Vapaus, September 30, 1958

              Sivu 2 Tiistaina, syysk. 30 p. — Tuesday, Sept. 30, 1958
VAPAUS
(IifBESTY) — Independent Labor
Organ of F i n n i s h Canadians. E s -
tabllshed Nov. 6, 1917. Authorized
as second dass mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-llshed
thrice weekly: Tuesdays.
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm 8 t . W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
E d i t o r i a ! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. E k l u n d . M a i l i ng
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertlslng ratea upon appllcatlon.
Translation free of charge.
TILAUSIÖNNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk 2.25
YhdysvaUolssa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4JS0
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
«Hälyyttävä" työttömyystflanne
Maamme ammattiyhdistysliikkeen keskus, Canadian
Labor Congress (CLC) on kiinnittänyt liittohallituksen huo­miota
yhä pahenevaan työttömyystilanteeseen, minkä mai­nittu
työväenjärjestö leimaa "hälyynnystä aiheuttavaksi".
Samalla kertaa C L C pyytää hallitusta tiedoittamaan, että
mitä aiotaan tehdä uhkaavan työttömyystilanteen lieventä­miseksi
tulevana talvena.
Liittohallituksen virallinen tilastotoimisto, Dominion B u ­reau
of Statistics tiedoitti viime viikolla, että elokuun 23 pnä
oH Canadassa 281,000 työtöntä ja sen lisäksi 37,000 "lomau­tettua"
työläistä, siis kaikkiaan noin 318,000 työtöntä.
Tilastotoimiston laskelmien mukaan mainittuna päivänä
oli maassamme työttömiä 105,000 henkeä enemmän kuin vas­taavana
aikana viime vuonna — vaikka konservatiivipuolue
vaalikampanjan aikana lupasi "pohjoisen kehitysohjelmalla"
lopetta työttömyyden kerta kaikkiaan mastamme!
Sen sijaan, että olisi hallituksen johdolla ryhdytty työt­tömyyttä
tosimielessä torjumaan, liittohallituksen työminis­teri
Michael Starr sanoi viikko sitten tiistaina, että tulevan
talven työttömyystilanne voi olla viimetalvista pahempi —
ja viime talvena oli kolme neljännesmiljoonaa työläistä työt­tömien
armeijassa. Ammattiyhdistysliikkeemme keskuksella
on siis täysi oikeus ja velvollisuus pyytää hallitukselta selos­tusta
siitä, mitä aiotaan tehdä tämän "hälyyttävän tilanteen"*
johdosta.
•* * *
Pitäen mielessä sen tunnetun tosiasian, että "hitaita ovat
herrojen kiireet", eli sen, että nyt ei enää voida ajan vähyy­den
vuoksi riittävästi työmaita avata hallituksen johdolla,
huomio kiintyy ensikädessä työttömyysvakuutukseen tai pa­remminkin
sen heikkouksien korjaamiseen. Esimerkkinä
mainittakoon, että muutama päivä sitten tuli lehtemme toimi­tukseen
muutama vuosi sitten Suomesta tullut perheellinen
mies, joka vastoin omaa tahtoaan on työttömänä ja halusi
saada tietoja siitä, mitä mahdollisuuksia hänellä on saada
työttömyysvakuutusta tilanteessa, missä "merkkejä ei ole
riittävästi"?
Juuri tämä "merkkipuute" aiheuttaa työttömille nyt
suuren pulman. Esimerkiksi monet rakennustyöläiset, jotka
olivat viime talven työttömyysvakuutuksen varassa, ovat nyt
jatkuvan työpuutteen vuoksi siinä asemassa, että heillä ei
ole työttömäksi jouduttuaan "riittävästi merkkejä" kirjas­saan.
Mutta ns. hätätila-avustusta ruvetaan jakamaan vasta
tammikuun alussa — ja kuitenkin olisi jotenkin elettävä sii­hen
asti!
Meidän vakaa käsityksemme on, että työttömyysvakuu­tusta
olisi ainakin tänä syksynä jaettava kaikille, jotka vas­toin
omaa tahtoaan joutuvat työttömiksi.
* * •
Nyt on vihdoin viimein valtiovallankin taholta myön­netty,
että nykyinen työttömyysvakuutusmaksu on aivan
liian pieni. Työväenliikkeen taholta on tätä tosiasiaa koros­tettu
jo kauan aikaa, mutta vasta nyt saimme työministeri
— tai paremminkin työttömyysministeri — Starrilta vihjeen,
että hallitus harkitsee nyt työttömyysvakuutusmaksujen ko­rottamista,
tosin vain noin 20-prosenttisesti, eli korkeimmas­sa
luokassa ainoastaan $ 6 . ^ viikossa. Tämä tarkoittaisi että
korkein työttömyysvakuutusmaksu nousisi 36:een dollariin
viikossa — tai aikaisempia keskiarvotilastoja hyväksi käyt­täen,
keskimäärin 24:ään dollariin viikossa.
Jos näitä työttömyysvakuutusmaksuja — ja nyt suunnit­teilla
olevaa korotusta verrataan vallitseviin hintoihin, niin
jokainen puolueeton henkilö joutuu silloin myöntämään, että
20-prosentin korotus on aivan riittämätön.
Toisaalta, jos ylläolevan lisäksi huomioidaan vielä näiden
työttömyysvakuutusmaksujen vaikutus talouselämäämme
yleensä, niin silloin on syytä korostaa, että työttömyysvakuu­tusmaksun
pitäisi olla vähintäin 80 prosenttia työläisen vaki­tuisesta
palkasta. Miksi pitäisi rangaista työläistä siitä, että
hän joutuu vastoin omaa tahtoaan työttömäksi? Miksi pitäisi
työttömien kärsiä nälkää ja puutetta silloin kun työttömyy­den
aiheuttajana on muka "ylituotanto"? Paljon parempi
olisi se, että työttömät saisivat 55-60 dollarin viikkotulot,
jotta he voisivat elää säädyllisesti, kuten ihmisille kuuluu,
..ja samalla kuluttaa niitä "ylijäämävarastoja", jotta avautuisi
taas uusia työmahdollisuuksia.
Madame Chiang Kai-shekin 'unelma'
Naisellisista suloistaan mainostettu madame Chiang K a i -
shek paljasti luokkansa ja kuomakuntansa todelliset pedon
kjmnet esittäessään viime viikolla New Yorkissa näköradio-haastattelussa,
että ihmiskunta olisi kärvennettävä atomiso­dassa
siinä hurskaassa toivossa, että teollisuuspohattain, kar-tanoherrain
ja heidän ulkomaalaisten taustamiestensä valt»
voitaisiin siten palauttaa Kiinaan!
Tunnustaen Taiwanil!a Yhdysvaltain pistinten suojassa
nyt jonkinlaista Kiinan hallituksen varjoa ylläpitävänklikki-kunnan
poliittisen ja moraalisen vararikon, madame Chiang
Kai-shek esitti sellaisen naisellisia suloja kaunistavan — tai
paremminkin kaihtavan ajatuksen — että Kiinan manner­maan
tuhoaminen atomipommeilla olisi ehkä "nopein keino"
taistelun lopettamiseksi.
Tämä madame Chiang Kai-shekin ^tomipommitunteelli-suus
Kiinan kansaa kohtaan voitaisiin tietenkin sivuuttaa
mielettömyytenä, jos olisi kysymys vain hänestä. Mutta asia
ei valitettavasti ole näin. "Itse" Chiang Kai-shek on moneen
kertaan julistanut, että.ainoastaan kolmannen maailmanso­dan
puhkeaminen — minkä aloittamiseksi hän elämänsä ilta­päivät
on sokeassa luokkavihassaan uhrannut — tekee hä­nelle
mahdolliseksi Kiinan valloittamisen. Ja kolmannen
maailmansodan puhkeaminen nykyoloissa tarkoittaa tieten­kin
.atomisotaa, josta madame Chiang Kai-shek haaveilee
julkisesti!
Eikä tämä atomipommi-hurmahenki pääty vielä tähän­kään.
Meille on Washingtonista tiedoitettu silmää räpäyttä­mättä,
että Kiinan aluevesillä provokatiomielessä "isännöivä"
Yhdysvaltain voimakas ja suuri Seitsemäs laivasto on atomi­aseilla
varustettu ja valmiina käyttämään niitä Kiinaa vas-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Henry Vainio, Sauit Ste. Marie.
Ont., täytti lauantaina, syysk. 27 pnä '
75 vuotta.
Paavo Puikita, Mattawa, Ont., täyt­tää
perjantaina, lokakuun 2 pnä 72
vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tuttavain
onnentoivotuksiin.
"Neljä taruyhtiötä" on Ontarion
metsämiesten oloja huonontamassa
Mitä muut sanovat
" K U L T A I N E N T O T U U S"
SANOMALEHDISTÄ
Puhuessaan j u u r i äskettäin Arne
r i c a n Psychological Associationin
kokouksessa Washington, D. C:ssä,
t r i R i c h a r d P. B a r t h o l , C a l i f o r n i an
U n i v e r s i t y n psykologian professori,
m a i n i t s i eräistä "selvistä j a nykyi­sistä"
vaaroista, joita Amerikan
k a n s a l l a on edessään.
Niistä ehkä suurin, t r i B a r t h o l in
mielestä, on se kasvava suuntaus
k o h t i sanomalehtien keskittymistä
h a r v e m p i i n käsiin, j o k a on ollut
havaittavissa ja usean vuoden.
V a i k k a maamme väkiluku lisään
tyy, on todella omituista panna
m e r k i l l e , että sanomalehtien luku
vähenee samanaikaisesti. Ja riip­pumattomien
sanomalehtien luku
k u t i s t u u vallan peloittavana vauh­d
i l l a .
T r i Barthol huomautti, että "me
voimme demonstroida sekä labora­t
o r i o i s s a että niiden ulkopuolella,
että j o l l a k i n yhdellä katsomuksella
e l i mielipiteellä, jota esitetään it­sepintaisesti,
voidaan muuttaa j a on
muutettu ihmisten ajatuksia ja
a s e n n o i t u m i s i a " . J a hän lisäsi, että
t a v a l l i s e l l a a m e r i k k a l a i s e l l a ei ole
k o v i n k a a n suurta tilaisuutta muo­dostaa
omaa mielipidettään, k un
tällä maalla on v a i n yhden-puolu-een
lehdistö".
K u l t a i n e n totuus, jota meidän
kannattaa korostaa aina s i l l o i n k u n
esittelemme lehteämme uusille l u ­k
i j o i l l e . — Työmies-Eteenpäin.
Port Arthur. — (Ryhmä metsämie­hiä
pyytää Vapautta julkaisemaan
seuraavan.) Metsätyöläisten unien
(liS^ÄIJ) osasto 2693 julkaisi täällä
syyskuun 20 pnä b u l l e t i i n i n, josta i l ­menee,
että metsämiesten ratkaista­vissa
on monta piikkistä ongelmaa
ennen k u i n saadaan työehtosopimuk­set
uusituksi.
Unio tiedoittaa, että vaikka Onta­rio
Paper, Abitibi ja K V P ovat neu­votelleet
"rehdissä mielessä" siten
että union j a yhtiön välillä on melko
laaja yksimielisyys asioista, n i i n näi-d
^ k i n yhtiöiden kanssa ei ole pääs­ty
askeltakaan edemmäksi palkkaa
yleensä "rahaa koskevissa" asi­oissa.
M u t t a vielä huonommin ovat asiat
"tarumaisen neljän" — Great Lakes
Paper. St. Lawrence Corp., Marathon
Corp. j a Ontario Minnesota Pulp &
Paper yhtiön — kohdalta, sanotaan
union bulletiinissa selittäen, että nä­mä
yhtiöt ovat asiallisesti puhuen
lähteneet sotatielle uniota vastaan.
M a i n i t u n b u l l e t i i n in mukaan sovit-telulautakunta
kehoitti syyskuun 12
pnä yhtiöitä ja unioita aloittamaan
neuvottelut. Vastauksena union esi­tykseen
ko. neljä ,,y}itlötä määritteli
erilliset neuvottelupaikat ja -päivät,
mutta pian sen jälkeen ne muuttivat
mielensä ja ehdottivat, että "M'ara-thon.
St. liawrence ja Great Lakes
neuvottelevat union kanssa Prince
Arthur hotellissa Port Arthurissa"
syyskuun 16, 18 j a 22 pnä. Edelleen
nämä "yhtiöt esittivät, että unio
vuokraa sopivat paikat näitä neuvot­teluja
varten. On kummallista että
union pitäisi maksaa vuokran yhti­öiden
määrittelemästä kokouspaikas­t
a " , sanotaan union bulletiinissa.
Nämä esitetyt kokoukset pidettiin
Kuitenkin, muttei neuvotteluissa pääs­ty
mihinkään. Kuvaten näiden neu­vottelujen
jälkeen vallitsevaa tilan­netta
union bulletiinissa kerrotaan
mm. seuraavaa:
" 1 . Nykyisen työehtosopimuksen
m i e l in määrin muuttaa taksoja ja
olosuhteita . . .
"2. Nyt ne ehdottavat 'hallinnon-oikeudet"-
nimistä kohtaa. Nämä 4
tarumaista yhtiötä haluaa luiiota a n ­tamaan
yhtiöille yksityisoikeuden
työhönottamisessa, työmaamuuloksis­sa,
erottamisessa, lomauttamisessa
sekä kaikkien säädösten täytäntöön­panossa
.'. . K u v i t e l k a a milä tällai­nen
muutos merkitsisi teille työläi­sinä
. . .
"3. . . yrittävät saada yksityisoi­keuden
päättää taksoista ja olosuh­teista.
"4. Union jäsenyys a r t i k l a 5. Y h ­tiöt
yritttävät ottaa pois union kaik­ki
sääntövoimaiset oikeudet. Nc
yrittävät pakottaa union allpkirjoit-tamaan
ja hyväk.symään. että union
täytyy hyväksyä jäseniksi kaikki
työläiset, mitä ne sattuvat ottamaan
palvelukseensa, huolimatta lainkaan
siitä kuinka moni union jäsen on
työttömänä . . . T o i s in sanoen yhtiöt
vaativat oikeutta ottaa työhön kenen
tahansa huolimatta siitä onko hän
union jäsen tai ei.
"5. K u n tulee puhe rahasta mak­sullista
lomaa koskevassa asiassa, nä­mä
neljä tarunomaista yhtiötä eh­dottavat
todella jotakin erikoista. Ne
julistavat nyt. että jos työläinen, jo­ka
on oikeutettu samaan 4""; tai 6',"
lomapalkkaa, sattuu eroamaan työstä
tai erotetaan syyn vuoksi, hän saisi
ainoastaan 2% ke.sälomapalkkaa k u ­ten
Ontarion lomalaki määrää. D o l ­lareissa
j a senteissä tämä tarkoittaa:
Jos 6'"' lomapalkkaan oikeutettu
henkilö ansaitsee S5,000 lomavuoden
aikana, mutta jos hän joutuu eroa­maan
tai jos hänet erotetaan josta­k
i n syystä työstä, siHoin hän saisi
vain 2':'r kesälomapalkkaa mikä cn
$100 kolmensadan dollarin asemesta.
Edelleen: Jos työläinen eroaa tai ero­tetaan
ennän k u i n hänellä on 90 työ­päivää
neljän kuukauden työajalta.
yhtiöt ehdottavat ettei hän saisi m i ­tään
kesälomapalkkaa. Olettakaam-ensimmäisessä
• artiklassa sanotaan ! me, että kaataja työskentelee urak-
K U L I S S I E N T A K A NA
O L E V A T V O I M AT
Kenellekään ei ole salaisuutena yhtiötä vaatii tämän kohdan poista-selvästi,
että yhtiön työalueella toi­mivien
urakoitsijain ja 'jobberien'
työmaat ovat työehtosopimuksen a l a i ­sia
. . . Nyt nämä neljä tarumaista
katyössä kaksi j a puoli kuukautta, ja
että hän ansaitsee kaikkiaan $1.250.
Tämä mies saa nykyään lisämaksuksi
$22.50 kesälomapalkkaa . . . Nyt y h -
rusteella näistä juhlapäivistä ei tar­vitsisi
maksaa palkkaa.
"7. Valitusten kTisittelyn suhteen
yhtiöt haluavat järjestää rajoituksia,
joiden perusteella valitusten käsittely
ei olisi tyydyttävää.
"8. Nykyisen sopimuksen yhdeksän­teen
artiklaan ne ehdottavat useita
suuria muutoksia, kuten esimerkiksi
v a n h e m muusoikeudcn (seniority)
poistamista; yhtiöt haluavat oikeutta
vapauttaa tai rangaista minkä t a ­hansa
tai kaikkia työläisiänsä siitä
jcs he osallistuvat istumalakkoon,
hidastuttamislakkoon, työseisautuk-seen
jne. j a edelleen ne esittävät, et­tei
yhtiön toimesta union jäsenmak­suja
makseltaisi (tällaisissa tapauk­sissa)
kolmeen peräkkäiseen kuukau­teen.
Yhtiöt voisivat tehdä olosuh­teet
sietämättömiksi ja provosoida
selkkauksia. Jos tällainen selkkaus
syntyisi, silloin nämä neljä tarun­omaista
yhtiötä voisi ryhtyä todelli­seen
heinäntekoon. Ne eivät luon­nollisestikaan
esitä mitään rangais­tuksia
yhtiöille . . .
"9. Ehdotuksessaan työ- j a asunto-suhteista
yhtiöt eivät suostu m i h i n ­kään
parannuksiin, mutta esittävät
kuitenkin että ruoka- j a asuntomak-su
kohotettaisiin $2.70:een kutakin
kal?nteripäivää kohti . . .
"10. Sitten työajasta . . . Yhtiöt
ehdottavat, että työläisille makset­t
a i s i in puolitoista aikaa siitä mitä he
työskentelevät y l i 48 t u n t i a viikossa,
Dikä 8-tuntiscn työpäivän jälkeen
kuten nyt menetellään. . Ne voisivat
menetellä (tämän perusteella) näin:
Työläinen voisi olla 16 tuntia työssä
m n ; i n n n t a i n a . keskiviikkona ja per­jantaina,
siis 48 tuntia ja olla tiis­taina,
torstaina ja lauantaina pois
työstä, mutta saisi palkakseen väin
uoran tuntipalkan 48-tuntisesta v i i -
icos'a . . . Uittotyöläisille ne eivät
r.Tkra täyrtä 6-päiväistä työviikkoa.
"II. Vanhcmmuuskysymyksessä y h ­tiöt
vaativat yksinoikeutta päättää
I työläiseni kykyjen perusteella, ja
vksityisoikputta kutsua mielensä
mukaan takaisin työhön kenen h a ­ltia
v.Tt . . .
"12. Unio ehdottaa kohtaa jonka
miikann työnantaja maksaisi osan
Finanssiministeri
Aasian vierailulle
M o n t r e a l . — Finanssiministeri
F l e m i n g tekee kuukauden kestävän
v i e r a i l u m a t k a n Aasian maihin sen
jälkeen k u n hän o s a l l i s t u u kansain­välisiin
f i n a n s s i n e u v o t t e l u i h i n N ew
Delhissä ensi kuussa, i l m o i t e t t i in
täällä tällä v i i k o l l a.
A l k a e n n o i n l o k a k u u n puolivälis­sä
F l e m i n g vierailee Pakistanissa,
C e y l o n i r s a , Singaporessa, Malajias-sa,
Thaimaassa, Hong Kongissa ja
Japanissa palaten Ottawaan noin
m a r r a s k u u n puolivälissä.
Paul Robeson ei
palaakaan USAhan
A m e r i k k a l a i n e n neekerilaulaja
P a u l Robeson aikoo asettua asu­maan
E n g l a n t i i n tiedon mukaan,
j o n k a hän on antanut l e h t i m i e h i l le
B l a c k p o o l i s s a , missä hän p a r h a i l ­l
a a n on k i e r t u e e l l a.
SITÄini
J A
II TÄTÄ
H U U T O K A U P A S S A
— J a njrt; hyvät naiset ja herrat,
tarjoan teille maailman hienoimman
rannekellon. Vesitiivis, 17 kiveä, k u l ­l
a t t u . Lyhyesti sanoen — oikea t o l -
vekello!
Ääni salista: — Käveleekö se
myös?
— E i , mutta se on n i i n pieni, että
sen jaksaa kantaa.
O I K E A P A I K K A?
Vanha täti katseU kiinnostuneena
puiston' nurmikolla lyhtynsä kanssa
liikuskelevaa miestä, joa näytti etsi­vän
jotakin.
"Mitä etsitte, nuori mies?" ystä­vällinen
täti tiedusteli.
"Kastematoja".
"Oletteko aivan varma, että olette
pudottanut ne tänne?"
KANSANPUOLUEELLA
TAPPIO RUOTSISSA
Y h d y s v a l l o i s s a se ketkä ovat Val­koisessa
talossa "sodan p a r t a a l l a"
k i i h k o i l i j o i t a .
Ensimmäisinä niminä tavallise.sti
m a i n i t a a n : V a l t i o s i h t e e r i J o h n F o s -
t e r Dulles, j o k a toimi aikaisemmin
R o c k e f e l l e r säätiön puheenjohtaja­na;
hänen veljensä A l l e n Dulles.
k e s k u s v a k o i l u t o i m i s t o n johtaja, jo­ka
toimi a i k a i s e m m i n R o c k e f e l l e r in
l a i n o p i l l i s e n a avustajana; Yleisesi­kunnan
entinen päällikkö, a m i r a a li
Radford, joka on myös läheisisrä
yhteyksissä R o c k e f e l l e r i n kanssa;
N e l s o n Rockefeller, joka vielä äs­kettäin
o l i p r e s i d e n t t i Eisenhowerin
erikoisneuvonan ajana; ja v i i m e k si
J o h n R o c k e f e l l e r III, tämän perhe-yhtymän
nykynen päämies, j o t a pi­detään
yleisesti Y h d y s v a l t a i n hyök-käyspolitiikan
arkkitehtinä Aasi-ass?.
Nämä miehet ovat No. 1 finanssi-v
a l t a k u n n a n puhemiehiä. Ameri­kan
muut taantumukselliset politit-kot,
sotilasjohtajat, monopolitistit
j a monopolistien asiamiehet lukeu­tuvat
samaan murhapolttajain ryh­mään.
Mutta pääkatkaisijaan pai­netaan
30 R o c k e f e l l e r Plaza, N ew
Y o r k i s t a . — A. Leonidov, The
W o r k e r . U S A .
tiöt eivät maksaisi hänelle senttiä- : O n t a r i o n -sairaalavakuutusmaksusta.
mistä ja kieltäytyy tunnustamasta,
että sellaiset työt tulevat työehtoso­pimuksen
alaisiksi. Jos sellainen
kohta hyväksyttäisiin, kaikkien ura­k
o i t s i j a in kämpät jäisivät työehtoso-kään!
"6. Yhtiöiden. a r t i k l a maksullistan
juhlapäivien suhteen on samaa maa­t
a : ne ehdottavat nytkin viittä mak­sullista
juhlapäivää mutta haluavat
pimuksen ulkopuolelle; ne voisivat I lisätä kuitenkin ehtoja, joiden pe-
Yhtiöt kieltäytyvät siitä . . .
"13. Pnlkkaky.symyksessä nämä y h ­tiöt
ehdottavat joillakin päivätyö-uloilla
palkanalennusta. Marathon
yhtiö ehdottaa j o i l l a k in kuukausityö-a
l o i l la noin $43 palkanalennusta. Ne
T u k h o l m a . — Oikeisto sai suu­rimmat
voitot v i i k k o sitten sun­n
u n t a i n a toimUetuissa maapäivä-vaaleissa.
Jo varsin aikaises~a
ääntenlaskennan vaiheessa osoit­t
a u t u i , että kansanpuolueen kesä­k
u u n vaaleissa kärsimät tappiot
j a t k u i v a t . Oikeiston saamista
p a i k o i s t a o l i 351 maaseudulla ja
28 Tukholmassa j a puolue v o l . tl
k a i k k i a a n 84 p a i k k a a . Kansanpuo­l
u e e n tappio koko maassa o l i 108
p a i k k a a .
S o s i a l i d e m o k r a a t i t voittivat viisi
p a i k k a a Tukholmas.^a j a yhteensä
19 koko maassa. Yhdessä kommu-
YHTEISMARKKINASUUNNITELMA
AIHEUTTAA VAIKEUKSIA SUOMELLE
taan hetil komennuksen saa­tuaan.
Lontoosta viime viikolla tul­leissa
uutistiedoissa tuntui ole­van
melko huolestunut sävy
siitä, että Yhdjrsv^^^öän laivas­to
ja ilmavoimat .siirtyvät sa­noista
tekoihin ^^'vatomipom-meilla
"pehmittäihaan" Kiinan
mannermaata. Tämä on sitäkin
varallisempaa kun muistetaan,
että samalla kun vanhalla ma­dame
Chiang Kai-shekilla on
vain "halut" muttei atomipom­meja.
Yhdysvaltain sotavoimil­la
on yltä kyllin näitä perika­don
välineitä.
Toisaalta tiedetään, että jos
Yhdysvaltain sotaiset kenraalit
toteuttavat tämän uhkauksen­sa,
ja käyttävätTnyt kolmannen
kerran atomiaseita Aasian kan-r
soja vastaan, silloin se-saa ko­ko
värillisen maailmanosan,
ihmiskunnan enemmistön vas­taansa,
puhumattakaan nyt sii­tä,
ettei Kiina liittolaisineen
tule epäilemättä vastaamaan
"kirjeet kirjeillä ja kuvat ku­villa".
Jokatapauksessa nrnie. Chiang
Kai-shekin esitys oman kan­sansa
ja koko ihmiskunnan ato­mipommeilla
kärventämiseksi
on niin julma ja inhoittava, et­tä
mitkään naiselhset sulot ei­vät
riitä niiden peitteeksi. Tä­män
hirvittävän esityksensä
jälkeen hänen on turha enää
milloinkaan vedota tavallisten
ihmisten "myötätuntoon".
H e l s i n k i . — Vähän y l i vuosi sit-t
- n valmistuneessa Pohjoismaiden
t a l o u d e l l i s e n yhteistyövaliokunnan
m i e . i n n o s s a asetuttiin s i l l e kannal­le,
että s u u n n i t e l t u Pohjoismaid;;n
t u l l i l i i t t o t u l i s i käsittämään noin 30
?r ko. m a i d e n välL-^estä kaupasta. Jo
s i l l o i n oli k u i t e n k i n tiedossa, että
mainii.tu valiokunta tulee jatka­maan
työtään, j o t t a yhteismarkkina-s
u u n n i t e l m a saataisiin lOO-piosciit-t
i s e k s i .
J u l k i s u u t e e n saatettu saman va
l i o k u n n a n uusi mietintö merkitsee
siä, että aikaisemmin suunnitel­mien
ulkopuolelle jääneet tavarat
e.:itetään nyt a s t e i t t a in j a siirtymä-järjestelyiden
kautta liitettäviksi ns
y h t e i s m a r k k i n a t a v a r o i d e n jouk­koon.
Itse asiassa ainoan poikkeuk­sen
muodostavat enää vain maata­loustuotteet,
joihin nähden, valio-kaupankäynnin
p i e n e n c m i s e c i T . K u n , A n n e t t a k o o n k i l p a i l u n k i r i s t y m i s en
t u l l i t poistetaan jäsenmaiden välil- tclulä tehtävänsä jo ennen yhteis­tä
j a k u n ne säilytetään ulkopuoli- u K i r k k i n o i d c n mahdollista muodos-s
i i n maihin nähden, on selvää, että timii.^ta. Tämän vuoksi on tarpeen
Suomen tuonti jäsenmaista tulee vahvi.slaa suuryrittäjien kilpailu
kasvamaan Neuvostolil o ta ja cd llytyksiä mm. s e l l a i s i l l a verohel-muista
u l k o p u o l i s i s t a i n a i s ' a tapah- p o f u k M l l a . jo-sta pienyrittäjät eivät
tuvan tuonnin kustannuk.sella. K u - , pää.^^c osaUisik i j o k o l a i n k a a n tahi
ten e r i k o i s e s t i viime päivinä on t u l - ; sitten'pääsevä» vain aivan vähäises-l
u t osoitetuksi, on täniänlaatuiiioii' sä määrin,
k e h i l y s mitä v a a r a l l i s i n t a myös
N e u v o s t o l i i t t o o n tapahtuvan vien­n
i n kannalta. Yhteismarkkinn.<;uiui-n
i t e l m i e n kannattajat h a l l i t u k .':>ssa ,
.Suuniiifclmat maamme liittämi-
.sek.si j o l i o n k i n yhteismarkkina-alu­eeseen
ova* ainak n toistaiseksi
. „ ., . vain paperilla. Monta mutkaa on
j a m u i l l a v a i k u t u s v a l t a i s i U a p a i k o i l ; . ... ., , . .
la ovat v a rma s t i l a s k e lmo i n e e' t : A n - I v i ' - l a ma tka s s a , e n n e n k um ne v o i -
. „ .... • , , .. . I t o m u u ' c c n ei ole k u i t e n k a a n aihet-ton
välisen s u p i s t u a ! , ,
. ia.
nettakoon Suomen ja Ncuvostolii-1
ton väliseii kaupankäynnin supistua
j o nyt: sitä vähäisempiä ovat ns.
sopeutumi.svaik^udct sitten, k un
t e i s m a r k k i n a t k e r r a n toteutuvat.
I daan sauihx t o d c l l i . - u u d e k s i . Huolet-
I l a l l i f u s ja sen takana olevat
-, 1 . -.. , . ' y h t o i s m a r k k i n a m i e h e t . tekevät
SI ten, k u n y h - ; , •, , . ..
• I k a k k o n s a sitoak.sccn maamme en-
1 li.stä lujemmin lännen k a p i t a l i s t i -
Y h t e i s m a r k k i n a s u u n n i t e l m i e n maidon pulataloutecn välittämättä
kunta ei ol^e vielä toistaiseks^ pys-: mahdoin toteutuessa, menot- vähääkään siitä, mitä menetyksiä
, laajat picnyrittäjäjoukot tämä m^^rkitsee Suomen kansan v a l -
u s e i l l a tuotannon a l o i l l a toiminta-, t a v a i l i enemmistölle. J o k a i k e n l a i -
mahdollisuutensa. Erikoisesti mc- • n on valmistautuminenkin yhteis-t
a l l i - j a t e k s t i i l i t e o l l i s u u d e s s a . E-; m a r k k i n o i h i n on, k u t e n on selvästi
tynyt tekemään kiinteitä ehdotuk­sia.
Mietintö on varoittava muistu­tus
siitä, mistä itse asiassa maamme
talous- j a koko p o l i t i i k a s s a k i n on
v i i m e kuukausina ollut kysymys.
Y h t e i s m a r k k i n o i s s a ei ole t o s in pal­joakaan
puhuttu, mutta sitä ponte­vammin
on toimittu, jotta kaikki
o l i s i v a l m i s t a s i l l o i n , " k u n ylkä tu­l
e e ".
Väen väkisin on pitänyt saada ko­koomus
hallitukseen. Mitcnkäpä
muuten v o i t a i s i i n riittävän hyvin
toteuttaa nimenomaan kaikkein
s u u r i m p i e n k a p i t a l i s t i e n ohjelmaa,
elleivät heidän omat edustajansa
ole sitä k o r k e i m m i l t a p a i k o i l t a val­vomassa.
K u n yhteismarkkinat merkitse­vät
työläisten r e a a l i p a l k k o j e n alen^
tumista ja työttömyyden lisäänty­mistä,
n i i n on epäilemättä ajateltu
työläisten alistuvan tähän helpom­min,
jos k a i k k i tapahtuu jo aikai­semmin
j a vähitellen. Vuosi sitten
s u o r i t e t t u markan devalvointi oli
y k s i merkittävimmistä ennakkotoi-päilemättä
hallitus aikoo tässäkin
k o h d i n k u l k e a tapahtumien edellä:
v o i tu havaita,
p o l i t i i k k a a .
mitä t u r m i o l l i s i n ta
esittävät, kaato-boonuksen vähentä­mistä
— toisin sanoen ne haluavat
kaatajain hyväksyvän 82 s e n t in alen­nuksen
koordilta.
"14. Kävely-boonuksen yhteydessä
ne esittävät, että boönusmaksu a l k a i ­s
i transporttilinjan päästä. Toisin
sanoen ne yrittävät vähentää tässä­k
i n kaikkien työläistensä tuloja . . .
" K u k a a n vastuuntuntoinen union
toimitsija ja jäsen ei voi hyväksyä
:iäitä esityksiä eikä tule niitä hyväk­symään.
Jos nämä ovat neljän t a r u ­maisen
yhtiön vaatimuksia jotka uni­on
pitäisi hyväksyä, s i l l o in veljet ja
siskot, meidän täytyy r>'htyä uudel­leen
aikojen kunnioitusta n a u t t i m i in
toimenpiteisiin oikeuksiemme turvaa­miseksi
. . . Muistakaa veljet j a sis­kot
meidän täytyy olla yhtenäisinä ja
voimakkaina, jos mielimme saavut­t
a a ' t u l o k s i a neuvotteluistamme . . ."
B u l l e t i i n i n , mistä ylläoleva on l a i ­nattu,
on allekirjoittanut mainitun
unio-osaston varapresidentti Carl S.
Ekholm.
n i s t i e n kanssa he saivat encmmis
tön Tukholmassa: 52 p a i k k a a porva
T i i l i s t en 48 vastaan. Oteäänet voi­vat
vielä muuttaa tilannetta Tuk­holmassa
siten, että oikeisto saa l i ­säpaikan.
K o k o maassa saivat sosiaalide­m
o k r a a t i t 905 paikkaa, joista 46
Tukholmassa. Keskustapuolue ei
saanut Tukholmassa yhtään edusta­j
a a läpi, mutta muualla 229. Kom­m
u n i s t i t saivat 34 paikkaa, joista
k u u s i Tukholmassa — heidän tap­pionsa
o l i k a k s i p a i k k a a pääkaupun­gissa
j a yhdeksän m u u a l l a maassa.
Osanotto vaaleihin o l i v a r s i n hy­vä:
76,2 % . siis 1,8 % korkeampi
k u i n kesäkuun vaaleissa mutta 0.4
% alhaisempi kuin vuoden 1954
maapäivävaaleissa.
A n n e t u t äänet j a paikat jakaan­tuivat
seuraavasti:
O i k e i s t o 739,220 ääntä, 19.7 %,
351 p a i k k a a ( + 8 4 ).
Keskustapuolue 501.726, 13,4 %
229 p'aikkaa ( + 3 5 ).
Kansanpuolue 580,127, 15,1 %
263 p a i k k a a (—108).
S o s i a a l i d e m o k r a a t i t 1,777.141, 47,-
4 %, 905 p a i k k a a ( + 19).
K o m m u n i s t i t 152,838, 4 34
p a i k k a a (—11).
— Kysymyksessä o l i selväpiirtei­nen
äänestys virkamieseläkkeiden
puolasta tai niitä vastaan, j a myös
työttömyyden pelko esitti siinä mer­kittävää
osaa, mikä on auttanut
h a l l i t u s t a , sanoo kommunistijohtaja
H i l d i n g Hagber vaalien tuloksesta.
Tärkeintä v a a l i t u l o k s i s s a on se, et­tä
v a l i t s i j o i d e n p o r v a r i l l i n e n enem­mistö
on n y t m u r r e t t u.
Hugh Pope ja hänen vaimonsa asuvat lasitalossaan Eng­lannissa.
Pope on arkkitehti ja suunnitteli rakennuksen
itse. Rakennuksen pystyttämiseen meni n. kaksi viik­koa
ja se tuli maksamaan $1,400.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Kestääkö usko vai eikö kestä!
Näyttää siltä, että otsikossa
e s i t e t t y yn kysymykseen on annet­tava
tavallista pyöreämpi vastaus
j a sanoa, että vaikka ei kestäisi-kään
n i i n k u i t e n k i n se kestää.
t i n mikä aiheuttaa lisää inflaatiota.
Kongressimiehet puhuvat surumie­l
i s e s t i niistä kauheista seikoista
mitä inflaatio kansalle aiheuttaa,
e r i k o i s e s t i vähävaraisille, mutta l i ­säävät
kuitenkin budjettimenoja
Näin siis Wall Street Journal
ounastelee maailman yhden iujim-man
uskon — " d o l l a r i i n me us-kinlai.
seksi " p a o k s i d o l l a r i s t a " . V i s -
s e i h i n asiantuntijoihin turvautuen
mainituissa kirjoituksessa sanotaan' k o m m e " — perusteiden horjumi-mm.
seuraavaa: • sesta.
" O n surullista, m u t t a totta, että j Mutta r a h a l l a on k u i t e n k i n " t a i -
T o i s i n k u i n puusta katsoen ehkä i monotkaan ihmiset eivät enää usko, ^ v a a l l i n e n v o i m a " kuten vanha vaa-l
u u l i s i , tässä ei ole l a i n k a a n tar- että meidän rahamme ostovoima' rimme tapasi selittää,
koitus puhua "hengellisestä u s k o - 1 tuTee koskaan enää p a r e m m a k s i ; ! Aikaisemmin on k a p i t a l i s t i m a i s - ; neenä on isänsä J o h n D. Rockefel-misesfa"—
mikä olkoon k u n k i n yksi- ] päinvastoin sen ostovoima v o i h u o - ' sa o l l u t käytännössä se, että suuren l e r i n perustama Standard O i l , sekä
suuruus lepää miljoonaisten rauta-t
i e r i k k a u k s i e n perinnössä. Presi­d
e n t t i Theodore Rooseveltin kerro­taan
sanoneen, että H a r r i m a n in
isä lukeutui " s u u r t e n r i k k a u k s i en
p a h e i s i i n " . Sanottakoon vielä, että
66-vuotias Harriman oli aikaisem­m
i n republikaani, mutta kääntyi
F r a n k l i n Rooseveltin aikana demo­k
r a a t i k s i?
R e p u b l i k a a n i e n ehdokkaana on
50-vuotias Nelson Rockefeller, joka
puolueyhteyksistään huolimatta o li
v a l t i o n palveluksessa Rooseveltin
aikana. Hänen rikkauksensa lähtc-tyisenä
omantunnon asiana — vaan ; mattavasti laskea." . | r a h a n miehet muodostavat joko
nykyajan ehkä suurimmasta uskon : Myös h a l l i t u k s e n obligatiot edus-! kaksi t a i kolme puoluetta, joiden
pankit j a muut s u u r l i i k k e e t.
Sivumennen sanoen tässä on van-l
a j i s t a , — uskosta kaikkivoipaan lavat kuulema kyseenalaisia arvo-! miehiä sitten käytetään joko vuo-' h o j en puolueiden kahdet kasvot
menpiteistä, j o i l l a on v a l m i s t o l l u amerikkalaiseen d o l l a r i i n!
maaperää Suomen liittämiseksi yh­t
e i s m a r k k i n o i h i n . Hallitussopmuk-seen
sisältyy mm. palkkojen%-si-donnaisuusperiaate,
eli reaalipalk­k
o j e n ohjelmallinen alentaminen,
mitä taas on p e r u s t e l t u juuri yh­t
e i s m a r k k i n o i h i n liittymisen ns.
välttämättömyydellä. Mitä taas tu­lee
työttömyyteen, n i i n on sanotta­va,
että h a l l i t u s ei ainakaan vielä
tähän mennessä ole tehnyt mitään
sen vähentämiseksi. "~" '
Y h t e i s m a r k k i n a t johtavat (Poh­j
o i s m a i d e n yhteismarkkinat vähäi­sessä
määrin ja Euroopan vapaa­kauppa-
alue romahdusmaisesti)
Suomen j a N e u v o s t o l i i t o n välisen
I j a . VVall Street J o u r n a l k i r j o i t t a a : : r o t e l l e n tai yhteisesti maan halli-
Me muistamme j o i t a k i n v i i k k o j a "Selvästikään ihmiset eivät halua
s i t t en lukeneemme \Vall Street; lainata rahaa h a l l i t u k s e l l e e n . He Mutta nyt, j o l l o i n usko d o l l a r i in
tustehtävissä.
k a i k k e i n s e l v i m m i n nähtävinä. V a ­l
i t s i j o i l l a ei siinä ole j u u r i mitään
t o d e l l i s t a valinnan mahdollisuutta.
J o u r n a l i n erään k i r j o i t u k s e n , mis- tietävät, että h a l l i t u s maksaa h e i l l e ' k u u l e m a horjuu muuten, ovat ca- sillä huolimatta siitä, äänestävätkö
sä a n n e t t i i n sellainen kuvaus, että ; d o l l a r i t korkoineen takaisin. M u t t a j d i l l a c - m i l j o n e e r i t miehittäneet Y h - demokraatti- tai republikaanipuo-
Y h d y s v a l t a i n usko d o l l a r i i n on he pelkäävät, että h e i l l e maksetaan dysvaltain hallituksen niin, ettei luetta. he joutuvat aina äänestä-heikkenemässä.
L e h t i i h m e t t e l i suuresti sitä k u n
esim. o s a k e m a r k k i n o i l l a on tapah­tunut
jyrkkä hintojen nousu siitä­k
i n huolimatta, että tuotanto on
l a k a i s i n huonommilla d o l l a r e i l l a . " näissä korkeimmissa hallitustehtä-
J a k a i k e l l a tällä on syynsä. E l i vissä t a r v i t a enää lainkaan p o l i i t t i -
kuten W a l l Street J o u r n a l sen nä- sia r e n k i p o i k i a .
kee:
" H a l l i t u k s e n suuren suurta v e l -
iaskenut — vieläpä s i l l o i n k i n k u i n \ kakuormaa lisätään jälleen. Y k s i s -
osakkeenomistajille ei ole maksettu tään tämän vuoden tappio on 12
l a i n k a a n voitto-osinkoa. m i l j a r d i a dollaria tai enemmän
Rahamaailman erikoistuntijana (kiitos DuUesin s e i k k a i l u l l e "sodan
m a i n i t t u lehti kuvasi tämän " k y - ; k u i l u n partaalla K) . . . P r e s i -
synnän j a tarjonnan l a k i a " täydel-, dentti varoitta» anljju-asti inflaatio-l
i s e s t i k o r v a l l e lyövän ilmiön jon- vaaraa vastaan j a hyväksyy budje-
Sitäpaitsi Y h d y s v a l t a i n tärkeim­mässä
j a r i k k a i m m a s s a osavaltiossa,
N e w Y o r k i n valtiossa on ensi mar­raskuussa
pidettäviin v a a l e i h i n n i ­m
i t e t t y ehdokkaaksi kaksi multi-m
i l j o n e e r i a .
D e m o k r a a l t i p u o l u e e n ehdokkaa­na
on N e w Y o r k i n valtion kuver­nööri
A v e r e l l H a r r i m a n — jonka
mään suurpääomaa — mikä pätee
myös meidän c a n a d a l a i s i i n vanhoi­h
i n puolueihin s i l l o i n k i n , vaikka
suurpääoma yrittää jälkiään pei­tellä.
M u t t a k u n s u u r i raha jyllää näin­k
i n kovalla voimalla naapurimaas­sa,
n i i n se tarkoittanee, eitä v a i k ka
luottamus j a usko d o l l a r i i n horjuu-k
i n , n i i n sitä kovemmin miljonee-r
i t pitävät k i i n n i etuoikeutetusta
luokka-asemastaan. — Känsäkoura.