Vapaus, May 14, 1955

              Siru 2 Lauantaina,, toukokuun J4 p. - r Saturday, May 14, 1955 f 1
V A P A U S
IIIHEBnrr Indepeodeat xet>or
mmM Vof, €, 1917. Antborteed
M Mopsd «Uai maa bf Vui Foi(
OfSe» iMipuiDeot* XHtav». Pub'
OM iibxic» TtMfdfty»
31nn4ftff astf BfttUrdsj» br V«pau»
Vtioumg cmvmf u&n st loo^ios
Bm 81. w^ fiodtaiy* O D I , CUUMU.
TelQäMse*: Sm. Of»ee OS. 4-4264
EditoriA} Offlc« OS. 4-4265. Manager
& Suk«L smtor W, fadimd. MftlJiag
»ddrcM: 8os 69. Sudbury. Ostarlo.
AitrartMof ffstai ttpoo «ppunitto.
CKntdnM; i fk. 74» e fck. 9.75
9 kk. 925
nOimOoftMi: 1 «k, tJOO 0 kk. 4.8O
gnnmui 1 ffe. a«o « kk. 4.76
s e
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ St. Laurent ja Frost unohtivat
työttömät lokakuuhun asti
Varjele meitä "ystäviltä"
•'Tulisi kesä ja kärpäsiä, että saisi köyhäkin ystäviä", sanoo
vanha, viisas suomalainen sananparsi, tarkoittaen luonnollisesti sitä,
ettei köyhällä ole juuri muita ystäviä kuin kärpäset.
•Mutta niin kehnoja 'ystäviä" kuin kärpäset ovatkin, ne ovat
sittenkin melko vaarattomia itikoita verrattuna siihen kun Suuren
Rahan miehet lyöttäytyvät pikkuihmisten 'ystäviksi".
- Ottakaamme tässä yhteydessä esimerkki AVashingtonista tulleesta
Federated Pressin uutistledosta, missä kerrotaan: 'Senaatin työsuh-delautakunnan
alakomitealle sanottiin huhtikuun 29 pnä, että juuri
työläisten etujen vuoksi senaatin ej pitäisi korottaa alinpalkkarajaä
75:sta sentistä 90:een senttiin." Puhujana oli, kuinkas sitten, Yhdys­valtain
kauppakamarin 'järkitrustin" edustaja Emejson P. Schmidt.
Toisin sanoen Yhdysvaltain kauppakamarin 'järkitrustin" mies
"puoltistaa" Yhdysvaltain työläisiä sitä suurta ''vaaraa" vastaan, että
Yhdysvalloissa, hyvin\'oipaisuuden mallimaassa, aiotaan erään laki­ehdotuksen
perusteella koroltaa työläisten alinpalkkarajaä viidellä­toista
sentillä tunnissa, eli 75: stä sentistä. 90:een senttiin tunnilta!
Kaiken lisäksi tätä järjettömyyttä yritetään puolustaa '-järkeile-mällä"
FP:n mukaan seuraavasti:
"Schmidt sanoi, että jos alinpalkkarajaä korotetaan, niin silloin
vaaditaan palkankorotuksia kautta linjan^ kaikkein ammattitaitoisem­piin
työläisiin asti. Tämä lisäisi liian paljon työkustannuksia ja
korottaisi hintoja, hän julisti. Hän korosti sita vanhaa veruketta,
että työnantajain täytyy aina - korottaa hintoja palkankorotusten
jälkeen . . ."
Kuiftka suurta hölynpölyä herrat kauppakamarin järkitrustin
miehet puhuvat se näkyy seuraavasta:
Palkankorotusten aiheuttamia menoja ei tarvitse sysätä kulut-tajain
maksettavaksi. On ensiiyiakin muistettava, etta yksistään tek-nHlisen
kehityksen ja edistyksen vuoksi lisääntyy työn tuottavaisuus
jatkuvasti—mutta hyöty siitä menee automaattisesti työnantajille,
' ellei jatkuvasti koroteta myös työläisten palkkoja. Tasta yhdestä
• ainoasta seikasta paljastuu kauppakamarin järkitrustin miesten jär­jettömyys.
Toisaalta on muistettava, että nykyisten talousongelmiemme
perustana eii suinkaan ole se, että työtätekevillä ihmisillä, työläisillä,
farmareilla ja muilla pikkuihmisillä, on liian paljon, vaatteita, liian
paljon autoja, liian paljon asuntoja ja liian paljon ruokaa. Päinvas­toin
on asia: Tavaraa, koneita ja vaatteita on varastot taynna samalla
kun ihmiset ovat taloudellisesti siinä. asemassa, etteivät voi niitä,
ostaa, vaikka kuinka tarvitsevat. Jakun kansakunnan ostokyky on
niin alhainen, että tavarat jäävät varastohuoneisiin makaamaan,min
tehtailijat vähentävät työvoimaansa, heittävät huomattavan osan työ­läisistään
työttömien armeijaan, siten huonontaen edelleen kansakun­nan
ostokykyä ja suurentaen myymättä jaävia tavaravarastojaan!
Tämän 'kirotun" ympyrän murtami.sehlona ei ole se, että lisätään
tavaroita varastoon — mitä työnantajain voittojen li.saäminen käy­tännöllisesti
katsoen tarkoittaa — vaan se, etta lisätään tavallisen
kansan ostokykyä — mitä palkkojen korottaminen asiallisesti tar-koittaa.
•
•Kun porvarit rupeavat "neuvomaan*' tai muuten kiittämään, niin
- .silloin on työläisten tarpeellista katsoa ympärilleen ja rukoilla, etta
heitä varjeltaisiin'•ystäviltä''.
Eltelä-Vietnamin asioista
Canadassa, kuten muuallakin maailmas.sa, on viimeaikoina kiin-
•nitetty suurta huomiota Etela-Vietnamm tapahtumiin. Kika suin­kaan
suotta, sillä kun Indo-Kiinan verenvuodatus loppui noin yhdek­sän
kuukautta sitten allekirjoitettuun aseleposopimukseen, nim •lan-sivaltain,
pääasiassa Yhdysvaltain (?) tarkoituksena oli tehdä tuosta
Etelä-Vietnamista oikea kansanvaltJiinen mallimaa, niin etta vaesto
olisi oloihinsa tyytyväinen ja äänestäisi (noin vuoden kuluttua suo­ritettavassa
yleisaanestyksessa) kommunisteihin liittymistä vastaan",
• kuten Canadan Uutiset toimituskirjoituk-sessaan asian esitti ja selitti:
•'-Vaart asioiden kehittyminen tuossa maassa on ollut hyvin sekavaa,
pääasiassa sen takia, etta Ranska, j a Yhdy.svallat eivät ole samaa
mieltä mitä pitäisi tehdä . . ."'
'Canadan Uutisten artikkelin yllaolevassa lainauksessa on 'totta
'toinen puoli" — oikeastaan enenvman totta nuta kyseinen lehti
oivaltaakaan.
Ensinnäkin on huomattava, etta Etela-Vietnamin sekavaa"
-tilannetta ei yritetäkään sysalasosiali.stien tai komnuinistien syyksi.
Se on käytännöllinen osoitus siitä, että vaikka kommunisteja ei olisi
lainkaan .Aasiassa, niin .Aasian maat liikehtivät historian nykyvai­heessa
itsemääräämisoikeutensa puolesta.
- Ja juuri tasta kenkä puristaa. Canadan Uutiset esimerkikai
tunnustaa, etta tilanteen -sekavuuden" Etela-Vietnamissa aiheuttaa
pääasiassa se etta ••Ranska j a Yhdys\*allat eivät ole samaa nnclta
mitä pitäisi tehdä", ja että niin Ranska kuin Yiulysvallatkin yrittävät
toteuttaa ••erilaisia" ohjelmiaan Eiela-Vietnamin kansan mielipidettä
kysymättä. Toisin sanoen, ne ynitavat hallita Etela-Vietnamia sen
väestön mielipiteistä, toivomuksista ja pyrkimyksistä valittamatta:
Tähän eivät Etela-V ietnamin asukkaat enaa pitkaa aikaa suostu.
Ne haluavat olla isäntinä omas.-a talossaan, ja joutuvat taistelemaan
itsemääräämisoikeutensa puolesta erittäin vaikeissa olosuhteissa, en­nenkaikkea
sen vuoksi, kun heidän keskuudessaan oiv vieraitten val­tojen
ostamia ja maksamia politiikkoja, joilla on eraua hyvin tärkeitä
avainasemia-- elosteleva keisari Bao Dai Ranskan kasissa ja diktaat-torimainen
pääministeri Diein Ylidysvaltain kasissa, jotka kumpikin
tekevät — tnikali kykenevät — palveluksia vieraitten i.sajitiensa
.hj-vaksi. —
Mutta onko todellisuude.ssa mitään "etoa" Ranskan.ja Yhdys­valtain
ohjelman välillä, mikäli on puhe Etela-Vietnamista.'
Kyllä siinä on eroa, vai_kka ei kohtakaan silna mielessä, etta
Ranska olisi kätensä "lianuf ja että"\Yhdysvaltain kädet olisivat
'•puhtaat"', kuten Canadan Uutisten toimitus sinisilmäisessä naiviu-dessaan
uskottelee lukijoilleen. Todellinen ero on siina, etta Ranska
ei enää kykene hallitsemaan j a riistamaan^edes Etela-Vietnamia. ku­ten
se aikaisemmin hallitsi ja riisti koko Vietnamia — ja taman
nähdessään yrittää Yhdysvaltain imperialismia periä Ranskan sorto,
riisto- ja hallinto-oikeudet Vietnamissa jo ennen kuin Ranskan im|>e-rialismv
on siellä lopullisesti kuollut. Juuri tasta johtuu Ranskan ja
Yhdysvaltain valilla ilmene\'a-erimielisyys" Etela-Vietnamin asioissa,
mistä Canadan Uutiset aivan oikeutetusti puhuu.
Perusolemukseltaan on asia kuitenkin siten, ettei Yhdysvalloilla
ole lainkaan sen suurempaa oikeutta sekaantua Etelä-Vietnamin asioi­hin
kuin Ranskallakaan -^eivätkä ne kumpikaan pysty ratkaisemaan
niitä kysymj-ksiä. mitkä ovat yksinomaan tltelä-Vietnamin kansan
sisäisiä asioita.
; \it\m ftinUneo, Estairesta, Ont. ,
• t ä y t t ä ä maanantaina, touAokuun J6;
! p-Tii 72 vuotta. :
fd» yimna Sau)t Sie. MarJesta.i
i Ont. täyttää timaJna. toukokuun n ;
''"jJunl^Bluri. Loc^^erbysta, Ont, Siihen Hicnnessä saavat työttömät perheineen
täyttää keskiviikkona, tpukokuun 18' tulla toimeen miten parhaiten voivat
pnä 74 vuotta.
Mm, EmJUe Eae. Vancouverista.
B. C , täyttää torstamä. toukokuun
19 pnä 70 vuotta.
Mr». Loviisia Tervo. Torontofita,
Ont.. layttäa maanantaina, touko­kuun
23 pna 80 vuotta
KIBJ. MARK FBA.VK nut a3eistamifdalpail'in.
Uittovaltjon hallitus kieltäytyy ryh-ty.
Tiasta täydelliseen hyökkäykseen
työttömyyttä va.staan sen johdosta.
toisaalla, kansan selän takana, myy
maasunnan luomionr;ki:audet yhdys­valtalaisille
saalistajille.
Päivää, ennen kiiin mia'«tuntien ja
liittovaltion piääminL'«terit kokoontui^
vat Ottavassa huhtik. 26 Ja 27 pnä.
taitettiin Öt;tav/assa kaksi merkille
pantavaa lausuntoa. Yksi musta esi-
Yhdymme sukulal-Jten j a tuttavien! l e t t i in työttömien kansallisen lahe- tyj-n^sotapoUtiikkaäh"
onnentoivotuk^lm ^^^^^ Johtajille Ja alahuoneelle.
Työministeri Milton F . Gregg lupa­si
työttömille, e t t ä seuraavana päivä-varaamisesta,--''^''-
Sitten, h ä n esitti sen Ijiusunnoa, Jo­ka
«jo^toi sanomalehtien otsakkeisiinT
Hän julisti olevansa ter-veya/
akuutuksen kannalla. Myöhem-ml(
n h ä n kuitenkin perääntyi ja-«a-etid.
.^e asettaa tykit etutilalle vom ,• noi tarkoittaneensa, e t t ä M n kannat- i k o t a useimmat pääministerit vaati- ^
Auhteen mika taas johtuu sutä, et- j t i asiaa tutkimista; K u n mr„.St, t a u - j maan. että työttömyyden johdosta j
ST. L,%l'BE.VTIX EI1DOTU.S
MaanlaaJmnen joukkcpamostus pa­ta
se on sidottu "ifhdysvalloisaa teh- rent oli julistanut 30 prosentin ävus- ! on keskusteltava ja toimittava. Työt­tömyyskysymys
tarkem asia.
olikin konfei-enajin
mil^^ muut sanovat na. pidettävä paammLstenen konfe-
• -, • _ .f reasst Jcasittelee tyottcnyyskysymyk-
- -• • ' :. • ! sen perusteellisesti j a ratkaisee kerta-
SYNKÄNPUÖLEINEN . | kaikkiaan kysymyksen siitä mitkä
"ITSENÄISVYSJUIILA*^ :.! hallitu-sportaat ovat vastuussa työttö­mien
avastamisesta.
tussuimmtelmansa, nousi mr. Frost
FROSTIN PELI | j ä l l e en päivälehtien puhujalavalle ja taricem < i Ontario
Ontanon pääministeri Fros: pelasi \ ^«^^«'^ Julistivat Frostin sanoneen, et- ' Vaikka konferenssi ohkm kutsuttu i V. Corn
t ä St. Laurentin.suunnitelma merkit-I kooUe laatimaan työjärjestystä syk-
I syliä kokoontuvaa konferenssia varten j ^ ^ ^ j i min sen tarkoitus laajentui kun St. kahdeks
j Laurent; oli pakoitettu perääntymä^äh
i entisestä aamteestaäri. j a esittimään
see "kellon kaantämiata takaisin
1930-luvulle.": Mutta konferenssissa
han ei esittänyt m i t ä ä n protestia.
.MITA DUPLESSIS TEKI? ehdotuksia avustuksen suhteen. Sen
Kansanjoukkojen keskuudessa iloi­taan
siitä kun suurvallat ovat menois­sa
neuvottelupöytää kohti. Itävallan
valtiosopimus tulee ratifioitavaksi.
K i i n a n hallitus painostaa meidän
maatamme neuvotteluun Kaukoidän
ongelmien ratkatsemisekai.
Mutta neuvottelusopimuksiin perus-,
tuvien suurten toiveiden tiellä on suu­r
i este. Se on Ei.senJiowerin paatos
muodostaa Wehnnacht niiden samo- j
Jen verestä, tahraantujen kenraalien
i johdolla, jotka antautuivat' joitakin
vuosia sitten.
Sano.nalehtmutlsissa kerrotaan, et­t
ä miftJään Euroopan maassa ei heilu­teltu
lakkeja silloin kun julistettiin
Länsi-Saksan "Itsenäisyys". Päinvas­toin,
New. York Timesin kirjeenvaih­taja
G. L . Sulzberger tiedolttl touko­kuun
7 p n ä : "Liittolaisuutta Saksan
kanssa Ja ämparmmuotoisten kypä­r
in ilmaantumista tervehdittiin seka­v
i n tuntein monen NATO-maan kan-
.sanjoukkojen keskuudefoa.'-
Kylmä tosiasia on, etta mikään
kansakunta, joka on joutunut kärsi­mään
Saksan hyökkäyksistä, ei voi,
eikä halua hyväksyä Saksan uudelleen
aseistamista Ja . Saksan asemahdin
liittämistä voimiin, jotka on kohdis­tettu
ftltä vastaan... — Daily Wor-ker
New York.
Pääministeri St. Laurent, joka oli
siihen mennessä härkäpäisesti kiel­täytynyt
tunnustamasta työttömyys­kysymyksen
olemas-saoloa, teki täys­käännöksen
kun h ä n sanoi alahuo-
Quebecin . pääministeri Maurice s^^an, etta han olisi uudistanut'vuon-
; työttömyyskysymyksessä vieläkin suu­remmassa
'mittakaavassa. Kosäa h ä ­nen
edessään on vaalit kesak. 9 pna
han oli karkean de.magoogmen. H an
saapui konferenssiin suurimman!
edustajiston kanssa, kaikkiaan 30 v i r - l
kamiesta j a ministeriä, j a lupaai heti . , - . , i.j » i *-w
vlipya konferenssissa enemmän kum Duplessis politikoi myo-skin HaneUe "a 1945 tekemänsä ehdotuksettahan
suunmtellut kaksi pai\aa pulmien sei- i kuuluu se harvinainen kunma, etta Peraantyi 30-luvun nälkävuosien
vittamista varten Han kuitenkm i han p i t i konferenssin lyhimmän pu- I avustusformulan -ja tarjosi maakun-heen,:
jossa ei ollut viittaustakaan i niUe 30.-- 50 wosentin.osallistumista
työttömyyteen vaikka h ä n e n maakun- i avustuskustannuksiin. Hän el eslt-nassaan
on viimeisten tietojeh mu- \ ^ } mitään.;ehdotuksia töiden j ä r - j
kaan noin 200,000 työtöntä
Hänen mielestään oli tarkeunpana ^ ^ ^ ä n ,van^^
kysymyksenä liittovaltiori j a niaakun-tien
väliset suhteet' raha-asioissa,
joissa h ä n voi näyteUä Cänäxlänrans-kalaiaten
puolustajan osaa vaikka h än
SIT
unohti pian sen j a lahti kotiin ilmoit-neen
jäsenille, etta "tästä lahtien" i taakseen vaahen pitämisestä,
tyottömyyfiltysymysta käsitellään puo-; Hänen kirjallisessa lausunnossa ko-lueitten
ulkopuolella olevana asiana.; rastettnn slta, etta ensi syksj-nä ko-
Han sanoi; etta työttömyyskysymystä ; koontuvassa konferenssissa on käsitel-ei
saa pltak poliittLsena jalkapallona. ! tava "työllisyys ja työttömyys kokor
Seuraavien kahden pajvan neuvot- j naisuudessaan.:' Laajalti toistettiin
telut joutuivat kauaksi n ä i s t ä jaloista i h ä n e n lausimtoaan. etta kysymys on
I päämääristä. Nyt on selvä, etta p a ä - | todellisuudessa töiden eika avustuksen
ministerit eivät' syventyneet perus- —— - . i . - -. . . — — — ^—
teellisesti pikaisen avun myontami- :
fi3en sitä tarvitseville. He j ä t t i v ä t na- |
ma asiat roikkumaan ilmassa vahm- •
t ä ä n tulevan lokak. 3 päivaan saak- ;
ka, Jolloin Inttovaltlon j a maakuntien |
konferenssin pltalsi alkaa. i
Se kolminkertainen sirkus, jossa i
mttorvaltion. maakuntien j a kuntien]
hallitukset pelaavat politiikkaa ihmis- i
ten vakavalla hädällä, on siis yha 1 . , . , .
edelleenkin meidän keskuudessamme: Lukennetalouden tyolaisista on koHleiktiivisten
Konferen.'r,in jäikeises.sä lausunnos-1 työehtosopimusten alaisina yli 82 prosenttla
BAK
Kerrot
jailijalk
la paiv£
tuttava
littelemi
— M
Työehtosopimukset
koskevat n. 40 pros.
Canadan työläisistä
i jestamisen suhteen.
Eraan .vanhan Ottawan
vaihtajan mukaan käsitetään halli-tuspiureissa.
etta jos mainittu 30 —
50 prosentin ehdotufi oUsi ollut käy- [ ^ " ^^
tannossa Viime talvena mm ei h a l l i - ! '^^sa t
tus olisi joutunut sentilläkään osalhs- 1 Toivoisi
tumaan avustuskustannuksiin. Mika j enemmä
todistaa sitä, etta työttömyyden pi- ! kiessaar
taa olla varsin laajan ennenkuin hai- i — S ;
litus on halukas toimunaan;
DISKBLMINOINTIA
saan. jonka hän esitti alahuoneelle
huhtik. 29 pna, pääministeri St; Lau­rent
paljasti, etta avustusasioiden tut­kimista
.varten on asetettu teknillinen työläisistä. • maatalouden palkkatyö-komitea.
Se ei anna lausuntoaan en- 1 j ^ ^ ^ ^ ^ lukuunottamatta, oli lo!<akuus-nenkum
kesäkuussa, jolloin mahdolli- : ^^-g j^oUektiivisteri
sesti pidetään maakuntien edustajam alaisina.
Taattu vuosiansio
autotuotannossa
YJidysvaHoissa
Detroit. — Aatotyolälsten unl-on
johtaja Walter Reuther on
julkaissut a':kettain sen suunni­telman
minkä, mukaisesti unio
ehdottaa taatun vuosiansion ra-linittamis.
a General Motors ja
Ford-yhtiöiden autotehtaissa. Si­tä
varten tarvittaisiin noin 470
miljoonan dollarin suuruinen va­rarahasto,
josta Ford-yhtion pi­täisi
kerata noin 135 miljoonaa
ja General Motors-yhtion n. 335
miljoonaa dollaria. Ford-yhtion
palveluksessa ilmoitetaan olevan
noin 140,000 tuntipalkkalaista Ja
(icneral IVIotors-yhtiolla noin
3,25,000. Keskimääräiset tunti­palkat
ovat noin $2.05—$2.10.
kokous.
•Naiden keskustelujen j a neuvottelu­jen
tulokset alistetaan sitten sille
liittovaltion j a maakuntien konferens­sille
-mikä on suunniteltu, alkavaksi
, Canadan työministeriön suoritta-(na merkille, etta Quebecin maakun-man
vuotuisen tutkimuksen peruateel- | n a n lainsäädännön perusteella on
la todetaan, etta 39.7 prosenttia maan.l voiman;a vissejä alueita Ja työaloja
koskevia sopimuksia, jotka koskevat
kaikkiaan 162,887 tiyöläistä, joissa ovat
psaUL'i'ha monet e^^^^ uniot.
Liittovaltion; työministeriön saa­mien
'tietojen mukaan öll koko iriaasr
sa lokakuussa 1953 voimassi kaikki­aan
6,510 kollektiivista työehtosopi­musta.:'.
työehtösopi-
Tama prosenttiluku
oli -vuonna 1946 ainoastaan 31.8 pro­senttia,
mutta se on sen jälkeen vuo-fi;
vuodelta ahtuisesti kohonnut.
Mikäli eri työalat ovat kysymykses-
I . , Qt f j-^^ olivat hikent^en palveluksessa tyos-j Tyoehtosopunusten uudistamisen 160 prosenttia;)
lokax. 3 pna. . S i t e n a v u s t a m i s o h j e l - p ^ j . j ^ ^ . j ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ^ ^ . ^ aiheutui vuoden kuluessa!^ Mr. S t Laurent ehdotti myöskin.
Ei» merkkinä suta miten taman pen­nin
pimslamisformulan pitäisi toimia, i
on .se St. Laurentin viittaus, e t t ä k u n -:
nalhshalUnnot panevat sen kaytan-i
töon. Varsin hyvin. tiedetaan, etta i
kuntien hallinnot noudattavat avus- |
tusasioissa varattomuus-periaatetta ja i
sovittavat käytäntöön, hyvantekevai- :
syys-menstelmia. i
(Työttomain lähetystön kirjelmas- |
sa tyomimstenlle ehdotettlta, etta
avustuksen jakamisessa kaytcttaisuR
tyottomyysvakuutuskoneistoa, j a etta
vakuutusrahastoon olisi luovutettava
rahoja sita varten yleisistä varoista
mlKali se on tarpeellista. Suhen men­nessä
o'isi annettava Viipymättä
avustusta, josta liittovaltio malisaisi
maa ei saada käytäntöön ennenkuin
syksyllä, jos Ottawan riittämätön
avustusehdotus hyväksytään.
Siihen mennessä, otaksuen, että
noin puolet työttömistä saa kesän a i ­kana
työtä, saa 300,000 työtöntä tulla
toimeen miten parhaaksi näkevät.
Mikäli kaksi huomatuinta konfe­renssiin
osallistunutta miestä (St.
Laurent j a 'Frost>: on kys>'niykse£sa,
on vielä kyseenalaista kumpi heistä
pelasi enemmän sita poliittista jal­kapalloa
mistä St, Laurent puhui en­nen
konferenssia antamassaan lau­sunnossa.
iMr. St. Laurent joutui kuitenkin sa­nomalehtien
otsakkeisiin, joissa sa-nottlin:"
Liittovaltion apua työttömil­le",
antaen siten sellaisen petollisen
käsityksen, etta. konferenssi olisi
I p ä ä t t ä n y t r>'htya pikaisiin toimenpi-
; teisiin.
Umon taholta ehdotetaan, että
edellämainitut vararahastot muodos­tettaisiin
siten, etta mihin siirrettai- i
j siiii viiden vuoden aikana nelja pro-1
i senttiä palkkojen maarista. Union!
I taholta on ilmoitettu, etta asiaa kos­kevat
ehdotukset on JO alistettu kum­mallekin
yhtiölle, mutta niiden t a - i
noita el ole annettu sen johdosta 1
minkäänlaista lausuntoa. . : j
• Umon ja kummankin yhtiön edus-i
tajien kesken on käynnissä neuvot­telut
uudesta työehtosopimuksesta,!
Jo.non pttaisi sisältyä myöskin tyo-'
laisten , vuosiansioiden takaaminen.. [
Ford-yhtion sopimus päättyy kesak. j
1 pna ja General Motors-yhtlon so­pimus
kesak. 7 pna.
Se oli kaukana täydellisestä
hyökkäyksestä työttömyyttä vas­taan
kun pääministeri ilmoitti
hylkäävänsä vnpden 1945 Sinisen
Kirjan ehdotukset, että lUttoval-tlo;
on vastuussa työttömyydestä,
että työttömj^den johdosta olisi
järjestettävä suuri^untaisia töitä
ja että liittovaltion pitäisi maksaa
85 prosenttia työttömyysayusta.
Pääministeri on sen jälkeen sano-i
n u t alahuoneelle, e t t ä hän on luopu­nut
näistä vuoden .1945 ehdotuksissa
koska; siihen aikaan hallitus käytti
aseistamiseen ainoastaan 250 miljöo-i
naa, dollaria, vuodessa jota vastaan
I nykj-inen aseistusbudjetti edellyttää
. ! käytettävän '1,700 miljoonaa dollaria
Union suunnitehnat edellytta%ät,, ,^ ^ ^ ^ ^ ^ prosenttia koko menoar-etta
kummankin yhtiön vararahas-1 ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^^^^ ^g^j ehdotukset
tot taattuja vuosiansioita varten p i - ^j^j hyväksytty olisi^hanen hallituk-
• taisi olla noin 20 prosenttia niiden , ^^^^^ ^^^^^^^ ^^^^^ vai'«.ssa
>vuotu.sista palkoista Ennenkuin asemassa niiden käytäntöön sovellut-
! tama, summa saadaan kokoon olisi;
I .varoja siirrettävä ..naihm vararahas-i
teihin noin viiden vuoden ajan.
.lektiivisten työehtosopimusten . suh- ! kaikkiaan 77 lakkoa, jotka koskivat
teen silla niiden alaisina oli kaikkiaan
82.1 prosenttia taman alan työvoimas­ta.
Tois3lla tilalla tassa suhteessa
olivat "xaivostyolaiset, joista 73.7 pro­senttia
työskenteli työehtosopimusten
edellyttarrjilla ehdoilla. Muiden teoUi-noin
30,500 työlaista. Työehtosopi­musten,
ollessa voimassa ratkaistaan
useimmat riitaisuudet sopimusten
määrittelemällä tavalla. Josta syystä
naista nitaisuuksista' aiheutuneita j Newfoundlandm pääministeri Small-lakkoja
oli vuod?n kulue.ssa aiiioas- iwood hylkäsi kuitenkin taman ajatuk-etta
a v u s t a s t a k s 3 t olisivat en suu­ruiset
maan ei-i osissa. Han sanoi
etta palkat vaihtelevatsuuresti maan
en osissa, ollen suuresti erilaiset New-foundlandissa
Ja British Columbiassa sia, arvc
Vuodei
teau. ki
teen. sa
vain kc
on sata)
Kull,
vähe
lakk
:Ottaw;
luoteis-C
tyjen lal
nadan
huoma tt
toimisto]
Vuoden i
723 uns!
edellisen
vat 4,471
lastolline
ten vuo:
loppuun
tettu k u l
taan 60 Ja n l i hm ilmoitetaan osallis­tuneen
noin 23,000 työläistä. •
ten lUKumaara seuraavalla tavalla:
suusalojen prosenttimäärät olivat seu­raavat:
:
Metsätyöt 67.1 prosenttia, rakennus­työt
58.4 prosenttia; tehdastyöt 54.6
prosenttia; yleuot laitokset 47.2 pro­senttia;
kauppa, vakuutus-Ja raha­laitokset
9.7 prosenttia j a palvelusalat
12.6 prosenttia.
Trades and Labor Congress of C a ­nadan
unioiden allekirjoittamien työ­ehtosopimusten
alaisina työskenteli
1953 kaikkiaan 590,431 työläistä; Ca­nadian
Congress of Labonn uniot oli­vat
allekirjoittaneet 686,488 työläistä
koskevat sopimukset; Canadian and
Catholic Conederation of Laborin um- j Yukon . . . . . . . . . ..
ot 93.271 työlaista ja muut unJot lo- • Useissi maakunnissa
put voimassa olleista tyoehtosopimuk-. !
sista. Tassa yhteydessä onsj-yta pan- ' Yhteensä .. :.
ssn koska h ä n e n maakuntansa asuk­kaat
olisivat Joutuneet "toisen tai
Maakunnittain'jakaantui työehto-i kolmannen luokan canadalaisiksi" j
sopimusten alaisina olleiden työläis- i snna tai tassa suhteesra. Ennenkuin i tuottane
tion hai
hoina ki
622.000 e
lana ' en
Ontario . . . . . ..
Quebec . ..
B. C.
Nova Scdtia . . .
Mamtoba . . . . ..
Alberta . . . . . . ..
Newfoundland .
Saskatchewan ..
New Brunswick
Pnnce Edward I.
. . 483,273
. . 449,382
. . 170.951
. . 39,125
. . 38,422
38.017
. 3 2 . 6 1 9
. . 22,982
. . 1 7 , 5 87
: . 749
. . 1,009
. . 224,207
..1,538,323
i han suostui sellaiseen asemaan kaj-t- j 71 eli 1
I taisi han lopun Ifcaansa johtaakseen i vuonna
liikettä, jonka tarkoituksena olisi i oli 18,75
erottaa Newfoundland hittovaltiosta, j palkkoiii
sanoi mr. Smallwood. lisen -v^
•.-•"-.•'•.— : — — — - -'":•. ' 20.757 Ja
.Quebec. Quebecin tyomimsteni Palkka
tuotettuj
määrin
män kuL
1 Barrette sanoi torstaina, etta Onta-
I non tyola:sten keskimääräiset pal-
'I kat ovat korkeammat kuin Quebecin,
j koska Ontariossa on enemmän ras-
I kasta teollisuutta. •
I Mutta, sanoi han, Quebecin palkat
i nousevat, nopeammin kuin Ontarion
: palkat.
— Cai
opistoissi
jaa eh 3,
kum ede
PAIYÄH PAKINA
Rahalla on taivaallinen voima
sma" vaalitaistelurahastoonsa. Ha- ei ole k
nen syyttäjänsä ovat puhuneet $6.800 i heillä O!
suuruisesta summasta j a jotKUt viela ; miksi "k
suuremmastakin. ! oiemn
Mr. Drohan o l r vaarassa menettää' näin yk
noin $150,000 maakunnan metsiä kos- i mr Dan-keviin
lakeihm tehtyjen muutosten! servatilv
johdosta j a hänen ystävänsä Demp- ! varsin 1"
tamisessä. Paaasiallmen vastuu siuä,
e t t ä niitä ei silloin hyvaka>-tty lankee
Ontarion pääministeri Frostin tilille.
Maatalouden
kehitys Tiibetissä
I Sikanln-Tlibetin ylatasangon maa-
I talouspnreissa valmistaudutaan pelto-i
toihm.
! Kiinan, kansantasavallan valtakun-
) nanneuvosto, on mj-ontanyt kuluvak-
I, s. vuodeksi Tiibetin Ja Tsandon maa-
! talouspiirlen talonpojille Ja karjan-rholtaJiUe
korotonta lainaa 700.000
i yanla siemenviljan, maatalouskonei-
! den Ja, karjanrehun liankkimlsta var-
! ten. j suunmtelmamme". sanoi pääministeri,
i Lhassaan on tuotu ensimmäinen 1 "tietoLii.na silta, etta seuraavien nel-
1 era uudenaikaisia maatalouskoneita, Jan tai viiden vuoden aikana ei ole
I Joilla tullaan muokkaamaan Lhasan 1 nähtävissä mitään huomattavaa puo-lansipuolelia
sijaitsevat Tiibetin soti- > lustusmenojen vähentymistä."
laspiirin mallitalouksien ^peltoja. i Yksikään maakuntien pääministeri
Lhasaan Oli saapumassa ensimmäl- | e l rj-htynyt väittelemään tämän sei­nen
erä neuvostoliittolaisia traktorei- | kan suhteen — e i edes Saskatchevia-ta.
leikkuupuimureita Ja muita maa- • n in pääministeri Douglas jonlta lain-j
talouskoneita. I laatljakunta on yksimielisssti tuomin-
TYKKEJA EIKA VOITA
Tounettomuutensa oikeuttamista
varten turvautui mr., st. L.iurent 1955
siihen veisuun, etta atomisota on kier­tämätön.
Han maalasi hii-vittavan
kuvan tulevasta atomisodasta ja Ca­nadan
kaupunkien tuhosta, mlnka
han sanoi olevan ensimmäisena sodan
£eurauk5i3na. Nyt käsitetään hyvm et­ta
hänen tarkoituksenaan oU ehkäis­t
ä maakuntien pääministerit, jotka
I olivat ankaran painostuksen kohteena
i maakimnlssaan, vaatimasta hetikch-
! talsta Ja laajaa toimintaa tyottonlvys-
1 pulman ratkalse-misefcsi. .
, "Meidän on valmistetta^ omat
Nain Ontarion maakuntavaalien. tnn. huhtik. 16. pna uudelleen saman j sey oli puhunut hänen puolestaan
cdelhi on syvta puhua siita miten I valitsijapiirln konservatiivien ehdok- | maiden ja metsien ministeriön herro-vanhat
kapitalistipuolueet saavat va­roja
vaalitaisteluaan varten. JulKinen
hen ja
salaisuus nimittäin 011, etta nun kon­servatiivit
kum liberaalitkin «aavat
vaalitaistelussa tarvitsemansa varat
j a "uno;
kaaksi. Viime viikolla nan sitten yht- i jen kanssa. Sen johdosta oli hallituk- päivänvj
akkia ilmoitti jaavansa sivuun vaa- • sen ja Drohamn kesken saatu aikaan i salaLsuuf
leista ja hylkäävänsä saamansa ni- [ sopimus, jonka perusteella Drohan oh | h a r j ö i t el
mityksen ehdokkaaksi — " h u o n o n | saanut menettamansa metsän kof-{ tiivlen
terveyden tähden" kuten • h ä n e n sa- ! .vaukseksi metsaa muualta. Mutta mr.
Demp.5ey vaittaa nji-, etta mainitut
dessa.
T a n ää
servatiiv
niiita r.kkailta miehiltä, joiden h y - 1 nansa kuuluivat. ,
va'<csi kapitalistipuolueet tomivat. J o i - i Muutamia paivia myöhemmin han ; lahjoitukset eivat olleet minkaanlaise-denkin
porhojen sanotaan olevan ! kuitenkm Ilmoitti, e t t ä "terveydellä" I na korvauksena "suoiitetuista palve- I sa nähd
naissa, puolueiden raha-asioissa niin | ei ole todellisuudessa kerrassaan mi-,: luksista" kuten ilkeämieliset ihmiset j a ] vien eln
•puolueettomia', etta he lahjoitta-j tään tekemista mainitun ehdokkuu-vat
vaalirahoja kummallekin vanhal-! den hylkäämisen kanssa. Han nimit­täin
paljasti, etta maakunnan kon-servatiivleri
pääniies, pääministeri
le puolueelle, nun" • konservatiiveille
kuin liberaaleillekin. He tekevät siten
varsinkin silloin kun on kyseenalais­ta
mika .puolue paasee voitolle vaa­leissa,
Silla he haluavat olla " h y v i s ­sä
kirjoissa". hallituspukille päässeen
puolueen kanssa. Silla nama porhot
käsittävät, vaikka suuret. kansanjou­kot
eivat nayta sita vielä käsittävän,
etta nailla puolueilla ei ole asialli­sesti
katsottuna suurtakaan eroa,
koska kummatkin puolueet ovat
suurpääoman asialla.
Me olemme saaneet -aiheen tahan
tämänpäiväiseen epistolaan sen pal­jastuksen
johdosta mika on äsket­t
ä i n tullut päivänvaloon Ontarion
maakuntavaalien johdosta. Asia on
nahkaas silla tavalla, etta vuodesta
1945 lahtien on lamlaatijakunnassa
istunut Oitawa-joen laaksossa toi­minut
puutavaraherra, 68-vuotias
James Shannön bempsey. Joka on o l ­lut
Renfrew South . valitsijapiirln
edustajana. Joka on valittu konserra-tiivicn
elidokkaana. Tämä ukko vallt-
Frost oh pakottanut hänet luopu-sanomalehdet
jTittavat vaittaa vaan
etta kysymyksessa oli ' lahjoitukset"
vaalirahastoon vaikka, han ei mms-tanutkaan
tehdä niistä asianmukais­ta
tilitystä.
Sen jälkeen on selvtonyt edelleen,
etta mr. Demsey ei ole Ilmoittanut
lehtltied
Dempsej
slstaan
kaaksi \
ymmarr(
taa sella
koska m
vallisen 1
laisista
ta kons
jotka ka
vat" ka
tykslsta.
Tamar
maan ehdokkuudesta: Mr. Frost o l i ,
nimlttam huolissaan sen johdostai.et- ;
tä liberaalipuolueen tietoon oli t u l - ; mainittuja t lahjoituksia" myöskään
lut. että mr. Demjjsey oli saanut vuo- ! tujoveroilmoituksissaan, joten han on
den 1951 vaalitaistelun yhteydessä ' syyllmen kaksinkertaiseen 'unohta-sellaisia
"lahjoituksia". Joista h ä n ! miseen'. Nnn, kukapa sita muistaisi
el ollut tehnyt sellaista ' laillista" t i - 1 n;in mitatonta summaa kum on 6,800
liä kuin maakunnan vaalilaki edel- i dollaria, varsinkin kun sen on saanut
lyttää. Asla on n i m i t t äm siten, e t t ä I. useammissa pikkuerissa,
kaikkien ehdokkaiden' on tehtävä! Toistaiseksi eivat viranomaiset ole j taa sillä
julkinen tili saamistaan vaalilahjoi-: ryhtyneet mihmkaan toimenpiteishn! jäisten p
tuksista Ja kuluista Ja sellaiset t i l i - ( m r . Dempseyta vastaan vaikka han 1 nom pyr
tykset Julkaistaan vaalien Jälkeen 1 on syj-llistynyt kahdella., eri tavalla j dokkaltt^
paikallisissa sanomalehdissä ibnoi- ! naiden "lahjoitusten" unohtamiseen, dän ehd
tuksma. Päammlsteri pelkäsi, etta h - ! Mlkall asian unohtammen vaahtals- raparoon
beraalit käyttäisivät vaalitaistelussa i telutilityksesta on kysymyksessä, 11-imlehUtä
hyväkseen mr, Dempseyn laiminlyön- 1 moitetaan asian vanhentuneen nel- f kaan se
tia j a sillä syystä mr. Dempsey pako-j Ja kuukautta sen Jajkeen kun väi­tettiin
luopumaan ehdokkuudesta, j tetty rikkomus ("unohtämtaen") on
Mr. Dempsey on myöritänyt saaneen, tapahtunut. Mutta tulojen imohta-sa
eräältä John T. Drohan-nlmlseltä mlnen tulovei'oilmoltuksessa on val-metsätyökapitalistlltä
useissa erissä j l a n toinen asia. Se el tietääksemme
noin viisituhatta dollaria "lahJoUulc- ' vanhene vuosikausiin. J a liberaaleilla
lahjoitul!
tu. Mills
le tasku
työläistei
varten. -