Vapaus, December 14, 1961

              Hauskaa
Joulua
suomalaisille
ystävillemme!
rAYLOR'S
Men'8 & Boys' Wear
Kaiksoiskaupunkien suurin
miesten Ja poiikasten vaatetusliike
40 S. Cnmberland Street Port ArUjnr, Ontario
KANNATTAA OSTAA liAÄTUTAVABAA — TILATKAA
ÄHTTOJEN MUK^N KAIKKIA MIESTEN VARUSTEITA
VUODENAJAN
TERVEHDYKSEMME
SUOMALAISILLE!
THE CANADIAN
IMPERIAL BANK
OF COMMERCE
Neljä pankkiamme Port Arthurissa palvelee Teitä:
Arthur & Gumberland Sts, Branch
Cumberland & Parks Sts. Bräiich
Bay & Algoma Sts. Branch
, Inter-City Plaza Branch
PORT ARTHUR ONTARIO
VUODENAJAN
TERVEHDYKSEMME!
Ilomielin otamme tämän tilaisuuden
kiittääksemme Teitä kuluneen vuoden
liiketuttavuudesta ja toivomme Teille
mitä parhainta. Juhla-aikaa ' kaikkine
"koristeineen" . . . rakkautta ja ystä-
• yJytiä . . . hyvää tervesrttä ja iloista
VniEltä.
S. J . H I L L ^ SONS LIMITED
International kuorma-autoja, Frenhanf perävaunuja.. VoUiswaffen,
Karman Khia, Pnr.che .'a Rolls-Royce antoja - Fir6stone-renkaita
MYYNTIÄ JA PALVELUSTA
Port Arthur
DI 5-5488
Geraldton
Puhelin 612
Fort William
MA 3-6457
Hauskaa Joulua Köntti
(Eläinsatu perheen nuorenunil'.e)
Öli jouluaaton aamu. Kaikki ih­miset
puuhailivat joulukiireissä, he
käärivät ja pakkasivat lahjapakette­ja,
leiposivat ja siivosivat ja touhu­sivat.
:':
Mutta Köntti ei antanut joulukii­reen
häiritä itseään. Häh makaili
ja venytteli itseään ja hänellä oli
ihanan lämmintä. Hän oli kylläi­nen
eikä hän uneksinut edes joidu-pukista.
Köntti ei ollut koskaan
, liähnyt joulupukkia, ei koskaan saa­nut
joululahjaa eikä koskaan syönyt
jouluherkkuja. Mutta ei hän ollut
pahoillaan siitä. Köntti oli nimit­täin
siili, ja hän nukkui. Hän oli
mennyt nukkumaan jo marraskuus­sa
ja oli' aikeissa nukkua huhtikuu­hun
saakka, vähintään. Siksi hän
makasi asunnossaan lämpimän latti­an
alla ja tunsi olonsa mukavaksi.
. Köntti uneksi juuri löytäneensä
suuren ja oivallisen madon, kun
yhfilkkiä tapahtui jotakin hirveää.
Oli kuin koko taivas olisi rysähtä­nyt
hänen päälleen: Jyrisi ja-rys­kyi
kuin ukkosella ja Köntti kirkui
kauhistuneena luullen salaman is­kevän
itseensä. Siihen hän heräsi.
Herääminen ei ollut hauska.
Könttiä paleli niin, että hampaat
kaUsivat ja veti hirveästi hänen
paljaisiin jalkoihinsa. Kun hän lo­pulta
onnistui avata pienet silmänsä
pelästyi hän-niin, että heti sulki ne
taas. Hän ei uskaltanut katsoa uu'-
delleen, oliko totta, mitä hän luuli
nähneensä. Se oli kamalaa. Hän
oli näet. näkevinään, että koko hä­nen
talonsa katto oli poissa, tai oi­keastaan
koko talo,-sillä siilihän a-sui
lattian alla.
Niin tosiaankin. Lattia oli pois?
sa. Jo monta päivää oli ollut mie­hiä
työssä repimässä vanhaa taloa.
Rautavarras oli pureutunut hirsien
väliin, jotka ryskyen olivat romahr
taneet maahan, kirveet olivat ha­kanneet
ikkunakehyksiä ja ovenpie­liä
ja halkinaisen uunin tiilet oli la­dottu
pinoihin ulos mäelle. Mutta
Könttisiili ei ollut kuullut mitään,
hänhän oli nukkunut niin^makeasti.
Äkkiä Köntti kääriytyi pyöreäksi
palloksi, ja hänen kaikki, piikkinsä
törröttivät pystyssä jokp suuntaan.
Eikös ollutkin ilkeä PJrre, vaht|koir
ra, haukkumassa häntä ppn naamaa
siinä, missä ennen oli .ollut; Mtto!
Tästähän tuli yhä ^pahempaa! Köntti
heräsi liyt täydellisesti ja alkoi kim­paantua.
Hän puhkui kuin mootto­rivene,
kua Pirren kuono tuli hän^
tä lähelle,, hän hypähti ja koetti o-
$ua koiran kuonoon terävillä piikeil­lään.
Silloin tuli eräs työmiehistä
siilin avuksi. •—. Tiedä huutia. Piri
re, hän sanoi; seisotko siii)ä hauk­kumassa
siiliä juuri joulun alla!
Tiehesi, rakki! Ja hän otti siilin
lakkiinsa ja kantoi sen ulos vajan
taakse ja päästi sen maahan. Hy­vää
joulua, toivotti hän, kun Könt­ti
taapersi tiehensä kohti vanhoja
tuttuja pensaita.
Mutta Köntti ei tuntenut olevan^
sa kotonaan. Kaikki pensaat olivat
alastomat, paljaat ja lehdettömät,
maa oli märkä ja kylmä ja monin
paikoin jonkin ihmeellisen valkean
peitossa, joka pani hänen jalkansa
palelemaan. Se oli tietysti lunta,
mutta sitä Köntti e iollut koskaan
nähnyt. Hän tunsi itsensä aivan ou^
doksi. Mihin minä nyt menen? ih­metteli
hän huolissaan. Hyvää jou­lua,
oli tuo ihminen sanonut, mutta
mitä se tarkoitti? Ja miksi hän to­rui
Pirrcä kun se batikkui? Eikö
koiranvintiö saanut haukkua, koska
tuli joulu? Ja mikä oli joulu? Kön­tillä
oli paljon ihmeteltävää, eikä
liän käsittänyt mitään.
Silloin hän muisti äkkiä pienen
kolon vajan kivijalassa. Varpaat
palellen hän laahusti vajalle ja löy-i
heti kolon kivijalan alta. Köntti
ei kuitenkaan ehtinyt kuin kurkis­taa
sisään, kun hän huomasi, että
kolo jo oli käytännössä. Tuosta hän
justa hän ei erehtynyt. Joku oli jo
•ottanut kolpn omgkseenrBikä se ol­lut
kukaan muu kuin tarhakäärme,
j hänen verivihollisensa. Mutta Könt­ti
hämmästyi suuresti, kun tarha­käärme
tervehti häntä.
Hyvää joulua, se sanoi eikä ol­lenkaan
sähissyt vihaisesti, kuten
i^äärmeitten on tapana tehdä siilin
läheisyydessä.
— Mitä sanoit? kysyi Köntti.
— Sanoin hyvää joulua. Et kai
aio syödä minua näin juuri ennen
oulua? Sehän on kielletty!
— Vai niin, sanoi Köntti eikä ym-märt^
yt mitään. Jos hän olisi ol­lut
nälkäinen, ei tiedä, kuinka
käärmeen olisi käynyt, mutta nyt
hän oli kylläinen ja vain etsi asun­toa
saadakseen nukkua. Vai" niin,
sanoi hän sen vuoksi. Sinä näyt a-suvan
täällä. Ja sinä haiset niin
pahalle, ettei kukaan säädyllinen
siili voi asua yhdessä sinun kanssa­ni.
Ja hän perääntyi kolosta.
Se ei tosin ollut kiltisti sanottu
juuri ennen joulua, mutta tarha­käärmeet
haisevat todellakin pahal­ta,
eikä siili tiennyt mitään joulus­ta,
eikä siitä, että silloin erityisesti
täytyy olla ystävällinen kaikille.
Köntti ryömi erään kuusen alle
ja istahti miettimään. Hän ei ym­märtänyt
mitään, ja hämärtyessä
hän ryömi taas liikkeelle etsiäkseen
itselleen oikein tosissaan uuden a-sunnon.
Mutta se osoittautui pian
hyvin vaikeaksi. Kaikki kolot, jot­ka
kelpasivat johonkin, jotka olivat
lämpimiä ja kuivia, olivat jo myy­rät,
sammakot ja muut eläimet va­ranneet
itselleen. Könttiparka tuli
aina vain onnettomammaksi. Hän­tä
nukutti kauheasti, ja hänen jal­kojaan
palelsi hirveästi kylmässä
lumessa. Silloin hän kohtasi ke­tun.
•
Köntti köyristyi heti palloksi ja
alkoj vihaisesti Sähistä toivoen pe­lottavansa
kettua. Mutta kettu py­sähtyi
häpeämättömästi piikkipal­lon
viereen ja- Köntti^ jonka: pää oli
piilossa pal!on sisässä, saattoi kuul­la
viekkaan Repolaisen \hokevan jo^
takin tyytyväisenä itsekseen. Tämä
on varmasti minun viimeinen het-keni,
ajatteli pelästynyt Köntti.
Mutta ihmeet eivät vieläkään olleet
lopussa.
— Tervei Köntti, sanoi kettu. Mi­tä
sinä noin pyöristäydyt palloksi?
Aluulen hyvää Joulua!
— Hyvää . . .hyvää mitä si­nä
sanoit?, huohotti siili epäselvästi^
— Sanoin hyvää joulua. Taitaa ol­la
vähän -huono kuulo tänään, kiu-sottei
kettu. Mikset uskalla katsoa
iiiinua silmiin.
— Ticdetäänhän ne ketut, vastasi
Köntti. Moni on saanut katua, jos
c-n katsonut kettua silmiin.
— Mutta nythän on joulu, sanoi
kettu hämmästyneenä. Etkö tiedä,
että on joulu? Silloin on kielletty
tekemästä pahaa kenellekään. Minä
en yksinkertaisesti saa koskea si­nuun,
vaikka kuinka tekisi mieli.
Siili, ei vieläkään luottanut ket­tuun
eikä uskaltanut katsoa ylös;
Mutta samassa loikki jänis ohitse, ja
kun kettu huusi hyvää joulua myös
jänikselle ja jänis vastasi: kiitos^ si­tä
samaa! niin Köntti ei enää uskO:
nut korviaan.
— Etkö usko minua? sanoi Repo­lainen.
Olet varmaan ainoa eläin
koko metsässä, joka ei tunne jou­lun
lakia. Mutta se kai johtuu sii­tä,
että se oikeastaan on sinun nuk-kumisaikasi.
Kuulehan Köntti! Jos
sinä nyt olet jäänyt ilman asuntoa,
niin voit saada "kiinata" minun luo­nani
joulun yli. Sopiiko?
Mutta nyt oli siiliparan mitta täy­si.
Hänkö asuisi vihollisensa ketun
luona ei koskaan! Olipa joulu
tai ei. Hän puhisi ja vääntelehti
hetkisen -ennenkuin vastasi: — Kii-,
tos tarjouksesta, herra Repolainen,
mutta minä asun ystäväni käärmeen
luona. Hyvästi!
Ja Köntti lähti. Ei ystävänsä
käärmeen luokse, sillä se haisi niin
pahalta, vaan hän löysi vihdoin toi­sen
kolon kivijalassa. Siellä hän
pääsi nukkumaan, aina huhtikuuhun
saakka. Vähintään.-—Eric Gardberg.
Christmas Issue— Ist Edition, Section II — Joulunumero -- 1. painos, osa II
Torstaina, jouluk. 14 p. -- Thursday, Dee. 14, 1961 Sivu 1
SANA SANASTA
Asiakas: Nämä omenat sopivat
paremmin sianriioaksi.
"ntfyyjäneiti: Olkaa hyvä jä maista­kaa.
Hauskaa, joulua ja onnea uudelle Vuodelle!
NÄRVÄSEN SAUNA
STELLAKOSTXER. omistaja
AINOA KIUASSAUNA KAUPUNGISSA
Auki maanantaina, tiistaina, torstaina, perjantaina
ja lauantaina kello 12—10 illalla
218 Secord Street Puh. DI 5-9948 Port Arthur, Ont.
HAUSKAA
JOULUA
i^^T\ WM : : ja parhainta menestystä uudelle vuodellQutoivomme
kaikille osuuskuntamme jäsenille ja" asiakkaille!
MetQivommeyettäaseistariisumiiien saavutetaan ja siten tulee
pysyväinen rauha miailman kansoille!
INTERNATIONAL CO OP
STORES LIMITED
176 S. ALGOMA STREET PORT ARTHUR. ONTARIO
Sivumyymälät: Fort William — Geraldien — Kaministiquia
Vaatetusosastoltamme löydätte JOULULAHJOJA KAIKILLE ja ruokata­vara-
ja lihamyymälöistämme JOULURUOKIA JA HERKKUJA
Parhaimmat vuodenajan tervehdyksemme kaikille
asiakkaillemme ja ystävillemmel
Kiitos kannatuksestanne!
THUNDER BAY CO-OP DAIRY LTD.
' PORT ARTHUR, ONTARIO
Soittakaa DI 5-7383. niin tilauksenne tuodaan kotiinnel
" Y H T E N Ä I S Y Y S ON V O I M A A"
KULUTUS-RUOKALAN
TOVERILLINEN
JOULU- JA UUDEN VUODEN
ONNENTOIVOTUS
työläistovereille kaikkialla ja erittäinkin
laajalle kannattajapiirillemme
Liikkeemme johtokunta ja palveluskunta myös tiiten
lausuvat kiitoksensa kaildlle kannattajilleen.
HOITO KULUTUS-RUOKALA
314 Bay Street Port Arthur, Ontario
Suomalainen joulu ulkomaislfl silmin
Jouluun kuuluvat elimellisesti
joulukuusi (täällä Canadassa on
tulossa fjoulumänty" entistä ylei­semmäksi),
joulupukki, jouluruo*
ka ja Joulnmieli, senhän me kaik­ki
tiedämme. Ja tiedämme myös,
että namii samiit piirteet kuulu­vat.
Jouluun kaikkialla, missä sitä
vietetään — etelästä pohjoiseen,
idästä länteen. Mutta sUti liittyy
joulun viettoon paljon kansallisia
erikoispiirteitä, jotka poikkeavat
jyrkästi toisistaan. Suomalainen
voi ihmetellä jonkun ulkomaalai­sen
ja ulkomaalainen puolestaan
suomalaisen joulutapoja. Ja ni­menomaan
V viimemainitusta^ on
kysymys. Seuraavassa — Kansan
Uutiset lehden "Joulukoiitista"—
lainatussta kirjoituksessa joukko
Suomessa jouluaan viettäneitä ul­komaalaisia
kertoo mietteitään
$n'pmalaise8ta joulusta ja hieman
myös omastaan.
RASKAITA RUOKIA
— Olen viettänyt jo useitakin
jouluja Suomessa ja ne käyvät jou­lusta
siinä kuin miellä kotonakin,
kertoo tanskalainen rva Anna Män­tykoski.
Mielestäni jouluruoat ovat
Suomessa kuitenkin raskaanpuolei­sia,
enkä lanttulaatikkoa ole saanut
edes ..yrittämälläkään maistumaan.
Myös lipeäkalaa hieman ihmettelen, j
sillä meillä Tanskassa se kuuluu
kaikkein halvimpien ruokien jouk­koon,
eikä kenellekään pälkähtäisi
edes päähän tarjota sitä juhla-ate­rialla.
Tanskassa me syömme jou­luna
luumiuUa täytettyä hanhea,
poltetulla sokerilla maustettuja
paistettuja perunoita ja ehdottomas
ti myös riislvanlukasta. Vanukkaas
sa on yksi manteli ja kuka sen saa;
hän saa myös Tapanina ylimääräise­nä,
lahjana suklaaporsaan.
Tavoissa on tosin eroa :vielä muu/
tonkin. Tanskassa joulu alkaa jo
aaton..: aattona, jolloin joulukuusi
tuodaarSi6ian"ja*siivous on saatet
tu loppuun. Tällöin syödään ns.
pacstoateria, eikä varsinaisiin jou­luruokiin^
kosketa vielä aattonakaan.
Aatto on/intmenbrnaan lasten juhla­päivä,
silloin 'he saavat lahjansa ja
heillä 01^ öikeL'3 valvoa niin kauan
. että ' saHimuVfit" lopulta vaatteet
yllä. Jouliipatvä oh sitten aikuis
ten päivä.-' Silloin joulupöytä kate
taan jo aainupäivällä Ja sen ääressä
istutaan iltaan saakka.
Joulukuusi kuulur Tanskassa
luonnollisesti asiaan, joskin se on
ymmärrettävästi pienempi kuin Suo­messa
ja Se- on tilattava ajoissa. Si­tä
vastoin.joulupukkia ei juuri enää
käytetä, vaan lahjat kootaan kuusen
alle.
SHAMPANJAJMAJLJA UUDEN
VUODEN JKUN^IAKSI
— 0leri> viettänyt Suomessa jo
yhden ^uomalaisen joulun ja koh­dakkoin
Vietin siis toisen, lausuu
neuvostoliittolainen Nikolai Make
lev, joka toimii vakinaisena lehtikir^
jeenvaihtajan? Helsingissä.
-—Mielestäni suomalaiset joulu­ruoat
ovat erittäin hyviä ja maitta
via, mitä en ihmettele, sillä suoma­laisen
keittotaidon olen yleensäkin
todennut varsin: hyväksi." Mitään
vertailu; a en kuitenkaan voi tehdä
Neuvostoliiton uuden vuoden juh­lien
ruokiin, sillä silloin meillä ei
ole mitään erikoisruokia. Syödään
vain yleensä kaikkea hyvää juhla-aterialla.
Niin ja kellon lyödessä
24 uuden vuoden yönä juodaan
shampanjamalja uuden vuoden kun­niaksi.
Se lieneekin ainoa varsinai­nen
tapa.
Lopuksi käytän tilaisuutta hyväk­seni
välittääkseni koko Suomen
kansalle parhaat rauhanterveiset ja
vakuutukseni koko neuvostokansan
rauhantahdosta. Ehkä se sopii
onhan joulu toki rauhan juihla
VIEHÄTTÄVÄ LASTEN JUHLA
Pidän suomalaisesta joulusta,
ennen kaikkea siksi, että se on niin
suuressa määrin lasten juhla, sanoo
unkarilaissyntyinen rouva Magda
Huotari, joka nyt viettää viidettä
jouluaan Suomessa. Parhaimmat
joulumuistot liittyvät lapsuuteeni;
ja mummooni, joka osasi taikoa ai­don
unkarilaisen joulutunnelman.
Mutta nuo joulut eivät olleet samaK
la tavalla lasten kuin täällä: Unka­rissa
on joulu vanhastaan ollut en­nen
kaikkea kirkkojuhla, jopa jor."-
lulahjojen tuojina ovat olleet enke­lit
ja Jeesus-lapsi, kun taas lapsi on
suomalaisen joulun keskeinen hen­kilö.
Täällä lapset osallistuvat jouluko­risteiden
tekoon, joulukuusen koris­teluin,
antavat kättä joulupukille ja
pyörivät piiriä tonttujen kanssa jot­ka
ovat saapuneet porolla kaukaa
Korvatunturilta, sen sijaan meillä
Unka:»-äiti koristele"e~yksin kuu­sen
lasten ollessa isän kanssa ilta-,
..päiväkävelyllä. joUa palattuaan he
kohtaavat kuusen täydessä jouluva­lossaan
ja löytävät lah'at sen juu­rella,
näkemättä lahjojen tuojasta
vilahdustakaan. Viime vuosikym­meninä
on unkarilaiseenkin jouluim
ilmestynyt "telapo", ' talvenukko",
mutta missä hän asuu ja miten liik­kuu,
siitä ei tiedetä, kotiin hän ei tu­le
koskaan, vaikka. näyttäytyykin
tavarataloissa ja lasten tarhojen,
joulujuhlissa. Yhtä salaperäisesti il­mestyvät
lahjat pikkujoulun vastai­sena
yönä— t>ikkujoulu on joulu­kuun
kuudentena päivänä — ikku­nalle
asetettuihin tossuihin.,
Juhlaruoat kuiuluvat samalla ta­valla
suomalaiseen kuin unkarilai­seenkin
joulupöytään,.joskin;ne o-vat
kummassakin erilaisia. Minul­le
oli outoa tottua aluksi suomalai­seen
lipeäkalaan, lanttu- ja porkka-i
nalaatikkoihin ja riisipuuroon, jotka
ovat tuntemattomia meillä Unkaris­sa.
Kyllä meilläkin kalaa syödään,
munassa paistettu karppi kuuluu a-siaan,
ja kihkkua vastaa Unkarissa
jokin lintu;' kalkkuna, hanhi tai
ankka. Täkäläistä torttua vastaa
unkarilainen "retes", jonka sydäme­nä
on maitoon tai voihin keitetty
saksanpähkinä- tai unikonsiemen-tahdas.
Kaiken kaikkiaan unkari­lainen
juhlapöytä on lairikkaampi»
mutta kyllä suomalaisellakin on o-mat
hyvät puolensa, ja yleensä, suo­malainen
joulunvietto, joka on otta'
nut niin erinomaisesti huomioon
(Jatkuu sivulla 4) :
GRceTines
Joulutervehdyksemme!
George C. Wardrope Agencies Ltd.
2lvSt. Paul St. Port Arthur, Ont.
SuomalaLset edustajat:
RUDODF E. HULKKO — RAY NISKANEN
Hauskaa Joulua ja Onnellista Uutta Ifuotta
toivotanime kaikille järjestön jäsenille, kulttuurityön
tekijöille ja ystäville!
Luötahime kansojen rauhanomaisen rinnakkaiselon, täydellisen aseista­riisumisen
lujittavan pys;vää rauhaa maailmassa!
CSJn PORT ARTHURIN OSASTO NO. 2
Johtokunta — Valistuskomitea ^ Näytelmä- ja huvitoimikunta
"AIKAMME NAISTEN" kerho — KAi:CU-kuoro — V.- ja u.-seura "ISI^U"
Lasten joulujuhla osaston haalilla, 316 Bay Street
SUNNUNTAINA, JOULUKUUN 17 PÄIVÄNÄ
Toimeenpanevat International osuusliike, Canadan S'omalainen Järjestö, VVorkers Benevolcnt Ass'n ja
AUUC. Osuusliike'varaa myös suuhun pantavaa ja v.-r ja u.-seura auttaa ohjelmassa.
Joulupukki tulee lahjoLneert, Lapsetji vanhemmat kutsutaan joukkona juhlaan!
KAIKU-KUORON
JOULUKABARETTI
Osaston haalilla, 316 Bay Street
Lauantaina, joulukuun 23 päivänä
Ruokapöytä käytettävissä kello 7 illalla.
Tanssit alkaa klo 9 illalla orkesterin soitolla'.
' TERVETULOA!
CSJ:n "KAIKU"-KUORON
JOULUKONSERTTI
Osaston haalilla, 316 Bay Street
Lauantaina, joulukuun 30 päivänä
alkaen kello 8 Ulalla
Monipuolinen ja arvokas ohjelma ~
Oviliput: etukäteen 75c — ovella.65c
TERVETULOA!