1958-01-23-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, tammik. 23 p. — Thursday, Jan. 23,1958
T A P A U S
of nnnish Cvudtans. Es-tiUUhed
NoC 6. 1917. Authorized
•»iMdmd clan mall.by the Post
GMce Department, Ottam. Piä>-
UHml. tkaiee weekly: Taesdays,
TBiniMsys and Saturdays by Vapaus
d m 8 t W.. Sudboiy. Ont. Canada.
Teleithones: BUB. Office oe. 4*4904;
Editorlal Of f ice 06. 4-4265. MAnäger
E. SuksL Editoi W. BUund. Hmag
address: Box 69, Sndiiftizy,. Ontiria. AdvertlBing rates iqion appUcatton.
TranslatioQ jEree «f charge.
TIMUSEtlNNA^:
8 kk. 2 ^
ThdysrallölMa: 1 fk. 8.00 6 kic. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8J0 6 UL 475
Mitä muut sanovat
:R(#«hrattionienetelmä häpeällisiä
l .Syinkin värein maailman nykyistä kehitystä yleensä ku-
|a|wa, ja varsinkin täkäläisten maanmiestemme yhteisym-
«te^^n;kehittyrnlstä jlelkäävä Toronton Vapaa Sana yritti
tiistaisessa numerossaan peloi telia täkäläisiä kansalaisiani-mcf
^iaoG^ittömiUa peikom^^
^räikkä maimtun lehden koko kirjoitus on tähdätty kansalaistemme
yhteistoimintaa vastaan, niin se pitää keppihevosena
sitä kun CSJ:n Keski-Ontarion aluekonferenssissa tuo-inUtiih
McCarthysmilainen poliisinuuskinta lainkuuliaisten
äriianmiestefmme ja muidenkin canadalaisten kodeissa. Täten
, 1^d«ssään Vapaa Sana julistautui kerran uudelleen poliisi-nuu^
innan, eli McCarthy^in tai suomeksi lapualaisuuden
Kraikiystäväksi!
i Vapaassa maassa on Vapaa Sanalla tietenkin oikeus in-
^iUa vaikka McGarthysmilaisen poliisinuuskinnan puolesta^
mutta silloin ei sovi puhua mitään tämän maan perustuslain
$uolustamis^ta, sillä sen puitteisiin ei mitenkään sovi poliisinuuskinta
ja laittomat vierailut kansalaisten kodeissa,
f Vapaa Sanan tiedoksi voimme myös mainita, että CSJ:n
OJ^esÄ-Ontarion aluekonferenssissa ei suinkaan ollut puhe
^väÄ" mainitun Järjestön jäsenten kansalaisvapauksien p^uo-lÖstEÖnisesta.
Päinvastoinon asia! Kokoukselle esitettiin esi-iaerkkejä,
miten ratsupoliisit olivat käyneet myös sellaisten
maanmiestemme kodeissa, joilla ei ole osaa eikä arpaa CSJ:n
ip. minkään muunkaan työväen järjestön kanssa. Juuri täl-telsen
laittoman poliisinuuskinnan johdosta mainittu kokous
esitti vastalauseensa, huolimatta lainkaan siitä mitä poliitti-tai
u^onnolUsia mielipiteitä edustavat ihmiset, jotka
ovat tällaisen Canadan elämäntapaan kokonaan sopimattoman
poliisipainostuksen kohteeksi joutimeet.
^ Pitäen mielessä näiden poliisivierailujen ilmeistä lait-tbmjautta
Vapaus puolestaan uskoo että canadalaiset tuomit-^
$E3B3Jt sellaiset poliisivaltiolle ominaiset toimenpiteet ennen-l^
uin ne pahentavat maamme hyvää mainetta ja vaarantavat
k^duen canadalaisten kansalaisvapauksia.
* • ^^ässä yhteydessä on hyvä myös muistaa, että poliisiviran-
«maisilla ei ole mitään oikeutta eikä asiaa tulla kenenkään
^ !|otirauhaa häiritsemään ja mitään yksityisluontoisia kysy-
1 liiykäiä ftekeMa^^^ ellei heillä; ole virallisia määräyksiä koti-larkastiiköen
subfutami^ tai vangitsemista varten. Yksi
; «arhain keino tömän laittomuuden lopettamiseksi onkin mie-
1 iestamm^ se; dttli joS poliisit (tai sellaisina esiintyvät) tulevat
li *|tekööyyh' nojalla yksityisluontoisia asioita nuuski-
, ^ miii" hfeita pitää pyjttää näyttämään feotitarkastus-
'firäir|i3f9f'^«Em(tit)'1:av^ sitä ole, kehoittaa heitä
i^ytlfÄlsgiff'ig?^^ tateiK P^utääii' aiiiafän " p ^
f jeina esÄi^ v i s i ä r H^ipjukgi^^' ^' ••' ^ ^ >
v^^otta on, ettei tätä poliisinuuskintaa ole ollut tietääk- ?
[6 oikein suuressa mittakaavassa. (Mutta jos se saa jat-
KANSAINVXLINEN KAUHU JA
KANSALLINEN ONNETTOMUUS
" . . . J o s tässä maassa suoritettaisiin
äänestys siitä kumpi on suu
rempi'vaara kansainväliselle rauhalle
— Hrushtshev tai DuUes —
Jobn Foster Dulles voittaisi ylivoimaisesti,
sinä mr. Dullesia epäillään
jia kammotaan Britanniassa yhtä
yleisesti kuin Yhdysvalloissakin,
sekä Euroopassa ja Aasiassa, mikäli
on siitä puhe....Mutta jos olepa-me
yksiniielisiS, Bngls^^
6ttä n\T. biilles: oö känsainviUlnen;
kauhu,; yhtöi läajdile ^levinnyt ja
kiintimiit j ^ l ^ ^ sel^että nieidän
oma ulkoministerinuij^i mr. S^wyn
Lloyd on k^ns^lUiien onn^tto-i
muus -.." T ^ Zilliacus, Britannian
Työväenpuolueen parlamentti-jäsen.
^0
80-miljooiian 1
Myymättömiä
autoja enemmän
varastoissa
Detroit — Tilastot osoittavat, että
yhdysvaltalaisten autojen välittäjien
inventaarioissa oli tammikuun
alussa 637,720 uutta autoa. TSmä on
jonkun verran tavallista korkeampi,
äillä vuosi sitten oli välittäjien
varastossa 512,018 autoa. Näistä autoista
ainoastaan 65,000 on viime
vuoden mallisia.
Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että
qämä autot riittävät 46 päivän
ajaksi, mutta jotku ennustavat, että
auojen kysyntä nousee kuuden viikon
sisällä.
Eräät toiset ovat sitä mieltä, että
suuret autovarastot voisivat muuttua
edullisiksi, jos kuluvan vuoden 1
aikana tapahtuu työnseisauksia kun
työehtosopimukset tulevat uusittaviksi
autoteollisuudessa.
Indonesian viimeaikaiset tapäh
tymat: hollantilaisyritysten kansallistaminen
ja hoUantilalstev
maasta poistaminen, jotka ovat
yhteydessä Indonesian pyrkimykseen
saada länsi-Irian eli Uusi
C(Uinea liitptyksi tähän itsenäiseen
i^biäc^; {saarien maahan,
bvat ioÄistaijeet; presidentti; Sidiar-non
nimen eiitui^ ^äkyvänuiun
maailmanpi^litiikaii • polt^pistee^
seen. iBdyi^ahtti; Sukaarnonl -n|nii,
toniietiäaiimin kuin m i k ^ . m uu
tätä ' täydelliseen itsenäisyyteen
pyrkivää 80 miljoonaista kansaa.^
Vastikään viime marraskuussa
suoritettiin Sukamoa vastaan
morhayritys, joka kuitenkin epäonnistui.
Myöhemmin Djakartan
sotilasviranomaiset saivat selville
salaliiton, jonka toistakymmentä
jäsentä pidätettiin ja siinä ilmeni,
että salaliiton takana oli hollanti-laispiirejä
lähellä olevia voimia.
Indone^an viimeaikaisten tapahtumien
yhteydessä eräät puhuvat
myös niiden epäonnistumisesta
jä siitä johtuen huhutaan,
että presidentti Sukamo olisi ollut
pakotettu eroamaan ja että
tehtäviä tosiasiallisesti hoitaisi
varapresidentti Virallisella indonesialaisella
taholla erottamishu-hnt
ön kuitenkin torjuttu ja i l moitettu
sen sijaan, että Sukamon
matka ulkomaille, joka alkoi maanantaina
6. 1. ja jolloin hän kohtaa
mm. Nehrun, liittyy presidentin
sairaudesta johtuvaan levon-tarpeeseen.
Presidentti Ahmed Sukarnon nimen
ollessa näin suuren maailman
huomion kohteena, lienee aiheel-
T i u k k a rahapolitiikka
pulmana Englannissa
|:ua, niin tilanne pahenee ja johtaa lopulta täydelliseen polii- {
. gh^tiöoh^ missä laiiikuuliaiset kansalaiset voivat milloin ta-lä^'*
1i&Mtä poliisien' yölliseen ovelle koputukseen, kuten
tTrfb*"r '^rt^'*''.''" j " . Jn^ispa.poliisivaltion tielle lähteneissä
, I^Sitiniaissa. •
l\ Meidän vakaa käsityksemme oh, että CSJ:n Keski-Ontarion
aluekonferenssi teki hyvän palveluksen, ei vain täkäläisille
maanmiehillemme, vaan koko Canadalle, vetäessään
j^&ivänvaloon tämän haisevan mätäpaiseen. -
'[[ Totuuden/nimissä on myös sanottava, että tämän poliisi-
Auuskinnan alkuunpanijana ei ole nykyinen toryhallitus,
vaan sitä edeltänyt liberaalien liittohallitus. Oman puolueensa
ja omien kaiuiattajainsa selitysten mukaan "kansasta
fjeraantunut" liberaalipuolueen hallitus unhoitti esim. sen,
$^ta torypuolue joutui canadalaisten poliittiseen karanteeniin
yii 20 vuoden ajaksi rikoslain surullisen Iqiuluisan 98mnen
lakipykälänsä johdosta, jonka avulla 30-luvulla kokeiltiin
poliisivaltion menetelmiä tässä maassa. Ja koska McCarthys-ibin^
heinänteon päivinä liberaalien aloittamaa ix>liisinuus-lontäa
el ole vielä kokonaan lopetettu, niin sitä on kaiketi
jpidettava merkkinä siitä, että torypuolue ei ole vielä oivaltanut
miksi esim. tämän poliisinuuskinnan järjestänyt entuien
piic^usminist^riinine; kärsi niin nöyryyttävän vaalitappion
imine kesäkuussa! ^
'^^okatapaukisessa demokraattista elämäntapaa niin käy-täni)^
ossä kuin puheissakin kannattavat canadalaiset tulevat
varmaan osoittamaan torypuolueellekin, että tästä maasta ei
muodosteta mitään poliisivaltiota.
; ...Lopuksi lausunune toivomuksen, että Vapaa Sana un-hoUitaisi
ainakin tässä asiassa, jos ei muuten, niin omaksi
^ukseen, turhat ryhmäkiihkoilut ja linjoittuisi käytännössä
äeinokraattisen elämäntavan puolelle.
Tjrotfömyystilanne vaatii toimenpiteitä
; -:Työttömyystilanne on ^pahentunut maassamme kerras-
^aiJLj^älyyttävästi. Viirne viikolla saatu uutistieto, että kan-
$aliisessa työnvälitystoim^tossa oli tainmikuun 2 pnä rekisteröity
754,640 työn etsijää, antoi ankaran iskun myös niille
piireille, jotka ovat syytelleet työväenliikettämme "aiheet-toBSUBta
puheissa'* työttömyyden vaaroista ja vaatineet toimenpiteitä
siltä varalta, että tänä vuonna saattaa työttömien
lukumäärä nousa 500—750,000 henkeen.
; ~ Nyt on ilmeistä, että nykyinen työttömyystilanne ei ole
ininän tapauksessa kausiluontoista. Tilannetta luonnolli-sesli-
pahentaa kausiluontoiset seikat. Mutta kun Ottavrasta
viikon vaihteessa tulleissa uutistiedoissa arvioitiin, että työt-löp^
jen lukumäärä nousee maaliskuun loppuun mennessä
^k3|: 1,250,000, niin silloin ei ole totta totisesti lupa enää
|>4g|fa mistään kausiluontoisesta työttömyydestä.
I ' 1'Pahin puoli asiasta on se, että vastuunalaiset poliittiset
iplirit suhtautuvat tähän työttömyystilanteeseen samalla ta-vaUa
kuin viulua soittanut Neero suhtautui aikanaan Rooman
M ^ n . •/
] .^Pääministeri Diefenbaker^n hallitus on kuin tervassa
^lyÖej^ömyystilänteen vaatimien yleisten töiden järjestämisen
^ ^ t ^ n ja tekee vain kylmiä laskelmia siitä, että olisiko
. ioi^uolueelle edullista järjestää uudet liittovaalit ennen
iuin työttömyystilanne tulee vieläkin pahemmaksi, tai vasta
eifisi kesällä.
Lontoo. — (KU)—-Englannin
lionservatiivit ovat nyt tehneet
toisen Snexkeikau](sen. Aivan «a-toiotii
kuin Eden heitettiin romu-lijäaik
Ja MaciniUan asetettiin halien
tilallieen vuosi sitten, vaikka
jälkimmäinen oli yhtä syyllinen
'kuin nykyinen edeltäjänsäkin.
Hiili aivan salndin: on nyt raha-
Biinisteri Peter Thomeycroft heitetty
yli laidan. Koko maa tietää,
että jokainen haUitoksen jäsenistä
kannatti känen "tiukkaa" ra-hapoUtUkkaansa
ja että Macmillan
«n samassa määrin kuin Thor-neycroftkin
syypää pyrkimyksiiil
yl^itaSi nykyistä selän katkaisevaa
sotabudjettia ja sälyttää sen
menot kansan harteille. Huomattavimmat
supistukset valtion menoista
oU tarkoitus tehdä opetus-lait^
uen, terveydenhoidon ja
muiden sosiaalisten menojen kustannuksella.
Murtuminen hallituksessa tapahtui
silloin, kun Thomeycroft pyrki
p£Hiemaan budjettiin vielä hieman
enemmiän kuin yhdessä oli sovittu.
Mutta "Rautakanslerin" — kuten
häntä alettiin kutsua — tehdessä
suunnitelmiaan, muuttui tilanne.
Se seikka, että ammattijärjestöt alkoivat
toimia yhä aktiivisemmin ja
että noin 3% milj. työläistä esitti
kuluvan vuoden ^ussa palkankorotusvaatimuksensa,
vei Macmillanin
toisiin ajatuksiin. Jonakin kirkkaana
hetkenä hänen on täytynyt ruveta
ymmärtämään, että kerta kaik-kian
ei voi panna ihmisiä maksamaan
yhä enemmän kaikesta siitä,
mitä he tarvitsevat, ja samalla pysähdyttää
inflaatiota. /
Liberaalit, jotka ovat antaneet
oman panoksensa nyt kehittyneelle
työt tömyystilan-teelle,
tekevät vaalituloksia silmälläpitäen
myös laskelmia siitä,
että olisiko heidän puolueelleen
hyödyksi uu^en liittovaa-lien
pito nyt heti, vaiko vähän
myöhemmin.
Ja tässä poliittisessa laskel-moinnissa_
ollaan kuin ei työttömyyttä
-olisikaan, mikäli on
puhe työtä antavien,yleishyödyllisten
töiden järjestämisestä,
työttömyysvakuutuksen parantamisesta
tilanteen vaatimalla
tavalla ^ekä kaupan-^
käynnin laajentamisesta Kiinaan
ja muihin sosialistisen
mäailmanosan maihin siinä
mielessä, että saataisiin luovaa
työtä tuhansille työttömillemme.
Huolimatta siitä minkälaisten
laskelmien perusteella uudet
liittovaalit järjestetään,' ja milloin
ne toimeenpannaan, työtätekevien
velvollisuus itseään ja
tätä maata kohtaan vaatii antamaan
tuomion molemmille
Niinpä hän päätti, että tiukan politiikan
tulee edelleenkin olla tiukkaa,
mutta ei kuitenkaan niin tiukkaa
kuin Thomeycroft olisi halunnut.
Aivan kuin Suezin kohdalla ei
tässäkään ollut kysymys periaat^
teestä, vaan - aste-erosta siinä suh^
teessä, mihin saakka konservatiivinen
hallitus voi uskaltaa politiiki
kansa viedä. Tämä aste-ero oli kuitenkin
riittävän suuri manatakseen
esiin-kriisin. Kukaan täällä — paitsi
ilmeisesti pääministeri itse — ei
aliarvioi sen vakavuutta.
MaciAillanin lähtö kesken kriisin
Intiaan Kansainyhteisö-kiertueen
ensimmäisenä etappina on täällä
aiheuttanut erilaisia kannanottoja.
Siirtäen koko asian syrjään "pienenä
kansallisena pulmana", hän pakeni
iloisesti hymyillen aurinkoiseen
itään.
— Lapsi on jätetty minun hoitooni,
kuului hänen sijaisensa R. A.
Butlerin hieman katkera huomautus.
Eräs toinen Macmillanin kannattajista,
konservatiivinen parlamentin
jäsen Geoffrey Hirst luonnehti
Macmillanin asenteen "lapselliseksi".
Samoin on konservatiivinen
lehdistö tyrmistynyt. "The
Times" nimitti eroamista "traagilli-seksi
välikohtaukseksi" ja julisti
hallituksen "rämpivän liejussa".
. "The Daily Telegraph", konservatiivisista
lehdistä ehkä oikeistolaisin,
kirjoittaa olevan "typerää
teeskennellä, etteikö hallituksen
pohja olisi vakavasti horjunut"
ja ilmaisee huolestuneisuutensa
siitä taloudellisesta keskustelusta,
jota oppositiossa oleva
työväenpuolue on vaatinut alahuoneen
palattua tammikuun 21.
pnä joululomaltaan..
lista tutustua hieman hänen ajattelutapaansa,
varsinkin kun siitä
saa myös'eräitä viitteitä, jotka auttavat
ymmärtämään Indonesian hallituksen
viimeaikoina suorittamia
toimenpiteitä.
Tämä vuonna 1901 syntynyt Indonesian
itsenäisyystaistelun johtaja
on erittäin värikäs persoonallisuus,
jossa yhtyy toisaalta innokas
taiteen ystävä ja asiantuntija ja toisaalta
palavasieluinen vapaustaistelija.
Hänen, voimakkaasti sytyttävä
puhetapansa on luonut SukamoUe
maineen eräästä aikakautemme sy-tyttävimmästä
puhujasta. Henkilökohtaisesti
olen saanut pari kertaa
kuunnella hänen puhettaan ja kieltämättä
hänen innostava puhetyy-linsä
ja sytyttävä sanansa tempaa:
vat mukaansa jo pelkästään tulkin
välityksellä häntä kuunnellessa.
toisaalta hän on ma^austaiteen
asiantuntijoiden piirissä tunnustus^
ta nauttiva lämpimänä taiteen suosijana
ja Icerääjänä. Mutta niinpä
hän tiettävästi onkin suorittanut
tohtorintutkinnon sekä lainopin että
estetiikan alalla. Hänen yksityiset
taidekokoelmansa lienee laskotta
vissa maailman tai ainakin itäisen
pallonpuoliskon suurimpiin kuuluvaksi.
"MORDIKA" EULMÄN-KUTSUMUKSENA
80-miljoonaiselle Indonesian kansalle
presidentti Sukamo on ollut
itsenäisyystaistelun syn^booli, jonka
puheissaan kohottama "mordika,
raordika" — itsenäisyys, itsenäi-syys"-
huudot ovat löytäneet voimakkaan
kaikupohjan täinän entisen
Hollannin siirtomaan asukkaiden
keskuudessa. Hän onkin aivan
nuoresta osallistimut Hollannin vastaiseen
ja Indonesian itsenäisyyden
puolesta käytävään taisteluun. Lukuisat
ovat ne puheet ja kirjoitukset,
joita hän on tästä kysymyksestä
puhunut ja kirjoittanut, mutta
vaikutukseltaan valtavin lienee hänen
joulukuussa 1930 Bandungin
hollantilais-indbnesialaisessa siirto-maaoikeudessa
pitämänsä loistava
ja laaja puolustuspuhe, jolle on annettu
nimeksi "Indonesian syyte".
Hän oli yhdessä kolmen muun Indonesian
kansallispuolueen johtohenkilön
kanssa syytettynä rikoksesta,
joka määriteltiin seuraavasti:
Syytetään Holiannille kuuluvan
Itä-Intian hallituksen kukistamiseen
tähtäävän puolueen johtamisesta.
Vjanhoille puolueille Valitsemalla
mahdollisimman voimakas
todellinen oppositio työ-väenmiehistä
ja maisista.
Miten monet konservatiiviset parlamentin
jäsenet jättävät tällöin äänestämisen
hallituksen puolesta,
lehti ihmettelee, ja sanoo tämän ku
vastavan mitä laajimpien konservatiivisten'
piirien huolestuneisuutta.
Ne samat piirit, jotka vuosi sitten
vastustivat Macmillanin vetäytymis-
Suezilta, vastustavat nyt hänen
vetäytymistään sellaisesta, jota he
kutsuvat "reaaliseksi konservatismiksi"
talouspolitiikan alalla.
Oppositiopuolueet ovat ^alkaneet
tehdä optimistisia laskelmia ihah-doUisesti
uusista parlamenttivaaleista
jo tänä vuonna. Liberaalinen
"fisvis Chroniele" kysyy pääkirjoituksessaan,
voiko Macmillan selviytyä
tästä ja huomauttaa, että puolet
hallituksen jäsenistä.on sitten
viime vaalien saanut lähteä ja tärkeistä
paikoista on enää yksi entisissä
käsissä: siirtomaaministeri
Lennox-Boyd.
"Viimeisin takaisku", lehti jatkaa,
"saattaa luoda tilanteen jossa vaalit
myöhemmin tänä vuonna käyvät
kiertämättömiksi. Mr. Macmillan voi
luonnQllisesti itsepäisesti jatkaa,
mutta on tuskin todennäköistä, että
hän jäljellä olevan kahden vuoden
aikana pääsisi siihen, että pystyisi
pelastamaan konservatiivit tappiolta."
.^iVasemmisto, sekä työväenpuolue
että konununistit, ovat jyrkästi vaatineet
välittömiä yleisiä vaaleja.
Jättäkää paikkanne!" oli otsakkeena
työväenpuolueen "Daily y
Heraldin" pääkirjoituksessa Thor-neycroftin
eron jälkeen. Ja totta
onkin, että mikäli labourin johto
vain päättäviteti käyttäisi hyväkseen
työväestön Joukkovoimaa,
niin se voisi pakotta konservatiivit
uusiin vaaleihin.
Eikä Macmillan suinkaan ole mikään
Siegfried, jota liekit eivät kärvennä.
Joskin hän tällä hetkellä on
poissa vaikeuksiensa keskeltä, niin
häneltä on tuskin jäänyt huomaamatta
se hienovarainen viittaus, joka
sisältyi Nehrun tervetuliaispuheeseen
Intiassa. Nehru nimittäin
antoi ymmärtää, että "Britannian
pääministeri on aina tervetullut Intiaan",
mutta ei maininnut mitään
konservatiivien poliittisesta johtajasta.
Tähän seikkaan on kiinnitetty
huomiota ainakin täkäläisissä la-bourpiireissä.
Joka tapauksessa on epävarmaa,
onko Galtskellissa riittävästi päättäväisyyttä
käyttää hyväkseen joukkovoimaa.
Kuten "Daily Worker"
kirjoitti hallituskriisin puhjettua:
"Mr. Gaitskell sanoo aivan oikein,
että Macmillaiiin hallituksen
on erottava. Mutta se ei eroa itsestään.
Sitä on työnnettävä. Labourin
on annettava sille tämä sysäys."
On sanottu, että tästä oikeudenkäynnistä
muodostui Sukamon
terävän . puolntuspuheen ansiosta,
syytös kolonialismia ja imperialismia
vastaan. Niin ilmeisesti onkin,
sillä puolustuspuheen, josta
suomenkielellä tuUsi lähes 400-
sivniuen teos, koko kärki on suunnattu
ei vain silloista Indonesian
siirtomaaisäntää, vaan kaikkia
siirtomaavaltoja ja muita läntisiä
suurvaltoja vastaan.
Jo eräät puheen väliotsikot^ kuten
"Imperi^smi ja kapitalismi" ja
"niiden sisältö", "Imperialismi ennen'ja
nyt", "Kysymys voitosta on
imperialismin pemsta", ""Nykyisen
imperialismin kilpailu siirtomaista"
jne., antavat tästä viitteen. Hän
käytti puolustuspuheessaan valtavan
määrän eri maiden tiedemiesten
tutkimustöiden tuloksia, tilastoja
kansan elämästä siirtomaa-
Indonesiassa, luo katsaukisen Indonesian
itsenäisyystaistelun vaiheisiin
jne.
Tietoisuus siitä, että oikeudenkäyntiä
seurasi koko maailma, ennenkaikkea
siirtomaiden kansat ja
heidän joukossaan ennenkaikkea
Indonesian kansa, lienee ollut Sukamon
tiedossa, kun hän loppusanoissaan
ylettyy kerrassaan loistavaan
kaunopuheisuuteen ja julistaa,
että jos hänet todetaan syylliseksi
ja tuomitaan, niin hän ottaa
sen_ mielellään vastaan, on valmis
uhraamaan itsensä, sillä kaiken, inistä
hän on tehnyt, sen hän on tehnyt
äiti-Indonesian puolesta. Kaiken
hän on t^nyt velvollisuudesta. Va
litettavasti me Indonesia-äidin lapset
voimme jokainen uhrata suurta
ihani^ettanune varten vain yhden
ruumiimme, yhden sielumme, yhden
elämämme, sanoo hän. "Minä
seison tässä oikeussalissa kärsimyksistä
huokailevan Indonesian yhtenä
osana", sanoi hän lopuksi ja
jatkoi: "Minun ääneni ei jää vain
tämän palatsin seinille, vaan sen
saa kuullakseen myös kansa, jota
olen palvfiUut."
"BONG KARNO"
Tulisieluinen Sukarho ei olekaan
jäänyt vaille kansansa kiintymystä.
Indonesian kansa tukee häntä
ja käyttää hänestä tuttavallista nimitystä
Bong Karno — veli Karnö,
ja nimitys on Sukarnon toimesta levinnyt
muuallekin. Niinpä hän vie
raillessaan Kiinassa pyysi sikäläisiä
valtiomiebiä luopumaan hänen kohdallaan
virallisissakin tilaisuuksissa
titteleistä "herra presidentti" ym.
ja puhumaan vain Bong Kamosta.
Itse hän nimitti nun. Mao Tse-tun-gia
tuttavallisesti veli Mäoksi. —
Vastustajat taas ovat pyrkineet hänen
populaarin nimensä hyväksikäyttöön
omia tarkoituksiaan varten,
sama koskee hänen yksttyis-elämäänsäkin.
Paitsi poliittista propagandaa,
ovat vastustajat hänen
nimeensä liittäneet myös syytöksen
moraalittomuudesta mm. silloin,
kun Sukarnon avioliitto oli viime
vuoden kevätkesällä purkautumassa
lain vaatiman odotusajan puitteissa.
Avioero monenlaisia uskonnollisia
katsomuksia käsittävässä maassa
saattaa näet olla vastustajalle valt
ti sekin.
Kansainvälisellä areenalla presidentti
Sukarap on tullut tunnetuksi
Aasian ja Afrikan kansojen
itsemääräämisoikeutta puolustavana
valtiomiehenä, jonka panos
— Kiinan pää- ja ulkoministeri
Tshou Enlain ohella oli ratkaisevaa
laatua Minä, että aasia-lais-
afrikkalaista yhteistyötä' ja
riippumattomuutta korostava Ban-dungih
konferenssi sai työnsä menestykselliseen
päätökseen. Niin
suuria esteitä kuin sen tielle oli
kokouksen ulkopuolella olevien
voimien taholta kasattukin.
SUKAI^^Q^ IDEOLOGIA
Mitä jg^at sitten ne aatteelliset
päämää^i^oita tri Sukaraojpitää
ohjeenaan?' Hän itse on kerran
eräässä puheessaan maininnut nimeltä
ne henkilöt, jotka ovat antaneet
hänelle' vaikutteita ja näiden
joukkoon^ l ^ n laski mm. Marxin,
Gandhin, Sun- Jat senin. Leninin,
Mao Tse4|ykngin ja Nehrun. Siinä
on siis itsenäisyystaistelijoita, demokraatteja
ja mapulaisia.
Presifteitfti Sukamon käytännössä
noudattamaan politiikkaan
ei voida kuitenkaan liittää sen paremmin
' puhtaasti porvarillista
kuin sosi^Mstistakaan nimilappua,
mutta jos nimitetään se imperialistista'SlirtomaapolitiiiJtaa
vastustavaksi
kansalliseksi itsenäi-syyslinjaksi,
niin ollaan kaiketi
lähinnä oikeassa. Hän on jotakin
samaa kuin Nasser Egyptissä tai
Nehru Intiassa.
Ei liene vailla mielenkiintoa ot-
• taa tässä "yhteydessä esille ajatuksia,
jotka tri Sukarno esitti vuonna
1945, kesäkmln l ' . päivänä, itsenäisen
Indonesian synnytysvaiheessa,
puhuessaan Indonesian "Itsenäisyys-valmistelujen
tarkastuskokoukses-sa".
Kokouksessa tuU esille se
maailmankatsomuksellinen pohja,
jolle itsenäinen Indonesia otisi pe
rustettava ja siinä eri piirien, niin
uskonnolUsten kuin poliittistenkin,
mielipiteet kävivät osin vakavastikin
ristiin. Tri Sukarno totesi puheessaan,
että kaikki itsenäiset valtiot
perustavat olemassaolonsa jollekin
maailinankätsomukselliselle
perustalle ja että tuo pemsta ei ole
syntynyt hetkessä, samalla kertaa
valtion syntymisen kanssa, vaan että
maailmankatsomuksellisen pohjan
luominen on tapahtunut pitkän
ajan kuluessa ennnen valtion pems-
^amista. Hän ottaa esimerkiksi Neuvostoliiton
ja lainaten John Reedin
kirjaa "Kymmenen päivää, jotka järisyttivät
maailmaa", toteaa, että
vaikka Lenin tovereineen pemsti
Neuvosto Venäjän kymmenessä päivässä,
niin leninismin maailmankatsomusta
oli valmisteltu jo kymmeniä
vuosia.. Eikä Hitlerkään luonut
: valtionsa aatteellista :i^ru§taa,
V. 1933, vaan, aloitti sen jo v. 1921
—22, sanoo Sukamo, Sun Jat-sen
perusti itsenäisen Kiinan v. 1912,
mutta jo 1885 hän harkitsi ja valmisteli
sen aatteellista perustaa,
raaailnvfihk^omustaan. joka. sai nimen
san m i n ^ - i , kolme kansan pe
riaatetia.
VIISI PERIAATETTA
Onko meidän ideologinen pohjamme
historiallinen materialismi vaiko
kansajiissosir.lismi vaiko san-min
dzui, vako jotak n muuta, kysyy
Sukarno tässä puheessaan. Hän vastaa
siihen epäsuorasti esittämällä
ne vLsi,periaatetta, joiden pohjalle
Indonesian olisi rakennuttava. Ja
nuo viisi periaatetta jotka Sukamo
sanoo hänellä syntyneen jo 18 vuotiaana
nuorukaisena, ovat jotakin
muuta kuiri em. kolme ideologiaa.
ENSIMMÄINEN. PERIAATE jonka
Sukarno määritteli, oli "indonesialainen
kansallismielisyys". TOINEN
PERIAATE — joka läht e siitä
että iU:en3isen Indonesian tulee
olla ystävyyssuhteissa kaikkien maiden
kanssa — oh. kansainvälisyys,
internationalismi.
Ja kun Indonesian tulee olla In
donesia koko kansalle, niin valtion
tultee olla "kaikilla yhteinen",
"minä kaikkien ja kaikki minun puo
lestani"-valtio. Sen tulee olla neu
voitelun, kahsan edustuslaitosten,
demokratian pohjalle rakentuva. Se
olikin kolmas ideologinen periaate.
Itsenäisen Indonesiam tulee olla
kukoistava, vauras, jossa ei ole
köyhyyttä eikä puutetta, sanoo
Sukamo. Emme halua, että pääoman
omistajat-ovat valtiaita it-
SITÄIillll
J A
mELLYTtJiVJUC
Eräällä rautatieasemalla Lontoossa
istui amerikkalain''D k<a^ntti ja
pureskeli ahkerasti "purkkaansa".
Häned vieressj^ istittMit ;mummo
oli *pitkän aikaa seurannut kersantin
"työskentelyä" ja sanoi vihdoin
tälle:
~ ByyvH miellyttäYää, fettä yritätte
pidiua' minun kanssani Idmlitta
valitettavasti minä olen täysin, kuuro
. : . . '
56,000 kofthtossa
mrä on 12,000.
Helsinki. — Maan työllisyystilannetta
kuvaavat luvut osoittavat jat-kuvasti-
noosua. Kulkkulaitosten ja
yleisten töiden ministeriön kerää-^
mien tietojen mukaan oli työttömyyskortistoihin
meikitty .tammikuun
3 pnä kajkkiaan 50328 henkeä,
missä on lisäystä vuoden vaihteessa
lähes 3 000 henkeä. Viime
vuoden vastaavaan aikaan verrattuna
on työttömyyskortistoihin merkittyjen
nääränoin 18 000 suurempi
tänä vtioälfal Määrästä oli sijoitettu
43 910 ja kokonaan ilman työtä
oli 12 418, joista naisia yU 700.
Viime vuonna oli kokonaan ilman
työtä nmsas 7,000 miestä.
Pohjois-Suomessa on tilanne edelleen
pahin. Ouliin työvoimapiirin.
10930 kortistoon merkitystä oli sijoittamatta
3 650 ja Rovaniemen
4190 kortistoon merkitystä oli i l man
työtä 1100. Muiden työvoimapiirien
kohdalla oli til»ine seuraava:
Helsingin työvoimapiiri, kratis-töihin
merkittyjä 4117 ja ilman työtä
674. Turku 3119—334, Tampere
6 274r—912, Kouvola 6911-^^
Vaasa 6165—1510, Jyväskylä 2 394
—272, Kuopio 4 752—1223, Joensuu
4 247—1053, Kajaani 3 229—
1032.
Maalaiskunnissa oli kortistoihin
merkittyjen määrästä 33 655 Ja
kauppaloissa ja kaupungeissa 22 673
henkeä..
'senä'sessä Indonesiassa, hän julistaa,
vaan valtiota, jossa koko
kaura elää vanrastaj onnellista
elämää. " E i pidä. luulla", hän sa-hops^
että knkostava e|äma tulir .
pi iiraiiuoa Vorliiais^tl slicsi, että ^
ineillä tfa kansanedustnsjäijestel- '
m»".: Eikö jEuroi^passa ja Amerikassa
ole kansaaeilttstnajiujestel-mä
ja kn;tenk;n pääoman opdöta-jat
ovat siellä valtiaita? kysyy
häii. "He epnme missään tapank"
setsa balna^länii.en demokratiaa,
vaan demokratiaa, joka antaa
meille 'eiinvbiniaisen' pariAment-
•tijärjestelnuin, sellaisen joka tuo
meiUe yhteiskunnallisen kukois-tokscu,
poliittisen ja taloudellisen
dem(%ratian!"
Yhteiskunnan kukoistus onkin Sukarnon
mukaan oleva Indonesian
valtion NELJÄNTENÄ PERUSTANA.
Uskonnonvapaus on VIIDES PERIAATE,
jolle itsenäinen Indonesia
rakentuu, sanoi Sukamo tässä oh-jelmapuheessaan.
Lopuksi hän korostaa,
että em. periaatteet voidaan
toteuttaa vain taistelun kautta. Ja
tätä taistelua kieltämättä Indonesian
viimeaikaisetkin tapahtumat ovat.
Pysyykö Sukamon a.~ema horju-/
mattomana, vai onko perää viimeaikaisissa
virallisesti kumotuissa
. huhuissa, sen näyttää lähinnä tuleva
kehitys, se, miten Sukamo^
pysyy kansan, Indonedan täydellistä
itsenäisyyttä vaativan aallon
mukana, ja toisaalta se, millaisen
voiman Hollantiin ja USAhan kallistuvat
voimat saavat muodoste-tuksi.-
Aarre Nojonen.
PÄIVÄN PAKINA
Viisaiden vikapjstot ja viinan Yoima
Ottawan uutistiedoissa kerrottiin
tässä päivänä muutamana, että' niitä
veronms^sajain dollareita "ei
käytetä aina parhaalla mahdollisella
tavalla".
Tahtoa ssnoa, valtion rahakukkaron
lihapadoille pääsee toisinaan
pieniä pesorkkaajia, joiden synnit
voidaan paljastaa koko kansan nähtäväksi.
_
> Niinpä liittovaltion tilintarkasta-'
jäin päämies Watson Seller paljastaa
viikko sitten keskiviikkona julkaistussa
vuosiraportissaan minkälaisia
vikapistoja viisaatkin tekevät:
Pictoussa, N.S. liittovaltion ka-lastusasiain
departmentti perusti
$10,000 hintaisen syöttien jäädyt-tämis-
ja säilyttämislaitoksen. Mutta
tämän alueen hummeri- eU ravun-pyytäjät
käyttävät syöttinä silUä,
eivätkä tarvitse mitään jäädytettyjä
syötejä. Ja kun mainittu liike avattiin
viime helmikuussa — ollen varastossa
5,900 paunaa jäädytettyjä
syöttejä — ^inne ei tullut kolmeen
kuukauteen yhtään ainoata "ostajaa!
Kyusi vuotta aikaisemmin, kerrotaan
mainitussa asiakirjassa, liittohallitus
päättf perustaa Halifaxiin
tehtaan, missä kehitetää|i elektroo-ni-
koulualus merisotaa varten. Sen
kustannusarvio oU $2,818,000.
Vuoteen 1856 mennessä sitä ei oltu
vieläkään rakennettu ja kiistan.
nukset ylittivät jo alkuperäisen arvion.
Paikalle kutsuttiin ulkopuolisia
asiantuntijoita, jotka sanoivat,
että se on hyvä suunnitelma, mutta
arvioivat, että se tulee maksainaan
$19,000,000.
Niin luovuttiin koko suunnitelmasta
viime maaliskuussa. Sen hinta:
$6,000,000.
• " ' * ' * > * '
Viimeaikoina on meille tavallisille
kuolevaisille yritetty antaa sellainen
käsitys, että viinaa, viiniä ja
kaviaaria on ainoastaan Neuvostoliiton
lähetystöjen järjestämissä
kutsuissa ja juhlissa.
Mutta tämäkään puhe ei ilmeisestikään
pidä kirjaimellisesti paikkaansa,
sillä esimerkiksi Washing-lonista
juuri tulleissa uutistiedoissa
kerrotaan, että siellä yritetään
parantaa ; hieman kuivaa kurkkua
potevien diplomaattien kurjaa asemaa
maailman tumilla.
Setä Samulin diplomaatit ovat
kuuleiha: kauan valittaneet, että he
eivät saa käytettäväkseen riittävästi
viinaksia, kaviaaria ja muita
herkkuja. . —
T^man epäkohdan huomioiden on
valtiodepartmentti , (ulkoministeriö)
"ehdottanut kongressille, että
näille .kurkun kuivuutta valittaneille
diplomaateille myönnettäisiin tänä
vucmna $1,000,000 kutsujen ja
muiden Juhlien järjestämistä varten
S sen «ijaan. että he saivat nyt
päät^qlässä olevan vuoden aikana
vaivaiseV $600,000.
Kysymys ei ole lainkaan puolue
poliittisista seikoista — vajkka hallitut
tiettävästi täyttääkin diplo-maattipaikkoja
puoluepoliittisilla
ystävillään — selittää valtiodepartmentti,
vaan siitä diplomaattisesta
kutsutaistelusta, mitä käydään
"martinin, teekuppien, lounaspöy-tien
ja kaviaariannosten" ääressä.
Kysymys - ei ole tietenkään lahjomisesta
eikä ystävyyksien ostamisesta,
vaikka valtiodepartmentti sanoo
kiertämättömäksi tosiasiaksi sitä,
vaikutusvaltaiset ihmiset
ovat tavallisesti, helpommin lähes
tyttävissö,- joustavampia ja ystävällisempiä
niille diplomaateille, joiden
viinaksia he ovat' juoneet ja
joiden mokia he ovat maistelleet!
Perustellessaan näitä kestitys-määrärahojen
korottamisvaatimuk-"
sia valtiodepartmentin toimesta on
viitattu inyös siiheti, että kymmenen
vuotta sitten myönnettiin Yhdysvaltain
diplomaateille kestityksiä
varten $800.000 suuruinen määräraha,
mutta nyt päättymässä olevan
yuoden kuluessa siihen tarkoitukseen
luovutettiin 25 prosenttia'
pienempi summa. Ja tämä tapahtui
aikana jolloin Yhdysvaltain sota-m'Särärahat"
ko1minkertaistuivat, eli
nousivat 12,000 miljoonasta 40,000
miljoonaan dollariin!
Omakohtaisesti me olenune sitä
mieUpuolta, että diplomaattien kes*'
titsemis- ja juhlamenoja sopisi kol-minkertaistuttaa
j a sotamenoja samassa
suhteessa vähentää, sillä puhumalla
asiat selviävät — j a jos
diplomaattien kielet eivät avaudu
ennen martinipullon korkin avaamista,,
niin vesiraittiitkin kannattavat
inieluinunin sitä, kuin joutu*
vat ydipaseiden kärvennettäväksi.
' MuttaXälköön tällöin puhuttako
puppuar JOS sosialististenkin maiden
diplomaatit "elävät maassa
maan tapojen mukaan" — eikä tätä
ole tarkoitettu sen paremmin
Matti Meikäläisten kuin-diplomaattienkaan
juopottelun puolustamiseksi,
vaan vallitsevien tosiasiain
tunnustamiseksi. — Känsäkoura.
/
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 23, 1958 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1958-01-23 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus580123 |
Description
| Title | 1958-01-23-02 |
| OCR text |
Sivu 2 Torstaina, tammik. 23 p. — Thursday, Jan. 23,1958
T A P A U S
of nnnish Cvudtans. Es-tiUUhed
NoC 6. 1917. Authorized
•»iMdmd clan mall.by the Post
GMce Department, Ottam. Piä>-
UHml. tkaiee weekly: Taesdays,
TBiniMsys and Saturdays by Vapaus
d m 8 t W.. Sudboiy. Ont. Canada.
Teleithones: BUB. Office oe. 4*4904;
Editorlal Of f ice 06. 4-4265. MAnäger
E. SuksL Editoi W. BUund. Hmag
address: Box 69, Sndiiftizy,. Ontiria. AdvertlBing rates iqion appUcatton.
TranslatioQ jEree «f charge.
TIMUSEtlNNA^:
8 kk. 2 ^
ThdysrallölMa: 1 fk. 8.00 6 kic. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8J0 6 UL 475
Mitä muut sanovat
:R(#«hrattionienetelmä häpeällisiä
l .Syinkin värein maailman nykyistä kehitystä yleensä ku-
|a|wa, ja varsinkin täkäläisten maanmiestemme yhteisym-
«te^^n;kehittyrnlstä jlelkäävä Toronton Vapaa Sana yritti
tiistaisessa numerossaan peloi telia täkäläisiä kansalaisiani-mcf
^iaoG^ittömiUa peikom^^
^räikkä maimtun lehden koko kirjoitus on tähdätty kansalaistemme
yhteistoimintaa vastaan, niin se pitää keppihevosena
sitä kun CSJ:n Keski-Ontarion aluekonferenssissa tuo-inUtiih
McCarthysmilainen poliisinuuskinta lainkuuliaisten
äriianmiestefmme ja muidenkin canadalaisten kodeissa. Täten
, 1^d«ssään Vapaa Sana julistautui kerran uudelleen poliisi-nuu^
innan, eli McCarthy^in tai suomeksi lapualaisuuden
Kraikiystäväksi!
i Vapaassa maassa on Vapaa Sanalla tietenkin oikeus in-
^iUa vaikka McGarthysmilaisen poliisinuuskinnan puolesta^
mutta silloin ei sovi puhua mitään tämän maan perustuslain
$uolustamis^ta, sillä sen puitteisiin ei mitenkään sovi poliisinuuskinta
ja laittomat vierailut kansalaisten kodeissa,
f Vapaa Sanan tiedoksi voimme myös mainita, että CSJ:n
OJ^esÄ-Ontarion aluekonferenssissa ei suinkaan ollut puhe
^väÄ" mainitun Järjestön jäsenten kansalaisvapauksien p^uo-lÖstEÖnisesta.
Päinvastoinon asia! Kokoukselle esitettiin esi-iaerkkejä,
miten ratsupoliisit olivat käyneet myös sellaisten
maanmiestemme kodeissa, joilla ei ole osaa eikä arpaa CSJ:n
ip. minkään muunkaan työväen järjestön kanssa. Juuri täl-telsen
laittoman poliisinuuskinnan johdosta mainittu kokous
esitti vastalauseensa, huolimatta lainkaan siitä mitä poliitti-tai
u^onnolUsia mielipiteitä edustavat ihmiset, jotka
ovat tällaisen Canadan elämäntapaan kokonaan sopimattoman
poliisipainostuksen kohteeksi joutimeet.
^ Pitäen mielessä näiden poliisivierailujen ilmeistä lait-tbmjautta
Vapaus puolestaan uskoo että canadalaiset tuomit-^
$E3B3Jt sellaiset poliisivaltiolle ominaiset toimenpiteet ennen-l^
uin ne pahentavat maamme hyvää mainetta ja vaarantavat
k^duen canadalaisten kansalaisvapauksia.
* • ^^ässä yhteydessä on hyvä myös muistaa, että poliisiviran-
«maisilla ei ole mitään oikeutta eikä asiaa tulla kenenkään
^ !|otirauhaa häiritsemään ja mitään yksityisluontoisia kysy-
1 liiykäiä ftekeMa^^^ ellei heillä; ole virallisia määräyksiä koti-larkastiiköen
subfutami^ tai vangitsemista varten. Yksi
; «arhain keino tömän laittomuuden lopettamiseksi onkin mie-
1 iestamm^ se; dttli joS poliisit (tai sellaisina esiintyvät) tulevat
li *|tekööyyh' nojalla yksityisluontoisia asioita nuuski-
, ^ miii" hfeita pitää pyjttää näyttämään feotitarkastus-
'firäir|i3f9f'^«Em(tit)'1:av^ sitä ole, kehoittaa heitä
i^ytlfÄlsgiff'ig?^^ tateiK P^utääii' aiiiafän " p ^
f jeina esÄi^ v i s i ä r H^ipjukgi^^' ^' ••' ^ ^ >
v^^otta on, ettei tätä poliisinuuskintaa ole ollut tietääk- ?
[6 oikein suuressa mittakaavassa. (Mutta jos se saa jat-
KANSAINVXLINEN KAUHU JA
KANSALLINEN ONNETTOMUUS
" . . . J o s tässä maassa suoritettaisiin
äänestys siitä kumpi on suu
rempi'vaara kansainväliselle rauhalle
— Hrushtshev tai DuUes —
Jobn Foster Dulles voittaisi ylivoimaisesti,
sinä mr. Dullesia epäillään
jia kammotaan Britanniassa yhtä
yleisesti kuin Yhdysvalloissakin,
sekä Euroopassa ja Aasiassa, mikäli
on siitä puhe....Mutta jos olepa-me
yksiniielisiS, Bngls^^
6ttä n\T. biilles: oö känsainviUlnen;
kauhu,; yhtöi läajdile ^levinnyt ja
kiintimiit j ^ l ^ ^ sel^että nieidän
oma ulkoministerinuij^i mr. S^wyn
Lloyd on k^ns^lUiien onn^tto-i
muus -.." T ^ Zilliacus, Britannian
Työväenpuolueen parlamentti-jäsen.
^0
80-miljooiian 1
Myymättömiä
autoja enemmän
varastoissa
Detroit — Tilastot osoittavat, että
yhdysvaltalaisten autojen välittäjien
inventaarioissa oli tammikuun
alussa 637,720 uutta autoa. TSmä on
jonkun verran tavallista korkeampi,
äillä vuosi sitten oli välittäjien
varastossa 512,018 autoa. Näistä autoista
ainoastaan 65,000 on viime
vuoden mallisia.
Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että
qämä autot riittävät 46 päivän
ajaksi, mutta jotku ennustavat, että
auojen kysyntä nousee kuuden viikon
sisällä.
Eräät toiset ovat sitä mieltä, että
suuret autovarastot voisivat muuttua
edullisiksi, jos kuluvan vuoden 1
aikana tapahtuu työnseisauksia kun
työehtosopimukset tulevat uusittaviksi
autoteollisuudessa.
Indonesian viimeaikaiset tapäh
tymat: hollantilaisyritysten kansallistaminen
ja hoUantilalstev
maasta poistaminen, jotka ovat
yhteydessä Indonesian pyrkimykseen
saada länsi-Irian eli Uusi
C(Uinea liitptyksi tähän itsenäiseen
i^biäc^; {saarien maahan,
bvat ioÄistaijeet; presidentti; Sidiar-non
nimen eiitui^ ^äkyvänuiun
maailmanpi^litiikaii • polt^pistee^
seen. iBdyi^ahtti; Sukaarnonl -n|nii,
toniietiäaiimin kuin m i k ^ . m uu
tätä ' täydelliseen itsenäisyyteen
pyrkivää 80 miljoonaista kansaa.^
Vastikään viime marraskuussa
suoritettiin Sukamoa vastaan
morhayritys, joka kuitenkin epäonnistui.
Myöhemmin Djakartan
sotilasviranomaiset saivat selville
salaliiton, jonka toistakymmentä
jäsentä pidätettiin ja siinä ilmeni,
että salaliiton takana oli hollanti-laispiirejä
lähellä olevia voimia.
Indone^an viimeaikaisten tapahtumien
yhteydessä eräät puhuvat
myös niiden epäonnistumisesta
jä siitä johtuen huhutaan,
että presidentti Sukamo olisi ollut
pakotettu eroamaan ja että
tehtäviä tosiasiallisesti hoitaisi
varapresidentti Virallisella indonesialaisella
taholla erottamishu-hnt
ön kuitenkin torjuttu ja i l moitettu
sen sijaan, että Sukamon
matka ulkomaille, joka alkoi maanantaina
6. 1. ja jolloin hän kohtaa
mm. Nehrun, liittyy presidentin
sairaudesta johtuvaan levon-tarpeeseen.
Presidentti Ahmed Sukarnon nimen
ollessa näin suuren maailman
huomion kohteena, lienee aiheel-
T i u k k a rahapolitiikka
pulmana Englannissa
|:ua, niin tilanne pahenee ja johtaa lopulta täydelliseen polii- {
. gh^tiöoh^ missä laiiikuuliaiset kansalaiset voivat milloin ta-lä^'*
1i&Mtä poliisien' yölliseen ovelle koputukseen, kuten
tTrfb*"r '^rt^'*''.''" j " . Jn^ispa.poliisivaltion tielle lähteneissä
, I^Sitiniaissa. •
l\ Meidän vakaa käsityksemme oh, että CSJ:n Keski-Ontarion
aluekonferenssi teki hyvän palveluksen, ei vain täkäläisille
maanmiehillemme, vaan koko Canadalle, vetäessään
j^&ivänvaloon tämän haisevan mätäpaiseen. -
'[[ Totuuden/nimissä on myös sanottava, että tämän poliisi-
Auuskinnan alkuunpanijana ei ole nykyinen toryhallitus,
vaan sitä edeltänyt liberaalien liittohallitus. Oman puolueensa
ja omien kaiuiattajainsa selitysten mukaan "kansasta
fjeraantunut" liberaalipuolueen hallitus unhoitti esim. sen,
$^ta torypuolue joutui canadalaisten poliittiseen karanteeniin
yii 20 vuoden ajaksi rikoslain surullisen Iqiuluisan 98mnen
lakipykälänsä johdosta, jonka avulla 30-luvulla kokeiltiin
poliisivaltion menetelmiä tässä maassa. Ja koska McCarthys-ibin^
heinänteon päivinä liberaalien aloittamaa ix>liisinuus-lontäa
el ole vielä kokonaan lopetettu, niin sitä on kaiketi
jpidettava merkkinä siitä, että torypuolue ei ole vielä oivaltanut
miksi esim. tämän poliisinuuskinnan järjestänyt entuien
piic^usminist^riinine; kärsi niin nöyryyttävän vaalitappion
imine kesäkuussa! ^
'^^okatapaukisessa demokraattista elämäntapaa niin käy-täni)^
ossä kuin puheissakin kannattavat canadalaiset tulevat
varmaan osoittamaan torypuolueellekin, että tästä maasta ei
muodosteta mitään poliisivaltiota.
; ...Lopuksi lausunune toivomuksen, että Vapaa Sana un-hoUitaisi
ainakin tässä asiassa, jos ei muuten, niin omaksi
^ukseen, turhat ryhmäkiihkoilut ja linjoittuisi käytännössä
äeinokraattisen elämäntavan puolelle.
Tjrotfömyystilanne vaatii toimenpiteitä
; -:Työttömyystilanne on ^pahentunut maassamme kerras-
^aiJLj^älyyttävästi. Viirne viikolla saatu uutistieto, että kan-
$aliisessa työnvälitystoim^tossa oli tainmikuun 2 pnä rekisteröity
754,640 työn etsijää, antoi ankaran iskun myös niille
piireille, jotka ovat syytelleet työväenliikettämme "aiheet-toBSUBta
puheissa'* työttömyyden vaaroista ja vaatineet toimenpiteitä
siltä varalta, että tänä vuonna saattaa työttömien
lukumäärä nousa 500—750,000 henkeen.
; ~ Nyt on ilmeistä, että nykyinen työttömyystilanne ei ole
ininän tapauksessa kausiluontoista. Tilannetta luonnolli-sesli-
pahentaa kausiluontoiset seikat. Mutta kun Ottavrasta
viikon vaihteessa tulleissa uutistiedoissa arvioitiin, että työt-löp^
jen lukumäärä nousee maaliskuun loppuun mennessä
^k3|: 1,250,000, niin silloin ei ole totta totisesti lupa enää
|>4g|fa mistään kausiluontoisesta työttömyydestä.
I ' 1'Pahin puoli asiasta on se, että vastuunalaiset poliittiset
iplirit suhtautuvat tähän työttömyystilanteeseen samalla ta-vaUa
kuin viulua soittanut Neero suhtautui aikanaan Rooman
M ^ n . •/
] .^Pääministeri Diefenbaker^n hallitus on kuin tervassa
^lyÖej^ömyystilänteen vaatimien yleisten töiden järjestämisen
^ ^ t ^ n ja tekee vain kylmiä laskelmia siitä, että olisiko
. ioi^uolueelle edullista järjestää uudet liittovaalit ennen
iuin työttömyystilanne tulee vieläkin pahemmaksi, tai vasta
eifisi kesällä.
Lontoo. — (KU)—-Englannin
lionservatiivit ovat nyt tehneet
toisen Snexkeikau](sen. Aivan «a-toiotii
kuin Eden heitettiin romu-lijäaik
Ja MaciniUan asetettiin halien
tilallieen vuosi sitten, vaikka
jälkimmäinen oli yhtä syyllinen
'kuin nykyinen edeltäjänsäkin.
Hiili aivan salndin: on nyt raha-
Biinisteri Peter Thomeycroft heitetty
yli laidan. Koko maa tietää,
että jokainen haUitoksen jäsenistä
kannatti känen "tiukkaa" ra-hapoUtUkkaansa
ja että Macmillan
«n samassa määrin kuin Thor-neycroftkin
syypää pyrkimyksiiil
yl^itaSi nykyistä selän katkaisevaa
sotabudjettia ja sälyttää sen
menot kansan harteille. Huomattavimmat
supistukset valtion menoista
oU tarkoitus tehdä opetus-lait^
uen, terveydenhoidon ja
muiden sosiaalisten menojen kustannuksella.
Murtuminen hallituksessa tapahtui
silloin, kun Thomeycroft pyrki
p£Hiemaan budjettiin vielä hieman
enemmiän kuin yhdessä oli sovittu.
Mutta "Rautakanslerin" — kuten
häntä alettiin kutsua — tehdessä
suunnitelmiaan, muuttui tilanne.
Se seikka, että ammattijärjestöt alkoivat
toimia yhä aktiivisemmin ja
että noin 3% milj. työläistä esitti
kuluvan vuoden ^ussa palkankorotusvaatimuksensa,
vei Macmillanin
toisiin ajatuksiin. Jonakin kirkkaana
hetkenä hänen on täytynyt ruveta
ymmärtämään, että kerta kaik-kian
ei voi panna ihmisiä maksamaan
yhä enemmän kaikesta siitä,
mitä he tarvitsevat, ja samalla pysähdyttää
inflaatiota. /
Liberaalit, jotka ovat antaneet
oman panoksensa nyt kehittyneelle
työt tömyystilan-teelle,
tekevät vaalituloksia silmälläpitäen
myös laskelmia siitä,
että olisiko heidän puolueelleen
hyödyksi uu^en liittovaa-lien
pito nyt heti, vaiko vähän
myöhemmin.
Ja tässä poliittisessa laskel-moinnissa_
ollaan kuin ei työttömyyttä
-olisikaan, mikäli on
puhe työtä antavien,yleishyödyllisten
töiden järjestämisestä,
työttömyysvakuutuksen parantamisesta
tilanteen vaatimalla
tavalla ^ekä kaupan-^
käynnin laajentamisesta Kiinaan
ja muihin sosialistisen
mäailmanosan maihin siinä
mielessä, että saataisiin luovaa
työtä tuhansille työttömillemme.
Huolimatta siitä minkälaisten
laskelmien perusteella uudet
liittovaalit järjestetään,' ja milloin
ne toimeenpannaan, työtätekevien
velvollisuus itseään ja
tätä maata kohtaan vaatii antamaan
tuomion molemmille
Niinpä hän päätti, että tiukan politiikan
tulee edelleenkin olla tiukkaa,
mutta ei kuitenkaan niin tiukkaa
kuin Thomeycroft olisi halunnut.
Aivan kuin Suezin kohdalla ei
tässäkään ollut kysymys periaat^
teestä, vaan - aste-erosta siinä suh^
teessä, mihin saakka konservatiivinen
hallitus voi uskaltaa politiiki
kansa viedä. Tämä aste-ero oli kuitenkin
riittävän suuri manatakseen
esiin-kriisin. Kukaan täällä — paitsi
ilmeisesti pääministeri itse — ei
aliarvioi sen vakavuutta.
MaciAillanin lähtö kesken kriisin
Intiaan Kansainyhteisö-kiertueen
ensimmäisenä etappina on täällä
aiheuttanut erilaisia kannanottoja.
Siirtäen koko asian syrjään "pienenä
kansallisena pulmana", hän pakeni
iloisesti hymyillen aurinkoiseen
itään.
— Lapsi on jätetty minun hoitooni,
kuului hänen sijaisensa R. A.
Butlerin hieman katkera huomautus.
Eräs toinen Macmillanin kannattajista,
konservatiivinen parlamentin
jäsen Geoffrey Hirst luonnehti
Macmillanin asenteen "lapselliseksi".
Samoin on konservatiivinen
lehdistö tyrmistynyt. "The
Times" nimitti eroamista "traagilli-seksi
välikohtaukseksi" ja julisti
hallituksen "rämpivän liejussa".
. "The Daily Telegraph", konservatiivisista
lehdistä ehkä oikeistolaisin,
kirjoittaa olevan "typerää
teeskennellä, etteikö hallituksen
pohja olisi vakavasti horjunut"
ja ilmaisee huolestuneisuutensa
siitä taloudellisesta keskustelusta,
jota oppositiossa oleva
työväenpuolue on vaatinut alahuoneen
palattua tammikuun 21.
pnä joululomaltaan..
lista tutustua hieman hänen ajattelutapaansa,
varsinkin kun siitä
saa myös'eräitä viitteitä, jotka auttavat
ymmärtämään Indonesian hallituksen
viimeaikoina suorittamia
toimenpiteitä.
Tämä vuonna 1901 syntynyt Indonesian
itsenäisyystaistelun johtaja
on erittäin värikäs persoonallisuus,
jossa yhtyy toisaalta innokas
taiteen ystävä ja asiantuntija ja toisaalta
palavasieluinen vapaustaistelija.
Hänen, voimakkaasti sytyttävä
puhetapansa on luonut SukamoUe
maineen eräästä aikakautemme sy-tyttävimmästä
puhujasta. Henkilökohtaisesti
olen saanut pari kertaa
kuunnella hänen puhettaan ja kieltämättä
hänen innostava puhetyy-linsä
ja sytyttävä sanansa tempaa:
vat mukaansa jo pelkästään tulkin
välityksellä häntä kuunnellessa.
toisaalta hän on ma^austaiteen
asiantuntijoiden piirissä tunnustus^
ta nauttiva lämpimänä taiteen suosijana
ja Icerääjänä. Mutta niinpä
hän tiettävästi onkin suorittanut
tohtorintutkinnon sekä lainopin että
estetiikan alalla. Hänen yksityiset
taidekokoelmansa lienee laskotta
vissa maailman tai ainakin itäisen
pallonpuoliskon suurimpiin kuuluvaksi.
"MORDIKA" EULMÄN-KUTSUMUKSENA
80-miljoonaiselle Indonesian kansalle
presidentti Sukamo on ollut
itsenäisyystaistelun syn^booli, jonka
puheissaan kohottama "mordika,
raordika" — itsenäisyys, itsenäi-syys"-
huudot ovat löytäneet voimakkaan
kaikupohjan täinän entisen
Hollannin siirtomaan asukkaiden
keskuudessa. Hän onkin aivan
nuoresta osallistimut Hollannin vastaiseen
ja Indonesian itsenäisyyden
puolesta käytävään taisteluun. Lukuisat
ovat ne puheet ja kirjoitukset,
joita hän on tästä kysymyksestä
puhunut ja kirjoittanut, mutta
vaikutukseltaan valtavin lienee hänen
joulukuussa 1930 Bandungin
hollantilais-indbnesialaisessa siirto-maaoikeudessa
pitämänsä loistava
ja laaja puolustuspuhe, jolle on annettu
nimeksi "Indonesian syyte".
Hän oli yhdessä kolmen muun Indonesian
kansallispuolueen johtohenkilön
kanssa syytettynä rikoksesta,
joka määriteltiin seuraavasti:
Syytetään Holiannille kuuluvan
Itä-Intian hallituksen kukistamiseen
tähtäävän puolueen johtamisesta.
Vjanhoille puolueille Valitsemalla
mahdollisimman voimakas
todellinen oppositio työ-väenmiehistä
ja maisista.
Miten monet konservatiiviset parlamentin
jäsenet jättävät tällöin äänestämisen
hallituksen puolesta,
lehti ihmettelee, ja sanoo tämän ku
vastavan mitä laajimpien konservatiivisten'
piirien huolestuneisuutta.
Ne samat piirit, jotka vuosi sitten
vastustivat Macmillanin vetäytymis-
Suezilta, vastustavat nyt hänen
vetäytymistään sellaisesta, jota he
kutsuvat "reaaliseksi konservatismiksi"
talouspolitiikan alalla.
Oppositiopuolueet ovat ^alkaneet
tehdä optimistisia laskelmia ihah-doUisesti
uusista parlamenttivaaleista
jo tänä vuonna. Liberaalinen
"fisvis Chroniele" kysyy pääkirjoituksessaan,
voiko Macmillan selviytyä
tästä ja huomauttaa, että puolet
hallituksen jäsenistä.on sitten
viime vaalien saanut lähteä ja tärkeistä
paikoista on enää yksi entisissä
käsissä: siirtomaaministeri
Lennox-Boyd.
"Viimeisin takaisku", lehti jatkaa,
"saattaa luoda tilanteen jossa vaalit
myöhemmin tänä vuonna käyvät
kiertämättömiksi. Mr. Macmillan voi
luonnQllisesti itsepäisesti jatkaa,
mutta on tuskin todennäköistä, että
hän jäljellä olevan kahden vuoden
aikana pääsisi siihen, että pystyisi
pelastamaan konservatiivit tappiolta."
.^iVasemmisto, sekä työväenpuolue
että konununistit, ovat jyrkästi vaatineet
välittömiä yleisiä vaaleja.
Jättäkää paikkanne!" oli otsakkeena
työväenpuolueen "Daily y
Heraldin" pääkirjoituksessa Thor-neycroftin
eron jälkeen. Ja totta
onkin, että mikäli labourin johto
vain päättäviteti käyttäisi hyväkseen
työväestön Joukkovoimaa,
niin se voisi pakotta konservatiivit
uusiin vaaleihin.
Eikä Macmillan suinkaan ole mikään
Siegfried, jota liekit eivät kärvennä.
Joskin hän tällä hetkellä on
poissa vaikeuksiensa keskeltä, niin
häneltä on tuskin jäänyt huomaamatta
se hienovarainen viittaus, joka
sisältyi Nehrun tervetuliaispuheeseen
Intiassa. Nehru nimittäin
antoi ymmärtää, että "Britannian
pääministeri on aina tervetullut Intiaan",
mutta ei maininnut mitään
konservatiivien poliittisesta johtajasta.
Tähän seikkaan on kiinnitetty
huomiota ainakin täkäläisissä la-bourpiireissä.
Joka tapauksessa on epävarmaa,
onko Galtskellissa riittävästi päättäväisyyttä
käyttää hyväkseen joukkovoimaa.
Kuten "Daily Worker"
kirjoitti hallituskriisin puhjettua:
"Mr. Gaitskell sanoo aivan oikein,
että Macmillaiiin hallituksen
on erottava. Mutta se ei eroa itsestään.
Sitä on työnnettävä. Labourin
on annettava sille tämä sysäys."
On sanottu, että tästä oikeudenkäynnistä
muodostui Sukamon
terävän . puolntuspuheen ansiosta,
syytös kolonialismia ja imperialismia
vastaan. Niin ilmeisesti onkin,
sillä puolustuspuheen, josta
suomenkielellä tuUsi lähes 400-
sivniuen teos, koko kärki on suunnattu
ei vain silloista Indonesian
siirtomaaisäntää, vaan kaikkia
siirtomaavaltoja ja muita läntisiä
suurvaltoja vastaan.
Jo eräät puheen väliotsikot^ kuten
"Imperi^smi ja kapitalismi" ja
"niiden sisältö", "Imperialismi ennen'ja
nyt", "Kysymys voitosta on
imperialismin pemsta", ""Nykyisen
imperialismin kilpailu siirtomaista"
jne., antavat tästä viitteen. Hän
käytti puolustuspuheessaan valtavan
määrän eri maiden tiedemiesten
tutkimustöiden tuloksia, tilastoja
kansan elämästä siirtomaa-
Indonesiassa, luo katsaukisen Indonesian
itsenäisyystaistelun vaiheisiin
jne.
Tietoisuus siitä, että oikeudenkäyntiä
seurasi koko maailma, ennenkaikkea
siirtomaiden kansat ja
heidän joukossaan ennenkaikkea
Indonesian kansa, lienee ollut Sukamon
tiedossa, kun hän loppusanoissaan
ylettyy kerrassaan loistavaan
kaunopuheisuuteen ja julistaa,
että jos hänet todetaan syylliseksi
ja tuomitaan, niin hän ottaa
sen_ mielellään vastaan, on valmis
uhraamaan itsensä, sillä kaiken, inistä
hän on tehnyt, sen hän on tehnyt
äiti-Indonesian puolesta. Kaiken
hän on t^nyt velvollisuudesta. Va
litettavasti me Indonesia-äidin lapset
voimme jokainen uhrata suurta
ihani^ettanune varten vain yhden
ruumiimme, yhden sielumme, yhden
elämämme, sanoo hän. "Minä
seison tässä oikeussalissa kärsimyksistä
huokailevan Indonesian yhtenä
osana", sanoi hän lopuksi ja
jatkoi: "Minun ääneni ei jää vain
tämän palatsin seinille, vaan sen
saa kuullakseen myös kansa, jota
olen palvfiUut."
"BONG KARNO"
Tulisieluinen Sukarho ei olekaan
jäänyt vaille kansansa kiintymystä.
Indonesian kansa tukee häntä
ja käyttää hänestä tuttavallista nimitystä
Bong Karno — veli Karnö,
ja nimitys on Sukarnon toimesta levinnyt
muuallekin. Niinpä hän vie
raillessaan Kiinassa pyysi sikäläisiä
valtiomiebiä luopumaan hänen kohdallaan
virallisissakin tilaisuuksissa
titteleistä "herra presidentti" ym.
ja puhumaan vain Bong Kamosta.
Itse hän nimitti nun. Mao Tse-tun-gia
tuttavallisesti veli Mäoksi. —
Vastustajat taas ovat pyrkineet hänen
populaarin nimensä hyväksikäyttöön
omia tarkoituksiaan varten,
sama koskee hänen yksttyis-elämäänsäkin.
Paitsi poliittista propagandaa,
ovat vastustajat hänen
nimeensä liittäneet myös syytöksen
moraalittomuudesta mm. silloin,
kun Sukarnon avioliitto oli viime
vuoden kevätkesällä purkautumassa
lain vaatiman odotusajan puitteissa.
Avioero monenlaisia uskonnollisia
katsomuksia käsittävässä maassa
saattaa näet olla vastustajalle valt
ti sekin.
Kansainvälisellä areenalla presidentti
Sukarap on tullut tunnetuksi
Aasian ja Afrikan kansojen
itsemääräämisoikeutta puolustavana
valtiomiehenä, jonka panos
— Kiinan pää- ja ulkoministeri
Tshou Enlain ohella oli ratkaisevaa
laatua Minä, että aasia-lais-
afrikkalaista yhteistyötä' ja
riippumattomuutta korostava Ban-dungih
konferenssi sai työnsä menestykselliseen
päätökseen. Niin
suuria esteitä kuin sen tielle oli
kokouksen ulkopuolella olevien
voimien taholta kasattukin.
SUKAI^^Q^ IDEOLOGIA
Mitä jg^at sitten ne aatteelliset
päämää^i^oita tri Sukaraojpitää
ohjeenaan?' Hän itse on kerran
eräässä puheessaan maininnut nimeltä
ne henkilöt, jotka ovat antaneet
hänelle' vaikutteita ja näiden
joukkoon^ l ^ n laski mm. Marxin,
Gandhin, Sun- Jat senin. Leninin,
Mao Tse4|ykngin ja Nehrun. Siinä
on siis itsenäisyystaistelijoita, demokraatteja
ja mapulaisia.
Presifteitfti Sukamon käytännössä
noudattamaan politiikkaan
ei voida kuitenkaan liittää sen paremmin
' puhtaasti porvarillista
kuin sosi^Mstistakaan nimilappua,
mutta jos nimitetään se imperialistista'SlirtomaapolitiiiJtaa
vastustavaksi
kansalliseksi itsenäi-syyslinjaksi,
niin ollaan kaiketi
lähinnä oikeassa. Hän on jotakin
samaa kuin Nasser Egyptissä tai
Nehru Intiassa.
Ei liene vailla mielenkiintoa ot-
• taa tässä "yhteydessä esille ajatuksia,
jotka tri Sukarno esitti vuonna
1945, kesäkmln l ' . päivänä, itsenäisen
Indonesian synnytysvaiheessa,
puhuessaan Indonesian "Itsenäisyys-valmistelujen
tarkastuskokoukses-sa".
Kokouksessa tuU esille se
maailmankatsomuksellinen pohja,
jolle itsenäinen Indonesia otisi pe
rustettava ja siinä eri piirien, niin
uskonnolUsten kuin poliittistenkin,
mielipiteet kävivät osin vakavastikin
ristiin. Tri Sukarno totesi puheessaan,
että kaikki itsenäiset valtiot
perustavat olemassaolonsa jollekin
maailinankätsomukselliselle
perustalle ja että tuo pemsta ei ole
syntynyt hetkessä, samalla kertaa
valtion syntymisen kanssa, vaan että
maailmankatsomuksellisen pohjan
luominen on tapahtunut pitkän
ajan kuluessa ennnen valtion pems-
^amista. Hän ottaa esimerkiksi Neuvostoliiton
ja lainaten John Reedin
kirjaa "Kymmenen päivää, jotka järisyttivät
maailmaa", toteaa, että
vaikka Lenin tovereineen pemsti
Neuvosto Venäjän kymmenessä päivässä,
niin leninismin maailmankatsomusta
oli valmisteltu jo kymmeniä
vuosia.. Eikä Hitlerkään luonut
: valtionsa aatteellista :i^ru§taa,
V. 1933, vaan, aloitti sen jo v. 1921
—22, sanoo Sukamo, Sun Jat-sen
perusti itsenäisen Kiinan v. 1912,
mutta jo 1885 hän harkitsi ja valmisteli
sen aatteellista perustaa,
raaailnvfihk^omustaan. joka. sai nimen
san m i n ^ - i , kolme kansan pe
riaatetia.
VIISI PERIAATETTA
Onko meidän ideologinen pohjamme
historiallinen materialismi vaiko
kansajiissosir.lismi vaiko san-min
dzui, vako jotak n muuta, kysyy
Sukarno tässä puheessaan. Hän vastaa
siihen epäsuorasti esittämällä
ne vLsi,periaatetta, joiden pohjalle
Indonesian olisi rakennuttava. Ja
nuo viisi periaatetta jotka Sukamo
sanoo hänellä syntyneen jo 18 vuotiaana
nuorukaisena, ovat jotakin
muuta kuiri em. kolme ideologiaa.
ENSIMMÄINEN. PERIAATE jonka
Sukarno määritteli, oli "indonesialainen
kansallismielisyys". TOINEN
PERIAATE — joka läht e siitä
että iU:en3isen Indonesian tulee
olla ystävyyssuhteissa kaikkien maiden
kanssa — oh. kansainvälisyys,
internationalismi.
Ja kun Indonesian tulee olla In
donesia koko kansalle, niin valtion
tultee olla "kaikilla yhteinen",
"minä kaikkien ja kaikki minun puo
lestani"-valtio. Sen tulee olla neu
voitelun, kahsan edustuslaitosten,
demokratian pohjalle rakentuva. Se
olikin kolmas ideologinen periaate.
Itsenäisen Indonesiam tulee olla
kukoistava, vauras, jossa ei ole
köyhyyttä eikä puutetta, sanoo
Sukamo. Emme halua, että pääoman
omistajat-ovat valtiaita it-
SITÄIillll
J A
mELLYTtJiVJUC
Eräällä rautatieasemalla Lontoossa
istui amerikkalain''D k |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-01-23-02
