1970-06-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tozisitai, SdesäSfiuim 25 p — ^Thum, Junie 25,' 1970
INOBPSNOBNT UKpÖk OkOAH
OP FINNISH, CANAOiANS .
'fieoq||Ml'<;iBfi9 sudi n^JstooiUosi
: 1 vk. $ia00,« kk. $8Jä QSA.:a: X f i m Or WBk
l i i i i i i l i M i i i l ^^
Yhdistyneiden Kansakuntien |axjestÖB p&äsihteert U Thant
varoitti v i i l t o sitten tiistaina rn^iln^ia'sanoen, ^ttä suurvaltojen,
'Kiina n(H^*a?inluettuna, oäT ^pkoonnuttava s^Dpö!;-
Im^tX ^euvpttelewajan, ^Uei i^n^n, hsAl* 1i\*QUt!ija, tuhpti
samalla planeettaansa.
U /{^lant
ke?^ ja piaatalousjärjestön FAO:n tpisen elintaryiltekpngr^n avajaisissa
Haagissa. Tässä kongressissa oli sivumennen sanoen noin
1,500' osanottajaa sadasta maasta.
Suurvaltojen olisi kokoonnuttava säänn(lill|^>^^
la maaperällä, jotta saataisiin a i k ^ turvallisen ja r&uhanpmair
sen maailj^an rakenti^nen, a l i t t i IJ Thant Hän' ilmaisi mieltymyksensä
nuorisoQ taisteluufet suvaitsemattomia ja vääristyneitä
arvoja vastaan. Onko yllättävää, ^ttä nuoret kieltäytyvät tappaa
masta tov^eitaan, olkoot nämä mitä rotua, väriä tai kansalili-suutta
tahansa? hän kysyi.
Pääsihteeri, ivasi suurvalfojen suunnajtomi^ puojusjmso]^-
miasänoe^^ että kuIuttamSiUa kaksisataa m dollaria joka
vuosi asevarusteluun pysyäkaeea toisten^ ^S9U^ ne sa^vutitayat
kalleimman nollapisteen ihmiskunnan historiassa. '
Suurvallat ja erinäiset idedld^pat pitävät U Thantin: katsantokannan
mukaan niaailmaa edelleen 4ännityk9essä, mutta maailma
on muu^ttumassa koko ajan hallitusten tayoittamattomiin.
Viitaten siihen^ että suurvallat qyat epäonnistuneet u;Beunpien
ristiriitojen ratkaisussa, U Thant sanoi:
'•Kaakkois-Aasian sota on laajentunut. Lähi-idän tilann» on
huonontunut. Suezin kanaya Qn edelleen suljettu, rottiristiriidat
jatkuvatj elinympäristömme tuhoutuu^ raslia-aiijgievar^tpihi^ kohdistuva
paine lisääntyy kaikkialla. B i ole ihme, pttä näissä oloissa
jää kansainyälisejle rauhalle, yhteiakunnidUseUft Hehitykaelle ja
oikeudenmukaisuudelle vain vähän mahdollisuuksia. Ne näyttävät ^
jääneen kansojen vähimmälle ^kiinnostukselle."
Y K : n pääsihteerin pessimistisellä maailmankatsomuksella on
nykytilanteessa vankka pohja. Rukaan ei voi liioin väittää, etteikö
hänellä, jos kellään, ole käytettävissä perusteellisia tietoja
siitä, mitä on eri puolilla maailmaa menossa.
Johtuen kaiketi hänen virka-asemastaan, U Thintin "pessimistisenä"
aiheuttavaa kantaa korostaa hänen ehkä liiankin
korrektit ''puolu^ttomttu8ase){iteen9aL'', xnlnkä pultteia^ J»än puhuu
nimiä n9ainit9epiiattaKWk,oi^Aasm aodaa laaj^ntan^fues^ sen
sijaan että puhuisi Yhdysvaltain hyökkäysohjelman kohdistamisesta
myös Kambodzhaan ja Laosiin, sekä VLähi-idän tilanteen
huonontxnnisestä" yleensä, sen sijaan että hän puhuisi Israelin
ja' sen taustavoimien hyökkäyspolitiikasta siellä. Selvää on, että
täysin totuudenmukaista kuvaa ei nykymaailmasta saada rinnastamalla
hyökkääjät niiden' uhrei^n tai puhumalla yleispiirtein
asioista, missä pitäisi eroittaa jyvät akanoista, eli rauhanpuolus^
tajat .sodanlietsojista.
Kysymjrs ei ole suurvaltojen "pahuudesta'^ yleensä, vaan
yleij?maaihnallisesta rauhanvoimien ja . aodanlietsojain välisestä
taistelusta ja siitä, kumpaa osapuolta, rauhan tai sodan voimia
pitäisi ihmiskunnan etujen vuoksi' tässä ^uurtaistelu^ tukeft ja
kannattaa.
Jt^eiji»jinpi$ seuyft^y^sgi ^l^ppupsan LiteratHnsaift^filÄf^tassa
oBe^iErta a^tlcl^e|äBjta> |Q^^^^|^ltä&^ länsimaista futurologiaa jä sen
- JWpiaiK#^,,„^... ....
jl^^f vopi
LSnsimatsten erinusteen^el^jöi-
^en ja; samalla USA :n futuroio-
^ n ^znmuisiBnilnvastksen^situ^^
Iftuk^toV Hennan
ISahn! Häntä sanojan "^faäeksi
mäaihnäzi tehbkluäminista ^ aja-iuskoneista"
New^ Yorfc^Tjihea
j^iaää' ^ ä n , i että hän on salaiaUa
^'HUinen~'nopein puhekone'.'. Hän
piihuttVkfisittäibättömän' nopei»^^
qa 'liyhää teokäensa vastaavalla
yaiahdSllal Kahn,' joka on kouluf
^ukseltaan fyysikko ^ja matemaatikko,
aloitti futurologin uransa
j^^uuluisassa Rand Goi^rationls-sä,
joka suorittaa pääasiassa Pen-ta^
nin tilaustöitä, äiellä. Kän löi
"eökalaatioteöriansa^*, jota on sö^
yelleltu käytäntöön amerikkalaisten
Vietnamiin suuntautuneen
aggresfflon aikana. Hän on' kirjoittanut
teokset Ydinsodasta,
l^ikalaatiosta ja Ajatuksia käslt-tämättöisiästä.
Tällä hetkellä Her-ipan
Kahn johtaa Hudson-insti
tuuttia. Hanjpurispalhniestyn^n
kokoelman sisältämä' arU^ell
^aailma vuonna 1980 on osa h'ä-ien
.viimelsimmästäv tutkielmas-aan
Snnuste vuodellp
Tätä osaa on täydennetty uusimmilla
tiedoilla ja johtopäätöksillä
Herman Kahn lähjbee ^if&; että
-tulevaisuudessa olisi luottajninen
^ain ;sotilaaUi8een voimaan har-dtsem^
tonta. Kuitenkin ennus-ee^
sa: kansainvälisen elämän
Ta^hanom^isegta kehitykseltä lä-
^impinä vuosikymmeninä ,Kahn
^najysbidessfitan; konkreetti^ta^ti-la
»snetta v. 1980 formuloi seUafr
sia' tilanteita, jotka itse asiassa
l^umpavat hänen lopulliset johtopäätöksensä.
Esimerkiksi hän esittää teesin,
että Yhdysvaltain o» 7WuvuUa
välttämättä puututtava valtioiden
välisiin sulitelsiiA j a juuri
tätä hän pitää eräänä rapha^
s^ilyniiaefl t a k e i ^ . Kah» klyjoitr
taa:' "Sen lisäksi, että Yhdyöval-teit.
j a Yhdis^ojieet. kansakunnat
esittävät usein poHisin ja järjestyksen
valvojan osaa, ne myös
osoittavat vabniutensa estää
dpUisten. hyijkkäyetöjymieft onnJs-
,t^m|s^p." $m paitsi on selvM,
ett^ ISlidysvaltain jol^^vat piitJt
määrittelevätitsemltä on pidettävä
"hyöli;kSy4toimintana;* NäJift
Kahn ikää|i kiiji^ V O T i ^ e i j ^ ^ g -
pkkalaisen imp^ri^ismin ^maaj^l-manpolii^
in oga^. mkHMm
sen oikeutta esiintyä "ylimpänä
^ovitteBjana" kaikissa koaflik-teigs^
ja puuttua asevpijnJllÄan
^a^ian, Afrikan ja latinaiww
AmpriHan. Ijansojen kappalliseen
yapautustaisteluun imperialismia
ja koloniaUsmia vaataaiju Juuri
täsB^ Qf^ vaa^alUain sodan uJljk*
ULKOSULT^SUUrrA
Tbunder Bayn Leijona-lUubin pa-paraati
p i d ^ : ^ hiljattain. Tämä
ppi:varilliseen hyväntekeväisyyteen
|>eru^tuva toiminta kiiinuttäa huo-pnota
Yhdysvaltain ulkomaan^uun.
Byöstettyään $600 mUJardin arvolta
kultaa Afrikan mailta, Yhdysvaltain
Imperialisnn lähpttää mainosnim-pujen
päristessä vähän maitopulve-ria
ja muita tarvikkeita Afrikan
nälkäisille lapsille ja paljon aseita
"ystävilleen".
Riistojjärjestefanän rumien jälkiep
kaunistamis^ ylläpidetään koti
m^as^a "avqstustoimintaa", varoen
tiukasti kajoamasta, siäien, miksi on
nti rinnan joitaldn harvoja upporikkaita
suuressa ylellsyydes^ ja
paljon rutikö^iiä ainaisessa puutteessa.
Niinpä voidaan sanoa:
Ken herrans' kättä nuolee
hänt' koiraks' kutsutaan.
Ken taistelutta kuolee,
on raukka arvottaan.
— Brother, Thuuder Bay.
Juhaimuksena
"Vanhaan hyvään aikaani' —, jolloin maailma ei ollut niin
kiireellä ja kaupallisuudella kyllästetty kuin nyt — juhannusta
vietettiin pysyvästi kesäkuun 24 päivänä. Ajat muuttuvat kuitenkin
ja me ajan mukana. Liike- ja teollisuustoiminnan sekä
tavallisten .kansalaisten haluamien "pitkien viikonloppujen"^ kannalta
katsoen esimerkiksi Suomessa ryhdyttiin jo ;iispita vi}Qeia.
sitten viettämään, Juhannusta kefiäkMun 2&r^26 pn välisenä lauantaina.
Tämän määritelmän perusteella Suomessa, oli juhannus-juhl
juhlat jo viikko sittpn lauantaina, eU keaäk. 20 pnä. Meillä Canadan
suomalaisilla on olosuhteiden pakosta vallitsevien työtilanteiden
johdosta — ollut vuosikymmeniä tapana viettää j u hannusta
kesäkuun 24:ttä lähimpän^. viikonloppuna ja siitä johtuu
esimejfkjiksi se. että useimmat täkäläisten kansÄlai^^tepune j u hannusjuhlat
ovat va^ta hupinenn^ pii peirjantain» ja, lauai)tai^>
siis kesäkuun 26. ja 27. pnä.
Sekaannusten ja väärinymmänysteiAin välttämiselisi olisi
mielestämme ehkä paj|:e;npi, että tässä asiassa r^vettai^|in täkäläisten
kansalaistemme keskuudesa|i seuraamaan suomalaista "kaa
vaa/' eli sitä, että juhannusta, viptptää» kealOnjun 2(Ih-36^ pn välisenä
lauantaina.
Suomessa syntyneillä tuskin on toista niin kaunista, poi»>
lähtemätöntä ja niin niieUytt|vä^ oudosti edpllepn hura^utvaa
muistoa kuin ovat nuoruudessa vietetyt juhannukset, ijie muistot
ovat tpdeJlakin kui"t satuä^ järyien ^inejit^, koivu^ist?, ja juhJa-auringosta,
joka Aavasakflam.;i)ähdää&. julmtukopn», kp^lkiycio-kin
aikana.
Juhannus on aina oUyt ja on yl^^ todellinen kansan- ja erikoisesti
nupren kansf^n kesäinen juhla Iloineen, rlemuineen j a .
unelmineen. Tässä hengessä on vietetty j a vietetään tämän viikonlopun
aikana täkäläisten kansalaistemme keskuudessa juhannusta.
On järjeätptty erikoisia |uhai^hu4t«pB«eja,. inon^lb^ pailfr
kakunnilla, missä'Siihen on mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi
Sudbucyn kupeess^ pleva^fia WanupijB^, ilhm vähän
hämyyntyessä komeat kokkotulet, jQidpn ääcossä la,ulietaan Ja
KATUJEN LIKAAMISESTA
Olen taänä Kirkland LakPUa kat-selhit
näin kesän aikana kun kaiken:
laista paperia lentää pitkin katuja
tuulen mukana-
Ei ole sillä hyvä^ että heitetään
makeispaperit kadulle. Olen usein
nähnyt, että lapset heittävät kadulle
ison nipun paperia tuulen Jennätet-täväksi.
Ja jos on tyhjä tontti asuinrakennusten
välissä, niin sinne heitet
ä kaikenlaista moskaa tyhjistä
kanista lähtien.
Kai^Hmgin hallinnon taholla ollaan
kovin leväperäisiä. Tässä puh-tausasiassa
tarvittaisiin kovempaa
komentoa. Myös pitäisi vanhempien
opettaa lapsille siisteyden tärkeyttä.
Talvisin oa havaittavissa, että toiset
omakotitalojen, omistajat puhdistavat
jalkakäytävänsä lumesta, mutta
toiset eivät. Ymmärrettävää (m,
että varsinkin vanhempien ihmisten
önyaikea liikkua sellaisilla kaduilla.
Mielestäni täin^äkia kuuluu kaupun-
0n haUinnolle. Jalkakäytävät tulisi
pitää avoinna ja puhtaina, kuten
niil^ pidetään esim. Suomessa.
Taltoista valvontaa pitäisi mie-
](estäni tehostaa. — Näin ajattelee
:|rksi jqukosta.
KATUJEN SAASTUTUKSESTA
Kun luin "Hetan" Urjoituksen katujen
saastutuksesta, tuli mieleeni
t^aua, jo£^ nyt on kulunut aikaa
jo toistakymmentä vuotta. Olin silloin
käymässä "vanhassa maassa'\
:|a samalla tein mafkan suom^^is^i
seurueen mujtana naaimriri^aah^u
Neuvostoliittoon. Kyllä" siellä' olivat
kadut ja katukäytävät puhtaat ja
jos joku turisti vaikka tulitikun heitti
maahan, otti sen joku kansalainen
ylös ja hyvin moittivan näköisenä
"näytti paikan, mihin pitäisi
tuollaiset jätteet laittaa, ^ihän ne
todeUa kadulle kuulu. Jo l^>sena
|nin opetetaan pitämään ympäristönsä
siistinä, niin se tulee vähitellen
tavaksi,
Np niin, suomalaisiahan pidetään
yleensä siistinä kansana, käydään
saunassakin pesulla joka viikko, ollaan
s i i ^ näköisiä, mutta ovatko
kadut Suomessa siistejä? Tapaus,
joka ti|U mieleeni on, kun sittra pa^
lasunme takaisin Suomeen naapurimaalta
ja rajalla kun pysähdyimme
tullitarkastul^n, niin pari seurueemme
miestä ulkona sjrtyttivät tupakan
ja toinen sanoi: "nyt kun
piemme omalla maalla, saamme jo
iulitikuiilun heittää niaahan". Ei mi-nua-
tuo-^ikein naurattanut, vaikka
toisista se d i huvittavaa ja olen sen
aina muistanut. Ja nyt kun niin paljon
puhutaan saastutuksesta, tuli se
taas mieleeni. Niin että kyllä me
paljon asiallp vounme, jos vaan tahdomme.
Ei Suomessa ainakaan vielä
ole kaikki kadut ja asematalot
siistejä, huomioin sen talvella 1968.
Kyllä oli kaikenlaista roskaa Helsingin
asematalon lattialla ja ympäristöllä,
vaikka kodit ja kotipihat
olivatkin siistejä. — ht.
Sen on. ohittanut qmerikkalaia-ien
aggressio Yiptnanaaaa.
Kahn luettelee ne aitieet, jpilla
tuleyaisuudessa todennäköisim-.
min ti^rvita^nn Yhdysvaltain asir
pihin pHuttumista, Niitä ovat
ns. "jaetut valtiot", jotka joskus
ovat muodostaneet kokonaisuur
den (Korea, Vietnam ja Saksa) l
lähi-Itj^ (Israelin ja arabimaiden
välinen konflikti) ja lopuksi sosia
listiset maat, joihin ameri|ikalai-nen
ennusteentekijä kiinnittää
erityistä huomiota, esittäen toi_
vei ta mahdollisista "selkkauksista''
niiden välillä.
Jos tarkastellaan lähemmin
conf iiktien potentiaalisia Herman
](Cahnin näköpiirissä olevia pesäk-teitä
ei ole vaikea havaita, että
kysymyksessä ovat sellaiset
"kuumat pisteet" joihin nimenomaan
imperialistinen strategia
asettaa erityisiä toiveita. K a i l la
näillä alueilla amerikkalainen
imperialismi osoittaa suurta aktiivisuutta
käyttäen hyökkäyksiin
omia asevoimiaan, tukien
suosikkejaan tai pyrkien lietsomaan
sisäisiä riitoja.
J^rittäin suuren rauhan uhkan
Hennan Kahn näkee teknologisissa
ja yhteiskunallis-poliittisis-sa
tekijöissä.
: Hän painottaa ns. teknologisen
kriisin ongelmia: "Hud«
son-instituutin viime tutkimukset
ovat osoittaneet, että
teknologinen kriisi voi syntyä
JQ vuonna 1985". Tällä termillä
amerikkalaiset ennusteelle^'
kijät tarkoittavat yhä syvenevää
kuilua tieteellis-teknisen
kehityksen nopeuden ja tämän
kehityksen maantieteellisten
puitteiden kapeuden ja maailman
poliittisen rakenteen epätäydellisyyden
välille Länsimaisten
futurologien mielestä
tämä johtaa lopulta joko tieteen
lamaan tai siihen, että tie-teellis-
teknistä kehitystä ei:
pystytä enää ohjaamaan, vaaa
se räjäyttää "kapeat maantieteelliset
puitteet" ja johtaa
koko maailman laajuiseen konfliktiin.
Siihen joutuvaJk myös
maailman kehittyneet valtiot.
Tässä yhteydessii Kahn puhuu
tietokoneiden tuotannon valtavasta
kehityksestä, joka ylittää
mahdollisuudet niiden käyttöön
erillisten valtioiden maantieteellisissä
puitteissa.
Objektiivisena perustana näille
päättelyille on se tosiasia, että
nykyinen kapitalistinen yhteiskunta
osoittautuu yhä vähem-
(Jatkuu 3 sivulla)
I i i i»
Ct^bia, S,C. — Vietnavfii» so4m fätkUfiss^USAtt.armeija
: j k ( t t^ lisääntyvässä määrässä vaivatuksi myös tmsenltusella-^t^i»-!^
.^SJtdiSL —r tsfiateiussa omissa^ riveissään olevia oppositiovoimia'vaä^
Nämä kakst taistelua, kumpaakaan niistä el cHe- yitaUi^sti
julistettu^ ovat sukua keskenään. Jatkuva miesvoimavaatimus ope-*
raatiojen ylläpitämiseksi Indokiinassa om^^^^
yieltti^s^H itikjC(i^sp p^kko^^tosta ai^rf^ti xiippuvaan äf*^^
'^^.rz Wjf«i^9/it kotff^n laajoja"j^9^kQ;^i i9'4etn ke^ktf^je^^
on syviä erimielisyyksiä sbtaky^ymyksestä. ^. ' ^'^'.^
. . . He • (''kovaksi^eitffty^^ oppositiomiehet) vaativat ^^^^ ,
lopettamista fn^oj^iaassut tuomm. yb4fSlY9lt%,in afevqinmt kotiin
W ' ' w te>li«Ä/,a. a^fi^an kaBsaj^yaftaist«<^ , ' '
* New York Times Service, kesäk. 24 p. 1970. ' '
^ " KUOSITTELEE; I^ANSA-IPJRRAN NUHTEITA
Parlamenttimme jäsenet saavat siis (luonnollisesti yleisön
kustannuksella) verrattoman anteliaan eläkejärjestelmän. Lisäksi-on
sellainen eläkejärjestelmä mikä kielletään roskaväehä
mjnnlta j^ teUt^.
Kun yhdellä kaffSsJaisrybrnäUä on toisilta evätty oikt^tf^ pa-remmassa
asemassa oleyia saj^tam etuoikeutetuiksi^ /a «e «n
yksi tärkein osa aristokratian (ylimystön) määrittelyssä: .
Jos Canadaan tulee aristokratia-järjestelmä^ aloittakaamme
taivasten tähden jostakin paremmasta materiaalista kmn nykyi'
sistä alahmonejen jä^enistL. Heitä kaikkia pitäisi nuhdella. ,'
- - . F . P. Hughes, Havirkesbury (Globe and Mail.) -
Työttömin lukumäärä oli
8 vuoden ennätystasossa
Oppositio vaaitiiJiallMaifcaBlta pilkaisia
. Ottawa. — Canadan virallinen ti<
lastotietoloimisto (DBS) ihnoitti vii^
me vUkm lopulla, että maanune
työttömien lukumäärä nousi toukot
kuussa kaikkein korkeimpaan tasoonsa
viimeisen kahdeksan vuoden
aikana. Canadan kokonaistyövouna-määrästä
oli työttömänä 6.2 prosenttia.
iSuurimmalta osalta hallituksen
mllaatiovastaisesta ohjebnasta
johtuva työttömyys oli kaikkein p%
bin Quebecin ja British ^Columbian
maakunnissa, Canadan muihin osun
verrattuna.
Virallisten tietojen mukaan työttömyys
oli toukidtuun 23 päivänä
päättyneellä viikolla kaikkiaaan 513,
000 canadalaista. Tämäjnäärä osoitti
31,000 laskua huhtikuun tilastoihin
vpi]ratessa,. mutta osoitti kuitai-khi
12T,0W( lisäystä vihne vuoden
vastaavaan aifcann verratessa.
Halhtus joutui alahuoneessa opposition
hyökkäyksen kohteeksi jatkuvasti
korkealla tasolla pysyttelevän
työttömyy^rosentin suhteen;
OMKKitton johtaja Robert Stan-field
vaati lieventämään mflaation-vastaista
ohjehnaansa ja kdioiUi
hallitusta hyväs^mään järjestäytyneen
työväen johtajien Ehdotuksen,
että työväenjohtajien ja liikemiest
ä välnipn oeqvött^ järj^tettäi-siin.
Hän vaaiti uusia ohjehnia, joilla
voitaijiiin esimerkiksi kiihdyttää
asuntoja rakentamista, mikä olisi
Kv,ri)ic.;,.i:ici
yksi keino työttömyyden vähoitäini:
seksi.
Pääministeri Trudeau jonka sanoi
tiin olleen ärtyisällä tuuldla, sanoi
alahuoneen istunnossa, että hallitus:
koettaa parantaa menetelmiään,
mutta ei selittänyt kuittikaan sen
tarkemmin.
Finanssiministeri Edgar Benson
puolestaan, syytti alahuoneen ulko^
puolella haastattelijoille antamassaan
lausunnossa, että suurimpana
syynä toukokuim korkeaan, työttömyyteen
, oli BC:n hinaajalaivoj^
työläisten lakko, mikä johti pakkolomautuksiin
muissa teollisuuslaitoksissa.
Quebecissa hän väitti korkean
työttömyystason johtuneen siir
ta, kun maakunnan talous on oQirt
kykeiimätön hai&kimaan opiMlaiIi&
työpaikkoja. Hän väitti, että nämä
kaksi tekijää ovat^eet pääsyylliset
toukokuun ennätysmäiseen työttö'
myystasooa
Vurastostaan antamassaan lausun*
nossa- NDP:n kansallinen johtaja
Tonmiy Douglas sanoi: "Canadassa
on nyt kaikkein pahin työttömyyskriisi
viimeisen kymmenen vuoden
aikana". Hän vaati halhtusta abit-
Washington. — Tunnetulle tiedemiehelle
ja rauhantaistelijalle,
Califomian yliopiston professorille
Linus Paulingille on luovutettu
Wa^hingtoni8sa kansainvälinen
Leninin rauhanpalkinto..
Palkinnon luovutti kansainvälisten
Lenin-palkintojen komitean
puheenjohtaja D. Skobeltsyn.
tamaan "ristiretken" miljotnum t s^
paikan avaamiseksi. '
Hän sanoi vaativansa täfiS viikolla
alahuoneessa hätätilakesknste.
hia työttömyystilanteesta, enneq
kuin alahuoneen istuito päättyy. Mr.
Douglas kehoittaa hallitusta lisää'
mään asuntojen rakentamia jdt kehittämään
muita sosiaalioh^mia
työpaikkojen saamiseksi työttömänä
oleville.
Toukokuussa työttömänä olleista
oU 109,000 terni-ikäistä ja 395>Q00
työttömän ikä vaihteli 20-64 vuoteen.
Oppositio nunitti hallltuksoi* <di-jehnaa
"kovaksi keitetyksi" ja julmako,
sekä ohjelmaksi, joka ei kuL
tenkaan tuota tuloksia.
OIKAISU
Li^temme tätä edellisessä nu-n^
rossa, tiistaina, kesäkuun 23
pnä oli virheellisesti mainittu,
että Pekka Hujanen (käyttänyt
nimeä Pekka Oj^a) kuoli North
Bayssa asupnoUaan, 352 Abrien
kadulla.
Osoitteen olisi pitänyt, olla
S32Abrien-katu ja lisätietoja
saa kirjoittamalla Paul Koski,
532 Abrien St., North Bay,,..
>; Ontario,
siaalisten ongelmiensa ratkaisemiseksi.
Se on meille kaikille
yhtenä ilon ja toivon aiheena
tänä juhannuksena.
Palakoot juhannui|V«^lkeat tänäkin
juhannuksena illan rauhaa
ja kauneutta täydentäejn. Antakoot
n«t meille kaikille vanhojen
kauniiden muistojen lisäksi uutta
uskoa ihmisen kykyyn ja haluun
rupatellaan^ Juhannuksena sytytettävät kokkotulien loimut hälyttävät
ainakin hetkeluiarkitod^iilsuujlen huolia, joitti tänä
vuonna aiheuttaa kotimaiasaamme yhä p&bfinfivft työttömyys, sekä tounia niin, että juhannusyönä
jatkuvasti nousevat verot, puhun^tla^aA n^^^ k^nfUlinväli^^ ja toiveet tq-jännitystilasta
ja jatkuvasti uhkaavflÄta flod^ vaaraat»» teutuvat myö^ käytännöUisesaä
Juhannusto vietetään nyt kaikesta huolimatta ra ^ämääsä njdllekln, joiden edessä
mien kasvun ja työtätekevien valveuiumisen olosuhteissa, mitkä on useimmiten kovin kivinen pol-lupaavat-
myönteistä kehityatä paiienjp^^ ]^l)oj^jgppn pyrkivälle ku.
ihmiskunnalle.-Ihmis ihneW ift^l^^flsa mit1;a- Hai^kft^ jyban?\usta, sekä nlU-kaavaiua
4a teoissja, .eikä'vain sainQisa^. SAntOiA on ^äbjtftviosil^ Ie, jotka'ovat ^tä jo juhlineet,
työläisten; farinarien ja'muiden piltkuihmiaten keshuudcsoa l i - ' että miUfi, jotka viettävät sitä
eaäntjrvää toimhmallimrattft aMmlmutitoiste» tAloadeUksten ja no* tämän viikonvaihteen- aikanal :
PÄIVÄN PAKINA
KUNIMGAS PI^LE JA 2 BRASIMAA
Italialaisten ikiharmiksi Brasilian
joukkue voitti kuningas
Pelen johdolla ja ansiosta jalkapalloilun
World Cup kilpailut ja
rohmusi niinmuodoin peräti kolmannen
maailmanmestaruuden
viimeksikuluneen 12 vuoden aikana.
Siitä on riittänyt puhetta ja
ihailtavaa ylistystä Brasilialle.
NäinTkertoi esim. torontqlainen
aamulehti Mexico Cityn urheilu-kataaukaessa
viime ra^nant^i-na:
.
Brasilian uskomaton jalka-pallptähti
Pele aiheutti jalkapalloilun
World Cup-kilpailuissa
täällä eilen (sunnuntaina) Italialle
kunniattoman häviön.
Juuri Pele, joka 29.vuotta sitten
sai kaateessa nimekseen
Edson Ascimento Do Arantes,
johti Brasilian helppoon 4—1
voittoon.
. Suurinta suosioU maailmassa
nauttivan urheilulajin, jalkapalloilun
kuningas (Pele),'johti peräänantamattomien
brasilialaisten
hyökkäystä. Hän teki yhden
maalin, avusti kahden muun
maalin tekoa ja, vain ilman Italian
maalivahdin finrico Alber-tosin
loistavaa peliä* hän olisi
voinut llsäiä (Brasilian) maali-inäörää'ainakin
kahdella."
Niin ihmeellisen suuri ja loistava
jalkapallbtähti* on tämä
Pale, että brajBllialulsot urheilutoimittajat
pitivät häntä, jos ei
elävänä epäjumalanaan, niin ainakin
yliluonnollisuutta hipovana
suuruutena. Juuri Kuningas
Pelen vuoksi, joka näissä kisoissa
oli Brasilian puolelta iniltei
aina jotenkin vaikuttamassa
maalien laukaisuun, hänen
maansa lehtimiehet uskoivat
vuoren varmasti Brasilian voittoon
ja maailmanmestaruuteen.
Heidän "uskonsa" osoittautuikin
paljon paremmin paikkansapitäväksi
kuin ne yleisen mieli''
piteen tutkimusraportit, joiden
perusteella ennustettiin Harold
Wilsonin johta\^lle työvägn-;
puolueelle "helppoa voittoa" äskettäisissä
vaaleissa.
Sellainen urheilun luvatt^U
suurn^aa on Brasilia.
Mutta. viimeaikoina on ^oliut
nähtävissä myös toiben Brasilia
—' poliittisen tcrrojcin ja poliittisten
vankien kiduttajama».
Nämä seikat tulivat kaikuapa
alastomuudessaan maailman yl^
sen mielipiteen tuomittavaksi
sen jälkeen kun Brasilian hallitus
suostui luovuttamahan iO
poliittista vankiaan jqiden vapauttamista
sissit olivat vaatineet
lunnaiksi länsisaksalaisen
auuriähettilään hengen pelastamiseksi.
Nämä Brasilian hallituksen
vapauttamat poliittiset vangit
saapuivul viikko sitten tiisluin
vastaisena yönä Algeriaan.
- Pian sen jälkeen tuli tieto saksalainen
suurlähettilgän, Ehren-fried
von HoUebenin vapauttamisesta.
Juarez Guimaraes de
Bruito-järjestön johto ilmoitti
samana päivänä jolloin nämä
vangit- tuotiin Algeriaan, että
von Holleben vapautetaan. Seuraavana
päivänä Länsi-Saksan
Brasilian suurlähetystö tiedoit-ti,
että von Holleben oli hyvässä
kunnossa.
Mutta toisin oli asia Brasilian
haUituksen luovuttamien poliittisten
vankien terveyden ja hyvinvoinnin
kohdalta. Lainatkaamme
tässä, yhteydessä Reu-ter-
AFP uutistoimistojen ku-vauk
«!eata seuraavaa:
- r BrasUialai^vangit, joista
kuusi oU naisia, saapuivat käsiraudoilla
pareittain yhteen kah-lehdi,
ttuina Al^er'hen brasilialaisen
leijitpyhtiön suihkumat-ku^
tajakone^lla. Kor^eessa oli l i -
9äiwi 20 hrai?ilia|aista turvallisuusmiestä,
jotka lähtivät heti
takailin Rioqn koneen saatua
po^ttojiinetäy^ennystä . . . .
P^kolplset' joiden mukana
saapui nelifä lasta, kertoivat saaneensa
vasta lentokoneessa tietää
suurlähettilään kaappauksesta.
tärakennukseen rullatuolissa ja
kiidätettiin myöhenunin paikalta
sairasautolla. Hän kertoi jalkojensa
halvautuneen kidutuksista,
joita hän oli saanut kestää
kohnen kuukauden ajan vankilassa.
Muut pakolaiset näytfa-vät
lehtimiehille arpia rinnassaan
ja käsissään ja kertoivat^
niiden olevan peräisin sähköiskuista,
joita he olivat saaneet
riippuessaan pää alaspäin kidutusselleissä
. . .
Carvalho,58rvuotiad Ranskan
vastarintaliikkeen entinen everstiluutnantti
ja Brasilian kommunistipuolueen
entinen jäsen,
«anoi: "He nimittivät meitä ler-rorlst^
eiksi ja kumoukseiUsiksl
agenteiksi. Kuitenkin Brasilian
diktaattorit soveltavat torro^
ria." 30 vallankumouksellista on
salamurhattu vuoden 1964 jäl-^
keen. Vapaus on tukahdutettu
ja valtiosääntö alistettu poikkeuslailla
. . ."
Tällainen on "toinen Bnudlia"
— kansakunnan todellinen helvetti,
maen päällä.
Tarkoituksemme el ole väheksyä
Br'asilian jalkapalloku-ninlf^
n Pelen ja hänen joukkueensa
maailmanmestaruHs-
Vqittqa.
• Kysymys on vain todellisten,
arvo;|en vertailusta ja ennenkaikkea
aUtä, ettei totuus' unhoittuisi.
Ja totuus yhtelBk^n-nalUeen
kentän merkitykseatl^
saadaan parhaiten selville kypy-.
Pakolaisten' joukossa oli 22- mällä. ketä ja mitä ryhmiä rai'!
vuotia» Vera Silvia Araujo Ma-. k}n yhteiskuntamuoto palvelee,
gulhaes, joka tuotiin lentokont- — KÖn^koura.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 25, 1970 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1970-06-25 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus700625 |
Description
| Title | 1970-06-25-02 |
| OCR text |
Tozisitai, SdesäSfiuim 25 p — ^Thum, Junie 25,' 1970
INOBPSNOBNT UKpÖk OkOAH
OP FINNISH, CANAOiANS .
'fieoq||Ml'<;iBfi9 sudi n^JstooiUosi
: 1 vk. $ia00,« kk. $8Jä QSA.:a: X f i m Or WBk
l i i i i i i l i M i i i l ^^
Yhdistyneiden Kansakuntien |axjestÖB p&äsihteert U Thant
varoitti v i i l t o sitten tiistaina rn^iln^ia'sanoen, ^ttä suurvaltojen,
'Kiina n(H^*a?inluettuna, oäT ^pkoonnuttava s^Dpö!;-
Im^tX ^euvpttelewajan, ^Uei i^n^n, hsAl* 1i\*QUt!ija, tuhpti
samalla planeettaansa.
U /{^lant
ke?^ ja piaatalousjärjestön FAO:n tpisen elintaryiltekpngr^n avajaisissa
Haagissa. Tässä kongressissa oli sivumennen sanoen noin
1,500' osanottajaa sadasta maasta.
Suurvaltojen olisi kokoonnuttava säänn(lill|^>^^
la maaperällä, jotta saataisiin a i k ^ turvallisen ja r&uhanpmair
sen maailj^an rakenti^nen, a l i t t i IJ Thant Hän' ilmaisi mieltymyksensä
nuorisoQ taisteluufet suvaitsemattomia ja vääristyneitä
arvoja vastaan. Onko yllättävää, ^ttä nuoret kieltäytyvät tappaa
masta tov^eitaan, olkoot nämä mitä rotua, väriä tai kansalili-suutta
tahansa? hän kysyi.
Pääsihteeri, ivasi suurvalfojen suunnajtomi^ puojusjmso]^-
miasänoe^^ että kuIuttamSiUa kaksisataa m dollaria joka
vuosi asevarusteluun pysyäkaeea toisten^ ^S9U^ ne sa^vutitayat
kalleimman nollapisteen ihmiskunnan historiassa. '
Suurvallat ja erinäiset idedld^pat pitävät U Thantin: katsantokannan
mukaan niaailmaa edelleen 4ännityk9essä, mutta maailma
on muu^ttumassa koko ajan hallitusten tayoittamattomiin.
Viitaten siihen^ että suurvallat qyat epäonnistuneet u;Beunpien
ristiriitojen ratkaisussa, U Thant sanoi:
'•Kaakkois-Aasian sota on laajentunut. Lähi-idän tilann» on
huonontunut. Suezin kanaya Qn edelleen suljettu, rottiristiriidat
jatkuvatj elinympäristömme tuhoutuu^ raslia-aiijgievar^tpihi^ kohdistuva
paine lisääntyy kaikkialla. B i ole ihme, pttä näissä oloissa
jää kansainyälisejle rauhalle, yhteiakunnidUseUft Hehitykaelle ja
oikeudenmukaisuudelle vain vähän mahdollisuuksia. Ne näyttävät ^
jääneen kansojen vähimmälle ^kiinnostukselle."
Y K : n pääsihteerin pessimistisellä maailmankatsomuksella on
nykytilanteessa vankka pohja. Rukaan ei voi liioin väittää, etteikö
hänellä, jos kellään, ole käytettävissä perusteellisia tietoja
siitä, mitä on eri puolilla maailmaa menossa.
Johtuen kaiketi hänen virka-asemastaan, U Thintin "pessimistisenä"
aiheuttavaa kantaa korostaa hänen ehkä liiankin
korrektit ''puolu^ttomttu8ase){iteen9aL'', xnlnkä pultteia^ J»än puhuu
nimiä n9ainit9epiiattaKWk,oi^Aasm aodaa laaj^ntan^fues^ sen
sijaan että puhuisi Yhdysvaltain hyökkäysohjelman kohdistamisesta
myös Kambodzhaan ja Laosiin, sekä VLähi-idän tilanteen
huonontxnnisestä" yleensä, sen sijaan että hän puhuisi Israelin
ja' sen taustavoimien hyökkäyspolitiikasta siellä. Selvää on, että
täysin totuudenmukaista kuvaa ei nykymaailmasta saada rinnastamalla
hyökkääjät niiden' uhrei^n tai puhumalla yleispiirtein
asioista, missä pitäisi eroittaa jyvät akanoista, eli rauhanpuolus^
tajat .sodanlietsojista.
Kysymjrs ei ole suurvaltojen "pahuudesta'^ yleensä, vaan
yleij?maaihnallisesta rauhanvoimien ja . aodanlietsojain välisestä
taistelusta ja siitä, kumpaa osapuolta, rauhan tai sodan voimia
pitäisi ihmiskunnan etujen vuoksi' tässä ^uurtaistelu^ tukeft ja
kannattaa.
Jt^eiji»jinpi$ seuyft^y^sgi ^l^ppupsan LiteratHnsaift^filÄf^tassa
oBe^iErta a^tlcl^e|äBjta> |Q^^^^|^ltä&^ länsimaista futurologiaa jä sen
- JWpiaiK#^,,„^... ....
jl^^f vopi
LSnsimatsten erinusteen^el^jöi-
^en ja; samalla USA :n futuroio-
^ n ^znmuisiBnilnvastksen^situ^^
Iftuk^toV Hennan
ISahn! Häntä sanojan "^faäeksi
mäaihnäzi tehbkluäminista ^ aja-iuskoneista"
New^ Yorfc^Tjihea
j^iaää' ^ ä n , i että hän on salaiaUa
^'HUinen~'nopein puhekone'.'. Hän
piihuttVkfisittäibättömän' nopei»^^
qa 'liyhää teokäensa vastaavalla
yaiahdSllal Kahn,' joka on kouluf
^ukseltaan fyysikko ^ja matemaatikko,
aloitti futurologin uransa
j^^uuluisassa Rand Goi^rationls-sä,
joka suorittaa pääasiassa Pen-ta^
nin tilaustöitä, äiellä. Kän löi
"eökalaatioteöriansa^*, jota on sö^
yelleltu käytäntöön amerikkalaisten
Vietnamiin suuntautuneen
aggresfflon aikana. Hän on' kirjoittanut
teokset Ydinsodasta,
l^ikalaatiosta ja Ajatuksia käslt-tämättöisiästä.
Tällä hetkellä Her-ipan
Kahn johtaa Hudson-insti
tuuttia. Hanjpurispalhniestyn^n
kokoelman sisältämä' arU^ell
^aailma vuonna 1980 on osa h'ä-ien
.viimelsimmästäv tutkielmas-aan
Snnuste vuodellp
Tätä osaa on täydennetty uusimmilla
tiedoilla ja johtopäätöksillä
Herman Kahn lähjbee ^if&; että
-tulevaisuudessa olisi luottajninen
^ain ;sotilaaUi8een voimaan har-dtsem^
tonta. Kuitenkin ennus-ee^
sa: kansainvälisen elämän
Ta^hanom^isegta kehitykseltä lä-
^impinä vuosikymmeninä ,Kahn
^najysbidessfitan; konkreetti^ta^ti-la
»snetta v. 1980 formuloi seUafr
sia' tilanteita, jotka itse asiassa
l^umpavat hänen lopulliset johtopäätöksensä.
Esimerkiksi hän esittää teesin,
että Yhdysvaltain o» 7WuvuUa
välttämättä puututtava valtioiden
välisiin sulitelsiiA j a juuri
tätä hän pitää eräänä rapha^
s^ilyniiaefl t a k e i ^ . Kah» klyjoitr
taa:' "Sen lisäksi, että Yhdyöval-teit.
j a Yhdis^ojieet. kansakunnat
esittävät usein poHisin ja järjestyksen
valvojan osaa, ne myös
osoittavat vabniutensa estää
dpUisten. hyijkkäyetöjymieft onnJs-
,t^m|s^p." $m paitsi on selvM,
ett^ ISlidysvaltain jol^^vat piitJt
määrittelevätitsemltä on pidettävä
"hyöli;kSy4toimintana;* NäJift
Kahn ikää|i kiiji^ V O T i ^ e i j ^ ^ g -
pkkalaisen imp^ri^ismin ^maaj^l-manpolii^
in oga^. mkHMm
sen oikeutta esiintyä "ylimpänä
^ovitteBjana" kaikissa koaflik-teigs^
ja puuttua asevpijnJllÄan
^a^ian, Afrikan ja latinaiww
AmpriHan. Ijansojen kappalliseen
yapautustaisteluun imperialismia
ja koloniaUsmia vaataaiju Juuri
täsB^ Qf^ vaa^alUain sodan uJljk*
ULKOSULT^SUUrrA
Tbunder Bayn Leijona-lUubin pa-paraati
p i d ^ : ^ hiljattain. Tämä
ppi:varilliseen hyväntekeväisyyteen
|>eru^tuva toiminta kiiinuttäa huo-pnota
Yhdysvaltain ulkomaan^uun.
Byöstettyään $600 mUJardin arvolta
kultaa Afrikan mailta, Yhdysvaltain
Imperialisnn lähpttää mainosnim-pujen
päristessä vähän maitopulve-ria
ja muita tarvikkeita Afrikan
nälkäisille lapsille ja paljon aseita
"ystävilleen".
Riistojjärjestefanän rumien jälkiep
kaunistamis^ ylläpidetään koti
m^as^a "avqstustoimintaa", varoen
tiukasti kajoamasta, siäien, miksi on
nti rinnan joitaldn harvoja upporikkaita
suuressa ylellsyydes^ ja
paljon rutikö^iiä ainaisessa puutteessa.
Niinpä voidaan sanoa:
Ken herrans' kättä nuolee
hänt' koiraks' kutsutaan.
Ken taistelutta kuolee,
on raukka arvottaan.
— Brother, Thuuder Bay.
Juhaimuksena
"Vanhaan hyvään aikaani' —, jolloin maailma ei ollut niin
kiireellä ja kaupallisuudella kyllästetty kuin nyt — juhannusta
vietettiin pysyvästi kesäkuun 24 päivänä. Ajat muuttuvat kuitenkin
ja me ajan mukana. Liike- ja teollisuustoiminnan sekä
tavallisten .kansalaisten haluamien "pitkien viikonloppujen"^ kannalta
katsoen esimerkiksi Suomessa ryhdyttiin jo ;iispita vi}Qeia.
sitten viettämään, Juhannusta kefiäkMun 2&r^26 pn välisenä lauantaina.
Tämän määritelmän perusteella Suomessa, oli juhannus-juhl
juhlat jo viikko sittpn lauantaina, eU keaäk. 20 pnä. Meillä Canadan
suomalaisilla on olosuhteiden pakosta vallitsevien työtilanteiden
johdosta — ollut vuosikymmeniä tapana viettää j u hannusta
kesäkuun 24:ttä lähimpän^. viikonloppuna ja siitä johtuu
esimejfkjiksi se. että useimmat täkäläisten kansÄlai^^tepune j u hannusjuhlat
ovat va^ta hupinenn^ pii peirjantain» ja, lauai)tai^>
siis kesäkuun 26. ja 27. pnä.
Sekaannusten ja väärinymmänysteiAin välttämiselisi olisi
mielestämme ehkä paj|:e;npi, että tässä asiassa r^vettai^|in täkäläisten
kansalaistemme keskuudesa|i seuraamaan suomalaista "kaa
vaa/' eli sitä, että juhannusta, viptptää» kealOnjun 2(Ih-36^ pn välisenä
lauantaina.
Suomessa syntyneillä tuskin on toista niin kaunista, poi»>
lähtemätöntä ja niin niieUytt|vä^ oudosti edpllepn hura^utvaa
muistoa kuin ovat nuoruudessa vietetyt juhannukset, ijie muistot
ovat tpdeJlakin kui"t satuä^ järyien ^inejit^, koivu^ist?, ja juhJa-auringosta,
joka Aavasakflam.;i)ähdää&. julmtukopn», kp^lkiycio-kin
aikana.
Juhannus on aina oUyt ja on yl^^ todellinen kansan- ja erikoisesti
nupren kansf^n kesäinen juhla Iloineen, rlemuineen j a .
unelmineen. Tässä hengessä on vietetty j a vietetään tämän viikonlopun
aikana täkäläisten kansalaistemme keskuudessa juhannusta.
On järjeätptty erikoisia |uhai^hu4t«pB«eja,. inon^lb^ pailfr
kakunnilla, missä'Siihen on mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi
Sudbucyn kupeess^ pleva^fia WanupijB^, ilhm vähän
hämyyntyessä komeat kokkotulet, jQidpn ääcossä la,ulietaan Ja
KATUJEN LIKAAMISESTA
Olen taänä Kirkland LakPUa kat-selhit
näin kesän aikana kun kaiken:
laista paperia lentää pitkin katuja
tuulen mukana-
Ei ole sillä hyvä^ että heitetään
makeispaperit kadulle. Olen usein
nähnyt, että lapset heittävät kadulle
ison nipun paperia tuulen Jennätet-täväksi.
Ja jos on tyhjä tontti asuinrakennusten
välissä, niin sinne heitet
ä kaikenlaista moskaa tyhjistä
kanista lähtien.
Kai^Hmgin hallinnon taholla ollaan
kovin leväperäisiä. Tässä puh-tausasiassa
tarvittaisiin kovempaa
komentoa. Myös pitäisi vanhempien
opettaa lapsille siisteyden tärkeyttä.
Talvisin oa havaittavissa, että toiset
omakotitalojen, omistajat puhdistavat
jalkakäytävänsä lumesta, mutta
toiset eivät. Ymmärrettävää (m,
että varsinkin vanhempien ihmisten
önyaikea liikkua sellaisilla kaduilla.
Mielestäni täin^äkia kuuluu kaupun-
0n haUinnolle. Jalkakäytävät tulisi
pitää avoinna ja puhtaina, kuten
niil^ pidetään esim. Suomessa.
Taltoista valvontaa pitäisi mie-
](estäni tehostaa. — Näin ajattelee
:|rksi jqukosta.
KATUJEN SAASTUTUKSESTA
Kun luin "Hetan" Urjoituksen katujen
saastutuksesta, tuli mieleeni
t^aua, jo£^ nyt on kulunut aikaa
jo toistakymmentä vuotta. Olin silloin
käymässä "vanhassa maassa'\
:|a samalla tein mafkan suom^^is^i
seurueen mujtana naaimriri^aah^u
Neuvostoliittoon. Kyllä" siellä' olivat
kadut ja katukäytävät puhtaat ja
jos joku turisti vaikka tulitikun heitti
maahan, otti sen joku kansalainen
ylös ja hyvin moittivan näköisenä
"näytti paikan, mihin pitäisi
tuollaiset jätteet laittaa, ^ihän ne
todeUa kadulle kuulu. Jo l^>sena
|nin opetetaan pitämään ympäristönsä
siistinä, niin se tulee vähitellen
tavaksi,
Np niin, suomalaisiahan pidetään
yleensä siistinä kansana, käydään
saunassakin pesulla joka viikko, ollaan
s i i ^ näköisiä, mutta ovatko
kadut Suomessa siistejä? Tapaus,
joka ti|U mieleeni on, kun sittra pa^
lasunme takaisin Suomeen naapurimaalta
ja rajalla kun pysähdyimme
tullitarkastul^n, niin pari seurueemme
miestä ulkona sjrtyttivät tupakan
ja toinen sanoi: "nyt kun
piemme omalla maalla, saamme jo
iulitikuiilun heittää niaahan". Ei mi-nua-
tuo-^ikein naurattanut, vaikka
toisista se d i huvittavaa ja olen sen
aina muistanut. Ja nyt kun niin paljon
puhutaan saastutuksesta, tuli se
taas mieleeni. Niin että kyllä me
paljon asiallp vounme, jos vaan tahdomme.
Ei Suomessa ainakaan vielä
ole kaikki kadut ja asematalot
siistejä, huomioin sen talvella 1968.
Kyllä oli kaikenlaista roskaa Helsingin
asematalon lattialla ja ympäristöllä,
vaikka kodit ja kotipihat
olivatkin siistejä. — ht.
Sen on. ohittanut qmerikkalaia-ien
aggressio Yiptnanaaaa.
Kahn luettelee ne aitieet, jpilla
tuleyaisuudessa todennäköisim-.
min ti^rvita^nn Yhdysvaltain asir
pihin pHuttumista, Niitä ovat
ns. "jaetut valtiot", jotka joskus
ovat muodostaneet kokonaisuur
den (Korea, Vietnam ja Saksa) l
lähi-Itj^ (Israelin ja arabimaiden
välinen konflikti) ja lopuksi sosia
listiset maat, joihin ameri|ikalai-nen
ennusteentekijä kiinnittää
erityistä huomiota, esittäen toi_
vei ta mahdollisista "selkkauksista''
niiden välillä.
Jos tarkastellaan lähemmin
conf iiktien potentiaalisia Herman
](Cahnin näköpiirissä olevia pesäk-teitä
ei ole vaikea havaita, että
kysymyksessä ovat sellaiset
"kuumat pisteet" joihin nimenomaan
imperialistinen strategia
asettaa erityisiä toiveita. K a i l la
näillä alueilla amerikkalainen
imperialismi osoittaa suurta aktiivisuutta
käyttäen hyökkäyksiin
omia asevoimiaan, tukien
suosikkejaan tai pyrkien lietsomaan
sisäisiä riitoja.
J^rittäin suuren rauhan uhkan
Hennan Kahn näkee teknologisissa
ja yhteiskunallis-poliittisis-sa
tekijöissä.
: Hän painottaa ns. teknologisen
kriisin ongelmia: "Hud«
son-instituutin viime tutkimukset
ovat osoittaneet, että
teknologinen kriisi voi syntyä
JQ vuonna 1985". Tällä termillä
amerikkalaiset ennusteelle^'
kijät tarkoittavat yhä syvenevää
kuilua tieteellis-teknisen
kehityksen nopeuden ja tämän
kehityksen maantieteellisten
puitteiden kapeuden ja maailman
poliittisen rakenteen epätäydellisyyden
välille Länsimaisten
futurologien mielestä
tämä johtaa lopulta joko tieteen
lamaan tai siihen, että tie-teellis-
teknistä kehitystä ei:
pystytä enää ohjaamaan, vaaa
se räjäyttää "kapeat maantieteelliset
puitteet" ja johtaa
koko maailman laajuiseen konfliktiin.
Siihen joutuvaJk myös
maailman kehittyneet valtiot.
Tässä yhteydessii Kahn puhuu
tietokoneiden tuotannon valtavasta
kehityksestä, joka ylittää
mahdollisuudet niiden käyttöön
erillisten valtioiden maantieteellisissä
puitteissa.
Objektiivisena perustana näille
päättelyille on se tosiasia, että
nykyinen kapitalistinen yhteiskunta
osoittautuu yhä vähem-
(Jatkuu 3 sivulla)
I i i i»
Ct^bia, S,C. — Vietnavfii» so4m fätkUfiss^USAtt.armeija
: j k ( t t^ lisääntyvässä määrässä vaivatuksi myös tmsenltusella-^t^i»-!^
.^SJtdiSL —r tsfiateiussa omissa^ riveissään olevia oppositiovoimia'vaä^
Nämä kakst taistelua, kumpaakaan niistä el cHe- yitaUi^sti
julistettu^ ovat sukua keskenään. Jatkuva miesvoimavaatimus ope-*
raatiojen ylläpitämiseksi Indokiinassa om^^^^
yieltti^s^H itikjC(i^sp p^kko^^tosta ai^rf^ti xiippuvaan äf*^^
'^^.rz Wjf«i^9/it kotff^n laajoja"j^9^kQ;^i i9'4etn ke^ktf^je^^
on syviä erimielisyyksiä sbtaky^ymyksestä. ^. ' ^'^'.^
. . . He • (''kovaksi^eitffty^^ oppositiomiehet) vaativat ^^^^ ,
lopettamista fn^oj^iaassut tuomm. yb4fSlY9lt%,in afevqinmt kotiin
W ' ' w te>li«Ä/,a. a^fi^an kaBsaj^yaftaist«<^ , ' '
* New York Times Service, kesäk. 24 p. 1970. ' '
^ " KUOSITTELEE; I^ANSA-IPJRRAN NUHTEITA
Parlamenttimme jäsenet saavat siis (luonnollisesti yleisön
kustannuksella) verrattoman anteliaan eläkejärjestelmän. Lisäksi-on
sellainen eläkejärjestelmä mikä kielletään roskaväehä
mjnnlta j^ teUt^.
Kun yhdellä kaffSsJaisrybrnäUä on toisilta evätty oikt^tf^ pa-remmassa
asemassa oleyia saj^tam etuoikeutetuiksi^ /a «e «n
yksi tärkein osa aristokratian (ylimystön) määrittelyssä: .
Jos Canadaan tulee aristokratia-järjestelmä^ aloittakaamme
taivasten tähden jostakin paremmasta materiaalista kmn nykyi'
sistä alahmonejen jä^enistL. Heitä kaikkia pitäisi nuhdella. ,'
- - . F . P. Hughes, Havirkesbury (Globe and Mail.) -
Työttömin lukumäärä oli
8 vuoden ennätystasossa
Oppositio vaaitiiJiallMaifcaBlta pilkaisia
. Ottawa. — Canadan virallinen ti<
lastotietoloimisto (DBS) ihnoitti vii^
me vUkm lopulla, että maanune
työttömien lukumäärä nousi toukot
kuussa kaikkein korkeimpaan tasoonsa
viimeisen kahdeksan vuoden
aikana. Canadan kokonaistyövouna-määrästä
oli työttömänä 6.2 prosenttia.
iSuurimmalta osalta hallituksen
mllaatiovastaisesta ohjebnasta
johtuva työttömyys oli kaikkein p%
bin Quebecin ja British ^Columbian
maakunnissa, Canadan muihin osun
verrattuna.
Virallisten tietojen mukaan työttömyys
oli toukidtuun 23 päivänä
päättyneellä viikolla kaikkiaaan 513,
000 canadalaista. Tämäjnäärä osoitti
31,000 laskua huhtikuun tilastoihin
vpi]ratessa,. mutta osoitti kuitai-khi
12T,0W( lisäystä vihne vuoden
vastaavaan aifcann verratessa.
Halhtus joutui alahuoneessa opposition
hyökkäyksen kohteeksi jatkuvasti
korkealla tasolla pysyttelevän
työttömyy^rosentin suhteen;
OMKKitton johtaja Robert Stan-field
vaati lieventämään mflaation-vastaista
ohjehnaansa ja kdioiUi
hallitusta hyväs^mään järjestäytyneen
työväen johtajien Ehdotuksen,
että työväenjohtajien ja liikemiest
ä välnipn oeqvött^ järj^tettäi-siin.
Hän vaaiti uusia ohjehnia, joilla
voitaijiiin esimerkiksi kiihdyttää
asuntoja rakentamista, mikä olisi
Kv,ri)ic.;,.i:ici
yksi keino työttömyyden vähoitäini:
seksi.
Pääministeri Trudeau jonka sanoi
tiin olleen ärtyisällä tuuldla, sanoi
alahuoneen istunnossa, että hallitus:
koettaa parantaa menetelmiään,
mutta ei selittänyt kuittikaan sen
tarkemmin.
Finanssiministeri Edgar Benson
puolestaan, syytti alahuoneen ulko^
puolella haastattelijoille antamassaan
lausunnossa, että suurimpana
syynä toukokuim korkeaan, työttömyyteen
, oli BC:n hinaajalaivoj^
työläisten lakko, mikä johti pakkolomautuksiin
muissa teollisuuslaitoksissa.
Quebecissa hän väitti korkean
työttömyystason johtuneen siir
ta, kun maakunnan talous on oQirt
kykeiimätön hai&kimaan opiMlaiIi&
työpaikkoja. Hän väitti, että nämä
kaksi tekijää ovat^eet pääsyylliset
toukokuun ennätysmäiseen työttö'
myystasooa
Vurastostaan antamassaan lausun*
nossa- NDP:n kansallinen johtaja
Tonmiy Douglas sanoi: "Canadassa
on nyt kaikkein pahin työttömyyskriisi
viimeisen kymmenen vuoden
aikana". Hän vaati halhtusta abit-
Washington. — Tunnetulle tiedemiehelle
ja rauhantaistelijalle,
Califomian yliopiston professorille
Linus Paulingille on luovutettu
Wa^hingtoni8sa kansainvälinen
Leninin rauhanpalkinto..
Palkinnon luovutti kansainvälisten
Lenin-palkintojen komitean
puheenjohtaja D. Skobeltsyn.
tamaan "ristiretken" miljotnum t s^
paikan avaamiseksi. '
Hän sanoi vaativansa täfiS viikolla
alahuoneessa hätätilakesknste.
hia työttömyystilanteesta, enneq
kuin alahuoneen istuito päättyy. Mr.
Douglas kehoittaa hallitusta lisää'
mään asuntojen rakentamia jdt kehittämään
muita sosiaalioh^mia
työpaikkojen saamiseksi työttömänä
oleville.
Toukokuussa työttömänä olleista
oU 109,000 terni-ikäistä ja 395>Q00
työttömän ikä vaihteli 20-64 vuoteen.
Oppositio nunitti hallltuksoi* |
Tags
Comments
Post a Comment for 1970-06-25-02
