1961-12-14-02 |
Previous | 2 of 16 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
iiliiiii|i|iiti||:||i ( I I ' 1 i l ' } I. ' Vi Sivu 2 Torstiaina, joulu'k/li'^!^^'Tht3rsday, ^ e c . 14, 1961 V A P A U S «liÖBEBTlr i inäependent Labor Jrgan-ol Finoiah canadians. £s-' .atallsbed Nov. 6, 1917. Aucborlzed iK secqnd class mail by che Post .'fflce Department, Ottawa. Pub- <shecl thrice weeUy: Tuesdays, nratsdays and Saturdaysby Vapaus PuMmhtng Company Ltd,, a t 100-102^ Elm St. W.. Sudbiiry, Ont., Canada "^'elepbones: Biu. Olflce OS. 4-4284; Kditorial Office OS. 4-4265. Manager £. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing .iddr^ss: Box 69, JSudbury, Ontario. Advertismg rates upon applicatlrä. • franslation free of ciiarge. TILAUSHINNAT: oanadassa: 1 vk. 8.00 « k k . 4.25 3 kk. 2.50 VtidjttvaUoisu^ 1. vk. SLOO d kk.. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6.26 Valon ja'raiihanijuhkj Joulun vietto ei ole nykyaikana samaa kuin ennen, eikä ainakaan semmoista miksi vanhemman polven ihmiset sen mielellään kuvailevat huoreriipiille. Joulust&kin oh kadonnut . romantiikka. Menneiden aifcojferi hiljaisen; i^auhallisen ja turvallisen joulun tilalle on tullut kovassa-kiireen humussa, kaupallisen helinän summana vietettävä joulu. Ennen muinoin kesti joulu Tuomaasta Nuuttiin; nyt on vain kolmen päivän taykö joulumarkkinoinnin ja sitä seuraavien "alennusmyyntien" välillä. • Kaikesta huolimatta joulu on perusolemukseltaan kuitenkin valon ja rauhan juhla. Kotikuusissa jouluaattona syttyvät miljoonaiset valot ovat suurella osalta sähköramppuja, riiutta ne todistavat kuitenkin samalla tavalla kuin tavalliset kynttilät muinoin ihmisen järkkymätöntä uskoa valon voittoon pimeydestä. Joulun ikivanha vietto perustuu talvipäivän seisaukseen. Vuoden pimeimpänä aikana on ihminen kohottanut omat valonsa ennakoiman suurta käännettä luonnoissa. Tuhatvuotisten unelmiensa innoittamana ihminen miltei käikk-ialhrlTiaailmassa pyrkii ainakin kerran vuodessa elämään kylläistä ja iloista elämää, vaikka suurempaan ylellisyyteen ei ole silloinkaan varaa. Merkillepantavaa on, että iloa ja kylläisyyttä pyritään antamaan ennenkaikkea tulevaisuuden ihmisille — lapsille. Taistelu valon ja pimeyden välillä d ole kuitenkaan vie-, lä jouluna päättynyt. Luonnossa tapahtuu joulun tienoissa tärkeä muutos—^ päivä ei enää lyhene, vaan pitenee ennakoiden kevään tuloa sittenkin, vaikka pakkanen paukkuu ja talven myrskyt ärjyvät entistä kovemmm . Samoin on nyt asia yhteiskunnallisestikin. Ihmiskunnan historiassa on nyt saavutettu ensimmäisen kerran olotila, missä voidaan yhteisen ponnistelun ja toiminnan avulla estää sodan syttyminen/ mikä uhkaa koko ihmiskunnan olemassaoloa. Mutta siitä huolimatta nyt vallitsee äärettömän suuri sodan vaara, jonka torjumiseksi tarvitaan kaikkien hyvää tarkoittavien ihmisten peräänantamatonta ponnistelua. Siksi on tänä jouluna velvoittavampana kuin koskaan ennen joulun sanoma: "Rauha maassa j a ihmisillä hyvä tah-to".' Koko ihmiskunnan olemassaolon säilymisen ehtona on se,"että saadaan sodänvaaratorjutuksi ja kansainvälinen rauha turvatuksi. I Kansainvälinen/' jännitys- '^jä*' sotilaallisen feelkk'auksen vaara on Länsi-Saksart;haTJQiitä,man prjovofcatiqtöiminnan ja sotilaallisten uhkausten johdosta lisääntynyt huippuunsa. Siksi, kun esitämhie kanssaihmisillemniie "rauha maassa-' toi-ka Länsi-Berliinin^ongelman- ratkaisemiseksr niii^ että se lakkaa kerta kaikkiaan plemasta/J^ansainyälistä ilmapiiriä myr-kj^ ttävä provokatiokeskus. ' Toimiessamme rauhan puolesta me toimimme asiallisesti kaikkien ihmisten puolesta, ejpamekä missään tapauksessa ketään kanssaihmistämme vastaan. Tätä todellista* hjrväiitahdon oKj elmaa meidän tulee toteuttaa: kanssaihmisiämme kohtaan vuoden "kaikkina päivinä, eikä vain jourunäV Tä^sä' ihielessä joulu ei ole meille rauhanpuolustajille vöin vanha perinne vaan elävä kuvaus jokapäiväisestä asenteestamme kanssaihmisiämme k o h t ^ yleensä. • Tässä mielessä toivotamme; kaikille kansalaisillemme ja erikoisesti tämän lehden lukijakunnalle, hauskaa joulua ja rauhanomaista uutta vuotta! / Tervehdittävä askel eteenpäin Pitkäaikaisen kinastelun jälkeen päästiin Y K : n yleiskokouksen poliittisen komitean istunnossa viikon alussa sopimukseen ulkoavaruuden rauhanomaisesta käytöstä ja siitä, että mikään maa ei voi "valloittaa" omaan käyttöönsä muita taivaankappaleita. Tämä sopimus edellyttää sitä, että muodostetaan kansainvälinen rekisteerausvirasto, mihin ilmoitetaan aina silloin kun avaruuteen lähetetään jonkinlaisia satelliitteja tai avaruuslaivoja. Myös tulee lähetettäväksi yhteisymmärryksessä satelliitteja maailmanlaajuisen tiedonantoverkoston ja sääennustelulaitoksen hyväksi-.' • • Hyväksytyn päätöslauselman mukaan suositellaan kaikkien maden ohjeeksi seuraavat kaksi perusperiaatetta: — Kansainvälinen laki, mukaanlukien Y K : n perussäännöt, tulee koskemaan myös ulkoavaruuttapa taivaankappaleita; — Ulkoavaruus ja taivaankappaleet ovat vapaita tutkittavaksi ja käytettäväksi kaikkien valtojen toimesta kansainvälisen la'n puitteissa — ja niitä ei Voida ottaa minkään kansakunnan kontrolliin. - TämäT)n lämpimästi tervehdittävä edistysaskel, sillä tosiasia on, että tämän yksimielisesti hyväksytyn Y K : n ppliitti-sen komitean päätöslauselman {akana on pitkäaikanen neuvottelu kahden johtavan suurmaan,^ Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä. Ilman muuta dn selvää, että ne ovat päässeet keskenään sopimukseen näistä asioista ja se on merkkinä myös .siitä, että jos on hyvää tahtoa, niin silloin voidaan päästä sopimukseen myös Berliinin ongelman ratkaisemisesta, rauhanteosta kummankin Saksan valtion kanssa sekä yleisestä ja täydellisestä aseistariisumisesta;'Tällaiset sopimukset ovat sekä toivottavia että mahdollisia — mutta niiden toteuttamiseksi tarvitaan ilmeisesti vieläkin aktiivista yleisen mielipiteen painostusta kautta maailman. Merkillepantavaa on, että vaikka tämän sopimuksen edistämisen hyväksi ei sovittukaan virallisesti ns. troikka- eli kol-moisvälvonnasta, niin perusolemukseltaan asianomaisen komitean kokoonpanosta hyväksyttiin se, että siihen tulee kapitalistisesta maailmanosasta 12 edustajaa, 8 edustajaa sosialistisesta maailmanosasta ja 8 edustajaa linjoittumatto-masta maailmanosasta - r - yhteensä 28 edustajaa, joista yksi' paikka kuuluu Canadalle. /.. r Tällaisia todellisia joululahjoja — yhteisymmärryksessä suoritettavia ki stakysymysten ratkaisuja — odottaa ja vaatii nyt ihmiijkunnan .suuri enemmistö. I Bilaa, • « l aa Liittyäkö vai eiko Lontoo, Tuntuu siltä kuin. Eng- polkea Elnglannin verraten korkea-|,muätaniat painavasanaisimmat leh lännin hallitus ei fainkaanv tietäisii mitä sen pitäisi ajatella suhtautumisestaan Euii-oopan yhteismarkkinoihin. Itse asiassa koko tarina on varr sin merkillinen. Vielä puolisen vuotta sitten tavalliset ihmiset tunr sivat tusl^iö ; laii^kaa»' a^iiaa, < sillä tuolloin ns. "kansan . lJ**listö" ei juuri sitä käsitellyt — sitä pidettiin liian '-akpteenysenlaV; -Mutta iiyf ei kulu päiyääkäänilQian ahkeraa kannunvalantaa^ k&ikissa Iehdis< sä. Ja liittymistä vastustava suun- -taus on; selvästi voimistunut monill !a talloilla. Sitä esiintyy; sekä^työ' räenpuolueessa että hallituksessa istuvassa konservatiivisessa puolu-aessa, sekä teollisuuden että ammattijärjestöjen taholla ja ennen kaikkea muissa brittiläisen kansainyhteisön maissa. Viime syyskuussa Accrassa pidetty kansainyhteisön valtionvarainministereiden kokous oli; yksimielisesti sillä kannalla, että Englannin et pitäisi liittyä kuutosiin e l i yhteismarkkinoihin. Vielä viime vuoden lopulle asti pääministeri Macmillan itse ja koko hänen hallituksensakin olivat' liittymistä vastaan. Ja kun Macmillan keväällä 1960 kävi Wa5hingtonissa tapaamassa silloista presidentti; E i - ^enhövveria, kerrottiin hänen varoit- Isneen USAcn ulkoaäiainmittistärlö- 'ä, että mikäli USA alkaa tukea yhteismarkkinoita, niin Englannille ei äisi muuta mahdollisuutta kuin -nuodostaa liittoutuma Ranskan-^ Länsi-Saksan rintamaa vastaan. Hän varoitti tässä .yhteydessä myös kasvavasta natsismin vaarasta. ÄKILLINEN KÄANNE^ Mutta nyt, 18 kuukautta myöhemmin, ollaan tilanteessa, jossa koko. kansainyhteisö kuohuu i^en johdosta, että Washingtonin hallussa on Englannin hallituksen pitkälle tähdättyjä suunnitelmia liittyä yhteismarkkinoihin neuvottelematta sitä ennen lainkaan kansainyhteisön |)3^ maiden hallitusten kanssa.-Mikä on johtanut siihen, «ttä Englannin pääministeri näin lyhyen ajan kuluessa tekee täydel^enkääfinöksep? r ' Jopa niissä oikeistopiireissäkin, oissa vastti^^tiijln?" Äiiglannni' liittymistä yhteisin^rldcinpihii), fSano^ taan Macmillanin k^iinn9Hseq johtuvan hänen ensimmäisestä tapaamisestaan USA:n ^ifuderif preäidöntin .vennedyn, kanssa yjinje huhtiku^s-sa: Kennedy lienee.tällöin^suoraan|.. janonut Macmillanille, että mikäli Englannin kanta ei muutu, niin se ei voi enää pitää itseään USArri en-! sisijaisena liittolaisena.; v Mahdollisesti muitakin näk^aloja^ on väläytelty ja joka tapauksessa ne riittivät Englannin politiikan jyrkkään käännökseen tässä k3rsym>^E^9äw.° Silti ta palkkatasoa j a vastaavasti voisi subventioiden turvin verraten alhai? s^n% Pidetty elintarvikkeiden hUiti-taso nousta. Nämä ovat kieltämättä vahvoja perusteluja yhteismarkkinoita vas- |<laaii. Mutta lisäksi tulee näitäkin I laajempi kysymys Englannin johtoasemaata kansainyhteisöäsa. Yhteismarkkinat (Roonlan' sopimus) murtaa; kansainyhteisön lujat taloudelli- Iset siteet j a Englsumista tulisi jäl-ileen roomaläisaikojen 'pieni saari Daily Express, joka kiihkeästi on vastustanut yhteismarkkinoihin me-mejmfstä. ' SALAKÄHMSISTÄ K u n Englannin hallitus ilmoitti aikeistaan ruveta neuvottelemaan yhteismarkkinoiden kanssa, n i in samalla luvattiin hoitaa velvoitteet nuihin intressiryhmiin; kansainyhteisön maihin. EFTAn seitsemään .äsenmaahan j a kotimaisiin maata-loustuottajapiireihin. Kuitenkin i^ariisissa käytyjä kuutos-neuvotte-luja on ympäröinyt täydellinen salaperäisyys ja vain Washington on pidetty tilaiteen tasalla. Tämä on lisännyt närkästystä hankkeen vastustajien taholla ja mm. Australi-ass »,¥ud6ssa-Seelannissa, Intiassa ja Ghanassa tämä on aiheuttanut a-vointa vastustusta. Ghanan presidentti. KwameNkrumah on suoraan sanonut, että tässä cn kysymys vain ,'uudenlaisesta imperialismista". Aikooko Macmillan todella luotsata Englannin kuutosiin vai onko lopultakin kysymys vain manööveristä, täällä kysytään. Joka tapauksessa kiinnitetUän eniten huomiota asian taloudelliseen puoleen. Silti g SYNTYMÄ- ^ PÄIVIÄ Alex Maunus, Vancouver, B. G., täytti marraskuun 26 pnä 70 vuotta yhdymme; iCvalltettavasti' myö' hästyneenä) sukulaisten-ja tutta-vain onnentoivotuksiin. def kuten Times ja Economist^ ovat myöntäneet, että kysymyksessä on viinieJcädessä. hanke koko, UUuumaa; ilman yhdistämiseksi "kommunis' mia vastaan". Ja jos se merkitsee Länsi-Saksan paisumista Länsi-Eu roopan mahtavimmaksi valtioksi, n i in se on luonnollisesti'britteille ikävää, mutta — hm! —; ehkä siitä selviydytään. Tqisaalta on mielen-kiirttolsta havaitaj että mm. amerik kalainen senaattori Fulbright ja Ranskan entinen pääministeri Men des-France ovat toivoneet Englannin liittyvän yhteismarkkinoihin nimenomaan sen vuoksi, että se siirt y i s i ' n i i d e n johtoon Länsi^aksan. asemesta. V A S T A K O H T I E N VYYHTI Kuteii, huomataan, liittyy kysy' mykseen kokonainen vyyhti vastakohtaisuuksia. Ja näyttää kaiken jälkeen siltä kuin lännessä olisi a- 'ettu huomata muutoksia maailman' voimatasapainossa. Joitakin sen tapaisia merkkejä voidaan havaita epätoivoisissa yrityksissä viitoittaa tietä politiikalle, joka toistaiseksi löytyy* vain pilvilinnojen maailmasta: saada 'vapaan maailman" voimat yhteen kommunistisen maailman voittojen jarruttamiseksi. Mutta samaan aikaan länsi ei ole voinut irtautua valtakilpailusta, s i säisistä .ristiriitaisuuksistaan. Kan-: lainyhteisön maiden vastustus Englannin -yhteismarkkinahankkeille on tästä vain eräs ilmaus. Ja Englan nin ja muun Länsi-Euroopan talou^ dellinen vastakohtaisuus toinen. A-merikan pyrkimys saada Kanada Iso-Britannia. Australia j a Uusi Seelanti taloudellispoliittisesti Tyynen meren p i i r i i n on puolestaan eräs yritys kaivaa maata Englannin alta. Ja vielä eräänä esimerkkinä on US An pyrkimys työntää Englanti s yr ;ään taloudelliselta johtopaikalta ja ottaa tilalle Länsi-Saksa. Tässä on joukko näkökohtia, jotka kiinteästi liittyvät yhteismarkkinoiden ympärillä esitettyyn näytelmään. Ja Englannin kohdalta rat kaiseviksi muodostunevat ne neuvottelut, jotka tullaan käymään Berliinin kohtalosta. . Toronto. — - Yritys A.C. Annual Oh^-istrims Party for members and frisnds Thursday, Dee; 21, 8 P.M. at Don Hall. Gala New.- Years Eve Party and dance at tion Hall, Sunday, Dee. 31. Concert and floor show beginning at 10 FM., and'4ancing start at 12.05 A M . Jan. • 1; Music by Mike Lucas and hls Melodydots, Everybody wel-come. Admifision $2.00 per ^person. In Our Cage What is our problem here oh \ earth? Hate? fear? intolerance? pride? No,-the problem is nearly_ as old as man, When ovvnerships first began! Since the haves and have-nots have fought And deeper each individual has fled Into that cage we call our mind, Where self is nurtured until blind. Only when we take the bars down W i l l unity come to the fore And crush that selfish part in men Thafs held us back — t i l i then. mat Kini of Worlil What kind of socie y would it be If doUars had never been discovered, If naked self-interest wasn't supreme? What kind of brotherhood would it be If colour, yellow, brown . red white were blurred, If religion, many gods, one god, or none tolerated? What kindv of a life .would it be If woman were not sex symbol . and creature -need slave, If men were freed from his so- . ciety made cage - conformity? What kind of wor:d would it be? A World with civilization. Editorial ataiigä ai ;ii l\5acmillarikvieiäkäBn'^i(ienö fikövin innostunutv^yhteismarkkina-ajatt^k- -sesta ja se: käy i l m i ' t n m . ^ etanan vauhdilla edistyvistä neuvotteluista. Siten kaikesta propagandarummu- 'Vksesta huolimatta täällä sanotaan, että parhaassakin tapauksessa Englanti voi saada vasta ensi keväänä Päätökseen asiaa koskevat neuvottelut — puhumattakaan vielä mitään . a sinaisesta liittymisestä.. 'Mutta selvää on, että ankara «painostus AVashingtonin taholta jatkuu. PUOLESTA JA VASTAAN' Ne intressipiirit, jotka liuhuvat Englannin liittymisen puolesta, vetävät tavallisesti esiin kolme näkökohtaa: ensiksi, että brittiläisellä teollisuudella on kuutosten tulevien jättil :ismarkkinoiden piirissä 200 miljoonaa asiakasta; toiseksi, että .ämä johtaa brittiläisen te&Uisuuden äjähdyksenomaiseen laajenemiseen kolmanneksi, että kilpailu kuutoseen sisällä pakottaa brittiläisen teol^ lisuuden parannuksiin ja uudistuksiin. Vastapuolella on tähän paljonkin sanottavaa. Ensinnäkin todetaan/ että Englannin viennistä suuntautuu Euroopan markkinoille vain pieni osa (noin 15 %), kun taas kansainyhteisön maihin menee 42 % ja tämä markkina-alue joutuu uhanalaiseksi ilman, että Englanti pystyy tekemään paljonkaan maa-alan valtausta yhteismarkkinoiden piirissä, jossa kilpailu on kovaa., ' Räjähdyksen omaisesta" laajentumisesta sanotaan, että nopea taloudellinen ke-, hitys esim. Länsi-Saksassa, Italiassa ja Ranskassa lähti liikkeelle suurten sotavahinkojen pohjalta ja lankesi lähinnä VV.. 1953-:-]l959 osalle, jolloin kuutosten tuUinalennukset eivät vielä vaikuttaneet. Mutta esim. Japanin teollisuus kasvoi paljon enemmän, vaikka maa_ei kUulu yhteismarkkinoihin. Uudistuksista sanotaan, että ne voivat,koskea.vain tiettyjä teollisuuden haaroja, kun aas muut suorastaan raunioituvat. Tämän vahvisti mm. kuutosten lämmin kannattaja, jättimäisen kemiallisen yhtymän Imperial Chemical Industriesin (ICl) hallituksen puheenjohtaja eräässä puheessaan lokakuun lopulla, jolloin hän' sanoi, että olisi ' vapauduttava^ tullimuu-ien suojissa erävistä yrityksistä, koska ne sitovat suurempien yritysten tarvitsemaa työvoimaa ja pääomaa. ICI:lla on muuten läheiset yhteydet alan länsi-saksalaisiin yrityksiin (L G. Farben). Ammattijärjestöissä lÄ^lätään, et- •ä mm. Italiasta ja muista Euroopan maista virtaava työvoima voisi Rakenustyöläisten julkilaujsuina: sen 0(1 otettava kanta [änsi-Sal(san sotavaImistetuja vastaan Kansai.A alinen Rakennus-, Rakennusaine- ij a ' Puutyöväen Liiton sihteerit, pulieenjohtaja j a vara-puhecnjolitajat 'jovat 3—4 päivinä lokakuuta IQGl Varsovansa t i i k i - neet • Berliinissä syyskuun 22-^24 päivinä 1961 pidetyn KansainVa i - sen ' Ammattiyhdistyskonferenssin tuloksia, joiden tarkoituksena on j e i saada aikaan Saksan rauhansopimuksen solmiminen sekä länsi- B e r l i i n in kysymyksen rauhanomainen » ratkaisu. He hyväksyvät j a tukevat tämän konferenssin julkaisemaa kaikkien maiden työläisille osoitettua vetoomusta. Saksan Liittotasavallan työläisille ja anunattiliitoille osoitettua vetoomusta sekä suurvalloille ja molempien Saksan valtioiden hallituksille osoitettua muistiota Saksan rauhansopimuksen SO mimisesta sekä Länsi-Berliinin kysymyksen rauhanomaisesta järjestämisessä. Rakennus- ja puutyöläiset, Pääasiallinen sodan vaara tulee tällä hetkellä länsi-Saksasta ja länsi-Berliinin- epänormaali tilanne voi millä hetkeiä tahansa olla vaarallisempien provokatioiden syynä. Saksan rauhansopimuksen solmimisesta on tullut kiireellinen välttämättömyys,: joila .voitaisiin välttää sodan vaara, sodan, josta t u l i s i atomikatastrofi. Saksan. Demokraattisen Tasaval-lan ^hal ituksen toimenpiteet 13; 8. 1961 provokaatioina j a länsin Saksan ja länsi-Berliinin revanshis-tien ja militaristien harjoittamaa vakoilutoimintaa vastaan ovat oikeutettuja- j a palvelevat ranhan asiaa. . _ Korostamme Berliinissä pidetyn Amm^ttiyhdistysko:4;erenssin' päätösten tärkeyttä seicä käännymme seuraavalla vetoomuksella alojem-me ammati listen järjestöjen ja työläisten puoleen kaikkialla maailmassa.. ; . RyJvtylcää/; toimenpiteisiin levit-tääksenne laajalti Berliinin konferenssin hyväksymiä tekstejä, toimi kaa siten, että kaikkien maiden työläisille osoi.etusta vetoomuksesta keskustellaan kaikissa kokouksissa, tapaamtstilalsuuksissa, työ-paikoi Ia sekä tehtaissa. Kääntykää: hallitustenne puoleen ja pyytäkää niitä ryhtymään toimenpiteisiin länsi-Saksan revan-ähihenkisten militaristien taltuttamiseksi. Jokaisen työläisen on otettava tähän kanta, toimittava, sota ei säästäisi ketään. , , . Te, N.A.T.O.:n hyökkäysblokkiin kuuluvien maiden työläiset, teidän tehtävänne on tärkeä. Teidän on toimittava muut aaksenne mäannÄ sotaisen . poliittisen suuntauksen; teidän on toimittava demokraattisen ja rauhanomaisen politiikan ^voini^ansaattamiseks!. . .Länsi-Salcsart työläiset, / teidän vastuunne on vielä suurensi. Teidän' ^maassanne asuu vaara. Niin saa tapahtua, :että Saksa- on jäUeen sqdan lähtökohta. Taistelkaa rohkelasti kansainvälisen työväenluokan rinnalla estääksenne revanshihenkisiä . monopolisteja päästämästä valloilleen sotilaallista selkkaus, a, josta tulisi hirvittävä' atomisota. Jos me, rakennus-, rakennusaine- ja puutyö äiset, toimimme päättäväisesti ja yhtenäisinä uu- ;den sodan valmistelijoita vastaan, me autamme turvaamaan rauhaa. Työläiset, muistakaa 58 miljoonaa kuollut a, muistakaa pommitusten polttamia kaupunkeja ja kyliä, jotka te kovalla työllänne olette uudelleen rakentaneet. Tei lä, rakennus, rakennusaine-ja puutyöläiset, on hyvät vallankumoukselliset perinteet.- Saksan rauhansopimuksen solmiminen kiinnos a välittömästi teitä, toimi- Koko Eqrooi^pa kärsi lumesta Lontoo.' — Voimakkaat lumipy-vyt ja muutenkin epäedulliset sääolosuhteet aiheuttivat liikennehäi- ••iöitä e r i p u o l i l la Eurooppaa viikko sitten torstaina. •^Jugoslaviassa kärsivät puhelin- ja rautatieyhteydet pahoin ^lumituis-kilistä ja Adrianmeren rannikolla .sijaitsevat saaret jäivät eristetyiksi voimakkaan merenkäynnin johdosta. Itävallasta ilmoitetaan, että Ita liaun ja Jugoslaviaan johtavat solat olivat tliikennekelvottomia. Reininmaalla'tapahtui Vseita au- •,0-onnettomUuksia • teiden , liukkau-dfcn johdosti."'' Hessenin- j a Reinin-nltan vuoristoseudinllä satoi run saasti lunta:' :^yös Belgian itäosissa saatiin lunta normaalia enemmän. ' It used to be that the University pf Notre Dame football team was knovirn as "the fighting Irish";' but now a couple of fighting Irishmen have emerged from the United Nations • . Congo command, and have shedconsiderable light on the present day Congo situation. ' , Dr. Gonor Gruise 0'Brien, U.N. political chief in the Gongo (who has since resigned his U.N. post), severely c r i - ticized the Br.tish U.N. effort, which while ostensibly s u p - ; porting U.N. Gongo action, has been, in fact, seriously ham-pering the U.N. Gongo effort behind the scenes. General Sean McKeown, U.N. military commander who i s resigning his post at the end of the year is obviously doing. SO for the same reason. Too much behind the scenes politicaU-pressure from Br.tain, France and Belgium. At least we now have a considerably clearer picture of. the Gongo situation. On the one side we have the U.N; seeking a peaceful solution to a united Congo and on the other, wealthy British, French and Belgian interestssupporting the secessionist movement of their front man Moise Tshombe of Katanga province. The stake is the Union Miniere Company,.. reputedly valued at about 400 million dollars which is S i - tuated in mineral rich Katanga province. Now the whole World kcnws. that a United Congo can-. not survive unless the rich resources of Katanga province become part of it. So the question is whether the U.N. or the vested interest from Britain, France and Belgium win out. Needless to say, much unnecessary blood- has been al-ready spilt. Patrice Lumumba was murdered by the tools-of these povverful interests, and more blood will flow for every day that this situation remains unresolved.Will the forces of colonialism and imperialism wiri.orwill the rich resources-of the Gongo be returned to their rightfui owners, the Con^- golese people, We f eel thatthe day s of colon*alism are numbered in this World, but that it vvill stili take considerable aiid erilightened World public opinion • andiptessiirebefore the nW.emerging African, Asian'änd Lätin American nations are completely; freed from the fetters of oppressive colonialism. , W take this opportunity t.o.wish our contributors, sub-scribers and readers a most happy Christmas and a happy, peaceful, warless 1962. — The Editorial Board,'Toronto. - ears kaa rauhan , säilyttämiseksi. .Saksan rauhansopimuksen solmiminen sekä ' y l e i s e n aseistarii-suntasopimunksen allekirjoittaminen tekisivät mahdolliseksi miljardien vapauttanusen rauhanomaiseen rakennustyöhön. • Uusi, näin syntynyt ti'anne tek i s i helpommaksi toteut'aa työläisten oikeutetut vaatimukset se-: kä noudattaa ja laajentaa ammat i l l i s ia ja demokraattisia oikeuk-sia, ••. . • Työväenluokka yhtenäisyydellään,- toiminnallaan ja solidaarisuur dellaan Euroopassa j a koko maailmassa voi saavuttaa nämä päämäärät. Toimikaa oman etunne nimissä. Toimikaa rauhan hyväksi. Editor's note: The following is : the text of the speech delivered/ by Eino Laakso, National Secretary of the Finnish: Organization of Canada, on the occasion of the celebration of the fiftieth anni-versary of the Finnish Organization at the Don H a l l , Toronto, Dee. 10, 1961. Why are we here today? We are here to celebrate 50 years i n the life of an organization — an organization which has flourished longer among the Finns of Canada — to their betterment and to the better-ment of Canada, than any other r^Mnnish group. Before the t u rn of the century Finnish immigrants felt the need for a central organization around which they could work to-gether as a group interested in cul-tural pursuits. The idea first took root among a .«mall group of Toronto needle-tradesmen and construction work-ers. They organized a local association which the Finnish community of Toronto joined. The association was known as the 'Toronton Suomalainen Seura" or Finnish Society of p['oronta! as i t i s s t i l l knovvn to-dayl l i i 1904 the Society applie^ for a Provincial- Cbaftjer .• grafited.Äbout the same time;. siihf i l a r pssociations werp. organixed "^by jmmigrant Finns i n otjiei' centres. In Ontario: at Port Arthur; Col]iaIt,' Nolalu, Sault Ste. Marie, :Fort|^^iI-liam, Sellvvood^ Garson Mine,' Gop-per Cliff, Creighton Mine;; Montl Uine, Porcupine, Silver Centre and Nipigon. In B. C : PhoeniXi; V a n couver, Victoria;- Ladysmith ,.,and Sointula. In Alberta: at Colenuinr Calgary and Canmore. I n . Sask.: at Lake Coteau. These Independent clubs carried on -a - l i v e ly ctUtural, educätional and sports progran) andconstantly attracted newr ärri-vals into their ranks as they arr rived from the o ld country; Among the old records- of, the Toronto Finnish Society, I found. a census of the F i n n s in Toronto in the year 1910. Ushows that thet<e, were 113 family unlts with. 22» children, and a total of both mat*- (Confd on Page 5) Lasten^ jtiMan, jövlun valmistelu Me olemme ehkä kaikki sitä mielipuolia, eJtä joulu-.on lasten juhla .— mistä ms aLcubetkuv nautimme! La.=:;cn vucici-Tiie suupnittilemme joululahjoja; las.eii vuoksi hankitaan' kuusi, j3'io .'•puotista ostamalla" tai .vanhanaikaisesti itse metsästä hakemalla. Mutta .tehdäänkö suurta joulusiivousta mikä tahtoo näännyttää psrheenemännät Jo ennen joulun tuloa, myös "lasten vuoksisitä on vaikea sanoa. ' Tosiasia on kuitenkin, että Joulujuhlaa valmistellaan jo"alusviikolla" suurella huolella Ja voimia säästämättä niin kaupungissa kuin maaseudullakin.' Volon Juhlaa on vietetty pimeydeltä saadun voiton kunniaksi ehkä vuosituhansia, virallisten Juhlasere-moniain tssin vaihtuessa hieman ajan mittaan. Joulua vietetään ns. kristityissäkin maissa; Jossakin määrin eri tavalla. Esimerkiksi Suomessa: on' ehdottomasti "aatto juhlaa parempi", aattona Jaetan Joululahjat Jne. Täällä Canadas^a' el aattopäivälle anneta, läheskään niin suurta arvoa Ja. lapsetkin saavat lahjansa vasta jouluaamuna — "pukki" kun kulkee tavallisesti tiilistä töllille yön aikaan, lasten ollessa-nukkumassa. Posjolsmaljsakln on eroa joulunvietolla esimerkiksi vanhan tutun JOUlupukklmme •tiimoilta — esim. Ruotsissa se ei ole läheskään niin ylelitsn Ja Välttämätön kuin "pukki" on Suomessa. Mitä taas tulee nieihin suomalaisiin, niin me vietämme joulua osapuilleen samalla tavalla — aatto on Juhlien Juhla. Silloin ollaan yleisesti puhuen kotona, perhejuhlassa. Varsinaisena Joulupäivänä . saavat sitten perheen jäseöet. tehdä mitä lystäävät; käydä, Joulukirkossa tai olla käymättä, lueskella tai lepäillä vierailla naapurissa — tai. parantaa krapulaa kotona — miten .kuten ketäkin huvittaa. Lelmaarantavana piirteenä kaikkien suomalalsteir yhteisessä joulu-valmlstclusst^ on. kuitenkin rajaton suur&livous. vai onko se peräti joulusiivous. Sitä ilman el varmaan suomalaista. Joulua tulisikaan. Sitä seuraa kaikenlaisten herkkuruokien suunnittelu, varaaminen Ja valmi&- felu. Yhteistä meille kaikille on Joulu- :<.uu3en etsintä ja se on jännää homr maa, haettakoon se sitten kaupasta tai metsästä. S3 on muuten kummallinen juttu., iuusi näyttää erinomaiselta, mutta kun sitä ruvetaan tarkemmin katsomaan, niin parempi sellainen pitäisi löytyä — j£> löytyyhän se. Ihmeellisiä on kuitenkin, että esim; kaupoista näkyvät käyvän kaupaksi miltei kaikki kuusen krääkät, vaikka niitä vä-^ han haukutaankin. Kuusen metsästä haku kuuluu vanhojen perinteiden mukaan meille miehisille miehUle — joskin tenavat ovat topakasti mukana, olkoot he sitten tyttöjä tai poikia. Kuusen metsästä haku antaakin Jo ensitunnelmaa joulusta^ varsinkin -'os on mukana avustamassa jokin "asiantuntija", sanokaamme 5—10- vuotias poika, tyttö tai lapsenlapsi. Jos on kaunis ilma. ja hieman lunta maassa sekä puiden oksilla, sllloiii muodostuu joulukuusen haku todella miellyttäväksi elämykseksi, jos on mukana vaikka vain yksikin tällainen "avustaja", kuten oli allekirjoittaneellakin viime pyhänä; : — Joulu on, kuten sanottu, lasten Juhla, mutta hitto- soikoon, mukaansa se vetää meitä' aikuisiakin lapsia kun aikftmme Jouluiloa homnukamme niille nuoremmille. Joululahjoista emme halua mltft&ti: erikoista sanoa — mutta ftlkftftmfflft kuitenkaan ostako lapsille liian pWr jonpy?syjä Ja muita «tappov^lnei-tä" sillä ^nhan kaupoista saatavana myös paremmin- opettavi^ j a käyttäjäänsä kehittäviä leluja. AikUisille sopii joululahjoja vahttaessa .esimerkiksi täöiä lehtemme Vapaui tai • s i - sarlehtemme Liekki. Hieno joululahja on liikkeemme" julkaisema " J o u l ii 1961" tai Taskukalenteri, Jotka kummatkin ovat käyneet oikehi hyyih kaupaksi. , ' Kirja Oh varoinkin tänä vuonna erikoisen sopiva Joululahja, ^ l ä , im, on joulunpyhissä mittaa miltei .yht^ paljon kuin oU ennen vanhaan •"hy•^ vään aikaankin;'. I ^ l r j a H e i k o t n p ir kini sellainen — antaa mielenkihfitoie-ta ajankulua Ja. selvittää pftäta,-Jota vastoin pelkkä viinan'latkimineiii t>&'f remman^tlrt mökäÖUyn, M t ä ^ - p a l^ irapulkn.- ' • '. Mutta huoUmatlia^litä,. mit& JouTur lahjoja; siiunnitpllään ~ , Väjpäiiden joulunumer6i3ta,:vtänäärts|a;5ltä'/w^ taaxif ta JoiUuniimcfroisti,: v ( ^ ' k ^ '^ maksullisista' llmpituk8^tä',Vmiik^'<Qn/ eri liikkeissä saatana ja. mlö^^^lijli^ keet l>aluav%t. ollai ~ kaupj^uti^t^l^- ^^^^ kamsamme,;^^ .V, 'S:'.;'' ^vf'^iä|^V Niin.- iä;.iiUMikiciM';<" .^^»-'^.«.-.v 1 I
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 14, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-12-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus611214 |
Description
Title | 1961-12-14-02 |
OCR text |
iiliiiii|i|iiti||:||i
( I I ' 1 i l ' } I. ' Vi
Sivu 2 Torstiaina, joulu'k/li'^!^^'Tht3rsday, ^ e c . 14, 1961
V A P A U S
«liÖBEBTlr i inäependent Labor
Jrgan-ol Finoiah canadians. £s-'
.atallsbed Nov. 6, 1917. Aucborlzed
iK secqnd class mail by che Post
.'fflce Department, Ottawa. Pub-
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-12-14-02