1963-11-19-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
,Sivu '2 Tiistaina, marrask. 19 p. — Tuesday, Nov. 19, 1963 .INDEPENDENT LABOR ORGAN A¥ A P A US OF FINNISH CANADIANS : ' (UBERTY) Established Nov. 6, 1917 ' Editoi*: W. Miund ' , Manager: E. Suksi i'';" TeiephW'e^Office '674-42'64 — Editorial 674-4265 Publfehe^i töi-icfe *eeJJy: Ttiesiiayä, Tttursdays and Saturdays by Vapaus Publisbihg» Co. Ltd.. 100rl02 Elm St. :We5t,Sudbury. Ontario, Canada. •"• • - • \ Mailing addre«s: Box 6»^ • /Ädvettlfiinfe rätes up<ih;application, translations free of charge. ^tliöri2^d a* seboiid class mail by the Post Office Department, Ottatira. ''f- \ and for-payment bf postage m ca^h J ^ ^ ,\ • • ' LANÄDIANi L A N I ; U Ä G E : - R R E S S ! CJtnadasRa:. l vk. «9.00. 6 jtk. ^.75 DSAcssa 1 vk. $10.00 O kk. $5.25 3 jMi. 2.75 Stiomessa: 1 vk. 10.50 6 k;k. 5.75 AFL-CIOn edustajakokouksen istuessa tällä viikolla New YörklÄsa. ori syytä kiinnittää huomiota mainitun järjestön ääl-iöikeistön, hei^rojenMeänyn, Hallin ja kumppanien sodan-jiiltetuftseeii :miiikä he esittivät Canadaa vastaan SlUn edus-tajäkpköukiössa. viime viikoilla. On nimit todennäköistä, e3tä'fähiä bänädäVastsdtte^^ jossakin iTiu<>ä<^sä myös X3^L'-Clt),edustajakokoukselle, i Kysymyksen pqhjapä. on Suurten järvien canadalaisten; UitibiHett V a l Ä liittohallituksen toimesta. Meidän lehtem-jntö fcänta ;ojti lukijakunnan yleisessä tiedossa tästä asiasta. l5i'e iiskommev että GLC ja eräät canadalaiset uniot ovat teh-tieet- virheenv -antaessaan tunnustuksensa liittohallituksen järjestämälle valvonnalle. Suurten järvien raerimiesunio- , pulman, ratkäisullfi oh'si pitänyt löytyä parempi keino; i • ^ Mutta huolimatta lainkaan siitä, onko CLC tehnyt tässä - yhteydessä virheen, kuteii me oletamme, tai eikö ole, kuten 'suuret päivälehdet selittävät, tosiasia on sittenkin, että se on ii canadalainen asia> eikä isiinä ole herroilla Meanylla ja kumppaneilla nokan koputusta. Ganadalaisella unioliikkeellä täy- • tyyi olla täydielliset oikeudet päättää kaikista Canadaa j a Ca-flädan työläisiä koskevista asioista, eikä tämän oikeuden "ehtona" ole edes se, että kaikkien ratkaisujen täytyy olla öiklsita päätöksiä. ' ' Canaäaläiset yleensä. Vapaus mukaanluettuna,' tulevat tä^ä asiassa seisomaan varauksetta CLCn takana ja tukena. kXVYtöN ViSRTÄÖJS .Puhuessaan viime viikolla SlUn tai oikeammin AFLr GIO MaritimCiDepartmentin kokouksessa, AFL-CIOn presidentti George Meany esitti todella hävyttömän solvauksen i el. vain Canadan unioliikettä, vaan koko Canadan kansaa ira^liaan. ; 3/.'Tekeytyen oikein työväenliikkeen vapauksien puolusta- . jaksimr. Meany julisti mahtipontisesti, että hän vastustaa •*^allituksen kontrollia unioiden yli olkoon sitten kysymyk-t sessä Stalinin Venäjä, Hitlerin Saksa tai Dominion of Ca- ;i ;vii.,.,^ärioiki5istoon lukeutuvilla byrokraateilla ei luonnolli- I sestikaan ole mitään kykyä 6ikä haluakaan esittää totuutta r Sosialististen maiden ammattiyhdistyshikkeistäjGiitä se asia t meitä kiinnosta tässä yhteydessä. Mutta vertauksella Cana- . i 4aa'HitleHn Saksaan ja käyttämällä maamme itsenäisyyttä halventavalla tavalla "Dominion of Canada^mimitystä, mr. ftleany saavutti kaikkien aikojen maairrööriennätyksen hävyttömyydessä. , . . rl:,-iRÄitähäh olisi, jos mr. Meany ryhtyisi puhdistelemaan • Hiemanr orhia porraspäitään? Vähäinenkin vilkaisu sinnepäin osoittaa; että piskuruinen oin GLCn erhe sen lukiessa halli-tttksemme valvontaa Suurilla järvillämme, ^os sitä verra-jtaJan^; AFL-CIOn äärioikeiston veriruskeisiin synteihin työ-jväenJiikettä vastaan yleensä. I .^ttakäainme vaikkapa pahamaineinen Taft-Hartley la- : ;kii, «Eikö mr; Meany ja kumppanit ole siinä asiassa alistuneet 'oman maansa,.Yhdysvaltain hallituksen valvontaan työ- •l\räfpiiikkeen heikentäniiseksi? Eikö mr. Meany ja kumppa- Inrt pl& antanut kannatustaan Yhdysvaltain hallituksen so- ; täiselle ulkopolitiikalle ja sen edistämiseksi tarkoitetulle :"avustusohjelmalle", ja niin loppumattomiin! I .V-Emien kuin mr; Meany lähtee "pelastamaan" CLCta Ca-iöJ^ an hallituksen kelkasta, hänen sietää ryhdistyä kotimaas-iäaan ja sanoutua, irti .Yhdysvaltain hallituksen kenttätyön jt|psta~ suurpääoman ja sen hallituksen hyväksi. iitYSYMYS CANADALAIÖTEN OIKEtjköISTA I , Nykyinen kiista: "haUituksen valvonnasta'' on muodos- • tunut paljon suuremmaksi kuin on kysymys vain Suurten :järvien unioista. Peruskysyymksenä on Canadan unionistisen; liikkeen oikeus päättää itsenäisesti Canadaa ja canada- J?1f».»; työläisiä koskevista asioista. AFL<;iO sanoo, että Ca-h;^ dan unioliikkeellä ei muka ole tällaista itsenäistä oikeutta. Mutta canadalaiset yleensä ovat yksimielisiä siitä, että Catnadan "unioliikkeelle^kuuluu-tällaiset oikeudfct huolimatta lainkaan siitä, mitä asiasta sanovat herrat Meany ja kumppanit. "vOn jo .todella korkea aika tehdä tästä asiasta ratkaisu ja':'meuskommekin, että tästä merimieskiistasta — mitä sivumennen sanoen ei olisi koskaan tullut,- ellei AFL-CIO huippujohto olisi sekaantunut Canadan asioihin silloin kun _ mer^miehiltämme hävitettiin heidän oma, ddtnokraattisesti kontrolloima uniensa, Canadian Seamen's Urtio — ainakin s^.%pty, että taistelu Canadan unionistisen liikkeen itsemää-uudelle- entistä kor^ keainmalle tasolle. Koskaan ei voida enää tämän jälkeen palata siihen, että AFL-eiO voi mielin määrin komennella capiidalaisia unionisteja. _1 ^T^^Tosiasia on, että missään muualla maailmassa ei ole sellaista tilannetta, että itsenäisen maan unioliikkeiden päämajat sijaitsevat ulkomailla! Ainoastaan Canada on sellainen maa, että suurin osa sen unionistisen liikkeen päämajoista on Yhdysvalloissa. . T ä l l a i s e l l a asiantilalle ei ole mitään tekemistä työväen- IfiMfeeen "kansainvälisyyden" kanssa. Työväenliikkeen kansainvälisyys on kallis ja läheinen aisia kaikillfe valistuneille •^?J^Jsille.i Mutta työväen kansainvälisyydellä tarkoitetaan sitäi että eri maiden itsenäiset työväenjärjestöt muodostavat kesfenäisen tasa-arvoisuuden perusteella omat kansainväliset elimensä, mitkä päättävät vain yhteisesti sovituista kansainvälistä laatua olevista asioista ja jättävät kahvalliset kysymykset kunkin oman maan työväenliikkeen ratkaistavaksi. y Itsenäistymällä AFL-CIOn holhouksesta ja isäritävallas-tä Voi CLC vasta* järjestää suhteensa muiden maiden, mu- \k84nluk(en Yhdysvaltain työväenliikkeen kanssa todellisen Alg eria etsii tietään • Algerian saavuttaessa: heinäkuun alussa 1962 itsenäisyytensä leireiltä vapautuneet kaksi miljoonaa talonpoikaa, 500,000 ulkomailta palaavaa pakolaista j a kymmenet tuhannet 'Potilaat kohtasivat - maansa miltei täydellisesti tuhottuna. Ruokavarastot o l i hävitetty, maa o l i laajalti pol tettu ja hylätty kahdeksan vuoden 'aistelujen aikana. A?'uoden kuluessa * Algerian De- -nokraattisessa Kansantasavallassa", vuten sen virallinen nimi kuluu on saavutettu ihmeteltävän hyviä tu-oksiä. Maatalouden uudistus on toteutettu laajassa mitassa. Koko ta-ouselämän kehittämistä varten on faadittii ns. kansallinen suunnitelma, jonka puitteissa talouselämää onemmärt taK vähemmän onnistuneesti; kehitetään. Maalla" on toimi-a investointi- ja työllisyysrahasto, joka yrittää ratkaista^ talouden ke-, Ylittämisen finanssikysymykset. Sekä maataloudessa että teollisuudessa- on tunnusaluseena "itsehallinto", mikä. tarkoittaa talonpoikien ja työ-ä i s t en oikeutta, ja velvollisuutta vastata tuotannosta neuvostojensa kokoustensa kautta. Maatalouden uudistaminen on ta 'pahtunut kaaoksen keskellä. Sisäi set ja ulkoiset haitat, joi-sta Ranskan suorittama torpedointityö ei ok yähäisiUi ovat haitanneet sen toteut tiamista; Ben Bella on lausunut sit lemmin paljon toistetut sanat: " Em me toimi minkään valmiin opin mu Kaan vaan sen mukaan, minkä tajuamme kussakin tilanteessa parhaak si. Tämä ajattelu on johtanut mm siihen, että parhaaksi maatalouden kehittämispulman ratkaisuksi on havaittu työntekijäin johtamat tilat. Viime toukokuuhun mennessä o li pakkoluovutettuille ja eurooppalais ten jälkeensä jättämille tiloille muodostettu 1391 maatalousyritystä joiden toiminnasta huolehtivat ja vastaavat työläisten muodostamat elimet. Kaikkiaan näillä tiloilla on 1,500,000 hehtaaria Algerian parhai ta maita. Maapohja on tosiaankin parasta mahdollista, sillä se on valtaosalta siirtomaaisäntien entistä omaisuutta. ; Lokakuun ensimmäisenä päivänä Ben Bella antoi uudan määräyksen, j o l l a noin 1 milj. ha ranskalaisten hallussa vielä olevia maita kansallistetaan. . E i ainoastaan ulkomaalaisten hallussa olevien suurtilojen vaan yleensä, suurtilojen pakkoluo- K U K K I A " J O U L U N" T O I M I T U K S E L L E Yhdyn niihin moniin lukijoihin, jotka luettuaan ' J o u l u 1963" antavat sille ehdottomasti varman tunnustuksensa. Julkaisun sisältö on mielenkiintoinen j a vaihteleva käsittäen kauniita juoluaiheisia kertomuksia, runoja ja muistelmia monilta tunne-l u i l t a kynäilijöiltämme ja lehtiem-mejoimittajilta. Lisäksi on useita suomennoksia muista maista, kuvauksia Afrikasta, lähikuvia tunne-, tuista henkilöistäi mm. kerrassaan kiinnostava tarina Wilma Ru-dolphistä, tuosta neekeri sprinttaris ta, hänen taistelustaan olemassa olonpa puolesta ja elävä kuvaus syrj i t y n rodun edustajasta. Myös lähikuva Aino Saaresta työläislaula-jattaresta, joka on vanhemmille luk i j o i l l e tuttu ""lukuisista, esiintymin sistään j a levytyksistään.. Lehden keskisivuja • koristaa tove-rilehtemme Työmics-Eteenpäin '"öO-vuotias"- kuvat j a kirjoitukset, joissa tehdään selkoa lehden vaiheista 60 vuotiselta taipaleelta, myös lehden 60-vuotisjuh.laa varten omistettu runo kuvaa lehden vaiheita kuluneelta ajalta. Kaunis ja sykähdyttä vä on Maiju VVäisäsen kirjoittama runo "Sytytän Joulu-kynttilän" Ja tä nä tieteen aikakautena ei ole unoh dettu avaruuslentäjiä, vaan heistä on tarkka muistio joka on hyvä pi tää tallellakin. Julkaisun ulkoasu on siisti. Kansi lehteä koristaa kaunis talviaiheinen maisema ja julkaisu on painettu hyvälle— kiiltopapenlle,_ joten se on arvokkaan näköinen. Lisäksi jsiinä on vielä runsas ja asianmukainen kuvitus, jossa moni lukija näkee kuvansa, sillä, monta kuvaa on otettu viime kesänä viete t y i l t ä juhlilta. Onnittelen toimitusta ja avustajia molemmissa maissa (sillä julkaisu on molempien, USA:n ja Canadan t y ö l ä i s t e n yhteistyön tulos) hyvin onnistuneesta työstä ja suosittelen 5itä lämpimästi joululukemiseksi. Se on myös mainio lahja antaa ystävil Icmme joululahjaksi. — Kiitollinen lukija, Sudbury, Ont. PIENI KIITOS • J O U L U N " SISÄLLÖSTÄ Kauniisti tehty nimimerkki W. E . "kun kirjoitit Sääksämäen pojasta", vanhuk.sesta, jonka elämä on ollut yhtämittaista mukana oloa työväenliikkeen riveissä koko pitkän elämänsä ajan. Kuten sanoit heitä on paljon .samanlaisia uranuurtajia j o i l l e kuuluu kunnia hyvin tehdystä työstä. — Sääksämäen tyttö. viitusta pidetään maatalousuudistuksen toteuttamisen välttämättömänä seuiiauksena'. Ulkomaalaisten hallussa oli vuonna 1954 kaikkiaan noin 2,7 m i l j : hehtaaria maata, joten miltei kaikki'on viimeksi mainitun kansallistamisen jälkeen Alge-ian otnaa maata. Kansallinen vapautusrintama (F-LN) on ilmaissut suosivansa kollektiivista maajtikäyttöä. Siihen suuntautuvien ^ t k a i s u j e n toivotaan sujuvan taloi^poikien vapaaehtoisen •hteistoiminnan tietä. Tämän peri-lattee^ toteutusta on tapahtunut vähäisessä määrin yksityisten omis- ;uksessa olevilla tiloilla, mutta kan- »tllistetuilla mailla on muodostettu niltei yksinomaan valtiontiloja, j o l - aisia oVat myöskin mainitut 1391 maatalousyritystä. "Osa kansalliste- .f.uista maa-alueista jaetaan maata 'arvitseville talonpojille. Teollistamisella on Algeriassa edessään monia vaikeuksia. Tällä letkellä maa on vielä hyvin yksipuolisesti maatalousmaa, sillä '4/.5 /äestöstä saa tavalla tai toisella ela-uksensa maataloudesta. Kansalli-len suunnitelma, joka on luotu ko- :o talouselämän kehityksen suunta-iivojen määrittelemiseksi, kiinnit ää suurta huomiota koUektiivisuu-een yhteistoimintaan ja työntekijöiden oikeuteen ja velvollisuuteen uiolehtia kehityksestä. Ben Bella ausui 12. 12. -62: "Algerian kansa ietää. e t t ä ainoa ratkaisu, mikä voi; mlaa jokaiselle leipää huomenna; >n löydettävissä kollektiivisesti jär-icstetystä, ja suoritetusta työstä." Taloudellisen kokonaissuunnitte-un tärkeimpinä seurauksina pidetään Algeriassa mahdollisuutta ratkaista nopeasti pääomakysymys, •iiahdollisuutta keskittää investoin-lit tarkoituksenmukaisesti j a pois-aa yritysten välisestä kilpailusta johtuvat hukkatekijät. Tällä hetkellä Algeriassa on noin 300 työläisten itsehallinon varassa •oimivaa tuotannollista ja liikeyritystä; Niiden sisäisen organisaation pääelin on työläisten yleinen koko-u. s, jonka valitsema työläisten neuvosto kokoontuu useammin ja seu vaa lähempää yrityksen toimintaa yrityksellä on toimeenpanevana eli-, menä hallintotoimikunta sekä johtaja, jotka ovat vastuussa työläisten elimille. i Yleiset piirteet maan tuotantoelämässä, ovat siten luonteeltaan hyvin suuressa määrin sosialistisia. Tärkeimpänä sosialistisena tuntomerkkinä lienee pidettävä työläisten itsehallinto- oikeutta, joka periaatteellisesti selvänä, mutta käytännössä i l meisen heikosti toteutettuna on kuitenkin sekä Ben Bellan, kansallisen vapautusrintaman että algerialaisten kommunistien pyrkimyksenä. Politiikan periaatteista on paljon vaikeampi saada selvyyttä kuin tuotantoelämästä, mutta eräät periaat teet ovat korostuneet usejn sekä j U: listuksissa että puheissa"/ Asettamatta arvojärjestystä voidaart johtavina periaatteina pitää ainakin seuraa- • i a : 1) Algerian Demokraattinen KaU: santasavalta pitää itseään sosialisti- '^ena ja haluaa S-vuotisenvapaustus-taistelunsa muistaen olla varuillaan sekä vanhan että uuden tyylisen l50- lonialismin varalta ja haluaa viedä vallankumouksen' turvattuun loppuun saakka" 2) Ensimihäisen kohdan toteuttaminen edellyttää kansan yhtenäisyyttä, ylitä johtavaa puoluetta, jos- -a yoi olla erimielisyyttä toisarvoisista ..kysymyksistä; turvautumista kahsan suuriin joukkoihin ja niiden aktivoimista. Näitä seikkoja on usein korostettu. 3) Taistelu koko Afrikan maanosan vapauttamiseksi kolonialismista. Algeria on ollut innolla mukana järjestämässä kansainvälistä toimintaa mm. Angolan j a Etelä-Afrikan vapauttamiseksi^ (Algerian kommunistit selittivät A l g e r i a n - Marokon rajasodan johtuneen Marokossa esiintyvästä paineesta suunnata maa Algerian tielle, minkä Hassan II halusi ehkäistä raja.sodan luoman "yhtenäisyyden" avulla.) 4)' Demokratian toteuttaminen maassa sekä taloudellisella, sivistyksellisellä että poliittisella sektorilla. Algeria on ollut itsenäisenä vasta 16 kuukauden ajan. Sen saavuttamat tulokset tänä lyhyenä aikana ovat ihailtavat. Sosialismia ei vie lä voida pitää toteutettuna, mutta sosialistiset periaatteet johtavat maan kehittämistä. Algerialla, on kaikki edellytykset muodostua Afrikan ensimmäiseksi todella sosialistiseksi valtioksi. Bfetliiiit. - - lökäkiiurt 10. päiväiia valitun DDR:n uuden kansankamarin edustajat kokoontuivat viime viikolla . järjestäytymisistuntoonsa valiten Walter Ulbrichtin^ uudelleen valtion neuvostonj puheenjohtajaks i . Sosialistisen'- yhtenäisyyspuolu-een ensimmäinen sihteeri Ulbricht lupasi puheessaan valtion neuvoston tekevän kaikkensa taatakseen Saksan kansalle rauhan j a hyvinvoinnin. Kansankamarin " j ä s e n e t hyväksyivät myös ehdotuksen kuudesta valtion neuvoston" puheenjohtajan'sijaisesta, joiksi valittiin seuraavat: Öt'td Groten\vohl, prof. Jo hannes Dieckmanh, Gerald Götting, Heinrich Homann, Manfred Gerlach j a Hans Rietz. Kansankamari valitsi Vksimieli-sesti Otto Grotcwohlin u\idelleen pääministeriksi ja W i l i Stophin hänen sijaisekseen. Grotewohlille annettiin myös hallituksen muodosta^ mistehtävä; Kaikkien kansankamarissa edustettuina olevien ryhmien yhteisestä ehdotuksesta valittiin Johannes pieckmann uudelleen kansankamarin puheenjohtajaksi. Valtion neuvoston vaalikausi päätettiin \ samaistaa Kansankamarin vaalikauden kanssa siten että joka neljäs vuosi valittava kansankamari valitsee valtion neuvoston jäsenet DDR:n valtion neuvosto muodostett i in vuonna 1960 voimaan astuneen_ lain perusteella ja se kutsuttiin silloin koolle neljäksi vuodeksi. MYYDÄÄNKÖ SUOMEN S05DEM-LIITT0 HERNEROKASTA? Bahnini Marokon pääminiä^teriksi Rabat. — Marokon kuningas Hassan nimitti 54-vuotiaan riippumattomiin kuuluvan Ahmed Bahninin pääministeriksi hallitukseen. Uuteen hallitukseen, joka on Marokon kahdeksas itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen, kuuluu neljätoista ministeriä ja neljä apulaismi-nisteriä, joista melkein kaikki ovat perustuslaillisten laitosten puolustuksen kuninkaallisen rintaman FDCI:n jäseniä. Ahmed Reda Giiedira. entinen maatalousministeri ja kuninkaan henkilökofitaisen hallituksen johta-jav joka perusti F D C l : n viime keväänä on uudessa hallituksessa u l koministeri. Helsinki — (KU) — Langat maamme sosialidetnokraattisessa liikkeessä — niin -"leskiläisessä". kuin ' skogilaisessakin" — ovat sotkeutumassa yhä sekaisemmiksi. Se ilmenee viime aikoina esiintyneissä ns. sovintoneuvotteluissa, joita kummankin osapuolen suunnalla on käyty jonkinlaisen "yksi-tyisyritteliäisyyden" hengessä ja joissa kumpikin osapuoli on yrittänyt vahvistaa asemaansa oman puolueen sisällä esiintyvää toisenlaista ajatuskantaa vastaan. Näin ainakin selvitti asiaa eräs sosdem.liiton johtohenkilö, vara-' tuom. Aarne Kesänen puhuessaan Helsingissä pääkaupungin Työväenyhdistyksen kokouksessa. Varat. Kesänen — jonka puheen otsakkeena oli "Myymmekö sosdem-liiton hernesopasta?" — palautti ensin mieleen viime kevään sovintoneuvottelut, joita Leskinen kävi saadakseen "puoluekokouksessa tukea ns. Fagerholmin— Paasion ja luopio Lindblomin linjaa vastaan". Hanke epäonnistui ja tällöin Kesänen mainitsee Leskisen kavaltaneen : sosdem-liittoa edustaneen "käup-paluttavansa" ^ jonka nimeä ei mainita—j a tämän sanotaan joutuneen "omituiseen valoon". Kesänen sanoo, e t t ä tapahtuneen olisi uskonut tehneen "sosdem-liiton asianomaiset henkilöt varovaisem* miksi", mutta näin ei ole käynyt ja nyt -r- kuten Kesänen sanoo "sovintojallitus on taas päässyt puhkeamaan esiin". Kesänen lausui e_ttä 'Leskisen l i alle on kuvaan nyt tullut yöpakkas-lallituksen suuret nimet,,„tuuliviiri Fagerholm- avara tähti Lindblom ja komeetta Paasio. Ja heilläkin on taas huolcn.sa. Pitäisi saada sosdem. liitosta voimia estämään Leskisen uutta nousua." Tällöin on käännytty —jKesäsen mukaan — "aina uh-rivalitiiina olevien määrättyjen sosdem- liiton keulakuvien puoleen, jotka olisivat jo nyt helpolla ostettavissa ja samantien koko liitto. Ja päiden helppoheikkien kuiskutuksen ovat taas meidän liitos.sa eräät kan-sanedustajakipeät henkilöt ottaneet täydestä j a uskovat, että sitä kautta on ,onni ja autuus odotettavissa." Kesäinen lisää, että "tällaisten tyyppien annetaan pettää" sosdem liittoa ja koska — Kesäsen mukaan — "liemiruoilla" ei ole osuutta asiassa, n i i n "ko. henkilöt ovaTl)stettavissa hernerokalla"-. Kesänen siirtyi sitten koskettelemaan 1957 käytyjä .sovintoneuvotteluja ja .sanoi niiden ajautuneen kar i l l e Leskisen vuoksi. Sitten: '.'Puoluetoimikunnan jäsenille on selostettu nyt. näitä uusia neuvottel u j a — ties kuinka monia niitä on jo ehtinyt olla j a sammua liittomme elinaikana ja selostusten mukaan olisi mahdollisuus saada joitakin n. s. neuvottelevan jäsenen paikkoja puo*luetoimikunnassa, jos puolueneuvosto siihen suostuu. Mitään reaalista selvitystä ei ole siitä miten lehden (Päivän Sanomat — KU) — kävisi ja miten järjestettäisiin SAK:n, T U L : n sosdem Naisliiton ja Sos.-dem. Nuorisoliiton asiat. Toimitsijoille kuulemma lienee mahdollisuus päästä lesklsläistoi mitsijoiden joukkoon tekemään työt ä tulevien neuvottelevien jäsenten hyväksi, jotta heillä olisi mahdollisuuksia tulevissa vaaleissa. Siis lääkkeet meidän tuhoamiseksi olisivat selvät ja perusasetelma sama, j o l l a aikanaan murskattiin Fagerholmin, Kuuselan, Jaakkolan ja eräiden muiden, oppositio ja jota sil loin olivat tuhoamassa ne henkilöt, jotka nyt näyttävät olevan valmiit itse omaan tuhoonsa." Kesänen viitasi tämän jälkeen " e r ä i s i i n vuoden 1957 ministereihin", jotka täten toivovat saavansa ministerinsalkkunsa takaisin, mutta lisäsi, että monet ' t ä h d e t " (Skog? — KU) alkavat.jo olla 60 vuoden iässä ja "jo rapistuneita". Hän viittasi myös nuorempiin voimiin, jotka 'aikanaan" on toisesta puolueesta TOrvuotias purjehti Tyynen meren yli Wellington. 70-vuotias amerikkalainen W i l l i am Willis, joka oli i l moitettu kadonneeksi hänen lähdet tyään purjehtimaan yksin lautallaan y l i Tyynen valtameren 130 päivää sitten, saapui tiistaina Falue-laan, joka on yhdeksän kilometrin päässä Apiasta Länsi-Samoalla. W i l l i s aloitti matkansa Perusta heinäkuun 5. päivänä, ja h ä n menetti radioyhteyden muhun maailmaan viime kuussa. Yhdeksän vuotta sitten h ä n suo- • i t l i vastaavanlaisen matkan.Yhdysvalloista Sameaan ja tästä matkastaan hän on kirjoittanut kirjan. Hän aikoi viettää yönsä lautallaan, jonka hän toivoi saavansa.hinatuksi Apiaan keskiviikkona perä-iiimen korjausta varten, jonka jälkeen hän jatkaa matkaansa Austra: liaan. "Paasikiven linja ja kökoötnu Helsinki. — (KU) JPaasiki-yeu ja kokoomiib6en ulköpolliUis-t'ä Unjiää bn ma^^^olönia yWen-sovittaa lausui kansanedustaja Kalevi K i l p i välikysydiyskeskuste-lan yhteydessä vastatessaan ko^ ITdömukseh puEeenjöhtäjiäii Jiissi Saukkosen vakuutteluihin, että köiTööinns bn nimenölhääh Paasikiven linjalla. Kansaned. K i l p i lausui mm: Kuulimme eilen edustaja Saukkosen väittävän j ä l l e e n — kuinkahan monennen kerran, että j i u i r i hänen eduskuntaryhmässään. löydetään luotettavimraat Paasikiven linjan kahnattajat. Tekohurskaus häikäilemättömim mässä muodossaan t u l i eilen kuul tavaksi edustaja Saukkosen puhuessa r i n t a ä ä n e l l ä " J . K . Paasikivestä — kokoomuspuolueen kunnioitetus ta puheenjohtajasta". Merkillisen lytyeksl eddlstaja Saukkonen arvelee kansalaisten muistin. Totuushan on,, että J . K. Paasikiven ja kokoomuspuolueen välit olivat pitkiä aikoja suorastaan katkenneina. Ja mikä oli tätiän syynä'? Syynä oli nimenomaan Suomen ulkopolitiikka ja aivan erikoisesti Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita koskevat erimielisyydet. Paasikiven ja kokoomuspuolueen ajattelutapaa oli mahdoton sovittaa näissä kysymyksissä yhteen. J . K . Paasikivi edusti Paasikiven linjaa. Kokoomuspuolue puolestaan edusti sitä ulkopoliittista linjaa, jonka tuloksena oli lähes lOOjOOO kaatunutta ja alueeltaan pienentynyt isänmaa. Paasikiven suoranainen katkeruus omaa puoluettaan kohtaan tuli julkisesti tietoon monella eri tavalla. Eihän tarvitse muuta kuin ottaa esille kirjastosta Paasikiven muistelmat. Niistä löytyy helposti useita kohtia, joista tämä käy i l m i . Näin on asianlaita mm. sellaisessa kohdassa, jossa Paasikivi analysoi ajattelutapa maassamme talvisodan aattona. Mainittuaan ensin Mannerheimin siitä mielipiteestä, jossa tämä varoitti katkaisemasta neuvottelu kosketusta Neuvostoliittoon, Paasi k i v i kirjoittaa näin: Täytyy myöntää, että eri tahoilla esiintyy ajattelematonta uhmailu m i e l t ä — ei vain asioiden sivulla olevan nuorison vaan myös vastuus sa olevien piirien keskuudessa. Olis i oclottanut, että eduskunnan porvarilliset jäsenet olisivat osanneet katsoa asioita järkevältä todelliset ta kannalta. Itse asiassa sellaista ajattelua oli tuskin ollenkaan näi- '-ti t . sr •4 In. • » •I. den piirien kesisuudessa. Talvisodan JJ loppuvaiheessa^^ertoi minulle, päl- Väkirjamuistiii$a'nbni mukaah, * muuan kokoomuspuolueen vaikutus- - valtainen kansanedustaja puolueen " eduskuntaryhmän lähettäneen neu- - voitelujen ; alkalia syksyllä 195^^; edustajiaan sbfamarsalkka Manner"- " l i e i i h ih Rio kuulemaan h ä n e n mfe-. lipidettään; Palattuaan oli eräs nJl^t* tä, puolueen ' e n s i m m ä i s i ä miehiä, lausunut Mannerheimin olevan'"'j6 vanha j a arka mies, joka p e l k ä s h y a -' jonka sanaan ei ollut luottamisia'.' Näin siisu Paasikivi eduskunh»hf' porvarillisista jäsenistä yleensä j a^ kokoomuspuolueen edustajista eHk,-'"' seen. • —••• Kokoomuksen eduskuntaryhmä*!! ' puheenjohtajan tulisi välttää Paasi-"' kiven nimen esille ottamista yrityk-_ sissään pestä kokoomusta ulkbpd-''' liiltisGsti salohkikelpoisekisi. Jos J . . K. Paasikivi eläisi, hän varn^asjl,,,. asettaisi kokoomuspuolueen keula-miehet heille kuuluvaan asemaan', isänmaan viimeisten vuosikymmenien tapahtumista. J . K; Paasikiven ajatukset kokoomuspuolueen poli- '.iikasta eivät varmasti olleet kovin korkeat, eivätkä ne' parantuneet ,, Paasikiven jättäessä julkisen toi- - mintansa. Järjestih^n juuri kokoomuspuolue tälle vanhalle viisaalle" j a kansan kunnioittamalle miehelle h ä n e n lähtiäisikseen perin ikävän ja alentavan näytelmän vuoden 195'8 < loppuvaiheessa. Itse asiassa Paasikiven ja kpkoo-'- muspuolueen välisten suhteiden ke-... hitys on yksi mielenkiintoisimmista yksityisseikoista itsenäisen Suomen poliittisessa historiassa. Se on kertomus syrjään vetäytyneestä puo-.. lueen puheenjohtajasta joka vuosi-" kausia joutui uimaan yksinäisenä lohena vastavirtaan siinä joukossa,; •. joka ei kyennyt minkäänlaiseen realistiseen ulkopoliittiseen ajatteluun.-. Se on kertomus miehestä, joka — paradoksaalista kyllä — löysi luotettavimman tukensa ulkopo-liittiä^ elle linjalleen niistä suoma- Ici.sista piireistä, jotka maailman-'' katsomuksellisesti olivat hänen poliittisia -vastustajiaan. Sinänsä tämä ei ole hämmästyttävää, sillä Suomen työväenliike on johdonT>:-.> mukaisesti ollut hyvien naapurisuhteiden kannalla. . — E i vain siksi, e t tä maantieteek-.. linen asemamme niin vaatii vaan siksi, että kansojen välinen ystä- . vyys ja rauha ovat sille vakaumuk- V sen asia; J. K . Paasikivestä ja ko- : koomuspuolueesta voisi kirjoittaa } kokonaisen tutkielman. Se olisi murskaavaa kokoomuspuolueelle. Sosialististen maiden kansainvälinen pankki aloittaa maksut 1. 1. - ostettu ministerinsalkulla" ja sanoi heidänkin "rapisevan aikanaan kuvasta". Kesänen ehdotti sitten SOS. dem-l i i t on kannattajajoukkojen hylättäväksi ne tyypit, jotka "ovat myyneet itsenäisyytensä saamastaaan hernerokasta"; Lopuksi puhuja lausui, että hänen esittämänsä ajatukset ovat kovia, mutta ' myös sairauden oireet ovat sangen vaarallisia ja jos niistä kehittyy kroonillisia sairauksia ne voi vat .aiheuttaa puolueemme täydellisen tuhon". Moskova. — Sosialististen maiden keskinäisen taloudellisen avun (SEVin) _ kansainvälisen pankin neuvoston ensimmäinen kokous p i dettiin viime v i i k o l l a Moskovas.sa. Kansainvälisen sosialistisen pan k i n perustamisesta sovittiin heinäkuussa SEVin maiden hallitusten päämiesten neuvottelussa. Pankin tarkoituksena on edistää taloudellista yhteistoimintaa .SEVin maiden kesken, kunkin maan kaupan kehitystä sekä laajentaa yhteyksiä muihin maihin. Pankin pääoma koostuu.jäsenmaiden Bulgarian, Unkarin, Saksan Demokraattisen Tasavallan, Mongolian, Puolan. Romanian, Neuvostol i i t on ja Tshekkoslovakian — jäsenmaksuista. Neuvostoliiton osuus on noin kaksi viidesosaa pääomasta. Kansainvälinen pankki aloittaa maksujen suorituksen tammikuun 1. päivästä 1964 ns. vaihtoruplina, jotka sisältävät 0,987412 grammaa puhdasta kultaa. Pankin toiminta perustuu tasa- - arvoisuuteen. Pankin johtoon kuuluu edustajia kustakin jäsenmaasta, eikä äänioikeus riipu sijoitetun pää-oman suuruudesta. Kaikki ratkaisut ; vaativat yksimielistä päätöstä. '•. Neuvostoliiton valtionpankin joh- ; taja, joka edustaa Neuvostoliittoa kansainvälisen pankin neuvostossa, sanoi uuden maksujärjestelmän"3a'"- kansainvälisen 'pankin sinänsä'Jce^'!:;^^ hittävän sosialistisien maiden tava-»'^' ranvaihtoa. . • . : *<=^ • Pankin neuvoston kokouksessavf -rt* keskusteltiin myös . muista organi-^?.. saatiokysymyksistä.: 'jj" K i i n a on myöntänyt Algerialle ..•.< noin. .50 miljoonan dollarin lainan,'^J^ jota koskeva sopimus allekirjoiteta"'" t i in lauantaina. Laina-aika on 2(^2 vuotta. Ensimmäiset lyhennykset al/-w kavat 1970. PÄIVÄN PAKINA Maasta se pienikin ponnistaa otsikoksi lainatus.sa viisaassa'sa-nanparreksa opetetaan^ « t t ä "maasta se t)ienikin ponnistajia-edellyttäen tietysti, että on halua ponnistella. Mutta toisinaan kuullaan sanottavan, että pienten maitten, tai pienten järjestöjen pitäisi olla kokonaan ponnistelematta vain siksi kun ne sattuvat olemaan pieniä? Näin ei kuitenkaan ajattele Burundi, joka ilmaisi katkaisevansa kaikki suhteensa niin taloudelliset kuin kaupallisetkin, suhteensa Etelä- Afrikkaan j a Portugaliin. Samalla kertaa kiellettiin Etelä- Afrikan ja Portugalin lentokoneilta oikeus lentää Burundin alueitten y l i ja mainittujen maiden laivoilta oikeus laskea ankkuriaan Burundin satamiin. Tämä siksi kun Etelä-Afrikassa harloitctaan eläimellisen julmaa ro-tusyrjiotäj^;, kansainjoukkojen valtavan suurta-iCnemmijstöä vastaan, ja myös siksi kun Portugali kieltäytyy myöntämästä kansallista itsenäisyyttä kovassa sorrossa pitämällcen Angola- nimiselle alusmaalleen. Mutta toisin; suhtautuu asiaan Y K : n päätöksistä- ja canadalaisten suuren enemmistön toivomuksista välittämättä liberaalipuolueen muodostama vähemmistöhallitus Otta-wassa. Se esiintyy tässä asiassa kuten se entinen tyttö; joka ei sanonut " k y l lä", mutta ei Hioin sanonut "ei". Puhuessaan muutama päivä sitten asiasta, ulkoministeri .Paul Martin myönsi, että Etelä-Afrikan kurja apartheid- eli rotusyrjintäohjelma on kaikkea muuta kuin kaunista ja suotavaa. Hän sanoi, että e r ä ä t maat YK:ssa kannattavat talouspakotteiden järjestämistä Etelä-Afrikkaa vastaan, mutta hän ei halunnut ilmaista Canadan kantaa asiasta. Sen h ä n kuitenkin sanoi, ettei Canada, tarkoittaa ennenkaikkea liberaalipuolueen vähemmistöhallitusta,. kannata Ete lä-Afrikan erottamista YK:sta. Mr. Martin jätti siis oven selko selälleen ja kuulijansa täydelliseen pimeyteen siitä, kannattaako liberaalipuolue taloudellisia pakotteita r o t u s y r j i n n ä n lopettamiseksi Etelä- Afrikassa vai vastustaako se niitä pakoitteita. •••^ Toisin sanoen, tämä poliittinen sussu ei l i i o i n sano "kyllä" eikä myöskään " e i ". Tosiasia tietenkin on, että Y K on suositellut taloudellisia pakotteita Etelä-Afrikkaa vastaan kunnes se lopettaa eläimellisen rotusyrjintän-sä. Enemmistö afrikkalaismaistp; «eikä vain Burundi, on Jo ryhtynyt toteuttamaan YK:n suosittelemaa taloudellisten jiakotteidien ohjelmaa Etel8>Afrikan rotusyrjintSä vastaan. Samoin ovat menetelleet skandi-naavlalaiset maat pienuttdestaän-huoUmatta. Mutta Pearsonin hallitus soutaa-• ja huopaa, ei varmaankaan siksi, aU.l teikö se käsitä sitä suurta vääryyttä,-;; mitä apartheid-ohjelma edustav-vaan siksi, että eräät NATO-maat.^" antavat mieluimmin "passiivisenVi^V tukensa Etelä-Afrikan rotusyrjintä^;,' hallitukselle kuin aktiivisen tukcn-;:.- sa siirtomaakansojen vapaustaiste-. 1' lulle. Uskomme, että ulkoministeri Maivt tin yrittää ratsastaa kahdella hevo-'' sella. Hän ei halua "loukata" Etelä-,' Afrikan rotusyrjintähallitusta, mut^;; ta samalla kertaa h ä n y r i t t ä ä tyy-«^ dyttää satojamiljoonia afrikkalaisij^.'^ sellaisilla meriselityksillä, että Ca^:<^ nada on tässä asiassa muka "pud-!^ lueetbn".; r i ^ - . - "-^ Mr. Martlt(»in' asenne tyydyttää,. soien:pil| il ' ' I ' ' lii I Iiii 11 I s ;i "l I I 1 i t •tuömioti bsal&een. :ei'edistetö tJänadan : I karisaUbia etuja enSä<hBrr«n! vuon-; Mitä pikeiiamin iir.^H<äet£^i'j!i ;hB» m nen .Ub^$^06lueenäk\(:^enQa^ K?^ sy,( PSP SÄÄ 11181111 im
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 19, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-11-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus631119 |
Description
Title | 1963-11-19-02 |
OCR text |
,Sivu '2 Tiistaina, marrask. 19 p. — Tuesday, Nov. 19, 1963
.INDEPENDENT LABOR ORGAN
A¥ A P A US OF FINNISH CANADIANS
: ' (UBERTY) Established Nov. 6, 1917 '
Editoi*: W. Miund ' , Manager: E. Suksi
i'';" TeiephW'e^Office '674-42'64 — Editorial 674-4265
Publfehe^i töi-icfe *eeJJy: Ttiesiiayä, Tttursdays and Saturdays by Vapaus
Publisbihg» Co. Ltd.. 100rl02 Elm St. :We5t,Sudbury. Ontario, Canada.
•"• • - • \ Mailing addre«s: Box 6»^
• /Ädvettlfiinfe rätes up |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-11-19-02