1965-12-14-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siyu 4 Tiistaina, jouluk. 14 p. — Tijesclay, Dee. 14, 1965 ' \
<.l , 'Il
' il I .t
:f:iiii
HAUSKAA JOULUA
ja
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
toivotamme kaikille suomalaisille!
ASTORIA HOTEL
769 East Hastings St. Vancouver, B. C.
HUONEITA VUOKRATAAN
Puhelin MU 1-2038
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
suomalaisille asiakkailleen
toivottaa
HOTEL NEW EMPIRE
AINAISTEN TUTTAVIEN TAPAAMISPAIKKA
122 East Hastings St; Vancouver, B. C.
HUONEITA VUOKRATAAN PÄVITTÄIN
VIIKOTTAIN TAI KUUKAUSITTAIN
Huoneita halutessaime — soittakaa MU 3-9747
Tarjoiluhuoneen puhelin MU 2-9947
SISÄ "LATEX" MAALIA
Erikoisuus
MAALEJA, SEINÄPAPEREITA JA VENEMAA-LEJA
TUKKU- JA VÄHITTÄISHINNALLA.
HAUSKAA JOULUA JA
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA
toivotamme suomalaisille asiakkaillemme!
757 East Hastings St. Vancouver, B.C.
Puhelin MU 4-1105
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme kaikille suomalaisille
asiakkaillemme!
• LAKIMIEHET
• ASIANAJAJAT
• NOTARIOT'
Puhelin 682-2781
202 FORD BUILDING
193 East Hastings St. Vancouver 4, B. C.
Helsinki. — (KU.) — Matti Mutikainen
tuli Helsinkiin, kulki Ci-ty-
kSytävän läpi poltellen Tiine'ä,
kävi Pommissa, suosi kotimaista ja
osti PerSseInäjoella tehdyn Tip-top-
Sii-paidan ja tamperelaiset Italiano
Posetiyo-puolikengät, istui Havvaiji-grillissä
syömässä kaurapuuroa ja
Happy Horse-baarissa juomassa lahtelaista
Fix-fox-wateria, kävi illalla
elokuvissa Rio Hick-Hock'issa, oli
jatkolla Royal Lord Mayorissa. ja
yöpyi Hotel Universum Centerissä
Tämäntapainen kertomus voitai-
Hyvä 50-vu6tisjuhla
Beaver Lakella
Sunnuntaina oli Beaver Laken
haulilla-onnistunut osaston SO^vuo-tisjuhla,
ja ohjelman kuuluttajan
sanojen mukaan oli suuri menetys
niille, jotka eivät vallitsevan jääke"
Iin takia olleet saapuneet, sillä oh
jclma oH tavallista arvokkaampaa.
Alakerrassa oli kahvi kuumana
jääsateesta tuleville juhlavieraille.
Sitten alkoi ohjelman esitys, jonka
avasi tervehdyspuheella illan ohjel-mankuulutlajana
toiminut Evert
Mäenpää. Samalla hän luki juhlaan
tulleet TPICn ja Sudburyn osaston
tervehdykset.
Armas Lammi ja Leo Niemi soittivat
komeasti haitarilla kaksi kappaletta.
Anselm Kääriäinen esitti
lyhyen katsauksen osaston kuluneeseen
50-vuotistoimintaan. Laila:
Rintamäki, Dora Keto ja Eero Kinos 1
esittivät lauluja Beaver Laken näyt- ?
tämöllä esitetyistä näytelmistä Eero •
Kinoksen haitarilla säestäessä. Täs-i
sä yhteydessä Laila Rintamäki ker-!
toi Beaver Lakella olleen näiden
vuosikymmenien aikana paljon hy
viä näyttelijöitä, mutta lisäsi, jos
hänen -vallassaan olisi antaa "Oskari",
niin se kuuluisi Evert Mäenpäälle
tämän hyvistä ja monipuolisista
näyttelijälahjoista. Luonnollisesti
yleisö oli hänen kanssaan samaa
mieltä vahvistaen asian kättentaputuksin.
Lyyli Pärssinen puheessaan kosketteli
järjestötoiminnan yhteen
kuuluvaisuufta ja suomalaisten sanomalehtien
tärkeyttä siirtolaisten
elämässä. Etenkin Beaver Laken
näyttämötoiminnan hyväksi esimerkillisesti
työskennellyt Maria Johnson
esitti katsauksen paikkakunnalla
esitetyistä näytelmistä nimeten
sekä' esiintyneet näyttelijät, kuiskaajat,
kuliisimiehet sekä puvuston-hoitajat,
jotka pisimmän aikaa ovat
osallistuneet näyttämötyöhön, toiset
heistä jopa kaksikymmentäkin
vuotta. Hän sanoi pahoitellen, että
tämän uuden haalin aikana ei näyttämölle
ole kyetty saamSNMi yhtään
koko illan näytelmää, mikä on valitettavaa
kun ottaa huomioon aikai-^
semman vilkkaan näyttämötoimin-1
nan.- • • •. . .i
Eero Kinos lauloi Allan Aystön i
säestämänä yhden laulun, vaikka y-leisö
olisi lisä>ikin kuunnellut. Carl
Piilonen ja Allan Aystö soittivat
kaksi duettoa (haitarilla ja kitaralla)
ja lisäksi lauloivat viimeksi
mainitun säestyksellä.
Viimeisenä ohjelmanumerona ennen
väliaikaa Armas Lammi ja Leo
Niemi soittivat haitareilla taidokkaasti
yhden kappaleen.
Emännät tarjosivat alakerra.ssa
maukkaat pullakahvit, jota koko
juhlayleisö siirtyi nauttimaan. Siellä
oli mukava hetken kertoilla kuulumisia
ja tavata tuttavia. .
Sitten siirryttiin taas juhla.saliin
katsomaan Pirkko Salmisen ja Laila
Rintamäen yhteistyönä .syntynyttä
elokuvaa Beaver Laken esiraivaajis-ta.
Beaver Laken o.saston 50-vuotis-juhla
oli kuikin puolin onnistunut,
mutta yleisökannatus olisi saanut olla
parempi. Tähän varmasti vaikuttaa
suuresti sunnuntai-sen huonon
sään lisäksi se kun paikkakunnalla
pidetään juhlat vasta sunnuntai-ilta;
na kello kahdeksan jälkeen, joten
l)itkämatkai.^et eivät mielellään lähde
talvisaikaan ja etenkin jääkelil-lä
ajelemaan pimeässä. Siksi Maria
Johnson kaskikin sanoa kaikille .sellaisia
terveisiä, että Beaver Lakella-
Jkin siirrytään päiväjuhlien järjestämiseen.
Tämä tieto otettiin tietysti
mielihyvin vastaan ja tässä se on
välitetty kaikille lehtemme lukijoil-le.-
Kiitos hyvästä juhlasta beaverla-kelaiset.
«iin kybätä kokoon jonkun matkailijan
käynnisti suomalaisessa sivistys-ja
liike-elSmän keskuksessa. "Suosi
suoma]aisuutta"-tunnus ^ i vielä ole
ulottunut suotnalaisiin tavaranimik-keisiin
ja liikkeiden nimiin.
Miksi meillä "hienosteUaan" yie-raskielisyydellä?
•— Tähän kysymykseen
olemme pyytäneet vastausta
eräiltä liike- ja kieUalan edustajU-ta.
VAIN H0LLYW00DILAINEN
IHOVOIDE KELPASI
— Liikenimien vierasperäisyyteen
vaikuttaa varmaankin paljon se että
kaupparekisterissä on jo niin paljon
suomalaisia nimiä. Siksi on vaikea
keksiä niitä. Liikkeiden nimet joudutaan
useinkin tekemään ikään
kuin väkisin, asettelemalla kirjaimia
peräkkäin jopa niin ettei näin
syntynyt sana ole mitään kieltä,
mainitsi tiedotuspäällikkö Eino I.
Leino Vähittäiskaupan Keskusliitosta.
— Liikenimiä otettaessa vieras-kielisyys
merkinnee enemmänkin
tunneasiaa kuin pyrkimystä vaikuttaa
asiakkaisiin.
On myös muodostunut jonkinlaiseksi
tottumukseksi antaa liikkeelle
ei-suomalainen nimi. Omalla toi-minnallaanhan
liike aikaa myöten
voittaa itselleen asiakaspiirin eikä
nimellään.
Mutta aivan liikkeen alkuvaiheessa
voi Jokin jopa polemiikkia herättävä
nimi tuoda asiakkaita, vaikka
it.se liike ei vielä ole vakiintunut-kaap.
Mitä taas tulee tavaranimikkei-siin,
niin vieraskielisellä nimellä on
vetovoimaa esim. muodin ja kosmetiikan
aloilla. On paljon sellaisia
jotka luulevat ulkomaalaista aina
paremmaksi ja hienommaksi.
Pyriiuan saamaan jotakin yksilöllistä
ja erikoista jota mullia ei ole. Tämä
on todettU: käytännössä. Kerrottakoon
vain esimerkkinä että Ruot^
sissa eräs osuusliike ei saanut menekkiä
valmistamalleen halvalle ja
hyvälle ihovoiteelle. Se otettiin
pois myynnistä ja pakattiin kulta-hopeakimalteiseen
pakkaukseen,
nostettiin sen hintaa ja annettiin sille
Hollyvvoodiin viittaava nimi jolloin
se meni "kuin kuumille kiville".
ENGLANNIN KIELI ON
VALTTIA KAUPASSA
— Vieraskielisten nimien käyttö
johtunee ennen kaikkea siitä että
liike-elämässä uskotaan englantilaisten
nimien "myyvän", lausui prof.
Matti Sadeniemi Suomen Akatemian
kielitoimistosta.' — Erään tupakkatehtaan
edustaja sanoi minulle kerran
että jos tupakkarasian kannessa
on suomenkielisiä sanoja, luulevat
o.stajat sen sisältämissä savukkeissa
olevan vastaavan määrän kessua.
Meillä jopa myydään kotimaassa
valmistettuja paitoja joiden nimi ja
käyttöohjekin on englannin kieltäj
ja vasta jostakin pakkauksen takaa
voi löytää mahdollisimman pienin
kirjaimin vihjeen siitä että paita on
tehty jossakin Muttisella Peräseinäjoella.
^Tupakasta puheen ollen lienee
ulkomaalaisten nimien ihailu peräisin
sodanjälkeisiltä ajoilta jolloin
suomalaiset tuotteet vielä olivat laadultaan
heikkoja. Mutta yleensäkin
on Suomessa aina esiintynyt jonkinlaista
ulkomaalaisuuden ihailua, johon
myös kauppa perustaa uskonsa.
Eräs syy lienee myös maan kaksikielisyys.
Englantilainen nimi ei täten
herätä paheksuntaa kotimaisissa kie-liiyhmissä.
— Kielitoimistolla ei ole paljonkaan
sanottavaa eikä vaikutusvaltaa
näi.s.sä asioLssa. Taloudelliseen hyötyyn
pyrkiminen määrää nimet ja
nimikkeet. Mielestäni monien vieraskielisten
nimien vaihtaminen kotimaisiin
olisi tervettä kehitystä.
VIERASKIELISVVS
SOPIIKIN JOSKUS
— Kansainvälisyys on nykyajan
tunnus ja meillä saisi olla enemmänkin
kan.salnvälisiä nimikkeitä.
Eräissä tavaranimissä vieraskielinen
.sana viittaa esim. raaka-aineen
alkuperään — eihän esim. virginialaiselle
tupakalle voi antaa Jussi-nimeä.
Ranskalaistyyliselle paifyymlF
le sopii ranskalainen nimi.
Mutta kyllä näissä asioi.ssa joskus
haksahdetaankin^ Ostin esim. kerran
kengät jotka olivat suomalaista
tekoa mutta nimi oli jostakin ih-meellisestk
syystä italialainen. On
liikkeitä jotka liiaUisesti ihailevat
vieraskieUsyyttö. .,Täraä Joh|wn?p
siitä että ennen yanhaap, MUQIP AI}*
komaiUa matkustelu ei ylelä oJI^it
niin yleistä kuin nykyisin, ulkomailta
tuodut tavarat olivat usein,erikioi-suuksia
suomalaisten silmissä. Tämä
vanha naiivismi vallitsee, viejä
joissakin piireissä kOvin valtyasti; >
Toisaalta jokin liike voi menettää-kin
sen johdosta että esim. sen pimi
on suomalaiselle vieras ja vaikeasti
lausuttavissa. Nykyistä enemmän
-voitaisiin käyttää suomenkielisäkip
nimiä sekä keksiä aivan uusifi, pimiä
— sellaisia jotka eivät ole mitään
kieltä mutta jotka sitten vähitellen
muodostuvat käsitteiksi.
SUUNTA KÄÄNTYMÄSSÄ
SUOMEN KIELEEN?
— Olisi tietysti miellyttävää jos
suomalaisilla tuotteilla olisi suomenkieliset
nimet, lausui maist Pentti
Kynnös Suomen Työn Liitosta. —
Tällöin voisivat ostajat jo nimestä
nähdä että kysymyksessä on suomalainen
tuote. Valitettavan paljon
käytetään suomalaisista tuotteista
vieraskielistä nimeä. Mutta tuntuu
siltä kuin suuntaus vähitellen olisi
kääntymässä suomen kielen hyväksi.
Monet uudet liikkeet ovat ottaneet
su3menkieli'sen nimen itselleen
tai tuotteelleen, ja ovatpa eräfit vanhatkin
"suomentaneet" ompn tai
tuotteensa nimen.
— Toisaalta on otettava huomioon
että joitakin tuotteita viedään ulkomaille
niin paljon että jokin jskevä
kansainvälinen nimitys on sille paikallaan.
— Mielestäni nimikysymys ei ole
ratkaiseva. Tuskin esim. ravintolaan
mennään sen mukaan mik.ä nimi
sillä on vaan millaista ruokaa se
tarjoaa.
RAVINTOLAT PYRKIVÄT
EKSOOTTISUUTEEN
— Kyllä suomalainenkin hotellin
tai ravintolan nimi voi olla vetävä,
sanoo toimitusjohtaja Onni Salo
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitos-ta.
— Ei ole olemassa valmista tilastoa
siitä miten paljon tällä alalla
on käytössä suomen- ja muunke-lisiä
nimiä. On paljon sellaisia hotelleja
jotka ovat ottaneet kansainvälisesti
tunnettuja vakionimiä kuten
Mctropol, Continental, Palace,
International jne. Näillä on, se etu,
että ulkomaalainen muistaa ne paremmin
KtTIn suomenkielisen nimen.
Mutta alkoniaalaisen on tuskin vaikea
muistaa lyhyttä ja selkeästi lausuttavaa
suomenkielistäkään ;iimeä.
Myös maamme kaksikielisyysongel-ma
n voi väistää ottamalla käyttöön
muunkielisen nimen. Tuntuu muuten
siltä kuin kehitys olisi menossa
suomenkielisiin nimiin päin.
— Ravintoloissa on paljon vieraskielisiä
nimiä mm. siksi,'että niistä
monet pyrkivät jonkinlaiseen eksoottisuuteen,
pyrkivät luomaan itselleen
jonkin muun maan kansal-lisleiman.
Mutta erityisesti suomenkielisillä
seuduilla on paljon puhtaasti suomalaisia
ravintolan nimiä, mainitsi
toimitusjohtaja Salo. — TV.
RAUHALLISTA JOULUA
ja
onnellista uutta vuotta
toivotan kaikille tovereilleni
ja ystävilleni!
EmU Wilen
2605 East Pender st.
Vancouver 6 B.C.
Vuodenajan
TERVEHDYS
suomalaisille
asiakkaillemme!
Perfect Cleaners
Kauppa No. 1
1287 East Hastings St.
Puhelin AL 3-75t)5
Kauppa No. 2
1235-Nanaimo St. y,
Puhelin AL 5-7411
Vancouver, B. C.
Hauskaa joulua ja onnellista uutta vuotta
suomalaisille asiakkailleen
toivottaa BEOADl¥AY HOTEL HUONEITA VIIKOTTAIN JA PÄIVITTÄIN
Cor. Hastings & Columbia Sts. Puhelip MU 1-3445 Vancouver, B.C.
ILOISTA JOULUA JA ONNEA
ALKAVALLE VUODELLE
toivottaa
THE HUB MEN'S WEAR
Meillä on pukuja, päällystakkeja, housuja, työvaatteita
ja rihkamaa
Hyvän laadun tavara kohtuullisilla hinnoilla
Toivomme, että näemme Teidät liikkeessämme.
Puhelin MU 1-3645
45 E. Hasttngs Street Vancouver, B. C.
ÖAtJBKM JOULUA
oi^0|listo uijttf^ vuotta
'Regei^ Hotel:
: m JBart jHasttogB
L ^ -
, onnellistji raiiil;i«|tl^ja!
hyväntahdoii yuöit^}»^
tolvotcimme Icafklll^!^-V
ystäivUlemme!:,
Effie ja Artjgjii^
2Q91 EastrG<ep^ ^i. ,
Vanconiver ''^.-r^^.C<
m
VM
)'< I
VV..
•Vi
HYVÄÄ JOULUA jfe
oni^ea vuodelle 19i6i6
toivotamme kaikille liike-'
asiakkaillemme ja ystävill??Dirae!
C0AST COPPERSMITHS
K. J. GRÖHN, omifitaja ''•
1302 Powell St; Puhelin AL 5-6811 Vancouver, B. C.
HAUSKAA JOULUA JA. .
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
' -f'
, .toivotamme kaikille suomalaisille! »
BELL FUNERAL HOME
Puhelin AL 3-1343
2746 East Hastings St. Vancouver, B.C.
Meillä on erinomainen...
VALIKOIMA JOULULAHJOJA
f KELLOJA. HAJUVESIÄ. LEIKKIKALUJA JA
PUXjryEISTOKSIA NEUVOSTOLIITOSTA
© SAVIASTIOITA BULGARIASTA
• KRISTALLIA TSHEKKOSLOVAKIASTA
• VERHOJA ITAUASTA
e SWETEREITA ENGLANNISTA
. • MAKEISIA JA KALAA PUOLASTA
Meillä on Teille se "ERIKOINEN" lahja, jota olette
etsineet — kohtuullisella hinnalla
6L0BALIMPORTS
Puhelin 253-8642 " "
2643 East Hastings St. Vancouver .6,5X1.
Avoinna maanantaisin Ja lauantaisin klo 9 ap. klo 5J0 ip.'
HYVÄÄ JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme
suomalaisille
asiakkaillemme
ja ystävilleinmef '
Suomalainen neiti huolehtii erikoisesta. . ,
, voileipä tarjoilusta. ' ,
ROGER HOTEL
Hastings ja Carrall katujen kulmassa., r
VANCOUVER, B. C.
HUONEITA VUOKRATAAN
• Paras paikka tavata tuttavianne. '
|i|||||ip|l
VUODENAJAN TERVEHDYKSEMME
suomalaisille llikeystävillemme!
Hastings Radio & TV Service Ltd.
Televisioiden, radioiden Ja Hi-Fim huoltamist» ]« ,
pa\lyelua. —. Autoradioiden korjauiita ' ^ ' ^
Puhelin ALpine 5-6141 - "
OLLE LINDHOLM
2j541 East Hastings St.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 14, 1965 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1965-12-14 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus651214 |
Description
| Title | 1965-12-14-04 |
| OCR text |
Siyu 4 Tiistaina, jouluk. 14 p. — Tijesclay, Dee. 14, 1965 ' \
<.l , 'Il
' il I .t
:f:iiii
HAUSKAA JOULUA
ja
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
toivotamme kaikille suomalaisille!
ASTORIA HOTEL
769 East Hastings St. Vancouver, B. C.
HUONEITA VUOKRATAAN
Puhelin MU 1-2038
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
suomalaisille asiakkailleen
toivottaa
HOTEL NEW EMPIRE
AINAISTEN TUTTAVIEN TAPAAMISPAIKKA
122 East Hastings St; Vancouver, B. C.
HUONEITA VUOKRATAAN PÄVITTÄIN
VIIKOTTAIN TAI KUUKAUSITTAIN
Huoneita halutessaime — soittakaa MU 3-9747
Tarjoiluhuoneen puhelin MU 2-9947
SISÄ "LATEX" MAALIA
Erikoisuus
MAALEJA, SEINÄPAPEREITA JA VENEMAA-LEJA
TUKKU- JA VÄHITTÄISHINNALLA.
HAUSKAA JOULUA JA
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA
toivotamme suomalaisille asiakkaillemme!
757 East Hastings St. Vancouver, B.C.
Puhelin MU 4-1105
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme kaikille suomalaisille
asiakkaillemme!
• LAKIMIEHET
• ASIANAJAJAT
• NOTARIOT'
Puhelin 682-2781
202 FORD BUILDING
193 East Hastings St. Vancouver 4, B. C.
Helsinki. — (KU.) — Matti Mutikainen
tuli Helsinkiin, kulki Ci-ty-
kSytävän läpi poltellen Tiine'ä,
kävi Pommissa, suosi kotimaista ja
osti PerSseInäjoella tehdyn Tip-top-
Sii-paidan ja tamperelaiset Italiano
Posetiyo-puolikengät, istui Havvaiji-grillissä
syömässä kaurapuuroa ja
Happy Horse-baarissa juomassa lahtelaista
Fix-fox-wateria, kävi illalla
elokuvissa Rio Hick-Hock'issa, oli
jatkolla Royal Lord Mayorissa. ja
yöpyi Hotel Universum Centerissä
Tämäntapainen kertomus voitai-
Hyvä 50-vu6tisjuhla
Beaver Lakella
Sunnuntaina oli Beaver Laken
haulilla-onnistunut osaston SO^vuo-tisjuhla,
ja ohjelman kuuluttajan
sanojen mukaan oli suuri menetys
niille, jotka eivät vallitsevan jääke"
Iin takia olleet saapuneet, sillä oh
jclma oH tavallista arvokkaampaa.
Alakerrassa oli kahvi kuumana
jääsateesta tuleville juhlavieraille.
Sitten alkoi ohjelman esitys, jonka
avasi tervehdyspuheella illan ohjel-mankuulutlajana
toiminut Evert
Mäenpää. Samalla hän luki juhlaan
tulleet TPICn ja Sudburyn osaston
tervehdykset.
Armas Lammi ja Leo Niemi soittivat
komeasti haitarilla kaksi kappaletta.
Anselm Kääriäinen esitti
lyhyen katsauksen osaston kuluneeseen
50-vuotistoimintaan. Laila:
Rintamäki, Dora Keto ja Eero Kinos 1
esittivät lauluja Beaver Laken näyt- ?
tämöllä esitetyistä näytelmistä Eero •
Kinoksen haitarilla säestäessä. Täs-i
sä yhteydessä Laila Rintamäki ker-!
toi Beaver Lakella olleen näiden
vuosikymmenien aikana paljon hy
viä näyttelijöitä, mutta lisäsi, jos
hänen -vallassaan olisi antaa "Oskari",
niin se kuuluisi Evert Mäenpäälle
tämän hyvistä ja monipuolisista
näyttelijälahjoista. Luonnollisesti
yleisö oli hänen kanssaan samaa
mieltä vahvistaen asian kättentaputuksin.
Lyyli Pärssinen puheessaan kosketteli
järjestötoiminnan yhteen
kuuluvaisuufta ja suomalaisten sanomalehtien
tärkeyttä siirtolaisten
elämässä. Etenkin Beaver Laken
näyttämötoiminnan hyväksi esimerkillisesti
työskennellyt Maria Johnson
esitti katsauksen paikkakunnalla
esitetyistä näytelmistä nimeten
sekä' esiintyneet näyttelijät, kuiskaajat,
kuliisimiehet sekä puvuston-hoitajat,
jotka pisimmän aikaa ovat
osallistuneet näyttämötyöhön, toiset
heistä jopa kaksikymmentäkin
vuotta. Hän sanoi pahoitellen, että
tämän uuden haalin aikana ei näyttämölle
ole kyetty saamSNMi yhtään
koko illan näytelmää, mikä on valitettavaa
kun ottaa huomioon aikai-^
semman vilkkaan näyttämötoimin-1
nan.- • • •. . .i
Eero Kinos lauloi Allan Aystön i
säestämänä yhden laulun, vaikka y-leisö
olisi lisä>ikin kuunnellut. Carl
Piilonen ja Allan Aystö soittivat
kaksi duettoa (haitarilla ja kitaralla)
ja lisäksi lauloivat viimeksi
mainitun säestyksellä.
Viimeisenä ohjelmanumerona ennen
väliaikaa Armas Lammi ja Leo
Niemi soittivat haitareilla taidokkaasti
yhden kappaleen.
Emännät tarjosivat alakerra.ssa
maukkaat pullakahvit, jota koko
juhlayleisö siirtyi nauttimaan. Siellä
oli mukava hetken kertoilla kuulumisia
ja tavata tuttavia. .
Sitten siirryttiin taas juhla.saliin
katsomaan Pirkko Salmisen ja Laila
Rintamäen yhteistyönä .syntynyttä
elokuvaa Beaver Laken esiraivaajis-ta.
Beaver Laken o.saston 50-vuotis-juhla
oli kuikin puolin onnistunut,
mutta yleisökannatus olisi saanut olla
parempi. Tähän varmasti vaikuttaa
suuresti sunnuntai-sen huonon
sään lisäksi se kun paikkakunnalla
pidetään juhlat vasta sunnuntai-ilta;
na kello kahdeksan jälkeen, joten
l)itkämatkai.^et eivät mielellään lähde
talvisaikaan ja etenkin jääkelil-lä
ajelemaan pimeässä. Siksi Maria
Johnson kaskikin sanoa kaikille .sellaisia
terveisiä, että Beaver Lakella-
Jkin siirrytään päiväjuhlien järjestämiseen.
Tämä tieto otettiin tietysti
mielihyvin vastaan ja tässä se on
välitetty kaikille lehtemme lukijoil-le.-
Kiitos hyvästä juhlasta beaverla-kelaiset.
«iin kybätä kokoon jonkun matkailijan
käynnisti suomalaisessa sivistys-ja
liike-elSmän keskuksessa. "Suosi
suoma]aisuutta"-tunnus ^ i vielä ole
ulottunut suotnalaisiin tavaranimik-keisiin
ja liikkeiden nimiin.
Miksi meillä "hienosteUaan" yie-raskielisyydellä?
•— Tähän kysymykseen
olemme pyytäneet vastausta
eräiltä liike- ja kieUalan edustajU-ta.
VAIN H0LLYW00DILAINEN
IHOVOIDE KELPASI
— Liikenimien vierasperäisyyteen
vaikuttaa varmaankin paljon se että
kaupparekisterissä on jo niin paljon
suomalaisia nimiä. Siksi on vaikea
keksiä niitä. Liikkeiden nimet joudutaan
useinkin tekemään ikään
kuin väkisin, asettelemalla kirjaimia
peräkkäin jopa niin ettei näin
syntynyt sana ole mitään kieltä,
mainitsi tiedotuspäällikkö Eino I.
Leino Vähittäiskaupan Keskusliitosta.
— Liikenimiä otettaessa vieras-kielisyys
merkinnee enemmänkin
tunneasiaa kuin pyrkimystä vaikuttaa
asiakkaisiin.
On myös muodostunut jonkinlaiseksi
tottumukseksi antaa liikkeelle
ei-suomalainen nimi. Omalla toi-minnallaanhan
liike aikaa myöten
voittaa itselleen asiakaspiirin eikä
nimellään.
Mutta aivan liikkeen alkuvaiheessa
voi Jokin jopa polemiikkia herättävä
nimi tuoda asiakkaita, vaikka
it.se liike ei vielä ole vakiintunut-kaap.
Mitä taas tulee tavaranimikkei-siin,
niin vieraskielisellä nimellä on
vetovoimaa esim. muodin ja kosmetiikan
aloilla. On paljon sellaisia
jotka luulevat ulkomaalaista aina
paremmaksi ja hienommaksi.
Pyriiuan saamaan jotakin yksilöllistä
ja erikoista jota mullia ei ole. Tämä
on todettU: käytännössä. Kerrottakoon
vain esimerkkinä että Ruot^
sissa eräs osuusliike ei saanut menekkiä
valmistamalleen halvalle ja
hyvälle ihovoiteelle. Se otettiin
pois myynnistä ja pakattiin kulta-hopeakimalteiseen
pakkaukseen,
nostettiin sen hintaa ja annettiin sille
Hollyvvoodiin viittaava nimi jolloin
se meni "kuin kuumille kiville".
ENGLANNIN KIELI ON
VALTTIA KAUPASSA
— Vieraskielisten nimien käyttö
johtunee ennen kaikkea siitä että
liike-elämässä uskotaan englantilaisten
nimien "myyvän", lausui prof.
Matti Sadeniemi Suomen Akatemian
kielitoimistosta.' — Erään tupakkatehtaan
edustaja sanoi minulle kerran
että jos tupakkarasian kannessa
on suomenkielisiä sanoja, luulevat
o.stajat sen sisältämissä savukkeissa
olevan vastaavan määrän kessua.
Meillä jopa myydään kotimaassa
valmistettuja paitoja joiden nimi ja
käyttöohjekin on englannin kieltäj
ja vasta jostakin pakkauksen takaa
voi löytää mahdollisimman pienin
kirjaimin vihjeen siitä että paita on
tehty jossakin Muttisella Peräseinäjoella.
^Tupakasta puheen ollen lienee
ulkomaalaisten nimien ihailu peräisin
sodanjälkeisiltä ajoilta jolloin
suomalaiset tuotteet vielä olivat laadultaan
heikkoja. Mutta yleensäkin
on Suomessa aina esiintynyt jonkinlaista
ulkomaalaisuuden ihailua, johon
myös kauppa perustaa uskonsa.
Eräs syy lienee myös maan kaksikielisyys.
Englantilainen nimi ei täten
herätä paheksuntaa kotimaisissa kie-liiyhmissä.
— Kielitoimistolla ei ole paljonkaan
sanottavaa eikä vaikutusvaltaa
näi.s.sä asioLssa. Taloudelliseen hyötyyn
pyrkiminen määrää nimet ja
nimikkeet. Mielestäni monien vieraskielisten
nimien vaihtaminen kotimaisiin
olisi tervettä kehitystä.
VIERASKIELISVVS
SOPIIKIN JOSKUS
— Kansainvälisyys on nykyajan
tunnus ja meillä saisi olla enemmänkin
kan.salnvälisiä nimikkeitä.
Eräissä tavaranimissä vieraskielinen
.sana viittaa esim. raaka-aineen
alkuperään — eihän esim. virginialaiselle
tupakalle voi antaa Jussi-nimeä.
Ranskalaistyyliselle paifyymlF
le sopii ranskalainen nimi.
Mutta kyllä näissä asioi.ssa joskus
haksahdetaankin^ Ostin esim. kerran
kengät jotka olivat suomalaista
tekoa mutta nimi oli jostakin ih-meellisestk
syystä italialainen. On
liikkeitä jotka liiaUisesti ihailevat
vieraskieUsyyttö. .,Täraä Joh|wn?p
siitä että ennen yanhaap, MUQIP AI}*
komaiUa matkustelu ei ylelä oJI^it
niin yleistä kuin nykyisin, ulkomailta
tuodut tavarat olivat usein,erikioi-suuksia
suomalaisten silmissä. Tämä
vanha naiivismi vallitsee, viejä
joissakin piireissä kOvin valtyasti; >
Toisaalta jokin liike voi menettää-kin
sen johdosta että esim. sen pimi
on suomalaiselle vieras ja vaikeasti
lausuttavissa. Nykyistä enemmän
-voitaisiin käyttää suomenkielisäkip
nimiä sekä keksiä aivan uusifi, pimiä
— sellaisia jotka eivät ole mitään
kieltä mutta jotka sitten vähitellen
muodostuvat käsitteiksi.
SUUNTA KÄÄNTYMÄSSÄ
SUOMEN KIELEEN?
— Olisi tietysti miellyttävää jos
suomalaisilla tuotteilla olisi suomenkieliset
nimet, lausui maist Pentti
Kynnös Suomen Työn Liitosta. —
Tällöin voisivat ostajat jo nimestä
nähdä että kysymyksessä on suomalainen
tuote. Valitettavan paljon
käytetään suomalaisista tuotteista
vieraskielistä nimeä. Mutta tuntuu
siltä kuin suuntaus vähitellen olisi
kääntymässä suomen kielen hyväksi.
Monet uudet liikkeet ovat ottaneet
su3menkieli'sen nimen itselleen
tai tuotteelleen, ja ovatpa eräfit vanhatkin
"suomentaneet" ompn tai
tuotteensa nimen.
— Toisaalta on otettava huomioon
että joitakin tuotteita viedään ulkomaille
niin paljon että jokin jskevä
kansainvälinen nimitys on sille paikallaan.
— Mielestäni nimikysymys ei ole
ratkaiseva. Tuskin esim. ravintolaan
mennään sen mukaan mik.ä nimi
sillä on vaan millaista ruokaa se
tarjoaa.
RAVINTOLAT PYRKIVÄT
EKSOOTTISUUTEEN
— Kyllä suomalainenkin hotellin
tai ravintolan nimi voi olla vetävä,
sanoo toimitusjohtaja Onni Salo
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitos-ta.
— Ei ole olemassa valmista tilastoa
siitä miten paljon tällä alalla
on käytössä suomen- ja muunke-lisiä
nimiä. On paljon sellaisia hotelleja
jotka ovat ottaneet kansainvälisesti
tunnettuja vakionimiä kuten
Mctropol, Continental, Palace,
International jne. Näillä on, se etu,
että ulkomaalainen muistaa ne paremmin
KtTIn suomenkielisen nimen.
Mutta alkoniaalaisen on tuskin vaikea
muistaa lyhyttä ja selkeästi lausuttavaa
suomenkielistäkään ;iimeä.
Myös maamme kaksikielisyysongel-ma
n voi väistää ottamalla käyttöön
muunkielisen nimen. Tuntuu muuten
siltä kuin kehitys olisi menossa
suomenkielisiin nimiin päin.
— Ravintoloissa on paljon vieraskielisiä
nimiä mm. siksi,'että niistä
monet pyrkivät jonkinlaiseen eksoottisuuteen,
pyrkivät luomaan itselleen
jonkin muun maan kansal-lisleiman.
Mutta erityisesti suomenkielisillä
seuduilla on paljon puhtaasti suomalaisia
ravintolan nimiä, mainitsi
toimitusjohtaja Salo. — TV.
RAUHALLISTA JOULUA
ja
onnellista uutta vuotta
toivotan kaikille tovereilleni
ja ystävilleni!
EmU Wilen
2605 East Pender st.
Vancouver 6 B.C.
Vuodenajan
TERVEHDYS
suomalaisille
asiakkaillemme!
Perfect Cleaners
Kauppa No. 1
1287 East Hastings St.
Puhelin AL 3-75t)5
Kauppa No. 2
1235-Nanaimo St. y,
Puhelin AL 5-7411
Vancouver, B. C.
Hauskaa joulua ja onnellista uutta vuotta
suomalaisille asiakkailleen
toivottaa BEOADl¥AY HOTEL HUONEITA VIIKOTTAIN JA PÄIVITTÄIN
Cor. Hastings & Columbia Sts. Puhelip MU 1-3445 Vancouver, B.C.
ILOISTA JOULUA JA ONNEA
ALKAVALLE VUODELLE
toivottaa
THE HUB MEN'S WEAR
Meillä on pukuja, päällystakkeja, housuja, työvaatteita
ja rihkamaa
Hyvän laadun tavara kohtuullisilla hinnoilla
Toivomme, että näemme Teidät liikkeessämme.
Puhelin MU 1-3645
45 E. Hasttngs Street Vancouver, B. C.
ÖAtJBKM JOULUA
oi^0|listo uijttf^ vuotta
'Regei^ Hotel:
: m JBart jHasttogB
L ^ -
, onnellistji raiiil;i«|tl^ja!
hyväntahdoii yuöit^}»^
tolvotcimme Icafklll^!^-V
ystäivUlemme!:,
Effie ja Artjgjii^
2Q91 EastrG |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-12-14-04
