Vapaus, May 14, 1953

              Sivu 2 Torstaina, toukokuun 14 p. ---Thursday, May 14, 1953
OjkämJYi Independent L&bor
p m a p of P l n n l £ b Canadian^. Es- IsSlSied Ifotr, 0, J917, Authorlzed
lc»-«econd Claes znail by the Post
Office Department. O t t a v a . Pub-iiabeS-
thrice weekly: Tuesdays
T J u f i S S a y s a n d Saturdajrsby Vapaus
P u b l i s b i n s Company L t d . , a t XOO-102
E l m St, Sudbujy, Ont., Canada.
Telephones: Business Office 4'<264
E d i t o r i a ] Office 4«4265. Manager
E . Sulusi. Editor V / . E i t l u n d . M a i l i ng
a d d r c £ $ : Box 69, Sudbury, Ontario,
A d v e r t i s i n g rates upon application.
T r a n s l a t i o n free of cliarge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: l vk. 7JQ0 6 isk. 2.75
3 kk. 2 ^5
Y h d y s v a l l o i s s a : 1 vk, 8JOO 6 k k . 4.30
Suooiessa 1 vk. 8J30 6 kk, 4.75
Mitä muul sanovat
Rauhan näköalat kirkastuvat
Vaikka neuvottelut välirauhanehdoista Korea.ssa edi.styvätkin
hitaasti yhdysvaltaläi.sten neuvottelijain haluttomuuden ja rauhaan
i.jiähdm kannan takia, niin siltikin''rauhan toiveet
->-/4ii3aiJinan ihmisten ke5kuude.ssa ovat viime päivinä huomattavasti voi-i,'
mistuneet. Vaikuttavimpana ja ratkaisevimpana .syynä tähän on
:;"äJlöt';Xeuvosloliiton Ja kansandemokraattisten maiden vilpitön ja sit-
^ ^^^^^^'.jiyrkimys ratkaista vallitsevat erimielisyydet rauhanomaisesti
>;>4lPM.V9^telMJen tietä. Tämä kanta on myö.skin .saanut .satojen miljoo-
:rrliien'n)aai!man ihmisten, kaikkiin yhteiskuntaluokkiin lukeutuvien ja
'^^lOiikkia mielipiteitä omaavien sotavastaisten ihmisteii kannatuksen.
f'rr-S nyt merkille panna Britannian
^' lausunto parlamentin alahuonee.ssa viiitne
tiistaina, koska siinä ilmaistaan Britannian hallituksen olevan sillä
k^uinalla; e suurvallan neuvottelut kan.sainvälisten erimieli-ii^*
S;J?i^ks»en. ratkaisemiseksi, tai ainakin kansainvälisen jännityksen vä-i;^
hentämtseksi, tulisi aloittaa ]ähitulevaisuude.ssa.
ole salaisuus, että Britannian kansa, kuten kaik- j
fkien Euroopan maiden kansat ja kansat kaikkialla maaite^SiQ on
f tyytymätön Yhdysvaltain sanelemaan varustautumisohjelmaan ja ha-
3 Juaa rauhanomaisten suhteiden palauttamista ja kansainyjälisen kau­ppaa
saattamista normaalisiin uomiin. Että myöskin Brit<innian hal-
1 litus pääministerinsä Churchillin kautta esittää mielipiteitä, jotka
? ovat vastakkaisia - Yhdysvaltain valtiodepartmentin ohjelman kanssa,
I on se hyvin suuri merkityksellinen asia.
£ ; :Jntä p sitten sanoi,* Häq. .sai^^)<jj)^iksi,
s että^vCaika on kypsä johtavien suurvaltojen päämiesten neuvottelul-
; Ic, Tarkoituksella selvitellä idän ja lännen välisiä ristiriitpja'^,«>.Hän
i: ttiyp^^^^ esitykset ovat saaneet hänet huomioi-
/ - T vakavasti- Puheessaan, jonka pääosat on julkaistuV !e|;rtem-
3 me tämän päiväisen numeron etusivulla, hän oikeamielisesti huomaut-
=f ti: "Venäjällä on oikeus päästä varmuuteen ~ niin pitkä^c/fujn in-
.^^r^^^^^ päästä ettei Hitlerin suorittaman
hySkiiäyksen. tapainen kauhea maahan tunkeutuminen voi. uusiintua
i ja ifttä Puola pysyy ystävällisenä valtiona . .
^vHän edelleen sanoi puheessaati: '.'Huolimatta epävarmuudesta ja
sekasorrosta^ johon maailman asiat on saatettu, ntinä uskon, että joh-
/ ? tavien valtojen korkean portaan neuvottelut tulisi aloittaa viivyttele-
V? litatta ... Mahdollisesti ei sopimusta saada pikaisesti, mutia'kokoon-
^ lujilla tulisi.olla sellainen mielipide, että he voivat tehdä jotakin pa-
• •reiupaa kuin repiä ihmiskuntaa, muitten mukana itsensä kappaleik-
J - J i . iNäin voisi tapahtua ja minä en ymmärrä miksi meidän ei tulisi
yrittää tehdä 51V0." Edelleen hän sapoi, että "lähin päämäärämme
on saada aikaan aselepo Koreassa".
? N. ^•Erikoisen huomattava ja merkityksellinen asia on myöskin .se,
* että Churchillin rauhanomainen puhe otettiin suurella myötätunnolla
; ja hyväksymisellä vastaan. Hänen oman puolueensa edustajain ohella.
Z vielä äänekkäämmin tekivät sen Labor-puolueen jäsenet. Varmuu-
3;' della voM tXY^X^^^"
£ ; sei K rauhanhenkistä lausuntoa, pitäen sitä toiveita
^herättävänä askeleena kauhean sodanuhka painajaisen poistumiseksi.'
;r Samoin tervehtivät sitä Canadan ja kaikkien maiden hyvän tahdon
- omaavat ihmiset. ',, .'
:^ ja .keskiviikkona eri puolilta maailmaa saapuneet tie-f
dot -Iierlovat, :että Churchillin puhe on herättänyt suurta- huomiota
- ja 'että lukuunottamatta Yhdysvaltain hallitusta ja sen 'edustamia
suurkapitalistien piirejä, se on saanut lämpimän hyväksymisen bsak-
•i seen..,' -Tätä kirjoittae.ssa ei ole vielä tiedossa minkälaisen.lausunnon
I Ottawa tulee antamaan, mutta hyvin toivottavaa on, ett4 jnyöskin
s St.; Laurentin hallitus ^^^^^ kannattamaan Churchillin ottamaa as-
£ kelta,.joka voi olla ratkaiseva askel kohti kansainvälisen 'tilanteen
L jännittyneisyyden likvidoimista. r .
V Kuten sanottu, Y^hdysvallat on rientänyt e-sittämään. eriävän
! mielipiteen, jonka tarkoituksena on tehdä merkityksettömäkslvBri-
=^ tannian hallituksen aloite hyväksyä Neuvostoliiton rauhanehdotukset
. - neuvottelujen pohjaksi ja pitää maailma edelleen sodan ja pelor^"ilma-
5 piirissä. Yhdysvaltain valtiodepartmentin puhemies sanoi viinj^e, tiis-
U laina, radiouutisen mukaan, että ennen kuin Churchillin esittäraä joh-tavien
suurvaltojen neuvottelun kutsuminen tulee mahdollisfeksi- "'on
V Venäjän osoitettava konkreettisesti haluavansa rauhaa". '* '
f Jokainen maailman asioita seurannut ennakkoluuloton ihminen
? on pakoitettu myöntämään, että Neuvostoliitto on jatkuvasti, psoit-tanut
konkreettisesti sen mitä Yhdysvaltain hallituksen lausunnossa
? vaaditaan. Sen kansainvälinen politiikka on ollut rauhanpolitiikkaa.
' i Se ei ole hyökkäyksellä uhannut mitään maata, sen hyökkäyi»as'emia ei
f ole tuhansien mailien päässä toisten valtojen alueilla uhkaamassa
t enempää Yhdysvaltoja kuin muitakaan, eikä se käy sotaa- missään
i hiiaassa, ei Koreassa enempää kuin muuallakaan, kuten tartä päivänä
^ on lajta Y^hdysvaltain.
I iliitta vaikka Yhdysvallat ei ole osoittanut "konkreettisesti ha-ä
luj^vänsa rauhaa" eneinpää Koreassa kuin" muuallakaan, olisi väärin
J luopua rauhan palauttamista edistävistä neuvotteluista siksi, kunnes
S se pn niin tehnyt. Yksi ratkaisevin osoitus rauhantahdon omaami-i
j sesl?i ja merkittä kohti ori juuri rauhan tilanteen pa-
^^läuttamiseksi pidettävä johtavi^^ jota maail-
>. .Toinen merkityksellinen lausunto johtavien suurvaltojen neuvot-teliin
puolesta saapui italiasta, missä Rooman paavi sanoi maailman
s "keskustelu en ensimmäinen ja vält-t
täinätön ehto rauhan tilanteen saavuttamiseksi". Hän sanoi edelleen:
^ c 'ilostätä puuttuu, niin me emme voi tietää kuinka voimme ottaa yh-tääila^^
kerralla me vöitftne ainoas-i^
iadH esittää toivomuksen.— jos käytämme tätä sanaa ^ että saisim-f
me nähdä suoran ja lojaalisen neuvottelujen ohjelman ottavan paikan
tstiurvaltain välisissä kysymyksissä."
' ~ • '. Tällä, lausuftnollaan Rooman paavi, jonka sanoilla ori huomat-
? ta^^:vaikutus kjTnmeniin miljooniin roomalaiskatolisiin ihmisiin vkaut-
^ ta on astunut kannattamaan maailmassa vallitsevien risti-rii^^
neuvotteluihin perustuvaa rauhan tietä käyttäen.
I?: pääministerinkin puhe, pn omiaan ,anta-
: inäan lisää rohkeutta ja toivoa rauhanpuolustajille, vahvistamaan us-f
köajittä rauhanolötila voidaan sittenkin saavuttaa neuvottelujen tietä
1^ "^^aiiihlcoiliiain näirivastaisista Donnistuksista huolimatta:^
McCABBAN LAKIA ei
IIALLTA CANAOAAV
' K i e l t ä e s s ä ä n b r i t t i l ä i s e l t ä n a i s e l'
t a mrs, M o n i c a F e l t o n l l t a maahan-p
ä ä B ^ l u v a n J a oaaliistumisen r a u i i a n.
kokoukseen. oso:tti siirtolaisuusmi-n
' s t e : i w. H a r r i s k u i n k a epäjohdono
multainen hin voi olla. H ä n saattaa
p ä ä s t ä ä Jonkun maahan puhumaan
rauhasta ' R e v . Hewlett Johnson) Ja
k i e l t ä ä - toisen (Mrs. P e i t o n » ^ M i k s i?
Antalcaamme h ä n e n I t s e n s ä selitti,
Jos h ä n ' sii&en pystyj/',^ m u t t a olkoon
h ä n y r i t t ä m ä t t ä salakuijettaa t ä h än
r h a a i i a n Jonkinlaisia ' p i e n t ä ' M c -
C a r r a n l a k i a , " — V . C . M e r r i c k . Globe
and M a i l - l e l i d e s s ä toukok. 13 p.
^ O K E A K A N A K I . V IMVTAA..,
K u n Yhdysvallcissa on nyt k ä y n ­n
i s s ä h a l i i t i i k s e n kansan varoilla r a -
k e n t ä n i i e n Ja k e h i t t ä m i e n teollisuus­laitosten,
kuten esim. keinokuoiiteh-taiden
luovuttaminen ykaityisllle ka­p
i t a l i s t e i l l e m i t ä t t ö m ä s t ä hihnasta,
k i r j o i t t i I n d u s t r i a i l s t i t.k. 11 p ä i v ä nä
t o i h i i t u s p a l s t a l l a a n n i m ; : • '
' R o s v ö p a r o o n i t ovat n y i e n t i s tä
rohkeampia. He ovat kuin l ä n n en
l e l u n ä p a f t n r a e t k a a p u n k l i h ' tulles­saan
^ sillä eroituksellUi, e t t ä ros-
Toparooneilla on e n e m m ä n rahaa
: ja volBfiakkaaminat pyssyt.^
r
New WestmJnister. B. C . — Eräs
B r i t a n n i a n rikkaimmista aateliston
j ä s e n i s t ä aikoo v a r h a i n ensi vuonna
s i j o i t t a a a i n a 175 miljoonaan dolla­r
i i n saaKca t ä m ä n kaupungin l ä h e i ­s
y y d e s s ä sijaitsevaan • Annacis-saa-reen,
Jonne on tarkoitus ; r a k e n t aa
teollisuuskeskus.' sanoi • Westminste-r
i n herttuan edustaja G i l b e r J . H a r di
man t ä ä l l ä.
We3tmln.steirin herttua omistaa
noin 600 e e k k e r i ä arvokkaita maita
Lontoon kaupungin parhailla pai­k
o i l l a Ja h ä n e l l ä sanotaan olevan s i -
J o i t u ' i s i a mm. Keniassa, Australiassa
j a Uudessa Seelannissa.
Annacls-saarelle on tarkoitus ra-
Icennuttaa sellainen teollisuusalue,
Josta voidaan vuokrat a v a l m i i k s i r a ­kennettuja
tehdastiloja sitä halua­v
i l l e l i l k i M i l l e . •
Canadan ^ l i i k e n n e m i n i s t e r i n i l ­moitetaan
luvanneen hcfrrtuallei e t tä
s a a r e l l e rakennetaan n i i n p l a h kuin
se on tarpeellista l a i t u r i s y v ä n veden
l a i v o j a varten, aluksi y h t ä l a l .'kahta
l a i v a a v a r t e n r M y ö h e m m i n ' s a t a t n a r ä -
kennukeia l i s ä t ä ä n tarpeen mukaah
s i i n ä m ä ä r i n , e t t ä ne k y k e n e v ä t k ä ­s
i t t e l e m ä ä n 25 — 30 laivaa.
H e r t t u a l l a on B r i U n n i a s s a entuu­destaan
samanlaatuiiien teollisuus-aluq
(Trafford Park Estate), Jossa
sanotaan t y ö s k e h t e l v ä n i i o l n . 50,000
i h m i s t ä . H ä n e n ilmoitetaan, saaneen
vuorina: 1950 luvan p ä ä p m l e n s a s l -
jbittaimlseenAnxiacls-safuren - y r i
seeh, Jonka sanotaan olevan ensim-m
ä l s e n l a a t u a a n tassa maassa.
P a r i i s i . — T ä ä l l ä i l m o i t e t t i i n , kes­k
i v i i k k o n a , e t t ä R e n a u l t i n autoteh­das
Joudutaan sulkemaan torstaina
koska verhoilijat ovat lakossa. T ä s sä
kansallistetussa Ja maan suurimmas­sa
autotehtaassa bn t y ö n t e k i j ä i n l u ­k
u m ä ä r ä 37.000:
R e n a u l t i n tehtaassa on tuotettu
n o i n 400 autoa p ä i v ä s s ä . Tehtaan
Johto i l m o i t t i , e t t ä v e r h o i l l j a l n lakon
t a k i a tuotanto Jatkuvasti l a s k i . O n nyt
syntynyt tilanne j o l l o i n tuotantoa ei
voida e n e m p ä ä jatkaa.
ikoilijain päinvastaisista ponnistuksista
f l ; pilkistää synkkien sodanpilvien lomasta, rau*
^ lianystävien ponnistukset ovat tuottaneet tuloksia. Nämä tähänasti-
'i^:I^^^M)ol^^ saa kuitenkaan hetkeksikään vähentää riauhahpuo- ^
ff Vi^i|t^äi^^ On aina muisteltava, että suu-
; I? jret ja^ voimat toimivat sodan ja tuhon aikaaftsiatta-valppaudella
ja päättävällä toiminnalla
; fI ; i i u | ^W^ vbidaan torjua ja rauha saavuttaa. Tässä
bitia yrittää
kalleuksiaan
takaisin
' N ew D e l h i . K. p . M a l a v i y a , I n ­t
i a n V a l i s t u s m i n i s t e r i n apulainen, tie-d
o l t t i I n t i a n parlamentin edustaja­huoneelle,
e t t ä I n t i a n h a l l i t u s y r i t t ää
B r i t a n h i a l t a saada takaislri kuului­s
a n Ko-hl-tioor titnantin. joka nyt
k o r i s t a a B r i t a n n i a n kutiinkaallista
l u u u n U a Ja muut Jalokivet Ja taide-esineet,
" j o t k a b r i t t i l ä i s e t kaappasi­vat
haltuunsa Ja kuljettivat" E n g l a n ­t
i i n ollessaan I n t i a n herrotha.
Ko-hi-noor — valon, vuori — löy­d
e t t i i n Intiassa- 2,Öi0.vuditta sitten ja
a l k u p e r ä i s e s s ä asussaan painoi se 793
k a r a a t t i a . -Venetsialainen timanttien
h i o j a leikkasi sen 106-karaatin suu-ruisieksi
mogulien aikakaudella Ja
b r i t t i l ä i s e t anasUvat, seh lähes -100
vuotta s i t t e n Ja l a h j o i t t i v a t kuninga­t
a r Victorialle. .
; M a l a v i y a n mukaan ei Yhdistyneen
K u n i n g a s k u n n a n kanssa, ole vielä
p ä ä s t y m i h i h i c ä ä h Iyhtels>Tnmärryk-seen
B r i t a n n i a n ; anastamlen Jaloki­v
i e n Ja. talde-eslnelden takaisinp6-
iauttamisesta.
Toronio, — Toukokuun 9 Ja 10 p ä i ­v
i n ä p i d e t t i i n t ä ä l l ä T o r o n t o n a l u e t ta
k ä s i t t ä v ä rauhanomaisten v a i h t o e h ­tojen
konferenssi, Johcn o s a l l i s t u i l ä ­hes
700 edustajaa Ja y k s i l ö ä Ja Jonka
huippukohdaksi niuodostui sunnun-t
a i - i l t a n a pidetty Joukkokoltous. K o n ­ferenssi
samaten ktdn /ouklMkokou»^
k i n pidettiin strathcona R o l l e r i i r ö -
melia. Jonka a u d i t o r l u m i o l i t i l a i s u u t ­t
a v a r t e n koristeltu r a u h a i i t y d t ä k u ­v
a a v i l l a maalauksilla Ja t i u i n u k s i l l a.
L a u a n t a i n aamuistunto kulUi s u u ­r
e l t a osalta konferenssin varsinaisen
t y ö s k e n t e l y n järjestelyihin,! kuten
konferensslkomitean valintaan 'liaa.
J a m e r k i l l e pantavaa t ä s s ä yhteydes­s
ä cn. e t t ä k a l k k i J ä r j e s t e l y t t e h t i in
sUnä mielessä, e t t ä Jokaisella o l i m a h ­dollisuus
saada ä ä n e n s ä kuuluviile,
e t t ä Icenexikään ei tarvinnut alistua
e n e m m i s t ö n p ä ä t ö k s e e n miissään t ä r -
Iceässä kysymyksessä. Konferenssir
komitea oli suunniteltu konferenssin
«johtavaksi orgaaniksi. E i vain oh­jaamaan
konferenssin menoa yleen­s
ä , vaan myöskin laatimaan luon­noksen
periaatteellisena yhteenveto­n
a kfÄiferenssin keskusteluista. Tä­h
ä n komiteaan n i m i t e t t i i n konferehs-'
s i n j ä r j e s t ä j i e n taholta j o i t a i n ehdok­k
a i t a , m u t t a s i t ä t ä y d e n n e t t i i n konfe­renssin
l a t t i a l t a , s : i m ä l l ä p f t ä e n s i tä
e t t ä k a i k k i eri aatevirtaukset tulevat
edustetuiksi komiteassa. Ja t ä m ä o-s
o i t t a u t u l k i n onnistuneeksi menette-
.lyltsi.-
N ä i d e n teknillisten järjestelyjen
j ä l k e e n k ä y t e t t i i n aamuistunnossa
v i e l ä useita puheenvuoroja, joissa k a i ­kissa
korcstetti h kansan, n i i n C a n a ­dassa
icuin muissakin maissa h a l u a ­van
rauhaa, e t t ä nykyinen sodan uh­k
a j a jo k ä y n n i s s ä olevat sodat v o i ­d
a a n lopettaa vain neuvottelemalla,
e t t ä aseistautumiskllpailu, jos sen
annetaan Jatkua, tulee v ä i s t ä m ä t t ö ­m
ä s t i j o h t a m a a n uuteen e n t i s t ä kau­heampaan
sotaan.
T r i James G . Endicott esimerkiksi
puineessaan sanoi viiden suur^allari
v ä l i s e n neuvottelun olevan ' avaimen
rauhaan"! Mutta neuvotteluihin on
k ä y t ä v ä , s i i n ä m i e l e s s ä , e t t ä p y r i t ä än
y h t e i s y m m ä r r y k s e e n ja asettamatta
neuvotteluille m i t ä ä n ennakkoehtoja,
kuten Eisenhower tekee. Presidentti
EisenhowerIn ja p ä ä m i n i s t e r i St.
L a u r e n t i n ä s k e i n e n e p ä i l e v ä lausunto
e i m y ö s k ä ä n ole omiaan e d i s t ä m ä än
r a u h a n asiaa. Nyt tavaksi t u l l u t sa­nonta
: -Tekoja sanojen asemesta
on v a i n t e k o p y h y y t t ä hiiden taholta
j o t k a e i v ä t h a l u a rauhaa.
L a u a n t a i n a i l t a p ä i v ä l l ä jakaantui
konferenssi kolmeen eri jaostoon seu­r
a a v i e n kysymysten pohjalla:
M i t e n k ä k y l m ä sota v o i d a a n lopet­taa?.
M i t e n k ä Yhdistyneiden Kansojen
J ä r j e s t ö ä voidaan l u j i t t a a?
M i t e n k ä voidaan huolehtia Cana­d
a n tiu-vallisuudesta?
jaostoissa k ä y t i i n yksityiskohtainen
keskustelu n ä i s t ä k y s y m y k s i s t ä , ollen
keskustelu jaostoissa h y v i n vilkasta
j a tullen siinä es.lle monia erilaisia
m i e l i p i t e i t ä n ä i d e n kysymysten yh­t
e y d e s s ä . K e s k u s t e l u n J ä l k e e n valitsi
k u k i n jaosto komitean l a a t i m a a n yh­teenvedon
keskustelusta e s i t e t t ä v ä k si
sunnuntaina kokoontuvalle konfe­renssin
t ä y s i - i s t u n n o l l e.
• L a u a n t a i - i l l a k s i oUvat nuoret rau-h
a n y s t ä v ä t — Y o u t h F r i e n d s h i p Lea-gue
— J ä r j e s t ä n e e t rattoisan i l l a n -
v i e t c n konferenssin edustajille j a hei­d
ä n ystävilleen ja tuttavilleen. Il­l
a n v i e t t o oli menossa kahdessa eri
huoneessa samanaikaisesti. Nuoret ja
y l e e n s ä k a i k k i tanssinhalulset tanssi­vat
. y l ä k e r r a s s a , samalla aikaa kun
vanhempi väki alakerrassa n a u t t i oh­j
e l m a n e s i t y k s e s t ä j a k u l u t t i aikaan­sa
vapaassa seurustelussa.
S u n n u n t a i n t ä y s i - i s t u n t o alkoi kel­lo
1.15 i l t a p ä i v ä l l ä lyhyellä hartaus-h
e t k e l l ä , jonka t o i m i t t i pastori A l an
F e r r y . V i r a l l i s e n toimitulcsen suori­tettuaan
h ä n puhui omana m i e l i p i ­t
e e n ä ä n r a u h a n puolesta lausuen s i i ­n
ä y h t e y d e s s ä m.m., e t t ä ei p i d ä us­koa
kaikkea m i t ä meille uskotetaan
viiiiolllsesta, todelliseta tai oletetusta.
K a i k k i sodat on tapeltu kauniiden
i h a n t e i d e n ja tunnusten ^ varjolla.
M u t t a todellisuudessa yhteiskunnan
m ä ä r ä ä v i s s ä asemissa on ollut, j a on
v i e l ä k i n miehiä, jotka cvat valmiita
s y ö k s e m ä ä n kansat sotaan vaan o-mieh
taloudellisten etujensa vuoksi ja
v i e l ä p ä joskus vain tuhotakseen : ' l i l -
k a v ä e s t ö ä ja liikatuotantoa".
K o s k a sunnuntaina o l i ä i t i e n päi-i'ä
n i i n ihuomloi konferenssi t ä m ä n . C a ­nadan
Naisten Congressin puheen-
Jchtaja, mrs. Rae Luckock, joka itse
on ä i t i j ä i s o ä i t i , omisti puheensa ä i ­t
i en p ä i v ä n synnylle Ja merkitykselle.
Osoittaen puheessaan kuinka ä i t i en
p ä i v ä oli syntynjjt taistelussa naisten
oikeuksien ja rauhan puolesta ja
k u i n k a porvaristo on nyt kommersia-lisolnut
sen. kuten kalkki muutkin
kansan j u h l a p ä i v ä t ja antanut sille
vaan sentimentaalisen -leiman. V a in
edistysmieliset naiset, j o i t a Canadan
Naisten Congressi edustaa täällä,
v i e t t ä v ä t ä i t i e n p ä i v ä ä n i i s s ä merkeis­s
ä joissa se cn alkuun syntynj-tkin.
KaiJuUe eri mielipiteitä omaaville annetiiin
tilaisuus esittää vapaasti näkö­kantansa
Icäytyjen keskustelujen yhteydessä
To r o n t o n Ra u h a n n e u v o s t o n puol e s t a a j a n k o n f e r e n s s i n
a n n e t t i i n mrs, LuckockiUe s a m a l l a so­piva
l a h j a tunnustukseksi h ä n e n uut­terasta
t y ö s t ä ä n rauhan asäam hy­väksi.
\ ^Vy'-^\ •
Jaostojen l a a t i m a t lausunnot Jaet­t
i i n edustajille monistettuina jo is­tunnon
alussa Ja v ä h ä n m y ö h e m m in
j a e t t i i n m y ö s k i n kcnferenssikomitean
l a a t i n i a l a u f o n t o edustajille, . K u n ;ne
e s i t e t t i in könfCTenssto
vaksi kehbitti puheenjohtaja erlitoi-'
sesti n i i t ä , Joiden h i i s l e s t ä n i ä s s ä l a u ­sunnoissa
on Jotain sellaista jota he
eivät v o i h y v ä k s y ä , ä ä n e s t ä m ä ä n ; n i i ­den
h y v ä k s y m i s t ä vastaan, e t t ä h e i ­d
ä n vastustuksensa. v o i d a a n hUpml-oida,
J O T s t i J e n ' l a a t i m a t iaustiim
k u i t e n k i n h y v ä k s y t t i i n yksimielisesti
ä l i ^ u p e r ä i s e s s ä asuksaan, m u t t a kpn-f
e r e n s s i k ö m i t e a n l a a t i m a a n lausun­toon
t e h t i i n j o i t a i n l i s ä e s i t y k s i ä j ä se
h y v ä k s y t t i i n •k)pullisesti vasta i l l a l la
p i d e t y s s ä Joukkokokouksessa. Nämä
lausunnot Julkastaan eriitseeh. "
K o n f erenssiUe p i i saapunut l u k u i s ia
t e r v e h d y s s ä h k e i t ä eri . c s i s t a maate,
j o t k a puheenjohtaja esitti edustajille.
Konferenssin loppuvaiheessa ojensi
mrs. J e a n M o r r i s o n edustajien puo­lesta
k u k k a v i h i o n T o r o n t o n rauhan­neuvoston
. « . h t e e r J l e mrs. L i b b y P a r -
kUle tunnustukseksi s i i t ä v ä s y m ä t t ö ­m
ä s t ä t y ö s t ä j i t a h ä n o l i tehnyt u -
seiden viikkojen
onnistumiseksi.
JOUKKOROKOtS
S u n n i m t a i - i l t a h a pidetty Joukko-i
c i o u s . Johon t ä h ä n vuodenaikaan
h a r / l n a l s e n . h e l t e i s e s t ä s ä ä s t ä liuoli--
m a t t a o l i saapimut toista t u h a t t a o-sanottajaa,
muodostui osaltaan m y ö s ­k
i n rrotestikokoukseksl tri Monica
F e l t o n l n Cahadaah p ä ä s y n e h k ä i s e ­m
i s t ä vastaan. Sillä kuten muiste­t
a a n o l i konferenssin J ä r j e s t ä j i e n tar-kotus,
e t t ä t r i F e l t o n olisi puhunut
t ä s s ä Joukkokokouksessa,,
•Illan e n s i m m ä i n e n puhuja, . C a n a ­d
a n Rauhankongressln; vara puheen­j
o h t a j a E v a Sanderson selosti t r i M d -
, n i c a F e l t o n l n viimeaikaista .toimintaa
s e k ä n i i t ä nstiriitaisia"lausimtoJavJo­t
a h a l l t u k s e n . t a h o l t a o l i a n n e t t u h ä ­n
e n t ä n n e p ä ä s y n s ä e h k ä i s e m i s en
johdoista. K u i n k a slirtolalsuusmiuis^.
t e r i H a r r i s o l i luvannut a n t a a l a u s u n ­n
o n asiasta n i i n p i a i i k u n h ä n saa
k a i k k i asiaa koskevat raportit, k ä ^
s ä . a n t a e n t ä t e n J r m m ä r t ä ä kiellon
tapahtuneen. licntoossa. Mutta, sa­m
a a n aiicaan C a n a d a House Lontoos­s
a t i e d o l t t i ; e t t ä kielto saapui heille
Ottawasta. Samalla puhuja esitti k o ­koukselle
hair.tukselle l ä h e t e t t ä v än
lausunnon, jossa protestoidaan h a l l i ­tuksen
m e n e t t e l y ä k i e l t ä e s s ä ä n tri
raunan-e
yamtpe
rstäihistä varieii
Rauhanomaisten vaihtoehtojen konferenssissa
Torontossa hyväksytty päätöslauselma
K a i k k i e n maiden kansoille avautuu
uusi e l ä m ä jos k e s t ä v ä r a u h a voidaan
turvata. Torontossa Ja Ontariossa
me o l e i h m e m y ö s csalliset t ä h ä n va-l
o I s a a r i ^ m ä h < I o l l i s u u t e e n . Me n ä e m ­me
e d e s s ä m m e maamme rikkauksien
satiimalsen k e h i t t ä m i s e n m i k ä varaa
t y ö t ä ,kaik*lle i h m i s i l l e . Me n ä e m me
s a t a m i e » - ' a v a u t u v a n v a l t a m e r i l i i k e n -
teells k u n s y v ä vesitie merelle valmis-
, tuu. Me n ä e m m e kaupan k ä y n n in
k a i k k i e n m a i d e n kanssa. • M a a m m e kcr
h i t t ä m i s e s s ä , taloudellisessa yhteis­toiminnassa
Ja k a u p a n k ä y n n i s s ä me
n ä e m m e maallemme loistavan tule­vaisuuden.
I-r.'-'
T ä m ä n l a i n e n taloudellinen, vau­raus,
henkisten Ja k u l t u r e l l i s t e n ar­vojen
rikkaus Ja m e i d ä n ; lastemme
o n n i ' J ä t u r v a l l i s u u s ovat kysymykses-
• s ä taistelussamme r a u h a n piiblesta.'
Ihmlskxmnan suuret tayoitteet o-vat
ulottuvillamme." M u t t a ne" v o i ­d
a a n saavuttaa ainoastaan siten, e t tä
i h m i s e t Ilmaisevat horjumattoman
p ä ä t t ä v ä i s y y t e n s ä s i i h e n n ä h d e n , e t tä
neuvotteluhengen p i t ä ä v o i t t a a v ä k i ­v
a l t a a n turyautiuniseh k a i k i s s a v a l ­t
i o i d e n välisissä riitaisuuksissa; - S i ­t
en menetellen voidaan nyt - k ä y n n i s ­s
ä olevat sodat lopettaa.
K i i h k e ä n p ä ä t t ä v ä i s i n ä -me kehol­tamme
lopettamaan tappamisen K o ­reassa.
Kolme vuotta k e s t ä n e e n tu­h
o n J ä l k e e n vaativat m a a i l m a n k a n ­sat
kimniallista neuvottelurauhaa
Koreassa, s o t i l a a l l i s t e n Ja poliittisten
tosiasioiden pohjalla. M i n k ä ä n sei­k
a n ei ole s a l l i t t a v a olla t e k o s y y nä
K o r e a n neuvottelujen k e s k e y t t ä m i ­seen.
S o t ä v ä n k l k y s y m y s sovitteluun
perustuvan sovinnon p a r t a a l l a . P i l t a i -
n e n ampumisen lopettaminen u h r i l u -
ettelojen poistamiseksi o l i s i l i s ä t a k u u -
n a ' S i i n ä , e t t ä k u m p i k i n puoli p y r k ii
r a u h a a n . .
Vapaa rauhasta keskusteleminen
t ä s s ä j a k a i k i s s a muissakin maissa on
se tie m i k ä johtaa n i i h i n kokouksiin
j a neuvotteluihin. Joista rauha rilpr
puu. Ennakkoluuloton neuvotteluihin
suhtanntuniinen, toisten oikeuksien
k u n n i o i t t a m i n e n . Ja neuvotteluval­mius
v i l p i t t ö m ä s s ä . s p v i t t e l u m i e l e s sä
tulevat lopettamaan karvaat k y l m än
sodan vuodet j a voimrfan penistuyien
v a l t i o r y h m i e n systeemin. Ja antavat
m e i d ä n maallemme j - t u r v a l l i s u u d en
h y ö k k ä y k s i e n , v ä ä r ä l t ä s e k ä talcudel-l
i s e n .vaurauden kansallemme.: ••.;"^"-
" Y k ; n - peruskirjari ^ y d ä h a j a t u k s e^
nar on kysymys sovinnosta" viidJen
s i i i u r v a l l ä h keskeir K a n n a t t a e n Jfo-k
ä l s t a vaatimusta v a l t i o i d e n p ä ä p i i e s -
t e n • neuvotteluista" e r i m i e l i s y y k s i s tä
keskustelemista varteh* me ehdotaxn-me
v i i d e n suuren kokoontuihista n e u ­vottelemaan
k y l m ä n sodan kysymyk­s
i s t ä yleisen sovinnon Ja sopimuksen
aikaansaamista :'yarteh.;vKuh v a l t i ot
l ö y t ä v ä t tien neuvotteluihin ja so­vintoon,
kykenee Y K j ä l l e e n p a l a a ­m
a a n r a u h a n t e h t ä v i i n s ä Ja s i l l b i n i on
olemassa perusteet S a k s a n Ja J a p a n in
j a * m u i d e n maaailmaa j ä n n i t t ä v i en
p u l m i e n ratkaisuun. Tällä pohjalla
kykenee Canada Ja m a a i l m a n muut
kansat y h d e s s ä e d i s t j r m ä ä n veljeyden
J ä r a u h a n t i e l l ä.
VeMaallia p ä ä s j n Canadaan J a vaa­d
i t a a n h ä n e l l e p ä ä s y ä t ä n n e . K o ­kous
" h y i ä k s y i prOestin y k s i m i e l : -
sestL , :• ' •« . • .'
K i r j a i l j a J e a n - J u l e s R i c h a r d M o n ­t
r e a l i s t a ~puheessaan p ä ä a s i a s s a se­l
o s t i r a u h a n l i i k k e e n t o i m i n t a a Ja ke­h
i t y s t ä Quebecissa, v a r s i n k i n tapah­t
u m i a P e k i n g i n Ja W i e n i n kongres­s
i en y h t e y d e s s ä Ja n i i d e n vaikutiista
C a n a d a n ranskankieliseen väestöön.
E n t i s e n ä veteraanina h ä n myöskin
k u v a i l i kokemuksiaan r i n t a m a l l a t o l ­i
e n maailhiahsodan aikana.
James G , Endicott puheessaan sa­noi
rauhanliikkeen edistyneen huo­mattavasti.
Mutta siitä huolimatta
m e i l l ä on v i e l ä monia t ä r k e i t ä t e h t ä ­v
i ä . : H ä n . . k i i n n i t t i huomicta si-hen
.•nlten l ä n s i m a i s s a t u l k i t a a n sanaa
h y ö k k ä ä j ä Ja sanoi t ä m ä n t u l i d n n an
osoittavan m e i l l ä vielä olevan monia
; vaaroja. K u n i h m i s i ä j o t L u puolusta-
• vat kotejaan Ja kansojensa i t s e n ä i ­s
y y t t ä sanotaan h y ö k k ä ä j i k s i Ja n i i tä
j o t k a pakottavat h e l ä ä t t ä h ä n puo­lustustaisteluun
saneitaan Yhdisty­neiden-'
Kansojen j ä r j e s t y k s e n valvo­j
i k s i , n i i n se osoittaa e t t ä rauha ei
sulnkaan^cöle v i e l ä turvattu. H ä h sa­n
o i Afrikassa' »yt tapahtuvan sen
m i t ä t a p a h t u i K i i n a s s a Jo.tain vuosia
s i t t e n . i . >.-• ., •'.
P u h u j a "kertoi jo s i l l o i n k u n h ä n en
I s ä n s ä meni- A f r i k k a a n l ä h e t y s s a a r ­naajaksi,
» alkuasukkaiden tiedustel­leen
h ä n e l t ä / ( h ä n e n i s ä l t ä ä n ) , e t tä
m i t e n se c n s e l i t e t t ä v i s s ä , e t t ä s i l l o in
kuri ensimmäiset l ä h e t y s s a a r n a a j at
t u l i v a t A f r i l k k a a n o l i h e i l l ä v a a n r a a ­m
a t t u j a i n a a o l i a l k u a s u k k a i l l a , mut­t
a nyt he cvat saaneet raamatut Ja
maat ovat s irtyrieet saarnaajille ja
h e i d ä n ystävlUesn. Nyt on tilanne
Afrikassa t u l l u t n i i n vakavaksi, että
B r . t a n n i a n kirkolliset orgaanit ovat
pakotettuja k i i n n i t t ä m ä ä n siihen
huomiota ja vaatimaan hallituksel­taan
nopeaa muutosta siinä p o l i t i i ­kassa
j o t a se harjoittaa ' A f r i k a n a l ­kuasukkaita
kohtaan. Ne näkevä t
e t t ä jos t ä t ä p . l . t i k k a a ei nopeasti
muuteta n i i n k i r k k o m e n e t t ä ä kaiken
vaikutuksensa A f r i k a n alkuasukkai­den
keskuudessa.
P u h u j a sanoi Y h d y s v a l t a i n vaati­v
a n tcixoja r a u h a n hjrväksi j a Jatkoi,
jos Eissn'r.ower todella t a r k o i t t a a m i -
l ä h ä n sanoo, n i i n h ä n e l l ä olisi m a i ­nio
tilaisuus a l k a a n ä m ä teot. Lopet­tamalla
rikollisen saartonsa K i i n aa
vastaan, tunnustamalla. K i i n a n K a n ­santasavallan
j a avaamalla s i t e n tien
K i l n a U e Yhdistyneiden Kansojen
L i i t t o o n , h ä n tekisi suuren palveluk­sen
r a u h a n asialle. — G . S.
SITÄ
SELITYS
— Onko eyytetty todellakin
nut t e i t ä idiootiksi?,.
— E i suorastaan, mutta
t i , e t t ä m i t ä ä l y y n tulee,
o t t a a to!3iammö k ä d e s t ä.
• • • . . , » . , ••.
HALUSI Er^% V I E L AI
V o i m a k k a a n saarxian jä
k ö h o l t t i jokaista, Jcka hait
yaaseen, .nousemaan
K a i k k i nousivat l u k u u n o t t äs
t ä m i e s t ä.
" M i t ä ! " huudahti pappi
te h a l t i a taivaaseen?"
" E n a i v a n heti", vastasi m:^
h a l l i s e n a .
DiiOes ja Stassen
lähteneet
Äitsian ihatks^
Washington. — Valtiodepartmenttl
t i e d q i t t i • - e t t ä valtiosihteeri J o h n Pbs-ter
Dulles Ja molemminpuoleisen t u r ­v
a l l i s u u d e n , j o h t a j a ' H a r o l d E. Stas­s
e n l ä h t i v ä t -toukok. 9 p n ä 18 p ä i v än
m a t k a l l e 12:een valtioon L ä h i - I t ä än
j a £telä.rAasiaan^
H e i d ä n setmieensa matkusti toukok.
9 p. Azoreille j a s i e l t ä j a t k a a matkaa
lentokoneella E g y p t i i n , I s r a e l i i n , Syy­riaan,
Iraqiln, Saudi Arabiaan, I n t i ­aan.
P a k i s t a n i i n , Tiu-kkiin, K r e i k k a an
Ja. L l l i y a a n . -Hihassa h e i l l ä o n L ä h e l -
ESn Idän. s c t a l i i t t o.
. M i l l o i n k a a n ennen ei "Yhdysvaltain
valtiosihteeri ole v i e r a i l l u t ^ e n k l ö k o h -
taisesti L ä h e i s e s s ä I d ä s s ä Jä E t e l ä -
Aasiassa,,::
Palanneiden sot
vankien "aivoje
pesua" ei selit
AVashingtoD. — Alkaisc-nd
m o i t t i v a t Pentagonin puhe
e t t ä vapautetut sotavangit älij
."aivojen pesuun" ennen k o t ii
m i s t ä . T ä l l ä t a r k o i t e t t i i n koa^
t ^ heihin . tartytttamien
p p i r l c i t k e a i i s t ä Ja sitä. että
m u o k a t a a n v a l m i i k s i anta ma
l a i s i a lausuntoja k u i n USA ; i
omaiset haluavat.
K u n t ä m ä toUnenpIde or aii
nut laajaa arvostelua, eivät
ranomalset e n ä ä halua puhuaj
koko asiasta. E r ä s puhemiiij
e t t ä suunnitelmaa "tarjottiJ^
p a l a u t e t u i l l e vangeille muita]
e i v ä t . ; h a l u a siihen alistua, nii
vat he palata koteihinsa".
T ä s s ä tapauksessa eivät
tuslaitc'l£seii v i - k a i l i j a t selittää
ten tavallista, e t t ä asla oi 1
vä salaisuutena turvallisuuj
He ovat vain ilmoittaneet,
h i n k ä ä n "aivojen pesua"
k y s y m y k s i i n el tulla vast
e i k ä m y ö s k ä ä n sellttämää
suunnitelma on l ä h t ö i s i n.
Työnantajaliitto
avustaa upseerien
harjoittamista
H e l s i n k i . — K u l u v a n a vuo 3
J e s t e t t ä v i e n jne. kertaushari
johdosta oh Suomen Työi
K e s k u s l i i t o n h a l l t u k s e n työv
t a p ä ä t t ä n y t suosittaa
vellettavaksi e r ä i t ä huomattid
j a h a r j o l t i i k s i i i n osallistu vii
teen. >
Vapaaehtoiseen> ^ upjseerlli
seen i l m o i t t a u t u v i l l e annet
loma reserythaT'joltusteri
sen. lisäksi tarpeellinen ma
m ä ä r ä i s t ä lomaa.
V a l t i o n antaman tuen ja [
m a p a l k a n lisäksi t y ö n a n t a j a ]
vapaaehtoiseen • upseerikoulj
o s a l l i s t u v i l l e sellaisen osan
e t t ä h e i d ä n kokonaistulonsai
t u s a l k a n a vastaavat h e i d än
palkkatuloaan..
Y k s i t y i s k o h t a i n e n suositus;
paaehtoiseen upseerikoplutuli
s a l l i s t u v i l l e e t t ä muille rese
t u k s l l n osallistuville maks
p a l k a s t a t u l l a a n antamaan
k u i n kysymys v a l t i o n ant
esta o n t u l l u t lopullisesti rat
Ranskan pääministe^
haluaa lisää valtaa
P a r i i s i . — P ä ä m i n i s t e ri
e r i n sanotaan aikovan
k a n perustuslakiin sellaisen
sen. e t t ä p ä ä m i n i s t e r i l l ä oi
p a r l a m e n t i n hajoittamiseen jq
I v a a l i e n m ä ä r ä ä m i s e e n.
PÄIVÄN PAKINA
y.m.
P a r l a m e n t i n alahuoneessa keskus­t
e l t i i n t k . : 5 p n ä h a l l i t u k s e n talouspo­l
i t i i k a s t a . Jonka johdosta k o n s e r v a t i i ­v
i t olivat . e s i t t ä n e e t o m a n p ä ä t ö s l a u ­selmansa,
jossa ehdotettiin sellaista
kansaUista ohjehnaa, m i k ä e d i s t ä i si
e n t i s t ä , . e n e m m ä n p y k s i t y i s y r i t t e l l ä i -
s y y t t ä . ;jVaikka l i b e r a a l i t ovat tieten-
Tässä mielessä
^ oriPcähadalaisten rauhanystävien, kuten rauhanystävien kaikkialla
maailmassa, entistä tarmokkaammin painostettava hallitusta esiinty-miiän,
päättävästi maailman riitakysymyksiä selvittelevien neuvotte­lujen
aloittamisen puolesta, sanoutumaan irti yhdysvaltalaisten sota-kiihkoilijain
politiikasta ja esiintymään rauhaa rakastavan kansan
mielipiteiden tulkkina.
k i n . ; y , k s i t y i ^ i t t e l i ä i s y y d e n kannalla
n i i n : , kcnservatUvit y r i t t i v ä t v ä i t t ä ä,
e t t ä h e ovat s i i n ä suhteesisa llljeraalie-j
a paremmat.
A s i a s t a keskusteltaessa e s i t t i C C F :n
edustaja bfpseworthy, — j a a i v a n . . o i ­k
e i n sellaisen k ä s i t y k s e n , , e t t ä t ä n ä kn
e i Canadassa fvaUltsie sellainen y k s i -
t y i s y r i t t e l i ä i s y y d e n vapaus k u i n oli
a s i a n l a i t a esimerkiksi 50 v u o t t a sit­ten.
I N y k y ä ä n suuret monopoolit n i ­t
i s t ä v ä t pienet y r i t t ä j ä t h e n g e t t ö m i k ­s
i j a rajoittavat s i t e n yksit3dsyrltteli-ä
i s y y d e n vapautta.
S e l l a i n e n huomautus s u u t u t t i k o n ­servatiiveja,
jotka ovat a i n a . olleet
moriopoolien yms. s u u r y r i t t ä j i e n puol­t
a j i a . Niinpä sitten -konservaUlvien
talousmies J . M . Maodqnnell Toron­tosta
nousi j a t k e i l l e e n j ä y r i t t i o i k e in
h a l l i t u k s e n t i l a s t o j e n ' a v u l l a todistaa,
e t t ä p i e n y r i t t ä j ä t p ä r j ä ä v ä t e n t i s tä
p a r e m m i n koska kerran esimerkiksi
C a n a d a n valmisteteollisuudessa toimi
T. 1949 e n e m m ä n p i e n i ä tehtaita-ktUn
20 vuotta aikaisemmin. jToslii* mr.
•a^odonnell p i t ä ä p i e n y r i t t ä j i n ^ Valk-k
i sellaiset, joissa on t y ö s s ä 500 ben-k
^ ä tai v ä h e m m ä n ja k a i k k i muut
ovat h ä n e n mukaansa s u u r y r i t y k s i ä.
Me emme 'hyväksy moista jaottelua
s i l l ä t a v a l l i s e n kansanmiehen m i e l i ­t
ä sellainen tehdas, jbssa on työssä
50 t y ö l ä i s t ä tai e n e m m ä n « n Jo a i k a ­m
o i n e n l i i k e . Olkoon, s i i s k a i k k i sel­l
a i s e t yritykset s u u r y r i t y k s i ä J a - s i tä
p i e n e m m ä t p i e n j r i t y k s i ä . ., ' "'
' M r . ' M a c d o n r i e l l l n a l i s t a m im nu­meroiden
perusteella, Jotka p v a j k u u ­leman
mukaan ä s k e n . i l m e s t y h e e s tä
C a n a d a n .yuoslkurjasta (Canada /Year
Book 1952:rT63) o l i Canadassa 'vubnha
1929 k a i k k i a i i n 23,617 tehdasta, j b l ä -
sa o l i 694,434 t y ö l ä i s t ä j a vuonna 1949
y h t e e n s ä 35,372 tehdasta ja niissä
1.062,079 t y ö l ä i s t ä . - . ;
•Näistä 'luvuista saatetaan huomata,
e t t ä kuluneiden. 20 vuoden ' a i k a na
t e h t a i d e n liikuJmääUii l i s ä ä n t y i l ä ^ es
50 p r o s e n t i l l a Ja t i l i s s ä - t y ö s k e n n e i l e l -
den l u k u m ä ä r ä l ä l i e s 53 j^rceentuiia.
m i k ä vahvistaa i n e i ä ä h sosialistien
vkltteiet' s i i t ä , e t t ä p ä ä o m a t kasaan­tuvat,
sb. r i k k a a t ' t u l e v a t e n t i s t ä r i k ­k
a a m m i k s i j a tehtaat e n t i s t ä sutirehi-m
i k s i . . '.- ^-"';:''•[
M U t t a vielä iKxremmin . n ä m ä v ä i t ­teet
s e i v i ä v ä t ' o i k e i k s l k i i n t a r k a s t a i n -
me miten paljon suuri&sa' tehtaissa
(SO t y ö l ä i s t ä tai^ e n e m m ä n ) : o n ollut
t y ö i a i s l S k e s k i m ä ä r i n k u t a k i n . t e h ­d
a s t a ko}ulen./Vuonna 1929 n i i s s ä o li
k e s k i m ä ä r i n 197 t y ö l ä i s t ä mutta- Irub-teen'
1949 - m e n n e s s ä oU t ä p i ä k e s U -
n^ää^rä 246 t y ö l ä i s t ä . Suuret tehtaat
olivat siis pa "suneet t y ö l ä i s t e n luku­m
ä ä r ä ä n n ä h d e n v a r s i n huomattaval­l
a tavalla. K u n vilkaisemme p i e n iä
t e h t a i t a (alle 50 t y ö l ä i s t ä ) n i h i ha­vaitsemme,
e t t ä n i . s s ä t y ö s k e n n e l l e i ­den
l u k u m ä ä r ä oli vuonna 1929 keski­m
ä ä r i n 7.4 h e n k e ä Ja 20 vuotta m y ö ­h
e m m i n k e s k i m ä ä r i n 7.6 henkeä.
Blikä todistaa k e r r a n J ä l l e e n ; e t t ä r i k ­k
a a t tulevat" r i k k a a m m i k s i ja h e i d än
tehtaansa e n t i s t ä suuremmiksi.
P i e n y r i t t ä j ä t pysyvät suurin p i i r ­t
e i n p i e n y r i t t ä j i n ä mutta s u u r y r i t t är
J ä t . paisuvat Ja tulevat e n t i s t ä rik­kaammiksi
k i m h e i d ä n tehtaansa tu­l
e v a t e n t i s t ä suuremmiksi. Sellainen
on ..yleiskuva ' y k s l t y i s y r i t t e l i ä l s y y d en
a l a l l a .
- T ä t ä j o h t o p ä ä t ö s t ä v a i i v i s t a v ä t e-delleen
vararikkotilastot. Sillä esi­merkiksi
vuonna 1349 t e h t i i n Cana-dassa.
1.066 vararikkoa. Joissa keski­m
ä ä r ä i n e n , velkojen m ä ä r ä oli h i t u ­sen.
IyIi,2io,OCO d o l l a r i a . K a l k k i v a r a -
i;ikot keski v a t _ m i l t e i poikkeuksetta
. p i e h y r f i t ä j j ä . ' Jotka sortuivat talste-
•hissa s u u r y r i t t ä j i ä ja monopooleja
vastaan. Eikä vararikot ole; yks j i -
o m a i s i i l a e p ä o n n i s t u m i s e n todistuk­s
i n a sillä o n olemassa lukemattomia
tapauksia, e t t ä plen3>rittäj^ ovat
poistuneet yksltyisyritteliälsyyden
t a i s t e l u k e n t ä l t ä kaikessa hiljaisuu­dessa.
,
• • • • • .
Y k s i t y j s y r i t t e i l ä i s y y s -on tämän
m e i d ä n kapitalistisen e l ä m ä n t a p a m ­me
a j a p.. Sen. « . u n a u k s e s t a saadaan
n a u t t i a kaikkialla kapitalistisessa
maailmassa, siltä siunauksesta p ä ä ­s
e v ä t osallisiksi myöskin miljoonat
Ibmlset esimerkiksi Intiassa, jbssa
vallitsee m o n i i n miljooniin-JUmlslIu
n ä h d e n krooniUinen liälänliäfl
h e m m ä s s ä m ä ä r i n monissa|
maissa. Asia on n ä h k ä äs
y k s l t y i s y r i t t e l i ä l s y y d e n jc
tunnuksena c n : P i r u perikfi
s ä t u l i j a t , k ö y h ä t Ja saamat^
V a i k k a m e i l l ä o n l i i a n pai
n ä ä n i i n s i t ä ei anneta
muuta k u i n kohtuullista voit
taan. Sellainen on tämä
k r i s t i l l i n e n e l ä m ä n t a p a m m e , j
A i v a n toisin o n asianlaita I
s o s i a l i s m i n t i e l l ä olevissa ma
t a n i m i t e t ä ä n m y ö s k i n k z i s ti
vastustajiksi Ja ties m i k s i mu
hansa.
E ole vielä k e s t ä n y t mut
v ä h ä n y l i kolme vuotta s i i tä
n a n ^Kansantasavalta peruste
nyt Jo o n n ä l ä n h ä t ä poistettu
k a n s a n keskuudesta. Jopa
r i n . e t t ä s i e l t ä k y e t ä ä n lähc
vil|aär I n t i a a n . Ja m u i h in
k e v i l n m a i h i n.
K u n t i e d e t ä ä n , e t t ä B r it
n o i n 250 .vuoden a j a n . y f it
v i s t ä ä " . Ja " e d i s t ä ä " I h t l a ii
aina tuloksella, e t t ä Löntopi
pankkiholvelhdn " k ä s a ä n t t i l
v a l t a v a t rikkaudet Ja m l l
set n ä k i v ä t n ä l k ä ä Intiaapa
t c d l s t a a ' m i t e n edullinen • t ä^
^sltyi^Titteliälsyyteen perustuj
p l t a l s t i n e n e l ä m ä n t a p a m i n e'
p i t a l i s t e i l l s j a oaiien vahingol^
o n scn^ptussa asemassa- olen
soille.
E i siis ole l a i n k a a n • ihmet
" e t t ä s u u r t e n rllckaukslen j a.
omistajat y r i t t ä v ä t k a l k i n,
s i n keinoin puolustaa ^ t ä t ä
k r t s t i U i s t ä eläöi&ntapaamme^
M a c d o n u e l l m u k a a n luetttina: •
l e T e r ä.