1958-02-13-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, helmik. 13 Pv—Thursday, Feb. 13, 1958 V A P A U S Oigio of Ptoniah CaiMdtona. B»- ««ttUihed trof . 6, 1917. AQthoiiMd .Aaecond claaB ButO bf the Ptmt SgfBet Dqnrtitient, Ottawa. Pub-väutA thrice- weeUy: TaesdAys, itVtoiadayft and Saturdays by Vapaus mbUBhliit Company Ltd., at 100-102 JBm 8t W., Sudbniy. Ont, Canada. Telephonfls: Boa Otfke OA 4-4384; Bditorlal Office 0 6 . 4 « 4 ^ itäneet B. SUbtL Editor W. näoiid; MaOiog addFMB: Bot 69, Su^iiiJ^.^tädo. Advertlslng rates upon andloatlo^ \ TILAn0BINNAt:/ Canadaasa: 1 vk. 7.00 9 kk. S.75 8 kk. 2.2& YhdysvaUolosa: 1 vk. 8.00 d kk. 4;S0 Suomeaoa: 1 vk. &50^ ^ 4.76 'seik&aa. ry TiinisuJaiskylän ponumtiu ^ ..-li koko maailma tyrmistyi saatuaan tietää, että faiiskälaiset iMia- > < 'inavounat pommittivat viime latiantaina . txuusi4läista' Säklet-Sdi- Ypttssef nimistä kylää, missä kuoU alustavien tietojeii intikaaQ.;78 Ui> ^;''|^tä ja haavoittui 84. ; r ^ i T ! : ; h ; . . . j , - . - . Tämän provosoimattoman ihnahyökkäyksen jiiteuum! kirraÄnee kmttenkin parhaiten se^ että pomsnituksen johdosta kuoll^d^ DunisCen "^^JQukossa on 12 lasta ja 9 naista! Toisaalta ei voida olla panematta merkille kahta hyvin täiiieätä Ranska ei ole yrittänytkään esittää mitään aiiteeksipyyntoä (ainin jiilman hyökkäyksen johdosta. Päinvastoin Algerian vapaus-liiketta vastaan sotatoimia käyvät ranskalaiset sotilia^nälliköt ovat jälkeasU kuuluttaneet, että Tunisiaa, Algerian naapvriiäaata) pommitettiin muka sen johdosta, että k. o. kylästä on annettu i^iua Algerian •inlpauseaistelijoille ampumalla ilmatorjuntatykeillä ranskalait soti- «-"Ji^fentokonelta. Jos näin on t<^>ahtunut silloiii bn tässä yhteydet knitenkin kysyttävä, että mitä asiaa on lahskalaisilla sotilastento-kone^ la lennell4 Tunisian yllä siten,> että Sakiet-SidirYoijissölissa ole- ^/Vsat tnnisialaisel ilmatorjuntatykit voivat niitä ampua? ^Tosiasia Mnittäin ori; että tunisiUlaisia lentokoneita ei ole ammuttu Pariisin ilmatorjuntatykeillä sLtä yksinkertaisesta sy3^tä,^ttk Tunisian'soiti-h^ tcllconeet eivät ole ienneH^ Panisto eika: maunkaan kaupungin tai kylän yllä! Oietltaeh äis^^^et^^^^ sotilasjohtajat eivät valhettele sanoessaaii, että I^äii Ifent^kehei.^im on ammuttu ibnätorjuntatykeillä k.6. kylasfäj h^ a3iäii|i^ tunnustavat loukanneensa Tunisian itsemääräärriismk^tä j^^^ sotiläskaitokoneillaan luvatta Tunisian aheella. luuH rsm^blaisten seliQrstra onttoudesta k^keti johtu, että Rjrnskanbaflitiik^iella ei ollut asiasta vielä mitään virallista sanottavaa tistiai-domuuii mennessä, vaildca tämä pommitus tapahtui jo lauantaina ja vaikka maansa ^un-mastäkiinnipitävät ranskalaiset esittivät tämän hyökkäyksra johdosta jyrkkasariaisia protesteja. . Ttmisian alueen pommituksen johdosta on sekä Washingtonista että Lontoosta (myös iPearsonilta Ottawasta) lähetetty, moittieita Raiiskan hallitukselle. Washingtonin ja Lontoon lähettämien niöite-lausuntojen "ytimenä" on kuitenkin pelko siitä, että 'llbissvallat" voi- SYNTYMÄPÄIVIÄ -*• Axel Back, North Cobalt, Ont. täyttSS tänään, helmikuun 13 pnä 60 vuotta. I John Sabninen, Sudbury, Ont., täyttää perjantaina, helmikuun 14 päivänä 60 vuotta. Wm. Mannonen, Whitefish, Ont., täyttää maanantaina, helmikuun 17 päivänä 74 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja .tutta-vain onnentoivotuksiin. Unkaria tarkistellessa: Nurinkuriset maanomistussuh^ ja nurinkurista sosialicleinokratiaa Mitä muut sanovat vat menettää tämä^, tapaTj^seij jjohdost^ ja,^ Tosiasia nmuttffin onj että'Ranskaii'vyÖstk: nyt Tunisia antoi R u k a l l e oikeuden muodostaa alueelleen sotatuki-asonan, jonka hävittämistä njrt-vaaditaan tämän provosoimattoman hyökkäyksen johdosta:'IjHJisaalta tämän Tunisian k^laii^^mittami-noi mi>n9^ttanutiuudbi vastalau^eyyörynsl^e^r^ja M |-Idän k||j kissM^^ä^r^;^Hf4^ Uäihin t i ^ i h i n , - { ^ ^ " näbitc^ästmhoissa on syytäkin kihinittää huomiota siih^ että R a n ^ on nyt "karskilla" esiintymisellään edelleen heikentänyt imperialismin tilannetta siirtomaissa yleensä ja erikoisesti jiiuri Kesid- • . . • • • » ' Asian vakavin piioli Ranskan liittolaisten jä suä myös' Canadan ' kohdalta on kuitenkin se, että ns. länsimaat ovat tavallaan osasyyl-lisiä tähän pommitukseen. Kiertämätön tosiasia nimittäin on, että länsivallat ovat toimettomuudellaan ja "ymmärryksellään" auttaneet tämää pommitustapauksen kehittymistä. $Coko maailma tietää, että Ranska on k ^ y t säälimätöntä ja kokonaan tuomittavaa sotaa Algerian kansallista vapausliikettä vastaan. Kymmeniätuhansia algerialaisia on murhattu ja haavoitettu vain sen vuoksi että Ranska voisi ylläpitää siirtomaakomentoaan Algeriassa. IMutta joka kerta kun Algerian vapaustaistelijat ovat asiasta vedonneet YK:n, tämän sodan lopettami^ysymys on jäänyt ratkaisematta nimenomaan, siksi kun toiset länsivallat ovat ahtaneet taktillisen aunauksensa jRanskan sodalle Algeriaa vastaan. Tässä mielessä ovat länsivallat osaltaan vastuussa sekä Algerian verenvuodatuksen jatkumisesta että nyt tunisialaiskylää vastaan tehdystä ihnahyökkäyksestä. Kuinka syvällinen tämä toisten länsivaltain osuus tässä.julmassa hyökkäyksessä on, se näkyy ehkä kaikkem kouraantuhtav^^xm^ että Sakiet-Sidi-Youssef kylän ponHnitukseen osallistui (t^p-Ap uutis-tiedon mi^aan) 25 ranskalaista pommittajaa, joista suurin osa oli Yh-valloista saatuja lentokoneita! Kaikki merkit viittaavat siihen, että tämä tunisialusMän pommittaminen tuke aiheuttamaan hallituskriisin Banskftno. Tunisili on jo katikaissut diplomaattiset suhteensa Ranskaan. S«ilisäski Tunika vaatii, että Ranskan täytyy viedä pois noin 25,000 Mesiä, käsittävät sotavoimansa Tunisian alueelta. Todennäköiseltä myös tun-tim, että Tunisia esittää valituksensa tästä pommituksesta YK:n käsiteltäväksi. . - . K»kJssa Mfssä kysymyksissä on'oikeus Tunisian ptidlelh. Ja mikäli eri maiden hallitukset ovat todella huolissaan tästä tapauksesta, kuten on nyt sielitetty, se vaatii ehdottomasti .Ranskian smrittaman pOmmituksM julkista tuomitsemista ja samalla, kertaa hyvuft päättäviä ja ratkaisevaa laatua olevia toimenpiteitä A^inian ä^daa lof^ tamiseksi oikeudenmukaisella tavalla. ' ' ~ s • Tunisialaiskylän pbmmitus on samalla Hytännöitincnainakko-varoitus siitä mitä vaaroja nykyinen varusteluvhnma aiheuttaa. Yrittämättä millään tavoin puolustaa tai ymmärtää Ranskan hallituksen osuutta tähän hirveään tekoon, me voimme pitää kuitenkin melko varmana, että Ranskan mikään hallitus ei ilmeisestikään ole niin tyhmä ja lyhytnäköinen, että se antaisi määräyksenjKimL_ Algeriassa oleville ilmavoimilleen pommittaa "ystäA^llisen" maan, Tunisian alueita. Mutta kun Algeriassa on käyty tätä läpeensä epäoikeutettua sotaa, niin sikälämen ranskalaispäällystö otti ilmeisesti ohjat omiin kä-äin^ ja pani siten omankm hallituksensa hirveän tapahtunicen tosiasian eteen^-^r^jnistäJRanskaaJialUtus-ja parlamentti ei voi e^ tuuta kieltää. Pakostakin on kysyttävä: Mitä tapahtuisi jos csimeriuksi joku JNATO-Uiton sotainen kenraali saisi sellaisen päähänpiston, että hän qttaa (Ajat omiin käsiinsä ja pommittaa jonkun verukkeen perusteella jotakin kylää tai kaupunkia? Me vain kysymme, sillä tällainen d ole yhtään sen mahdottomampi kuin oli Tunisiaa vastaan nyt tehty hirveä pommitus. - Jokatapauksessa, samalla kun Tunisian pommitustapaus. vaatii Maailina on tyrmistynyt korkeasti sivistyneen maan raakalaisteosta. Ranskalaiset pommittajat tappoivat tahallisesti ystävällisen maan naisia ja lapsia viime lauantaina: Se, että Tunisian rajakauppalassa Sa-kiet- Sidi-Youssefissa autetaan Algerian kapinallisia, ei ole tässä puolustus. Siihen ei ole mitään inhimillisyyden eikä järjen syytä. Huolimatta lainkaan siitä mitä Ranskan kansa tekee, sen liittolaisten täytyy sanoutua irti tästä teosta, /l^hän mennes^ ne (-Ranskan liittolaiset) ovat pidättyneet siitä, ovat tosiasiassa suojelleet Ranskaa maailman yleistä mielipidettä vastaan. Ranskan ylpeyttä ja herkkyyttä bn puolusteltu jo riittävästi. —' Toronto Daily Star. ia ja vastauksia Kysymys: Saako työttömyysavustusta sellainen henkilö, jolla ei ole tarpeellista määrää merkkejä vakuutuskirjassaan? Jos saa, niin mistä ja millä tavalla? — Tietämätön. Vafitaus: Olettaen, ettei kysyjällä ole yhtään ainoata työviikon merkkiä kirjassaan, hänellä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin kääntyä kunnan huoltoviraston puoleen. kuniMllkhallinnot ja maakuntahal- ^i^Hslif^R^vat yhteisvoimin työttö-inyysavustusta (ei siis "vakuutusmaksua") tällaisille hädänalaisiilo henkilöille. on vasta Hj^Suomesta s^pntyä siir- '^^iioleen, sillä ifiki^dikeitiÖDipi saada apua hädänäaisieen asemaansa. Olettaen, että kysyjällä on vakuu-tuskhrjassaan jokin määrä merkkejä'niuttii eiik^ifsn^aan niin paljoa (i5)r että CTisi edes n.s. hätätila-työttömyysy^ touulusta, hänellä on kiUoiiuiii^ihaudifHisuns Saada työttömyysvakuutusta siinä tapauksessa, että hänen "aikaisempi vakuutus-kautensa päättyi viime huhtikuun 15 päivän jälkeen", kuten työttö-myysvakuutuslaki säätää. Oheinen Unkaria koskeva ja nimenomaan loka—inarraskuun 1956 tapahtumiin huipentava selostus rakentua Herbert Apthe-kerin englannmkieliselle teokselle "Totuus Unkarista" (Herbert, Aptheker: The Truth about Hon-gary, Mainstream Pablishers, New York, 1957). Sanottakoon heti, että mahdollisia ennakkoluuloja tuntevan lukijan ei pidä ka-~ vahtaa kirjan kovin kategoorista nimeä, eikä sitäkään, että Herbert Aptheker on amerikkalainen kommunisti. Tämä ei luonnollisestikaan merkitse, että Apthekerin kanssa ei voi olla eri mieltä, vaan sitä, että jokaisen totuutta etsivän ansaitsee yhtä kaikki ottaa myös . Apthekerin teksti varteen. Sillä Aptheker on todella tehokkaasti linnoittanut sanomansa ja mielipiteensä. Tunnollisen historioitsijan täsmällisyydellä hän vyöryttää esiin kokonaisen vuoren todisteita, sitaatteja ja lausuntoja ja ottaa ne nimenomaan sieltä, missä niiden paino tuntuu: amerikkalaisten senaattoreiden ja ministereiden suosta, porvarillisten sanomalehtien palstoilta, muistelmista ja tutkielmista. Tuskin lainkaan hän käyttää esim. "Pravdaa", "Nep Szabadsagla" Stallhia tai Rakosia, joiden sanoille porvarillisessa maailmassa ei katsota voitavan antaa katetta. Mutta enemihittä puheitta: siirtykäämme jo Apthekerin ja hänen teoksensa seuraan. LÄNTINEN RISTIRIITA Herbert Aptheker aloittaa teoksensa tekijän esipuheella, jossa hän lyhyesti toteaa olevansa yksin vastuussa sanoistaan, joten sen mahdolliset puutteet menevät yksinomaan hänen omalle tililleen. Ja sitten päästään asiaan. Aptheker ottaa lähtökohdakseen Kierkegaardin huomautuksen, että "elämää voidaan ymmärtää vain taaksepäin, mutta sitä pitää elää. eteenpäin". Tällä hän viittaa siihen, että lyhyellä perspektiivillä on vaikea mennä suomaan mitääri lopullista — vaikka Yhdysvaltain sisällissodasta on kulunut jö 90 vuotta, niin yhä vielä kiistelevät tiedemiehet esim. sen alkusyistä. Sitä suuremmalla syyllä esiintyy erimielisyyksiä Unkarin tapahtumista. Niinpä vasemmistolaisesti suuntautuneet amerikkalaiset lehdet "New Republic", American So-cialist" ja "Montlfly Review" näkivät Unkarissa pelkästään raa'an terrorin voiton, jossa "venäläiset tankit murskasivat myytin kommunismin paremmuudesta". Kuitenkin esim. Länsi-Saksan sosialidemokraattien pää-äänenkannattaja "Vor-wärts" kirjoitti 11. 11. 56, että Im- ' re Nagyn politiikka pyrki jatkuvasti hyvittämään "kapinaliikettä". Mutta — lehti jatkoi — "tämä oli tuomittu epäonnistumaan, koska kapinallisia kiihoitettiin äärimmäi-syyksim pinnalle tulleiden taantumuksellisten ja fasististen ainesten vaikutuksesta". ' Kaksi viikkoa myöhemmin Länsi- Saksan sosialidemokraattisen puolueen keskuskomitean jä^en Herbert Wehner totesi puhuessaan Hampurissa, että valkoista terroria oli tosiaan esiintynyt Unkarissa ja se näkyi "jonkinlaisena hävityksen vimmana jokaista vastaan, jonka uskottiin olevan kommunistisen puolueen jäsen tai toimihenkilö", eikä yksin heitä, sillä "myös heidän vaimojaan ja lapsiaan vainottiin ja surmattiin kuvaamattoman julmalla ta-vaUa." Samaa kertoi Belgian sosialistisen puolueen pää-äänenkannattaja "Le Peuple" (muutamat henkilöt pyrkivät heittämään Unkarin "takaisin menneisyyden pimeyteen"), Italian "Avanti" ("taantumuksen henki kummittelee Unkarissa"), ranskalainen "Populaire" ("vaara Unkarissa koskee horthyismin paluuta") jne. Näin ristiriitaisia siis ovat olleet pelkästään sosialidemokraattiset arviot Unkarista. Ja näistä aineksista siis Aptheker joutui lähtemään liikkeelle. TALOUDELLINEN JA POLUT-TINEN KURJUUS Herbert Aptheker tekee perusteellista työtä. Hän ei johdantonsa jälkeen suinkaan siirry välittömästi vuoteen 1956, vaan lähtee seuraamaan Unkarin kehitystä aina ensimmäisestä maailmansodasta lähtien: Unkarin tapahtumia ei voi ymmärtää, ellei niitä katsele pidemmällä tähtäimellä historian valossa. Hän merkitsee muistiin — lukuisten todistusten valossa — toista maailmansotaa edeltäneen Unkarin kirkoUig-feodaalisen luonteen ja äärimmäisen kansalliskiihkon, jolle tuskin .löytyi vertaa Euroopassa. Maanomistussuhteet olivat täysin nurinkuriset. Noin 2.00O magnaattia piti hallussaan 50 % viljelysmaasta, jota^aitsi katolinen kirkko oli suurin.' yksityinen maanomistaja. Tämän f rinnalla oli; maassa 500.000 maatonta, talonpoikaisperhettä (noin 2 milj. ihmistä) ja lisäksi 360.000 perhettä, joiden maatilkku oli niin pieni, että ne käytännöllisesti katsoen olivat' maattomia nekin. Siten siis noin 35% koko väestöstä oli riippuvainen maasta, mutta oli silti maatonta. Kurjuus oli niin ollen sanoin kuvaamaton ja sitä oli lisäämässä se seikka, että aristokratia ei m^sanut lainkaan veiroja: Muistaa kannattaa sekin, että äänestys oli Unkarissa avoin., Teollisuuden tilanne oli jotakuinkin sama. äe oli lähinnä ulkomaisen pääoman käsissä ja teollisuustyö-väestö eli vailla mitään turvaa. Ammattiyhdistysliike oli valtion johdossa, vasemmistolaiset työväenjärjestöt kielletty, ja sosialidemokraattinen puolue tuki taantumuksellisuutta avoimemmin kum missään muualla. Joulukuun 22. pnä 1921 allekirjoittavat sosialidemokraattisen puolueen johtajat Horthyn hallituksi kanssa sopimuksen, jonka mukaan "Unkarin sosialidemokraattisen puolueen valtuutetut myöntävät suostuneensa pääministerin esittämiin toivomuksiin sekä ulko-että sisäpolitiikan kohdalla ja ahtavat puolestaan vakuutuksen sanansa pitämisestä." Tämän asiakirjan nojalla Unkarin sosialidemokraattisen puolueen johto lupautui olla tekemättä propagandaa "Unkarin etuja"'vastaan, se lupasi luopua ulkoilmakokouksista, väärien '(?) huhujen levittämistä ulkomaisten sosialististen puöluiei-den keskuuteen, poliittisista lakoista, lupasi palkkakiistoissa tohnia neuvottelupohjalla ja olla yhteistoiminnassa "kansallisten" puolueiden kanssa. Yastapalvelukseksi Horthyn hallinto lupasi olla pidättämättä ketään muita kum "terroristeja, kommunisteja ja muita vaarallisia henkilöitä". Tämä sopimus tuli enemmän tai vähemmän julkiseksi kolme vuotta myöhemmin, jolloin toinen intema-tionaale (Karl Kautsky ja Otto Bauer) nimitti tutkijakunnan ottamaan selvää sopimuksesta. Tutkimus asettui Irannattamaan ^'puo-lueen yhtenäisyyden säilyttämistä", joskin siinä silti huomautettiin voitavan ymmärtää» että; "tämä sopimus, joka on niin jyrkässä ristiriidassa kansainvälisen työväenliikkeen sisällön ja muotojen kanssa, ön aiheuttahut oppositiota' ^iiolueen piirissä". ' ' • ' • Sopimus' pysyi sitten voimassa aina toisen maailmansodan päättymiseen asti ja sen- nojalla sosialidemokraatit saivat "lojaalina oppositiona" tietjm määrän paikkoja parlamentissa. Erästä paikkaa pitr hallussaan vuodesta 1920 lähtien ja Autojeii tarkastus voi tuIMSan pakolliseksi karolmilla Ontariossa ' Tofonto. — Ontarion maantiemi-niisteri Allah-selosti viime viikolla, että täällä ryhdytään heti rakentamaan n. $100,000 arvoista raken-nu$ t|>.y4tamaaj(itie No. 401n var- Vlj^^e-kadusta länteen. :äj@^p^een 6h täi*koitus sijoittaa 25 tarkastajaa, jotka ' tarkastavat ovatko autoilijat kelvollisia saamaan ajoluvan ja sinne myös sijoitetaan tarkästusvälineet, että. voidaan ajoneuvojen kelvollisuus todeta. Näin ollen poliisi voi tarkastuttaa liikenneonnettomuuksissa olleet autot jä -yksityiset autoilijat voivat käyttää , autonsa siellä saadakseen selville iopko auto ajokelpoinen. Allairon selostanut, että tämä on ensimmäinen askel liikenneturvallisuuden alalla' ja pian voi käydä niin, että kaikki autot Ontariossa joutuvat ^ säännöllisesti tällaisten laitosten tarkastettavaksi. m ei aio veroja Laosianne, Sveitsi. — Charlie Chaplinin lakamies Jean-Felix Pas- Ghound on selostanut täällä, että tunnettu; amerikkalainen koomikko ja elokjuyfltuottaja pn hyljännyt Yh-dysyal^ in vaatimukset, joiden mukaan Chaplinin pitäisi maksaa yli $1,400,000 tuloveroma. Yhdysvaltain verotoimiston esittämä verolasku johtuu etupäässä Chaplinin Yhdysvalloissa sijaitsevien omaisuuksien myynnistä. Chap^ Unin arvellaan saaneen $2,700,000 HoIlyWoodissa sijaitsevan elokuva-valnustuskeskuksensa myymisestä. KIITTÄJl UUTTA - XANHAitiKOfltlA SU Catharioes. — Khrjoitan ^hän täältä St: Cathärinäshi f^udesla vanhainkodista, sillä iuiin siuretykÄ Grimsbystä tänne toista viikkoa sitten. . Yleensä on otaksuttu ja otaksutaan vieläkin, että nämä laitokfigtii^ o-vat ns. köyhäiskoteja, mutta ainakin tämä laitos on poikkeus. Lait<^;^oli-kin yleisön tarkastusta varten jBy<^- na enn n varsinaisia avajaisia/01^ nähnyt sanomalehdistä . arvost^ltija. ja niissä dn mainittu että tämä laitos on yksi kaikkein ajanmukaisin alid-laan koko Canadassa. Omasta puolestani olen samaa mieltä, sillä kiik> ki se, mitä minä olen ehtitiyt i i ^ - . dä, on uutta ja puhdasta. K&ikki paikat uhkuvat puhtautta kuten parhaimmat hotellit. Ruoka on myjii hyvää ja sitä saa riittävästi. JÖS Öti hyvä ruokahalu, niin ei muuta kilin pyytää lisää. Monet hoidokit, jotka ovat joutjä-neet olemaan vanhoissa laitokBlua tai yksityisten järjestämissä "hoitoloissa" (nursing homes) pitävät tätä paikkaa jopa liiankin modenäna. Omalta kohdaltani olen mieUmähl, että tälläkin elämänalalla on kehitys kulkemassa parempaan. r ; Puhun tässä omasta kokemufesefi^ tani. En ole koskaan eläinäj^iiii nähnyt niin palloa kärsiniystä, .imitM näkee yksityisten hoitoloissa nid^,Jotka eivät voi itse. itseään ' auttia. Täällä on sen sijaan hyvin yaifti^t-tu sairaalakin. En ole varma, hotlt-ta luulen, että sinne voidaan sijoittaa ainakm 50 potilasta. , ^ Paschound on osoittanut, että Kaikkiaan tähän laitokseen SOpii Cniaplin on joulukuusta v. 1952 läh-1 «ohi 250 hoidokkia ja rakennuk^n tien asunut Sveitsissä. Koska hän sanotaan tulleen maksamaan nohi n ei pitaisi pitaa itseään liian voinriakkaana" Washuigton. — Demokraattinen senaattori Hubert Humphrey sanoi senaatissa viime tiistaina pitämässään puheessa,,, että Yhdysvaltain pitäisi neuvotella erikseen jokaisesta länsivaltojen vuonna 1957 esittämän aseistariisumissuunnitelman kohdasta eikä suunnitelmasta kokonaisuudessaan. ' Samalla pitäisi harkita, saisiko Kiinan kansantasavalta olla mukana yleistä aseistariisuntasopimusta laadittaessa, hän sanpL Hiimphrey, joka toimii aseistarii-suntavaliokunnan puheenjohtajana, sanJol, ettei Yhdysvaltain pitäisi pi-tifi itseään niin voimakkaana, että se voisi pakottaa Neuvostoliiton ateistariisuntasopimukseen. Yhdysvaltain pitäisi tarjota Neuvostoliitolle kohtuuulliset perusteet kompromissiin. • Yhdysvaltain olisi käytettävä kaikki kohtuullisiksi katsottavat mahdollisuudet Jotta aseistariisun-tan^ uvottelut Neuvostoliiton kanssa jälleen saataisiin käyntiin joko korkeimman tason konitei-enssissa tai YK:n puitteissa. ! Hallituksen päätös, ettei erotusta ydinasekiikeiden lopettamisesta ja atomi- ja vetyaseiden valmistusta koskevien kysjmiysten välillä tehdä, on epärealistinen, Humphrey jatkoi. Tämä kielto estää hedelmällisten neuvöttetiijen käymisen Neuvostoliiton kanssa. ' , Humphrey ehdotti, että erillissopimus yritettäisiiilVsaada aikaan ai-nakin- seuraavissa^kohdissa: — 1) Ydinasekokeiden valvottu lo-pettamhien. 2) Tarkastusjärjestelmän luomi- Ranskan sotatoiijiien kertakaik-kista- lopettamista-Algeriassa—se-on myös varoitus koko maailmalle siitä, mitä vaaroja ön olemassa, jos ihmiskunta pidetään hampaisiin aäti aseistettuna ja kahteen viahmieli-seen leiriin jaettuna. On jo todella korkea aikar Tyhtyä. toimenpiteisiin aseistariisumissopimuksen laatimista ja toteuttamista varten. - nen, jonka avulla voidaan valvoa, että sotilaallisiin tarkoituksiin aiotun ydinaineksen valmistus lopetetaan. Humphrey vaati lisäksi alueellisia valvontatoimenpiteitä Keski-idässä. Näiden tarkoituksena olisi kilpavarustelujen estäminen. Hän ehdotti asetoimitusten kieltämistä tämän alueen osalta lukuunottamatta niitä poikkeuksia, jotka erityisesti asetettu YK:n komitea myöntäisi. Härf ehdotti lisäksi konkreettisten, mutta joustavien suunnitelmien laatimista ulkomaisten, joukkojen vetämiseksi Saksasta ja Itä-Euroopas' ta. Humphrey kehoitti sekä Neuvostoliittoa että länsivaltoja esittämään realistisempia ehdotuksia Saksan yhdistämiseksi. Aasian kysymyksistä hän sanoi, että varusteluja olisi supistettava sekä Etelä- että Pohjois-Koreassa. Lopuksi hän korosti sitä, että Yhdysvaltain tulisi supistaa Latinalaisen Amerikan maille myönnettävää sotilaallista tukea^ja sien sijaan l i sätä näille maille annettavaa taloudellista apua. Neuvostoliiton uusin ääntä nopeampi taistelulentokone on ''Fishbed B". Tämä lentokone oli ensimmäisen kerran esitettävänä Tushinan lenrtonayttelyssä vuonna 1956. Lentokoneen siipiala on verrattain pieni. silloin muutti pois Yhdysvalloista, hän ei katso olevansa velvollinen maksamaan veroja niiden tulojen kohdalta, joita hänellä on Yhdysvalloista. Chaplin on Britannian kansalainen ja hänet estettiin tulemasta takai-sm kun hän kävi vierailulla Britanniassa v. 1952, vaikka hän oli melkein koko elämänsä asunut Yhdysvalloissa. kautta sotavuosienkin Anna Kethly. Unkarin sosialidemokräattineh puolue tuki täten avoimesti i synkin-täkin.; Hitler politiikkaa loppuun :a..-,,...- Kun Hitlerin ja Horthyn tappio alkoi käydä selväksi—näin kertoo pieiiviljelijäpuolueen perustaja Ferenc Nagy USArssa kirjoittamassaan kirjassa — niin "sosialidemokraattisen puolueen johtajat, (mm. Anna Kethly) kokoontuivat kans-sanune (piehviljelijäpuolueen edustajia) keskustelemaan siitä tavasta, jolla« puolueet voisivat toimia kommunistien kiertämätöntä tuloa vastaan poliittiselle areenalle". Nagy jatkaa: "Sosialidemokraattiset johtajat, Jotka pyrkivät todella demokraattiseen valtioon, lupasivat taistella kaikkea kommunismin uhkaa vastaan ja ilmoittivat heidän toimintakenttänään olevan yleisen äänioikeuden, yksityisomaisuuden ja itsehallinnon ja uskoivat, että psn-käayksemme voidaan yhdenmukaistaa tällä pohjalla." Näissä^ käsissä siis oli Unkarin työväer^okka- sen jälkeen, kun Bela Kunin johdolla tehty vallan-kuniou^ itys , oli verisesti lyöty maahan Horthyn romanialaisjoukko jen toimesta. 1.5 miljoonaa dollaria. Täällä on viihdytystä' ahtamassa myös useampia näköradioita Jä radioita. Tarkoitus oh sijoittaa xa'^!) joka huoneeseen. • Muutoin näyttää, että oleh flti(oa suomalainen näissä paikoissa/ sfllä täälläkään ei ole muita simmi4aisiB kuin minä. Vaan nyt kun piilisiil jtä-kaisin St Catharinesiinj on toivoa siitä, että jotkut entiset ystävät käyvät toisinaan terVehdyskäynnill8.V, ' Olen ollut täällä vasta viikon ja niinmuodoin en ole;vielä oikein perehtynyt paikkakunnan asioihin, mutta omalta kohdaltani k^oitsti toistamiseen Vapauteen hävafimols-tani. ' ' ••' •. V;^' : Omalta .kohdaltant hUoni^äut vielä, että jos k-^neUä on vierailla tääUä, niin samalla^ häli Sfi* si tilaisuuden tutustua tähän uhteeb laitokseen, missä oh käsittääksinii paljon nähtävää. Parhainta incnas-tystä Vapauden toimitukselle ja koko lukijakunnalle. Tervehtien — Jalmar Lindfors. SITÄI J A LIIAN REALISTINEN — Voitteko maalata todella realistisen kuvan vaimostani? , ^ Varmaankin, voin maalata niin realistisen, että hätkähdätte joka kerta kun huomaatte sen. VAATIMATON "Onko teillä mitään sanomista ennenkuin langetan tuomionne?" kysyi tuomari syytetyltä. " E i mitään, herra tuomari, paitsi sen, että tyydyn varsin vähään." , Me olemme siis kapitalisteja Yli 22,000 (Ätarion hallituiksen palveluksessa Toronto Ontarion maakuntasihteeri Dunbar selosti lainlaatija kunnassa viime viikolla, että viime vuoden lopussa maakunnan pälve^ luksessa oli kaikkiaan 22,950 toi menhaltijaa ja työläistä eli 1,850 enemmän kuin edellisenä vuonna. Samalla hän selosti, että keskimääräinen palkka oli $3,600 vuodessa verrattuna $2,312 vuotena 1949. Valtion työläisten joukossa on 3,145 avioliitossa olevaa^ naista ja heidän määränsä on huomattavasti lisääntynyt sitten vuoden 1951, joi loin heitä oli vain l , l 5 l. Dunbar selosti, että työstä eroamisia tapahtuu tavallista runsaam min hallituksen työläisten keskuudessa verrattuna teollisuuslaitosten työläisiin. Miltei yhtä säännöllisesti kuin yö seuraa päivää, nousee julkisen elämän kirkkaaseen parrasvaloon tietäjiä suuria, jotka nostattavat mieltämme .selittämällä, että loppujen lopuksi me olemme kaikin kapitalisteja. Mutta juuri kun olemme pääsemässä siihen hurskaaseen uskonti-laan, ettei sen kummempia "kapitalisteja" olekaan kuin rse "ite"rJoil-la on ehkä vuotamaton katto pään päällä ja sen lisäksi eräitä maksamattomia laskuja autosta-ja muista tarvikkeista, tulee joku yhteiskunnan pylväs, joka murskaa kaikki nämä pilvilinnamme. Näin kävi jälleen allekirjoittaneellekin tässä päivänä muutama- ,.na,___. ^ —• Torontolainen Globe and Mail lehti julkaisi finanssiosastollaan tammikuun 28 pnä Fraser Robert-sonin kirjoituksen,. missä todisteltiin oikein^, tilastollisesti, -että me olemme kuin olemmekin kapitalis- -teja:v _j Viitattuaan canadalaisten henkivakuutuksien yhteissummaan ja ke-hitettyään sitten "keskinkertaisen canadalaisen perheen" (panemalla tietenkin ehkä noin $3,000 vuodessa ansaitsevan sekatyöläisen ja miljo-neerin vakuutukset yhteen ja jakamalla ne kahdella, saaden siitä sitten sen "keskinkertaisen perheen" vakuutusmäärän!) mainittu kirjeenvaihtaja sanoo "tämän tarkoittavan, että jokaisella canadalaisella perheellä on tukenaan noin $7,000 mahdollinen (potential) säästö. Tämä tekee tästä maasta hyvin paljon kapitalistisen kansakunnsm." Ja mamittu kirjoittaja lopettaa Jorinansa: ^ "Sosialistit ja kommunistit yrit-_ tävät saada meidät'nskomaan,'että kapitalismia kuvataan -parhaiten köyhien kustannuksella ylellisesti elävällä rikkaalla miehellä. Canada-laiset tietävät, että tämä on hölynpölyä, sillä tämän päivän kapitalisti nähdään joka kerta kun cana-dalamen katsoo kuvastimeen." Eikö olekin söpö^? Canadassa on tällä kertaa vähintäin 600,000— IQQ,QOQ-työtönt«. Kun lisäk.si huo^ talisti, vaikka hänellä olisikin $7.000 yakuutussäästÖ. Kapitalisteja ovat suurrikkaat tuotantolaitosten omistajat, jotka teettävät erilaisia tavaroita työläisiä palkkaamalla ja heidän työnsä tuloksista rikastuen. Tällaisia todellisia kapitalisteja on Canadassa kovin vähäni Ottakaanune esimerkiksi vaikka meidän liittoparlamenttimme ja liittohallituksemme. Vaikka valtaosa Canadan kansasta muodostuu työläisistä. Ja farmareista, alahuoneen 265:3tä jäsenestä Ottavassa on vain sormin laskettava määrä työläisiä ja farinareita. Toisin päin sanoen, jraikka esim. meidän ammattiyhdis mioidaan heidän perheensä muut jäsenet olettaen, että kussakin perheessä on vain 3 ihmistä, niin työttömyydestä kärsivien lukumäärä nousee yU kahden miljoonan. Mutta joka kerta kun nämä nälän ja puut- -teenukanssaJcamppailevat canadalai^ set katsovat kuvastimeen, he näkevätkin kapitalistin ivaaman! Sivumennen sanoen, sosialistit ja kommunistit eivät ole koskaan väittäneet, että esimerkiksi-$7,000 arvoisen mökkipahan omistaja olisi "kapitalisti", joka "elää ylellisesti köyhien kustannuksella". Sosialistien ja kommunistien maailmankatsomuksen perusteella ei kukaan ole kapi-eneniiGään jäseniä kuin. missään muussa canadaläisessa järjestössä tai puolueessa, niin liittohallituksessa ei ole yhtään ainoata miestä, jolla olisi ammattiyhdistyksen jäsenkortti taskussa — eikä tällaisia "muukalaisia" löydy muuten kuin tikulla hakemalla alahuoneenkaan jäsenten ke.skuudesta. Liittohalli-tiik- «u»n ja alahiinnaen jä.seniä mittapuuna pitäen — edellyttäen tietysti että he edustavat todella demokraattisesti tätä maata — Canada on ilineisesti vallan lakimiehistä, liikemieh^tä, lääkäreistä ja tavallisista keskiluokkalaisista muodos- -tuva-maa^Mutta-onko-tämä-totta vaiko harhaa? ^ Selvää.myös on, että muutamaa ccf:läistä lukuunottamatta nämä parlamenttimme ja hallituksemme jäsenet pitävät itseään hyvinkin tärkeinä "kapitalisteina". Mutta niin kaukana kuin he taloudellisesti ja sosiaalisesti ovatkin tavallisesta kansasta, todelliset ka-vain "juoksupoikina". Näin aihakih sanoi entinen liittohallituksen työministeri R. Winters, joka hyppäsi hyvin vaivattomasti liberaalien hallituksesta The Rinto Tinto Mining Co. of Canada Limitedin presidlen-tiksi. Moittien sitä, ettei suurpääoma lähetä välittömästi omia miehiään suuremmassa määrässä Ottawaaii, mr. Winters sanoi jokin aika-sitten, erään Canadian Clubm kokouk$es; sa, että Canadassa "on tulossa harvinaisuudeksi, että johtavat (out-- standing) liikemiehet liittyvät hallitukseen. iSiitä huolimatta .liikemaailma ja koko maa hyötyisi,.Jos vallitsevaa^h tilanteeseen saataisiin tysliikkeessänime on monta kertaa muutos" selitti mr. Winter8 tarkoittaen "muutoksella" sitä, että-tpdel-liset kapitfilistit ottaisivat dttaji^s-sa niiden paikan jotka 'iTOleyiit" itseään kapitalisteiksi sen vuölBi, kun he ovat hieman paremmassa asemassa kuin meJavallis6t canada-laiset, joita heidäh pitäisi edustaman. Kuten nähdään, suuren Rio Tinto Mining yhtiön presidentti ei hyväksy "kapitalisteiksi" edte niitä lakhdiehlä, lilkemieUi ja keskiluokkalaisia, jotka nyt ovtt miehittäneet sekä parlamenttimme että liittohallituksemme hit^i-met Mutta mr. Wintersin ja hänen kai»»-- taistonsa hyviksi kenttätyöläisenä propagoivat miehet yrittävät kuitenkin saada tavalliset canadalaiset sellaisen itsesuggestion hurmaan, että kaikki canadalaiset i^äkevät "kapitalistin joka kerta kuvastimeen katsoessaan." No, mikäpä siinä, ollaan nyt ^t-. pitalistit pitävät heitäkin ilmeisesti' ten kapitalisteja. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 13, 1958 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1958-02-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus580213 |
Description
Title | 1958-02-13-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, helmik. 13 Pv—Thursday, Feb. 13, 1958 V A P A U S Oigio of Ptoniah CaiMdtona. B»- ««ttUihed trof . 6, 1917. AQthoiiMd .Aaecond claaB ButO bf the Ptmt SgfBet Dqnrtitient, Ottawa. Pub-väutA thrice- weeUy: TaesdAys, itVtoiadayft and Saturdays by Vapaus mbUBhliit Company Ltd., at 100-102 JBm 8t W., Sudbniy. Ont, Canada. Telephonfls: Boa Otfke OA 4-4384; Bditorlal Office 0 6 . 4 « 4 ^ itäneet B. SUbtL Editor W. näoiid; MaOiog addFMB: Bot 69, Su^iiiJ^.^tädo. Advertlslng rates upon andloatlo^ \ TILAn0BINNAt:/ Canadaasa: 1 vk. 7.00 9 kk. S.75 8 kk. 2.2& YhdysvaUolosa: 1 vk. 8.00 d kk. 4;S0 Suomeaoa: 1 vk. &50^ ^ 4.76 'seik&aa. ry TiinisuJaiskylän ponumtiu ^ ..-li koko maailma tyrmistyi saatuaan tietää, että faiiskälaiset iMia- > < 'inavounat pommittivat viime latiantaina . txuusi4läista' Säklet-Sdi- Ypttssef nimistä kylää, missä kuoU alustavien tietojeii intikaaQ.;78 Ui> ^;''|^tä ja haavoittui 84. ; r ^ i T ! : ; h ; . . . j , - . - . Tämän provosoimattoman ihnahyökkäyksen jiiteuum! kirraÄnee kmttenkin parhaiten se^ että pomsnituksen johdosta kuoll^d^ DunisCen "^^JQukossa on 12 lasta ja 9 naista! Toisaalta ei voida olla panematta merkille kahta hyvin täiiieätä Ranska ei ole yrittänytkään esittää mitään aiiteeksipyyntoä (ainin jiilman hyökkäyksen johdosta. Päinvastoin Algerian vapaus-liiketta vastaan sotatoimia käyvät ranskalaiset sotilia^nälliköt ovat jälkeasU kuuluttaneet, että Tunisiaa, Algerian naapvriiäaata) pommitettiin muka sen johdosta, että k. o. kylästä on annettu i^iua Algerian •inlpauseaistelijoille ampumalla ilmatorjuntatykeillä ranskalait soti- «-"Ji^fentokonelta. Jos näin on t<^>ahtunut silloiii bn tässä yhteydet knitenkin kysyttävä, että mitä asiaa on lahskalaisilla sotilastento-kone^ la lennell4 Tunisian yllä siten,> että Sakiet-SidirYoijissölissa ole- ^/Vsat tnnisialaisel ilmatorjuntatykit voivat niitä ampua? ^Tosiasia Mnittäin ori; että tunisiUlaisia lentokoneita ei ole ammuttu Pariisin ilmatorjuntatykeillä sLtä yksinkertaisesta sy3^tä,^ttk Tunisian'soiti-h^ tcllconeet eivät ole ienneH^ Panisto eika: maunkaan kaupungin tai kylän yllä! Oietltaeh äis^^^et^^^^ sotilasjohtajat eivät valhettele sanoessaaii, että I^äii Ifent^kehei.^im on ammuttu ibnätorjuntatykeillä k.6. kylasfäj h^ a3iäii|i^ tunnustavat loukanneensa Tunisian itsemääräärriismk^tä j^^^ sotiläskaitokoneillaan luvatta Tunisian aheella. luuH rsm^blaisten seliQrstra onttoudesta k^keti johtu, että Rjrnskanbaflitiik^iella ei ollut asiasta vielä mitään virallista sanottavaa tistiai-domuuii mennessä, vaildca tämä pommitus tapahtui jo lauantaina ja vaikka maansa ^un-mastäkiinnipitävät ranskalaiset esittivät tämän hyökkäyksra johdosta jyrkkasariaisia protesteja. . Ttmisian alueen pommituksen johdosta on sekä Washingtonista että Lontoosta (myös iPearsonilta Ottawasta) lähetetty, moittieita Raiiskan hallitukselle. Washingtonin ja Lontoon lähettämien niöite-lausuntojen "ytimenä" on kuitenkin pelko siitä, että 'llbissvallat" voi- SYNTYMÄPÄIVIÄ -*• Axel Back, North Cobalt, Ont. täyttSS tänään, helmikuun 13 pnä 60 vuotta. I John Sabninen, Sudbury, Ont., täyttää perjantaina, helmikuun 14 päivänä 60 vuotta. Wm. Mannonen, Whitefish, Ont., täyttää maanantaina, helmikuun 17 päivänä 74 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja .tutta-vain onnentoivotuksiin. Unkaria tarkistellessa: Nurinkuriset maanomistussuh^ ja nurinkurista sosialicleinokratiaa Mitä muut sanovat vat menettää tämä^, tapaTj^seij jjohdost^ ja,^ Tosiasia nmuttffin onj että'Ranskaii'vyÖstk: nyt Tunisia antoi R u k a l l e oikeuden muodostaa alueelleen sotatuki-asonan, jonka hävittämistä njrt-vaaditaan tämän provosoimattoman hyökkäyksen johdosta:'IjHJisaalta tämän Tunisian k^laii^^mittami-noi mi>n9^ttanutiuudbi vastalau^eyyörynsl^e^r^ja M |-Idän k||j kissM^^ä^r^;^Hf4^ Uäihin t i ^ i h i n , - { ^ ^ " näbitc^ästmhoissa on syytäkin kihinittää huomiota siih^ että R a n ^ on nyt "karskilla" esiintymisellään edelleen heikentänyt imperialismin tilannetta siirtomaissa yleensä ja erikoisesti jiiuri Kesid- • . . • • • » ' Asian vakavin piioli Ranskan liittolaisten jä suä myös' Canadan ' kohdalta on kuitenkin se, että ns. länsimaat ovat tavallaan osasyyl-lisiä tähän pommitukseen. Kiertämätön tosiasia nimittäin on, että länsivallat ovat toimettomuudellaan ja "ymmärryksellään" auttaneet tämää pommitustapauksen kehittymistä. $Coko maailma tietää, että Ranska on k ^ y t säälimätöntä ja kokonaan tuomittavaa sotaa Algerian kansallista vapausliikettä vastaan. Kymmeniätuhansia algerialaisia on murhattu ja haavoitettu vain sen vuoksi että Ranska voisi ylläpitää siirtomaakomentoaan Algeriassa. IMutta joka kerta kun Algerian vapaustaistelijat ovat asiasta vedonneet YK:n, tämän sodan lopettami^ysymys on jäänyt ratkaisematta nimenomaan, siksi kun toiset länsivallat ovat ahtaneet taktillisen aunauksensa jRanskan sodalle Algeriaa vastaan. Tässä mielessä ovat länsivallat osaltaan vastuussa sekä Algerian verenvuodatuksen jatkumisesta että nyt tunisialaiskylää vastaan tehdystä ihnahyökkäyksestä. Kuinka syvällinen tämä toisten länsivaltain osuus tässä.julmassa hyökkäyksessä on, se näkyy ehkä kaikkem kouraantuhtav^^xm^ että Sakiet-Sidi-Youssef kylän ponHnitukseen osallistui (t^p-Ap uutis-tiedon mi^aan) 25 ranskalaista pommittajaa, joista suurin osa oli Yh-valloista saatuja lentokoneita! Kaikki merkit viittaavat siihen, että tämä tunisialusMän pommittaminen tuke aiheuttamaan hallituskriisin Banskftno. Tunisili on jo katikaissut diplomaattiset suhteensa Ranskaan. S«ilisäski Tunika vaatii, että Ranskan täytyy viedä pois noin 25,000 Mesiä, käsittävät sotavoimansa Tunisian alueelta. Todennäköiseltä myös tun-tim, että Tunisia esittää valituksensa tästä pommituksesta YK:n käsiteltäväksi. . - . K»kJssa Mfssä kysymyksissä on'oikeus Tunisian ptidlelh. Ja mikäli eri maiden hallitukset ovat todella huolissaan tästä tapauksesta, kuten on nyt sielitetty, se vaatii ehdottomasti .Ranskian smrittaman pOmmituksM julkista tuomitsemista ja samalla, kertaa hyvuft päättäviä ja ratkaisevaa laatua olevia toimenpiteitä A^inian ä^daa lof^ tamiseksi oikeudenmukaisella tavalla. ' ' ~ s • Tunisialaiskylän pbmmitus on samalla Hytännöitincnainakko-varoitus siitä mitä vaaroja nykyinen varusteluvhnma aiheuttaa. Yrittämättä millään tavoin puolustaa tai ymmärtää Ranskan hallituksen osuutta tähän hirveään tekoon, me voimme pitää kuitenkin melko varmana, että Ranskan mikään hallitus ei ilmeisestikään ole niin tyhmä ja lyhytnäköinen, että se antaisi määräyksenjKimL_ Algeriassa oleville ilmavoimilleen pommittaa "ystäA^llisen" maan, Tunisian alueita. Mutta kun Algeriassa on käyty tätä läpeensä epäoikeutettua sotaa, niin sikälämen ranskalaispäällystö otti ilmeisesti ohjat omiin kä-äin^ ja pani siten omankm hallituksensa hirveän tapahtunicen tosiasian eteen^-^r^jnistäJRanskaaJialUtus-ja parlamentti ei voi e^ tuuta kieltää. Pakostakin on kysyttävä: Mitä tapahtuisi jos csimeriuksi joku JNATO-Uiton sotainen kenraali saisi sellaisen päähänpiston, että hän qttaa (Ajat omiin käsiinsä ja pommittaa jonkun verukkeen perusteella jotakin kylää tai kaupunkia? Me vain kysymme, sillä tällainen d ole yhtään sen mahdottomampi kuin oli Tunisiaa vastaan nyt tehty hirveä pommitus. - Jokatapauksessa, samalla kun Tunisian pommitustapaus. vaatii Maailina on tyrmistynyt korkeasti sivistyneen maan raakalaisteosta. Ranskalaiset pommittajat tappoivat tahallisesti ystävällisen maan naisia ja lapsia viime lauantaina: Se, että Tunisian rajakauppalassa Sa-kiet- Sidi-Youssefissa autetaan Algerian kapinallisia, ei ole tässä puolustus. Siihen ei ole mitään inhimillisyyden eikä järjen syytä. Huolimatta lainkaan siitä mitä Ranskan kansa tekee, sen liittolaisten täytyy sanoutua irti tästä teosta, /l^hän mennes^ ne (-Ranskan liittolaiset) ovat pidättyneet siitä, ovat tosiasiassa suojelleet Ranskaa maailman yleistä mielipidettä vastaan. Ranskan ylpeyttä ja herkkyyttä bn puolusteltu jo riittävästi. —' Toronto Daily Star. ia ja vastauksia Kysymys: Saako työttömyysavustusta sellainen henkilö, jolla ei ole tarpeellista määrää merkkejä vakuutuskirjassaan? Jos saa, niin mistä ja millä tavalla? — Tietämätön. Vafitaus: Olettaen, ettei kysyjällä ole yhtään ainoata työviikon merkkiä kirjassaan, hänellä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin kääntyä kunnan huoltoviraston puoleen. kuniMllkhallinnot ja maakuntahal- ^i^Hslif^R^vat yhteisvoimin työttö-inyysavustusta (ei siis "vakuutusmaksua") tällaisille hädänalaisiilo henkilöille. on vasta Hj^Suomesta s^pntyä siir- '^^iioleen, sillä ifiki^dikeitiÖDipi saada apua hädänäaisieen asemaansa. Olettaen, että kysyjällä on vakuu-tuskhrjassaan jokin määrä merkkejä'niuttii eiik^ifsn^aan niin paljoa (i5)r että CTisi edes n.s. hätätila-työttömyysy^ touulusta, hänellä on kiUoiiuiii^ihaudifHisuns Saada työttömyysvakuutusta siinä tapauksessa, että hänen "aikaisempi vakuutus-kautensa päättyi viime huhtikuun 15 päivän jälkeen", kuten työttö-myysvakuutuslaki säätää. Oheinen Unkaria koskeva ja nimenomaan loka—inarraskuun 1956 tapahtumiin huipentava selostus rakentua Herbert Apthe-kerin englannmkieliselle teokselle "Totuus Unkarista" (Herbert, Aptheker: The Truth about Hon-gary, Mainstream Pablishers, New York, 1957). Sanottakoon heti, että mahdollisia ennakkoluuloja tuntevan lukijan ei pidä ka-~ vahtaa kirjan kovin kategoorista nimeä, eikä sitäkään, että Herbert Aptheker on amerikkalainen kommunisti. Tämä ei luonnollisestikaan merkitse, että Apthekerin kanssa ei voi olla eri mieltä, vaan sitä, että jokaisen totuutta etsivän ansaitsee yhtä kaikki ottaa myös . Apthekerin teksti varteen. Sillä Aptheker on todella tehokkaasti linnoittanut sanomansa ja mielipiteensä. Tunnollisen historioitsijan täsmällisyydellä hän vyöryttää esiin kokonaisen vuoren todisteita, sitaatteja ja lausuntoja ja ottaa ne nimenomaan sieltä, missä niiden paino tuntuu: amerikkalaisten senaattoreiden ja ministereiden suosta, porvarillisten sanomalehtien palstoilta, muistelmista ja tutkielmista. Tuskin lainkaan hän käyttää esim. "Pravdaa", "Nep Szabadsagla" Stallhia tai Rakosia, joiden sanoille porvarillisessa maailmassa ei katsota voitavan antaa katetta. Mutta enemihittä puheitta: siirtykäämme jo Apthekerin ja hänen teoksensa seuraan. LÄNTINEN RISTIRIITA Herbert Aptheker aloittaa teoksensa tekijän esipuheella, jossa hän lyhyesti toteaa olevansa yksin vastuussa sanoistaan, joten sen mahdolliset puutteet menevät yksinomaan hänen omalle tililleen. Ja sitten päästään asiaan. Aptheker ottaa lähtökohdakseen Kierkegaardin huomautuksen, että "elämää voidaan ymmärtää vain taaksepäin, mutta sitä pitää elää. eteenpäin". Tällä hän viittaa siihen, että lyhyellä perspektiivillä on vaikea mennä suomaan mitääri lopullista — vaikka Yhdysvaltain sisällissodasta on kulunut jö 90 vuotta, niin yhä vielä kiistelevät tiedemiehet esim. sen alkusyistä. Sitä suuremmalla syyllä esiintyy erimielisyyksiä Unkarin tapahtumista. Niinpä vasemmistolaisesti suuntautuneet amerikkalaiset lehdet "New Republic", American So-cialist" ja "Montlfly Review" näkivät Unkarissa pelkästään raa'an terrorin voiton, jossa "venäläiset tankit murskasivat myytin kommunismin paremmuudesta". Kuitenkin esim. Länsi-Saksan sosialidemokraattien pää-äänenkannattaja "Vor-wärts" kirjoitti 11. 11. 56, että Im- ' re Nagyn politiikka pyrki jatkuvasti hyvittämään "kapinaliikettä". Mutta — lehti jatkoi — "tämä oli tuomittu epäonnistumaan, koska kapinallisia kiihoitettiin äärimmäi-syyksim pinnalle tulleiden taantumuksellisten ja fasististen ainesten vaikutuksesta". ' Kaksi viikkoa myöhemmin Länsi- Saksan sosialidemokraattisen puolueen keskuskomitean jä^en Herbert Wehner totesi puhuessaan Hampurissa, että valkoista terroria oli tosiaan esiintynyt Unkarissa ja se näkyi "jonkinlaisena hävityksen vimmana jokaista vastaan, jonka uskottiin olevan kommunistisen puolueen jäsen tai toimihenkilö", eikä yksin heitä, sillä "myös heidän vaimojaan ja lapsiaan vainottiin ja surmattiin kuvaamattoman julmalla ta-vaUa." Samaa kertoi Belgian sosialistisen puolueen pää-äänenkannattaja "Le Peuple" (muutamat henkilöt pyrkivät heittämään Unkarin "takaisin menneisyyden pimeyteen"), Italian "Avanti" ("taantumuksen henki kummittelee Unkarissa"), ranskalainen "Populaire" ("vaara Unkarissa koskee horthyismin paluuta") jne. Näin ristiriitaisia siis ovat olleet pelkästään sosialidemokraattiset arviot Unkarista. Ja näistä aineksista siis Aptheker joutui lähtemään liikkeelle. TALOUDELLINEN JA POLUT-TINEN KURJUUS Herbert Aptheker tekee perusteellista työtä. Hän ei johdantonsa jälkeen suinkaan siirry välittömästi vuoteen 1956, vaan lähtee seuraamaan Unkarin kehitystä aina ensimmäisestä maailmansodasta lähtien: Unkarin tapahtumia ei voi ymmärtää, ellei niitä katsele pidemmällä tähtäimellä historian valossa. Hän merkitsee muistiin — lukuisten todistusten valossa — toista maailmansotaa edeltäneen Unkarin kirkoUig-feodaalisen luonteen ja äärimmäisen kansalliskiihkon, jolle tuskin .löytyi vertaa Euroopassa. Maanomistussuhteet olivat täysin nurinkuriset. Noin 2.00O magnaattia piti hallussaan 50 % viljelysmaasta, jota^aitsi katolinen kirkko oli suurin.' yksityinen maanomistaja. Tämän f rinnalla oli; maassa 500.000 maatonta, talonpoikaisperhettä (noin 2 milj. ihmistä) ja lisäksi 360.000 perhettä, joiden maatilkku oli niin pieni, että ne käytännöllisesti katsoen olivat' maattomia nekin. Siten siis noin 35% koko väestöstä oli riippuvainen maasta, mutta oli silti maatonta. Kurjuus oli niin ollen sanoin kuvaamaton ja sitä oli lisäämässä se seikka, että aristokratia ei m^sanut lainkaan veiroja: Muistaa kannattaa sekin, että äänestys oli Unkarissa avoin., Teollisuuden tilanne oli jotakuinkin sama. äe oli lähinnä ulkomaisen pääoman käsissä ja teollisuustyö-väestö eli vailla mitään turvaa. Ammattiyhdistysliike oli valtion johdossa, vasemmistolaiset työväenjärjestöt kielletty, ja sosialidemokraattinen puolue tuki taantumuksellisuutta avoimemmin kum missään muualla. Joulukuun 22. pnä 1921 allekirjoittavat sosialidemokraattisen puolueen johtajat Horthyn hallituksi kanssa sopimuksen, jonka mukaan "Unkarin sosialidemokraattisen puolueen valtuutetut myöntävät suostuneensa pääministerin esittämiin toivomuksiin sekä ulko-että sisäpolitiikan kohdalla ja ahtavat puolestaan vakuutuksen sanansa pitämisestä." Tämän asiakirjan nojalla Unkarin sosialidemokraattisen puolueen johto lupautui olla tekemättä propagandaa "Unkarin etuja"'vastaan, se lupasi luopua ulkoilmakokouksista, väärien '(?) huhujen levittämistä ulkomaisten sosialististen puöluiei-den keskuuteen, poliittisista lakoista, lupasi palkkakiistoissa tohnia neuvottelupohjalla ja olla yhteistoiminnassa "kansallisten" puolueiden kanssa. Yastapalvelukseksi Horthyn hallinto lupasi olla pidättämättä ketään muita kum "terroristeja, kommunisteja ja muita vaarallisia henkilöitä". Tämä sopimus tuli enemmän tai vähemmän julkiseksi kolme vuotta myöhemmin, jolloin toinen intema-tionaale (Karl Kautsky ja Otto Bauer) nimitti tutkijakunnan ottamaan selvää sopimuksesta. Tutkimus asettui Irannattamaan ^'puo-lueen yhtenäisyyden säilyttämistä", joskin siinä silti huomautettiin voitavan ymmärtää» että; "tämä sopimus, joka on niin jyrkässä ristiriidassa kansainvälisen työväenliikkeen sisällön ja muotojen kanssa, ön aiheuttahut oppositiota' ^iiolueen piirissä". ' ' • ' • Sopimus' pysyi sitten voimassa aina toisen maailmansodan päättymiseen asti ja sen- nojalla sosialidemokraatit saivat "lojaalina oppositiona" tietjm määrän paikkoja parlamentissa. Erästä paikkaa pitr hallussaan vuodesta 1920 lähtien ja Autojeii tarkastus voi tuIMSan pakolliseksi karolmilla Ontariossa ' Tofonto. — Ontarion maantiemi-niisteri Allah-selosti viime viikolla, että täällä ryhdytään heti rakentamaan n. $100,000 arvoista raken-nu$ t|>.y4tamaaj(itie No. 401n var- Vlj^^e-kadusta länteen. :äj@^p^een 6h täi*koitus sijoittaa 25 tarkastajaa, jotka ' tarkastavat ovatko autoilijat kelvollisia saamaan ajoluvan ja sinne myös sijoitetaan tarkästusvälineet, että. voidaan ajoneuvojen kelvollisuus todeta. Näin ollen poliisi voi tarkastuttaa liikenneonnettomuuksissa olleet autot jä -yksityiset autoilijat voivat käyttää , autonsa siellä saadakseen selville iopko auto ajokelpoinen. Allairon selostanut, että tämä on ensimmäinen askel liikenneturvallisuuden alalla' ja pian voi käydä niin, että kaikki autot Ontariossa joutuvat ^ säännöllisesti tällaisten laitosten tarkastettavaksi. m ei aio veroja Laosianne, Sveitsi. — Charlie Chaplinin lakamies Jean-Felix Pas- Ghound on selostanut täällä, että tunnettu; amerikkalainen koomikko ja elokjuyfltuottaja pn hyljännyt Yh-dysyal^ in vaatimukset, joiden mukaan Chaplinin pitäisi maksaa yli $1,400,000 tuloveroma. Yhdysvaltain verotoimiston esittämä verolasku johtuu etupäässä Chaplinin Yhdysvalloissa sijaitsevien omaisuuksien myynnistä. Chap^ Unin arvellaan saaneen $2,700,000 HoIlyWoodissa sijaitsevan elokuva-valnustuskeskuksensa myymisestä. KIITTÄJl UUTTA - XANHAitiKOfltlA SU Catharioes. — Khrjoitan ^hän täältä St: Cathärinäshi f^udesla vanhainkodista, sillä iuiin siuretykÄ Grimsbystä tänne toista viikkoa sitten. . Yleensä on otaksuttu ja otaksutaan vieläkin, että nämä laitokfigtii^ o-vat ns. köyhäiskoteja, mutta ainakin tämä laitos on poikkeus. Lait<^;^oli-kin yleisön tarkastusta varten jBy<^- na enn n varsinaisia avajaisia/01^ nähnyt sanomalehdistä . arvost^ltija. ja niissä dn mainittu että tämä laitos on yksi kaikkein ajanmukaisin alid-laan koko Canadassa. Omasta puolestani olen samaa mieltä, sillä kiik> ki se, mitä minä olen ehtitiyt i i ^ - . dä, on uutta ja puhdasta. K&ikki paikat uhkuvat puhtautta kuten parhaimmat hotellit. Ruoka on myjii hyvää ja sitä saa riittävästi. JÖS Öti hyvä ruokahalu, niin ei muuta kilin pyytää lisää. Monet hoidokit, jotka ovat joutjä-neet olemaan vanhoissa laitokBlua tai yksityisten järjestämissä "hoitoloissa" (nursing homes) pitävät tätä paikkaa jopa liiankin modenäna. Omalta kohdaltani olen mieUmähl, että tälläkin elämänalalla on kehitys kulkemassa parempaan. r ; Puhun tässä omasta kokemufesefi^ tani. En ole koskaan eläinäj^iiii nähnyt niin palloa kärsiniystä, .imitM näkee yksityisten hoitoloissa nid^,Jotka eivät voi itse. itseään ' auttia. Täällä on sen sijaan hyvin yaifti^t-tu sairaalakin. En ole varma, hotlt-ta luulen, että sinne voidaan sijoittaa ainakm 50 potilasta. , ^ Paschound on osoittanut, että Kaikkiaan tähän laitokseen SOpii Cniaplin on joulukuusta v. 1952 läh-1 «ohi 250 hoidokkia ja rakennuk^n tien asunut Sveitsissä. Koska hän sanotaan tulleen maksamaan nohi n ei pitaisi pitaa itseään liian voinriakkaana" Washuigton. — Demokraattinen senaattori Hubert Humphrey sanoi senaatissa viime tiistaina pitämässään puheessa,,, että Yhdysvaltain pitäisi neuvotella erikseen jokaisesta länsivaltojen vuonna 1957 esittämän aseistariisumissuunnitelman kohdasta eikä suunnitelmasta kokonaisuudessaan. ' Samalla pitäisi harkita, saisiko Kiinan kansantasavalta olla mukana yleistä aseistariisuntasopimusta laadittaessa, hän sanpL Hiimphrey, joka toimii aseistarii-suntavaliokunnan puheenjohtajana, sanJol, ettei Yhdysvaltain pitäisi pi-tifi itseään niin voimakkaana, että se voisi pakottaa Neuvostoliiton ateistariisuntasopimukseen. Yhdysvaltain pitäisi tarjota Neuvostoliitolle kohtuuulliset perusteet kompromissiin. • Yhdysvaltain olisi käytettävä kaikki kohtuullisiksi katsottavat mahdollisuudet Jotta aseistariisun-tan^ uvottelut Neuvostoliiton kanssa jälleen saataisiin käyntiin joko korkeimman tason konitei-enssissa tai YK:n puitteissa. ! Hallituksen päätös, ettei erotusta ydinasekiikeiden lopettamisesta ja atomi- ja vetyaseiden valmistusta koskevien kysjmiysten välillä tehdä, on epärealistinen, Humphrey jatkoi. Tämä kielto estää hedelmällisten neuvöttetiijen käymisen Neuvostoliiton kanssa. ' , Humphrey ehdotti, että erillissopimus yritettäisiiilVsaada aikaan ai-nakin- seuraavissa^kohdissa: — 1) Ydinasekokeiden valvottu lo-pettamhien. 2) Tarkastusjärjestelmän luomi- Ranskan sotatoiijiien kertakaik-kista- lopettamista-Algeriassa—se-on myös varoitus koko maailmalle siitä, mitä vaaroja ön olemassa, jos ihmiskunta pidetään hampaisiin aäti aseistettuna ja kahteen viahmieli-seen leiriin jaettuna. On jo todella korkea aikar Tyhtyä. toimenpiteisiin aseistariisumissopimuksen laatimista ja toteuttamista varten. - nen, jonka avulla voidaan valvoa, että sotilaallisiin tarkoituksiin aiotun ydinaineksen valmistus lopetetaan. Humphrey vaati lisäksi alueellisia valvontatoimenpiteitä Keski-idässä. Näiden tarkoituksena olisi kilpavarustelujen estäminen. Hän ehdotti asetoimitusten kieltämistä tämän alueen osalta lukuunottamatta niitä poikkeuksia, jotka erityisesti asetettu YK:n komitea myöntäisi. Härf ehdotti lisäksi konkreettisten, mutta joustavien suunnitelmien laatimista ulkomaisten, joukkojen vetämiseksi Saksasta ja Itä-Euroopas' ta. Humphrey kehoitti sekä Neuvostoliittoa että länsivaltoja esittämään realistisempia ehdotuksia Saksan yhdistämiseksi. Aasian kysymyksistä hän sanoi, että varusteluja olisi supistettava sekä Etelä- että Pohjois-Koreassa. Lopuksi hän korosti sitä, että Yhdysvaltain tulisi supistaa Latinalaisen Amerikan maille myönnettävää sotilaallista tukea^ja sien sijaan l i sätä näille maille annettavaa taloudellista apua. Neuvostoliiton uusin ääntä nopeampi taistelulentokone on ''Fishbed B". Tämä lentokone oli ensimmäisen kerran esitettävänä Tushinan lenrtonayttelyssä vuonna 1956. Lentokoneen siipiala on verrattain pieni. silloin muutti pois Yhdysvalloista, hän ei katso olevansa velvollinen maksamaan veroja niiden tulojen kohdalta, joita hänellä on Yhdysvalloista. Chaplin on Britannian kansalainen ja hänet estettiin tulemasta takai-sm kun hän kävi vierailulla Britanniassa v. 1952, vaikka hän oli melkein koko elämänsä asunut Yhdysvalloissa. kautta sotavuosienkin Anna Kethly. Unkarin sosialidemokräattineh puolue tuki täten avoimesti i synkin-täkin.; Hitler politiikkaa loppuun :a..-,,...- Kun Hitlerin ja Horthyn tappio alkoi käydä selväksi—näin kertoo pieiiviljelijäpuolueen perustaja Ferenc Nagy USArssa kirjoittamassaan kirjassa — niin "sosialidemokraattisen puolueen johtajat, (mm. Anna Kethly) kokoontuivat kans-sanune (piehviljelijäpuolueen edustajia) keskustelemaan siitä tavasta, jolla« puolueet voisivat toimia kommunistien kiertämätöntä tuloa vastaan poliittiselle areenalle". Nagy jatkaa: "Sosialidemokraattiset johtajat, Jotka pyrkivät todella demokraattiseen valtioon, lupasivat taistella kaikkea kommunismin uhkaa vastaan ja ilmoittivat heidän toimintakenttänään olevan yleisen äänioikeuden, yksityisomaisuuden ja itsehallinnon ja uskoivat, että psn-käayksemme voidaan yhdenmukaistaa tällä pohjalla." Näissä^ käsissä siis oli Unkarin työväer^okka- sen jälkeen, kun Bela Kunin johdolla tehty vallan-kuniou^ itys , oli verisesti lyöty maahan Horthyn romanialaisjoukko jen toimesta. 1.5 miljoonaa dollaria. Täällä on viihdytystä' ahtamassa myös useampia näköradioita Jä radioita. Tarkoitus oh sijoittaa xa'^!) joka huoneeseen. • Muutoin näyttää, että oleh flti(oa suomalainen näissä paikoissa/ sfllä täälläkään ei ole muita simmi4aisiB kuin minä. Vaan nyt kun piilisiil jtä-kaisin St Catharinesiinj on toivoa siitä, että jotkut entiset ystävät käyvät toisinaan terVehdyskäynnill8.V, ' Olen ollut täällä vasta viikon ja niinmuodoin en ole;vielä oikein perehtynyt paikkakunnan asioihin, mutta omalta kohdaltani k^oitsti toistamiseen Vapauteen hävafimols-tani. ' ' ••' •. V;^' : Omalta .kohdaltant hUoni^äut vielä, että jos k-^neUä on vierailla tääUä, niin samalla^ häli Sfi* si tilaisuuden tutustua tähän uhteeb laitokseen, missä oh käsittääksinii paljon nähtävää. Parhainta incnas-tystä Vapauden toimitukselle ja koko lukijakunnalle. Tervehtien — Jalmar Lindfors. SITÄI J A LIIAN REALISTINEN — Voitteko maalata todella realistisen kuvan vaimostani? , ^ Varmaankin, voin maalata niin realistisen, että hätkähdätte joka kerta kun huomaatte sen. VAATIMATON "Onko teillä mitään sanomista ennenkuin langetan tuomionne?" kysyi tuomari syytetyltä. " E i mitään, herra tuomari, paitsi sen, että tyydyn varsin vähään." , Me olemme siis kapitalisteja Yli 22,000 (Ätarion hallituiksen palveluksessa Toronto Ontarion maakuntasihteeri Dunbar selosti lainlaatija kunnassa viime viikolla, että viime vuoden lopussa maakunnan pälve^ luksessa oli kaikkiaan 22,950 toi menhaltijaa ja työläistä eli 1,850 enemmän kuin edellisenä vuonna. Samalla hän selosti, että keskimääräinen palkka oli $3,600 vuodessa verrattuna $2,312 vuotena 1949. Valtion työläisten joukossa on 3,145 avioliitossa olevaa^ naista ja heidän määränsä on huomattavasti lisääntynyt sitten vuoden 1951, joi loin heitä oli vain l , l 5 l. Dunbar selosti, että työstä eroamisia tapahtuu tavallista runsaam min hallituksen työläisten keskuudessa verrattuna teollisuuslaitosten työläisiin. Miltei yhtä säännöllisesti kuin yö seuraa päivää, nousee julkisen elämän kirkkaaseen parrasvaloon tietäjiä suuria, jotka nostattavat mieltämme .selittämällä, että loppujen lopuksi me olemme kaikin kapitalisteja. Mutta juuri kun olemme pääsemässä siihen hurskaaseen uskonti-laan, ettei sen kummempia "kapitalisteja" olekaan kuin rse "ite"rJoil-la on ehkä vuotamaton katto pään päällä ja sen lisäksi eräitä maksamattomia laskuja autosta-ja muista tarvikkeista, tulee joku yhteiskunnan pylväs, joka murskaa kaikki nämä pilvilinnamme. Näin kävi jälleen allekirjoittaneellekin tässä päivänä muutama- ,.na,___. ^ —• Torontolainen Globe and Mail lehti julkaisi finanssiosastollaan tammikuun 28 pnä Fraser Robert-sonin kirjoituksen,. missä todisteltiin oikein^, tilastollisesti, -että me olemme kuin olemmekin kapitalis- -teja:v _j Viitattuaan canadalaisten henkivakuutuksien yhteissummaan ja ke-hitettyään sitten "keskinkertaisen canadalaisen perheen" (panemalla tietenkin ehkä noin $3,000 vuodessa ansaitsevan sekatyöläisen ja miljo-neerin vakuutukset yhteen ja jakamalla ne kahdella, saaden siitä sitten sen "keskinkertaisen perheen" vakuutusmäärän!) mainittu kirjeenvaihtaja sanoo "tämän tarkoittavan, että jokaisella canadalaisella perheellä on tukenaan noin $7,000 mahdollinen (potential) säästö. Tämä tekee tästä maasta hyvin paljon kapitalistisen kansakunnsm." Ja mamittu kirjoittaja lopettaa Jorinansa: ^ "Sosialistit ja kommunistit yrit-_ tävät saada meidät'nskomaan,'että kapitalismia kuvataan -parhaiten köyhien kustannuksella ylellisesti elävällä rikkaalla miehellä. Canada-laiset tietävät, että tämä on hölynpölyä, sillä tämän päivän kapitalisti nähdään joka kerta kun cana-dalamen katsoo kuvastimeen." Eikö olekin söpö^? Canadassa on tällä kertaa vähintäin 600,000— IQQ,QOQ-työtönt«. Kun lisäk.si huo^ talisti, vaikka hänellä olisikin $7.000 yakuutussäästÖ. Kapitalisteja ovat suurrikkaat tuotantolaitosten omistajat, jotka teettävät erilaisia tavaroita työläisiä palkkaamalla ja heidän työnsä tuloksista rikastuen. Tällaisia todellisia kapitalisteja on Canadassa kovin vähäni Ottakaanune esimerkiksi vaikka meidän liittoparlamenttimme ja liittohallituksemme. Vaikka valtaosa Canadan kansasta muodostuu työläisistä. Ja farmareista, alahuoneen 265:3tä jäsenestä Ottavassa on vain sormin laskettava määrä työläisiä ja farinareita. Toisin päin sanoen, jraikka esim. meidän ammattiyhdis mioidaan heidän perheensä muut jäsenet olettaen, että kussakin perheessä on vain 3 ihmistä, niin työttömyydestä kärsivien lukumäärä nousee yU kahden miljoonan. Mutta joka kerta kun nämä nälän ja puut- -teenukanssaJcamppailevat canadalai^ set katsovat kuvastimeen, he näkevätkin kapitalistin ivaaman! Sivumennen sanoen, sosialistit ja kommunistit eivät ole koskaan väittäneet, että esimerkiksi-$7,000 arvoisen mökkipahan omistaja olisi "kapitalisti", joka "elää ylellisesti köyhien kustannuksella". Sosialistien ja kommunistien maailmankatsomuksen perusteella ei kukaan ole kapi-eneniiGään jäseniä kuin. missään muussa canadaläisessa järjestössä tai puolueessa, niin liittohallituksessa ei ole yhtään ainoata miestä, jolla olisi ammattiyhdistyksen jäsenkortti taskussa — eikä tällaisia "muukalaisia" löydy muuten kuin tikulla hakemalla alahuoneenkaan jäsenten ke.skuudesta. Liittohalli-tiik- «u»n ja alahiinnaen jä.seniä mittapuuna pitäen — edellyttäen tietysti että he edustavat todella demokraattisesti tätä maata — Canada on ilineisesti vallan lakimiehistä, liikemieh^tä, lääkäreistä ja tavallisista keskiluokkalaisista muodos- -tuva-maa^Mutta-onko-tämä-totta vaiko harhaa? ^ Selvää.myös on, että muutamaa ccf:läistä lukuunottamatta nämä parlamenttimme ja hallituksemme jäsenet pitävät itseään hyvinkin tärkeinä "kapitalisteina". Mutta niin kaukana kuin he taloudellisesti ja sosiaalisesti ovatkin tavallisesta kansasta, todelliset ka-vain "juoksupoikina". Näin aihakih sanoi entinen liittohallituksen työministeri R. Winters, joka hyppäsi hyvin vaivattomasti liberaalien hallituksesta The Rinto Tinto Mining Co. of Canada Limitedin presidlen-tiksi. Moittien sitä, ettei suurpääoma lähetä välittömästi omia miehiään suuremmassa määrässä Ottawaaii, mr. Winters sanoi jokin aika-sitten, erään Canadian Clubm kokouk$es; sa, että Canadassa "on tulossa harvinaisuudeksi, että johtavat (out-- standing) liikemiehet liittyvät hallitukseen. iSiitä huolimatta .liikemaailma ja koko maa hyötyisi,.Jos vallitsevaa^h tilanteeseen saataisiin tysliikkeessänime on monta kertaa muutos" selitti mr. Winter8 tarkoittaen "muutoksella" sitä, että-tpdel-liset kapitfilistit ottaisivat dttaji^s-sa niiden paikan jotka 'iTOleyiit" itseään kapitalisteiksi sen vuölBi, kun he ovat hieman paremmassa asemassa kuin meJavallis6t canada-laiset, joita heidäh pitäisi edustaman. Kuten nähdään, suuren Rio Tinto Mining yhtiön presidentti ei hyväksy "kapitalisteiksi" edte niitä lakhdiehlä, lilkemieUi ja keskiluokkalaisia, jotka nyt ovtt miehittäneet sekä parlamenttimme että liittohallituksemme hit^i-met Mutta mr. Wintersin ja hänen kai»»-- taistonsa hyviksi kenttätyöläisenä propagoivat miehet yrittävät kuitenkin saada tavalliset canadalaiset sellaisen itsesuggestion hurmaan, että kaikki canadalaiset i^äkevät "kapitalistin joka kerta kuvastimeen katsoessaan." No, mikäpä siinä, ollaan nyt ^t-. pitalistit pitävät heitäkin ilmeisesti' ten kapitalisteja. — Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-02-13-02