Vapaus, February 2, 1963

              Sivu 2 Lauantaina, helmik. 2 p /— Säturday, Feb. 2, 1.963
VAPAUS INDEPETNDENT L A 8 0 R ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) • Established Nov. 6. 1917
Edltor:W. Eklund Manager: E. Suksi
. ;, Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265
Published thrice weekly: Tuesdays, Thiirsdays and Saturdays by Vapaus
PubliShihg Co. Ltd.. loa-102 Elm St. West. Sudbury. Ontario, Canada.
Mailing address:'Box 69
; Advertising rates upon application, trapslations free of charge;
Authorized as secondcassmail-by the Post Office Department, Ottawa.
, , and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $425 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4:80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
M o r n . o r c h e CANADIAN L A N G U AG E" P R E SS
i i i
Kansalaisuuskuukausi
Kuten on lehtemme uutisosastolla aikaisemmin kerrottu, Canadan
ammattiyhdistysliikkeen suurimman keskuksen, Canadian Labour
Gorigressih (CLC) johdolla vietetääi^.tänään alkavaa helmikuuta erir
koiseha kansalaisuuskuukautena. Sanomalehdille antamansa lausun­non
yhteydessä GLCn presidentti Claude Jodoin selitti, että ' ammat­tiyhdistyksiä
kehoitetäan kiinnittämään osan huomiostaan kansalai­suuskysymyksen'
eri seikkoihin" jotta ammattiyhdistysliikkeen jäse­net
ja cänadalaiset yleensä tulisivat tietoisiksi kansalaisuuskysymyk­sen
merkityksestä demokraattisessa maassa^ . :
Me puolestamme tervehdimme-lämpimästi tätä ajatusta ja lau-sumnje
toivomuksen, että lehtemme lukijat ja täkäläiset kansalaisem­me
yleensä, tekisivät voitavansa omien amniattiyhdistystensä riveissä
tämän kahsalaisuuskuukauden viettoa koskevan suunnitelnian toteut­tamiseksi.
DISKRIMINAATIO LOPETETTAVA
\ - Ohi luonnollista, että ammattiyhdistysliike tuntee syvälUstä kiin­tymystä
kansalaisuuskysymyksiin ja niihin, l i i t t y v i in seikkoihin", sa­noo
sähkötyöläisteii union (United Electric, Kadio and Machine Wor-keis
öf America) hyvin tunnettu puhemies, mrs. George Harris leh­dellemme
tämän asian johdosta antamassaan lausunnossa. Mr. Harris
Oh mainituh union Canadan jaoston äänenkannattaja "UE-News"-leh-den
toimittaja samalla kun hän on unionsa sKiteeri-rahastonhoitajä.
Tämä (kiintymys kansalaisuusasioihin) heijastuiT Canadian Labour
Congressin päätöksestä, jonka mukaan helmikuuta, 1963, vietetään
erikoisena kansalaisuuskuukautena, j o l l o in jäsenistön huomiota kiin­nitetään
kansalaisuusasiaan l i i t t y v i in oikeuksiin j a velvollisuuksiin,
sanoo mr. Harris lausunnossaajn ja jatkaa edelleen:
\ Monet niistä kansalaisoikeuksista, joista nyt nautimme, pohjau­tuvat
välittömästi niihin taisteluihin, mitä työtätekevät ovat käyneet
amiiiattiyhdistysliikkeensä välityksellä. Kansalaisoikeuksien suojaa­minen
ja niiden laajentaminen on tarpeellista ammattiyhdistysliik­keelle,
jotta se voisi tehokkaasti puolustaa jäsenistönsä etuja.
Aikaisempien taistelujen avulla cänadalaiset työläiset ovat'saa­vu
ttaneet järjestymis- ja lakkoutumisoikeuden. Canadan kansa on
voittanut muodollisen oikeuden mielipiteittensä ilmaisemiseen, jär­jestymiseen,
uskomiseen tai uskomisesta kieltäytymiseen, kokoontu-misoikeuteen
ja rajoitetussa muodossa sanavapauteen (sanomalehtiT
alalla).
J^ämä^o saatu ja ne voidaan säi­lyttää
vain siinä laajuudessa, missä määrin kansa vastustaa kaikkia
yrityksiä näiden oikeuksien rajoittamiseksi.
• Erinäisten maakunnallisten lakien perusteella on IakkoK)ikeuksia
paljon supistettu. Järjestymisoikeus, puhe- ja kooköntumisvapaus on
sellaisten tärkeiden asiain yhteydessä kuin ydinaseiden vastaanotta­misesta
kieltäytyminen, aseistariisuntasopimuksen saavuttaminen ja
rauhanasian puolustaminen saatettu RCMPn tarkkailun alaiseksi Va­semmiston
poliittinen mielipiteiden ilmaisu on alistettu kaikenlaisten
rajoitusten ja estojen alaiseksi.
, Canadan pitkäaikaisena bäpeänä on se, että tuhansilta Euroopas­ta
siirtolaisina kauan sitten tähän maahan tulleilta ihmisiltä on evätty
känöälaisuusoikeudet. He eivät ole tehneet mitään rikosta, ellei rikok­sena
pidetä sitä; että he uskovat siihen, mitä he luulevat Canadan
demokratian merkitsevän ja ilmaisevat katsomuksensa tämän usko­muksensa
perus'teejla. '
Nämä ihmiset, jotka ovat pääasiassa työläisiä, tunnetaan Canadan
ammattiyhdistysliikkeen, farmarien järjestöjen, poliittisten liikkeiden
ja muiden kansalaisjärjestöjen paihaimpina rakentajina. He ovat an­taneet
suurenmoisen panoksen Canadan talouselämän kehityksen hy-
^väksi. :
•' Ammattiyhdistysliike syntyi taistelussa vääryyttä ja epäoikeuden­mukaisuutta
vastaan. "Kansalaisuuskuukausi" ei olisi l i i o in täydelli­nen,
jos e i esitetä ammattiyhdistysliikkeen toimesta voimakasta vaati­musta,
että se vakava vääryys, mikä liittyy kansalaisuusoikeuksien
kieltämiseen tuhansilta ihmisiltä, on hetikohtaisesti korjattava.
M A A N M A I N E VAARASSA
Me puolestamme haluamme vielä korostaa sitä yleismaailmalli­sesti
tunnettua ja tunnustettua tosiasiaa* että kaikkien kansalaisten
oikeudet ovat silloin vaarassa, jos miltä tahansa' ihmisryhmältä kiel­letään
joko poliittisten syiden tai muun mielivaltaisuuden perusteella
kansalaisoikeudet'. Me toivomme, että ne, jotka ovat joutuneet tämän
mielivaltaisuuden uhreiksi, seisovat paikallaan, mutta vielä tärkeäm­pää
on se, että niin Canadassa syntyneet kuin hakemuksensa perus­teella
kansalaistuneet cänadalaiset korottavat voimakkaan vaatimuk­sensa,
kuten mr. Harris sanoo, tämän hirveän vääryyden maamme
mainetta ja hyvää nimeä mustaavan mielivaltaisuuden korjaamiseksi
viivyttelemättä. , . <
Canadan Suomalaisen Järjestön
XXin edustajakokouksessa, joka
pidettiin Sudburyssa kiinnitettiin
terveellisessä objektiivisessa mie­lessä
huomiota Suomalaisen Järjes­tön
tulevaisuuden tehtäviin.
Kokous huomioi mm., että on
kiinnitettävä huomiota valistustyö­hön,
paremman sosiaalihuollon saa­vuttamiseen
ja naisten kerhojen
toiminnan merkityksen tunnusta­miseen
sekä niiden toiminnan edel­leen
tehostamiseen. Viimeksimainit-
Valtava inflaatio
Belä^Ainerikässa
USAn- ulkomainen "apu" latina­laisen
Amerikan valtioille hupeni
Viime vuonna pääosalta näiden mai­den
paisuneiden budjettivajausten
riittämiseen ja maksutaseiden tasa­painottamiseen.
Tämä ei ole kuiten­kaan
pystynyt hillitsemään tärkeim­missä
latinalaisen Amerikan valti­oissa
hillittömänä jatkunutta i n ­flaatiota.
Neljässä suuressa latina­laisen
Amerikan maassa Brasilias­sa,
Argentimassa, Kolumbiassa ja
Chilessä valuuttojen arvo laski 50
prosentilla. Elinkustannukset nou­sivat
vielä enemmän, kertoo ame-rikkaiainen
New Y o r k Herald T r i -
bune-lehti. Vain Venezuela ja Mek­siko
välttyivät pahimmilta kriiseil­tä.
Muista pienemmistä valtioista
Peru ja Bolivia - joutuivat vuoden
jälkipuoliskolla taloudelliseen krii­s
i in j a paine maksutaseessa ön k i ­ristymässä.
Uruguayssa j a Para­guayssa
kehitys o l i "normaali".
Argentiinassa, joka oli koko vii­me
vuoden mitä vakavimmassa krii­sitilassa,
peson vaihtosuhde dolla­r
i i n nousi miltei kaksinkertaiseksi.
Peson vaihtosuhde dollariin oli kol­misen
vuotta suhteellisen vakaa e l i
1 dollari == 83 pesoa. Viime vuoden
inflaatiomyrisity^' nosti vaihtosuh­teen
150 pesoon. Valuutan arvon
jatkuvaa laskua vastaan näköpiiris­sä
ei ole tällä hetkellä mitään ta­keita.
Myös Brasiliassa crazeiron vaih­tosuhde
dollariin nousi viime syys­kuussa
750 cruzeiro^on. Tämä mer- yjejsen terveyslain 'laatimista ja
tu kysymys sai osakseen jokseenkin
suuren huomion erikoisestikin .siitä
syystä, että j o i l l a k in paikkakunnil­la'
<tanadassa on suomalaisten toi­minta
varsin suuressa määrässä,
riippuvainen juuri naisten suoritta­masta
aloitteesta.
Esitämme seuraavassa näitä asi­oita
koskevat CSJn edustajakokouk­sen
hyväksymät päätöslauselmat.
VALISTUSTYÖTÄ
TEHOSTETTAVA
Todettuaan että Järjestömme kas­vua
ja sen toiminnan tehokkuutta
hidastuttaa järjestetyn valistustyön
heikkous, tämä CSJn X X I I I edusta­jakokous
kehoittaa osastoja ja alue:^
toimikuntia kiinnittämään erikois-huomion
tämän heikkouden voitta­miseen^
järjestämällä^ paikallisesti
ja alueellisesti keskustelu-, puhe- ja
muita valistustilaisuuksia. Edustaja­kokous
velvoittaa uuden T P K n huo­lehtimaan
siitä, että ensi Iceväänä
lähetetään Järjestön puhuja koko
maata käsittävälle puhuja- ja jär-jestämismatkalle,
j a että hänelle
varataan tätä matkaa varten aikaa
ainakin pari kuukautta siinä mie­lessä,
että hän voi olla ainakin
suuremmissa suomalaiskeskuksissa
kolme tai neljä päivää.
X X I I I edustajakokous vetoaa ko­ko
Järjestön jäsenistöön kehoittaen
sitä antamaan tukensa ja kannatuk­sensa
• edelläviitoitetulle valistus­työlle
niissä puitteissa kuin se on
mahdollista eri paikkakunnilla.
Vain valveutunut j a päämäärästään.
tietoinen jäsenistö on lopullisena
takeena siitä, että tämä päätös va­listustyön
tehostamiseksi tulee täy­tetyksi.
P A R E M M A N SOSIAALI­HUOLLON
PUOLESTA
Jotta kaikki cänadalaiset, erikoi-sestikin
juuri työläiset ja pikkufar-marit,
pääsisivät osallisiksi lääke­tieteen
alalla tapahtuneesta suuresr
ta kehityksestä ja edistyksestä —
mitkä ovat nyt kalleutensa vuoksi
pikkuihmisten käsivarsien ulottu­man
ulkopuolella, tämä CSJn X X I II
edustajakokous liittyy varauksetta
n i i h in canadalaisiin jotka vaativat
Ydinlatauksia, ei pidä vastaanottaa
. ^"'"^Pä^vinä Ottavasta saatu "sananselitys" suurine ristiriitai-suuksineen
on uusi esimerkki siitä, kuinka kovan painostuksen koh­teena
ovat liittohallituksen ne voimat, jotka eivät ilmeisistikään halua
ainakaan tässä vaiheessa sitoa maammoja kansamme kohtaloita jenk­kien
ydinaseisiin, joita meille tyrkytetään väellä ja voimalla rajan
takaa, Samalla tämä soutaminen ja huopaaminen on ehkä vissinlaista
maaperän muokkaamista ydinaseiden vastaanottamisen hyväksi. \
^ Kuten on uutistiedoissa kerrottu, pääministeri Diefenbaker'antoi
alahuoneen istunnossa ymmärtää, ettji hän ei aio suoralta kädöltä
vastaanottaa näitä ydinaseita siitä yksinkertaisesta syystä, että "ydin- '
aseiden lisääminen ci parantaisi aineellisesti lainkaan meidän puo- ;
lustustamme." ^.
Tämä pääministerin lausunto, vaikka se kuvaakin vississä m i e - '
lessä' aidalla is.tumista" sekä myötäilyäkin ydinasevillityksen hyväksi
on eräitten poliittisten tarkkailijain mielestä merkkinä siitä, että mr.
Diefenbaker on paremmin kallistunut ulkoministeri Greenin puolelle, '
joka vastustaa ydinaseitten vastaanottamista Canadian j a canadalai-s
i l le asevoimille.
Mutta vaikka pääministeri antoi julkisen lausunnon, jonka ilniei- ^
senä tavoitteena oli heittää 'kylmää vettä" niiden niskaan, jotka häu-itomäkuumeessa
olevaa kanaa m*uistuttaen pauhaavat jenkkien ydin-
^! ' .- JiVtaustcn vasla^mottiimlsen puoTOTa nyt heti, puolustusministeri Doug- ;
kitsi miltei kaksinkertaistumista
edelliseen kiinteämpään tasoon ver­rattuna.
Kolumbiassa maksoi dollari vielä
vuosi sitten 6.6 pesoa, mutta viime
vuoden loppuun mennessä . dollari
oli kall««^unut 9 pesoon.
Chilessä dollarin hinta o l i miltei i
sama kuin Chilen escudon, mutta
vuoden lopussa vaihtosuhde oli 1'
dollari = 2.35 escudoa.
Tämä kehitys merkitsi sitä, että
latinalaisen Amerikan maat saivat
vähemmän vientituotteistaan tai
niiden oli vietävä enemmän'saadak­seen
saman suuruisen valuuttamää-rän
kuin ennen.
täytäntöön soveltamista.
Järjestömme kannattaa lämpimäs-j
ti ns. "portable"-eläkejärjestelmäät
mikä tarkoittaa sitä, että eläkera­hasto
kulkisi kaikkien työläisten
mukana työmaalta toiselle jotenkin
samaan tapaan kuin nyt kulkeva
työttömyysvakuutusturva työläisten
mukana. 7 • . j
Järjestömme antaa kannatuksen­sa
muille cahadalaisille l i i k k e i l l e jä
järjestöille, : jotka vaativat tämän
hetken todellisten < edellytysten mu­kaisesti,
että vanhuudeneläkemaksu
nostetaan 75: d o l l a r i in »kuukaudessa
j a eläkeikä alennetaan: 65 vuoteen:
miesten kohdalta ja . 6 0 vuoteen
naisten kohdalta.
Edustajakokous vastustaa jyrkäs­ti
kaikkia niitä ehdotuksia ja esi­tyksiä,
joiden tarkoitus on huonon­taa
työttömyysvakuutuksen turvaa-työläisiltä,
ja erikoisesti sesonkityö-läisiltä,
jotka sitä turvaa kipeäm­min
tarvitsevat.
• • • •
N A I S T E N KERHOTOIMINTAA
T U K E M A A N
Kuten naistenkerhojen keskusko-
USÄn vakoilijoita
pidätetly Kuubassa
Hävana< i - . Kuuban viranomaiset
ovat paljastanet kaksi vakoiluver-kostoa,
joista toista johdetaan Y h ­dysvalloista
ja toista Guantanamon
laivastotukikohdasta käsin, ilmoitti
Havanassa ilmestyvä sanomalehti
E l Mundo sunnuntaina^
Lehti jatkaa, että ainakin 15 va-:
koilijaa, joiden joukossa neljä j a ­maikalaista,
on pidätetty ja suuret
määrät aseita sekä y l i 36,000 dolla­ria
t a k a v a r i k o i t u a -
Valtion turvallisuusministeriö ja
vailankumousarmeijan joukot oli­vat
lehden mukaan päässeet Orien-te-
maakunnassa toimivan vakoilu-verkoston
jäljille Pedro Comeron
Perez-nimisen miehen pidättämisen
yhteydessä.
Comeronin väitetään tunnusta­neen,
että useat asiamiesryhmät oli­vat
viime kesäkuun ja joulukuun
välisenä aikana salaa käyneet Ori-enten
maakunnassa ja poistuneet
sieltä mukanaan aseita j a räjähdys­aineita.
Hän tunnusti itse tehneensä
tämän kahdesti.
mitean raportista ilmenee, Järjes­tömme
yhteydesä toimivat kerhot
ovat suorittaneet erittäin arvokasta
työtä niin järjestötoimintamme
edistämisen kuin erinäisten avus­tuskampanjoidenkin
hyväksi Cana­dan
Naistenkongressin liitto]ärjes-tönä.
Tämä XXIII edustajakokous
töivöö, että kerhot ja niiden kes­kuskomitea
jatkavat hyvää työtään
ja että järjestömme kokonaisuudes'
saan antaaf tälle toiminnalle aktiivi­sen^
kannatuksensa; Edustajakokous
ryhtyy lämpimästi kannattamaan
Naistenkerhojen keskuskomitean
suunnitelmia oman edustajansa lä­hettämiseksi
ensi kesänä, Euroopas-sav
pidettävään naisten, -maailman­kongressiin.
MYÖNNYTYKSIÄ El VOI
KIRISTÄÄ LOPUTTOMIIN
Kiina vahvistaa
tietyin varauksin
Peking, — Kiinan pääministe­r
i Tshou En-lai on vahvistanut,
että K i i n a on periaatteessa hyväk­synyt
Colombon konferenssin eh­dotukset
intialais-kiinalaisen ra­jakiistan
ratkaisuksi, mutta hän
oh samalla korostanut, ettei in­tialaisia
joukkoja saa lähettää
määrätyille alueille köillisrinta-malla,
ilmoitti uutistoimisto Uusi
K i i n a .
Tieto annettiin pääministerin
Ceylonin pääministerille, rouva
Bandaranaikelle lähettämässä kir­jeessä.
Tshou En-lai sanoo edel­leen
toivovansa, etteivät konfe­renssin
ehdotusten määrätyt tul­kinnat
viivästyttäisi neuvotteluja,
vaan että kiistakysymykset päin­vastoin
voitaisiin niissä ratkaista.
Jo tammikuun 19 päivänä päivä­tyssä
kirjeessä sanotaan edelleen,
että " K i i n a n hallitus hyväksyy peri­aatteessa
Intian ja Kiinan välisten
neuvottelujen alustavaksi perustak
s i " . Kiinalaiset joukot luvataan
vetää 20 km. taaksepäin koko ra­jalinjalla
ja samalla tähdennetään,
että. intialaistenjoukojen pitäisi me­netellä
samoin sensijaan," että ne
peräytyvät ainoastaan läntisellä vyö­hykkeellä.
" K i i n a n hallitus odottaa, ettei in­tialaisia
joukkoja itäisellä rajavyö
hykkeellä Kihetetä tammikuuiv 7
päivänä 1959 voimassa olleen raja­linjan
eteläpuolella sijaitsevalle
alueille, vaan että Intian hallitus
KODIN PmiSTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Korvasärky
Kukapa meistä ei joskus elämäs­sään
olisi joutunut kärsimään kor-vasärjl^
tä. Tuskallisen jomotuksen
kiusaamina olemme^^ viettäneet
unettomia öitä j a yrittäneet saada
särkyä Takkamaan hautomalla kor­vaa
lämpötyynyllä tai ihalteihalla
apteekista apua korvatippojen muo­dossa.
Mikä tämän kiusallisen vai-,
van — jota näin talvisaikaan var­sinkin
lapsilla esintyy j a tavallisem­min
johtaa lääkärimatkaan — oi­kein
aiheuttaa ja mitä seurauksia
sillä saattaa olla.
— Useissa tapauksissa korvasär­ky
on ensimmäinen oire välikorvan
tulehduksestapa se taas tavallisim­min
liittyy nenän ja ylempien hen^
Titvsteiden tulehdukseen ja katar-reihin,
jolloin nielun yläosasta eus-takkista
putkea pitkin tulehdus
pääsee leviämään myös välikorvaan, taudista.
Yleensä nuo bakteerit tai virukset; olisi
mättä kääntyä lääkärin: puoleenr
Äkillinen välikorvan tulehäus m-^
ratitu\i^r^siatmi^kaisessaj hoidossa
useimniHen muutamaasi ^ pSiyäss^
j a | kuulokin palautuu ehhalleen n/
viikossa. Tärykalvon puhkaisu ' e i '
vaikuta haitallisesti kuuloon j a pie­ni
Veikä paranee kiinni, v .
'^^HyViii vpimakkaan tulehduksen
tai muuten laiminlyödyn hoidon
^urauksenä tällainen äkillinen vär"
liko^än tulehdus voi muuttua
krooniseksi, j o l l o in tärykalvoon jää '
pysy\>äinen reikä j a korva vuotaa
jatkuvasti. Tällaisetkin korvat voi­daan
nionessa -tapauksessa asianmu­kaisella
hoid^^Ua saada kuiviksi,
ki-oonisesti vuotavassa korvassa -ei
ylensa' ole särkyä, mutta jos sitä
siinä esiintyy, niin se on u s e i n:
merk>i jos^nin vakavammasta lisä-
Tällaisessa tapauksessa
aina käännyttävä lääkärin.'
eivät tunkeudu korvakäytävän kaut- puoleen,
ta vaan joko nenän nielunpuolelta Pält-si välikorvan tulehdusta e s i n -"
tai veriteitä pitkin. Varsinkin lap-'/ tyy korvasärkyä myÖs eräissä korva­käytävän
taudeissa, ennen kaikkea
koiViakäytäväh tiilehdufo^^ se^ä,
kprvakäytävän piaiseen yhteydessä.
Korvasärky vOi näissäkin tai)auksis-,
sp; o l la erittäin yoimakasta ja: tus­kallista
j a korvalehti aristaa tuhtu-vasii,
jos sitä kosketellaan. Väli­korvani
tulehduksissa sen sijaan
korvalehteä liikuteltaessa kipu ei
muutu eikä tule sen p a l ^
sille tällaiset uusiutuvat välikorvan
tulahdukset ovat hyvin tavallisia j a
liiidan osittaisena syynä vgi olla
suurentunut kitarisa, joka juuri si­jaitsee
nenänielun ylimmän osan
katossa. Kitarisa painaa ja tukkii
eustakkisen putken suun. Siitä seu­raa,
että välikorvaan ei pääse uutta
ilmaa nenän kauta. Ilma imeytyy
pois välikorvasta, mikä edistää ka­tarrien
muodostumista j a kehitty­mistä
sinne. Tuollaisia suui-entu-neen
kitarisan oireita on alentunut
kuulo, vaikeutunut nenähengitys ja
voimakas kuorsaaminen öisin.
— Välikorvan tulehduksen seu­rauksena
välikorvan onteloon muo­dostuu
ensin limaista ja myöhem­min
märkäistä eritettä, joka pullis­taa
ja työntää tärykalvoa ulospäin.
Tärj'kalvo tulee hyvin punaiseksi
ja turvonneeksi ja kuulo alenee.
Monessa tapauksessa märkä puhkai­see
itselleen reiän tärykalvoon, tun­keutuu
siitä korvakäytävään j a vuo­taa
ulos. Aina ei kuitenkaan käy
lähettää alueelle vain siviilihenki- "äin onnellisesti, vaan jos taudin
las Harkness kutsui sanomalehti-konferenssin
ja antoi lausunnon,
jonka tarkoituksena oli "selittää"
suurelle" yleisölle pääministeri Die-fenbakerin
aikaisemmin antaman
lausunnon merkitystä. (?) Mr. Hark-nessin
meriselityksen mukaan pää­ministerin
lausunto tarvitsi 'selitys­tä"
nimenomaan siksi, kun siitä o li
hänen mielestään saatu sellainen
harhakuva, että mr. Diefenbaker
vastustaa ydinaseitten vastaanotta­mista.
" A s i a ei ole n i i n " , sanoi puo­lustusministeri
Harkness ja '-selit­t
i " , että pääministerin lausunnon
tarkoituksena oli sitoa hallitus sel­västi
'ydinaseiden vastanottamisen
kannalle".
Pohdittuaan joitakin tunteja tä­ten
kehittynyttä tilannetta, päämi­nisteri
Diefenbaker, antoi alahuo­neen
istunnolle "selityksen selityk­sen",
jonka sisältönä oli ajatus, että
puolustusministeriltä ei alunperin
tarvittu mitään "selitystä" hänen
lausuntonsa tiimoilta?
Tämä sellaisenaan olisi koomilli­nen
tilanne, ellei olisi kysymys niin
vakavista asioista. Selvää nimittäin
on, että yhdysvaltalaiset ydinlataus-tentyrkyttäjät
ovat saaneet kannat­tajia
peräti liittohallituksen riveis­täkin
ja siten jatkuu painostus sekä
uiko- että^isältäpäin liittohallitusta
kohtaan siinä mielessä ja toivossa,
että yhdysvaltalaisille sotatarveteh-tailijoille
saataisiin ydinlatausten
markkinamahdollisuuksia täältä Ca-nadastakin.
.
Me puolestamme yhdymme niihin
hyvää tarkoittaviin canadalaisiin,
ulkoifiihisteri Green ilmeisesti mu­kaanlukien,
jotka vastustavat ydin­latausten
vastanottamista sen yksin­kertaisen
syyn perusteella, että vas­taanottamisesta
kieltäytymällä voi­taisiin
jari-uttaa varustelukilpailun
kiihtymistä ja loppukädessä auttaa
myös sodanvaaran torjumista. Vaa­dittakoon
nyt kaikista kansalaispii­reistä
entistä kuuluvammin, että
ydinlatauksia ei saa ottaa maamme
kamaralle, sillä niistä ei olisi min­käänlaista
hyötyä maanpuolustuk­selle,
mutta sen sijaan suuria lisä­menoja
veronmaksajille puhu­mattakaan
siitä suuresta vaarasta
minkä ne aiheuttaisivat kansakun­nallamme
^iinä tapauksessa jos sota
kuitenkin .syttyisi.
Moskova. — - U u s i e n vaatimusten
esittäminen Neuvostoliitolle merkit­see
suistumista pois realistisista ase­mista
sekä nykyisen maailman voi­masuhteiden
unohtamista, kirjoittaa
Viktor Majevski lauantaina Pravdas,-,
sa kommentoidessaan USAn virallis­ten
piirien reaktiota Nikita Hrush-tshevin
ehdotuksiin ydinasekokeiden
kansainvälisestä valvonnasta.
Jos yhdysvallat ja Englanti todella
haluavat ydinasekokeiden kieltosopi-musta^
on selvää, että nyt ei suin­kaan
ole tärkeintä keppien heittele-,
minen pyörien väliin eikä erimieli­syyksien
syventäminen, vaan rohkea
ja päättäväinen eteneminen sitä suo­raa
ja selvää tietä pitkin, jonka p i ­täisi
johtaa ydinaseiden kieltämi­seen.-
•
Neuvostoliitto, joka pyrkii molem­minpuolisesti
hyväksyttävän pohjan
löytämiseen ydinasekokeilujen kieltä­miseksi,
on viime aikoina ottanut
tärkeän askeleen ja tullut puolitiehen
länsimaita vastaan. Tämä tärkeä as­kel
oli se, että Neuvostoliitto suostui
automaattisten seismisten asemien
sijoittamiseen alueelleen. Vaikka me
yhä o'emme sitä mieltä, että jokai­nen
valtio kykenee toteamaan maan­alaiset
ydinaseräjäytykset eikä täl­lainen
valvonta siis ole tarpeellinen;
me suostuimme tällaisten tarkastus­ten
suorittamiseen 2—3 kertaa vuo-des.
sa nimenomaan siksi, että vielä
vallitsevat erimielisyydet saataisiin
poistetuiksi.
Neuvostoliitto lähti myönnytysten
tielle, jotta päästäisiin unyjikujasta
ydinasekokeilujen kieltoa koskevissa
neuvotte'ulssa ja helpotettaisiin so­pimukseen
pääsemistä. NyfT)n län­nen
vuoro.
Lännen hyökkäyshaluiset piirit
ovat kuitenkin ryhtyneet uuteen
hyökkäykseen ja pyrkivät jälleen es­tämään
sopimuksen syntymisen.
^Selvänä esimerkkinä näistä pyrki-myksitä
Viktor Majevski esittää As­sociated
Pressin huomioitsijan John
Hightowerin lausunnon tammikuun
21. päivältä. Tästä lausunnosta käy
ilmi, että USAn pääkaupungin viral­listen
piirien, mm. kongressin mie­lestä
Neuvostoliiton tulisi suostua
nostamaan valvontaelimien määrä
puolella tai kolmanneksella. Chris­tian
Science lyionitor-lehtl puoles­taan
vaatii uusia" myönnytyksiä Neu­vostoliitolta.
Minkälaisista "myönnytykslst**T-on
kysymys? Eivätkö amerikkalaiset se­naattorit
Ja sanomalehdet tajua, et­tä
Neuvostoliitto on Jo ottanut aimo
askeleen suostumalla tarkastukseen
a—3 kertaa vuodessa. Eivätkö he to­siaankaan
ymmärrä, että esittämäl­lä
Neuvostoliitolle uusia vaatimuksia
he suistuvat realistisista asemista jn
t.yy.stl unohtavat Uiman päivän mun-ilmassa
vallitsevat voimasuhteet.
löitä, kuten Intia on ilmoittanut me
netelleen tähän asti".
Edelleen korostetaan, että kiina­laiset
joukot sen. jälkeen kun ne
3 ovat vetäytyneet 20 km., ovat kau-
Tässä yhteydessä ei voida kiertää, kana niiden asemien takana,- jotka
eräitä tosiasioita vaikenemalla niis-:
tä, koska ne liittyvät oleellisesti
ydinasekokeiden kielto-ongelmaan,
Ranska, joka on USAn j a Englannii^
NATO-liittolainen, kieltäyfyy itse-;,
pintasesti osallistumasta aseistarii-j
suntaneuvotteluihin ja sen johtajat
ovat avoimesti ilmoittaneet "jatka­vansa
ydinasekokeita oman ydinase-mahdin
luomiseksi. Lisäksi Ranska
ja Länsi-Saksa allekirjoittivat äsket­täin
sopimuksen, joka merkitsee kai­kinpuolista
sotilaallista yhteistyötä
näiden kahden valtion välillä. Toi­saalta
Yhdysvallat on esittänyt Län­si-
Saksalle yhteisten ydinasevoimien
luomista. Yhdysvallat ja Ranska pyr­kivät
molemmat siihen, että Länsi-
Saksa saisi käsiinsä ydinaseet. Jokai­nen
tervejärkinen ihminen tuntee ja
tajuaa, mikä suuri vaara tässä pii­lee.
Ne, jotka : todella haliiavat rau­han
lujittuvan maailmassa, eivät voi
olla piittaamatta tästä' tosiasiasta,
kirjoittaa Viktor Majevski lopuksi.
niillä oli syyskuun 8 päivänä 1962
rajakiistan alkaessa.
T E R V E H D Y S I N T I A L LE
Peking. Kiinan hallituksen joh­tajat
lähettivät tervehdyksen In­tialle
Intian kansallispäivän johdos­ta,
ilmoittaa uutistoimisto Uusi
Kiina.
Uutistoimisto lisäsi Kiinan presi
dentin L i u Shao-tshin lähettäneen
"Intialle ja Intian kansalle menes­tyksen
toivotukset" Intian presiden­tille
S a r v ^ a l l i Radhakrishnalle
o.soittamassaan sanomassa.
SAMA SE
— Voinko saada poi-saankyljyk-sen
tämän pihvin tilalle — tätä e i
nimittäin voi: syödä. Olen kyllä
maistanut siitä palasen.
— Mikäpä siinä, ei se mitään.
Meillä on kyllä porsaankyljyksiä,
joista on myös maistettu palanen.
annetaan kehittyä oman . onnensa
nojassa, märkä voi hakeutua väli­korvan^
ontelosta sisäkorvaan päin
tai korvan takana olevan kartioli-säkkeen
lokeroihin j a sieltä ediel-leen
kallon sisälle j a aiovihin. Sil­loin
onkin aina kysymyksessä hen-
?envarallinen komplikaatio, lisätau­ti.
Tästä syystä välikorvan tuleh­dusta
poteva henkilö, lapsi tai ai­kuinen,
olisi aina mahdollisimman
pian saatava asianmukaiseen lääkä­rinhoitoon.
— Tavallisin hoito välikorvan tu­lehduksissa
on tärykalvon puhkaisu,
pienen aukon tekeminen tärykal^
voon, josta märkä pääsee ulos —
mikäli tulehtumisprosessi ei itses­tään
ole j o tehnyt reikää tärykal­voon
— sekä sen lisäksi aina jiyky-aikana
lääkehoito. Aivan lievissä ta­pauksissa
tulehdus voi mennä ohi
pelkällä lääkehoidolla ilman täry­kalvon
puhkaisua. On olemassa suu­r
i joukko lääkkeitä, korvatippoja,
särkeviä korvia varten j a niitähän
voi suositella käytettäviksi aivan
taudin alkuvaiheessa. Samanaikai­sesti
tippahoidon kanssa ei korvaa
pidä kuumalla hautoa. Mikäli särky
kuitenkin jatkuu, olisi syytä viipy-
Povi, Vyötärö ja
lantio kunniaan
Parifsl. -— Christian Dior, Nina
Ricci ja muut Pariisin johtavat muo­titalot
tulevat säilyttämään lyhyet
hameet kevätkokoelmissaan; joiden
esittely alkaa Pariisissa -maanantai­na.
..
Lyhyistä hameista on tullut niin i tn
sestään? sel^ä vja • ^hyväksytty yksityis­kohta
nykyisessä muotikuvassa, että
Marc Bohan Diorilta ja muut joh­tavat
1.muodinluojat ovat etukäteen
vahvistaneet, että "liameen pituus on
jatkuvasti jonkin verran polven äla-ppolella.
Ennen kokoelmien esittämistä vuo-
^taneitten tietojen mukaan kevät- ja
kesämuoti tulee nyt olemaan naisel­lisempaa
kuin vuosiin.
Povi, vyötärö ja lantio tulevat nyt
olemaan tärkeitä kohtia vaatteissa,
j » sÄdkksJ.^pliikamainen.Ja lattearih-tainen^
mafineklinityyppi tulee katoa­maan.
Uusissa malleissa on tyypillistä
'uorinollisesti pyöristyvät olkapäät,
pienet istutetut hihat, vapaa mie-husta,
jonkin verran korkeammalle
sijoitettu vyötärö, pyöristetty lantio
j a alaspäin levenevä hame.
1^
JA
W^////>'////,T: ÄTÄ
YSTÄVYSTEN K E S K EN
— Kuule Liisa, kyllä a s i a ' n i i n on,
.että tyttöjen täytyy olla tyylikkääs­ti
puettuja, aina pitää olla jotakin
fiksua päällään . . ; Olethan kuul­lut,
mitä sille tytölle tapalitui, jo­ka
käytti palcsuja villasukkia?
o En ole, mitä sitten?
— E i mitään.
P Ä / V Ä N PAKINA
Murmelin päivä
Kuten almanakkaa huolella seu­raavat
valistuneet kansalaiset tie­tävät,
helmikuun 2 päivä on huo­mattu
merkkipäivä—- Murmelin
päivä.
Ja kuten k a i k i l l a hyvillä lapsilla,
murmelillakin on monta nimeä.
Yleisemmin sitä tunnetaan Grouhd
Hog-nimellä, mutta se " i t e " . pitää
kuulema parempana Woodchuck-nimeä.
Kaksi viimeksimainittua nimeä
on murmeli saanut täältä-kotikon­nuiltaan,
Pohjois<Amerikan pohjois­osista,
missä se jyrsii farmareilta
juurikasveja sekä tuhoaa apila-,
herne- ja kaalimaita, säilyttää kuir
tenkin henkiriepunsa farmarien
kaikista hävitysyrityksistä huoli­matta.
Tässä mielessä murmelilla
täytyy olla henki sitkeämmässä
kuin kissalla, j o l la sanotaan olevan
"seitsemän henkeä".
Murmeli elelee siis herroiksi far­marien
työn tuloksista, kuten elävät
farmana lypsylehmänään pitävät
sUurporhotkin, jotka eivät kynnä
eivätkä kylvä, mutta kuorivat kui­tenkin
koneittensa korkeitten hinto
jen, korkokiskontansa, lihanpak-kauslnitostcnsa
meijeriensa, rauta-teittensä
viljaelevaattoriensä ja
muiden riistovälineittensä avulla
kaiken kerman pois larmariperhecl-
•le jäävästä viilipytystä.
Ja vähään samaan tapaan kuin
suurporvaritkin, jotka' rohmuavat
farmarien työn tuloksia keväällä,
kesällä ja syksyllä, mennäkseen sit­ten
talveksi lämpimiin maihin le­päämään
"raadannastaan", murme­li
myös kaivautuu lihavinerasvaker-roksineen
syksyn tullen n i in syvälle
pehmeään peltomultaan, ettei pak­kanen
siellä paljoakaan hätyytte-le
— j a nukkuu yhtä mittaa hel­mikuun
toiseen päivään asti.
Tässä se onkin sitten tämän päi­vän
salaisuus ja merkitys.
Herättyään sitkeästä talviunes­taan,
Ground Hog, j o l a suomeksi
sanotaan murmeliksi, tulee luo­lansa
suulle sääsuhteita haistele­maan.
Jos se näkee tällöin, näin
meille kerrotaan, oman varjonsa,
s i l l o in murmeli painuu takaisin ko
loonsa ja ottaa vielä kuusi viikkoa
kestävän nokkaunen.
Toisin sanoeuj jos murmelinpäi-vänä,
siis helmikuun toiseiia; pais­taa
aurinko, se tietää, että silloin
tulee varmasti myöhäinen kevät.
Ken siis haluaa "aikaista kevättä"
hän rukoilee täksi lauantaiksi lumi­myrskyä,
pilveilyä j a kaikkea muu­ta,
muttei auringonpaistetta.
Myöhäistä kevättä haluavat ru-koilcvnt
.tietenkin kirkasta aurin­gonpaistetta:
j
Siinä sitten " I l m o j e n haltija"
joutuu näitä rukouksia kuunnelles
sa aivan yhtä kovaan k i i p e l i in kuin
joutuu taivasten Jumala kuunnel­lessaan
toisiaan tappamaan lähetet­tyjen
armeijoitten «sotapappien
(mikä hirveä ajatus.) rukouksia voi­ton
puolesta omille asevoimilleen!
Mutta palatkaamme murmelien ja
meidän tavallisten kuolevaisten
maailmaan, tähän matoiseen maa­ilmaan,
jota murheitten laaksoksi
sanotaan, mutta -mistä kiivaimmal-lakaan
uskonfanaatikoUa ei ole mi­tan
kiirettä lähteä sinne parem­mille
laidunmaille.
Olkoon kaukana meistä kaikki
epäilyn hi veneetkin. Uskon ylläpitä­miseksi
on otettava järki vangiksi ja
n i in on meneteltävä tietenkin mur-melinpäiväänkin
uskomisen yhtey­dessä.
• :••.
Ottakaamme kuitenkin yksi to.si-tapaus
talvipäivän "oikullisuudes­ta".
Tässä päivänä muutamana oli
meitä sudburylaisia neljän hengen
voimalla menossa Torontoon, joka
linnun tietä mitaten on miltei Sud.-
buryn esikaupunki — ehkä vähän
y l i 200 mailia täältä etelään, t ai
liekö se kaakkoon. ^ .
Sillä matkalla me kohtasimme
kaikenlaista ilmaa. Sudburysta läh­dettäessä
oli kaunis ja kuulakka
aamu. Kuu paistoi täydellä terällä
j d taivaalla tuikki lukemattomia
tähtiä.
Mutta ennen kuin olimme pääs­seet
"lumivyöhykkeen" läpi, ts. 60
— 70 mailia Parry V Souudist^ ete-
: V.' •
lään. me olimme läpäisseet viisi
erillistä lumimyrskyä, joista kaksi
oli .niin. sakeita, että oli taivalletta-va-
etanan vauhdilla, tuskin 2 mai­l
i a ' nopeammin tunnissa. J a myrs
kyjen välillä oli selvät rajamaat
niin, että aamuaurinko näytti itse­ään
parikin kertaa. Loppumatkalla
siitä Torontoon näytti siltä, ettei
lumentulosta ole mitään tietoa.
Aurinko paistoi täydellä terällä mil­tei
suoraan ajurin kasvoihin ja tie
o l i , lumesta puhdas miltei kuin ke­sällä.
>-
'Sivumennen sanoeh takaisin t u l -
l ^ s a f t o i s t u i illalla.samänlaihen' t i ­lanne
sillä erolla, että s i l l o in kohta­simme
"lumivyöhykkeellä" ainoas­taan-
neljä lumimyrekyä, eikä yh­tään
n i i n pahaaj että olisi pitänyt
25—30 mailia alemmaksi vauhtia :
hiljentää.
Mitä tarkoitamme sanoa on tä­mä.
Jos samanlainen ilmastosuhteiT
den Vaihtuminen tapahtuu murme-linpäivänä
näin lyhyellä matkalla,
n i i n kovilla on s i l l o in "ilmojen hal­t
i j a " jos sen on joka alueella nou­datettava
kevään " a n t o a " sillä pe­rusteella,
että inäkeekö murmeli toi­sena'päivänä.
Jh^lmikuuta' sillä tai
tällä alueella varjonsa tai eikö, se
näe? , , "
Kuten sanottu, olkoon meistä
epäilyn hiveneetkin kaukana, ^ ^iUä
totta.käi murmeli, maan kanta-
^aäukaä, tällaiset asiat paremniin
tietää: Sen kun ^uskotonie pi)is;/<^^^