Vapaus, September 25, 1965

              Sivu 2 Lauantaina^syysk. 25p/-^SaturdayvSq)t.-25, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O P F I N N I S H G A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establiähed NOT: 6. 1917
EoiTo^: W. E K L U N D MANAQER.- & Suksi
- T E L E P H O N E ^ : OFFICE AND EOITQRIAV 074^4964 , \ .
Published thrlce weeldy: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury,'Ontario, Canada.
Mailing Addtefls:^Box «9
Advertiaing tates upon applicatlon. trtmslattaB faee o| charg».
Authorlzed asi second class mail by the Fost Olfice Department, Ottawa,
' And itor payment of postagt in oaKh. ^
-CANADrÄNlL^^NCUÄimSRHtSS
CänadassaM yk. $9.00, 6 kk. $4.75 USArssa ' l vk. $104)0, 8 kk. $8iB
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. lOA). 6 kk. 5.75
YKm Yleiskokouksen alkaessa
Vaikka kansainvälinen ilmapiiri on entisestlSir pahentunut, joh­tuen
se Vietnamin sodan eskalaatiosta eli laajentamisesta jä Qomini-kaanisen
tasavallan »sisäisiin asioihin sekaantumisesta — kiitos mo­lemmista
USAn hyökkäävälle ulkopolitiikalle --^ sekä juuri päätty-
- misvaiheessa olevasta Pakistanin ja Intian vakavasta rejakahakasta
Kashmirin kysymyksen tiimoilta, viime tiistaina kokooiituneett YK:n
yleiskokouksen 20 istunnossa ilmeni eräitä myönteisiä piirteitä.
Ilahduttavimpana seikkana voidaan pitää YK:n turvallisuusneu­voston
yksimielistä esiintymistä Intian ja Pakistanin välisen sodan
lopettamiseksi; mikä näitä rivejä kirjoitettaessa näyttää onnistuneen
ainakin sikäU, että aseet ovat lakanneet "puhumasta". Myönteisenä
seikkana on pidettävä myös sitä, että tiistaina alkaneen YK:n Yleis­kokouksen
20:nnen istunnon puheenjohtajan, italialaisen Amintore^
Fanfanin valinta tapahtui asiallisesti puhuen yksimielisen päStSksen
perusteella, kuten valittiin Unkarin YK:n valtuutettu Karoly Csator-day
Yleiskokouksen tärkeimmän elimen, poliittisen komitean puheen-johtajpksi.
Ilmeistä myös on, että Yhdysvallat on^ kuten etukäteen
povailtiin, lopettanut YK:n toiminnan häiritsemistaktiikkansa htopu»
maila kampanjasta 19. artiklan sovelluttamiseksi Neuvostoliittoa,
Rankkaa ja eräitä muita vastaan, jotka ovat kieltäytyneet lainvaatai*
sesti, kuten ne selittävät, Kongosta ja Lähi-Idästä hankittujen velko­jen
maksamisesta.
Kuten sanottu, ylläesitetyt tosiasiat antavat hieman aihetta odot­taa
aikaa parempaa. Mutta valitettava tosiasia on, että kansainvälistä
ilmapiiriä on nyt myrkyttämässä monta seikkaa, jotka Voivat johtaa
tilanteen edelleen pahenemiseen, ellei ryhdytä päättävästi puolin ja
toisin jännitystilannetta purkamaan.
I ' : ' -V::
' YKm pääsihteeri U Thant on mielestämme ehdottomasti oikeassa
korostaessaan sitä seikkaa, että jos nykyisten ydinasevaltojen suostu­muksesta
ei päästä pian kansainväliseen sopimukseen ydinasekokei­den
lopettamiseksi, nykyinen varustelukilpa voi johtaa siihen, että
kymmenkunnan vuoden päästä on kymmenen, viisitoista tai useam­pikin
ydinasemaa ja yleisesti puhuen sellainen tilanne, että ydinsodan
puhkeamista ei voida ehkä estää. Ydinasekokeiden kielto sekä alus­tavat
toimenpiteet yleistä ja täydellistä aseistariisuntaa kohti ovat vält­tämättömiä
tehtäviä, jos mielitään muuttaa nykyinen ajautuminen so­tatilannetta
kohti. Nyt kokoontuneella YK:n yleiskokouksen 20:11a is­tunnolla
on tässä suuri ja vastuunalainen tehtävä.
Toisena päivänpolttavana seikkana pääsihteeri U lliant mainitsi
ohjelmapuheessaan Vietnamin sodan. Vaikka hän ei tässä yhteydessä
sanonutkaan yötä yöksi ja päivää päiväksi, U Thant antoi kuitenkin
selvästi ymmärtää, että hän pahoittelee sen johdosta kun USA on laa­jentanut
sota toimiaan Vietnamissa, ja hän ilmaisi harkittuna kanta­naan,
että Vietnamin kriisiä ei ratkaista sotimalla, vaan neuvottelu­pöydän
ääressä, sillä hän, U Thant, "on edelleen täysin vakuuttunut,
että kumpikaan puoli ei voi Vietnamissa saavuttaa täyttä voittoa, eikä
kumpikaan puoli voi hyväksyä täyttä häviötä".
Tässä yhteydessä pääsihteeri U Thant puhui mielestämme voi­makkaammin
kuin koskaan ennen sen puolesta, että Kiinan kansanta­savalta
pitäisi hyväksyä ilman muuta YK:n jäseneksi. U Thant ilmaisi
toivomuksen, että tiistaina kokoontunut YK: n Yleiskokous kutsui
maailmanlaajuisen aseistariisuntakonferenssin, mihin tulisivat kaikki
johtavimmat maat. Kiinan kansantasavalta mukaanluettuna.
Kuten tiedetään Yhdysvallat on "äänestyskoneistonsa" avulla on­nistunut
viimeksikuluneet 15 vuotta estämään Kiinan saamasta sille
kuuluvaa oikeutettua paikkaa YK:n jäsenyydessä. Selvää tietenkin
on, että YK ei voi täyttää "yleismaaUmallisen" rauhanjärjestön ase*
maa niin kauan kuin neljännes koko ihmiskunnasta, Kiinan 700-miljoo-nainen
kansa, pidetään mielivaltaisesti sen jäsenyyden ulkopuolella.
Huomioiden sekä edelläsanotun seikan että myös ehdottamansa maa­ilmanlaajuisen
aseistariisuntakonferenssin onnistumisen mahdollisuu­det;
pääsihteeri U Thant ehdotti tiistaina, että YK:sta olisi vihdoin
viimeinkin saatava perustajiensa tarkoituksen mukainen yleismaail­mallinen
järjestö, missä ovat edustettuna maailman kaikki kansat
Pinnallisesti katsoen näyttää Kiinan oikeuksien tunnustaminen
melko helpolta kysymykseltä. Yksinomaan YK:n Turvallisuusneuvos­ton
neljästä johtavasta maasta, joilla on vetOH)ikeus, on kolme, ni­mittäin
Neuvostoliitto, Britannia ja Ranska antanut diplomaattisen
tunnustuksen Kiinan kansantasavallalle. Vain Yhdysvallat ja sen us­kollisena
sätkynukkena toimiva Formosan "Kiina" ovat kieläytyneet
Kiinan tunnustamisesta; Mutta Yhdysvallat on kuitenkin voinut "ää­nestyskoneistonsa"
avulla tähän mennessä estää Kiinan jäsenoikeuk-sien
tunnustamisen YK:ssa.
Helppoa se ei ole tiettävästi enää ollut Yhdysvalloille ja mitä
suuremmaksi muodostuu YK:n jäsenmäärä, sitä vaikeammaksi tulee
Washingtonille ponnistelu Kiinan pitämiseksi YK:n jäsenyyden ulko­puolella.
Mainittakoon tässä yhteydessä, että Yleiskokouksen. istun­nossa
1963 töhtiin Kiina-vastainen päätös äänin 57-^1, kahdentoista
maan pidättyessä äänestämästä. Tämä sellaisenaan heijastaa ensi-
Icädessä Yhdysvaltain taloudellisen ja poliittisen painostuksen vaikut­tavuutta.
Mutta YK:n aseistariisuntakomissid, johon viime keväänä osallis­tui
YK:n 114 jäsenmaata, äänestivät 89:n maan edustajat sen puolesta,
että Kiina kutsuttaisiin maailman aseistariisuntakonferenssUn,'mistä
ylempänä on tässäkin yhteydessä mainittu. Tämä sellaisenaan on m9a-ilman
kansojen ja myös hallitusten yleinen mielipide, ja se tekee,
kuten sän.ottu, USA:lle entistä vaikeammaksi pitää Kiinaa YK:n Jä-senyydeh
ulkopuolella.
Tässä yhteydessä on erikoisesti toivottavaa, että Canadan edus­tajat
YK:ssa äänestäisivät sekä Kiinan jäsenoikeukBien puolesta
YK:ssa että U Thantin ehdotuksen hyväksi, jotta Kiina kutsuttaisiin
yleismaailmalliseen aseistariisuntiakohferenssiin.
Meidän oman maamme, Canadan asenne on tässä yhteydessä ol­lut
kerraeaaan kestämätön. Liittohallituksen arvovaltaiset jäsenet
ovat moneen kertaan selittäneet, että he kannattavat Kiinan jäsen-oikeuksien
tunnustamista YK:ssa. Viimeksi ulkoministeri Paul Martin
Vuodet kuluyai uudet sukö^vOf
astuvat itykyiseti tilaUe. Mutta aiiui
tulee säUymään muisto vapautta'rä-ka^
tavi^^ kAittoy[en Saksan, 'fasismia,
ta saavuttamalta suuresta, voitosta
kaksi Vuosikymqjieiltä sitten.-
Toimen ttiaailmailsodäh kahjS^b
ensimmäiften vuoden aikana saltiifl
nähdä, niiten fasististen, valtioldöii
Uittoutuma suoritti hyökkäyitsert
toisensa jälkeen iSIiirqopan ja-^^'
sian eri valtioita vastaaä>VuosieQ
1^^1941 sotatoimissa kykeni Hit:
lerin arme^a helposti, jopa mujuiti
ma^sa päivässä nujertamaan Puolan;
Belgian, HoUaionia, tanskan, Nor­jan,
Ranskan, Jugoslavian ja. Krei.
kan asevoimat sdcä miebittämMSii
miltei koko Länsi-Euroopaa ja Bal
kantin. Saksalaisten imperialistien,
tiellä kohti näaaiimanhenruutta oU
Neuvostoliitto, jonne Saksa sopi­muksen
rikkoen hyökkäsi, kesäkuun
22. päivänä vuonna 1941.
Sodan alkukuukausina neuvosto­armeija
useista syistä .j9ului perään
tymään syyaUe sehist^. Keskitet-tyään
hyvissä ajoin Neuvostoliiton
rajoille valtaisenarmeijan - r ISO
divisioonaa, yli 47i000 tykkiä ja kra­naatinheitintä,
yli 3,700 panssari­vaunua
ja noin- 5,000 lentokonettar
sekä huumaantuneena helloista
voitoista Länsi-Euroopassa .natsi-
Saksa uskoi muutamassa vUlDdtea
nujertavansa neuvostoarmeijani pe^.
rusvoimat.
Sodan .ensimmäisten kuukausien
äärettömiä vaikeasta tilanteöMa
huolimatta neuvostoarmeija kiivais­sa
puolustustaisteluissa uuvutti ja
heikensi, saksalaisia Joukkoja ja vih­doin
pysäytettyään niiden etenemi
sen antoi niille useita voimakkaita
vastaiskuja.
Vuoden 1043 kesästä lähtien neu­vostoarmeija
suoritti . jatkuvasti
hyökkäyksiä ja ryhtyi useihin - pe­rättäisiin,
mittasuhteiltaan valu­viin
strategisiin operaatiioihin. Näil-ä
operaatioilla nujerrettiin kaikki
saksalaisten strattegiset ryhmittymät
Neuvostoliiton—Saksan rintamalle
ja Neuvostoliiton alue vapautettiin
äydelleen miehittäjistä. Neuvosto-iiton
asevoimat ryhtyivät vapautta­maan
Euroopan kansoja fasismis­ta.
Talvella ja keväällä 1945 neuvos
toarmeija aloitti laajuudeltaan ja
tuloksiltaan mahtavat operaatiot
Weikselin — Oderin, Itä-Preussin,
Itä-Pommerin Budapestin, Wienin
ja Bra tila van—Brnon operaatiot.
Näissä murskattiin vihollisjoukko­jen
perusryhmittymät. Neuvosto
joukot saapuivat Oderille ja Neis-selle.
,. •. • • • ^ • •
Neuvostoarmeijan voitot muutti
vat jyrkästi tilannetta myös Länsi
Euroopan rintamalla. Epäonnistu
misen jälkeen uudelleen voimansa
koonneet englantilals-amerikkalai-set
joukot aloittivat jälleen maa­liskuussa
1945 hyökkäyksen valloit
taen heikosti puolustetun Ruhrin
ja eräät muut Länsi-Saksan alueet.
Kun länsi-valli, ns. Siegried-linja
oli kukistunut ja Ruhr menetetty
saksalaisten länsirintama tosiaslassf.
hajosi. Hitlerin sodanjohto päät/
siirtää lähes kaikki taistelukykyiset
joukkonsa itään neuvostoarmeijaa
vastaan.
Huhtikuun puolivälissä 1945 neu
vostoarmeija antoi ratkaisevat mu­sertavat
iskunsa, murskasi Saksan
armeijan ja vaUoitti rynnäk^M
Berliinin toukokuun 2. päivänä.
Toukokuun 8. päivänä natsi-Saksan
armeijan korkeimman johdon edus­tajat
allekirjoittivat vallatussa Ber
liinissa ehdottoman antautumisso­pimuksen,
ja muutaman päivän ku­luttua
neuvostojoukot löivät lopul-he
joukjirt, jotka vielä jatkoi
vat taisteluaan . Tshekkoslovakian
alueella.;
On atlfeellistateikisteUa numero­tietoja
jotta:; 0s<^tettaisiin Neuvos
lol|iton asevoimien ratkaiseva^osuus
voiton saävuttfuttisessav -uatsi-Sak-sästa.'
N6uvjkst!^liiton^aksan rinta­malla
tutiottiib^sö^ä otettiin Vangik­si'
tai hiotettiin yhteensä 507- sä^;
salaista divisioonaa sekä Hitler-Sak-san
sateliiijttivaltioiden sata • divi
sioonaa- Liittolaisemme-taistelussa
fasismia' vastaan löivät Länsi Euroo­passa
ja Pohjois-Afrikassa vain 176
vihoUisdivisioonaai
Natsi-Saksan kärsimästä yli koi
men miljoonan miehen kokonaisme
netyksestä ' sen - tappiot Neuvosto­liiton—$
aksan rintamalla merkit­sivät,
miljoonaa kaatunutta, haa
voittunutta tai vangiksi joutunut­ta.
.
Voitostaan: joutui neuvostokansa
maksamaan kalliin hinnan; Se me­netti
yli. kaksikymmentä miljoonaa
parhaassa iässä olevaa' kansalais
taan. Suuren isänmaallisen sodan
voittoisa loppu merkitsi imperialis­tien
ko'imaamme vastaan kohdista
man toisen sotilaallisen hyökkäyk
sen epäonnistumista, se osoitti neu
vöstovallan järkkymättömän lujuu
den» sen sosialistisen järjestelmän
paremmuuden. verrattuna aikansa
eläneeseen: kapitalistiseen järjestel­mään..
Kansamme, joka joutui antamaan
raskaimmat uhrit toisen maailman­sodan
vitosina^ haluaa kestävää rau
haa ja on ryhtynyt toimenpiteisiin
uuden maailmansodan syttymisen
estämiseksi. Kommunistinen puolue
on 22. puoluekokouksensa asiakir­joissa
erityisen voimakkaasti koros
tanut, että leninläinen periaate rau­hanomaisesta
rinnakkainelosta yh
teiskuntajärjestelmiltään erilaisten
valtioiden kesken on ollut ja pysyy
Neuvostoliiton ulkopolitiikan järk
kymättömänä perustana. Neuvosto
liallitus on sodanjälkeisinä vuosina
kyennyt saatnaon useat tärkeät rau­han
lujittamiseen tähtäävät ongel
mal ratkaisuun.
Mutta imperialististen., valtioiden
mm. Yhdysvaltain aggressiivisim-mät
piirit vastustavat itsepintaises­ti
kansainvälisen jännityksen lie
ventymistä ja turvautuvat epätoivoi­siin
yrityksiin pysäyttääksi;.en. sosia­lismin
ja demokratiap voimien jat
kuvan kasvun, estääkseen siirtomaa-anpolitiikka
järjestelmän lopullisen hajoamisen
ja palauttaakseen imperialistien ase
mat niissä maissa, jotka ovat va­pautuneet-
siirtomaa asemastaan ja
astuneet itsenäisen kansallisen kehi­tyksen
tielle. US An rinnalla kulke^
vat 'LänsirSaksan imperialistit, joi
den asevoimien kiivas. paisuttami­nen
on erityisen vaarallista rauhan
asialle.
Luotuaan jättiläismäisen sotako­neiston
USA on suorittanut joukon
rauhalle vaarallisia provokaatioita
Karibian meren tapahtumat saivat
miljoonat ihmiset hätkähtämään,
heidän: nähdessään' uuden maail
mansodan kuilun. .V
Eikö myös USAn militaristien ai­kaansaamassa
' anastussodassa Viet
namia vastaan piile maailmanlaajui
seksi ydinsodaksi kasvamisen vaara?.
Viime aikojen tapahtumat osoitta
vat, että USA on ottanut suunnak-seen
sotatoimien jatkuvan laajenta:
misen Indokiinassa. Aseellisen in­tervention
voimistuminen Etelä-.
Vietnamissa, uusien amerikkalais
ten joukkojen ja aseiden siirtämi­nen
sinne ja Vietnamin demokraat
tisen tasavallan alueen haikailema
tön pommittaminen ovat hyökkäys-toimia,
jotka vaarantavat yleisen
rauhan' ja kansojen turvallisuuden.
Maailma elää jälleen kansainvä­lisen
tilanteen jyrkän kärjistymisen
kautta. Näissä olosuhteissa sosialis­tiset
maat ovat erittäin valppaina,
lujittavat kaikin tavoin välttämät
tömiä toimenpiteitä, voidakseen
ajoissa torjua imperialismin soti­laalliset
seikkailut
Asevoimiemme harteilla on suu­ria
tehtäviä, mutta huolimatta impe-n.
alistien luomasta -vaarasta mc
olemme rauhallisia ja tunnemme
voimamme — meillä on millä vas
tata heidän provokaatiotekoihinsa
ja vastata tehokkaasti.
Neuvostoliiton teollisuuden kas
vaneiden mahdollisuuksien ja koti­maisten
tieteen ja tekniikan mer­kittävien
saavutusten ansiosta
maamme armeija ja laivasto ovat
viime vuosina ottaneet uuden suu
ren askeleen aseistuksessaan voi-mistettuaan
ja lujitettuaan entises­tään
sosialistisen leir>n sotilaallis
teknistä paremmuutta imperiali»
tisten valtioiden sotilasliittoutu
maan verrattuna. Rinnan neuvosto­kansan
ja sen asevoimien kanssa
vartioivat rauhaa ja turvallisuutta
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
m
Tiedoittaen syyskuun 8 pnä siitä valitettavasta seikasta, että lehti
on kasvavien talousvaikeiiksieh vuoksi jouduttu^ pienentämään syysk^
14 päivästä lukien:vain 2 kertaa viikossa ilmestyväksi Industrialisti se­littää
asiaa,] mm., sa^raavasti:
K^nlndustHali&tiii, painatuskustannukset ovat jakuvasti kohonneet^
ja tflaajain luku, hyvin'ymmärrettävistä syistä, on viime vuosien aikana
edelleen vähentynyt, johtokunta äskeisessä kokouksessaan käsitti saavu­tun
siihen tilanteieseen, jossa lehden muuttaminen, kahdesti viikossa-11* ;
mestyväksi on käsitettävä tarpeelliseksi, jos ei ehkä aivah vielä svufes^'^
taan välttämättömäksi. Niinpä johtokunta päätti että syyskuun 14'päi­västä
alkaen Industrialisti tulee ilmestymään kahdesti viikossa, jtiistaisln^
ja perjantaisin . •
\ Nyt jol^tokuiita käsittää;: että vakava velkaantuminen on edessä;' jos:
ei jotain; väikuttiäVaa tehdä asian suhteen; Kuluneen kesän: ajalla 'kan­nattajajoukko
on. toiminut kiitettävillä tuloksilla lehtensä tukemiseksi;
mutta kun varsinaiset liiketulot ovat vähentyneet ja kustannukset lisään-
^neet, eivät runsaatkaan'lahjoitukset ole voineet pitää lehtemme taious-asemaa,
tasaI>ainossa. Siksi johtokunta käsittää olevan~~välttämätöntä leh­den
ilmestymisen räjoittamisenr kahteen kertaan viikossa. ; i ')v
Samalla kun :VUQsikokou3 jätti johtokunnalle valtuudet harventaa
lehden ilmestymistä, se päätti että tilausmaksut on pidettävä samoina ^
kuin ne nykyään ovat. Tämä päätös tehtiin tarkoituksella, että ilmesty­misen
harvenemisesta olisi tarkoitettu rahallinen tulos, joka takaisi leh­den
edelleen ilmestymisen. Jos tilausmaksuja alennettaisiin suhteelli­sesti
ilmestymispäivien vähentämisen kanssa, ei muutoksesta olisi 'n&i-'
tään hyötyä, pikemmin päinvastoin, koska on vissejä menoeriä joita ei'
voida alentaa . . .
On myös odotettavissa että jotkut toisetkin suomalaiset lehdet jou­tuvat
läheisessä tulevaisuudessa harventamaan ilmestymistään— mutta ^
se ei ole meidän asiamme. Me hoidamme oman lehtemme asioita ja an­namme
toisten hoitaa omiaan . . . •
Jäämme luottamaan äiihen, että tämän lehden uskollinen kannatta­jajoukko
ymmärtää lehtensä aseman ja tulee huolehtimaan sen kus-'
tannusten maksamisesta niin kauan kuin sen julkaiseminen pidetääh
tarpeellisena. '
LÄNSI-SAKSÄSSAKIN
MÄKSUTASEPULMIA
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Betty Salonen, Kirkland i^ake
Ont., täytti syyskuun 17 päivänä
81 vuotta. :\^L,i ' .n
.Yhdymme- aukuleistcn ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
sanoi TV-haastattelunsa yhteydessä
alkuviikolla, että Canada kannattaa
YK:n "yleismaailmallisuutta", siis
myös Kiinan jäsenj^ttä. Mutta tiu­kan
tullen Canadan edustajat ovat
YK:ssa äänestäneet kerta toisen
perään Setä ^Samulin vaatimusten
mukaisesti Kiinan jäsenoikeuksia
vastaan. Viimeksi mr. Martin vih­jasi,
että vielä nytkin riippuu mu*
ka olosuhteista äänestääkö Canada
oman, harkintansa mukaan Kiinan
puolesta taV USA:n vaatimuksesta
Kiinaa vastaan? Äänestäköön Cana­dan
edustajisto nyt YK:n "yleis-mJEiailmalli^
Uuden" puolesta, ulko­ministeri
Martinin sanoja käyttääk-
-.semma/'..
— Ja sallikaa minun muistuttaa teitä, että te olette
yliopistossa pääasiallisesti siinä mielessä, että saatte
hyvän opetuksen — ja viimeinen tentti suoritetaan
viimeisessä jalkapallo-ottelussa;
Vain aktiivinen kaiq>pBtase voi tur­vata
taloudellisen nousun jatkumisen
ja hyvinvoinli samoin kuin täystyöili-
^ s riippuu vientiylijäämästä. Liitto­tasavalta
tarvitsee aktiivisen kauppa­taseen
voidakseen peittää maksuta
seen useita passiivisia kohtia. Tällai­sen
toteamuksen esitti äsken Länsi-
Saksan -teollisuusliiton johtaja Fritz
Berg. Länsi-Saksa.on kyllä pitänytkin
huolen maksutaseestaan. Vuodesta
toiseen se on vienyt tuntuvasti enem­män
kuin tuonut. Ja tässä eräs tärkeä
Länsi Saksan "tatousihmeen" avain.
Kun tämän pefkistää, niin itse asiassa
Länsi-Saksa on paisunut taloudellisesti
muitten kustannuksella. Luonnollisesti
osa ulkomaankaupasta saadusta voi­tosta
oft. käytetty, sijoituksiin ja osa
maksutaseen tasapainottamiseen, mut­ta
samanaikaisesti Länsi-Saksan va­luuttavarantoon
pysynyt huikeassa 30
miljardissa D-markassa.
Suomi kuuluu myös niihin maihin,
jotka suurella tuonnillaan ovat lisän­neet
Länsi-Saksan vientituloja ja pai
suttaneet sen valuuttavaroja. Kyllä
Suomessakin ulkomaankaupan ja teol­lisuuden
johtajat hyvin tietävät, että
tatouden jatkuvalle kasvulle, täystyöl­lisyydelle
ja hyvhrvoinnille aktiivinen
kauppatase ja vientiylijäämä ovat yh­tä
välttämättömiä kuin Länsi Saksalle.
Molemmat maat ovat ulkomaankau­pasta
ratkaisevasti riippuvaisia maita.
Mutta Suomessa ei ole oltu tietääk-seenkään.
miksi Suomelle on kertynyt
vientiylijäämän sijasta vajausta. On
pyritty salaamaan sitä tosiasiaa, että
nimenomaan Läitsi-Saksasta vuosikau­sia
jatkunut suunnaton tuontiylijäämä
on kauniataseen vajauksen pahin ai­heuttaja.
Länsi-Saksankin kaupan taivas on
synkkenemässä. Johtaja Berg varoitti
samassa puheessaan siitä, että Länsi-
Saksan ulkomaankaupan kehitykseen
tämän vuoden alusta lukien voitaisiin
suhtautua kevyesti. Optimismin oli
aihetta heinäkuussa, jonka luvut osoit­tivat
kesäkuun yllättävän vajauksen
jälkeen lievää ylijäämää. On syytä
palauttaa mieleen, että vielä viime
vuoden ensimmäisellä puoliskolla
Länsi-Saksan kauppatase osoitti 4,6
miljardin: Dmarkan arvosta vientiyli-:
jäämää. Mutta kuluvan vuoden ensim­mäisellä
puoliskolla se (4i supistunut
vain 1 miljardiin D-markkaan. Vuoden
loppukuukaudet voivat viedä tämänkm
ylijäämän nollaan.
Lännen korkeasuhdanteista on pääs­syt
hyötymään eniten Länsi-Saksa,
mutta kauppataseen epäedullisen kehi-:
tyksen vaikutus ilmenee nyt muillakin
sektoreilla. Valuuttavaranto, vaikka se
on vieläkin suuri, osoittaa supistumis­ta.
Tammi—heinäkuussa maksutaseen
vajaus bn kaksinkertaistunut viime
vuodesta eli noussut 1.89 miljardista
3.96 miljardiin D-markkaan. Huomat­tava
osa tästä vajauksesta tosin joh­tuu^
päjäoman viennistä sekä suurista
ulkomaisista aseostoista ja ennakko-;
maksuista. Mutta maksutaseen passii-visuutta
Länsi-Saksa ei pysty peittä­mään
aktiivisella kauj^taseellaan
enää yhtä helposti kuin tähän asti.
Omista maksutase- ja valuuttaväikeuk ;
sistaan johtuen monet Länsi Saksan
kauppakumppanit eivät ole enää joko
pystyneet tai halunneet lisätä tuon­tiaan
Länsi-Saksasta. Ainoan poik­keuksen
muodostaa Suomi, joka on tä­näkin
vuonna tuonut "Länsi Saksasta '
enemmän kuin koskaan aikaisemmui
ja vastaavasti tämän johdosta oma
kauppataseen vajaus on noussut ennä­tyssummiin.
.— Libra.
Länsi-Saksan
monimutkainen
vaalitapa
Bonn. — Useimmat Länsi Saksan
vaaleihin sunnuntaina osallistuvista
38,500,000: sta äänestäjästä eivät olleet,
selvillä maan monimutkaisesta äänes­tystavasta,
todetaan äskettäin julkais­tussa
mielipidetiedustelussa.
Kullakin äänestäjällä on kaksi ääntä
mutta vain harvat tietävät, että jäl­kimmäinen
ääni ratkaisee puolueiden
voimasuhteet liittopäivillä. Bonnin yaai
likeskuksessa lasketaan nämä äänet
yhteen ja liittqsäivien 496 paikkaa ja­kaantuvat
puolueiden äänimäärien, mu
kaan. Äänestäjän ensimmäinen ääni.,
nimeää sen edustajan* jonka hän hav
luaa edustamaan omaa vaalipiiriään,
mutta tällä äänellä ei ole käytännössä
uuri lainkaan merkitystä vaalien lop>
putulokseen.
PÄIVÄN PAKINA
ENEMMISTÖJÄLUTUKSESTÄ
Puhuessaan viime lauantaina Al-goma
East vaalipiirin valitsijoille
Espanolassa, missä hän aloitti
oman-henkilökohtaisen vaalikam-i
panjansa, pääministeri Lestei* B.
Pearson veivasi jo. Vanhentuneel­ta
tuntua poliittista virttä sano-mallb:-
• . ••
"Kysymys on tästä: Enemmistö­hallitus
pitääksemme Canadan voi­makkaana
ja yhtenäisehä . . . Me
haluamme voimakkaan keskushal­lituksen
puhumaan Canadan ni­missä
. . ."
Mikäli siis voidaan pääministeri
Pearsonin puheisiin luottaa, hä­nen
mielestään on tärkeintä se,
että liberaalipuolue saisi encm-mistö-
jallituksen.
Ja Juuri "Jallitukscsta" on tässä
yhteydessä kysymys.
Itse pääministeri on vakuuttanut
meille vakuuttamasta päästyään,
että h8il«n johtamansa vähemmis­töhallitus
on saanut miltei ihmeuä
aikaan: että tuotantohiitosten rat'
tnat pyörivät nyt vähän parem­min
kuin tpryhellituksen aikana,
että sosiaalihuollon alalla on laa­dittu
yleisesti tei^ehditty työsuh­de-
eläkelaki, että hallitus 'on an­tanut
joitakin epämääräisiä lu­pauksia
kansallisen sairashuolto-palvelun
järjestämiseksi, ja että
Neuvostoliitto ynnä muiden sosia
listiroaidcn kanssa on tehty suu­ria
ja hyviä viljakauppoja.
Näissä väitöksissä vähemmistö­hallituksen
suhteellisista hyvyyk­sistä
on perää ainakin siteeksi.
Mutta sitä suurempi syy on ky­syä,
että miksi meidän pitäisi
vaihtaa tämä "hyvä vähemmistö-halilitus"
cncmmisböt-jallituksecn;,
joka voisi olla yhtä kuuro ja
tunnoton kansakunnan tarpeitten
tiimoilta kuin niin monet aikai­semmatkin
enemmistöhallitukset
ovat olleet sekä liberaali- että
konservatiivipuolueen johdolla?
Tässä yhteydessä me liitymme
Uuden demokraattisen puolueen
parlamentaaristen kysymysten
Nestoriin^ eli erUcoisasiantuntlS
jaan, Stanley Knowlesiin, joka
uutta yähemmistöhallitusta povail­len
selitti syyskuun 14 päivänä,
että "paras lopputulos marraskuun
8:iihcn päivän liittovnaleista olisi
pe, että valituksi tulisi taas vä-:
hemmistöhallitus, sillä vähemmis­töhallituksen
on kuunneltava voi­makkaan
oppositioji^ vaatimuksia.
"Jos me saisimme sellaisen
enemmistörhallituksen, mikä meil^
lä oli vuosien 1958—62 välillä",
sanoi nu.Knowles, "silloin ovat
seuraavat neljä vuotta-hukkaan
meneviä vuosia,"
Samoin on Uuden demokraatti­sen
puolueen kansallinen johtaja
Tommy Dougl:rr^ sanonut, että pa­hin
mitä tulevi!|i;a vaaleissa voisi
tapahtua, olisi se, että jompi kum­pi
vanha puolue saisi muodoste­tuksi
enemmistöhallituksen.
Kommunistisen puolueen kan­sallinen
johtaja William Kashtan
on puhunut voimakkaasti enem­mistöhallitusta
vastaan selittäen,
että nykyoloissa saataisiin parhai­ta
tuloksia vähemmistöhallituksen
kautta; jonka olisi pakko kuunnel­la
kansanjoukkojen vaatimuksia
ja toivomuksia.
Monet ammattiyhdistysliikkeen
johtohenkilöt ja muiden kansa­laisjärjestöjen
edustajat ovat il­maisseet
samanlaisia ajatuksia:
, Tunnettu tosiasia nkyös on, että
Vapaus on alusta pitäeuvomaksu-nut
näissä vaaleissa sellaisen kan­nan,
että Canada tarvitsee enem­mistöhallitusta
osapuilleen yht?
paljon kuin kuluttaja tarvitsee,
kolmen dollarin seteliä, sillä niil-lä
kummallakaan ei ole mitään
käyttöarvoa.
Ja parhain mahdollinen vähemv
mistöhallitus oli se, jota vastassa
olisi mahdoHisimman ~^voimakas
työväenliikkeen edustajista koos­tuva
oppositio.
Toisin sanoen meidän canada-laisten
omakohtainen ja yhteinen
sekä kansallinen etu puhuu voi­makkaasti
Uuden demokraattisen
puolueen ja muiden työväen eh­dokkaiden
valinnan puolesta.
Molemmilla vanhoilla puolueilla
ja niiden lievejärjestölle, Social
Creditille annettu ääni menee
varmasti hukkaan siinäkin tapauk-^
sessa, vaikka ko. ehdokas tulisi va^
lltuksi. Mutta oikein ja tulokselU-sesti
käytetty ääni on se, mikä
annetaan työväenehdokkaalle. "
Torjukaamme siis päättävästi
kaikki puheet_ enemmistö-hallifufc-sen
tarpeellisuudesta ja työsken-nelkäämme
työväen edustajiston
lisäämisen ja voimistuttaminen
puolesta kautta maan.—-Känsä­koura.
- \.':.;