1962-01-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S: vii 2 Torstaina, tammik. 25 p. — TKursday, Jan, 25, 1962 VAPAUS LIBEKTT) — inaependent Labor OrgaD'Of PinDlsb\ Canadians Es* «blished Nov: 6, 1917. Authorized k<t second class mail by the Post ,'«lce Department, 9Ctawa; Pub- .shed thrice weekly: Tuesdaysi rhursdays and Saturdays by Vdtpaus Publishing Company Ltd., atlOU-loa eani St W.. Sudbury. Ont., Canada: relephonea: Bus. Office 08. 4-4264; -Idiiorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69. Sudbury, Ontario/ . \d venisuig rates upon applicatioii. Translatlon free of charge. TILAOSHINNAT: . Canadassai l vk. 8.00 6 Wt.-«6 3 kk. 2.50 yhdysvalloissa: 1 vk/9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 fkiM 6 kk. 6M 1 Valitsijamiehistä eduskuntayaaleihin ^uomen presidentin valitsijamiesvaalit ja nopeasti lähestyvät eduskuntavaalit ovat ymimärrettävästi aiheuttaneet melkoista mielenkiintoa ja mielipiteiden vaihtoa täkäläisten kansalaistemme keskuudessa. Valitsijamiesvaaleista voidaan hyvällä syyllä sanoa, että Suomen kansa äänesti Neuvostoliiton ja Suomen ystävyyden-puolesta ja että ulkopoliittisen suunnan muuttamisen pyrkivät kaikki Honka-puolueet kärsivät todella__kirvelevän tap- • pionV". Samalla kertaa on syytä pamia merkille, että koko ns. "vapaan maailman" valtalehdistö sai myös tuntuvan iskiin sormilleen Suomen kansalta. , Kuten muistettanee, esimerkiksi canadalaiset ja yhdysvaltalaiset valtalehdet levittivät vaalien edellä sellaista käsityskantaa, että Suomen presidentin valitsijamiesvaaleilla ei \.ole oikeastaan mitään merkitystä, sillä Moskova on päättänyt, kenestä tulee Suomen presidentti. Tällaista parjausta levittivät, ikävä sanoa, myös vissit suomenkielisetkin lehdet tällä mantereella. Mutta miten kävi? • '• Suomen kansa ei hyväksynyt alkuunkaan tällaista sananselitystä! Jos Suomen kansa olisi omaksunut sellaisen käsityksen, että valitsijamiesvaaleilla ei ole mitään merkitystä, vaaleihin olisi ollut äärettömän pieni mielenkiinto j a äänestäjäin lukumääräkin olisi jäänyt kovin pieneksi. Mutta tois i n tapahtui! Suomen kansa osallistui ennätysmäärässä presid e n t i n valitsijamiesvaaleihin, siten osoittaen, että kansan mielestä oli vaaleilla erittäin tärkeä merkitys. K u n edellisissä valitsijamiesvaaleissa kävi vaaliuurnalla noin 1.9 miljoonaa suomalaista, niin nyt osallistui vaaleihin noin -2.1 miljoonaa suomalaista! Siinä on pätevä vastaus Suomen kansalta niille, jotka propagandasyistä puhuivat j o u t a v M siitä, ettei valitsijamiesvaaleilla ollut muka mitään merkitj-stä. Ja nyt ne samat piirit sanovat oleyansa kovin "hämmäsr tyneitä" sekä vaalituloksista että vaaleihin osallistumisesta. Tosiasia tietenkin on, että Suomeri\kansa halusi näissä vaaleissa varmistua siitä, että mihinkään ulkopoliittisiin seikkailuihin ei lähdetä. Vain tämä selittää sen^miksi ns. Paasikiven linjaa näkyvämmin edustanut istuva presidentti. Urho Kekkonen sai niin suuren kannatuksen näissä vaaleissa. Vain tämä selittää sen, miksi kansandemokraattien kannatus kasvoi niin paljon edellisiin vaaleihin verraten. Vain se selittää sen, miksi Honka-seikkailuun osallistuneiden puolueiden, erikoisesti sosialidemokraattisen puolueen kannatus väheni niin romahdusmaisesti, että sen valitsijamiesten luku väheni 72:- sta 36:een samalla kun kansandemokraattien valitsijamieslu-ku lisääntyi 56:sta 63:een! . SYNTYMÄPÄIVIÄ Elias Kaartinen, Sudbury, O n t , täyttää perjantaina, tammikuun 26 pnä 70 vuotta. Mrs. I d i Muhonen, Sault Ste. Marie, Ont;,: täyttää maanantaina, tammikuvn 29 pnä 60 vuotta. , ! Yhdymme"^ sukulaisten j a tutta: vain onnentoivotuksiin. A P U A - U R H E I L I J O I L LE . Montreal' — ;Möntrealln kaupan ^invaltuiisto' ilmoitti - vllnne Viikolla) öttä se antaa $20^1 :apua;k^ montr^iattiseilf^-, 'u{:l)eUl|a)le^ joka osaUistifV- i^^annian kansojenyb-teisön. k^^i)J^j^i, perthissa,. Aiisträ-liassa, ensi: ^UyjiSi:/ v ; YLEISÖN KIRJE Ohsi tietenkin liian mekaanista jr4 kokonaan virheellistäkin olettaa, että presidentin valitsijamiesvaaleissa oli kysymys yksinomaan ulkopolitiikasta j a tulevissa eduskuntavaaleifoa yksinomaan sisäpoliittisista kysymyksistä. Tosiasia tietenkin on, että Suomen presidentti on avainasemassa ulkopoliittisista kysymyksistä päätettäessä, mutta hallituksella on niissä asioissa myös tärkeä osuus. Toisaalta presidentin panos sisäpoliittisissakin asioissa-on melkoinen. Tämä selittää sen, miksi työväenliike nimittää omat presidenttiehdokkaansa j a pyrkii lopullisesti siihen, että sopiva työväen edustaja tulee valituksi myös tasavallan presidentiksi.; Toisaalta on eduskuntavaaleilla myös osalta ukopoliitti-nen vaikutus sillä hallituksella, jonka kokoomus riippuu eduskunnan voimasuhteista, on vissi vaikutusvalta myös ulkopoliittisten kysymysten käsittelyssä. Näinmuodoin tulevissa eduskuntavaaleissa on Suomessa sanan varsinaisessa mielessä kysymys sekä ulkopoliittisesta että sisäpoliittisesta suunnasta. Tosiasiassa kysymys on siitä, että voiko Suomen kansan enemmistö, työläiset, talonpojat ja edistynein osa sivistyneistöstä, valita uudelleen työväen enemmistöstä koostuvan eduskunnan, joka sai melko huomattavia tuloksia juuri hajoitetun eduskunnan toimikaudella, vai pystyykö porvaristo nyt saamaan enemmistön? Suomen porvariston perustavoitlecna-n^issä vaaleissa on porvarienenemmistöinen eduskunta. Juuri tämän tavoitteen takia — eikä suinkaan mistään ulkopuolisista syistä hajosi Honka-rintamakin. Heti kun eduskunta hajoitettiin ja tiedoi- : tcttiin, että eduskuntavaalit pidetään kuukauden kuluttua presidentin valitsijamiesvaalien jälkeen, rupesi: Honka-rintama liitoksistaan hajoamaan siksi kun se olisi muodostunut porvarien esteeksi ja kompastuskiveksi eduskuntavaaleiessa. Selvää luonnollisesti on, että maalaisliitto ei tule saarnaan eduskuntavaaleissa niin valtavaa kannatusta, minkä Kekkonen sai valitsijamiesvaaleissa. Presidentti Kekkosen ulkopolitiikka on saanut Suomen kansan .enemmistön hyväksymisen ja kannatuksen. Tämän vuoksi voidaan hyvällä syyllä Fanoaf=että Kekkosen saamat äänet eivät menneet maalaisliitolle, vaan nimenomaan presidentti Kekkoselle^ Toisaalta on ilmeistä, että Suomen kansa ei voi olla läheskään tyyytväinen maalaisliiton sisäpoliittisiin kannanottoihin ja asennoitumisiin, sillä porvarillisena puolueena se on, jarruttanut sosiaalista edistystä niin pientalonpoikien kuin palkkatyöläistenkin turmioksi. Tältä pohjalta voidaan siis .odottaa, että maalaisliitto olisi kovin kiitollinen, jos se voisi nyt säilyttää edellisissä eduskuntavaaleissa saavuttamansa voimasuhteet. Mutta vaikka maalaisliitto ei ilmeisestikään ole yhtä voittamaton eduskuntavaaleissa, mitä oli sen ehdokas valitsijamiesvaaleissa, niin tämä ei tarkoita sitä, että työväenvoittoi-nen eduskunta on ilman muuta varma. Selvää on, että kansandemokraatit ovat lujissa asemissa eduskuntavaalien lähestyessä. Olisi suorastaan ihme, elleivät kansandemokraatit saisi lisää kannatusta ja voimaa helmikuun alussa suoritetta-visfea- iediaskuntavaaleissa. Mutta mitä tapahtuu sosdem. puolueelle, jonka kannattajat joko äänestivät Kekkosta ja kansandemokraatteja, tai jäivät epätoivoissaan ja puoluejohtonsa vouhotteluun kyllästyneitä "kotipuolueen" kannattajiksi? Tulevatko he nyt ää- KYLLÄ S A I K K O S E N MOSKA F A R M A R E I S T A SAI YSTÄVIEN P A K I N A S PÄÄPAIKAN Nö n i in ystäviään sitä mullit nuo-loo, mihinkä on mahtanut farma-rinna joutua jolla kans on hyvä halu farmarien haukkumises. S aa nähdä kuinka kauvan farmarit pistelee kuoritut j a vois liotetu.t peru nat joksenkin ilmaiseksi toimittaja samaten kun muidenkin syöttilai-deh suihin, tätä toiVoo syöttiläät yhteisesti jotta sitä riittää. Teidän pitäis tulla Port Arthuriin suuriin farmarien kokouksiin kuulemaan mitä farmarit itse asioistaan tuumii mutta ei te sitten oli-sikkaan mitä te olette jos te haluai-sia tietää joitain tosiasioita, mi:tta te haluatte elätellä itseänne valosten ja kurjain mielikuvitusten varas. Niistä te saitte tekosyyn panna Foft Arthurin Osuus meijerin kokous raportin paperikoriin jota tekoa e i ole yksikään ihminen hyväksynyt ja olen sen kymmenillen äyttänyt, e i edes se kurja puolue kuri ele saanut ketään tekoanne •lyväk-symään mutta nyt ei ole väliäkään onhan niitä parempiakin '•nie'Mä ia niiden ajatuksia koitettu kalaisia ne :Sraikko«en^ keski kertaiset j f a r m i t d n joissa on $9000.00 puhtaat voitot mutta tuskinpa niitä on moiltakaa liekkiläisilla. Ja vielaicin joku sana siitä teknii kasta kun atooihi aseet keksittiin n i in nifstfi '^uIi'.$eUaiset jotta e l n i i ta nyt toh4itäkkaan, käyttää kun ne hävitt9|8 kpkp niaaUinan j a k un osuusqpjjpriHen saatiin satojen tuhansien vet>H0e| fiiin^pn aivan ihme jos ei ijäyitä fari^^rien osuusmeije-l i a dk^ hSdfäii^Bä a^ ole ke- :-änneet mitään sen eteen työläiset 2li kulqttäjat. Ja kun F*qrt Arthurin osuusmeijeri on ykslTCafiadaii. suomalaisten suurimpia joukko yrityksiä ja kuii oli kysymys s^n ielämästä; kuolemasta niin. jifiiei(|8n lehdeilämme Vapaudella ei qllut yhtää muuta kokouksen pt^ttuä raportteria kuin allekirjoittanVt ja sen toimitus kurjien mielikuyituksiensa perusteella pani paperikoriin. Minä olen. sitä mieltä jqtta sellaiset suomalaiset sanom^lehtimiehet kun meillä täällä Canadas on olis saanu olla van-has maas silppukoria täyttämäs. Olisi toivottavaa että edustajakokous edes vähä katkos liikkeensä toimitsijain sormia jotta ne oppis vähän antamaan arvoa niillen joita heidän pitäs palvella. — Jacob Huhta, Port Arthur; Ont. Agimtoja liukiAihnalla; 2ö vuoden kuluttua asutaan Neuvostoliitosssa ilmaiseksi (Pyydämme esittää Saikkoselle, että Vapaudessa ei sallita nykyisen loimituksen aikana tällaista kielenkäyttöä kenestäkään yksilöistä. Kun Huhta on yk.si niistä anihar-voista henkilöistä, joiden kirjoituksia emme ole todellakaan voineet aina jiikaistä, j a kun hän: haluaa kantansa" esittää yhtiökokouksel- , le, nim on paikallaan julkaista hä- !»äväista Snlsbergit ]a Smith it y.m, I »en kirjoituksensa aivan koskemat-ioilla on o l l r t joukkojen kannatus, -^^^^ enempi kun muilla. No mitäs siinäi kohta kuulutaan . taas pidettävän edustaja kokous jossa vanhat kokeneet edustajat siunaa kaikkija jo-kahan kokouksessa tehdään Liekistä kuukausi julkaisu ja Vapaudesta kerta viikkoinen sekin heiltä on viisas a'ativ5 ja haaste ryntäy.s kuo-tat pidetään yhta suurina. Jos sitten sellainen ihme tapahtus jotta iäis ioku sata tähteeksi niin siitäkös liikkeen hoitaja veisaas kiitosi ta Port Arthuriin asti. Kysyn teiltä onko te llä Lokak. Historia ei tunne toista niin valtavaa asulnrakennusohjelmaa kuin minkä Neuvostoliiton kommunistinen puolue on uudessa ohjelmassaan itselleen ottanut. Tarkoittaahan se. sitä, että 20 vuo-den aikana siirtyy nykyään Vielä asuntopulaa' poteva neuvostokansa aikakauteen, jossa jokainen perhe, vastanalneet mukaanlukien, asuu ajanmukaisissa asun-i^ oissa, väljästi ja mukavasti. Ppissa ovat silloin vielä nyt niin yleiset "kommuunitaloudet" eli eräänlaiset alivuokralaistaloudet, jotka ovat kuitenkin siitä erikoisia, ettei niisiä ole enempää paakuin alivuokralaisiakaan. 1980 tunnetaan vain käsite "oma huoneisto". J a kaiken lisäksi kaikki tämä luvataan jokaiselle neuvos- ^kansalaiselle maksutta. Toisin sanoen: hyvistä asunnoista, niiden lämmöstä, valosta, vedestä ja kaasusta ei kukaan mene enää maksukassalle lasku toisessa ja raliat toisessa kädessä. Tässä nousee' Osein yhdelle ja loiselle kysyvä epäily: tokkohan näin tulee olemaan? Tiedetään tosin, että nykyäänkin vuokrat Neuvostoliitossa ovat maailman halvimmat, joten siirtyminen maksuttomaan asumiseen ei ole niinkään suuri probleema. Mutta mistä saadaan tämä valtava määrä asuntoja? Onko varoja ja materiaalia? Kysymykseen vastaaminen tällä osin on helppoa. Asuntopuliiian poistamista Neuvo.stoliitossa ei haittaa pääoma- eikä materiaalipii-la. NL voisi tehd.T asuntopulasta E L E M E N T T I R A K E N T A M I N EN EI RIITÄ . . . Elementtirakentamisessa — toisin sanoen tehdasvalmisteisten rakenteiden; seinälaattojen; välikattojen ym. käyttöönotossa — Neuvostoliitto on johtavassa asemassa maailmassa. Ja kiitos tämän raken-tamismetodin, joka on aloittanut nyt voittokulkunsa Suomessakin, Neuvostoliitto voi esimerkiksi ensi vuoden budjettiin varattujen määrärahojen avulla rakentaa 96 m i l joonaa neliömetriä asuinpinta-alaa. (On muistettava, että NLssa keittiöitä, kylpyhuoneita, eteisiä, portaikkoja ym. ei oteta asuntojen pinta- alaa laskettaessa lukuun.) Kiitos elementtirakentamisen Moskovassa valmistui e.sim. vain joulukuun 20 päivänä 1961 — s i i s yhtenä ainoana päivänä — kaikkiaan 2,205 huoneistoa.' • ^•——;•: . • ;. •. Neuvostoliitossa valmistetaan nykyään 5-kerroksinen 80-huoneiston '.akennus keskimäärin neljässä kuu^ kaudessa eli siis 120 päivässä. Tällöin itse rakennuspaikalla tarvitaan tavallisesti 8-miehinen asennusryhmä työvuorossa eli jos tehdään^kol-me työvuoroa, niin 24 miestä riittää työvoimaksi. Näiden toimenpiteiden ansiosta NLssa on rakennuskustan-nikset voitu laskea alhaisemmiksi kuin muualla. . . . T A P V I T A A N R A K E N T A - M : S T . \ H U O N E L S T O I T T A IN Mutta Neuvostoliiton asettaman auurtehtävän toteuttamiseksi on elementtirakentaminen — niin uutr ta kuin se vieläkin on muulle maa-historiaa varsin äkkiä jos kysymyk-liimalle — käymässä NLsia vanhan-f U R I I A T POIS, ä^SEMMÄN KANSANKIRJEITÄ Kojka Vapauden lukijat ovat nyt ilmaisseet mielipiteitään lehtemme i sanotaan- Ilmestymisestä, min minäkin esi-l a n inieiipiiccni, jos se OiClaan liiKkeeosa numioon j a jos aiotaan pitää kaikki vanhat lukijat, sekä . . u U v - u Uuhia. - vLiiäiuuaKin pitäisit katsoa, olisi' ko mitään mahdollisuutia tehdä lehden sisällössä muutosta saada sen voisi ratkaista vain pääomien ja materiaalin pohjalla. ' Edessä onkin paljon vaikeammin ratkaistava pilma; puuttuu työvoimaa: Puuttuu amnialtitaitcisia muu- I rarcita, maalareita, kirvesmieliiä, puuttuu kaikkea rakennusalan työnteki.äjoukkoa. :-Toisin sanoen, on ohjelma jossa aikaiseksi. Ilman vieläkin 'l)erusteel-iisempaa vallankumousta rakennustekniikassa ei työvoimapolan puristamassa Ncuvo.stoliilossa voida toteuttaa tehtäviä. Uusi melodi on löydetty raken-asutus, jossa uusien rakennusmenetelmien kokeilu käytännössä tapahtuu.. . . ••, ASUNTO L I U K U H I H N A L LA Rakennusainetehtaassa on toistaiseksi yksi työosasto varattu tätä uusinta rakennustekniikkaa varten. Toistasataa metriä pitkässä työsalis-sa on kaksi jättiläismäistä liukuhihnaa. Niissä valmistetaan asuntojen seinämät, lattiat ja välikatot teräs-betonivaluina. Läpikäytyään puristus- ja kuivatusuunin 12 metriä pitkät jä 2,5 m korkeat seinälevyt ovat valmiita. Toiselta nauhalta valmis-l u u yhtä pitkiä ja kolme metriä leveitä l a t t i a - j a kattolaattoja. Ovi- ja ikkuna-aukoin varustetut levyt kootaan hihnojen päässä kotel o i k s i , joille kertyy siis pituutta 12 metriä, korkeutta 2,5 metriä ja leveyttä 3 metriä. Painoa tällaisella ' l a a t i k o l l a " on 18 tonnia. . Sitten ' l a a t i k o t " malataan sisältä, lattiat peitetään muovilaatoin, seinät tapetein ja maalein, keittiöt kaasuliesin, pesupöydin ja astiakaapein, kylpyhuone ammein, wc omine tykötarpeineen, seinissä oleviin sähkö- j a vesijohtoputkiin työnnetään johdot jne. Sanalla sanoen ' l a a t i k o t " tulevat vain vailla asukkaita. TALO KOLMESSA PÄIVÄSSÄ " Tietystikään yk.si " l a a t i k k o " ei r i i tä yhdeksi huoneistoksi, vaan huoneistot syntyvät näistä ''laatikoista" laloa rakennettaessa. Kahdesta laatikosta saadaan joko kaksio tai kolmio" tai yksiö riippuen siitä mihin esim. portaikko tulee. Tehtaasta laatikot lähtevät autoilla rakennuspaikalle, jossa erikoisnosturi nostaa ne paikalleen yksi toisensa jälkeen. Yhden " l a a t i k o n " asentaminen paikalleen vie puoli tuntia. Ja kun 5- kerroksiseen 60 perheen taloon menee laatikoita 100 kappaletta, vaatii kitsee uusi tekniikka noin 6-ker-e taista nopeutumista. Ja "normia-^ l i i n " . t i i l i tiileltä\ tapahtuvaan ra-kentamiseen verrattuna aikaero bn parikymmentäkertainen. Mitä tulee "kotelotalöjen" kestä-; vyyteen, niin'Silnä^ suhteessa ne" ovat vähintään' yhtä pitkäikäisiä kuin "käsintehdytkin" talot. Kerrottakoon vain, että tällainen 'kotelohuonelsto" kuljetettiin Uöi-" kovasta Leipzigin messuille erikois-' kuorma-autolla ja messujen jälkeeh'" se tuotiin takaisin Moskovaan. Matakaa eri laatuisilla teillä kertyi yh^" teensä 5,000 km j a kuitenkin huo<- neisto palasi Moskovaan sellaisessa ' kunnossa, että se voitiin nostaa suoraan paikalleen rakenteilla olevaan: taloon. ' ; - R A K E N N U S K U S T A N N U K S E T ', Mitä tulee rakennuskustannuk-'* siin, niin suomalaiseen tapaan io-< kaisen neliömetrin mukaanlukien •kotelotalöjen"rakennushinnaksi •• -tulee nykyisessä vaiheessa 80—90 rpl neliömetriltä. Tekniikan täydellistyessä kustannukset tietysti vielä alenevat. Kun Suomessa rakennus- ' kustannukset kaupunkitaloissa laS' ketaan nykyänä esim. Helsingin kaupungin rakennuttamissa taloissa . noin 43,000 markaksi neliömetriltä, on ero melkoinen. • . En olisi rehellinen, jos jättäisin sellaisen vaikutelman, että kerrot- •. tu rakennusmuoto olisi jo yleistä. . E i , se on vasta kokeiluvaiheessa ja monia vaikeuksia on vielä ratkaise^ ; matta. Mutta samalla voi vakuuttua; ' että tästä tulee joka tapauksessa ai-:- nakin lähimmän tulevaisuuden ra-kennusmuoto. Ja j u u r i tämä muoto- ^ on se, j o l la ratkaistaan N L n raken-, nusohjelman ja työvoimapulan välinen ristiriita. .)\ S i l l o in kun asunnot tulevat tei>-»i laiden liukuhihnoilta, ei jää epäilystä, ettei 20 vuoden kuluttua jokai-" nen neuvostokansalainen asuisi väljästi, mukavasti ja myös ilmaiseksi'.' nu.stekniikassa, jota jo toteutetaan j se siis 50 työtuntia eli kolmea -7- Mcskovassa, Permissä ja eräissä | tuntisia työvuoroa tehden talo val-muissa kaupungeissa, mutta joka mistuu vajaassa kolmessa päivässä. ' b ) ASUNTO-ONGELMAN RATKAISEMINExT JA ELINOLOJEN PARANTAMINEN 6'dennen päivän Naisten V i i . i jos^ kirjeenvaihtajia jokaiselta perukal-ei ole n i i n lähetän sen. l e i l i en niin la. i v i in t u l i s i lehti monipuolisem-näette mitä Maiju Väi-äncn sanoi meijereistä ja niiden työläisistä, pilan Maijua ainakin yhta pätevänä «sir.in arvostelijana kun yksikään Vapauden isäntäväestä, en ole koskaan arvostellut meijerin työläisiä niin kovasti kun Maiju teki. Enkä muista tuskin arvostelin meijerin 'ycläisiäkää vaikka neki olisi ansainneet sen. mistä johtuu tuo äkkinäinen puristus sen sanon johtu-. van ihmisistä, mistä olin saanut sel-laiseii käsityksen kun kysyttiin liikkeen hoitajalta oliko pakko muuttaa niin nopeasti hevoset trokeihin liin hän sanoi että oli melkein niin- ;<un naikko kun ajurit toi tietoa ihmisiltä jotta osuusmeijerin hevoset n tiellä, oliko asia niin vai oliko ;e ajurien omaa niin joka tapauksessa se johtuu ihmisistä. Siinä oli-u sivulaki josta ertiedä muut kun Vapauden toimittajat. Sellainen o l i yksi syy ja toinen syy joka johtaa samaan jotta jarrutin tekniikan kehitystä vaikka en oikein tiedä mita tekniikka tarkottaa niin mutta tulkaa onki miehet piti sanoa sanomalehti miehet kattoon Huhta \ [on kuitenkin vielä vasta syntyvaiheessaan. Se on rakentamista teh- • dasval mistei iii :i '•koteloin", joita I lakcnnuksiin paikalleen nostaen syr.tyy keskimäärin yksi huoneisto | lunnissa. j TulLstuin tähän kokeiluun ensin N K P asettaa tehtäväksi ratkaista asunto-ongelman, joka on neuvosto-1 —- — kansan toimeentulon parantaminen .' moskovalaisessa rakennuselementti-tehtaassa ja sitten iise asuintalojen kokoamispaikalla Moskovan "raken-kärkevimpiä ongelmia. Toisen 10- vuotiskauden lopulla jokaisella perheellä tulee olemaan ajanmukainen . nuslaboratorioksi". n i m i t e tyssä asunto, joka vastaa hygieenisen j a ' Tsherjomushkinin kaupunginosassa: kulttuurisen elämän vaatimuksia. \ eräänlainen Tapiolan vastine, Vanhantyyppisten talonpoikaistalo-•; • ' ' "~ jen tilalle rak.ennetaan uusia nyky-! aikaisia T a k e n n u k s i n , tai s i e l l ä . , mis- . sä se on mahdollista, uudistetaan 1 ne suorittamalla tarpeellisia parannuksia. Toisen 10-viiotiskaiden aikana asunnot . tulevat vähitellen kaikkien • kansalaisten maksuttomaan käyttöön. Kunnallisen, kulkulaitoksen (raitiovaunujen, linja autojen, johdin-oman perukkansa kirjeenvaihtajien tuotteita. Olen piihutelliit sellaisia Vapauden enti»iä tilaajia, jotka eivät lilaa enää selittäen, ettei Vapaiu-dcssa ole enää luettavaa /muualla kuin etusivulla ja uutisetkin ovat kauempana asuville vanhoja. Tällaisia toivomuksia on siis minulla Vapauden; sisällön paranta-miseksi.;: • U u s i e n lukijain , saamiseksi ja yanhojen lukijain pitämiseksi on Jackin jaardiUen onko jakki ollut: välttämätöntä se, että Vapaus i l - I risu karhin kannattaja josta Saik- j "»estyy kolme kertaa viikossa, ku-konen puhuu. Meillä on kolme au-1 t e " "><• — 'A>vid. raa jotka saatiin $900.00 kun oli i ~~T~" yksi vähän* käytetty muuten olis maksanut $1200.00, yhden kummi-nyöräisen traktorin o.stin heti kun niitä tuli markkinoillen ja sitten estin kansainvälisen tela traktorin plutinkans ja nyt niitä on ostettu pari Iisaa jotta kyllä aurat kulkee ia maalaki meillä on papan kans 553 ekeriä. C. W. Coxilla oli melkein puolta suureet farmi jonka se melkein kenkkäs kun ei kannattanut ja kumpaakaan niistäkään farmeista ei asuta, mina en tiedä min- . i i a i . . . . il>.Äijat saisivat enemmän äUi^.i ...jKaa ja jokaisella olisi oman p i u k a n Kynäilijäin tuotteita. Sitten tehtäisiin tilaa Vapaudessa jättämällä turhanpäiväiset kirjoitukset pois joita me vanhat emme enää kaipaa ja j o i ta nuoret eivät lue, kuten englanninkieliset jutut ja turhanpäiväiset urheilukir-joitukaet. Lyhennettäisiin paikallisia puhveja ym, kehoitettaisiin kirjeenvaihtajia jokaisella perukalla kynän käyttöön, jolta saataisiin lu-j autojen, maanalai.sen rautatien) kijat innostumaan kun näkevät | käyttö lulee teisen lOvuoliskaudon Rakennuspaikalla tarvitaan työvuorossa neljä miestä eli siis, jos oletamme kolme työvuoroa, yhteensä 12 miestä. Tietystikään edellä mainittuun ei ole oiettu mukaan rakennuksen valmistamiseen tehtaassa käytettyä aikaa. Kun se otetaan laskuihin mukaan.. vaalii mainitunlaisen talon valmistuminen keskimäärin yhteensä 20-.päivää. Kun elementtitalot — samaa suuruusluokkaa — valmistuvat keskimäärin 120 päivässä, mer-nestämään sosialidemokraatteja? Vai kärsiikö sosialidemokraattinen oikeistojohto uuden katastroofin? , Monet merkit viittaavat sii-r hen, että sosdem, puolueen o i - keistojohto ei ole mitään oppinut eikä mitään unhoittanut. Siksi ei olisi ihme, vaikka se saisi nyt tuntuvasti heikomman kannatuksen kuin edelllT sissä eduskuntavaaleissa. Tässä tilanteessa on siis pelastuksen toiveena se, että kansandemokraattien kannatus- l i sääntyisi ainakin niin paljon tai enemmänkin, mitä .sosdem. o i - keistojohto menettää kannatustaan. Vain se takaisi työväen enemmistön eduskunnassa ja paremman huomisen^ Suomen kansalle, ' LEHDELLÄ PITÄÄ OLLA ARVOSTELUOIKEUS Jospa minäkin lausun muutaman sanan Vapauden sisällö.stä, koska olen lukenut sitä niin kauan kun sitä on painettu. Vertailun v u o k s i on huomioitava, että esim. 'Kiviperän Pekka" on kaatanut sitä "savijalkaista jättiläistä" monta vuotta, mutta NL seisoo kuitenkin jaloillaan entistä vankemmin. Kenen lehti on ollut näissä asioissa oikeassa?' Eräs "Mustemaalari" maalasi Port Arthurissa ilmestyvässä lehdessä C_SJ:n ja kommunistit yhteen katraaseen, välittämättä lainkaan tosiasioista. " _L-01en siis sitä mieltä, että kyllä niitä veljiä on hieman oikaistava silloin kun mahdottomuuksiin menevät. Kävimme viime kesänä Port Arthurissa. Sieltä oli miltei mahdo-tcnta löytää minkäänlaista kotia. Kauhean kalliitar olivat kaikenlaiset mökitkin j a verot hirveän korkeat. N i in tulimme tänne. Olemme kumpikin eläkkeellä eikä meillä ole lainkaan vaikeutta syödä j a kuluttaa sitä, minkä eläkkeeksi saamme. Mutta mikä lehti kiinnittää'enenemän huomiota eläkeläisten pulmiin kuin Vapaus? Toivotan siis Vapaus-lehdelle pitkää ikää ja hyvää menestystä. Olen siihen tyytyväinen nyt, kuten tähänkin asti. Tervehtien, J . E . Koski, Emo, Ont. aikana maksuttomaksi ja sen lop-; ov'.m mennessä tulee niaksullomak- i si myös veden ja kaasun käyttö se-j kä lämmitys." i Mutta ohjelman lisäksi on lyö- • voimapula, joka vaikeuttaa ohjel man toteuttamista. Miten tämä ristiriita ratkaistaan? Ei niin, että tingitään ohjelmasta tai sen totcuttamisajasta, vaan niin että rakennetaan enemmän vähemmällä työvoimamäärällä. Suuri lakkoliike menossa Italiassa Rooma. — 235,000 työläistä on ; parhaillaan lakossa Italiassa. 150,-' 000 puuteollisuustyöläistä ryhtyi . lakkoon työnantajien kieltäydyttyä allekirjoittamasta uutta koko maata käsittävää työehtosopimusta, joka edellyttää työläisten aineellisen aseman parantamista. Sama syy pakotti lakkoon 35,000 kumiteollisuuden työläistä.: Molempia lakkoja tukevat ammattiliitot. Äskettäin julisti 24-tuntisen l a ken 50.000 tielakkatyöläistä. Italian kahdessa suurimmassa laivanraken-nuskaupungissa Genovassa j a Spe-!' siassa oli työläisten mielenosoituk--" sia sen johdosta, että hallitus on esittänyt suunnitelmia laivanra-kennustöiden supistamisesta, mikä merkitsisi työttömyyttä tuhansille " •yöläisille. SITÄ J A TÄTÄ ITSENÄISYYS BRITTILÄISELLE G U I A N A L LE Lontoo. — Britannian siirtomaa-ministeriöstä ilmoitettiin viime viikolla, että ensi toukokuussa alo-tetaan keskustelut itsenäisyyden myöntämisestä Britannian, etelä-amerikkalaiselle* siirtomaalle, Brittiläiselle Guianalle, jonka valtiojohtajana on vasemmistolaisuudestaan tunnettu Cheddi Jagan. Tämä pieni villakoira luuli ensin kuormassaan olevan oikeita maauluottcita, mutta havaitsi sitten kuljettavansa vaksista valmistettuja kuvia j a ryhtyi istumalakkoon. Rooma; — Italian työvoimamäärä vuonna 1960 o l i 20,628,000, josta määrästä 722,000 oli etsimässä töitä. PÄIVÄN PAKINA Miehekästä puhetta Viitatluaan siihen, että reitlaa- si kun hänen täytyi olla siellä yh-j i en riveihin Yhdysvalloissa loikannut Orville Larson oli Sudburyssa pidetyn ns. mannermaisen nikkeli-teyksissä sellaisten voimien kanssa, jotka yrittävät hajoittaa Mine- M i l l i n . Ne ovat niitä samoja ihmi-konferenssin puheenjohtajana, .siä, jcidon kanssa Larson nyt seuv Mine-Millin kansallinen puhcenjoh-, ruslcleo . . . taja K. A. Smith esitti mainitusta herrasta suuruiid.>sta ja myös visseistä muista a s i o i s t a liyvin merkitseviä lositielo'a. Esimerkiksi: Jitlkisera salaisuutena oji.-ollut Sudburyn lakosta alkaen, että Mine-Millin kansallinen johto vastusti sillein lakon alkamista. Mutta kun paikallisosasto lähti kuitenkin lakkotaisteluun. niin kansallinen johto osoitti solidaarisuuttaan työläisille ja teki kaiken voitavansa lakon voittamiseksi j a samalla myös yhtenäisyyden säilyttämiseksi. Ilmeisesti tarpeettoman kinastelun välttämisen tarkoituksessa tästä "julkisesta salaisuudesta" ei ole tähän menneissä julkisesti keskusteltu. Meistä tuntuUi että Smithin nyt asiasta esittämän julkiseen lausuntoon kannattaa tutustua. Hän kirjoittaa pääasiassa edellämainitun mr. Larsonin, edesottami-sista. Lainaamme jossakin määrin lyhentäen Smithin kirjoitusta Mine- M i l l > Herald-lehdestä: . . ; Larson tapa.si sanoa minulle miten hän Montanasta tultuaan meni kolmesti ^peräkkäin kylpyyn sik- Teräslyöläiset sanovat nyt sellaisten henkilöiden kuin Ray Poi-l i c r i n välityksellä, "että Mine-Mill on kerännyt rahaa kommunistien puolustamiseksi j a osoittavat sormella niihin kansainvälisiin toimitsijoihin, jotka ovat olleet siitä" vastuussa. Larson on siitäkin kovin vaitelias. ' Mutta Sudburyn työläiset tietä-vätj että se oli juuri Larson, joka kansainvälisenä toimitsijana tuli Ganadaan nimenomaan keräämään varoja k.o. toimitsijain puolustamiseksi . . . Miksi hän ei puhUi nyt niitä vastaan jotka väittivät, että niitä rahoja käytettiin johonkin muuhun tarkoitukseen kun uniom-me valittujen toimitsijain puolustamiseen? Hänen uudet ystäV'änä leimaavat vuoden 1958 lakon tappioksi. Miksi Larson ci puhu asiasta ja sano, että hän ylisti (Sudbu.ryn lakon) .scpimusta voitoksi, ja otti siitä: itselleen kunniaa? Hän on tietoinen siitä, että Mine-Mill union kansallinen johto va.stusti silloin yksimielisesti sen lakon alkamista. Larson luleo nyt Sudhuryyn täysin tietoisena siitä, että terästyö Iäisten unio syyttää Mike Solskia ja osasto No .598 johtokuntaa tä-mänlakon vastuunalaisuudesta, multa vaikka hän ainakin tekeytyi Miken ystäväksi, hän (Larson) on vaiti ja antaa hyökkäyksen jatkua Sciskia vastaan. On siinäkin ystävä! Tiedän kysyttävän, miksi Mine- M i l l i n kansallinen johtokunta ei ole asiasta puhunut aikaisemmin. Vastaus on luonnollisesti se, että me ymmärrämme solidarisuus-sa-nan merkityksen, ja kun emme saaneet paikallisosaston virkailijoita hyväksymään kantaamme siitä, että lakkoa olisi ainakin lykätty tuonnemmaksi, kansallisen johtokunnan kaikki jäsenet tekivät mitä suinkin voivat voiton saavuttamiseksi In-costa. Harvey Murphy, joka kaikin päät-tävämmin vastusti lakon aloittamista määräpäivänä, oli kuitenkin la> kon alkamispäivän aamuna Port Golbornessa yhdistääkseen työläisten rivit lakon voittamiseksi. Larson tietää kaikki nämä asiat. Ja vaikka hän ei efikä yritäkään niitä toiseksi väittää, niin hänen vaitiolonsa näistä asioista tuomitsee hänet. . : Larson tietää myös, ja ennen Mine-Millista eroamistaan hän sanoi itsekin sen monta kertaa, että liittyminen CLC:n ci olisi tuottanut yhtään ainoata lisäsenttiä Sudburyn työläisten lakkorahastoon. Hän tietää, että monet terästyöläisten union jäsenet, jotka ovat olleet lakossa, ovat saaneet paljon vähemmän lakkoavustu.sta mitä saivat Sudburyn ja PQrl Colbornon- työläiset v: 1958. Miksi hän ei kerro Sudburyn työläisille totuutta tästä asiasta? . Minä muistan puheesi Port Colbornen konferenssissa 1949 jolloin sanoit, että CCL saa mennä helvettiin; j a että"reittaus on kannibalismia työväenliikkeessä". Sanoit silloin, että kuka tahansa työläinen menee siihen ansaan, hän tulee siitä kärsimään. Sinä olit silloin ehdottomasti oikeassa, Larson. Katso, miten Timminsin työläisten tuntipalkat jäivät 47 senttiä huonommiksi Olen tässä esittänyt joitakin asioita, joista ei ole aikaisemmin julkisuudessa puhuttu siinä mielessä, että jäsenet voivat itse vetää johtopäätöksensä rehellisyydestä ja epärehellisyydestä. Minä kieltäydyn •)lemasta enempää äänettömänä näistä asioista ja antaa Larsonin hyökätä Solskia, Thibaultia ja muita vastaan samalla kun hän, edesvastuussa ollut Larson matkustelee hyökkääjien kanssa, ja on äänettömänä asioista. Me puolestamme emme halua lisätä yhtään ainoata reunahuomautusta asiaan, paitsi käsityskantamme, että siinä on miehekästä puhetta rehdiltä työväenmieheltä. Oir keastaan sietää lisätä,,että parempi olisi ollut, jos näistä asioista olisi puhuttu aikaisemmin, koska ne kuitenkin ovat läheisemmin työväen asioita tuntevissa piireissä olleet " j u l k i s i a salaisuuksia". — - Känsiikoura. ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 25, 1962 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1962-01-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus620125 |
Description
Title | 1962-01-25-02 |
OCR text |
S: vii 2 Torstaina, tammik. 25 p. — TKursday, Jan, 25, 1962
VAPAUS
LIBEKTT) — inaependent Labor
OrgaD'Of PinDlsb\ Canadians Es*
«blished Nov: 6, 1917. Authorized
k |
Tags
Comments
Post a Comment for 1962-01-25-02