1957-03-14-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu ^ ' TcTstaina, maalisk. 14 p. — Thursday, March 14,1957 V A P A U S (LUUiBTV) ~ Ibidepienaent Xabor Ongan of Finnish Canadlans. E»- faUIsbM NoT, 6. 1917. Authorlzed «8 jseeond daai mail l v the Fost €>ta(»'Depaxaaeat; <^ Pob^ Bshed thnce neOay: Tuesdays, ^Hittndays and (Strturdaysby Vapaus Ptfblttbing Company Lt<L. at 100>102 mm S t W.r Sudbnry, Qnt., Canada, Telephones: Bos. Office 06.4<4284: EdUorlal Office oa4-r«aS5. Bfamger E. BuktJ. Editor W. fadiud. tCaiUng addtn»; Box 89< Sudbiuy. Ontario, AiJyertfsIng: rates opon applicatloa Trat»lation ftee of charge. .TfLAUSHINNAT: Canadassa: i vk. IM 6 kk. 3.75 K 8 kk. 2.2^ YhdysvaDoissa: 1 vk. 8.00 6 kk. *M Suomessa: 1 vk. 8Ä) « kk-4;75 YLEISÖN KIRJE - 1917—Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957 Parisäapi myöhäsUt kun ei lainkaan 20 pitkää vuotta taistelua sana- ja kokoontumisvapauden puolesta päättyi vihdoin demolcratianvoit^ korkein oikeus Julisti nyt miltei yksimielisesti (8 tuomaria yfetä^^vastaan)v;että Quebecin pahamainen "kommunisti neh'&MUnaluk!kolaki on perustuslakivaÄtainen tdcele.' . m-^^^ on tämä perustuslakivastainen lakite-keleöUut-^ uebecissa, ei vain ''kommunistien!.V vaan^^^^k^^ "Jj»mmunist€iksi'V leimattujen "vääräoppi^ . '20 pitkää vuotta ovat Canadan demokraattiset kansan-jotdtotavtistaneetquebecilaisia sisariaan ja veljiään^ t lussa tätä kaikkien kansalaisten vapauksia uhannutta •'Munä-lukkolakia'' vastaart. 20 pitkän taisteluvuoden jälkeen tuntuu hyvältä jca^soa taaksemme ja sanoa totuuden kanssa yhtä pitävästi: Vapaus ja Vapauden kannattajat ovat antaneet oman vaatimattoman panoksensa tässäkin ^ asiassa tämän maan demokraattisen hallitUsjärjestel- . män puolustam&en Tiyväksi! Vapaus on yhdessä muiden työvaenlehtien kanssa tuominnut alusta pi- . taen tämän "Munalukkolain" tekeledtsi, joka "kom-mtmistivastaisen savuverhon suojassa uhkaa kaikkien canadalaisten puhe-, kokoontumisr jä järjesty- . misoikeuksia", kuten on niin monesti tälläkin palstalla korostettu. Me olisimme iloisia, jos voisimme • sanoa, että Canadan kaikki suomenkieliset lehdet ovflf tässä asiassa olleet uskollisia demokraattisille .vakatmiulcsllleeh, mutta kun asia* ei valitettavasti näin ole, me voimme 'kuitenkin tyydytyksellä todeta, että Vapaus on tässäkin asiassa käytännössä kanta- ' nut demokraattista,lippua silloinkin kun se oli kaik-ketf muuta muttei suosittua Quebecissa! Ja meillä on erikoissyy onnitella Quebecin suomalaisia siitä; ^ että-'huomattava osa heistä osallistui aktiivisesti' nämä 20'pitkää vuotta taisteluun tätä perustuslaki- • vastaista laJcitekelettä vastaan! • ' s / -Sanomattakin 'oi\ selvää, että Vapaus yhtyy nyt niihin miljooniin canadalaiisiin, jotka iloitsevat siitä, että tämä pa-heellinep "munalukkolaki',' pn vihdoinkin julistettu perustus- Iskivästaiseksi tekeleeksi, jonskatarkbiiuksena oli ^»^kommu-' nistivastaisen'* hysterian varjossa toteuttaa ajatusiten kontrollia ensin' Quebecissa ja sitten luonnollisesti myös muualla 'maassa. ,' • » « * ., Joillakin vähemmän asioita seuranneilla saattaa olla sel- ' laisia; harhäkäsitteitä, että '•Munalukkolaki"-nimi on joku •*haiAikumanimi". Näin ei kuitenkaan asia ole. Maurice Q u p l e s ^ h maakuntahallituksen aloitteesta hjrväksyi Quebecin- 4ainiaatijakunta vuonna 1937 tämän Munalukkolain (F^dcDock Law), mikä valtuutti maakunnan yliproKuraattorin (jpSäihinisteri Duplessis on itse "lakLja evankeliumi", kuten sätiötään; pääministeri ja yliprokuraattori) suorittamaan tarkastuksen virallista tarkastuslupaa hanifckjmatta, ja sulkemaan m mitään oikeuskuulustelua ja ilman mttään oikeuden päätöstä kaikki sellaiset paikat mitä on hänen mielestään käytetty, "kommunismin propagoimisen" hjrväksL' '^Tämä sellaisenaan jätti siis hirveän suuren valtuuden yliprokuraattorille: Hän voi munalukolla lukita — ja te- 1 karin niin useita kertoja — minkä tahansa haalin ja yksityis-aii^ unrtonkin, mi hänen mielestään käytetty "kommunis-. 'm1n'*-propagoinuseen ~ mihi voitiin sovittaa ^^^^^^^^ vastustajat aina Jehovan todis- •tajiih saakka! Ja kaiken tämän kukkuraksi munalukkolain alaiseksi tulleella henkilöllä ei ollut mitään vetoomusmah-d$ Histii*tta. Jos esimerkiksi yksityisasunnon ovelle pantiin ^ n ^ että Duplessisin hallitus ei syystä tai toisesta tykännyt "vuokralaisen" mielipiteistä, ainoastaan • tsäön omistaj se mahdollisuus, että hän meni itkien ^ j ä tuhkassa kierien oikeuteen se hän "tietä-iiyt'*, mitä hänen talossaan tehtiin, mutta saatuaan'nyt tiedon, hän on vuokralaisensa häätänyt pois. Tämä oli ainoa takaovi /haalien ja yksityisasuntojen omistajille, mutta selvää oli, -etteivät nämä omistajat halunneet antaa laitoksiaan rrtihkään sellaisen kokouksen pitoa varten, minkä maakunnan yliproku-raattori voi suuressa viisaudessaan julistaa "kommunistiseksi propagandaksi" — mitä hyvänsä sillä sitten tarkoitetaankin. . Tässä yhteydessä tulee mieleen myös liberaalipuolueen • m suurlehtien osuus. Liittohallituksen kohdalta on huomattava, että se pysytteh. vuo-rsikausia enemmän kuin käsivar^^ V lakitekeleestä. Samalla kun liittohallituksen aloitteesta julis-stÄtiinesimerkiicsi eräitten Social Credit-^^ maakunnallisia lakeja muitta mutkitta perustuslakivastaiseksi, Quebecin pahamaineinen Munalukkolaki sai olla ratdiassa — sillä Iqppujen lopuksi Duplessisilla oli suuri vaikutusvalta maakunnassa — missä asuu ta$aluvuissa puhuen kolmiannes ; suinkaan ole kun-s m liberaalipuolueelle kuin sen muodos-t ^ ä l l e liittohallituksellekaan. ^ Sanwa on sam)ttava S u ^ Rahan lehdistä. Kului vuo-psikäusia Munalukkolain laatiiViisen jälkeen jolloin ainoastaan .-^Spienet-työväenlehdet pitivät yllä demokratian viiriä j a arvos- . UäSv^t tätä lakitekelettä. Myöntää kuitenkin tulee, että ylei- ^nfrniiellpiteen noustua -voimakkaammaksi Munalukkolakia vastaan, eräät suuret päivälehdetkin ryhtyivät propagoimaan ' 'se]l'icumoaniisen puolesta. ^5's^^ nyt kumottua Munalukkolakia vas- ' täfan?ijäiikuitenkin järjestyneen^^^ ^ /itisioiemmkt työväenpuolueet, ammattiyhdistysliike ja muut työväenjärjestöt sekä työväenlehdet suorittivat todella* kun- ^al^kaanvpäivätyön kuluneen 20 pitkän vuoden aikana tämän "paiieellisen lakitekeleen kumoamis^i. -E.VriNEN PCNUto- SANOO JU>KEM1J8TENSA i»WI8tEE14LA 'VOmAA' VXXBI8TEfl#XK8I^ Suomen sisälUasota, Icapina. vallan-kumoui^ tai mifeci tohaxua sitä sanotaankin, antaa icaikUne eilkoisvalhei-nensa pahan kuvan Suomen; historiasta. ' ~ ^ Luin Raivaajasta "POilca" Tuomisen kirjasta kohtia Ja haluan kajota Joihinkin asioihin. Joista Vapauden lukijat yleensä eivät varmaankaan tiedä. Mikä on tuo Jääkäri Repo^ Ennen Saksaan: menoaan hän oU järjestyneiden ^Oiäisten toimitsija; Suomen työväenliike ei kannattanut ja4ikärl-lUkettä, vaaii luotti (silloin« Venäjän tulevaan vaHankumoulcseen. että se antaa Suomen icansalle vapautumisen m^hdollisuudeh. Joltain yksilöitä tyaväenliikkeestä <mei:i Jääkäriksikin, kuten menetteli l?epo. Ktm Suomen sisällissota alkoi Ja Jääkäreitä tuotettiin Suomeen, kuului Repo niihin lääkäreihin, Joita ei lapettu Suomeen, koska porvarit tiesivät'"pu-nalslUa" olevan kovan puutteen Joh-tajavöimistä. Kalkkia Jääkäreitä«et siis laskettu Suomeen eivätkä kaikki Jääkärit lähteneetkään sinne. Suomessa ei tietenkään yleisesti hyyäksyttgr valkoista komentoa.' Varsinkin sotilasiässä olleita pakeni Ruotsiin Ja Venäjälle Ja mikä minner kin. Ruotsissa oli ns, poliittisten pakolaisten laki Joka turvasi siellä oles- Kelun, Jos eli^lalnmulcaisesti. "Punikk i a " pidätysleireiUäkhi oli "linjoja" Ruotsiin. Sieltä Jahti surullisen kuO-luisa. Alex Halonen Hennalan vanki-alueelta ;Ja oli Ruotsissa suosituksilla esiintyen Ruotsin työväelle (V. Tannerin .kirjassa mainitaan näistä suosituksista) . Ruotsiin paenneita "pu-nikkejav J» sotilaskarkureita järjesti tuo Repo sotilasjoukoksi — tulevaa Suomen vallankimiousta varten, Ylel:L tien ajatus oli silloin työläisillä Suomessa Ja myös maanpaossa olleilla, että jos apua tiUee Suomen työväelle, se «tulee Neuvostoliitosta, . Neuvosto- Venäjä oli silloin, kuten muistetaan, sisäisen 'Ja ulkonaisen viholliseti ah^ distomana. Suomen "valkoiset" esim. pitivät Repolan Ja Pora järven välistä aluetta hallussaan. Juuri tältä alu-. eelta >piti Ruotsista menijäin Ja Suomesta heihin yhtyvien mennä Neuvosto- Venäjälle. Jos ei muuten, niin tapellen Isontalon Antin ; Joukkojen kanssa. Tuo suunnitelma ei oni^tti-nutr sillä Suomen (työläisten) salaiseen toimintaan oli tullut vuoto: Ja siltä -seurasi vangitsemisia. Repo ja joitakin muita pääsi Neuvosto-Venär jälle'Ja he esiintyivät Jis, Kuusisen klubin murhajutussa. Kun - muiste-. taan mikä oli tuo^ Kuusisen klubin murha, niin mieleen tulee, että val-lankumoukselliheh Joukko el katsonut ajan 'Olleen soveliaan Suomen vallankumouksen aloittamista varten; se, joukko^ joka murhat teki, oli toista mieltä; Kaikkea tätä miiistellessa tulee pakosta kasvoille' ivan hymy. . Olen joskus lukenut Marxin kirjoista vallankumouksesta puheen ollen,' että maanpaossa olevat eivät rodusta yleistä kansan mielipidettä, sil-' '.ä he ovat utopisteja. "Poika" Tuominen, joka c|h kulkeutunut kauaksi siitä, mitä on ennen ollut, kirjoittaa nyt omista virheistä —- vääristellen tosiasioita. -Mukana ollut Ja osittain näitä asioita seurannut — entinen "punikki". Ulbricht Saksan kaikkein iärkeimifiistä tehtävistä Berliini/belmUumssa (KU -B. YHDISTAMISBN H.) Kunkaitden vaihteessa oli Salcsan sosialistisen yhtenäisyys-: puolueiiii keskttslu>mitealla ko-kous, jossa pnoioeen' ensimmäi-hen sihteeri Walter - Ulbricht eritti alustalcseo puolueen politli- Itan peruskysy my luista ja kosketteli erinäisiä kansainvälisen työ' väenliikkeen tapahtumia. Saksan - tämän' hetken tärkeimmäksi tehtäväksi UlbHcht määritteli mili; tarismin vastustamisen yhdessä' sosialldemokmattren kanssa ja. hahmoitteji ohjelman valtioiden asteettaisesta yhdistämisestä. r Ulbricht totesi Länsi-Saksan sosialidemokraattien yleensä vastustavan Adenauerln ^aselstuspolitiik-kaa, mutta heidän johtajiensa kannanotoissa ei ole aina johdonmukaisuutta. Hän ehdotti sos.-dem; puolueen jäsenille ja toimitsijoille yh- EDELLYTYKSET Saksan yhdistämisen kysymylcsiä käsitellessään toteaa Ulbricht, että Adenauerln puolueen tappio ensi syk.syn liittopäivä vaaleissa voi merkitä askelta eteenpäin. Edellytysten luomiseksi yhdistämiselle on Länsi-Saksan erottava Atlantin liitosta ja muista sotilaallisista liittou-^ tumista. Ulbricht ehdottaa kansanäänes-tylcsen toimeenpanemista Länsi- Saksassa . tästä kysymyksestä. Yhdistämisen edellytyksiin kuuluvat ^edelleen asetrelvollisuuden kumoaminen Länsi-Saksassa,-mo- ^lemminpuolinen asevoimien rajoittaminen, johtavien nutsitoi-mitsijoiden poistaminen Länsi- Saksan valtiotalouskoneistosta se kä Euroopan kollektiivinen tur-vallisnnsjärjestelmä* johon .mo-teisiä neuvotteluja Ja yhteistä toi-j , ^ ^ ^ 3 4 saksalaiset .valtiot liittyi; mintsa mllitarismm tukahduttami-i gjyäj seksi, sillä koko Saksan työväen-' luokan yhteinen toiminta on ainoa reaallinen voima, joka voi vastns-taa taantumuksellista politiikkaa. Valtaenemmistö so^.-dem. puolu-. eeseen kuuluvista työläisistä on sosialismin puolesta, vaikka «ivat air na ymmärräkkäänv sosialismia vallankumouksellisen marxilaisuuden mielessä. On poistettava esteet, Saksan Demokraattinen tasavalta ei - aseta yhdistämisen ennakkoehdoksi sosialististen muutosten suorittamisia Länsi-Saksassa. "Monopolien herruuden hävittäminen luopuminen uudelleen aseistamisen-ja uudelleen fasisoitumisen' politii-' kasta samoinkuin luopuminen osallisuudesta agressiivisiin sdtilaalli-jotka erottavat vielä Saksan työ-f siin liittoutumiin ovat demokraatti-iäisiä. Tätä päämäärää palvellevat asialliset suhteet ja yhteistyö $os.- döm. puolueen kanssa, \ sia ja kansallisia, vaatimuksia' Yhdistämisen valmistelu vaätiii että työväenluokka yhdessä keskiker- Yhfenäisyyden aikaansaamiseksi nimiftää tPP vain rajoitefun määrän ehdokkaita Laaja kurssioiijeima hn Arthurissa Port Arthur. — Täällä Järvien-päässä valmistaudutaan voimisteluja tanssikursseja varten. Isku, joka on keskeisenä seurana, on tehnyt näitä järjestelyjä jo pitemmän aikaa, että kaikilla seuroillamme olisi Buck. tilaisuus päästä osallisiksi niistä. Senpä takia harjoitukset tullaan järjestämään eri paikoissa ja eri Lpaikkakunnilla seuraavasti. Kurssit alkavat Port Arthurissa C. S. J:nhaalilla tiistaina, 19 päivänä maaliskuuta kello 8 illalla ja jatkuvat torstaisin ja sunnuntalaa-mupäivällä neljän viikon ajan. ;Kaministiquiassa. mikS on Tigers-seuran kotipaikka, on harjoitukset perjantaisin kello 8 III. ja sunnun-tai- Utapäivällä kello a Pohjolan haalilla. Kamin Tigersseuran jä" senet,jotka ovat käyneet säännöllisesti POi't Arthurissa harjoituksissa kerran viikossa, saavat kaksi lisäharjoitusta Kamlssa. North- Bran-, chin Blon jäsenet samoiq kuin into-lalaisetkin voivat tulla Port Arthuriin. Myöskin KakabekaFallsilla kansakoululla on harjoitukset joka keskiviikko kello 7.;30 ill. ja Nolalulai-set voivat tulla sinne. Kurssioh jaaja Dolores Niskanen tulee olemaan neljä viikkoa täällä Järvien-päässä^ ja hänen matkansa on järjestänyt Suomalais-Canadalainen Amatööri-Urheiluliitto. Dolores on kyvykäs tanssin ja voimistelun ohjaaja ja ^iksi kehoitamme kaikkia tulemaan kursseille ja lähettämään ja tuomaan lapsia mukaan/ Näihin kursseihin voi osallistua niin pojat kuin tytötkin. P. Voutilainen tulee olemaan apuna ja tekemään työtä poikien kanssa. Kurssien lopettajatset pidetään pääsiäisen ajoissa ja niistä koituvat tulot menevät liittomme kurssira-hastoon. — P. V. ' Port Airthnr. —"Työväen yhtenäisyyden saavuttamiseksi ja edistääkseen työväenluokan asemaa maamme poliittisessa elämässä LPP julistaa, että lukuunottamatta rajoitettua määrää varovasti valituissa vaalipiireissä missä meidän puolueenune^nlf mittaa ehdokkaansa,' me ^tulemme työskentelemään edistysmielisten ehr;; dokkalden, CCP:n, työväen ja farmarien liikkeiden edustajain valitsemiseksi ensi kesäkuussa tulevissa llltto-vaalsis3a. Täällä me pyrimme työ-- väenlilikeen ja edistyksellisten voimien yhtenäisyysehdckkaiden taistelurintamaan, joka mei'kltsee että eh^ kä kannatamme GCP:n ehdokasta C. D.Howen Ja toryen, ehdokkaan hä--, viölle saattamiseksi", sanoi Labor Progressive puolueen Johtaja Tim' Buck puheessaan täällä Työn Temppelissä pidetyssä Joukkokokouksessa maanantaina: maaliskuun 4 p. :Puheensa , alkuosassa viittasi mr.'i Buck pari päivää sitten opetusviikoi:i yhteydessä Fort Williamln Vocational koulussa James S. Duncanln luennossaan esittämiin lausuntoihin, sanoen: "Me olemme näitä Neuvostoliittoa koskevia tosiasioita esittäneet kaikkia vääristelyjä ivastaan kuluneiden vuosien ajalla, l Sama pitää paikkansa teollisuiiden Ja kulttuurin nopeaan kehityfeseon nähden. Nyt on käynnissä kahden suunnan selventyminen kapitalististen maiden etumaisten pu-hemlesten esiintymisessä. Sellaiset kapitalistit kuin mr. Duncan. Cyrus Eaton y.m. ovat tulleet vakuutetuksi, että kahden 'järjestelmän rauhallinen rinnakkaiselo on rauhan voima. Yh-; dysvallat ja muut kapitalistiset maat joutuvat teollisessa rinnakkaiskehl-tyksessä Jälkeen ja puolustusasemaan, samoin kun mr. Dimcan on' osolttanuti tapahtuneen jo opetuksellisissa suhteissa. Tämä on maaliman kehityksen klerCämätön pääsuunta, totesi; Me emme ole lakanneet osoittamasta, että kaiken kehityksen ete-vämmyyden pohjaij^ Neuvostoliitossa on sosialismi. Joka saavutettiin työ-väsnluokaif valtaamtousim kautta. Ja me olemme tähän tosiasiaan nojatMl osoittaneet että kapitalistien hallitse-^ massa maassamme Canadassa täytyy työväen Ja sen liittolaisten päästä valta-asemaan, jotta voivat yhteiskunnalliset muutokset suorittaa kansan enemmistön etujen mukaisestL Neuvostoliiton esimerkin viitoittamana jo eiuien meidän puolueemme muodostumista wmnipegin työläiset herättivät neuvostojen muodostamisen ajatuksen v.; 1919 suurlakon yhteydessä. Sosialismin voitto Neinrostoliitossa teki mahdolliseksi. ennenkuuliunatto-; man nopean teollisen Ja yhteiskim-nallisen kehityksen. Esimerkiksi N:n terästeollisuustuotanto on kasvanut 30 vuodessa^ suhteellisesti enemmän kuin 130 vuodessa Yhdysvalloissa. Se on tuotaimon monelta osalta jo ^sl-: vuuttanut Yhdysvallat Ja nyt menee lopullisesti edelle kaiken teollisen kehityksen alalla. Neuvostoliitto lähti tylxjästä ja siellä on ollut Ja on vielä puutteellisuuksia, mutta se on kasva^ nut etumaiseksi teollisuusmaaksi. Sen suhteet pidempiin Ja suurempiin sosialistisiin maihin rakentuu tasa-arvoisuuden Ja itsenäissryden pohjalle.' r Meidän puolueemme on kuluneen yli 30-vuoti5vaiheen ajalla taistellut työväen .uniolitfrkeen yhtenäisyyden puolesta. Nyt on. saavutettu jrhtjml-nen Ja pian Canadian Labor Congress käsittää . lähes puolitoista miljoonaa Järjestynyttä unionistia; Nyt voivat työläiset JuUstaa. kuten äsken Wind> sorissa tekivät autotyölätset, taistcle.- va ns a työmaittensa ' säilyttämisen puolesta, eikä autotehtaita saa sul- .kea... • .•• Canadian Labor (Jongressin perus-' t a m i ne n merkitsee yhtenäisyyden korkeampaa astefctti työväen JärjM-täytymisessä. heidän 'edistymistään itsenäistä poliittista toimintaa • Ja^ luokkatietoisuutta kohti. CLC. edustaen toista miljoonaa työläistä, omaksuu edistyksellisen taloudellisen : Ja yhteiskunnallissn ohjelman, täystyöl-. lisyyden. 40-tu"nnin työviikon, korkeampien palkkojen, : kansallisen terveysvakuutuksen- yjn.- -puolesta, Se omaksuu uuden - kansallisen politiikan Canadan talouden .kehittämiseksi Ja kasvavan Yhdysvaltalaisen kontrollin rajoittamiseksi. Suuri : m6rkityksel- Ustä on CLC :n kanta atomipommin ja kokeilujen lopettamiseksi, vaatien neuvotteluja/ ja" sopimuksia erimleli-syykiien ratkaisemiseksi. ' i Meidän' puolueemme/, työn tässä ajankohdassa täytyy omaksua keskeinen ' välttämättömyyden yhtenäisen työväen poliittisen toiminnan kehittämiseksi, mikä johtaa Ijalkkien edis-tykssUisten canadalaisten demokraattisen rintaman luomiseen monopolien hallintaa vastaan. Aluksi puhui tilaisuudessa lyhkäi-sesti piirijärjestäjä Bruce Magnuson, lukien kohtia mr. Duncanin puheesta, sek^ esitteli Tim Buckin puhumaan, , Puheenjohtajana tilaisuudessa^ toimi Port. Williamilainen C, -Lenton.: T i 1 aIsuudessa esitetiin -Buckille >useita kysymjfksiä, joihin hän vastasi selventävästi. Kerätty kolehti tuotti $109.27, .josta puheenjohtaja kiltti kuulijakuntaa. — ATH. rosteii ja kansallisten porvaristopii- ^rien kanssa luo '^rustuksen yhtenäiselle demokraattiselle Saks^le. .^Ensimmäinen op työpaikkaperus-tuslain (rajoittaa työläisten oikeuksia — huom.R. ff.) kumoaminen, täysien oikeuksien laominea työläisille, niihin luettuna työläisten kontroUi suurill^ työpalkoilla. Suurmaanomistajien ' kaikki etuoikeudet on poistettava ja luotava työtätelke-välle talonpoikaistolle demokraattiset ' oikeudet. Kaikki finanssipää-oman toimenpiteet, jotka ovat haitaksi kesk'kerroksille, on lakkau tettava ja käsityöläisten edustajien ja muiden keskiluokan järjestöjen oikeudet turvattava. Tämän vuoksi on välttämätöntä: suorittaa kansanäänestys avain-teollisuuden saattamisesta kansan .omistukseen, demokraattinen maauudistus ja (oulu-uudistus. Tässä on otettava huomioon Länsi- Saksan erikoiset . olosuhteet. Esimerkiksi»: pienosakkaille on ; korvattava täysin ja suurempien osakkeiden omistajille osittain, mikäli he esiintJrvät''demokraa^ tisen yhdistämisohjelman puolesta, heidän osakeomistuksensa. > Maauudistuksessa on otettava maata vain yli 100 hehtaaria omistavilta." Mikäli mainitut edellytykset luodaan, pitäisi i muodostaa ylelssaksa-lalnen neuvosto, joka koostuisi tasapuolisesti molempien saksalaisten valtioiden ' edustajista. »-Neuvoston elimet olisi valittava molemmista Saksan osista voimassaolevien vaalilakien perusteella. Yleissaksalai-nen neuvosto tulisi toimimaan molempien siksalalsten valtioiden 25 VUOTTA TYÖVÄENU 11 :t ; i M Dfc Jhllihaltuinen mies Kmi. Jnir TESTEB : p i m ^ ei voida ensinäkemältä arvioida*!^£iköni£^.oIe tosiasia, vaikka vaistomaisesti: teemme johtopäätöksiä ihmisistä tuntematta lainkaan heitä? Esimerkin vuoksi kerron eiSästä miehestä. Hän tuli minua vastaan sairaalan ja kansakoulun lakana si; jaitsevalla kapealla jalkakäytävällä Kirkland Lakella. Vuosi, oli 1933. Asuin silloin Tower-kadulla; vanhempieni luona. Olin töissärliake Shore-kaivoksella mekanikönf* oppipoikana Ja pukeuduin - niirikuinr-työläinen pukeutuu — ei koskaan'mitään erikoista ylläni ja työhön kulkless£L käytin huo^ nompia'vaatteita. ' - Mikä sitten kun kapealla jalkakäytävällä jouduin koskettelemaan olkapäitä -tämän hienoukse.n -kans*' sa. Hän JoU puettu kuin mallikuva Torontosta tai Montrealista. Musta nallihattu oli keikarimaisesti kallellaan hänen päässään,. sitä seurfisi Port Ärthiirin osuusmeijeristä Port Arthm-. — Koska minut valittiin "kuluttajain edustaJana^V,Johtokuntaan niin katson velvollisuudekseni selvittää sitä kritiikkiä mikä' on syntynyt A,-T. Hillin kirjeen johdosta Vapauden palstoilla. Ja koska myöskin olen ollut mukana tämän n^eijerin syntymästä saakka, niin tiedän sen elämänvaiheet koko tältä 27 vuoden toimintakaudelta: Nykyinen kitka johtuu siitä, että meijerin työläiset vaativat 5-päivälsta työviikkoa 6-päivälsen tilalle Johonka muodostaman valtuuston hallitiik- osakkeen omistajat eli maidon tuot-sena joka valmisteUsi toimenpiteitä tajat ja johtosuostulvat, mutta slt- I yhtenäisen. hallinnon luomiseksi Saksalle sekä vapaiden yleissaksa-laisten vaalien suorittamista kansalliskokouksen valitsemiseksi. Tämän kansalllskokoulcsen tehtävänä taas olisi perustuslain laatiminen ja hallituksen valitseminen kciskuu-destaan. Vaalit tulevat mahdolliseksi ajankohtana, jolloin kaikki ulkolaiset joukot ovat poistuneet ja kaikki ulkolaiset sotilastukikohdat' purettu Saksassa, - ' , . , "LIBEttALISOINTrr Ulbrichtin alustuksen jälMmmäi-^. nen- » osa , on .o^m is. tAe t-At^ u" 'e riik7^'o< is>e s't"Vii eideologian ja puoluetyön kysymyksille, 'Ulbricht toteaa henkilökult-tla jäisen seuraulcsia käsitellessään NKP:n; XX puoluekokouksen jälkeen esiintyneen. nuelipiteitä, joiden mukaan sosialistinen yhtenäi-. syyspuolue pitää lilan tiukasti kiinni marxilais-leninlläisestä. teoriasta,. Tiedämme, että selostus.-lienki-lökuitin seurauksista vaikutti moniin järkyttävästi, sanoo Ulbricht mutta toteaa kaikkien rauhaa rakastavien ihmisten Saksan demokraattisessa tasavallassa puhuvan tunnustuksella siitä että "puolueemme keskuskomiteansa Johdolla vastustajaimme kli-hoituksesta' Ja parjauksesta huolimatta on astunut eteenpäin rau- : han, demokratian ja sosialismin tiellä. El vastustajain kiihoitus 'stalinismia'' vastaan' eivätkä revisionistiset teoriat, eivätkä myöskään tietyt kokeilut Puolassa,v joitä tyrkyteltiin Saksan ddmo- *• ' Jatkuu 4. sivulla ten tuli riita siitä, että mikä pälyä tulee toiseksi, vapaapäiväksi. Työläiset vaativat' lauantaita jöhon liikkeen taholta ei voitu suostua, sillä se olisijtä vain työssä kulkiessani vaikute-ollut vahingollinen niin - tuottajille kuin kuluttajillekin, ej^Ikoisestl tavaran laadun takia. Ei myöhään voitu lisätä työijdtaaa! niin,^ että .meijeri olisi voinut 'toimia 6 päivää viikossa, sillä se olisi lisännyt niin paljon maidon myyntihintaa; että siitä olisi varmasti .synSynyt sota kuluttajain taholta. . Meijerin liikevoitto on Ollut-niin pieni, etta'^se ei ole koskaan ylittänyt ^^htä senttiä pulloa kohti jg: joka JcekaVkun on ,nostetitu työläisten, paltoköa^on jouduttu'nostamaan mäi-^' don myyntihintaa ja niin jouduttiin nytkin; tekemään. Jos ^meijerin • työ-^ iäisten ttahoitä voitaisiin esittää mitään muyta menetelmää millä voitaisiin kustannuksia pienentää, ollpl johto aiitä hyvin kiitollinen, i ' Omakohtainen mielipiteeni on, että meijerin johko menetteli • oikealla tavalla tässä asiassa. ••; Tolvöislh- myöskin, että henkilöt. Jotka lähtevät kirjoittamaan tällaisia harhaanjohtavia kirjoituksia, ottaisivat pai-emn^ selvän asioista ennen kuin • lähtevät niistä kirjoittamaan, sOlä niistä ei Ole mitään hyötyä, vaan ne repivät' hajalle sen mitä olemme vuosikausia rakentaneet. Voisin kyllä numerollisesti osoittaa kuinka har-^ haanjohtavia nuo kirjoitukset ovat olleet, mutia haluan säästää Vapauden palstoja. Miatta olen valmis milloin . hyvänsä ^Joko henkilökohtaisesti tai osäkkeenomistajain kokouksissa todistamaäin väitteeni. Toveruudella osuustolmliuian puolesta, Ivar Seppälä. valkoinen kaulahuävi;.'' sininen sa-; mettikauluksella varustettu päällj^ iäkki,' musta piUcii -fä frarm^nya nilkkaimilla suojatut kengät Kuten sanoin^ hän oli: pukeutumisalan^ mainoskuva. , ^ . SiltHäilen häntä kun hän koh^>« 1 liaasti hymyilee ja siirtyy omalle^^ * puöiaieltSytävia: Ajattelen-Itsekseni^ "Kuka luulet olevasi sinä it-sehyväkäs teeskentelijä?; Kyllä naii nä olen yhtä hyvä,.koska tahansa!" - y Ensinunäisen tapaamisen jllkeen'^^ - • usein näin hänet ja nuelipahä^hän-tä kohtaan yhä voiniisttil. Uinun silmissäni' hän edusti.^kaik^ mltä^-' pidetään "oikeaoppisena'*, ; ummefi-|^ - i tuneena ja nöyristyvä&ena. Jo.$ häir"v ei ole: varakas, niin hän-ön ';aina-kin valmis toimimaan rikkäideö > apurina; Hän tosiaan saattoi minut ' tuntemaan työväenluokan vihaa'*' häntä kohtaan.' ^ , , ' " ' Vuosi, kului. Eräänä sunnuntai-""' ;na, muiian ystäväni kutsui mihua Icokoulcseeen: toisten nuorten kanls-'*' sa. Suurimman osan heistä tunisin ' jo : entuudesta. Tarkoituksena oli yhteisesti opiskella -poliittista ta- • ^ loustiedettä. . Saavuin kokoiikseen ajoissa, mut-" ta siitä huolimatta kaikki toiset 611--:. vat jo saapuvilla;' Sixten seurasi hämmästyminen. Minut esitettiin'>^ nallihattuiselle miehelle! Siinä häft'"^' oli ilmielävänä ilman nallihattua, w. ssmettikaulusta ja nilkkaimia. Nii- - den sijasta hänellä oli yllään väl'« koinen villapaita ja siistit, mutta. : kuluneet housut. En voinut silmiäar ' uskoa, "Mikä teitä voisi kOhnostaa po- j ' liittisessa taloustieteessä?" kysyin suorasukaisesti. ; : • -^• "Uskon saman kiinnostavan' mi-'' nua kuin sinua", vastasi hän, ^' ' v "Mutta missä ovat hienot vaati ^ teesi? Missä on sinun nallihattusi, samettikaUIukslnen takkisi ja nilk- ^ kaimesi?" ^ "Nekö?" hän nauroi."Käytän riii-taaksenl ihmisiin. Olen apulaisjohtaja Eatonin rpokatavarakaupassa,' £tkö käsitä, että miehen on pukeu- ' duttava nykyisin säilyttääkseen työ- • paikkansa?" ' " Kun kävimme viikko toisensa perään yhtefsesti ; opiskelukerhoisaä epäilykseni Garth Teeplesta fpikku hiljaa vähenivät, :Opm tuntemaan-ja kunnioittamaan häntä. Salaisesti Teeple osallistui sosialistiseen toimintaan. Samaan a£kaan ' hänestä tuli ^räs, nuorin EatonlA ' ruokatavaramyymälan johtaja ja < hän toimi New Liskeardissa, Sud-buryssa ja Kapuskasipgissa.' ' i " Vuonna 1936 hän teki kohtalokkaan päätöksen. Hän erosi Eatonis- ': ta ja siirtyi Workers^osuusliikkeen'' palvelukseen toimien sen; elinvoin maisena johtajana. Sen jäll^eeb hän . usein esiintyi y julkisesti • työväen • edustajana. Kuten sanoin alussa; ihmisiä on " vaikea arvioida ulkonäkönsä perus-' teellä. SITÄI JA HYVÄSTÄ VAHINKOA t ' — - Niin, että siltä sähköhoidosta.. oli sinulle hyötyä ja pääsit reuma^;- tismlsta? ' t —Totta kyllä, nlutta nyt minä en; ^ ^ voi ennustaa koska sataa. "' ? Aurinko paistaa kiilciiaasti tänä iltana Tänä iltana (torstaina^ raaalisk. 14 pnä) paistaa aurinko kirkkaampana kuin ehkä koskaan ennen — ja huolimatta siitä;- missä osassa Canadaa me asumme, tämä auringonpaiste tulee Ottawasta päin. ,: Tämä on sellainen merkkitapaus, että pääkaupungin 'koko kerma — hallltusministerien ja parlamentin jäsenten rouvat ja ystävät, 'sekä pankkiirien ja . teoUisuusmlesten e-; dustaj at täyttävät alahuoneeen istuntosalin parvekkeen viimeistä • si-, jaa myöten — sillä juuri sieltä se ^ aurinko kirkkaimmin paistaa, . Meidän mielessämme on tietenkin liittohallituksen uusi valtiovar rain budjetti vuodelle 1957-58. ' Kuten tiedetään, kevät|cesällä pi- 'dettänee liittovaltion vaalit, Yleises-; tl on otaksuttu, että vaalit pidetään kesäkuun puolivälissä,, mutta kun valtiovarainministeri Harris "yllätt i " alahuoneen jäsenet tiedoitta-mallä maanantaina, että hän esittää budjettinsa tänä iltana; niin sc aiheutti kannunvalantaa siitä; että vaalit pidetään jo ehkä toukokuun lopulla. '^Jokatapauksessa ilmassa on;tätä kirjoittaessa (tiistaina) odotuksen "hurma, sillä jotakm poikkeuksellista on tulossa, koska valtiovarain budjetti esitetään TORSTAINA perinteelliseksi tuUeentils-tai- iUan->asemesta. Toivottavasti tämä illan muutos ei,aiheuta suurm-pia . vaikeuksia pääkaupMngin/ kermalle, joka haluaa etukäteen täyttää alahuoneen parvekkeen istuimet. Pantakoon paikalleen yksi seikka: Uudistuksia Ja": parannuksia saadaan tavallisesti vaalien edellä. Vaar lilupauksia antavat porvarit silloin kun aikovat "pitkätukkaisia jymäyttää". Mutta kun yleisen mielipiteen vaatimus tulee niin voimakkaaksi, ettei parannuksia voida enää välttää, ne toteutetaan tavallisesti vaalien edellä — mikäli valitsijat eivät heitä "vanhaa kaartia" pellolle jä valitse uusia tilalle, kuten tapahtui esimerkiksi silloin kun liberaalipuolue, lupasi kumota rikoslain pahamaineisen' 98:nnen. pylcä-län. • ' V V Liittohallitus on nyt siinä ,tilan-teessa, ettei se voi enää odottaa vaalivoittoa^ilman vissejä::ila^- nuksia. Ja yleisesti "odotetaan; etitä tänä iltana esitettävän valtiovarain budjetin yhteydessä kuullaan se. mitä.^ liberaaleilta todellisuudessa' saadaan. Ja liberaalipuolueen hallitus on mainiossa ascnidssa! Se 'onv verottanut meitä 'tavallisia' kadon ihmisiä mennen ja tullen. Siksi .sillä on'vuosikausia ollut suuria ylijaämli. Liberaalipuolueen hallitus on iU sepintaisesti. luel^äytynyt kohottamasta vanhuudeuQl^että, lapsi-avustusta, sokeiden. avustusta ja ve^ teraanien eläkkeitä vaikka hinnat ovat vihiltei kaksinkertaistuneet vilmekslkuluneen kymmenen vuoden aikana. y . Mikä onkaan otollisempi tilanne kuin tämä! Nyt, liittovaällen e~dellä-voi-liberaalipuolueen halli- . tus esiintyä .'^joulupukkina?. Se voi käyttää budjettiylijäainänsä; minkä-sje.-on veronmaksajilta ku- ; pannut sellaiseen tarkoitukseen; mikä tuottaa eniten ääniä liberaaleille'. ' - Tässä mielessä otaksutaan, että valtiovarainministeri Harris esittää erikoisen "auringdnpaistebudjetin"; mistä ^tippuu.vähän lisätuloja eri yhteiskuntaluokille. ^Kaikki merkit Niittaavat siihen, että WVHärr|sin budjetissa myönnetään pikkulisä perhe-avuätukseen, sokeiden eläkkeeseen, veteraaneille ja vanhuudeheläkkeeseen. • Mutta,;ilmeistä ;on, että valtiovarainministeri Harris haluaa osr taa "good irilUa" (byväa^tahtoa) : niin halvalla ^:• kuin mahdollista. Siksi.on tämänpäiväistä budjettia tutldftava ^ seuraavalta pohjalta: - Liberaalipuolueen hallttos el voi nyt.::,oIla suostumatta kansan-jonkkojen;. iittdlstusvaatimttksiin, mutta täistä onset missä mää- , : rin se :näihin «ndistttksiin ja parannuksiin suostuit. "Auringonpaistebudjetin" arvostelussa on. siis huomioitava se; että "paistaako-' aurinko riittävän lämmittävästi; vai jääkö se vain pöllit tiseksi peliksi? - Esimerkiksi:.Hintojen suuri kohoaminen vaatii, että vanhiiuden-eläke .pitäisi kohottaa vähintäin ^:een dollariin ^ukaudessa: Saa nyt nähdä^ mitä Uberaalipholiie tässä suhteessa lupaa vanhuksillem- « me antaa? « Perhe-avustusta pitäisi kohottaa ^ ainakin 50 prosenttisesti; samoin ve- l teraanien ja sokeiden eläkettä. Tuloverojen kohdalta vaatii ny- t kyinen tilanne sitä, että yksinäisille* henkilöUle myönnetääd Vähintäin » $2,000 vuositulot .verovapaaksi' loksi ja perheellisille $3.000. LasTen ja muiden .huollettavien kohdalta -. pitäisi ;antaa ainakin $500 verova- > paus "suuta" kohti., »'-^ j Kun teollisuus- ja UikeniiefaiUe annetaan verohuojennusta pääoma-. '. sijoitustensa arvon kuoletuksesta. _ ^ ja välineiden kulutuksesta,*niin oir < keus Ja kohtuus on^ että Sotaisille , ; ja farmareille annetaan veÄihuojen- - ndsta kotinsa pääömaknoletnksiSfä. , Meillä on käytännössä menetel-: ' mä, että jos esim. olut- ja viini- • liikkeet antavat kannatusiltnoitok- J sla iakastamilleen sanomalehdifler ^" ne saavat'verohelpotusta- naistä-3' "g moituksista. Mutta saicasta^auk- • sissa saa vertAelpotusta vasta sit^n , kun lääkäri-ja sairaalamenot ylit- 1 tavat 3 prosenttia vuositololsta. Oi- :keus ja kohtuus siiä on, että kun olutpanimot: saävat' ysta«31ehdil-leen antamlstäikit 'Icaiiiuitadlmoi* ta^ niin tavallisten kadon iniesien ' jä naisten sakda saduilltf tavalla veroheipotösta, kaOdstr ' lääkäri- sdinuila ja lääkeraenols' taan. " ' Pitäkäämme mielessanline ^ mänsuuhtaisia heikkoja 'jä verratkaamme tänä iltana esitettävää yau-ringonpaistebudjettiä** jnaasfeimHie vaUitfievaätt todelliseen iflänfeeseen ja sen .vaatimuksiin. —• Kansäkoua.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 14, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-03-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570314 |
Description
Title | 1957-03-14-02 |
OCR text |
Sivu ^ ' TcTstaina, maalisk. 14 p. — Thursday, March 14,1957
V A P A U S
(LUUiBTV) ~ Ibidepienaent Xabor
Ongan of Finnish Canadlans. E»-
faUIsbM NoT, 6. 1917. Authorlzed
«8 jseeond daai mail l v the Fost
€>ta(»'Depaxaaeat; <^ Pob^
Bshed thnce neOay: Tuesdays,
^Hittndays and (Strturdaysby Vapaus
Ptfblttbing Company Lt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-03-14-02