Vapaus, February 13, 1958

              u
K i t j . EmU Wilen
) Eiisiininiisessä artikellissani lu-
, Itficdh tnyöhemmSllS palata palkka-yjk^^^
mykseen. Meidän on kuitenkin
ittKa ryhtyä tutkimaan tätä kysy-
; J I J I ] ^ perusteella, sillä
. tuotanto-, kauppa- ja hin-
^ ; ' f ^ ^ aika-ajoitta muutetaan
'^^hiateiltaan siten, että ne näyttä-ätil
initä niillä halutaan näyt-i
i i j9 joOdsesti esittää. Meistä kui-
''•^'^piiji näyttää, että palkka on sel-
'•^'jmiiea^ kysymys, josta kapitalistit
'^t^M isotta aikojen pyrkineet va-
;^^|iaunimaan, v a i ^ palkkoihin kuu-pääomasijoitus
on juuri se osa
'j^Qmäsijoitiiksesta, joka tekee työ-
' ^ Uäsen valmistaman tuotteen pakko-
J^iiiNittainisen kapitidistille mtOidOl-on
aluksi jaettava kan-pääluokkaan,
tul-
|||l»em lähimain suhteelliseen
1 i^iojÄänyksee mitä tapahtuu tuo^
^.^faaonossa näiden,k^den luokan vä-
' ^ HftDppolit ovat nykyaikaisessa
täotanhossa sen johtava osa. Mono­polit
pyrkivät tehostamaan tuotan-tojkoneiston
tieteen ja tekniikan saa-
TiiitJUiten viimeiseen pisteeseen asti.
1'iiiiä tietysti on yhteiskunnallisesti
^istyk$eilistä. Taanfumuspuoli i l -
iQeBee siinä, että tarkoitus alunpe-i
i t t . l ^ ^ yksityistä monopoli-r
yhteiskuntaa kokonai-
< .iuadessaan. Monopolit eivät tee tä-
. i l • Idlpailun pelosta markkinoilla,
V: tinS ovat muutenkin asemassa
: jnäiräafnään hinnat. Re tekevät sen
tdilalki^een toimeen jatkuvasti yhä
:' j^i^eiiimäM ja pienemmällä eläväl­lä
i^voimalla.
Että näin tehdään on varavent-
.tiiii sotaa ja muita hävityksiä lu-i
iraanottaimatta, että kapitalistina^
^liiiotuitotdpa on kyennyt elämään ja
. tielipS jossain suhteessa edisty-niSiti
viimeisen 30:n vuoden aikana.
• •' Biiffipi»T»Si-*'en maailmansodan pää-
/tyttyS^ alkoi teollisuuden lamakausi
^>l(«nsS koko kapitalistisessa maail-
3na<ssa Jlnglannin ja Amerikan teol
. UsuttS alkoi jossainmäärin virkistyä
teollisuus-j^
pniDpoIit valmistuivat "heinänte-
1 Jkben", ne suurin, piirtein uudistivat
tuotantokoneistonsa, olletikin
^^^toteoUi^ EnglanUiaiset,
"^'itvUta eivät olleet niin suuresti ri-jbäoheet
sodasta, käyttivät vaho­ja
Jconeitaan, eivätkä pukanneet
setinään niin kovin kuin
km^UiiS talouspia-yia^^
ys^^ osan teoU
?j(isuudl»ta.
^^.Kapiiialisti r a k a s i konetta ja vi-
N h(ui ^öläist^ työläinen vaa-
!: tietyöstänsä senverran palkkaa, et-
^ t i Voisi elää, pysyi työkuntoisena ja
tuottaa jälkeläisiä, että kapitalistei^
7 i|r olisi jatkuvasti elävää ja työky-
. ^ 1 ^ ^ ^övoimaa työmarkkinoilta
^ on jo
, .aikoja, sitten luovuttanut ne rahat
.ibiiitalistille joilla hän voi maksaa
' ityöliisen pialkan.
Ifarx väittää, että kone ei tuota
lisäarvoa, koska se itsekin on tullut
esiin työn tuotteena. Se ei myöskään
tuota omia öljyjä, rasvoja j a voitei­tasi,
joita sie tarvitsee kulumista
vastaan kostaakseen kyllin kauan,
^pitalistin on ne ostettava ja han­kittava
öljykapitalistilta. Kone kui­tenkin
kuluessaän juoksuttaa vähi­tellen
arvonsa niihin tuotteisiin, joi­ta.
WIä valmistetaan, koska se on
uusittava jouduttuaan kulumisen
kautta käyttökelvottomaksi Joskus
köne kuolee "moraalisesti" joudut­tuaan
käyttökelvottomaksi, siksi, et-
/ ' t i on ilmestynyt markkinoille uusi
koite, käytännöllisesti ja teknillises-lU
parempL Nämä yllämainitut sei-ijra^^
vaikuttavat sen osan pääomas-
' ta, joka on sijoitettu koneisiin ja
tj^kaluihin^ kiertokulkuun josta ka­pitalisti
ei voi rikastua eikä köyh-
• t ; ^ koko kapitalistiluokka huo­mioonotettuna.
*
Kone ei uusi itseänsä; kuitenkin
se ngpeistuttaa ihmistyön tuottavai-suutta
käytännöllisten ihmiselämäl­le
tarpeellisten välineiden tuottami­sessa,
joka jo nykyisellä tekniikan
asteella edellyttäisi kansakunnalle
verrattain suotuisaa ja mukavaa elä­mää.
Nousee kysymys, siitä miten
estää kapitalistiluokka pakkoluovut-
'tama^ta työväenluokan valmistaman
tuotteen omaksi omaisuudekseen.
Me emme kuitenkaan kajoa siihen
puoleen tällä kertaa, vaan kään­nymme
tarkastamaan sitä puolta,
miten suurkapitalisti kuvittelee
asiain olevan ja miten ne todelli­suudessa
ovat työväenluokian todel­lisen
elämän kannalta huomioituna.
Antakaamme entisen GenefäT Mo-t£
irs'in johtajan: Charles E. Wilson-in
valistaa meitä mielikuvituksil­laan:
"SUloin kun raha ja yleismäa-rä
menee ylös, hinnat menevät ylös.
Silloin kun hiimat ovat menneet
ylös, palkat ovat menneet ylös. Ja
edelleen: Olettakaamnle, että "Ame­rikan
työläisten elintaso öiisi jää­dytetty
50 vuotta sitten. Oletti^am-me,
että he voisivat ostaa! tänä päi­vänä
sen, mitä he ostivat silloin.
Tässä tapauksessa meillä ei nyt oli­si
joukkomarkkinoita. Me voisimme
tuottaa automobiileja tuhansissa.
sensijaan me tuotamme niitä mil­joonissa.
Kotivälineitä, radioita ja
televisioita. Jos näitä kaikkia olisi
ollut olemassa, ne olisivat olleet
kalliita ylellisyyksiä muutamille.
Nyt ne ovat melkein välttäiodättömiä
kaikille. Miksi Amerikalla, verrat­tuna
Eurooppaan, on niin äärettö­mästi
suuremmat joukkomarkkinat?
Koska meidän maassamme työnan­tajat
uskovat, että nostamalla työ­läisten
todellisia pzdkkoja on mah­dollista
jakaa korkeampi saavutus
edistyksestä tuottavalsuuteen näh­den.
Me olemme jakaneet edistyk­sen".
Tämä on suurka|>ita1istin aja­tuksen
juoksu ja kaikinpuolin har­haanjohtava.
Jos lähtisimme vertailemaan palk­koja,
hintoja ja tavaranlaätua tä-näpäivänä,
viisikymmentä Iruotta ta­kaperin
vallineeisiin suhteisiin, niin
voitto työläisten puolelle osoittau­tuisi
varsin pieneksi Siiiiien ei kui­tenkaan
ole tässä tilaisuutta, sillä
se olisi luku itsessään.
Miten sitten on saavutettu Ame­rikan
ja Canadan joukkomarkkinat?
Luottomyynnin kautta. Juuri autot,
talousapuvälineet, huonekalut, jää­kaapit
ja v i d i päSttetidc^: ;;kaiken-laista
rihkama^ sekä J r j r q ^ joilla
ihmiselämässä ei ole nyääU;järjel­listä
tarkoitusta, ovat tavaroita, joi­ta
korkeapaineiset mainosmiehet
myyvät etupäässä juuri työläisille
kuukausimaksuilla. Heidän tavalli­nen
selostuksensa on pieiM|mpiin
esineisiin nähden: E i tänä maksa
kuin 3c päivässä,; 5 c päivässä jne.,
Kuukausim^ut kukonkin kasvavat
siihen mittaan, että perhe saa kat^
sella niistä saa ruokatarpeita. Niitä
ei nykykpäivinä kaupata velaksi.
Jos 50 vuotta takaperin yleensä
työläisellä oli velkoja, niin ne olivat
ruokavelkoja tai kiinnityslaina asim-toa
vastaan. Nyt on työläisellä kai­kenlaisia
velkoja, mutta harvassa
tapauksessa ruokavelkoja. Ketju-kauppojen
ilmestyttyä ruokatavara-kauppiaiksi
pienet kulmakauppiaat
eivät myöskään ole kyenneet jatka­maan
luottokauppaa. Kaikki suuret
tavaratalot harjoittavat kuitenkin
kaan työläisten palkoista ja siitä
kuinka paljon voidaan myydä, vä­hittäishinta
asetetaan äärimmäisen
korkealle, joka näennäisesti takaa
korkean voiton. Korkeahintaisten
tavarain alalla myynnit silti ovat
verrattain harvinaisia. Tuotanto al­kaa
ruuhkaantua myyntien taakse.
Monopolit yrittävät jatkuvasti laa­jentaa
"agentuuri"verkostoaan. Yk­sityiset
myyntivälitystoimlstot yrit­tävät
pitää inahdoUisiinman paljon
kovapaineisia myyntimiehiä. Tällai­nen
jakotapa tulee sangen kalliiksi,
täytyy pitää yllä tayattoman suuri
mainos- ja myyntimiesten joukko.
Esiintyy kireä rahatilanne, koska
työläisten on kuitenkin jonkun ver­ran
syötävä; käytettävä jokin mää­rä
vaatetusta; vaikkakin heikompaa
kuin eniten; asuttava katon alla jne.
tämän kautta on jo kapitalistiluok­ka
saanut työpalkat takaisin.
Eräs öljyparooni antoi lausunnon
pari vuotta takaperin, että gasolii-nia
voitaisiin myydä huomattavasti
halvemmalla, jos ei olisi perustettu
myyntiasemia jokaiseen mahdolli­seen
ja mahdottomaan paikkaan.
Hänen mielestään puolet asemista
olisi riittävästi palvellut tarkoitus­ta.;
Millä tavalla tämä Inottomyynti
järjestetään? Sellaiset kuin huone­kalujen
ja automobiilien tuottaja ei­vät
voi paljonkaan varastoida tuot­teitaan:
ne puskevat niitä jatkuvasti
välittäjille. Välittäjät' eivät voi niitä
luonn(dlisesti suoralta kädeltä os­taa,
sillä heillä ei ole mitään mah­dollisuutta
arvioida käinka paljon
he voivat niitä myydä. Kuitenkin
jokaisesta myydystä esineestä on
tuottajalle kuuluva osa suoritettava
täydellisesti. Kuukausimaksuissa as
tuu finanssiyhtiö väliin ja suorittaa
myöskin myyntiliikkeen osuuden.
Ensimmäinen myyntirengas on sul­jettu
j ^ finanssiyhtiö jää pitämään
säkinsuuta auki odottaen mitä sin­ne
tippuu. Jos ei kuukausimaksuja
suoriteta, niin alkaa uusi myynti­kierros.
Tämä myyntitapa juuri osoittaa
sen, että työväenluokka ei voi pal­koillaan
ostaa paljonkaan yli vält-timättömieh
elintarpeiden. Jos kuu­kausimaksut
pyrkivät jäämään jäl-
'icpen, käyttävät monet työläiset vie­lä
viimeistä keinoa lainaamalla
niinsanotuilta ta}ouslainayhttöiltä.
Näitä tainpj» vaftäaä ett panettava
"Nqoret everstit"
vanhojen isäntien
iioina
Maailman kansat ovat yhä sitä mieltä, että löytyy kei­noja
aseistariisumisumpikujasta pääsemiseksi.
Perheen naoreminille
Rachel oli jännällä
rekiretkellä
ansaitsemattomat Närbä lai-
SOITA . . .
ALGQMA TAXI
4-4411
iäk Bay S i . Pori Arthor. Otttarto
. Kott pfahdn>2901
Kaikkea
n
kuuluvaa tavaraa
tANGILA
BAMMmJkMM tn.
PUHELIN 4-3508
1P0o rCin AnlrMthrnUrn. dO 8aLtu tNe.
luottokauppaa kaikilla suurempihin-taisilla
tavaroilla kuten huoneka­luilla,
keittiÖuuneilla^ radioilla y.m.
Meillä ei suinkaan ole mitään si­tä
vastaan, että työläiset saavat jol­lain
keinoin käytettäväkseen työnsä
tuotteita, mutta liian monessa ta­pauksessa
ne eivät voi niitä pitää
halliissaan, joten ne monessa ta-pauksessai
myydään useaan kertaan
ennen kuin ne jäävät käytäntöön ja
viimeinenkin ostaja taiaksaa niistä
hinnan, jolla ne olisi voitu myydä
tehtaasta kuluttajalle.
Miten sitten General Motors ja
muut monopolit jakavat työläisten
kanssa tuotannon teknillisen edis­tyksen.
Ne määräävät vähittäishin­nat
Joka rikkoo näitä määräyksiä
joutuu sulkemaan välitysliikkeensi.
Nykyaikana on melkein kaikki tusi­natavaraa:
eikä autokaan paljon
poikkea siitä: VäUttimättä oUen-nayhtiöt
r^röstävflt ajan n^ttaan kor­koina
kaksinkertaiset läinaanansa
rahat Senjälkeen on kaakki lainaa-niismahdolQiiindetlöipp^
äe^tja mo­nessa
Upauksessa suurin osa tai ko­konaan
velaksi ostetut tavarat me­netetty.
Jos valtion velat sekä kuukausi-maksuostoista
johtuvat velat pois­tettaisiin
vetämällä paksu musta vii­va
niiden yli, ei kukaan siitä köyh­tyisi,
sillä näitä velkoja yleensä voi­daan
maksaa vain tekemällä uutta
velkaa ja sen vuoksi eivät edusta
mitään todellisia arvoja, koska ne
ovat moneen kertaan korkojen muo­dossa
maksettu. Nämä velat kuiten­kin
pysyvät kirjoissa koska niillä on
vielä kaksi ominaisluonnetta jälellä:
Ne sisältävät määräämisvallan ih­misten
yli ja niille voidaan edel­leen
periä korkoja.
Nyt vielä senverran palkoista:
Työväenluokka on sukupolvesta su­kupolveen
tuottanut oman sekä hal­litsevan
luokan elintarpeet, huoli-;
matta siitä miten sen palkka on ol­l
u t Se on hävinnyt työ>voim»isa.
Muuta se ei ole voinut hävitä. Se on
jättänyt jälkeensä jatkuvasti, perin­tönä,
kapitalistiluokalle uusitun työ­voiman.
Hallitseva luokka on jatku­vasti
jättänyt jälkeläisilleen suuria
aineellisia rikkauksia perinnöksi. '
(Jatkuu)
Seaway Rttokaitr
iMarle Luukkonen, mnistaja .
TarJoUee aterioita Ja keveitä
annoksia, kahvia yjn.#
m SInpson St. Fort WnUa^ Omt
NYT AVOINNA UUSI
NORTH STAR
Service Statiön
COarkson ja-^Red River Road
kulmassa, Port \Arthnr, Ont.
Nopea ja tehokas palvelus!
Gamlilnia. öljjri, rairanta,
korjausta Ja aaton peiaa.
DIAL 4-7132
KOSEOALE AVTa~SERVICE
A. Ja E. IHelska|ien
Milloin hyvänsä tarvitsette ruokatavaraa, lih§A tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
lnteimti(H&al G>-op Stores Ltd.
178f s. Algona Str««t * ^ Pori Arthur, Ontario
All)ertan kauppiaat
tekevät vaihto-
LeUibtidge. — Albertan viljafar-marit.
joiden varastoissa on paljon
viljaa, oyat ryhtyneet jälleen ennen
vanhaan hyvin yleisenä olleeseen
vaihtokauppaan.
Preeriamaakuntien farmarit voi­vat
fnyydä vehnänsä, kauransa jia
ohransa ainoastaan Canadan vehnä-lautakunnan
Irautta, mutta ei ole
olemassa mitään, joka estäisi heidät
vaihtamasta viljaansa uuteen trak­toriin
tai muutamia bushelia ranne­kelloon
tai ruokatavaroihin.
Erikoisestikin etelä-Albertassa
farmarit ja kauppiaat ovat järjes­täneet
erittäin menestyksellisen me­netelmän
ja niin 2 miljoonaa bushe­lia
vaihtoi käsiä vuoden^ 1^7 ku-luessa.
Vaikka vaihtokauppaa käydessä
useinkin tapahtuu koviakin kiistoja
hinnoista, niin kauppiaat väittävät
että vaihtokauppamenetelmä on hei­dän
mielestään parempi kuin luo­ton
myöntäminen, sillä .koskaan ei
voida olla varmoja koska farmarit
saisivat viljastaan rahaa, jolla he
maksaisivat velkansa.
Kauppiaat myyvät näin saadun
Iljansa teuraskärjafarmeille.^
Deal: Setä,
Haloo tytöt ja pojat Koetan taas
kerätä aikaa kirjoittaa kirjeen Per­heen
Nuoremmille ja alotan sen
näin:
Mä rekiretken tehdä sain.
Se varmaan säilyy mun mieless' ain,
Sinitaivas päälläni siinti.
Neli täyttä lentoa kaupan luokse
kiiti.
Meillä on uusi hevonen. Se on
musta ja otsassa on valkoista. Se
on tyttö-hevonen ja sen nimi on
Neli. Se on muuten kiltti, mutta
kun se joutuu seisomaan tallissa
niin se villiintyy.
Aamulla äiti tuli navefasta ja sa­noi
isälle, ettei hän tohtinut ruok­kia
Neliä kun se löi kavioillaan lat­tiaan
ja potki että seinät paukkui.
Isä vain tuumi: "Vai potkiko Neli".
Sitten hän selosti, että nyt on lau­antaipäivä
ja postissa on kaksi Va­pautta
ja Rachelillakin aikaa lukea
Perheen Nuorempien osastoa. Hän
sanoi panevansa Nelin aseisiin ja
lähtevänsä kauppaan ja postiin ja
sanoi, että minäkin saan lähteä kyy­tiin
jos haluan. Se oli minulle mie­luinen
matka.
Aiti varoitti isää olemaan varovai-.
nen.kun hän panee hevosen aseisftn'.
Isä vain tuumi, että on hän vielä
sellainen, että yhden tytön aisoissa
pitää ja niin hevonen valjastettiin.
Hän laittoi karhun nahat ja peitteet
rekeen ja niin sitä lähdettiin. p
Kun pihalta käännyttiin tielle, re^
ki luisti sivuttain ja näytti siltä,
että hevosen on pakko kääntyä ta­kaisin
pihalle, mutta pääsi se sen­tään
ja niin jatkettiin matkaa.
Minun oli mentävä peitteiden alle
kun hevosen jaloista lensi lunta.
Samassa kuulin kun isäkin tuumi,
että karvalakki on vedettävä korvil­le.
Näin kun hän painoi lakin niin
syvälle kuin se meni ja vielä veti
otsalapijn alas, ettei lakin alta nä­kynyt
muuta kuin yksi silmä. Sitten
hän tuumaili, että painele nyt flik-ka,
että lakkaat vouhottelemasta.
Topi Salmisen kohdalla oli suuri
kinps. isä selosti myöhemmin, että
kun Neli sinne paineli ei näkynyt
koko hevosta, mutta kun lumi liik­kui,
niin hän arveli, että menotou-hus$
a siellä ollaan. Ja niin päästiin
kinoksesta läpi. E i Neli vieläkään
tykännyt kävellä vaan pyyhkäsi sen
mitä kintuistaan sai. Toisinani kuu­lui
kova paukaus ja isä selosti, että
Nelin vetoremmit ovat liian lyhkäi-set
ja. sen takakaviot lyövät reen
keulaan. Minä pelkäsin, että reki
hajoaa, mutta isä vakuutti sen kes­tävän.
Samassa kuului taas kova rä-säys
ja isä sanoi hätäisesti: "Voi,
jestas, nyt oli karvalakin meno".
Kysymykseeni hän selosti, että Neli
löi kavioillaan niin lujasti reen keu­laan,
että yksi lauta lähti irti ja
repäsi mennessään karvalakin halki.
Kun lähestyttiin kauppaa, isä al­koi
tuumia, että voiko hän pysäyt­tää
Nelin vai onko ajettava päin
kaupan seinää ja se voi johtaa sak­koon
huolimattomasta jariiian ko­vasta
ajcKita. Hän Iniitenkin sai Ne­lin
pysähtymään. —
Kyllä minua hävetti kun menim­me
kauppaan. Isän karvalakki oli
niin risasen näköinen. Kaupan edes­sä
eräs setä tuli vastaan ja hän oli
ilmeisesti isän tuttu ja tiedusteli
kuinka talvi on mennyt Isä tuumii.
ettei ole vielä ehtinyt muuta kuin ihmisiä.
Ailin suru muuttui
kuitenkin iloksi
Haloo Setä ja perheen nuorem­mat:
Kerron lyhyesti äskeisestä tapah­tumasta.
Tällainen tuntuu usein vä­häpätöiseltä,
mutta minulle se oli
ikävä tapaus, joka päättyi iloiseen
itkuuni -
Minulla on kaunis "ja uskollinen
skotlantilainen paimenkoira (col­lie),
jonka nimi on Rini. Eräänä
päivänä kun tulin koulusta, Rini ei
ollutkaan minua vastassa. Ihmette­lin
miksi Rini oli unohtanut tulla
minua tervehtimään kun meillä oli
aina iltasin iloinen hetki kun se
laukkasi minua kohti.
Isä jä äiti olivat menneet Manni­selle
kylään, mikä on n. pari mai­lia
meiltä. He menivät hevosella ja
ottivat Rinin rekeen. Rini oli ty­kännyt
kovasti reessä matkustami­sesta
ja kylään päästyään Rini oli
jäänyt rekeen rauhallisesti odotta­maan
paluumatkaa.
Isä ja äiti olivat kuitenkin vii­pyneet
ja Rini tietysti muisti, että
hänen pitäisi lähteä minua vastaan.
Rini oli lähtenyt metsäpolkua ko­tiin
päin. Hän ei ilmeisesti halun­nut
olla tapaamatta minua. Isä oli
lähtenyt Rinin jälkiä seuraamaan ja
hän havaitsi, että Rini oli ttillut pol­kua
kunnes hän tapasi tuoreet ke­tun
jäljet. Rini oli lähtenyt kovaa
vauhtia ketun perään ja oli tietysti
eksynyt metsään.
Riniä ei kuulunut edes seuraa­vana
päivänä. En mennyt kouluun
kun ei tullut yöllä nukutuksi. Kuun­telin
Rinin tuloa koko yön ja usein
kävin ovella, mutta turhaan. Illalla
Viljam Hauta kävi sanomassa, että
hän oli nähnyt Rinin, mutta se ei
tullut lähelle vaikka hän kutsui.
Minä lähdin heti'toiveissa, että R i ­ni
on vielä siellä ja kuulee minun
ääneni. Mutta minun oli palattava
itku silmissäni.
Seurasi toinen uneton yö. E i Ri­niä
vieläkään .kuulunut. En voinut
mennä kouluun eivätkä isä ja äiti
pakoittaneet sillä he tunsivat sa­moin
kuin minä.
Toisen päivän aamulla sain luvan
lähteä Haudan ja Romon farmille
etsimään Riniä. Minim oli määrä
palata heti kotiih, jos Riniä ei ole
siellä nähty ja sitten oli määrä läh­teä
isän kanssa muualle Riniä etsi­mään.
Mr. Hauta kuitenkin sanoi
että hän on valmis lähtemään mi­nun
kanssani Rinin jälkiä etsimään.
Mr. Hauta tiesikin, mistä Rinin
jäljet löydetään ja me seurasimme
niitä. Ne olivat jo paremmin ko­tiin
päin menossa ja menivät Romon
farmin läheltä. Väinö Romo oli teh^
nyt metsätöitä ja oli jättänyt sa­hansa
metsään. Rini oli löytänyt sa­han
ja paneutunut makalmaan sen
viereen. Ilmeisesti Rini luuli sitä
isän sahaksi, koska se oli aivan sa­manlainen.
Rini tietysti Odotti, että
isä tulee sahaansa hakemaan ja löy­tää
Rinin samalla kertaa.'Arvelim­me,
että Rini oli maannut siinä jo
24 tuntia. Hän oli menettänyt kaik
ki muut pelastumisen mahdollisuus
det ja luotti, että saha on hänen
turvansa.
Rini on koira, joka ei luota vie­raaseen.
Tästä syystä Rini ei men
nyt haäpufiiiT, vaan piilotteli met­sässä
ja etsi tietä kotiin. Rini ei tie­tysti
tiennyt, että naapurit ovat hy­viä
ja auttavat eivätkä ole pahoja
Jakarta.— Perjantaiaamuna tie-doitettiin,
että n3. «kuoret evers­tit"
eivät olekaan muodostaneet
Sumatralla '^utta hallitiist4:!/ku-ten
Yhdysvstllöissa ja eräissä
muissa torstaina levitetyissä un-tistiedoissa
oli kerrottu.
Heti seh jälkeen ktin torstaina
tiedoitettiin, että "nuoret everstit"
olivat 6,000-miestä käsittävään kapi
najoukkoon nojaten ihiibdostaneet
"vallankumoushallituksen", kerrot­tiin
myös siitä, että näiden kapinal­listen
toimesta järjestetään sotilas-monööverejä
ensi sunnuntaina, hel­mikuun
9 pnä.
"Nuorten everstien" puhemiehen
J . M, J . Pantouwin kerrottiin Toki
ossa sanoneen: "Me olemme päättä­neet
tehdä eron kommunistien
kanssa". Hän sanoi 6,000 miestä
käsittäviin joukkoiliinsa kuuluvan
sekä moslemeja että kristittyjä,
muttei kommunisteja eikä muita
vasemmistolaisia. "Nuorten evers­tien"
tarkoituksena on perustaa uu
si Indonesian liittovaltio joka myön­tää
entistä suuremman autonomian
eri saarille.
Presidentti Sukarnon puhemies
ten kerrotaan sanoneen, ett^ "jos
meidät pakoitetaan taisteluun, me
tulemme taistelemaan".
Jakartassa oletetaan kuitenkin,
että kapinallisilla ei ole kontrollia
edes Sumatrallakaan, sillä Sumatran
eteläosan uskotaan olevan uskolli­sen
lailliselle keskustahallitukselle.
mikä on Javan saarella.
Indonesian väkiluku on 83,000,000
ja siitä määrästä on Javan saarella
50,000,000. Mutta maan öljy- ja
muiden rikkauksien valtaosa on
Torstaina, helmik. 13 p. — Thursday, Feb. 13, 1958 Sivu 5
Marleen €ouldn't Get To
School For a Few Days
Dear Setä,
How are you? I am fine. Rita La-rabie
was over at my place ali
Week end and we went skating. The
horse was out and she was afraid
of it. And when we went to the
bam the pig was there. She. won-dered
if it was the same one that
chased her and asked me to chase
it away. ^ .
The children who trayellvl^h Mr.
Jackson bad a three day holiday^
Saturday, Sunday and Monday and
maybe the holiday will be even Ipn-ger.
I do not know yet if Mr. Jackn
son will come Tuesday moming. If
he doesn't come, I will have four
days holiday and I will have more
f un with my goat... The hus dri-ver
doesn't coine for us, Itecause
the roads are drifted.
Now it is Thursday and it is the
first day of school this week. Our
roads are plowed and we can go to
school again.
Hello Mummo, Peter, Alice and
my cousins in New Liskeard.
Thafs ali for now.
Marleen Maensivu,
Markstay, Ont.
suunnittelemaan ja lopputalvi me­nee
vaikkei edes suunnittelisikaan
ja kesän menosta ei ole epäilystä­kään.
Hän vielä lisäsi, että jos Die-fenbaker
ei järjestä töitä, niin hän
opkii kaloja ja panee Enfieldin ve­tämään,
että on kaloja ja karhu-paistia.
Setää nauratti
Kun saimme asiamme kuntoon
lähdimme pAluuniatkalle. Neli ei
— Suomessa on erään arvion mu­kaan
400,000 saunaa eli yksi jokais­ta
lö asukasta kohti.
enää juossut vaan käveli tassutteli
kiltisti. Aiti oli silmät pyöreinä kun
pääsimme kotiin. Hän kysyi isältä,
että joutuikb hän tappeluun kun
lakki on revitty risoiksi. Isä vain
tuilmi, että kylläläkki halkee jos­kus
muutenkin. Siis rekiretkiteryei-sin,
-
. Rachel Jnnnila,
Tarzwell, Ont
Vuonna 1956 Rinin isä Prince
hävisi pyiden metsästyskauden aika
na. Ilmeisesti joku ilkeä metsästä­jä
otti Princen autoonsa ja vei niin
pitkän matkan päähän, ettei Prince
osaa tulla kotiinsa. Princelle ope­tettiin,
että vieraalle pitää sanoa
päivää ja mennä naurusuin vastaan,
mutta on muistettava, että vieras
voi tulla viisasta ja komeaa koiraa
myös naurusuin vastaan ja viedä
sen mukanaan.
Tämä on kaunein ja muidörikkain
hetki, mikä ehkä tuleekaan meille,
minulle |a Rinille. Kun näin Rinin
metsässä en tiedä kumpi meistä oli
iloisempi, mutta hyvänä pidimme
toinen toisiamme. Sen voitte arva­takin.
Aili Leppänen,
Wanup, Ontario.
Haloo tytöt ja pojat!
Taas oli hyvä viikko, sillä vaikka
vain kolme kirjettä saapui, niin kak­si
niistä vastaa useampia kirjeitä ja
osastossamme on tavallista enem­män
lukemista. Ja vielä kaiken l i ­säksi
nämä pitkät kirjeet on kir­joitettu
suomen kielellä, mikä on
myös merkittävä saavutus. Setä on
myös sitä mieltä, että molemmat
kirjoittajat kirjoittavat hyvin ja
mielenkiintoisista aiheista.
Mutta, ennenkuin Setä unohtaa,
on lausuttava kiitos Marleenille,
Rachelille. ja Ailille.
Rachel kirjoittaa nyt jännästä re­kikyydistä
eikä kukaan malta olla
sitä lukematta, jos alkavat sitä lu­kemaan.
A i l i kertoo ikävästä tapahtumasta,
joka kuitenkin päättyy onnellises­ti
ja sellaisista tapahtumistahan kir-
"Täilijatkin usein kirjoittavat.
Marleen myös kirjoittaa ja selos­taa
viikon tapahtumia.^Marleenilla
olikin omalaatuinen viikko, sillä
hän pääsi kouluun vasta torstaina,
kun tiet olivat tukossa. Tuntuuhan
se hauskalta kun saa viettää yli­määräistä
lomaa, mutta sitten on
työskenneltävä kovasti, että saa
kaikki työt suoritettua ajoissa.
Huomenna on se lasten suuri
merkkipäivä, jota kutsutaan Valen­tine-
päiväksi. Monissa kouluissa vie­tetään
pienet juhlat tämän päivän
kunnioittamiseksi ja silloin lapset
lähettävät toinen toisilleen ja myös
opettajalle Valentine-kortteja.'
Valentine-päivästä onkin muodos-tunut
merkillinen, sillä sinä päi­vänä
osoitetaan ystävyyttä toinen
toista kohti. Tässä nykymaailmassa
vallitsee niin paljon eripuraisuutta,
että ainakin Setä nauttii siitä kun
toisinaan korostetaan sitäkin piiol-ta,
että on hauska elää ystävyyssuh­teissa
kaikkien kanssa; ei vain kou­lukaverien
kanssa, vaan koko
maailman lasten kanssa. — Toimit-tajasetä.
'
Suomalainen löydettiin
elävänä oltuaan 4 (päivää
eksyksissä metsässä
Port Arttinr. — Viime tiistaina
löydettiin 47-vuotias suomalainen
metsätyöläinen Eino Vähämäki elä
vänä oltuaan neljä päivää eksyksissä
metsässä jonkun matkaa länteen
täältä.
' Hän palellutti pahasti kasvonsa,
korvansa ja jalkansa. Välimäki löy
dettiin pieneltä tulelta neljä mailia
siltä paikalta, jossa hän joutui ek
syksiin. Poliisit seui'asivat hänen
mutkittelevia jälkiään löytäen lo­puksi
kadonneen metsämiehen.
muilla saarilla, suurelta osalla Su
matralla. ' ,
Kapinallisten puhemies Pantouw
selitti asiallisesti puhuen torstaina,
että jos "nuorten everstien" kapina-hankkeet
onnistuvat silloin tuote­taan
hollantilaiset öljymiehet takai­sin
ja kansallistetut öljy-yhtiöt an­netaan
takaisin ulkomaalaisille o-mistajille.
— Tanskassa on ollut koulupakko
kaikille 7—14 vuoden ikäisille lap-siUe
sitten V. 1814. „ .
Lapset pitävät
' silta
iyliellytt&yänä vaihteeksi, kiihoit-takaa
nuorten ruokahalua taHba-malla
Ry-Ring näkkUeipää. liCu-reaa,
maukasta, taloudellieta Ja
lisäksi vielä ravitsevaakin > -«^
^ RUOKATAVARA-^^
KAUPPIAALLANNE N YT f
Hyviä romaaneja
nyt saatavana kirjakaupastamme!
DAPHNE DU MAURIER:
KAKSOISOLENTO
378 SIVUA -, HINTA SID. $3.00
Daphne du Maurier'n uuden romaanin päähenkilö on yksinäinen,
elämässään epäonnistunut mies. 38-vuotlas englantilainen historian
opettaja, joka yllättäen joutuu astumaan toisen miehen mystUliseen
elämään. Ollessaan lomamatkalla Ranskassa hän yhfäkkiä hupmaa
vaihtaneensa osia kaksoisolentonsa, vaikeuksia pakenevan kreivi Jean
de Guen kanssa, perineensä sukulinnan, tappiota tuottavan lasiteh­taan,
vaimon, rakastajattaren . . . - :
TUOVI AARNIO:
HORSMA KUKKII
334 SIVUA - HINTA SID. $2.75
LahdenpääKSä on sinä kesänä paljon väkeä, erilaisia ihmisiä, jotka
tuovat rauhalliseen kartanoon vilkkautta ja kiihkeä elämää. Sinne
saapuu ensin tarmokas nuori nainen, agronomi Rauni Vuori, järjes­telemään
rappiolle joutuneen kartanon asioita. Siellä on komea metsä-teknikko
Veikko Vuorinen, joka saa selville, että Rauni on kartanon
entisen omistajan tytär. Sitten tulee kesävieraiden kirjava lauma,
kokoelma toinen toistaan herkullisemmin piirrettyjä henkilöitä: vanha
professori Blumerus rouvineen, lihava herra Haali rouvineen, perhosia
pyydystelevä maisteri Pilvinen-, vanha neiti Blom, pari. muuta ikänei­toa.
Vihdoin tulee itse Hamlet, kartanon omistajan poika Pauli Järviö.
Näin on sattuman oikusta syntynyt asetelma valmis. Keskellä val­latonta
ja vilkasta kesävierasyn^päristdä kohtato järjestelee päähen-
[ kilöidep sotkuisia sydämenasioita, johdattelee heitä monipolvisten vai-
Heiden kalitta kohti lopullista ratkaisua.
• • • ' ,• ' .
SATU WALTARI:
HAIKEAT LEIKIT
176 SIVUA - HINTA Sa>.. $2.00
Satu haitari on uudessa teoksessaan siirtynyt kokonaan kotoisille
maisemille, palannut lapsuutensa huolettomiin kesäisiin leikkeihin,
jotka ovat vielä säiljoieet hänen muistissaan yksityi^htaiseh tarkka-piirt^
isinä miitta joille aika on jo silti ehtinyt antaa halkean kultauk-sensa.
Tässä sydämellisessä lapsuuden kuvauksessa' on väriä jä elä­mää.
Ja «inen kaikkea siinä on.huumoria, jota hlenohien haikeus
vain-syventää. ^
CHARLES DICKENS:
KAKSI ICAUPUNKIA
346 SIVUA - HINTA sm. $2.00
KAKSI KAUPUNKIA on Charles Dickensin (1812—1870). .Englannin
kirjallisuuden suuren lumoojan, jännittävin- romaani — taiturimainen,
värihehkuinen kuvaus Ranskan vallankumouksen synkimmiltä päiviltä.
VÄINÖ LINNA:
MUSTA RAKKAUS
212 S I V U A - HINTA SID. $2.50
"Musta rakkaus" on romaani suuresta, tuhoavasta intohimosta, työ­läiskorttelissa
tapahtuva Othellon-tarlna. Kirjan päähenlcilöinä ovat
leskeksi jääneen työläisen ainoa tytär Marjatta Ja varaton tekniikan
opiskelija Pauli, jotka sattumalta tutustuttuaan rakastuvat toisitosa
sokeasti. Vastuuton, hölläsuinen Unto on kuitenUn tätä ennen kerran
vietellyt kokemattoman Marjatan. Paulissa herää ensimmäisen huu­mauksen
jälkeen epäilyksiä, jotka tytön onnistim hätävalheillaan
vaimentaa. Mutta kun Pauli pian saa kuulla asian oikean laidan, ke­hittyvät
tapahtumat väkeväksi rakkauden, mustasukkaisuuden jä'kUo-leman
tragediaksi.
VÄINÖ LINNAi
TUNTEMATON SOTILAS
KANSANPAINOS KUVITETrrUNA
443 SIVUA - HINTA SID. $1.75
Väinö Linnan kirjaa, TUNTEMATON SOTILAS, on Canadassa myy­ty
eniten kuin mitään muuta Suomessa kustannettua kirjaa. Siltä
huolimatta on sillä edelleenkin kysyntää täällä.
"Tuntematon sotilas" on epäilemättä merkittävä ja vaikuttava kirja.
Se on rehellinen ja aito ja antaa sellaisen kuvan ihmisistä sodassa,
että sen täytyy olla tosi:
SANTERI LEVAS:
NUORI SIBEtrUS
MUISTELMA SUURESTA, EffiMISESTÄ
260 SIVUA - HINTA SID. $3.25
"Nuori Sibelius" on säveltäjämestarimme elämäntyötä käsittelevän
suurteoksen ensimmäinen osa. Sen tekijä on SANTEKI LEVAS, joka
toimi "kaksi vuosikymmentä Sibeliuksen sihteerinä. Kalkkien niiden
vuosien aikana, jolloin malst Levaksella oli ambalaatulnra tilaisuus
olla mUtei jokapäiväisessä kosketuksessa mestarin kanssa, hän keräsi
aineistoa elämäkertaa varten. Näin häh sai rimsäasti sellaisiakin
tietoja, jolta ei ole aikaisemmin alan kirjallisuudessa julkaistu.
"Nuori Sibelius" käsittää ajanjakson Sibeliuksen syntymästä vuo­teen
1904 saakka. Teoksessa annetaan eloisa kuva mestarin lapsuu­desta,
nuoruudesta ja kasvuympäristöstä, hänen kääntymisestään yk­sinomaan
musiikin tielle, hänen musiikkiopinnoistaan-niin kotimaassa
kuin ulkomailla ja hänen ensimmäisistä suurista menestyksistään.
Taustana on Suomen taistelu, autonomiansa puolesta, aika jolloin
Sibeliuksesta tuli kansansa syvimpien tuntojen tulkki.
Z.TOPELIUS:
VÄLSKÄRIN KERTOMUKSIA
Kolme suuria osaa - Hinla yhleensä sicL $5.50
Ikivlehättävä historiallinen romaani kahden suvun kohtaloista~ja^
ihmeellisestä kuninkaansormuksesta on jo monen miespolven ajan
ollut kiinnostavaa luettavaa.
Tilauksen mukaan lähetämme kirjoja kaikkialle Canadassa ^a
Ybdysvalloissa.
Lähettäkää-tilaiiksenne-osoitteella:-
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
P. o. B O X 69 SUDBURY. ONTAMO