Vapaus, May 16, 1963

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 16 p: — Thursday, May 16, 1963
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGÄN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) . EstabUshed Nov. 6. 19ir
Edltor: W. Ekluöd . ' Manager: E. Sakal
. - - >^ Tel^phones: Olhce OS 4-4264 - Edltorlal. OS 4-4266
Publlsbed thrlce,weekly: Tuesdays/ Thursdays and Saturdays by Vapaua
PubllBhlng Co. Ltd;. 100-102 Elm St. West/ Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
' Advertlslng rates upon Bppllcation; translatlOM free of ch
Authorized as second däss mallby the Post Office Department; Ottawa,
. a n d fojr payitient of postage In cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00^ 6 kk. $4.75 USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00.6 kk. $5.25
1 vk. $10.50 6 kk. 5,75
' CANADIANi LAN^^
SYNTYMÄ-
PÄlVfÄ
Martta Marttpnen, Lappi, Ont.,
täyttää sunnuntaina, toukokuun 19
päivänä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutla-vain
onnentoivotuksiin.
KUUBAN NEUVOTTELU
TARJOUS USA:LLE
Vapäa Sana ja Suomi
Harvoin oii mikään sanomalehti niin räikeästi liannut
"omaapesäänsä",^mihin on Toronton Vapaa Sana viimeaikoi­na
syyllistyn ty Suomen virallista ulkopolitiikkaa nakertaes-saan.
Tukien Suomen äärioikeiston epätoivoista hyökkäystä
maansa virallisen ulkopolitiikan muuttamiseksi, Vapaa Sana
julisti viime lauantaina asiallisesti puhuen, että Suomen ny­kyinen
ulkopoliittinen ohjelma vie isiemme maan suoraan
horman kattilaan, kiitos nykyisen hallituksen ja erikoisesti
maalaisliiton isänmaattomalle selkärangattomuudelle?
käyttäen keppihevosena neuvostoliittolaisessa "Maail­man
talous ja kansainvälinen elämä"-aikakauslehdessä juK
kaistuaJ.Iljinskin artikkelia, mikä sai suuresta objektiivi-suudfestaan
ja totuudenrakkaudestaan huolimatta Suomen
väärioikeiston vihat kimppuunsa, Vapaa Sana esitti toimitus-kirjoituksessaan
viime lauantaina seuraavanlaista kiihkoilua:
" S i i n ä (Iljinskin kirjoituksessa—-V) selitetään suoraan,
että Venäjän nootin tarkoituksena oli sekaantua Suomen si­säisiin
asioihin presidenttivaalien suhteen ..•>"
• Miksi Vapaa Sana ei lainaa välittömästi Iljinskin kir­joituksesta
sitä "tunnustusta", että Neuvostoliitto "sekaan­tui"?
Siitä yksinkertaisesta syystä, että Iljinskin kirjoituk­sesta
ei löydä kukaan sellaista "tunnustusta" eikä edes vih­jettäkään
siitä. Päinvastoin Iljinski käsittelee kirjoitukses­saan
— se julkaistiin tiistaina Vapaudessa, mistä Vapaa Sa­naakin
lukevat kansalaisemme voivat sen hankkia luettavak­seen--
erittäin myönteisesti Suomen ja Neuvostoliiton suh­teiden
kehitystä ja korostaa aivan oikein, että Suomen nykyi­sen
ulkopoliittisen suunnan takana on Suomen kansan vank­ka
enemmistö. Hän esittää kirjoituksessaan. Suomen ja Neu­vostoliiton
suhteet hyvänä esimerkkinä siitä miten kahden
erilaisen yhteiskuntamuodon omaavat maat voivat järjestää
suhteensa kummallekin maalle edullisella tavalla rauhalli­sen
rinnakkaiselon pohjalle.
• Iljinski toteaa luonnollisesti kirjoituksessaan senkin, että
vaikka enemmistö kansasta on Suomen nykyisen ulkopoliit­tisen
linjan takana, siitä huolimatta Suomesta löytyy, vielä
joitakin jääräpäitä, jotka eivät ole ilmeisesti mitään oppineet.
Mutta hän tekee selvän eron siitä, mikä on oleellista ja tär­keätä;
mikä sivuvirtausta ja vähemmän tärkeätä; mikäli on
piihe Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kehityksestä. Hän
ei salaa lukijoiltaan sitä, että Suomessa on Junnilan ja Tänne
riti tapaisia äärioikeistolaisia, jotka ovat yrittäneet hyviä
naapurisuhteita loukata, kuitenkaan onnistumatta siinä. Hän
esittää myös hyvin vakuuttavat perustelut siitä, miksi ääri­oikeisto
ei ole turmiollisissa ponnisteluissaan onnistunut.
Sen sijaan, että antaisi lukijainsa itse nähdä ja tutkia,
mitä Iljinski todella kirjoittaa Suomesta, Vapaa Sana panee
kirjallista väkivaltaa tehden Iljinskin toistamiseen "tunnus­tamaan"
"neuvostohallituksen sekaantuminen Suomen sisäi­siin
asioihin . . . "
Siunatuksi lopuksi lehti esittää omana mielipiteenään pe­räti
seuraavaa:
"Niin siis tulevat salat julki aikanaan. Eikä tämän v i i '
meisimmän kehityksen jälkeen liene enää kenelläkään suo­malaisella
epäilystä siilä etteivätkö venäläiset jatkuvasti.se­kaannu
Suomen sisäisiin asioihin.iEikä lienee myöskään epäi­lystä,
millä asioilla maalaisliiton korkein johto — joka on
ottanut Suomen hallitusvallan monopoolikseen — näissä asi­oissa
liikkuu."
Toisin sanoen, Vapaa Sana leimaa maalaisliiton hallituk­sineen
miltei maanpetturiksieli jonkun vieraan edustajaksi
Suomen etuja vastaan!
Meillä ci ole mitään velvoitusta eikä pakkoa maalaislii­ton
puolustamiseen, Meiltä ei ole sellaista puolustusta liioin
pyydetty. Mutta vaikka meidän käsityksemme on, että maa­laisliitto
on syyllistynyt moneen syntiin sisäpoliittisissa asi­oissa,
niin meistä tuntuu kuitenkin, että ulkopoliittisissa
asioissa se on sodan jälkeen vienyt Suomessa myönteistä osaa
koko Suomen kansan ja valtion hyväksi, /
, Vapaa Sanan asetelma on muuten äärettömän irvokas
ja. kokonaan arvostelua kestämätön. Ei maalaisliitto ole sel­laisenaan
mitään "hallitusmonopolia ottanut". Tosiasia on,
että vaikka Suomen eduskuntavaaleissa saivat porvaripuo-lUEiet
vielä pienen enemmistön, niin siitä huolimatta hyviä
naapurisuhteita kaikkiin maihin, myös Neuvostoliittoon, vaa­tivat,
puolueet saivat selvän enemmistön. Huolimatta siitä
tykkääkö Vapaa Sanan maalaisliiton ulkopolitiikasta tai eikö
tykkää, tosiasia kuitenkin onT että se on täirä 'kertaa maan
Siiörhen uutisia
Helsinki — (Suomi-scur^) —
Voin hinnankorotus hyväksyttiin.
Valtii,oneuvoston tekemään voin
hinnankoi-oluspäätöstä arvöstelliiri
tiistaina 7. 5. useissa puheenvuo­roissa
eduskunnan täysistunnossa.
Ajvostelusta huolimatta„päätös ää
äestyksessä hyväksyttiin hallitusryh­mien
äämn. Viisi poi-varillisiin ryh
miin kuuluvaa edustajaa oli kuiten­k
i n eri mieltä ja äänesti vasemmis­ton
kanssa päätöksen kumoamisen
puolesta. (US).
Neuvostoliiton - naisvaltuuskunuan
vierailu
Suomessa vieraileva neuvosto­naisten
valtuuskunta kävi ensim­mäisenä
vai-sinaisena vierailupäivä-nään
keskiviikkona 8. 5. mm. edus­kuntatalossa,
missä puhemies ja
rouva Kleemolalla oli vastaanotto
heidän kunniakseen. Illalla tarjosi
pääministeri Karjalainen illalliset
Kesärannassa. (HS)
Asukkaat pakenevat tulvivan veden
valtaan joutuneista asumuksistaan.
Vuosikymmeniin eivät pohjoiset
joet ole luoneet jäitään niin tuhoi
siu seurauksin kuin tänä keväänä.
Taivalkosken kohdalla Komijoössa
ovat asuintilat joutuneet veden vai
taan ja asukkaat ovat tilapäisesti
joutuneet jättämään asuntonsa. La­toja
ja karjarakennuksia on tuhou
tunut useitakin j a joitakin kotieläi­miä
on hukkunut. Tulva on vienyt
talojen kaluston ja runnellut > ra­kennusten
perustukset ja muun
omaisuuden vedenrajassa.
Afrikkalainen
huippukokous
Pariisi. Tähän mennessä suu­r
i n itsenäisten valtioiden päämies­ten
kokous alkaa toukokuun 23 pnä
Addis Ababassa. Etiopian pääkau­pungissa.
Afrikan itsenäisiä valtioita edus­tavat
30 valtionpäämiestä tulevat
keskustelemaan maanosansa yhteis­toimintaa
ja siirtomaiden vapautta­mista
koslcevista kysymyksistä.
Etiopian keisari Ilailc Sela.ssien
mukaan •• muotoillaan kokouksessa
yleisafrikkalaincn peruskirja, joka
yhdistää Cassablancan ja Monrovian
kokouksissa laaditut peruskirjat.
Huippukokousmaiden ulkominis­terit
kookontuivat j o toukokuun 15
pnä valmistelemaan valtionpäämies­ten
tapaamista.
, New York. Kuuban pSäini-nist^
eri FideIXastro sanoi perjan-taMItana
New Yorkissa lähetetys­sä
televisiofaaastatteiussa Kuuban
olevan halukas keskustelemaan ja
etsimään perustaa paremmille^
suhteille Kuuban ja Yhdysvaltain
välillä.
Vastatessaan kysymyksiin Cast­ro
lisäsi^ että Yhdysvallat oli ryh-
• lynyt' muutamiin viisaisiin ja
älykkäisiin toimenpiteisiin . rau­han
hyväksi/ nun. lopettaessaan
Kuubaan tehdyt luvattomat hyök­käykset.
Haastattelu nauhoitettiin Ha­vannassa
viime kuussa.
Aikaisemmin haastattelussaan
Castro sanoi, ettei Kuuballa'ole
muuta vaihtoehtoa kuin lujittaa
taloudellisia suhteitaan Neuvosto­liittoon,
koska Yhdysvallat sulki
kaikki kaupankäynnin ovet.
Castro ilmoitti, ettei hän voinut
ehdottomuudella sanoa, mitä olisi
tapalitunut, jos Yhdysvallat ei„ olisi
ryhtynyt näihin toimenpiteisiin ja
olisi hyväksynyt saarella olevan
Sairaudet pois
aseiden liinnalla
Geneve. — Neuvostoliiton tcr-vcysmiiiisteri,
t r i ScrRci V. Kura-shov
sanoi Maailman tcrvcysjär-jcstiin
\VHO:n 16; kongressissa
Genevessä tiistaina. ;että yleinen
ascidcnriisunt<isopimus saisi ai­kaan
sen, että nykyään aseistuk­seen
käytettävät suunnattomat ra­hasummat
voitaisiin käyttää maa­ilman
terveyskysymysten ratkaise­miseen.
amerikkalainen teollisuuden pakko-'
luovutuksen. "Mutta uskon, ~ ettS
suhteemme olisivat olleet hyvin eri­laiset
k u i n tällä hetkellä', hän lisäsi.
Kuuban suhteista Neuvostoliit­toon
Castro sanoi, ettei Neuvosto­liitto
ole asettanut poliittisia ehtoja
tarjoamalleen taJousavuUe. "Olem­me
erittäin kiitollisia avusta", sanoi
Kuuban pääministeri.
Kun Castrolta tiedusteltiin, oliko
hänen mielestään mahdollista, että
hän jonakin päivänä saattaisi valita
puolueettomuuden ja " t u l l a Kari­bian
meren Titoksi", pääministeri
vastasi, ettei hänen ihanteensa o l^
puolueettomuus vaan rauha.
Mutta varmastikaan en halua
käydä Karibianmeren Titosta", hän
lisäsi.
Kun Castrolta kysyttiin, mikä-oli
hänen kantansa Kiinan Mao Tsc-tungin
ja Hrushtshcvin välisessä
aatteellisessa kiistassa, Kuuban joh­taja
vastasi: "Uskon, ettei Neuvos­toliiton
j a Kiinan kansantasavallan
esittämien, mielipiteiden välillä ole
ehdottomia tai ratkaisemattomia
ristiriitaisuuksia. E n usko hetkeä­kään,
en voisi hyväksyä ajatusta tai
vakuuttua siitä, että Kiinan politii­kan
tarkoituksena on ryhtyä käyt­tämään
sotaa kansallisen politiik­kansa
osana".
"Koska tämä on kantani, niin ase-luanunc
mukaista ilmeisesti on pon­nistella
näiden kahden sosialistiseen
l e i r i i n kuuluvan maan välisten suh­teiden
lujittamiseksi ja parantami­seksi."
M
suurin puolue. Toisin sanoen, sen ulkopoliittisen ohjelman
takana on paljon suomalaisia. Ja kun lisäksi huomioidaan
SKDL ja muut hyvien _naapurisuhteiden kannalla olevien
voimien kansanedustajat, niin silloin nähdään, että Suomen
hallitus on toteuttanut nimenomaan juuri valitsijain selvästi
ilmaisemaa tahtoa ulkopoliittisissa kysymyksissä.
MITÄ SANOVAT SUOMEN ERI LEHDET?
Maakansan Kassu-Pekka kirjoitti Iljinskin artlkkehsta ja
Uusi Aiu-a-lehden vouhottclusta mm. seuraavaa: "Meistä Il­jinskin
kirjoituksesta nousseessa rähäkässä on perin arvelut­tavaa
se tapa, jolla eräät lehdet ovat sen johdosta sälähdel-leet.
Eräät niistä ovat eksyneet vallan Tuure Junnilan lin­joille
. . . "
Päivän Sanomat kirjoitti: "Keskustelu osoittaa sekä ko­konaisuutena
että erillistapauksina sen valitettavan tosiasian,
ettei puolucettomuustahto Ja pyrkimys hyvien suhteiden y l ­läpitämiseen
^kaikkiin maihin ole saanut kaikkien kansalais­ten
erkä edes kansalaispiirienkään hyväksyntää, niin laajan
ja syvälle ulottuvan kuin nykyisen ulkopoliittisen suuntauk-,
sen voidaankin sanoa olevan."
c SKDLn äänehkannattaja. Kansan Uutiset kiinnittää huo­miota
siihen, että kovin pintapuolista on äärioikeiston jat­kuva
yakuu^ silläkin suun^^lla pyritään muka hyvien
&Siii&!&äX^^^ : r-L\::: • r - , - / - . ' - - ;
suhteiden kehittämiseen myös
Neuvostoliittoon nähden, ja
lehti toteaa sattuvasti: "Suo­men
taantumuslehtien kirjoit­telu
tuo mieleen sananlaskun:
se koira älähtää, johon kalikka
sattuu."
Mikään suomalainen äärioi­keistonkaan
lehti ei luonnolli­sestikaan
mehe sellaisiin älyt­tömyyksiin,
millä Vapaa Sana
luulee voivansa lukijoitaan jy­mäyttää.
Esimerkiksi Uusi Suo­mi,
pesun kestävä oikeistopor-varien
lehti, joutui kumoamaan
valheet Neuvostoliiton "sekaan­tumisesta"
Honka-vouhottelun
päiviltä kirjoittamalla näistä
asioista: "Se (nootti) kylläkin
pakotti meidät ottamaan huo­mioon
omien ratkaisujenune
ulkopuoliset vaikutteet, mutta
kukaan ei voine sentään väit­tää,
että Berliinin kriisi (jonka
yhteydessä mainittu noottiky-symys
kehittyi—V) joka niin
voimakkaana nootin sisältöä
hallitsi, olisi myös öliut järjes­tetty
presidenttivaalimme joh-johdosta.
Selvää tietenkin on, että Suo­messa
on vielä sellaisia naapu-riystävyyden
vastustajia—
Junnila, Tanner, Leskinen ja
tyhminunät vuorineuvokset,
joihin sopii Raamatun sana:
Eivät I kaikki pääse taivasten
valtakuntaan jotka huutavat
Herra, Herra! He ovat aina ol­leet
valmiina viittaamaan kin­taalla
hyvälle naapurisovulle
varsinkin Neuvostoliittoon näh­den
vaikka sanovatkin kannat­tavansa
hyviä naapurisuhteita.
Vain tämä selittää senj miksi
heihin sattuu niin kovasti kun
esim. Neuvostoliiton erään leh­den
lukijakunnalle selitetään
kumoamattomien tosiasiain pe­rusteella,
minkälaisia Neuvos­toliiton
"ystäviä" he ovat.
_ Mutta että Vapaa Sana yrit­tää
näiden herrojen takia saada
lukijansa uskomaan, jotta Suo­men
kansan selvän enemm istön
tukea ja kannatusta nauttiva
ulkopolitiikka edustaa muka
jonkinlaista Suomelle "vieras­ta"
ohjelmaa, se käy sentään
hieman yli. ymmärryksen. Lop.
-pujen lopuksi Suomen kansal­la
täytyy olla demokraattinen
oikeus ylläpitää ja kehittää ys-tayalhsiä
suhteita -kaikkiin
naapurimaihinsfi.
. Avajaispuheessaan kongressissa,
johon osallistui 118 W110:n jäsen^
maata edustavat noin 400 lääkäriä
ja terveydenhoidon asiantuntijaa,
Kunusliov sanoi, että "taloudellises­ti
kehittyneissä maissa, joissa ny­kyään
on suuressa määrin pystytty
poistamaan vakavia epidemioita ai­heuttavat
tarttuvat taudit, ratkai­sua
vaativina pääkysymyksinä ovat
nyt syöpä, sydäntaudit, vanhuus, v i ­rus-
taudit, sukupuolitaudit, alkoho­lismi
ja nykyisen yhteiskunnan vit-
.saus. hermo- ja mielitaudit".
Kehitysmaiden pääongelman Neu^
vostoliiton" terveysministeri sanoi,
tällä hetkellä olevan taistelu tarttu­via
ja loiseliöiden aiheuttamia tau­teja
vastaan. Kurashov tähdensi, et­tä
näissä maissa on erittäin tärkeä­tä
perustaa kansallisia terveysjouk-koja.
Hän lisäsi, että tulee kestä­mään
ainakin 20 vuotta cnncnkuia
Afrikassa tulee olemaan edes vält­tämätön
vähimmäismäärä lääkä­reitä.'
Maaibnan lääkäri­liiton
vuosiko^kous
1964 Hdsingissä
Helsinki. Maailman lääkärilii­ton
WMAn pääsihteeri, t r i Harry S.
Gear neuvotteli loppuviikolla pää­kaupungissa
Suomen lääkäriliiton'
edustajien kanssa Helsingissä kesä­kuussa
1964 pidettävästä ;WMAn
vuosikokouksesta.
Tri Gear tapasi vuosikokouksen
järjestelytoimikunnan jäseniä, joil­le
hän selosti WMAn viimeaikaista
toimintaa. Hän mainitsi mm: että
kuluvan vuoden syyskuussa Meksi­kon
pääkaupungissa pidettäväksi
suunniteltu WMAn vuosikokous on
muutettu tapahtuvaksi lokakuussa
New Yorkissa.
T r i Gear vieraili ensimmäistä
kertaa Suomessa. Hän on syntyään
englantilainen, mutta toiminut pit­kän
aikaa Etelä-Afrikassa sekä o l ­lut
Maailman terveysjärjestön pal­veluksessa
ennen astumistaan ny­kyiseen
toimeensa. Suomeen pääsih-fecri
saapui Jugoslaviassa pidetystä
VVMAn hallituksen kokouksesta
Tanskan, Norjan ja Ruotsin kautta,
joissa hän neuvotteli sikäläisten lää­käriliittojen
kanssa.
. 3oath!;Poreapine.: — Terveisiä
taaskin täältä ylämaista. Kovasti
täällä - kansa odottaa kesän tuloa;
mutta kovin on, ollut kybniä-ilmoja
näihin asti. eikä taida vieläkään l u ­mi
olla' p6ii'tiheiministä - m^^
Järvistä ovat tosin jäät lähteneet
j a kalastajat ovat päässeet vetämään
suuria "vonkaleita". Viime pyhän
aikana kansalaisemme, Unto Hauta­nen,
vetäisi hauen, joka painoi 23
j a puoli paunaa ja pituutta sillä
oli 44 Uiuinaa.: N i i n että e i . täällä
enää ne KeskiOntarion smeltit käy
kaupaksi ollenkaan.
* •
OsuasUikkeenune, Workers Co-Op
johtokunta ja työläiset täällä val­mistelevat
raporttia osuusliikkeen
kevätkokousta varten, joka on vuo­sikokous.
Aikaisemmin on näitä ko­kouksia
pidetty kaksi, yksi täällä
Eteläpäässä ja toinen Timminsissa;
Mutta tämä työ katsottiin turhaksi.
Niinpä viime kokous päättikin, että
pidetään vain yksi kokous, ja sii­hen
pitäisi kaikkien jäseniemme ja
kuluttajien yleensä saapua y l i koko
alueen. \
Vuosikokous pidetään täällä Ete­läpään
suomalaisella haalilla ensi
viikon tiistai-iltana. Kokous alkaa
kello .8 illalla. Niille jäsenille j a -
kuluttajille, jotka haluavat käyttää
liikkeen kyytiä kokoukseen matkus­tamisessa,
pyydetään huomautta­maan,
että Timminsista ukrainalais­ten
haalilta lähtee kyyti puolta tun­tia
ennen kokouksen alkamista ja
kokouksen loputtua kyyti varataan
takaisin. Käyttäkää tilaisuutta ja
saapukaa kokoukseen. Myöskin liik­keen
puolesta varataan maukkaita
suuhun pantavia, että kyllä kannat­taa
saapua keskustelemaan näistä
yhteisistä asioista. Toivon erikoi-
.sestikin suomalaisten kuluttajien
runsasta osanottoa.
Kuolon saalista. Viime marras­kuun
8 päivänä lähti paikkakun­naltamme
pitkän aikaa vasunut kan^
säliälsemiue, fimil F. Jfirvi ineteäs-tyskämpälle.
jossa hänen.tarkoituk
senaan~ o l i hairjoittaa .turkiseläinten
pyyntiä. Mutta matkalla hän huk-kUir
erääseen pienempään jokeen,
mutta silloin toimitetut laajat et*
sinnät eivät johtaneet täinän iäk­kään
miehen löytämiseen. Nyt viime
viikon puolivälissä, jatkettiin etsin­tää,
sillä seurauksella, että voitiin
todeta viime syksyinen otaksuma
hukkumisesta.
Emil F. Järvi oli 66 vuoden ikäi.-
ncn. Häneltä jä neljä tytärtä per­heineen,
jotka asuvat u s e a l l a - e ri
paikkakunnalla täällä Canadassa se­kä
kaksi yeljeä kumpikin täällä
kulta-alueella sekä laaja tuttava­p
i i r i näissä pohjoisen kylissä jois­sa
hän työskenteli vuosikymmenet,
. Viime lauantaina nukkui, ikuiseen
uneen sairauden jälkeen näissä poli-joisen
kylissä lähes neljäkymmentä
vuotta asunut kansalaisemme mrs.
Riikka Kangas,; ollen kuollessaan
75 vuoden ikäinen. Vainajaa $äi lä­hinnä
kaipaamaan hänen tyttären­sä
mrs. Peter Predon, Elliot Lakel­la
ja yksi poika Oliver Kangas per^
heineen Porcupinessa, Ont., sekä
iäkäs sisko mi-s. Mimmi Knuuttila,
Porcupinessa, Ont., :ja yksi veli ja
sisko synnyin seudulla Suomessa.
Terveydellisesti huono onni on
kohdannut kahtakin paikkakuntam­me
iäkästä metsätyömiestä. Joitakin
viikkoja sitten saatettiin täältä Hai-
Icyburyn sairaalaan hoitoa saamaan
paikkakunnallamme monet vuosi­kymmenet
asunut kansalaisemme
Ai'vo Korte, joka on ollut huonos­sa
terveydessä pitemmän aikaa.
Viime viikon keskiviikkona mat­kusti
täältä Westonin parantolaan
Torontoon niinikään paikkakuntamr
me pitkäaikainen metsätyömies N i i
lo Järvi. Toivon, että miehe.t löytä­vät
. parantoloista terveyttä ja saa­puvat
keskuuteemme terveinä mie
hinä. — H.
70"iprös. Poläns-kokebta
epäotiniistunut
Cape Canavo-aL Uusin malli
Polaris-ohjusta . A-3 osui kohtee­seensa:
Atlantilla lennettyään 2,896
km matkaa Gape Canaveralista, jos­ta
se ammuttiin, ihnoitti Yhdysval­tain
laivaston edustaja. ^
kokeet A-3-objuksella aloitettiin
viime elokuussa ja sen jälkeen on
ollut 4 onnistunutta ja 10 epäonnis­tunutta
laukaisua.
PÖlarikset on tarkoitettu käytet­täviksi
amerikkalaisissa ydinsukel­lusveneissä.
YKn Gardiner
lähtee Kongosta
Leopoldville.—- RoberT Gardine-rin
toiminta Y K n Kongon-operaa­tioiden
johtajana päättyi viime
lauantaina, jolloin hän lähti New
Y o r k i i n antaakseen Y K n pääsihtee­rille,
U T h a n t i l l c selostuksen Kon­gon-
tilanteesta.
15' kuukauden ajan Kongossa
työskennellyt XSardiner matkustaa
New Yorkista Addis Ababaan jat­kaakseen
tehtäviään Y K n Afrikan
talouskomission toimeenpanevana
sihteerinä.
me. Nyt on meidän päätettävä, se
on meidän käsissämme päättää,
jos mc Jatkamme ihmiskuntaa, tai.
annamme kaikki hävittää. Me
kaikki tiedämme, vaikka kaikki
eivät sitä halua tietää tai tunnus­taa,
että jos sota syttyy, se on
koko maailman sota, jos tulee
maailmansota, se tulee olemaan
ydinasesota ja se on silloin tämän'
maailmanloppu.
Rauhan ja ystävyyden liput
Heiluivat äitienpäivänä Torontossa
U Tliant:
Kennedy ja Hrusbtsbev
kannattavat rauhanasiaa
Geneve. — Y K n pääsihteeri U
Thant sanoi perjantaina Genevessä
pitämässään lehdistökonferenssissa,
että presid';ntti Kennedy ja päämi
m i n i s t e r i l l r u s h t s h e v : kannattavat
molemmat rauhan asiaa.
Hänen mielestään tämä antoi ai-hctli
optimismiin ascidcnriisunta-ja
ydinkoekicltokysymyksessä. Hän
lisäsi, että 8 liittoutumattoman
maan läsnäolo aseidenriisuntakon­ferenssissa
ja kockicltoa tukevan
julkisen mielipiteen voima olivat
muita perusteita optimismiin.
^ U Thant korosti erityisesti sen
seikan merkitystä, että kahden suur
vallan päämiehet ovat rauhan kan­nalla,
vaikkakin molempien oli tais­teltava
kotimaassaan sovittelua vas­tustavia
piirejä vastaan.
Hän sanoi myös harkinneensa ky­symystä,
olisiko hänen puututtava
ydinkoekieltoncuvotteluihin -sovin­non
aikaansaamiseksi^ mutta totesi,
että tällaiselle toimenpiteelle ci
ajankohta ole nyt sopiva.
Pääsihteeri sanoi pitävänsä asei-dcnriisuntaongelmaa
kaikkein tär-kcimpänä-
ihmiskunnan tällä hetkel­lä
ratkaistavana olevana kysymyk­senä.
Vetypommi on jatkuvana uh­kana
ihmissuvulle.
Kongosta U Thant totesi tyydy­tyksellä,
että maan yhtenäisyys o l i
nyt palautettu ja jiitkoi, että Y K n
joukkojen määrä alennettaisiin 13,-
500:sta 10„500:aan kuluvan vuoden
jälkipuoliskon aikana. /
Kosketellessaan keski-idän kysy­mystä
Y K n pääsihteeri sanoi, että
nykyinen tilanne ei anna aihetta
huolestumiseen tai mihinkään toi­menpiteeseen
turvallisuusneuvoston
taholta; Hän jatkoi, että Y K n e i pi­täisi
myöskään jmuttua Kiinan ja
Intian väliseen rajakiistaan, koska
kutnpikaan osapuoli ei halua ulko­puolista
väliintuloa.
Hän ei puoltanut myöskään Y K n
puuttumista Saksan ohgelmaan. Se
kävisi; päinsä vain. jos 4 suurvaltaa
haluaisivat Y K n välittävän asiassa,
Pälisihteeri suhtautui .suopeasti
ydinaseettomien vyöhykkeiden muo­dostamista
koskeviin ajatuksiin ja
lausui tervetulleeksi 5 latinalais­amerikkalaisen
maan julistuksen
y d i n aseettomasta vyöhykkeestä.
•'Tällaiset vyöhykkeet merkitsevät
itse asiassa Jonkinlaista alueellisen
aseistariisunnan toteuttamista."
Toronto. — Torontossa juhlittiin
äitienpäivää monessa paikassa ja
monella eri tavalla ja yleisin tun­nus
oli VRauha maailmaan ja hyvä
tahto". "Voice of Women" järjes­tön
jäsenet seisoivat hiljaa kuusi
tuntia Royal Ontario Museon edes­sä,
kiinnittäen kadullakulkijam huo­mion,
joista useat yhtyivät tähän
hiljaiseen" vartiointiin rauhan puo­lesta.
Useat heistä kantoivat rau­han
tunnuksia ja myöhemmin he
lähettivät sähkösanoman Canadan
pääministerille huomioiden että
ydinaseiden ottaminen. Canadaan
heikentää Canadan asemaa rauhan­liikkeessä.
Seisoessaan vartiopaikallaan mi-s.
L i l y Ilomäki kirjoitti englanninkie­lisen
runon, joka julkaistiin aamu­lehdessä:
i
Naiset seisovat paikallaan,
niitä jm tämä, muotinäyttelykö?
Äitienpäivänä rivissä he seisovat
ja hiljaisuudessa sanovat:
Me seisomme hiljaisessa vartiossa
ja meidän hiljaisuudessamme
on syvyyttä,
on äitien tunteet ihmiselämälle.
Ei ydinasekuolemaa.
Me seisomme hiljaisuudessa
rauhan puolesta koko
ihmiskunnalle.
Iltapäivällä oli Don-haalilla oi­kein
kaunis juhlatilaisuus, jossa
lapset esittivät erikoisen hyvän oh­jelman..
Tästä kiitos ohjaajille Do^
lorekselle j a Nancylle. He olivat
myöskin harjoitelleet pienen näytel­män,
josta yleisö sai' suuren nau­tinnon.
Äideille annettiin ruusu rin­taan
j a miehet tarjoilivat 'kahvipöy­dän.
• •;
Tilaisuudessa- myöskin päätettiin
lähettää sähkösanoma Birming­hamin,
Alabaman kaupungin hal­linnolle,
protestina sille kohtelulle
jota siellä ovat neekerit saaneet
osakseen. Myöskin hyväksyttiin pro-tcstikirje
Canadan pääministerille
{atomiaseita Vastaan. •
Illalla oli Massey-haalilla suuri
Äitienpäivän rauhankokous, jonka
oliv järjestänyt Canadan Rauhan-kongressi
ja Toronton Rauhanliitto.
Kokouksessa oli pääpuhujana
Sydney Silverman, Englannin parla­mentin
jäsen ja tunnettu rauhan­työntekijä.
Seuraavassa on joitakin kohtia
hänen puheestaan:
Koko tunnetun historian aikana
yhteistä on aina ollut kaikille ihr
misille ja kaikille kansoille sodan
pelko ja rauhan toivo. Mqtta kos­kaan
emme ole olleet niin ratkai­sevassa
tilanteessa ja niin kriitil­lisellä
hetkellä, kuin me nyt olem-
Miksi me uhrasimme y l i 30 m i l ­joonaa
ihmishenkeä ensimmäiselle
maailmansodalle? Meille sanottiin^
silloin, että soditaan maailmaan py­syvä
rauha. Sota voitettiin suurilla
uhrauksilla ja sen jälkeen oli muu­tama
vuosi epävarmaa rauhallisuut­ta,
mutta jokainen näki ja tiesi et­tä
uusi on tulossa. Toinen maail­mansota
vei puoleta enemmän ih- :
mishenkiä, taaskin piti tulla maail­maan
pysyvä rauha, mutta ennen­kuin
viimeiset ammukset ammut­tiin
suunniteltiin jo yhä suurempia
i a uhkaavampia murha-aseita.
Rauhanliike, johon kaikki voivat
yhtyä, on tukeva seinä sotaa vas­taan
ja minä pyydän teitä, herätkää,
huomioikaa ihmiskunnan suuri vaa­ra,
tässä ei ole puolitietä, vaan
meidän jokaisen ..täytyy ottaa.selvä
kanta; Meidän yhdessä täytyy löytää
tie jota kuljemme, meidän täytyy
katsoa, että ensimmäistä askel ta .ei
oteta. Ihmiskunnan uhka, helvetin-pommi,
pitää ikuisesti hävittää, hä­vittää
ne kaikki joka maasta, mei­dän
pitää kaikkialle ja kaikille vie­dä
rauhan sanaa.
Juutalaisia vastaan tehtiin Hitle­rin.
Saksassa suuri rikos, josta vielä
tänä päivänä- kauhulla puhutaan,
mutta ajatelkaa, tämä sota, jos se
alkaa, on vielä plaljon suurempi r i -
"ios, sillä se on rikos koko ihmisl
kuntaa vastaan.
Atomivoima, oikein käytettynä,
voi auttaa meitä kaikkia joka pai­kassa
parempaan elämään, siis roh­keasti
eteenpäin, elämän puolesta.
K a i k i l l a maailman kansoilla on oi­keus
elää, rakentaa kotiansa ja
maalainsa. Unohtaka~amme ideologi-set
erimielisyydet ja olkaamme yh­tä
mieltä, seisokaamme yhdessä tur­vallisuuden
puolesta j a me voitam­me,
koska moraalisesti me olemme .
oikeassa — Helen T.
Tilatiua Vapaus!
Onko Jumala mustaihoinen?
Päästäksemme välittömästi ja vai­vattomasti
otsikossa esitetyn kysy­myksen
ytimeen meitä nriellyttää
kertoa uudelleen aikoinaan kahteen
otteeseen "Vapauden toimittajana
olleen ' Kaapro Jääskeläisen" (A. B,
Mäkelän) kertomus erään kiinalai­sen
Jeesus-käsityksestä.
Kaaprolla oli muiden ystävien l i ­säksi
myös hyvä kiinalaisystävä, jon­ka
kanssa hän kävi länsirannikolla
kalassa. Pitkien päivien ratoksi ka
verukset keskustelivat maailman
asioista yleensä ja myös Jeesukses­ta.
Lukeneena, oppineena ja viisaa­na
miehenä Kaapro sai ilmeisesti
kiinalaistoveristaan yliotteen tässä
asiassa, koska hän kertoo kiinalai­sen
lopulta tuohtuneena sanoneen:
Mitä te valkoihoiset pidätte niin
suurta melua Jeesuksesta, tehän
hänet tapoitte!"
PeiJoonan vinosilmä osasi iskeä
arkaan paikkaan, totesi Kaapro puo­lestaan.
Ja nyt sitten varsinaiseen /'päi­vän
tekstiin".
Otsikossa oleva kysymys ei ole
allekirjoittaneen keksintö, vaan lai­nattu
ajatus yhtä paljon kuin edel-läkerrottu
Kaapro-jutlukin,
Alkakaamme siis alusta.. Ajatuk­sen
esittäjä, e l i "äiti" on omien tie-donantojensa
mukaan 376 paunaa
täi "enemmänkin" painava rieekerj:
laulajatar Eula Bryant, joka laulaa
yhdysvaltalaisissa yökerhoissa ja
toisinaan TV:ssakin neekerien hen­gellisiä
'spirituaalisia) veisuja ja
ennenkaikkea "blues" nimellä tun­nettuja
tunnepitoisia lurituksia
enemmän - tai vähenunän epäonnis­tuneesta
rakkaudesta.
Sivumennen sanoen allekirjoitta­nut
on rakastunut korviaan myö­ten
hänen lauluunsa, mutta se_on
nyt sivuseiSfka.
Eula Bryant on syntynyt Bir­minghamissa,
missä valkoinen her-rarotu
on viimeaikoina kunnostau­tunut
j a suurempaa inhimillisyyt­tään
osoittaen r,evityttänyt' neekeri­lapsia
ja -naisia vihaisilla koirilla
jne.
Mutta vaikka Birminghamissa on
nyt kaadettu katuojiin voimakkailla
vesisuihkuilla naisia ja lapsia; vaik­ka
siellä on hakattu poliisipatukoil-la
kansalaisoikeuksien puolesta r u -
koileniaan lähteneitä neekereitä sa­malla
kun tuhansia muita, mukaan­lukien
pieniä koululaisia on sullot­tu
^vankiloihin, n i i n Eula Bryant sa­noo
kuitenkin ,että " k a i k k i on muut­tunut
V, paremmaksi Etelässä sen
; aikeen kun minä siellä kasvoin."
Kuinka kurjaa neekerien elämä
oli hänen lapstiusaikanaan, siitä voi
lukija vetää oman johtopäätöksensä,
Eula Bryantin todella ^'hyväntah­toisen"
lausunnon perusteella.
Mutta tilanne ei ole kuitenkaan
hänenkään mielestään riittävän hy­vä
koska Eula Bryant yrittää men­nä
esiintymään Atlantaan, jotta hän
voisi viikonloppujen aikana mennä
Birminghamiin ''apua < antamaan
kuten hän sanoo.
"Siellä on puhkeamassa uusi
päivä", hän sanoo. "Minä haluan
olla osa siitä."
Tämä 45-vuotias laulajatar laulaa
yökerhoissa jokaisen esityksensä
yhteydessä ainakin -yhden : hengelli­sen
laulun.
" O l e n syvästi ^.uskovainen, mutta
en fanaatikko", hän selittää. " O l en
hyvin lähellä Jumalaani. Minä olen
työssä yökerhoissa (Night clubs)
siksi, kun lahjani edellyttävät sen.
Minä en tupakoi enkä juo. E n usko
Jumalan pitävän syntinä sitä kun
olen työssä yökerhossa" hän sanoo
ja selittää:
"Osa tuloistani menee kirkolle.
Otaksun, että tämä ei ole pahinta
työtä, mitä voisin tehdä. Mutta mi­nun
perheeni jäsenet uskovat, että
minä joudun helvettiin."
Tällainen "mamma" on siis E u ­la
Bryant, hyvä rakkausluritusten
ja neekerispirituaalien laulaja,
vesiraitis .yökerhoväen kuvittaja,
syvästi uskovainen ja kanssaihmi­silleen
"uutta päivää", vapauden
päivää, taistelun avulla vaativa
taiteiUja! ,
' Välittömästi: i. neekerien rotusor­rosta
. puhuen hän sanoo:.
"Toisinaan^ minä aprikoin, että
mitähän etelavaUloIden valkoihoi-set
tekisivät, jos he huomenna he­rätessään
näkisivät Jumalansa kas­voista
kasvoihin ja saisivat näh­dä,
että hän onkin mustaihoinen?
Me emme tiedä, minkä värinen
on Jumala. On hyvin mahdollista
että hän on mustaihoinen."
Todellakin!
Meille, "uskovaiseen" maailmaan
lukeutuville on tosin juurrutettu
sellainen ehkä hullu käsitys, että
Jumala on valkoihoinen. Kaikki ku- '
varaamatut. kaikki uskonnolliset
kirjat, kaikki maalaukset ja- muut 7^
kuvaavat Jumalan ja erikoisesti hä­nen
ainoan, poikansa Jeesuksen val­koihoiseksi.
Mutta onko se niin? Raamatussa-—
sanotaan, että Jumala loi ihmisen
oman kuvansa kaltaiseksi. Mutta i h ­miskunnan
valtavan suuri enem­mistö
— kaksi kolmannesta Ihmi­sistä
— muodostuu värillisistä ih- =
misistä! Mikäli ihminen on siis
"luotu Jumalan kuvan kaltaiseksi",
ja mikäli Raamatun kertomus tässä
pätee, silloin Jumalan täytyy olla,
ellei mustan, niin ainakin värillisen,
sillä ihmiskunnan kokonaiskuva —
jos sellainen voitaisiin värikuvana '
ottaa — on värillinen.
Näillä tosiasioilla on epäilemättä
vaikutuksensa siihen kun Eula
Bryant ja monet muut "värilliset
uskovaiset" epäilevät, että Jumalan
ei tarvitse välttämättä olla valko­ihoisen.
Missään tapauksessa koirilla nai­sia
ja, lapsia revittävät valkoise^ ;
hurtat eivät voi olla "Jumalan k u ­van
kaltaisia". — Känsäkoura.