1953-07-14-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S J V U i Tiistaina, heinak. 14 p. Tuesciay. July J4, 19.% j \joSependeni Labor Organ of Pbmlsb Canadiatu. Es* t*bU*ie<l Nor. 9. » n . Authorized M «econd class mall b; the Poet :Office JDepartment, Ottawa.' Pub- Urtied thrice .veekiy: Tuesdays Tbiiradays and Saturdays by Vapaua FubliBbing Company Ltd., at lOO» 102 1^ St. W..Sudbury,Ontv Canada: Tfilephones: Business C^Xtee- 4-«2<64 E d i t o r i a : Office 4'42i5: M»na4&[ B. Buksi. Editor W. Eklund, lUiUi^ addre«: Box 69. fludbiay, ~ Advertising rates upon^-ajj^katlon; Tra.^matlon free of charge. T I L A U S H I N N A T : Canadaasa: 1 vk. 7JOO 6 kk. 3.7$ 3itk. 225 YhdysvalloUsa: 1 vk. 8;00 6 kk. 420 Suo;nessa~ 1 vk- Ö.50 6 kk. 4.75 Ssrngman Rfaeen todelliset kasvot '-•"MeiHc on viirnftaikoina puhuttu paljon K(<'lä-Kor*'art lii- : : vjntaiikudiktaattori Syn^mun Rhetsn .'patriootti>;uu(j^^sta''; minkJi »ivaip{>aan on yriteuy peittiia • Jiantn .vHavoohottfclun.sa. . .Miiitri. vav ; hiinkin lähei.^fnripi asiaan iiitu^turninen osoittaa, «?tt;i .Syn^rrian Kh<'t*fr 'lä'on pfjIifttiM-sri puhuen Kr;tn':e-tcinin kaivot. Alkakaamme vaikkapa vu<»fl('StalC'.50.,: .New Vork 'I imcsin kirjeenvaihtaja AValterSullivan k/rjJiiU) in;)ali.skuun :6 piiii JV50 .Seour lista: •Ktelä-Korean >uuri,'t o.sia [K-itti' tana.-in terroripiJvi millä f-i to- •dennäkoisesti ole nyt missään vc^-tai.stan.sa.'- Kuukautta:aikaisemmin, eli helmikuun 1 juia..sama kirjeenvaihtaja kirjoitti; . . Ktela-Korean halliui-. nojaa raskaasti johtaja-kysymyk. sissä —- vieläpä armeijas-sa ja f^fiiii.siJaitok.se.s.vikrn —^niihin,- jotka olivat virkailijoina Japanin aiai-iUude-^a/' - . Jo<N. Rhce nojasi poliittisesti raskaasti niihin maanjxMtoreihin, jotka olivat J a p a n i n inipcriaii.'^min. a.siamiehiii.i omaa kan.saansa va>-' .. t a a n ; niin finan.<i.sikysymyksi.s.sä h.in nojani ainakin yhta paljon A\'all Streetin miehiin Rhee pakxsi takaisin Koreaan vuonna 194-0. ."^itä e/inen h<'in, oli a-sunul 35 vuotta Kur<H)pa.s.<a ja Vhrly.svalloissa.- .Munii; ohella hau Uiimi "Korean tnalmiky.symyslen neuvonantajana' 11 \Val1 .Streetillä sijaitsevan Samuel II. Dolhearin a.siamiehenä. 'rii.s.sii ominaisuudes.sa . Rhee vei johtavaa osuutta, kun Korean malmia.sioi.ssa rnono|:K)lia.se- .hia.s.sa ollut japanilai.sen Oriental Mcveh.pment (.'o., siirrettiin 'Morjra-nin krmtrolliin. 'i Rheen: hallituk.sen ty«)väenvaslai.sla terroria kuva.si. .Marshallin aviinEteIä-KoreaJikomi,s,sionin entinen tvovaena.«if)if ien. netivonan ta ja Stanley Karl. joka .«odan puhjettua Yhdy.s vai töihin saavuttuaan sanoi: 1, 'Vankilat ovat (;i|x)täyj)na-. M i n ä oI(?n meimyl niiden liijii.: mutia kukaan nnni ei ole .sila tehnyt. 'lyölaist-i «-ivat luota Rheen 'hallituksen kontrolloimien unioidcn niataaii johroon; ei!v;i'1'!ioin halli- : t«k.sen .simaan . . .•" Karl .sanoi, että Ktela-Korean työl.iiset 'ovat Rheen alaisuude.ssa ' -sorrettuja ja oikeudettomia". . ^ Äiirimmiiinen oikei.stojulkaisu .Vevv.s week kirjoitti .syy.skuun 2.S .päivänä: "fopuläärinen suhtautuminen Rheen hallitukseen nähden vaihtelee välinjMtämättiimyyde.sta halveksiimi.seen a.sti : . . K r a . s korealain nen liikemie.S; joka on p^iennut .Seoulista, verta.si Rheeta ChiarmKai-shekiin •matalamieli.syydes.sä. il.setar:ieyde.s.>a ja kahinimise.s.sa" / . ." V ; Rhee nou.si valtaan KteIii-Korea.s.sa toukokuun 1 0 pnii 1 9 4 8 i»i- "rfetyi.ssä "vaaleissa"'. .\junaiv;ialit pidettiin va.stapainona sjUe kun Neuvostoliitto didolti.että.iNeuvo.stoliiton ja .S^hdy.svaltain miehity.s^ ^joukot i"K)istuivat.sanuinaikai.se.sti Koreasta. 'Heti .sen jälkeen kun ' Rhee teki virkavalansa; ^•h(^y.svalfain Kauko-Idan .«Otavoimien sil- •. oloinen konierilaja. kenraali.^.MacArihur juli.sti. ettii hiinei) n1y()tätun- ,^ tf)nsa .on Rheen puolella .-.siimi, ettii. hiinen täytyy .«aadaapevoimin : ,<» Pohjois-Korea-kontVolliinsa. Rheen.. virka.valaiueontiikana kenraali - w Mac.\rlhur- sanoi: ••'rärnd. este (.^H.levey.':i»iirinraj:t) on poistettava ja se poistetaan."' _ _ , . Vii.si päivää, ennen'Kot;ean <;o(jan alkamista John .J^o-^tej* Dujles;? oVi Ktelä-Korean juok.suhaiidoi.ssa.V.5.S:lla levey.spiirillä;- -T^^ tuaan Ktelä-Korean .sotavoimia I )ulle.s-:palasi Tokioon. Tällä'tarkas-o lu.smatkalla' Fhilles .sanoi Rheelle: . ''Teidiin ef tarvitse? piikäii.aikaa odoitaa aikaa jolloin 'YfHiteniiyt" tää . .v .o..4i,m. a.a nne.'^, , ... „ ' * ^ J& «lles.saan matkaUa sieltä Tokioon. I)uHes sanoi:'^j. * ','^Iinä panen suurta huomiota siihen ratkaiscvaaii^o.saan teidän maanne voi viedjinyt avautuva,ssa (Iraainas.su;'" . ' *f Täfnä suuri tlraamaon jo vienyt miljoonia ihmi.shenkiiiKoreas-: »: .sa. lukeutuen tähän lähe.skolmekynunentatuhalta amerikkalaista nuo- ^'rukai.s'ta, kymmeniä canadalaisia ja tuhansia muita. H^< y Tämän veri.sendraaman avautumisen jälkeen ke.säktiu.s'sa . 1 9 . S0 ~' Rhee on kerta toi,seniiajäI!uv.Mr joutunut turvaiuuinaam-fMiliisilerrt)- >:riin omien "kannattajiensa 'kuris.sapitami.seksi. .Niinpä '!"he .New. *t York Herald Trihunen kirjeenvaihtaja MomerHii;art kirjoitti ke.«ii-. i i kuun . 2 8 pna 1 9 . S 3 . jolloin Ktela-Korean •parlamentti" kieltäytyi; tans.sima.sta Rheen tahti|)uikon mukaan, .seuraavaa: * ' . •\Mr. Rheen yastauk.sena oli .se; etta hän antoi poliisin.siipidaitaä. * ne vastustajat, jotka olivat hoikottaneet i)arlanventlia ja pakoitti hei- » dat ..siten kokoukseen, jotta kokouksesta tuli lakivoimainen. Perus-^ '"i teellisesti peloiteltuna. vanuit.semi.sella ja väkivallantiiillä uhkaile^ 0 maila, edustajat antoivat hyväk.symisen.sii Rheen A-aatimille: perustus- * lain muutoksille. ^ . E i k ä tä.s.sä kaikki. Kun : Rheen lojaalinen oppo.sitiojohtaja • ^ Gbough Pyun^ Ok ehdotti, että Ktela-Korean hallituk.sen-pitäisi hy.- «vltksyä tehty välirauhaehdotus. hari joutui julkisen pahoinpilelvn koh- V teeksi ja hänet heitettiin iinvan.muuta tyrnniän. . • ^ sv.j l i : Synjjman Rhee on .sanan .varshiaise.s.<ainiele.s.s;» an.sioiluiuit o.sa- Xkas siinä kolmivaljakos.sa. jonka muina jä.seninä on ChiangKai-shek 1 ja Bao Dai. Hänen kauttaan - ja avulla ei ainakaan demokratian; ^ asiaa auteta. mi ta SYNTYMÄPÄIVIÄ I . Mau HeadrUkutn, Vancouver. BX: , j ; t i y t t ä ä .M v u o l t a i.k. lÄ-pn^. [ iack .Miller, Rc;ric*ton.-Man.. t a y i - [ ; t ä ä 74 vuotta heinäfeuun 17 p n ^ . Wihnipe3in yleislaiclco vavahdutti koko maata Kirj. Roland Penner ^^'-^ vääivajiaiia _ 3 Unkari "hämmästytti" taas T:' Ve}jeskan.samme Unkari on jälleen-"hämmästytlänyt" maailmaa, r Toista, vuolta; sitten Unkarista.. urheilumaailma.s.sa luntemattov • masta *'eräniaasta'' tuli urheilun suurmaa, joka yllättäen voitti kol- , yi mannen' sijan ol\inpiaki.sois.sa. ."^eoli merkki siitä, että veljes-, i. kansamme on ottanut aimo askeleen etecniniiui - 3 VUnkarin suuri menestys fdympialaisi.s.sa herätti aikoinaan suurta {i huomiota urheilua harrastavien miljoonien ihmisten keskuude.s.sa. • 'Mutta vielä suurempaa melua on viimeaikoina pidetty siitä kun Unkarissa suoritettujen vaalien jälkeen valittiin uusi pääministeri Ja ^vapautettiin Alatyas Rakosi kaikista hallitustehtaristä. il; Porvarilehdet j a nnniteirAaini>Drva.rit sanoivat siitä olevan.sa niin; • ^hämmästyneitä kuin niitä olisi lyöty halolliTpaähän. "Häminäslystä''' rlisäsi vielä, tieto siitä; että kun Unkarin luisi i>ääministeri Imre, Najiy ?f piti ohjelmapuheensa.inissä arvosteltiin entisen hallitukseen virheitä. ' :«niln puhiijalavalla ollut :Rakosi-i)Soitti innostuneesti suosiotaan.halli- . ^«^^ tuksen uudelle ohjelmalle.; 'läysin kasitläinättiiniäksii^ . l e t t i i n myös se* kun pääministerin tehtävästä .va(>aute|^ttu Rakosi 011 •i, i edelleen johtavaiipuoluek()mitean puheenjohtaja ja .sen kolmiheiiki- ^sen sihteeristön ja.<en. m ^^^y^ että hakemallakaan menemme tällai-' ' 5si5|a henkilövaihdoksista Uiyciä mitään ••käsittäniätömiv' ja. vielä vä; ^^^henunän sellaista( joka 'vaatisi ulkopuolisten voimien sekaantumista * Unkarin'asioihin. , * t ^ v ! ^ ^ ^ Nagyn uuteen ohjelmaanr niin oikein ' "tai"väärin, sen perusajatuksena yn'se. että kansan kiehäjnnyksia Mitä muut sanovat yha fo'VfcrnrnaUa työläisten • taskuja; PIK.VE.NEE KLXV p y y . . . 'r>öpä.vä r*l: pitlca ja t>öttomyy-t-ta i Syngmän. Rheen .provoki-attoririen a l i t a i i J m e t ä . ' Valtaosalla Winnipe-esiintyminen • ; rau.hanneuvotteJujen j guj,. työläisillä, ei o l l u i suojaa- koska. \ thatiamiiiKksi: frpionnistumaan, .:on i. h(:'.n& • ei (Alut umoita. Winnip€gm f v i e n y t h ä n e l i ä viimeisetkin k a n n a t t a r ; työnantajat olivat, tunnettuja' viha.s- - j : i joukon Eri2o:.spoh:s.t sitten saa- 1 • j pufvä"*;'puhdistamaan j a l k i a . Etelästä j a ' 27 .1 pa;nhyo/tka£j sotilaita -pisnmev k.-..;. K F s a - , 'vaarsissä^ja tuettuna konekivääreillä.; • Näin lakko ,• •. - T o u k o k u u n alussa '-^onnK-f-töir^^^^^^^ jg i n f i a a t i o :.pli-,vaikeimmillaan.; kaivaen±pn' a toi»n. j ö h u j a t . v a n ^ i ^ k u u n - ; : ^ ' ;priä-:.v tätä-tot^läa.; tekpa;,::f^^^ paraä-f saatii':?' muniiUj^t::; / '^"^^^^^^'^^^^^^ ;Alexa»i£r ;::HoteJUlIe:./^^ Giclecn .i;j^i;jjo:. hävittiiii, ; h i i i t, o l i ,'se-vahi:^ RÖbms:;bli, :jav^^ , , ., ., »ntfi^^n.^ kollektJivisen • -neuvottelun r I Jat U S A : n kansan Keskuude«a. p u - 1 taan umoita vastaan Työlapset oi:- i tunnustflmLsen oikeudesta. Oli tar- ; - ' . . a , o-keuden koUekfivlseen neuvot- ( h u m a l i a k a a n rrtu.den maiden i h m : - , ./at päättävä s .a to^-mnnassa v o . t - ; ;,ojtus järje.staa paraati m m ette: . s . i - i . ' * i „ . , n ' * H P nousi v a - ' e t u s i falle t v o - ' : s . i i t a U.v>at U . S A : n s a n c r n a l i h d e t k m l taa^cseen itseJieen oikeuden k o l l e k t i i - . ollut plakaatteja tai huutoja - nousna. etusijaiie i j o , kirjoittavat R.^een menettelyä J y r - ; ..ige&ti neuvoteJla työehdoista. ^ mitään sellaista joka olisi vo.tu k a s t i : ar.-ostelJen:-. kuten: nakyj : , "Haluaako' Rhee aloittaa maailma n.scda n?'i^ S y n f f . m a n R l i e e en nopea.s menettänyt .sen sympatian mitä hä S i l l om oli ensimmäinen rauhan ker tulkita porovkaattorisaksi. v a t n e l j a vuotta kestäneen sodan j a l - , . veteraanien k..kcontuessa ^ keen. .Mutta Wlnnipcg.,ssa ei o l l u t . kaupungin talon lar.ei.sr.-dessa rat.su- ^-^ I rauhaa Työnantajat kolmessa s u u - ! p^^jy.ij hyökkäsivät Seidan kimp-iremmassa • me.tallitehtaas.sa . k l e l t a y - ^ ^ - - ^ - : - - ' - - v,. vasne.hdokkaidexi.'. valitsemi.sessa ja- .! .niyö-ieyimm kommun:stisten • t h d c k - . SITÄ . . . . . • ^ • • .Iiii.,,' ( V — - v r — - — / puunsa. : H e olrvat aseistettuja pallo-. nelie K.nee ollut ennen viime v i i . k o - | tunnustamasta työläisten va- , ^ jen tapahtumia taalla yhdy.-»valloi.s. 1 ].t<,emaa un.^ta — Metal Trades an:: — Phlladelr-hia^ Inquier, :-aiiden val.tsei-nisessa kunnanvaltuus^ r. t o i h i n . l a n i a a t i j a k u n i a a n ja; vieläpä j Ensi sunnuntaina, tk.^ 19 - pnä, plde- ]::ttcvalt:qn parlamenttunkin. .. ; : tään Eclion : haalilla .Round Lakella . W i n n i p e g i n yleislakkolaiset olivat t vaalikokous, jos.sa puhuu LPP:n ehdokas : Joseph Billings Kirkland JLa-kelta. • Kokous 'alkaa klo. 2.30 lp. Kaikki ovat tervetulleita.' • t-'delhsia Canadan tyovaenli k<een .sankareita. .Siihen aikaan ;he s e i s o i vat e t u n v i s s a s r i n a tai.stelussa-, jota toi- OIKFA IirO.MALTLS ^'.Miksi t u a t Rheen tukijat mene i t -, se etulinjalle' k i r j o i t t a a .-•Sprlngl.eld U n i o n " to;rnitu.skirjoitukses.saan, j o n ka otsikkona on:' " R h e e n sabotaasi". Neuvostoliiton atomiteos engl. kielelle . He ^suorittivat.. useita hvb"ikav:<sia. , »UL ;ri.uij, y . c : : a . o i n t i Councilla. J ä heillä ohkm .syytä pe-1 ^^^^--g.j^, j^^j^j^^, ^^^5^^ .^^^^-^j^^^^ l ^ kaikkialla Canada.s.sa. Iata Metai Trades Counciha. Se ei, ratsupolusi huomas.vat. etta he Imeentulon vaatimuksia vastaavan ollut saman tapainen unio. j o i t t e n , j^^^^.^^^ enemmän kuin joukko, he ' p a l k a n ja unioitten tunnustamisen kanssJi he olivat tottuneet olemaan _ .^y^^^,,^,.,-^, uudelleen, multa talla ! .juolesta lekemi.si.ssa Sua ei j c h i a n u i tavan-i.j^^^^^^ pistocl.t oh/at es.lla. H e a.-n-f E t u l i n j a l b Winn;pegin lakkolaisten muka.set •,an.^ollllset »^"'^servati a i t . , ^^^-^^j^ ^^^.^^ j^^j^^^^^^ ^^^^^^^ { .^^^^^^^ kunniakas t a - Jotka olivat ammattiponjalle Jarje.s-j ihmisen ja haa\oittaen useita } ta e l - . o . t u ka>ttaa lakon rikkr miseen, - paus Canadan työväenluokan hisio-tettyjen unicitten johdossa. ; raakamainen väkivalta hajo t - ' vaan jotka päinva.stom muodostr.ati r.assa Metallityöläisten union jc/hdös.sa. oli i s k u p r i k a a t i i i . joka. kärsi pahiten h e i näkuun 21, 1S19. Meidän, e i tule u - n a - t a a heita tai t a t a lakkoa. K o k o - .seilaisia -mithia k u m " B o l ) ' Russell, kunnioitettu unionisti j a . sosialisti, joka h;störiallises.sa Walker. t e a t t e r in kokouksessa, joulukuun 22 pnä,^ 1918, esitti päätöslauselman, .oos.ssi protes-t - i t l i n canadalaLsten sotilaiden käyt-ptamistä. työläisten . vallankumousia j vastaan Venajallla Rus-sellin kans- .\'ew York. — Välittämättä siitä, että vuo.sikausia on kaupiteltu j u t t u j a slit.l, että Neuvo.sDollitto o n atomi-fy. siikan' tleloasa-varastanut A . m e r i - . . •„. ... •• ; .•..:/ :- s a o l i - * D : c k J o . * n , joka tuLsasti k a n dista j a e t ' a muka sen vuoksi m.m. „ .. ..... ! n n r t i , t < > r i 1 I : < ; i i i i s i i n i f ) i i ; . s m ! ; r narenmann KHent.t?aömri be.rsaKiv.pkaörluisokliu.sn.staa , t eolno i t eCtot li iunm ab.isa-y l i o p i s t o n slaavilaisten kielien tiedekunta tehnyt sopimuksen National .Science Foundatiori^m 1 K a n s a l l i s en Tlede.».saätidnj kanssa, m;nka m u kaan kuusi kieliek-sperttia, tulee t ri E.-nest J . Sunmonsln, venäjänkielen Kirjallisuusprofessorln Ja slaavilaisten kielien tiedekunnan Johdolla tekemään käännöksen engl.:. kielelle 1.000 sivua käsittävästä, venäjän k i e - nattiteoUisUusuMioiKsmia: parempana verrattuna • .•^FL:n unio.hm. jotka olivat Järjestetty ammattien perus-, teellä ja n i i n paremmiii|£in h a j o i l t i - vat työiais.a;ku;n y;id s t i v a l . heita.. Metallityöläiset lakkoutuivat, : - v i i - pymättä J o h n s . j a Russell esittivät-avunpyynnön -ja saivat sitä koko järjestyneeltä työväeltä, joka kuului Trades and L a b c r Counciliin. He päättivät julistaa yleislakon myötii- Taloudellisen yhteistyön laajentamisen puolaa Kirj. B. Nik .sa. kansande.-no!vaattisten maiden kans-', sestrpaatoslauseLma. kaupan k^ihit-tä. miäestä-: Lännen ja; Idän välillä. Lukuiäat.. erigiantilaise distyk.set väatiyat; että .Britanläri am-, .niattiyhdistysten .kongi-esisin:. p^^^^ E n g l a n n i n kauppa Neuvostoliiton E n g l a n n i n ulkomaankauppa kärsii ' jj. kansandemokraattisten ma.den .suuna vaikeuksia. Jo kauan aikaa ica:'.=sa on supistunut 6-kertai->esti. sillä-- on: ollut pa.ssnvineii luonne j a j .Tä-mä' ^Vhdysvaltojeh' subränai.sesta -sen, vajaus kasvaa.. E n g l a n n i n kaup-i:pa-.ii6.stukseä:a.johtunut kaupankäyn- v c s t o r y h i y i i i i tehokkaisiin : t o i m e n p i - pamujlsteri-. Tornicroft . d n .sanonut, j n j n i u p i s i u . m i h e n - on johtanut Eng- Eteisiin laman päätöslauselman p i k a i - etta; yksistään tv., huhtikuussa, tuon-.,; l a n n i r i m e r t e t t ä m ä ä n niiden maiden i sesti toteutta.mvseksi. Tällaisen vaat i . c l i . f T miljoonaa puntaa, suurempi i-markxmat; jotka .ovat ammoisi-sta j t i m u k ^ e n - a s e t t i mm. h i l j a t t a i n päät-vientiä., V i e i u i i n .jyrkkä supistami- j ajoista ostaneet F , ' i g l a n n i l l e : p u u t a - l " t y n y t S k o t l a n n i n trade.unionien k o n - nen huonontaa yhä- enemmän maan, i varaa,- raaka-ametta, ruokatarvibkei- i gre-iSi. , ,, . ^ , , . . . . „ tukemaan metallityöläisiä ja raken- samaan useiden l e o i i i i u u s a i o j en tuo- paa k peaoti. , neen a.mmattiliiton edu :sS:a»mma» l l aa t.ul ilillaaaann mniyvöosskkiinn jlaaaaitLim^ a an • • • f a n t A a - . r ^ .mn r v o v - i rmf j i - v - i r - _.. - . : . . . -_ . . . ; • l u e t t e l o niistä uusista termeistä, joit a Neuvostoliiton tiedemiehet ovat kt'h;Itäneet . i l m a i s e m a a n atomify- «lifcan käsitteitä. Teos t u l l a a n painat-titmaan Oak -Ridgessä Yhdysvaltam A tömisen Energia n Ko.mission ' t o i mesta : ja siitä tullaan * otteita jaka- •iuaan asiaan i'-Innostuneille' Y h d y s - v i t a n .Icii-jastoiUe, j o i l l a on^ täydellir nen arKisto A t o m i s e n . E n e r g i a n ko-riiission ^asiakirjoista.* << "... s L i . , Kuuluisan Wagner-lain isä kuollut 75' vuodcfn ikäisenä Vuonna - l»^|i>,;yhdj:svaltain kongressissa hyväläSytjrn 'Wagiiierin lain isä: senaattori Robert F . Wagner on äskettä-n kUv^llut , N ew Y o r k i s s a : 75 vuoden Jkäisefiä: Hän. o l i syntynyt Saksassa ja saapui poikasena Y h r d y s v a l t o i h l n Ja oli m u k a n a . m a an pi!liittLses.sa elämässä v. 1905 lälitien, j o l l o i n hänet v a l i t t i i n Ne\v Y o r k in V a l t o n l a i n l a a t i j a k u n t a a n ; Hän o l i Y h d y s v a l t a i n senaatin. Jäsen V; 1921 lähtien siihen saakka kunnes hän e r o s i : Vi 1949. Senaatissa ollessaan e s i t t i han l u k u i s i a Rooseveltin h a l l i tuskauden '^uuden j a o n " lakslehdo-t- uksia; joista huomattavin oli Wag-nei-; n laki, mika i u m i u s t i umot työ-laistsiT l a i l l i s i k s i , edustajiksi,, pakotti työnantajat: n e u v o t t e l e m a a n unioi-dt' 11 kanssa ja sisälsi .lukuisia muita työläisille . e d u l l i s i a määräyksiä. .Tämän laux tilalle hyväksyttiin v. 1947 surullisen kuuluisa T a f t - H a r t - ley-laki. nustyölaisia. jotka m y ö s k i n olivat l a - kos.sa.:: Äänestys suoritettiin j a . t u - l tantoa. F,>imerj£iisi menekkimarkki-noiden puuttumisen johdosta on l o - Kossa. : Äänestys suorueciiin javiu- j - . , . - - , : v •. : ' ^- - , , : • : 1 - - i i ..npettanut, to.mmtansä - m c u t a «tym-loksena- oli, etta 11.000 -kannatti l a k - f . • .. . , ^ . > . •..•c..:- • • . m e n t a t e k s t i i h t e h d a s t a . ;. T a m a n t u - Naisen väitetään murhanneen neljä ihmistä rotanmyrkyllä .Sydney, Australia^ — Ystävällisen nUkomen 63-vuotias nu^. Caroluie G r i l l s on pantu täällä syytteeseen neljän henkilön murhaamisesta ro-tamnyrkyllä kuuden viime, vuoden a i ttana. Murhatuista, o l i yksi mies ja; kolme elähtänyttä naista. M r s . G r i l ls o l i syytteessä aikaisemmin samanlai-, sista yrityksistä kahta muuta tulista vastaan. S i i n a a i k a n a L u n h a u oli t a kuuta vastaan vapaalla jalalla,- 0I1-; vat poliisit avanneet neljä hautaa ja todenpept niiden jätteissä olleen sanmnlaista yleensä kaupattua rotan-, myrlckya. Syytetty esiintyi hj-mj-illen oikeudessa k u n syTtökset luettiin häntä vastaan neljän henkilön myrkyttämi-sestä. Hänen puolusti^aiisä väittää _naisen olevan syyttömän. koutumisla j a , v a in 5C0 o l i . sitä vas-- taan. . T o u k o k u u n 15 p n a . j o l l o in lakko oli päätetty alkaa, . e i v ä t . ya;n järjestyneet työläiset, jatiänest työpaikkö: jaan, vaan heidän ohellaan niyöskiri järjestyinattömät.• työläiset,-, kunnes koko k a u j i u n k i . o l i . lakkotilasisa. . -e mukaaii luettuna, p o l i i s i l a i t o s . .. Canadalais-et: t y ö n a n t a j a t säikähtivät. rTämä; oli vallankumous! ' E i kö ; l a k o n . ; j.Jidossa . o l l e e t j u u n samat miehet, jotka y l i s t y a t työläisten V e n ä j ä ä ? Eikö lakkokomitea rohjennut jakaa..kortteja,- joissa sanottiin - l a k - kokomitean l u v a l l a " , jotta leipä- ja maitovaunut voivat j a t k a a tarpeellis-. ta työtään? :. , Päivä päivältä lakkokomiteaii v i rallisessa lehdessä korostettiin, ettei l a k k o l a i s . l l a . ollut poliittisia vaatimuksia-' " T y ö l ä i s e t vaativat kollektiivista neuvottelua j a palkkaa, j o ka takaa toimeentulomahdollisuuden — ei sen enempää. Paiva toisensa j ä l keen. M a n i t o b a ; F r e e Press ja inuiit: sen kaltaiset^elidet iiuutivat vallaur-kumouksesta. Maan:, tvonantajat- ryhtyivät toimintaan. Lakko on:nkbttava-kemol-- ,1a milla: t a h a n s a . T y ö m . i i i s i e r i G i - deon Robertson lähetettiin Wiiinipe-, . g i i n evästyksellä, etta lakko, on r i k o t tava; Sotilaita ja konekiväai-eua. la-', hetettnn.; He pakoit-tivat pohis.t i r - ' l i s i i n c u t u m a a n ja heidän tilalleen o-t e t t i in . 2003 r i k k u r i a . - joista . m o n et olivat r i k o l l i s i a. Työnantajat - järjestäytyivät " T u hannen 'komiteaan : . v ' M u u t a m a s s a ; ' minuutissa he ki.rehtivat p a r l a m e n - . tissa lapi uuden lain. joka teki mahdolliseksi Canadan kansalaisen k a r - koitiamisen osallistumisesta lakkoon oikeuksiensa puolesta. . K a i k k i tämä; t e h t i in lakon murtamiseksi. Lopuksi he cdottivat saavansa apua.p a l a n e i l ta sotilailta. Tassa yrityksessään he' epäonnistuivat täydellisesti. sotaveteraanit tukivat lakkoa t e -' Oilia eikä vain sanoilla. He j ä r j e s l i -l vät veteraanien paraateja l a i n l a a t i - j a k u n n a n talolle ja vaativat paami-' nisteri Norrissilta, että : lainlaatija-, kunta panisi .voimaan l a i n k o l l e k t i i visen neuvottelun o i k e u d e n - t u r v a a miseksi. Se o l i j u u r i sotaveteraanien Järjestynyt järjestelmällinen tuki, j o ka vei l a k o n lähelle voittoa, Metallityonanrajat 'lupasivat alle-'; k i r j o i t t a a sopimuksen. Mutta Cäna-;; j l a n pääministeri: Meighen »sähkötti: Icksenä- yksistään Laakashiressa: on j ä ä n y t työttömäksi toiita saitaa t u h a t t a kutcmatyöläista.,- Metallinjä- •lostos- ;: -ja • konerat'3pnusteoi!jsuuden tuotteiden .•myyntimahdollisuuksien p u u i t u i n i n e n synnyttää-, tyrehdysta. myöskm- - raskaassa- . teollisuudessa. E n g l a n n i n : taloudelliset ; vaikeudet ovat- • huomattavassa - määrin selitettävissä silla.-että ämei'ikka'larset moT nopolistit haalivat .-kasiinsa E n g l a n n i n 'menekkimartotomoita j a tekevät . käiKcensa estääkseen Englannin 1. v i e n n i n :: kasvamisen. Yhdysvallat ahdistaa E n g l a n t i a pois sen omista alusmaistaankin selcä K a a k k o i s - A a^ s i a n ja Kauko-Idän markkinoilta. . S a n g e n tuntuvan iskun E n g l a n t i on saanut myöskin L a t i n a l a i s e n A m e r i k a n maissa, j o i h i n Yhdysvallat veivät viime vuonna tavaroita 9 kertaa enemmän k U m E n g l a n t i . Huomattavasti huonontaa : F.nglamun uli.-j-maankauppaa myöskin nopeasti kasvava Länsi-Saksan j a . J a p a n i n k i l p a i l u . . E s i m e r k i k s i . v i i m e vuonna L a m i - S a k s a pääsi -jo toiselle sijalle tavaroiden viennissä' Lansi-Euroop-paan työntäen E n g l a n i n n kolmannelle s i j a l l e . Turmiolhsesti on vaikuttanut Eng-^ l a n n m . talouteen kaupan käynnin huomattavasti .supistuminen Neuvos-r Xoliiton, K u n a n kansantasavallan ja yhdistyr edustaja Scott V i e n n i n supistuminen ja, m a a n t a - i puhui Englannin ja .Neuvostoliiton I c u d e l l i s e - i - aseman-- huononeminen jy.^tavyyden seuran vuosikonferenssis-s y n n y t t a ä . yhä suurempaa levotto- i sa Lontoossa suurella levottomuudel-muuita -Englannin julkLsessa-. elä:. [ -ia työttömyyden .kasvusta E n g l a m i i s - mässä. . - S u u r t a Lyytymattomyytta.! s a . . H a n ' s a n o i , että. luupankäynnis-synnytr- aä ame.-ikkalaisten ..inonopo-Jsa . Neuvostoluton; . K i i n a n kariaanta-i i s t i en pyrkimys pakottaa Englanti ii sävallan- ja, Euroopan- kansandemq-luopumaan eduUisista.menekkimark- l - k r a a t t i s t e n maiden -kanssa on- ainoa k noi-sta helpotta.matta s a m a a n , a i - Lrian" englantilaisten tavaroiden -pääsyä A m e r i k a n markkmoille. .:• ' E r f g l a n n i n : / e n t i n e n - pääministeri Attlee sanor toukokuun - 12-paiväna 1953 .alahuoneessa •ulkop.qlitiikan- k y symyksiä käsltellaessa. että -Englann i n tqiveet kaupankäynnin laajentumiseen: Yhdy.<!v.a;tGjen -kanssa ovat heikentyneet valnvasti. Englannin finans-siministeri Buttler syytti toukokuun . • .8 paivana : ranskalaisessa kauppakamarissa Lontoossa Yhdysvaltoja shtä. ettei se tahdo kehittää -iauppc'.a F.nglannm kanssa kummal.-: l e k i n csapuolelle edullisilla ehdoilla. Nyxyaan monet yksityiset j a kof.o-naisec englantilaiset . järjestötkin vaativat kauppasuhteiden kehittämistä kaik-^ienmaiden kan£s.+ koros-. taen, erikoisesti kaupaiik."iynnin »uur- ,ta meriMysta Idan kanssa; :• - " M e - d a n j a Lansi-Euroopan m u u n k i n osan on :tehtävä:, kaikkemme .<auppasuhteiden kehlttä.miseksi: I t ä - ja Lansi-Euroopan v a l i l l a " , . k i r j o i t t aa E n g i a n nm kauppam.inisteri H . , - W i l son kiujas-saan " D o l l a r i e n äie.mesta". • Britfifnnjan:,trade unionien viime kongressissa hyväksyttiin yksunieli-ulospaasy muodostuneesta: tilanteesta, etta Siina on t ie m a a n , t a l o u d e n t o - delhsaen edistykseen.::; F,nglannin -la-- bcurist.sen puolueen, edustajakokous on-'myöskin vaatinut kaupankäynnin k^ehiLtämistä Idän Kanssa. ' ' Y h a suuremman . k a n s a n o m a i s u u - ' deri saa-Englannissa vaatimus-pitkä-a i l u i s e n : kauppasopimuksen solmimisesta Neuvostoliiton kanssa. • M o n e t , englantilaiset valtio- j a " l i i kemiehet ovat monta' kertaa; v a r o i t taneet, etta;eräiden neuvostolittolais-:, ten tavaroiden t u o n nm vähentäminen .Englantiin tuottaa B r i t a n n i a l le suurta vahinkoa. Niinpä H . Wil5on-mamilussa.- .kirjassaan : /"Dollarien asemesta'' kirjoittaa, että ' •vuosina 1948—1951 venäläisten rehuvilja muodosti koLmanneJbsan koko Engiann m tuonnista ja .venäläisestä puutavara sta . ra-kennettiin samoina vuos i n a ; 250,000 taloa, — kolmasosa k a i k i s t a noma vuosina. . rakennetuista taloista. V Lontoolainen . " D a i l y ^ H e r a l d " lehti j u l i u i s i h i l j a t t a i n Englannin ulko-maamcaupan ministeriön entisen joht a j an labourLsti Botthomlyn k i r j o i tuksen, jossa, v i i t a t a a n kaupankäyn- MELKEI.V — Äiti, , j ä n a an puuttui vaia; ettei mlnuBta tuHut luokan oppilasta. — SeT.än oh hauskaa kuulla , seni. _ '• — N i i n , kaveri, joka istui vie oh näet paras. ;'';\;::';-'-;;-''^;''-\!°--^ L A S T E X . s i r s ii A l a k o u l u l a i s Ila oh nir^^, t u n t i j a aiheena oli -Kesari J. p ä i v ä ' . E r i S pikkutyttö kirjoitit ; H a u s k i n päi\a Jtesaloaiam aibjl ,cJi.se, k u n iso sisko sai vauvan,^ n i i n pieni. Mutta lian ei OIIL .ehtinyt: o l l a naunisissa kuin kui d e n . " VIELAKI.N PAHE.MPI — Minä olen kauhean Msj^ ,kuuntele.maan. kun valmoniaina huu entisestä miehestääri.-- ;' , Se.ei viela: t i e paha. mmti nun; vaimoni -puhuu yhtämittaa t i i vasta miehestään. n i n laajentamisen. -mahdollisuu'i| Englannin- j a NAivöstoliiton v^i s i t e n i . e t t ä Englanti toUniitaisi SBJ.! vostoliitolle •• konerakennusteoHlsjr^ den tuotteita ja-kulutustarvikkeiui^ . s a i s i : vast.neeksi: Neuvostoliitolta it; . kennushirsia-, v i l j a a ja-.•nangaarji: Vuonna : 1952 Moskovassa pidetjsi kansainvälisessä taloudellisessa rsir votteIul;'jkouKsessa. • jossa oli 'isi s u u n englantilainen edustajiiiobsi di J ; B o y d - O r r i n ' . johdolla,: Ncuvosc. l i u o n . ka:uppakamar.n puhee.njohu^ Nesiei-ov, puheessaan - totesi, kii ••kaupankäynnin ,- laajentamivi Neuvostoliiton ja Faglannin väis ovat. olema.«.sa suuret, mahdollisuuft Jos englantilaiset liikepnnt haluavj; laajentaa kaupankäyntiä Neuvostoif. ton - kanssa, n ; i n Neuvostollitoii vi& t i - j a tuontijärjestdt; voisivat laaja, taa tuntuvasti kauppajuhteita en.;. ; l a n t i l a i s t en l i i k k e i d e n kanssa ja fe. hottaa tavaranvaihdon näiden-naiden välillä korbjimmalle sodanedfli. selJe tasolle, . . . " , V i i m e aikojen tapahtumat kutjj-f tavat englantilaisten liikepiirien pji-| kimystä -kaupankäynnin • laajeatami.! seen Idän,- mm. K i i n a n kansantaaJ v a l l a n kanssa.-; Niinpa Englaanal kauppaministerlön; tietojen multiaii| E n g l a n n i n , v i e n t i K i i n a a n tk. kah-j tena ensanniäisenä kuuLuutena; oi! y l i 2 j m i l j o o n a a puntaa, sita vastoil k u i n vuonna 1952 se oh; samana »i-l kana^ 120,000 . puntaa. • K i i n a n vik | E n g l a n t i i n kasvoi tv..kahtena ensia-i niaisenä ^kuukautena 1,420,000 puii-;| taan s i t a Vastoin k u i n se vuoden ; 'kahtena -ensimmäJiienä.; kuukautta | ;oli 635,000. pun^taa.- M a ä l i s - ; j a huhli> j •kuussa se kasvoi vieläkin enemlnan. YK:n-'feuroopan Tälousvaliokmuuaj h ; l j a t t a i n ^ koollekutsumassa Itä-Jll Länsi-Euroopan maiden Luuppa^f^; .lymysten .• e r i k o i s t u n t i j a in ;neuvoner| lukokouksessa Englannin ; edustajstj puhuivat . 'julkisösti: kaupankäyniifa | laajentamisen tärkeydestä Idänkanj-.! sa. Kommentoiden tämän neuvotK-;! lukokouksen tuloksia englantilainea j •'Birmingham post" lehti blrjoitti, ett ä se a n t a a "uuden j a paljon lupa»- vamman mahdollisuuden paastä ul« | siltä -umpikujasta,:johon kaupankäynti I d ä n j a Lännen valiUa on jffl- j tunut. Länsimaiden asiantuntijola ihmetyttivät erikoisesti Neuvostoin-1 ton, edustajain; ehdottoman kaytän-j nolliset j a reäliset kauppaehdotukset i Länsi sai tyydytyksellä tietää; eitij Itä: on valmis myymään suuren .Tiää-räp ^tavaroita. F.nglanti koettaa epi-.j lemattä. i:sätä venäläisen viljan tuon-!| tia sen, jälkeen - k u n se kieltäytyi «1- lekirjoittamasta kansainvälistä veh-.j YÖVÄ lUUDEl ,-„ri \\ i l l i a m . — T i r.; r-dokas mrs. : P rt .'Vrih " ( c .Ma?r.usonin -j^' ,;oisten; muki -''"•Osta tai- €-u-:..';i;''J''s.a anom naiaen kaupu :.£-r.5 .-timaisene.kp ..u'Ä5es.':a y"r:d:stetä8 ice s.i-a. etta luonr " iirn;55n' i p y t f i l i nj Csnadan. aluet tri. sen :sijaan.:et YhcJysvaltcihm s stc.-. .Ti-.ikaisesli. 1 -v^ Canadan: - l uo ,svoam:sesta;-:,on „olj; - , - — ; V. L=.öp:niusta •ta ori •Äcsuursa, pi.dt isalnVäli.sen kaup :rcssi. jossa .Engl «ivat er koiser •svn:i^:iGri:;pqiitiikk^ ..-Klälia...-,Vaikka,:: 'Kayiinista Lariner .ei asetettu:Man.\: i?;^;yicsöeh, :nrin:,-.lu [•Jroapan maiden,, ijiori. tämän, kong:rt lincriX^alaisenleirdiJ .i5,:5a niiden suuri. l,-»5u:V.c'.den •^:kehltt L-insia :E-.-ieian,iiissa. o n kaJ ifijparkaynnin laaje •anss;i rmn. p U i u l l e .. .irlamentm konservi ivaf pääManeet lähi k 3 t i p p a m i n i s t e r : i ^ i M i i a a n toimenpitei.s t,iu \iA n kehittam.isck.-! IVKiniHii..kanssa. , ; ' •'.Me -emme- voi -.sall laVai :;deologi5öt, erin iiunifitisten,. ja.;.;,ei-laidcn -C-älilla- olisiy, fccii riiinakkaiKen ;;:: i Istecnä-'-'; sanoi toiil Englannin osuustoimi kihteeri Jack Beily. ^itä tähän puolucesee 'noriää jäsentä-;..;• Realist s e i t i -ajatte Baisct' liikepiirit -,161: iöksen. etta k a i k i l l e ;! Jiset -, k4uppayht^ydet k i i n a n kan.5antasa'/£ p.in • kansandcmokra; kanssa ovat,sangen'U voidaan ,paasta-: i r t i' it.Ias',a johon Erigla fjoutunutv; v,';', ",;..••:;;;; Nyt on .sa kuu PA LE A1.BUMIN . H I N T A $6.00 PÄIVÄN PAKINA Yhtenäisyys on voimaa K a u t t a aikojen on työväenliikkeen jokaiselle: keskinkertaisellakin hcvös- , -r- Vapautta ei saada lahjaksi — se on o t e t t a v a .— M a x S t i r n e r . ,, •/vaativan nopeaii.leollistuttainisen niioia %äe5tön elintason hetIkohtaLseen korottaniiscen.^.ft^^^ 'vaati ; ohjclmapuheessaan hiljentämään Unkarin teolliätuttahilsta. antamaan enemmän apita maatalouden kehittämiseksi ja kohottamaan heti kan *akunnan elintasoa jne. ' ; X äy ra on vähentynyt, ja että äärimmäinen jannjty.<; maan teollistuttami- .«eksi on, tan>eetonta ja että niinnniodoin voidaan hetikohtai.<esti käyttää osa niistä teollisuuden rakentamiseen lähän asti varatuista va-roi. ita kanivinjoukkojen elintason kohottamiseen. V Mene ja tieätriistä lopulta on kysxmvs. mutta tällaiselta se "ihme' näyttää maasta päin katsottuna. tunnnuksena ollut: Yhtenäisyys. on vchnaa• Jos mikään tunnus, m m j u u r i t ä mä on k a i k i n puolin naulankantaan' osuva.- Se sopii k a i k e n l a i s i i n mu.hm y i - i t y k s l in työväenliikkeen ja - t o i m i n nan- lisäksi,: mutta työväenliikkeelle sen : sovelluttarnmen on , suorastaan välttämätön menestymisen ehto. O n h a n selvä j u t t u , etta jos j o t a k in suurta.; h a l u t a a n aikaan., saada. n ; in yksityisen henkilön, eika vielä muutamankaan, näpräämisellä : ei saada mitään näkyvää syntymään, mutta suurella joukolla ponnistaen saadaan v a . i : k a vucret siirtymään. - : Ottakaamme estmerkiksi^v^vaikka työläisten p a l k k a - Ja; työehtokysymys. Olde o n Robe r t s i l l e , e t t a e i pidä suos- Jos se olisi j ä t e t t y k o k o n a a n y k s i - tua sovitteluun, v a a n - l a k k o on r i k o t - ^-,^^„^^3;^^3^ ^^35^.3^ .y^i^.^^j j , ^ . " " konaan n.ppuvaisia > tj-onantaja^in rtilelA-an esitlämää^ri jbite _ t e t U i s i i i i Käne^^^^^^ koui^aah. nen tilalle. (Mutta k u n asiassa esiinnytään y h tenäisenä joukkona, ei vaätiinutsten hyUtääminen ole a i v a n yh£a yksinker-i t a i n d a kysymyis;^^^^^ J^^ j a , l i a j e m p i ; y h t e n ä ^ reinmat mahdpllisuiidet -on"myöskin tulosten saavutianiiseen. x •:-:;,' •'•;: K o s k a tämä' on;; j o t a k u i n k i n selvä älyllä varustetulle- Ihmiselle;, jätämme sen puclen asiasta, t ä h ä n ja- s i i r r y m me k u l t t u u r i t o i m i n n a n alalle. ,- P a n vuotta sitten, k u n n.s; parempien suomalaisten" l a u l u - j a u r : i e ' l u - j u h l a t p i d e t t i i n , L o n g Lakella, •tehtiin Sudburyn edistysmielisen, k u l t t u u r i - ; vaen toimesta hyväntahtoinen esitys, että ryhdyttäisiin,-, keskustelemaan; ka.fckien C a n a d a n suomalaisten k u l tr tuurijärjestöjen saattamisesta jonkinlaiseen yhteistoimintaan. Päämäräna p i d e t t i i n sitä, että s i l - l o in voitaism; yhteistouninn^ssa j ä r jestää -todella valtavat j a kaikkia Canadan suomalaisia väestöpiirejä e-dustavat; \'uotiiiset kulttuurijuihlat: j ä " m u i t a k i n siumaläisen k u l t t u u r i n e-sittelytHaisuuksia. •Kaiken järjen mukaan tällattfen .järjestely o l i s i suuresti voimistuttanut Canadan suomalaisten kulttuuritoimintaa, lisännyt kulttuuritilaisuuksien-,' t a l o u d e l l i s t a kannatta vaisuutta ja yleensä nostanut:,; innostusta sekä lisännyt mielenkimtoa. ; Paremmat suomalaiset" — nimen-o. maan -itsevaltiaat johtajat — torj u i v a t : k u i t e n k i n kyimästi vtällaisen esityksen, peläten menettävänsä ^niskaotteen" m a a n joukko: nsa nähden.: Nämä- i t s e v a l t i a a t , johtajat kun näet pelkäävät, että heidän seuraajansa, jos joutuvat kosketuksiin edistysmielisten joukkojen kanssa, hä-vaitssvat heidän päähänsä päntättyjen, vihanoppien nurinkufisuuden jä valäoellisuuden j a luopuvat niistä; Harhaanjohtedut näes on ipyrittä-yä pitämään pussissa, j o t t a ihe eivät huomaisi samoilevansa pimeässä v i i dakossa. Niimpa herra Pehkonen sitten l y k - käsikm veristä vihaa uhkuvan " s o n - t a - a r t i k k e h n sotahuutoonsa, häpäisten juhlavieraita sillä, e t t ä nämä m u ka tahrivat juhlapaikan fyksireikäi-sen toiletin aivan hävyttömästi. •Missä määrin tällainen ihävytön JUjilavieuaiflen, kohtelu v a i k u t t i j u u - ri, äsken samassa paikassa pidettyjen j u h l i e n kannatukseen sen salvat i h a nasta, juhlaihnasta huolimatta j u h l i en j ä r j e s t ä j ä t .tuntea pussissaan. P a l j o n : se kuitenkin vaikutti, eikä^ sitä voida auttaa • v a i k k a kuinka vesitettäisiin j u h l i e n yleisöinäärän n u meroita. Nyt .cn sitten ovella- Suoi^alais-Cä^ nadalaisen ; Amaiööriurheiliiliitoh vuotuiset.suuret l i i t t o j u h l a t , j o t k a tä-^ nä ;Vuonna pidetään Sudburyssa, A - l e r t s in ui-heilukenfällä. , ^ — Näissä . . j u h l i s s a ;tulevat Canadan suomalaiset edistysmieliset nuoret: ja yleensä Canadan suomalainen n u o r i so kisailemaan lämpimässä rauhanomaisissa, toveruudessa.'' Vanhempi väki tietenkin osallistuu innokkaana seuraajana näihin nuorten j u h l i i n. nauttien n i i n kisailusta k u i n j u h l i en kulttuurit h jehnastakin. ,:,Nä:densuurjuhUen yhteydessä t u l laan keskustelemaan myöskin eräästä ensiluokkaisen tärkeästä 'asiasta. Se asia o n C S J i n laulujuhUen — C a n a dan suomalaisten suurimpien juhlies | — ja: I h t t o j U h l l en yhdistämisestä. ;| ,'Mikäh kysymyksen periaatteeUmai | puoli, o n ; kysymyksessä, niin :siiif | suhteessa näy t ä ä n ka'fckiallä. oltava j sitä mieltä, että jihtenäisjys on vOi-;| maa ja; e t t ä ' j u h l a t t u l i s i yhdistää. . J a n i i n asia o n k i n . Vam yhteisvöi-,| m m voidaan saada aikaan todrf», k a i k i n p u o l i n arvokkaat n im henkis-;! ,tä kuin.lyysillistäkin kulttuuria edUJr| tavat j u h l a t . if Urheiluväen, keskuudessa on kiii''| t e n km j o n k i n l a i s t a epäilystä siitä.ei-, ta kuinka kaksipäiväis.injuhlim sas-| täisiin molempien J i i h l i en ohjelma a-| säilymään. Ne jotka liäin ajattelevat ja silt»! pohjalta vastustavat •voimien yl«l*-| tämistä ifnohtavat;- että suurjuhliss*| yleensä tulisi esittää vain',ka.tkflA| parasta j ä e Hä S i l l o in voitaisiin ipi^\ lenunin; p u o l i n k a r s i a vähemmän tir-,| keät ja vähemmän mielenkiint<K»«J numerot;pois j a j ä t t ä ä ne suoritrtt»*; | vaksi alueellisssä sekä paikalliaö» | Juhlissa ja. k i l p a i l u i s s a . Näm saataisiin suurjuhlista sellai', set, että källcki mitä niissä esitetäiD-cUsl hyvää-ja arvokasta, opettavaa 1» 1 mielenkiintoista. • . auloin ne vielä entisestään lisäl»'1 vät ihmisten m i e l e n k i i n t o a ja kerii':} slvät vieläkin suuremmat suoroalais-.i joukot* m u k a a n s a . ; Samalla: ne 1 pauttalsivat Ihmiset aprikoiroail*- k u m p i i n j u h l i i n tulevat osaUistu-maan- k u n - l o m p s a " j ä muut mat^ j dolllsuudet eivät' saUl, molempim «'^ 1 sallistumista. Tässäkin sKhteessa pitää paikkao- j sa: -Eristyneisyys johtaa; häviööa, -mutta yhtenä;s57s voittoani-' - r Ktf*; k u r L • T H J A T K A A O S O • V A PA Box 69 RUC 3 suoraa "STO( S Y Y S K I "GRII Suora ja v, Matkusta ^-men kan ainoastaa Erikoisen Canadaar saada YI" •PALVEL VAPAl BOX 69
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 14, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-07-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530714 |
Description
Title | 1953-07-14-02 |
OCR text |
S J V U i Tiistaina, heinak. 14 p. Tuesciay. July J4, 19.%
j \joSependeni Labor
Organ of Pbmlsb Canadiatu. Es*
t*bU*ie |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-07-14-02