmäiseen hätäkei­noon
ja —kosi sitä emännöitsijään-sä!
Nääs että saisi sen jäämään ta­loon
ihan ilmaiseksi. Mutta' nainen
oli saanut tarpeekseen ja lähti. Ar-vaatkos,
missä kunnossa Riesasen
huusholli nyt on?
— Kyllä, kyllä. Mutta mitä sinä
siitä suurpolitiikasta . . . ?
— No niinhän se on Riesanen
elänyt kuin Amerikka. Tiesi kum­pi
on toisestaan ottanut oppia. Et­kös
ole lukenut lehdistä sitä Eisen-ho\
verin puheita? Just niinkuin
Ricsanenkin. Amerikka on purista­nut
arabeista öljyä ja työtä — Rle-i
sanen vain puristi taloudenhoita­jaltaan
ruokaa ja työtä. Ja nyt kun
arabit ovat p ä ä t t ä n e e t ' perustaa
oman huushollinsa, niin Eisenho-
\verilta on lohjennut sellainen \tb-sintapuhe,
ettei ennen ole kuultu.
Mennään nyt tässä, muka, nain^isilh
ja unohdetaan ne entiset . . .
— Mitenkähän se Eisenhowerm
puhe mahtaa vaikuttaa?
— Taitaa vaikuttaa yhtä vähiin
kuin se Riesasen kosintakin. Kovfla
SO vaan on, kun tuo.ssa iässä pitiä
opetella tulemaan omillansa toi­meen
. . . —- Tutka. .