Vapaus, May 14, 1964

              Sivu 2 • Torstaina, toukok. 14 p. —. Thursdayj May 14, 1964
V A P A U S INbEPENDENT LABOR ORGAN
: OF FINNISH CANADIANS.
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
• ^ A ; ,: Telephone: Office 674-4264 ^^^^^
'Publlshed thrice \veekly: Tuesdays, Tluirsdays and Saturdays by,Vapaus
''Publishing Co, Ltd.; 100-102 Elm St; WeRt. Sudbuiy, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertlsing rates upon application, translations free of charge.
:,Authorlzed as second class.mail by tho Post Office Department, Ottawa,
and löc,payment'of iM^tage i n cash j j ^ ^;
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TIIiAUSIilNNAT
Canadassa: 1 vk. $0.00, 6 kk. $4.75 USA:s.sa 1
3 kk. 2.75 Suomessa: 1
vk. $10.00 6 kk. $5.25;.
vk. 10.50 6 kk. 5.75
Vuori synnytti hiiren
Viime perjantaina päättyneestä, 70 päivää-kestäneestä
Ontarion lainiaatijakunnan istunnosta voidaan sanoa, että
"paljon oli porua, mutta vähän saatiin villoja".
^ Niin saamaton ja väliäpätöinen oli tämä istunto, että
Suuren Rahan lehdetkin, jotka vajaa vuosi sitten antoivat
aikaisemmista "puolueväreistään" huolimatta yksimielisen
kannatuksensa pääministeri John Robartsin johtamalle van­halle
torypuolueelle, ovat nyt ihmettelevinään, miksi suuri
vuori synnytti näin pienen ja aivan silmättömän hiiren.
Kuten sanottu, Suuren Rahan omistamat ja kontrolloi­mat
sanomalehdet, eräät pikkupiskit mukaanlukien, antoi­vat
viime vuoden maakuntavaaleis.sa kuin "korkeimman"
määräyksestä kannatuksensa ja tukensa torypuolueelle; To-rypuolue
oli siiloin niiden selitysten mukaan oikea "kyky­puolue",
jota ilman tämän maakunnan asioita ei voida hoi­taa.
Niinpä torypuolue voittikin 77 edustajapaikkaa lainiaa­tijakunnan
108:sta paikasta.
Mutta nyt on ääni muuttunut — ei tietenkään katumuk­sesta,
vaan siksi kun epäillään, että näin suurella enemmis­töllä
valitun hallituspuolueen "laakereillaan lepääminen"
voi johtaa kansanjoukkojen keskuudessa entistä suurempaan
pettymykseen ja välinpitämättömyyteen sitä kaikkiparanta-vaa
patenttilääketlä — kaksipuoluejärjestelmää kohtaan.
Niinpä saimme alkuviikolla lukea tavallisesti torypuo-luetta
kannattaneen. (liittovaalcLssa se tuki kuitenkin Vihi>-
raaleja) torontolaisen Globe and Mailin toimituspalstalla
mm. seuraavanlaista valitusvirttä:
. ."Pääministeri Ilobarts on yrittänyt saada Ontarion va­kuuttuneeksi,
että konservatiivipuolueen pitkä.stä hallitus­kaudesta
huolimatta Ontariossa hänen hallituksensa on uusi,
tarniokas ja elinvoimainen. Perjantaina päättyneen lainiaa­tijakunnan
istunnon tulokset eivät ole vakuuttavia todisteita
.hänen väitöstensä tueksi . : . "
Ja "liberaalinen" Daily Star, joka hyppäsi torypuolueen
vaalivankkureille ja auttoi osaltaan konservatiivien valintaay
vaikeroi - maanantaina johtavassa toimituskirjoitukscssaan
mm. seuraavasti:
. "Kuluneen talven aikana haihtuivat Ontariossa harha­luulot
Robartsin hallituksen tiimoilla.
"Perjantaina päättynyt, lainiaatijakunnan istunto • oli
konservatiivipuolueelle tuhoisin valtaannousunsa jälkeen 21
vuotta sitten . . . Pääministeri Robarts muutti valitsijoilta
saamansa toiminlavaltuudet (suuren enemmistön — V) ty-ranniiiden
puolustukseksi ja hänen reformilupauksensa ko-tihallinnoksi
. . . "
' • • Huolimatta siitä kuinka puolueettomasti ja cnnakkoluu-'
lottomasti yritämme etsiä jotakin hyvää ja myönteistä juuri
päättyneen istuntokauden ajalta, meidän mielestämme voi­daan
pitää parhaana "tuloksena" eli "tekona" sitä kun pää­ministeri
Robartsin hallitus, luopui lopulta liittohallituksen
suunnitteleman maksullisen, lyömaaita toiselle seuraavan
eläkesuunnitelman vastustamisesta.
•i.. Myönteisenä seikkana voidaan pitää sitäkin, kuten olem­me
aikaisemmin todenneet, kun lainlaatijakunta päätti vih-
:doin viimeinkin laajentaa alinpalkkalait koko/ maakuntaa
, koskeviksi, vaikka alimmaksi palkaksi määrätty summa
,.($1.00) tunnilta) on aivan., liian alhainen, vaikka tämäalhai-ijoenpalkkataksa
astuu lopullisesti voimaan vasta ensi vuon­na,
ja vaikka huomattava määrä kaikkein huonoimmin pa!^
katuista työläisistä (kotiapulaiset, maataloustyöläi.sol, kalas­tajat
jne.) jäävät edelleen tämän heikonkin lakivoimaisen
•.turvan ulkopuolelle. Samaan edistysluokkaan lukeutuu sai-fjaaloille
lopulta luvatut halpakorkoiset lainat vuodetilojen
.-hankkimiseksi niille, jotka joutuvat viikkokausia odottamaan
isairaalapaikkoja. Täs.säkin yhteyde.s.sä kävi kuitenkin samalla
(tavalla kuin vanhuudcneläkckysymykscssäkin: konservatii-
•yihallitus jarrutti aluksi a.sian kehitystä väittämällä, että
maakunnan sairaaloissa on aivan riittävästi vuodepaikkoja,
imutta kun yleisen mielipiteen painostus nousi täs.sä asiassa
miltei yhtä voimakkaasti kuin eläkekysymyk.se.ssäkin halli­tusta
vastaan, niin "airoihinsa nojannut" hallitus ja lainlaa-
-tijakunta antoivat lopulta periksi.
Kuvaavaa on, että vaikka konservatiivipuolueen yhtenä
tärkeimpänä vaalilupauksena oli sairausvakuutuslain laati­minen—
tosin vain yksityisten vakuutu.syhtiöiden hallinnan
puitteissa — niin lainiaatijakunnan istunnolle ei esitetty
:edes ehdotusta tämän asian edistämiseksi.
POLIISIVALTIOLAKI "MUISTONA^'
Sen sijaan hallitus "kunnostautui" erikoisesti poliisival-tiolain
esityksessä. Sen perusteella olisi maakunnastamme
tullut "rikollisuuden vastustamivsen" nimis.sä poliisilaitoksen
• mielivallasta riippuva maakunta, missä kaikkien asukkaiden
kansalaisvapaudet olisivat olleet sattuman varassa. Vain
yleisen mielipiteen,myrsky ja oppositiopuolueiden päättävä
esiintyminen sai Robartsin hallituksen järkiintymään ja pe­ruuttamaan
tämän paheellisen lakiehdotuksen sekä vapaut­tamaan
lakitekeleen laatijan, n:iaakunnallisen oikeusministe­rin,
FredsGassin hallituksen jäsenyydestä.
Vaikka konservatiivipuolue lupasi vaalien aikana rehel­listä
ja luotettavaa hallituskoneistoa, niin esimerkiksi tai­vaaseen
asti haisevan luonnonkaasuskandaalin tutkiminen
on edistynyt etanan nopeudella -r- mikäli etana voi niin hi­taasti
Jtulkea. Toisaalta on kuitenkin todettu, että Ontarion
veronmaksajat ovat joutuneet viime vuonna maksamaan mo­ninkertaiselle
miljöhäärille, E. P. Taylorille, joka pyyhki
edessäplevien "perintöverojensa'' välttämiseksi Ontarion to­mut
jaloistaan ja muutti Bahamaan, yli $20,000 rotu- eli kan-takirjahevosten
kehittämiseksi! Kuinka hirtehinen on tämä
jseikka^ se näkyy ehkä parhaiteh siitä suuresta itkusta ja
hammasten kiristyksestä mitä, kuullaan aina silloin kun on
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
USAn "^VMstusplijelmat
-iT:..
Olivia Tolvanen, Toronto, Ont..
täyttää tänään, toukokuun 14 pnä
78 vuotta.
Kirsti Kauliaki, Malartlc, Quc,
täyttää perjantaina, toukokuun 15
pnä 70 vuotta.
Kalle' Tarvainen, Lake Penage,
Ont., täyttää lauantaina, toukokuun
16 pnä 75 vuotta;
Lauri Kauhala, Malnrtic, Quc.,
täyttää'toukok. 24 pnä 77 vuotta.
Ylidymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Historian iutl(intaa
länsisaksalaisiftain
IScrliini..— Yli kymmenen ;jmc
rikkiilaLscn yliopiston historoitsijat
ovat Iiciättänect.julkisuudessa huo­miota
Bonnin hallituk.sen; toimia
arvostelevalla kannanotollaan. Arne-rikkalai.
slcn tiedemiesten suutiu
musta on herättänyt mm. se, että
Länsi-Saksan ulkoasiainministeriön
taholta on evätty hampurilaisen his
toroitsijan prof; Fritz . Fi.sehcrin
luentomatka USAhan. Fischerin oli
määrä luennoida 17 amcrikkalai
scssa yliopisto.ssa. Hänen on annel­tu
kuitenkin ymmärtää, ettei hän
ole "sopiva henkilö" edustamaan
länsisaksalaisia historoitsijoita ui
koinailla, koska hän sälyttää kir
jassaan 'Ote maailmanmahtiin"
syyn ensimmäisen maailmansodan
syttymi.sestä lähes yksinomaan sak-
.salaisten niskoille. "Fischerin esi-,
tykset ja teesit niaailnian.sodan puh­keamisesta
vuonna 1914 ja sen pää­määristä
sodan aikana ovat nyk.yään
sopimattomia"' ilmoittivat Bonnin
viranomaiset amerikkalaisille liisto
loitsijoille.
Samanaikai.sosti edellämainitun
tapahtuman kans.sa on Länsi-Sak
sa.ssa nostettu kunniaan muuan toi­nen
historoitsija, amerikkalainen
lloqi^an, jolle valmistellaan parasta |
;;ikaa näyttävää vastaanotto;) ja jul-1
kisia kunnianosoituksia. Hän on I
puolestaan kirjoittanut kirjan "Pa
VUiiic viikkpjcii aikana on Yh
. dysvaltain köngri^t^sa kSältetty
maan "avunanto-ohjelmaa'^ ulko^
maille vuosiksi 1964—65. Esitys
koskee 3,4 miljardin dollarin si­joittamista
"tarkasti valittuihin
maihin", kuten presidentti John­son
asian ilmaisee, sekä miljar­din
dollarin varaamista sotilaalli­siin
"avustuksiin;'^ Amerikkalai­set
esiintyvät mielellään suurina
iiyväntckijöinä ja taloudellisesti
heikkojen maiden pelastajina.
Kongresisipiireistä katsottuna ti­lantie
näyttää kuitenkin toisenlai­selta:
monet kongressin jäsenet
pyrkivät mahdollisimman paljon
supistamaan "avunaritosummia",
varsinkin sellaista, jotka on tar­koitettu
puhtaasti taloudellisiin tar­peisiin.
Ja toisaalta avustuksen
saajien keskuudpssä ei tyytyväi-
•1 syys sielläkään ole aivan yleinen.
Ai'N:n tarkkailija Andrei natu­rin
tarkastelee scuravassa USAn
"avunaiitokyisyniystä" eräiltä osil­ta.
Eräs nc\vyorkilaineu sanomalehti
kirjoitti, että on helpompi saada ka­meli
neulansilmän läpi kuin pakot­taa
' lainsäätäjiä"" myöntämään va­roja
Afrikan, Aasian tai latinalaisen
Amerikan maihin rakennettavien
teollisuus- tai maatalouslaitostcn ra-hoittami.
seksi. Ottaen huomioon tä
män tilanteen US.\n presidentti
.lohn.son koettikin poistaa esityk.ses-
(ään kon;;re.ssille enimmät karit.
Hän pyrkii todistelemaan 'valtion '
isännille", että tässii ei ole ky.symys
varojen heittämisestä tuuleen, vaan
välttämättömistä ja harkituista si­joituksista.
Presidentti korostaa, että 3 4 mii
jardia dollaria sijoitetaan "tarkasti
valittujen maihin" ja tämä muodos-laa
"verrattoman palveluksen" U.S-Alle.
Millaisen? I'residentin esityk-
.;eslä käy ilmi. että ky.symys on
aikomuksista säilyttää ja jopa vah­vistaakin
amerikkalaisten taloudel­lisia,
poliittisia ja .sotilaallisia a.se-mia
eri mai.ssa.
Uuden ohjelman liionnok.se.ssa eri
maiden 'taloudellisiin tarpeisiin'
varataan melkoinen summa: 917
».1-('tsllr': r;, • asemamme Ja vakautttuksemme
mX^xk\f\.^:\i äli^ji^ ÖäXn imi^Q;
rialistien etuililn!" Sanomalehti
Varta bhakti on sanonut vieläkin
jyrkemmin: Iliiteeii imperialistien
"apu'!
Antaessaan dollareita kehitys­maille
määrärahojen . tai lainojen
muodossa ' hyväntekijät" asettavat
n i i l l e säännöllisesti omat ehtonsa.
He mm. vaativat suotuisten olosuh­teiden
luomista amerikkalaisten toi-minimicn
ja yhtymien toiminnalle
Merentakaiset propagandistit samal­la
vakuuttavat että ovien avaami­nen
mbnopolipääomallc merkitsee
talouden kehityksen edistystä Mut­ta
todellisuudessa käy päinvastoin.
Ne maat. joissa USAn pääoma isän­nöi,
ovnt suurien taloudellisten vai­keuksien
puristuksessa. Monopo­leille
varojen sijoittaminen on jon­kinlainen
pumppu, jonka avulla ne
pumppaavat valtavia voittoja kelii
tysmaisla. Tästä ovat selvänä todis­teena
vaikkapa seuravat numcro-iicdot:
vuosina 1946—1961 sijoitet­tiin
latinalaiseen Amerikkaan 4,581
miljoonaa dollaria investointien
muodossa ja sieltä satiin 9,646 mil­joonaa
dollaria voittoina.
Mutta mitä tapahtuu, jos jotkut
maat ryhtyvät toimenpiteisiin rajQit-taakseen
amerikkalaisten trustien
ja yhtymien ruokahalua'/ Silloin
amerikkalaiset toimivat häikäirc-niätlömästi.
Hc uhkaavat lopettaa
'avunannon" viivyttelemättä. Tällä
!avalla julistettiin panaan esim.
Ceylon, kun .sen hallitus kansallisti
Msson j a Calle.xin öljy-yhtiöiden
omaisuuden.
Amerikkalainen ' avunanto-ohjel­ma"
liittyy kiinteästi myös Penta^
uonin .sotilaallisiin suunnitelmiin.
Ki ole sattuma, että alkavana finans
.sivuonna varataan \Vashingtoniin
riippuvai.suu.ssuhtei.ssa olevien vai
Jiciden ;iseistukseen miljardi dolla­ria.
Näillä varoilla, niissä pidetään
yllä amerikkalaisia sotilaslukikcfh-tia,
suoritetaan lajaa stratejjista ra­kennustyötä
ja lisätään armeijan
niicsvahvutta. Tämän yhteydessä
eräät USAn valtiomiehet kyyni-sesti
Hintojen
atennulksia taas
Nl^iiybstöliitossa
, j'^Ä|bsi(bva/•— Hinnat alcrf
nivat äskettäii^ Neuvostoliitossa kcs/
liimäärih. 19. prdsfentllla, samoin eri­laisten
harmonikiiojcn 24; pro.seu:
rilla. Täinä oli jo järjestyksessä toi­nen
tuntuva teollisten kulutustar-vikkeiden
hintojen alennus tänä
vuonna. Tätä ennen alennettiin ra­dio-
ja televisiovastaanottimien ja
niiden osien hintoja, .samoin valo
kuvauskoneiden ja -tarvikkeiden vä
hilläismyyntihintoja. Radio- ja tele
visiovastanottimien hintoja korotct
liin kolme vuotta sitten kun Neu'
vostoliito.s.sa poistettiin kat.selu- ja
kuuntelulupamaksut. Väliaikaisella
hintojen koroluk.sella saatettiin uu­sien
radio- ja telcvisioviUi.taanatti
mieii omistajat osallistumaan lähe
tyskustannusten ylläpitoon, jota lu­pamaksujen
mak.saiat ,olivat teh
neet. Tämän vuodeti hintojen alen
nus, joka laski vastanottimien hin
nat alhaisemmaksi kuin ennen koro
tusta poisti siis väliaikaisen läho-tyskustannusmaksun
uusien vastaan
ottimien omistajilta ja nyt ei Neu­vostoliitossa
enää suoriteta niLssään
muodossa kuuntelu- ja kaLsclumak-suja;
iiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii»^ innnniiii
Mitä muut säiiöVai -5* • ,
•«^äHiiOiiiriiilliii;
^ korostavat, että on paljon edulli-niiljoona
dollaria. Luulisi, että tämä } sompaa "ostaa" .sotamiehiä .Aasian,
loisi suotuisaa maa|)orää nii.ssä! Afrikan ja latinaalisen
mai.ssa,,joille nämä 'lahjat" on t a i - ' -— ——— -—-
maissa kuin pitää yllä oniia sotii
miehiä. 1'uliiiessaan äskettäin Wash-ingtoni.
ssa puoluslusministoii Ro­bert
McNamaia sanoi: "Olettaisin
kaikille meille" olevan selvää että
jos me yritämme korvata.llittdlais-iemme
voimien taislelukyvyn hei­kentymisen,
liitlolaistemnie, joita
mc luemme sotiaallisen avunanto-ohjelman
puitteissa, lisäämällä mei­dän
omia voinriainnie, täniä tulcjc
väistämättii meille luioinattayästi
kalliimmaksi.
Korvaavatko dollaripalkkiot ne
varustelumenot^ jolka tekevät val­tiot
riippuvaisiksi LISAsta'.' Eiväl
t i et e n k ?i ä n. N i l o n i a a l k u 11111 !i vai .s o
tavalmisteluihin h u o m at l a vast i
enennnän omia varojaan kuin mitä
saavat valtameren takaa. On Uion-nolli.
sta. että nämä maat eivät pääse
mitenkään lasapaiiioon.. - i Turkki
ei ole pystynyt vielä tähäir meiines- j
sä ratkaisemaan Livoileltaan talou- i
»ien nostamiseksi ja oman kansalli­sen
teollisuuden luomiseksi raskai­den
sotilaallisien menojen ;vuok.si. j
kirjoittaa islanltulilaiiien sanoma
.Amerikan ' lehti Akshani.
kotettu .sota', jo.s.sa Hitler ja saksa
laiset pyritään pesemään puhtaiksi ! koitettu. Mutta havaitavi.ssa on vai-j
loi-sen maailmansodan .syttymisestä i lan muuta llS.An antamaa "apua '
ja seurauksista. Merkille pantavaa 1 oi niissä kehuta, vaan arvostellaan
on, ettei HoK«ari olo vielä tähän! valikoimatta sanoja.
mennessä löytänyt kirjalleen ku.s-tantajaa
USAsta.; Se on ilmestynyt
toistaiseksi vain .saksan kielellä en­tisten
natsien ylläpitämässä kustan
tamossa Länsi-Saksassa. Ho.uijanin
historoitsijalitteliä pidetään asian-tuntijapiirei.
ssä niin ikään arvelut
lavana, sillä joskin hän on toiminut
joskus alan opettajana, hän on talla
hetkellä vakuulusvnkailija.
Haluavat kutsua
maailmankokoukseen
Budapest. — Unkaria kommunis­tinen
puolue ja Saksan demökiaatti-
.sen tasavallan yhdistynyt työväen-
I)iiolue esittivät maanantaina yhtei­sen
lausunnon jossa suositellaan
kommunististen puolueiden maail­manlaajuisen
konferenssin pitoa
Kiinan ja Neuvostoliiton puoluei­den
aatteellisten eriniieli.syyksien
selvittämiseksi.
Yhteisessä laiisumio.ssaan - Janos
Kadar ja Walter Ulhiiclitv tuo­mitsevat
Kiinan kommunistisen
puolueen johtomiesten hajoitusoh-jelman.
puliG työttömien työläisten ju
iieicldii la.stensa avustamisesta
ja vorrntaan sitä siilien, että
iälle monimiljonäärille anne­taan
tuhansia fiollaroila ."köy­häinapua"'
roluhevoslen kehit­tämiseksi!
Sanomattakin on selvää, että
lainiaatijakunnan istunnossa ci
pantu tikkua ristiin kipeästi
tarvittavien halpavuokraisten
asuntojen z-akentamison hyväk­si
pienituloisille; kehnon avus-lu.
sjärjestelmän tehostamiseksi
ia kroonilli.soksi kehittyneen
t.yöttömyy.stilanteen korjaami­seksi,,
Ky.symys ei ole kuitenkaan
yksinonaaan. siitä, että konser­vatiivipuolue
on ollut '.'liian
l-'auan vallassa,", kuten valla-
)chr]et .selittävät, mikä tarkoit­taisi
toisin päin käännettynä,
ottä seuraavalla kerralla pitäi­si
valita liberaalit konservatii­vien
tilalle. ^
Tosiasia nimittäin on, että
vanhat puolueet eivät vastaa
'inää tarkoitustaan. Ne ovat
tehneet historiallisen tehtävän­sä,
sitä: ei kieltää voida, mutta
nykyisenä automatisoinnin,
itnmivoiman ja avaruusvalloi-
'.ukseri aikakautena tarvitaan
kokonaan uudenlaista poliittis­ta
johtoa; mitä on odotettavis­sa
ja saatavissa v^iin työväen-nuolueilta
ia työtätekeviltä
kansanjoukoilta yleensä, joi-l'^
p tavoitteena ovat tärkeät
-sosiaaliset reformit ja uudis­tukset.
Mistä tämä. paradok.si johtuu'.'
, Bagdndilaincn sanomfllchti Al-
.Arab valaisee eräässä artikkelis­saan
tätä kysymystä.
— Amerikkalainen talondelli-.
ncn avunanto ci suuntaudu ke-hity.
sniaiden kehityksen tukemi­seen,
vaan se on painostusvälinc.
jolla vaikutetaan niiden politiik­kaan.
Tätä todistavia tosiasioita
on kuinka paljon hyvänsä.
Ottakaamme esim. Indonesia. Ku­ten
tunnettua, sen turvallisuudelle
muodostaa vakavan vaaran Male­sian,
uuskolonialismin perillisen
muodostaminen. Indonesian halli­tuksen
on ollut pakko ryhtyä toi­menpiteisiin
maan.sa puolustusky­vyn
lujittamiseksi. Tämä on aiheut­tanut
suuttumusta VVashingtoni.s.sa.
joka lukee Malesian hallitusta. US-
/\n hallitus on turvautunut avoi­meen
juonitteluun. Dean Rusk
•syyttää Indonesiaa "rauhallisuuden
rikkomisesta" ja uhkaa, että U S A
lopettaa Indonesian "auttamisen",
ips se ei muuta suhtautumistaan
Malesiaan. Tämä törkeä painostus
aiheutti oikeutettua suuttumusta
Indonesian kan.san keskuudessa. .Sa
nomaleliti Bintan« Tinuir kirjoittaa:
Kuskin lausunnon pääsisältönä
un se, että meidän tulisi myydä
Bertrand Russell:
USAn ON HOIDETTAVA
SUHTEENSA KUUBAAN
New York. — New York Herald
/Iribunc on - julkaissut seuraavan
cnRiantilaLselta filosofilta Bertrand
Rus.scllilta saamiinsa kirjeen: .
i Yhdysvaltojen yritys parantaa
iUhti-Mtaan N-euvosto-Venäjään an^
sailsee o.sak.scen tukea, ja etenkin
presidentti Johnsonin lausunto siiia,
clta han tulee menemään pilkallr;
Neuvostoliittoa vaytaan Saksan ky.sy-tiiyk.
sc.ssä, on varsin innoittava.
T<illahc.s.s;i tllantccvssa on vaikea
ymmärtää Yhdysvaltojen Kuuban
.suhteen ottamaa levottomuutta he­rättävää
kantaa. Tehtävä hyvien
suhteiden luomiseksi Neuvostoliiton
kan.s.sa tuskin sopii yhteen tällaisen
Kuubaa kohtaan harjoitetun vlha-
.miclLsen politiikan kan.s.sa. Ainoana
rauhantoiveena on vihiimieli.stcn
.suhteiden iievencminon maailman
levottomilla alueilla. On vaikea ym­märtää,
miksi Kuubaa kohtaan ci
osoiteta .samanlaista huomiota.
Amerikkalaisten lentokoneiden
lennot Kuuban yläpuolella ovat Kuu­ban
.suvcivenisuudcn suoranaista
rikkomasta, cika mikään maailman
valtio voisi hyväk.syä niitä. Yhdys­valloilla
on ohjuksia omalla aliiccl-
Inan, mutia .se ei .'^allisi ninivu.^^toliii-tolai.
slen jn kuubalaisten loiitokunci-^
den loukata ilinaiilaan.sa .sen vu«k:-iK
Tamaiitaiiai.set .suuren maiiii toinifii- I
piteet •piciitii maata kohinan oiva!.!
voi muuta kuin h'.-n\it;ia palicksu-
I inisia kaik!<i;illa niaailnia,<:.siv, ja i.-i-
I toivouin Gu.nnlanamon laluto.sa .-i-jait.
sevan .sotatukikohdan .sailytlaini-nen
voimakeinoni on ilmeisiä impe­rialismia.
HiUuaii kehottaa luomaiin norniita-lit-
.suhteet Kuubaan ja liylkaaniaan
suuniutelnvat- ylilennoista. Aincnkkii-iaisten
o.soillania kykciieinatlomyvs
harkita lervecsU Kuuban kysymysti;
uhkaa: lehda tyhjiksi raubaiiloiveol.
jotka on saatu aikaan suurella työl­lä.
Olen vakiiuttunui silta, että Kuu­ban
oikeuksien kunnioittaininoii va;-;-
taa Yhciy.svaUujcu eiincluia ja on
välttamatlöinana ehtona rauhan
tuivaami.selle kaikkialla maailinass.i.
Tällainen toimenpide Amunkan \\\-
holta iai.sio.sak.secn yloismnailniali:-
.vjn liyvak.symi.sen, ja on inahdolon-ta
kuvitella, etta sita vastaan esiiii-tyi.
si kukaan uusia, jotka halii.-ivnt
tehdä lopun kylmästä .sodasta ja
ydinasesodan vatirasla. ,
liisVOSEN KUVA . , J'^\^,',_,
Ö.'13. Thomas'ehdottaa (yleisöH" kirjeiden orflistöäsld-tdtikok. 8 pnä)'
(itiä meidän kansallisessa Ijiitjssartimc käiftettäisiih yhieiia^sirliiboliosana
hevosia osittaisena kunnianosoituksena mr. E. P. Taylorin 'Northern
Dancer"-hevoselIe.
Koska me veronmaksajat olemme avustaneet mr. -Taylorin Jievos-kasvatusta,
yllämainittu symboöli olisi erinomainen, edellyttäen, et4ä
lipussa olisi asianmukainen kuva hevosesta.— EwcrHiric, Toronto Daily
Starin kirjeitä osastossa.
AVUSTAJAN JA AUTTAJAN OSA
Saison. — USAn puolustusministeri Robert McNamara puikkelehti
cilcri Saigonissa pitäen kuulilta suojaavaa liiviä hartioillaan ja tointa
sellaista jalkojensa ympärillä autossa, mikä oli erikoisesti suojustettu ja
minkä lattialla oli kuulan pysäyttävää ainetta.
Suurlähettiläs Henry CabotLodge, jonka loistoautolla puolustusmi­nisteri
haettiin Tansonnhut lentokentältä, turvautui samanlaisiin varo­toimenpiteisiin
heidän ajaessa autolla etukäteen ilmoittamatonta tietä
pitkin kiertoteitse-Saigonin keskukseen. .
Äänekäs autoryhmä poliisien'saattamana meni sillan yli, jonka Viet
Gongin lerrorislien kerrottiin räjäyttävän; mutta puolustussihteerin'auto
teki kuitenkin (ennen sillalle tuloa) äkkikäännöksen tullen toista tietä'
kaupunkiin . . . — APn utrtistieto toukok. 13 pnä.
TÄIStEUJtUPAKOINTIA VASTAAN
Marto, pissa harpitetoonvolistusta.
ja propogondÖQ tupakointia vastaan
Maito, joissa on tupakointia koskevia
kieHojatesim. tupakointi kielletty ••
elokuvissa taljunossg, tupakan
• mainostaminen kielletty Jne.)
TUPAIvOlNNIN VASTUSTAMISKAMPANJA KOH­DISTUU
Y U 500 MILJOONAAN HENKEEN. — Ihmi-
^iut ovat i:)cläs'Lynecl. Kysymys tupakoinnista on alka-luil
a.skarruttaa kajkkien'mielijä. Useissa maissa onkin
j.oryhclvtty toimenpiteisiin polttamisen rajoittamisek­si..
Naiden toimenpiteiden takana on joko valtio tai.
yksityiset järjestöt..Kartastamme ilmenee tupakkarin-taman
"taistelutilanne" vuoden 1963 lopCtlla. Muuta­missa
maissa on ryhdytty useamjnankinlaisiin toimen­piteisiin.
Niinpä esim. Norjassa suoritetaan tupakoin­tia
koskevia tutkimuksia ja valistetaan yleisöä polt­tamisen
haitallisten seurausten suhteen. Siellä an sitä­paitsi
säädetty erinäisiä kieltoja, jotka koskevat tupa­kan
myyntiä lapsille. Ruotsi.ssa suoritetaan myös vas­taavanlaista
.valislus- ja tutkimustyötä. Maassa on niin­ikään
avattu muutamia klinikoita, jotka auttavat "po­tilaitaan"
pääsemään eroon tupakasta. Argentiinassa
tuntuvat toimenpiteet ennenkaikkea polttajien kukka­rossa,
siellä on näet tupakkaveroa huomattavasti, ko­rotettu.
Canadassa valistetaan lääkäreitä, jotka puo­lestaan
käyttävät saamaansa oppia tupakoinnin vas-tustainiskampanjoissa.
(Enemmän käytetään Canadas-sa
kuitenkin varoja mainostukseen — valistukseksi ei
sitä sovi sanoa — tupakanmyynnin edistämiseksi ja
lisäämiseksi.) Canadan samoinkuin Hollanninkin kou­luissa
harjoitetaan propagandaa polttamista vastaan.
Italiassa ja Venäjällä on tupakan mainostaminen kiel­letty,
samoin Venäjällä tupakointi julkisissa rakennuk-sis.
sa, yloisi.ssa kulkuneuvoissa ja elokuvissa. Yhdys­valloissa
on käynnissä laajoja tutkimuksia ja valistus­kampanjoita,
jotka kohdistuvat ennen kaikkea nuori­soon.
On muutenodotettavissa^ että kaikki tällaiset
tupakoinnin vastustamiseen tähtäävät toimenpiteet
vielä lisääntyvät lietecilisen tutkimuksen edistyessä.
Piirroksestamme käy selville, kuinka laajalla alueella
jo on ryhdytty ko. toimenpiteisiin, mm. valistuksen
muodossa, joka nykyään jo kohdistuu yli 500 miljoo­naan
henkeen.
PÄIVÄN PAKINA
£/ SUOMELLE EIKÄ KUUBALLE
. .Suomen kriisin yhteydessä
• tehty Kennedy—^Krushehevin so­pimus
herätti suuria toiveita kaik­kialla
maailmassa, ja Suomen kat­sottiin
yleisesti poistuneen akuutti-sen
suur.sodan vaarojen luettelos­ta.
Multa realinen tilanne py.syy
ennallaan: Euroopan mantereen
vliiittömä.ssä tunlumassjl ja muu­taman
kymmenen minuutin lento­matkan
päässä Neuvostoliiton
alueelta on edelleen porvarillinen
valtio ja kaiken kikkuraksi kov.i-naamainen
poliliikko. joka ei suo.s-tunut
päästämään mainitun .sopi­muksen
edellyttämiä valvojia maa­han
. .
Näin mojovasti kirjoitti viihei-neen
päivineen sanatarkasti Vapaa
Sana viime lauantaisessa toimitus-kirjoituksessaan.
Eroa 011 vain sikäli, että "Kuu­ban'
tilalle on ylläolevassa otettu
Suomi sekä Yhdysvaltain tilalle
Neuvostoliitto. •
Multa miikä sopii suuren kapita­listisen
maan ja pienen sosialis­tisen
maan välisten suhteiden puii-tarolmi.
seen tällä mantereella, so­pii
tietenkin myös suuren .sosia­listisen
maan ja pienen porvarilli­sen
maan välisten suhteiden käsit­telyyn
Euroopassa. Eihän toki voi­d
a olettaa, että Vapaa Sana — ja
se on kuulomma niin "vapaa"
että kieltäytyi poliittisista syistä
julkaisemasta kilpailevien ryh­mien
maksullisia ilmoituksiakjn!
käyttää yhtä mittapuuta yhtäällä
kapilali.stisen suurmaan ja sosia:J_
lislisen pikkumaan välisten suhtei-,
den sekä toisaalla suuren sosia­listisen
maan ja pienen kapit;d.is'
tisen maan välisten suhteiden pun­taroinnissa.
Voidak.scmme siis läheisemmin
seurata Vapaa Sanan kannanilmai­sua
suurmaiden ja pikkumaiden
suhteista, me lainaamme edelleen
sanatarkasti sen lauantaisesta toi-mituskirjoituksesta
niin, että vaih­damme
ainoastaan Kuuban tilalle
Suomen ja Yhdysvaltain tilalle
Neuvostoliiton, Fidelin Ulalle Ur­hon,
OASn tilalle Varsovan liiton
vappupuheen tilalle vaalipuheen
•jne. •,
Näin pontevasti kirjoittaa siis
Toronton Vapaa Sana: ,
"Onko Suomen tilanne jälleen
nousemassa uhkaksi maailmanraii
haa vaslaan? Presidentti Johnson
.sanoi AVashingtonissa vaaliparaatin
yhteydessä pitämässään puheessa
— esitellyään sitä ennen .sarjan
kauko-ohjuksia —; elia neuvo,sto
liittolaisten tiedustelulentojen jat­kaminen
Suomen yläpuolella "saat­taa
vetää maailman uudelleen ku­rimukseen'.
Samassa ylileydcssii
hän leimasi 'häjyksi juoneksi'
Moskovan poliittisissa iiiireissä
esiintyneen väittämän, eitä neu-vosloliittolaisteir
lennot peruslui-
-siyat Yhd.vsvaltain ja Neuvostolii­ton
välillä" solniittiiun sopimuk-
.seen: Muutamia tunteja myölienv
min Urho Kekkonen, ilmeisesti
rohkaistuneena W.asliihgtonisla
kuulemistaan sanoista, selitti, että
Suomessa on tehokkaita yhdysval­talaisia
ilmatorjuntaohjuksia ja
että suomalaiset itse pystyvät pian
käyttämään niitä'. Seuraava pu­heenvuoro
sarjassa kuultiin Mos­kovasta,
mistji annettiin virallinen
ilmoitus tiedustelulentojen jatku­misesta.
Yhtälö näyttää yksinker
täisenkin laskutoimenpileen jäl­keen
mahdottomalla ratkaista, var­kaista,
varsinkin kun neuvostoliit­tolaisten
tiedetään suhtautuvan
erittäin herkästi oman nuianosan-sa
.sotilaalliseen ja poliittiseen tur-suuteen.
Sitäpaitsi he ovat .saaneet
valvontapiteillään Varsovan liiton
siunauksen,
"Moskovassa suoritettu tilanteen
iiarkinla ja sen perusteella tehty
päätös . pei:ustuu kahteen, kysy­mykseen
saatuihin vastauksiin:
Kaniiallaako Yhdysvaltain pääs
liiä valloilleen voimia, jotka kaata­vat
juuri sen rakennelman, jonka
se on Pariisista saamiensa
haukkumisien uhallakin — suurel-.
ia vaivalla pystyttänyt' itäisissä
suhteissaan ja toiseksi: Eivätkö,
vaalipuheet ole vain vaalipuheita,
joiden totuus piilee propa!,'andis-lisen
pintavaahdon alla".' 1'ääminis-teui
Ilrushtshev on jokatapaukses­sa
joutunut tekemään vaikean rat-kaisunr
ulkopoliittisella alalla
kenties vaikeimman virkaansa as­tumisensa
jälkeen . . ."
Tässä on ydin Vap.ia Sanan lau­antaisesta
järkeilystä, ja kuten sa­nottu,
mikäli voimavaroistaan
kerskuva Yhdysvallat todella on
niin "arka maansa puolustamises­ta",
että sen täytyy suorittaa lait-lomia
vakoilulentoja 90 mailin
päässä rajoiltaan olevan pienen
Kuuban ilmatilassa, niin ilman
muuta on tietenkin selvää, että
suuri Neuvostoliitto on aivan yhtä
"arka oman maansa puolustamis-asioista"
ja on niinmuodoin yhtä
"oikeiilettu" .suorittamaan saman­laisia
laitlonvia vakoilulentoja Suo­men
ilmatila.ssii semmenkin kun
Suomi oji puolta lähempänä NL:n
rajoja. Sattuvampaa olisi tietenkin
ollut käyttää puolueettoman Suo­men
asemesta NL:lle ärhentelevää
Tuikkia tms. mutta käytimme täs­sä
Suomea lähemmäksi kotia pääs­täksemme.
Siinä tapauksessa jos "tämä mit­ta"
ei sovi sen mielestä Neuvos­toliiton
ja Suomen (tai Turkin)_
suhteklen käytännölliseen järjestcv
Ivyn ^ s i l l o i n , o n Vapaa Sanalla
.syytä katsoa poveensa ja ryhtyä
miettimään, miksi ei esimerkiksi
"päivä", ole "päivä" niin Suomes­sa
kuin KTTubassakin, tai miksi
Yhdysvalloilla on muka oikeus
suorittaa vakoilulentoja Kuuban
ilmatilassa silloin jos Neuvostolii­tolla
ei olo samanlaista oikeutta
Suomen tai jonkun muun pienen
porvarillisen naapurimaan ilma­tilassa.
Allekirjoittanut on kuitenkin
kaikessa V konservatiivisuudessaan
edelleen niin "vanhanaikaisuuden"
läpitunkema, ettei hyväksy min­kään
suurmaan "väkevämmän oi­keudella"
tekemiä rajaloukkauk-sia.
Suurella Neuvostoliitolla ei
ole meidän mielestämme minkään­laista
oikeut.ta loukata pienen
Suomen ilmatnaa' tai muita alueita
— eikä suurqudqstaan aina kers­kuvalla
Yhdysvalloilla ole yhtään
sen' parempaa väkevämmän oi­keutta
loukata Kuuban ilmatilaa
ja muita alueita. — Känsäkoura.