Vapaus, October 5, 1963

              Sivu 2' Lauantaina, lokak. 5 p.' — Saturdaiy,, Oct. 5, 1963
INDEPENDEMT t.ABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establiihed Nov. 6. 1917 ' VAPAUS
ClilBERTY) •
Edltor:^ W. Eklund > Managerr E, Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editoriftl 674-4265 .
Publlsfied thrice wefikly: TUesdays,
Publishing Cö/Lfcd., 10b-lO2L'Bfm S t west;-Sudbury, OntärJo. Canada.
MTalling address: Box 69
• Aövertising rates upon appllcatlon, translations free of charge.
Authorized as second class
and for
JS mail by the Post Office pepartm^tiOtt^wff.
payment of P«jS^^5 i ? caai^J^L ' ' '
CANADIAN LANCUAGH-HESS
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9 00. 6 kkr*4;75' ' 'tTSAJsöft, l^vl^ $10.00 ftjkk. » ^ 5 .
3 kk! 175' Suomesäa:' l vJf. W.50 flfkfe- >7o
Parlan^ittäii&iOi rauhanarioista.
Parlamenttien väliöen liiton Belgradeasa pitämään ko-kouikseen
osallistuneet parlainentfaarikot-— ja heitä oH siellä
kaikkiaan 480 valtuutettua viidestä, maasta — saiipiyat pari
viikkoa sitten hyväkäymässään. päätöslauselmassa kannatta-vahsa^
ydinaseettomien^ yyHhyHkei(i^ ja. rajoitetun aseistuk­sen
omaavien alueiden-muodostamista.
Parlamenttien välisen liiton (IPIUn)- päättäjäSsistunnossa-hyväksytyssä
paätöslapselmassa sanotaan tällaisten vyöhyk­keiden
edistävän maailmanrauhan asiaa ja pyrkimyksiä ylei­sen
jä täydellisen aseistariisunnan, toteuttamiseen.
Kuten tiedetään» eri puolilla rpaa^maa keskustiellään nyt
valtioiden h^uipulla ja eri kansalaisjärjestöissä, taiU^steh.y
aseettoniien Vyöhykkeiden perustamisesta, mitä on^ rauhan-puolusfajain
aloitteesta suositeltu jo useita vuosia. Erikoisen
hyvwi'''tuTinetään myös Suomen presidentti Kekkosen ehdo- ;
tus, eitä koko Fohjola muodostetjtaisiin ydinaseettomaksi alu­eeksi,
.mikä ehdotus on saanut laajaa kannatusta kaikissa,
vastmmtuntoisissä kansalaispiireissä Pohj.-Euroopan maissa,
Tosiasiassa on odotettavissa, että kysymys ydinaseettoman
vyöhykkeen muodostamisesta tulee viemään johtavaa osaa
Hohjöismaiden päSmiTiisterien kokoonnuttua neuvonpitoon.
I^^lämenttieri välisen liiton Belgradissa pidetyssä ko­kouksessa
hyväksyttiin 17 äänen enemmistöillä Yhdysvaltain
ehdotus, jonka mukaan päätöslauselmaluonnokjsesta; poistet­taisiin
«maininta rajoitetun aseistautumisen tarpeellisuudes­ta
varsinkin Keski-Suomessa.
Parlamenttaarikkojen hyväksymässä päätöslauselmassa •
vaaditaan myös kansainvälisen valvonnan puitteissa toteu-tett^
ya^a yleisen ja täydellisen as^istariispnnju^ ai­kaansaamista,
jätahd^rtetä^^^^ !
tysta-.pyrittäessä aseidenriisuntaan. Kokous vetosi kai'kknn
niihin maihin, jotka eivät^ ole vielä aHekirjoittaneet Mosko­van
'ödpimusta ydinasekokeiden lopettamisökslrmaalla, ava­ruudessa
ja veden alla, että ne allekirjoittaisivat sen.
Oman huomionsa ansaitsee ijariamenttaarifckojen hyväk- '
symjui päätöslauselman köhtaj niissä suositellaan hallitusten
välisiä; sopimuksia ulkoavaruudessa noudatettavista oikeus- ',
periaaitteista. Niihin sopimuksiin, pitäisi myös sisältyä näiden-parlaiöentaarikkojen
mielestä määräyksiä sellaisten .avaruus-nuesten
ja avaruusalusten avustamisesta/ jotka jou- -
tua suorittamaan hätälaskun muiden maiden alueille tai val-taniferften.
Sopimuksilla olisi taattava myös vastuuvelvolli-suus
vahingoista, joita avaruusalun mahdollisesti, tuottaa. Hok .
marisHle osapuolille. ^
Kuten muistettanee. Y K n pääsihteeri U Thant esitti vii­me
elokuussa lausunnon ydinasevapaiden vyöhykkeiden suo­tavuudesta.
Tältä pohjalta asiaa katsoen ja huomioonottaen sen suu­ren
käinnatuksen, minkä tämä ehdotus on jo saanut eri puo­lilla'
maailmaa sekä tavallisten '^kansanihmis^" että vas­tuuntuntoisten
hallitusmiesten keskuudessa, tuntuu sitäkin
kummemmalta suoraan sanoen tuomittavammalta se kun pää­ministeri
Pearson allekirjoitti vastoin Canadan kansan sel­västi
lausumaa mielipidettä Yhdysvaltain kanssa sopimuk­sen,
johika perusteella pitäisi tuottaman yhdysvaltalaisia ydin­aseita
Canadan maan kamaralle • sekä canadalaisille asevoi­mille
Eurooppaan.
Toivottavaa olisi r — ja sitä pitäisi meidän kaikkien cana-dalaisten
nyt vaatia alahuoneen jäseniltä, että alahuoneen
jäsenet antavat hallitukselle,- jos se ei hyvän sään aikana
peräänny tästä tuhon ja perikadon suunna^tsi, päättävän, epär-luottamuslauseen.
Mikään.pelko "liian usein" tulevista vaa­leista
ei saa pidättää alahuoneen jäseniä velvollisuuksiensa
täyttämisestä tässä asiassa — heidän velvollisuutensa ont
kansan huhtikuussa ilmaiseman mielipiteen sekä maan ny­kyisten
ja tulevaisuuden etujen vuoksi äänestää Uuden de>
mokraattisen puolueen melko varmasti esittämän epäluotta­muslause-
ehdotuksen' puolesta, ellei pääministeri Pearson
yähemmistöhallituksineen ota lusikkaa kauniiseen käteen ja
luovu jenkkien ydinaseiden nankintasuunnitelmista. Suoraan
sanoen^ me lukeudumme niihin canadalaisiin, jotka toivomal­la
toivovat, että pääministeri Pearson ja hänen hallituksensa
peruuttaisi itse tämän ydinaseiden hankintasuunnitelman.
Onko järjettömyydeOs^
Myönnämme avoimesti, e t t^i meillä die läheskään tyy­dyttävää
vastausta otsikossa esitettyyn kysymykseen. Tpisf-naaOyllä
tuntuu siitä, että järjettömyydellä 'ei ole. mitäärt.
rajaa. Joskus näyttää, että tässä on nyt järjettömyyden huip­pu,
minkä yli ei voida enää mennä.-mutta seuräa.vatssa tuo­kiossa-
voidaan todeta jotakin monen verroin järjettömänipää..
Samanlaista epätietoisuutta vallitsee "punakauhun" jiet-Ä>
nnäii tiimoilta. Yleisesti myönnetään, että/ punakauhun
lietsonta edustaa aatteellisesti vararikkoutuneön -politiikan-tekijän
viimeistä vetonumeroa — kun ei ole enää-muita vä­hääkään
tepsiviä argumentteja; sHloin turvaudutaan, epä­määräiseen
punakauhun lietsontaan.
Tuoreimpana esimerkkinä siitä kuinka järjetöntä itse
asiassa' punakauhun lietsonta on, saatiin' pari viikkoa sitten
eräästä Washingtoninuutistiedosta, missä kerrottiin jonkun
äärioj'keistolaisryhmän, Los Angelesista esittäiaeert vaatimuk­sen,
että epäamerikkalaisuutta tutkiyan, val^okumian pitäisi
ryhtyä' tutkimaan kami«n3aalnj<9i^ osUtäJlmi sn^KmaUyinratla
siHä perusteella, että kansanlaulujen ja nnden esittäjäin
takana ja tukena on "kommunisteja"!
Meistä se näytti jonkinlaiseljta ennätykseltä yhdysvalta-lais-
oikeistonkin punalpauhun lietsonnassa! ,
^ nyt esitti Torontossa ilmestyvä VaiMja Sana kuvan
"to^kömmunistista". Mainittu lehden julkaiseman jaaritiik-aen'mukaan
"kommunistin" tuntee siitä,Joöhertkilö vaatii^
VJiö^ttavaa vähennystä" puolustusmenoihiii; "2) vastustaa
( J a t k o a >
JOS YDIfJSOTA SYTTXl^ . , .
JKiinfin.jirhtajiei} puhteet qyat ,t|0;
dellpr piferistyitäviä, sanotaan^ neur
vostohailituksen lausunnossa. Niis­sä
vakuutetaan, että jos impBri»lis-mi
ajoijttaa; ydinasesodan, njin ääV
jriÄM^äisi^ssäi tapauksessa se merkit
isei tujioa puolelle maapallon väes­töä.
Emmfi voi sallia, että kommunis/-
lähtevät, kiisteiemääii ja rakeri;
lamaan pplitiikkaansa, sille, kuinka
palj«m>; p i ^ e t vai*30< koHq^ ihmiskun-
(ta tuhoutqisi ydinsodassa. Me
marxik»isleninil|iiset pidämme kai:
lifna kaikkien kansojen kohtaloita.-
— Oliamme 'tehneet itsellemme
• täisin; selväksi sen, mitä nykyajan
ydinaseet -merkitsevät j a . s i k s i pi­dämme
mielettöminä ja vastuuttomi­na
niitä ennusteluja, jotka koske­vat
tulevan sotfar} uhrien määrää jä
jqiden parissa, K i i n a n johtajat teke­vät
laskelmia sen sijaan, että, he
ponnistelisivat uuden maailmanso­dan
estämiseksi.
Kiinan johtajat eivät halua ottaa
h^omioon niitä uhreja, joita sota
tc|isi tullessaan, he haluavat; oila^
piittaamatta tieteellisesti todistetuis­ta
tosiasioista ja itsepintaisesti
yrittävät tyrkyttää muille käsitystä,
ettei maailmansodan seurauksien
vaaraa pidä, suurennella siinä tapa-ujcsessa,
jos puolet planeettamme
väestöstä tuhoutuisikin.
K i i n a n johtajat näin ollen suora-
'naisesti saarnaavat ydinasesodan;
puolesta.
E i : yksikään marxilainen puolue,
jqka tuntee vastuun, kansansa edes­sä,
voi koskaan hyväksyä kiinalais
tqn asennetta politiikkansa perus­taksi.
T A L O U D E L L I N E N K I L P A I L U J A
' I R ^ U H A N O M A I N E N '
R ^ N N A K K A I N O LO
Edelleen Neuvostoliiton hallituk.
sen lausunnossa todetaan, että K i i ­nan
lehdistössä j a K i i n a n kommu­nistisen
puolueen asiakirjoissa jär-jestelnrällisesti
ja sinnikkäästi saar­nataan
sen puolesta, että rauhan­omainen
taloudellinen kilpailu ei
muka voi o l l a reaalinen keino tais­teltaessa
imperialismia vastaan ja
että rauhanomaista rinnakkainoloa
ei voida tunnustaa sosialististen;
maiden politiikan päälinjaksi..
Tosiasiat osoittavat, että Kiinan
'johtajat kehuskelevat voimaperäi­sesti
kylmän sodan; ilmiöitä ja kan­sainvälisen
tilanteen kärjistymistä.
K i i n a n johtajat pitävät tapahtumien
kehityksen sotilaallista puolta väis­tämättömänä
ja jopa väLttämättömä-näkin.
Viime vuosien aikana Kiinan joh­tajat
ovat käytännössä noufiattaneet
sellaista politiikkaa, joka ei jätä
epäilystä siitä, etteivät he nimen­omaan
pyrkisi mitätöimään rauhan
omaisen rinnakkainoloh aatteen
valtioiden välisissä suhteissa.
K i i n a n johtajat eivät usko aja­tukseen,
että ydinasesota voidaan
estää; ja asettavat tahallaan esteitä
Neuvostoliiton ja muiden sosialis.
tisten maiden toimenpiteille, jotka
tähtäävät kansainvälisen jännityk:
• sen lieventämiseen.
I N T I A N M K I I N A N R A J A K I I S TA
Nyt ei voi olla epäilystäkään sii­tä,
että eräs syy K i i n a n johtajien
hyökkäykseen maailman kommunis
tista liikettä vastaan oli nimen­omaan
kansainvälisen jännityksen
lieveneminen vuonna 1959. j a k y l
män sodan eräänlainen heikentymi­nen
Neuvostoliiton ja U S A n välillä,
erityisesti toveri N. S. Hrushtshevin
Yhdysvaltoihin tekemän matkan
jälkeen.
El ollut mikään sattuma, että ni­menomaan
tuona ajankohtana Kii­nan
johtajat aloittivat Intian ja K i i ­nan
rajalla aseellisen selkkauksen^
jonka seurauksena tilanne ei kärjis­tynyt
yksinomaan ^tällä alueella,
vaan loppujen lopuksi se tähtäsi
kansainvälisen tilanteen uuteen kär­jistymiseen.
Nyt ovat kaikki selvästi nähneet^
että Intian ja K i i n an välinen selk­kaus
Himalajalla aiheutti kielteisiä
seuraamuksia, oli vahingoksi koko
Aasian anti-imperialistiselle rinta
atomiaseiden ottoa Canädalle, 3)
vaatii yhdysvaltalaisien tukikohtien
poistamista Canadasla, 5) vaatii
kommunisti-Kiinan tunnustamista
YKssa (mitä tahansa sillä tarkoite­taan),
8) kannattaa rauhanomaista
rinnakkaiseloa sekä 9) aseistarii­suntaa
, ja 10) ydinkokeiden estä­mistä
, .
Ylläolevan perusteella ei ole Va­paa
Sanan kirjoissa "kommuniste­j
a " ainoastaan enemmistö Canada-laisista
jotka kannattavat rauhan­omaista
rinnakkaiseloa, vaan myös
presidentti Kennedy sekä pääminis-
,'terit Macmillan j a Pearson, jotka
ovat ilmeigesti "ydinasekokeiden
k i e l l o n " kannalla koska he allekir-
.joittivat asiaa koskevan sopimuksen
Mpskovassa käytyjen neuvottelujen
perusteella!
^Mitään rajaa ei siis näytä olevan
punakauhun lietsonnallakaaal
malle ja asetti Intian edistykselliset
v^(jimat Hyvin vaikeaan tilanteeseen.
SNJEGAIlrtVlSFA SEXJKAUKSrA
: Kuten odottaa saattoi. Kiina ei
tästä mitään hyötynyt Maailman
kansojen silmissä/ensisijassa A a
sian ja A f r i k an kansojen silmissä
sen arvovalta ei suinkaan kasvanut.
Kansat katselivat ihmetellen ja tO:
tesivat valittaen, että eräs sosialisti­nen
maa, joka" vasta äskettäin, oM
saavuttanut itsenäisyydenajan joka
oli, olluf:niidpnresimerkHinä, nyt it­se
lähtir sotaseikkailuuii nuorta puo
lueetonta;valtiota vastaan ja käyt
taen. hyväkseen sotilaallista parem­muuttaan
pyrki ratkaisemaan jon-
'kin: aluetta; koskevan kysymyksen.
Ijliinan johtajien toimenpiteet it­seasiassa
antoivat imperialistisille
valtioille aiheen vahvistaa vaikutus­taan
vapautuneissa maissa, ensisi­jassa
Intiassa.
On selvää, että tämä kaikki jar­ruttaa
kansallisen vapausliikkeen
taistelun kehitystä ja vaikuttaa kiel­teisellä
tavalla myös voimasuhtei­siin
kansainvälisellä näyttämöllä.
Siksi tällainen suhtautuminen puo
lueettomaan maahan on käsitfämä
;töntä eikä tämä puolueeton maa si-.
.tä ymmärrä enempää kuin sitäkään,
että Kiinan johtajat kaikin tavoin
pelaavat samaan pussiin imperialis­tisiin
sotaliittoihin kuuluvien Aasian
ja Afrikan maiden kaikkein räi-keimpien
taantumuksellisten aines­ten
kanssa.
Neuvostohallitus korostaa jälleen,
että sen mielestä Kiinan ja Intian
välinen selkkaus voidaan ratkaista
neuvottelujen kautta, mikä vastaisi
Kiinan ja Intian kansojen etuja ja
rauhanasian etuja koko maailmassa.
Viime vuosien aikana Kiina on
naapurimaittensa rajoilla toiminut
siten, että se antaa aihetta olettaa
Kiinan hallituksen loitonneen yhä
kauemmaksi leniniläisestä kannasta
tässä kysymyksessä.
NEUVOSTOLIITON J A
K I I N A N R A JA
Tahallisesti keskittämällä kansan
huomion rajakysymyksiin Kiinan
johtajat keinotekoisesti paisuttavat
kansalliskiihkoisia tunteita ja lietso­vat
vihaa toisia kansoja kohtaan.
Vuodesta 1960 lähtien kiinalaiset
sotilasviranomaiset ja siviili-ihmiset
ovat järjestelmällisesti loukanneet
Neuvostoliiton rajaa. Yksistään
vuonna 1962 todettiin y l i 5,000 raja-rikkomusta
Kiinan taholta. E i edes
kaihdeta keinoja 'vallata' omakseen
NLn alueen erillisiä kohtia.
Neuvostohallitus on usean kerran
esittänyt tarkistusta rajaseudun e r i
osissa siinä mielessä, ettei tällaisia
väärinkäsityksiä sattuisi, mutta Kii­nan
johtajat ovat kaikin tavoin väis­täneet
tällaiset neuvottelutilaisuus
det, ja jatkaneet rajarikkomuksia.
K A R I B I A N MEREN KRIISI
Neuvostoliiton hallitus pitää Kii­nan
johtajien toimenpiteitä taiste­lussa
sosialististen maiden noudat­tamaa
leniniläistä ulkopoliittista
suuntausta vastaan, epäkunnioitetta^
vina. Nämä toimenpiteet ilmenivät
havainnollisesti Karibian k r i i s i n a i
kana.
Tosiasiallisesti Kiinan johtajat
yrittivät työntää meidät vaarallisen
äotaseikkailun tielle j a tehdä Kuu­basta
taistelukentän, jolla olisi ko­keiltu
pienille kansoille Pekingissä
muotoiltua konseptia: "Teidän on
uhrauduttava ihmiskunnan ihanan
tulevaisuuden puolesta''.
Kun Karibian meren kriisistä on
nyt kulunut vuosi, käy i l m i , että
Kiinan johtajat suoranaisesti sabo­toivat
sosialististen maiden- yhteistä
toimintaa vapauden sdaren turval­lisuuden
varmistamiseksi ja näin
pelasivat suoraan imperialismin ag­gressiivisien
voimien pussiin.
Neuvostohallituksen lausunnossa
osoitetaan vielä kerran, miten vää­rässä
Kiinan johtajat ovat sodan,
rauhan j a vallankumouksen kysy­myksissä,
jotka ovat hyvin tärkeitä,
kun on kysymys sosialististen mai­den
ja koko kommunistisen liik­keen
oikeasta poliittfsesta suunta­uksesta.,
V A P A U S L I I K K E E T J A
R A U H A N K Y S Y M Y S
Työväenliikkeen ja kansallisen
vapausliikkeen kokemus osoittaa va
kuuttavalla tavalla, että taistelu so­sialismin
puolesta liittyy lujasti
taisteluun.rauhan puolesta ja että
kansojo'^! vallankumouksellista ja
vapaustaistelua ei voida pitää irral­lisena
taistelusta rauhan j a rauhan­omaisen
rtnnakkainolon puolesta.
Rauha on ensisijaisen tärkeä so­sialismin
aseman lujittamiselle ja
laajentamiselle maailmannäyttämöl-lä.
Sosialismi ei tarvitse sotaa.
Rauhan oloissa sosialismilla on suo­tuisat
olosuhteet ja mahdollisuudet
näyttää etevämmyytensä kapitalis­miin
nähden. Sosialismi sa^ rauhan
oloissa mahdollisuudet taloutensa
kukoistukseen, demokratian, kult­tuurin
ja kansan hyvinvoinnin ko­hoamiseen.
Neuvostohallituksen lausunnossa
korostetaan, että kahden jäi*jestel-mtia^
ruuhunomaisca rimiakkainolon
vallitessa laajenee myös laajojen
työtätekevien joukkojen taloudellV
.nen j a poliittinen, taistelu kapitalis­tisissa
maissa imperialismia vastaan,
.omien, perusvaatimuksiensa j a so^
sialismin puolesta. /
Rauhanomaisen - rinnakkainolon
olosuhteissa on y l i 50 maata saanut
ijselleen kansallisen riippumatto­muuden.
Rauhan politiikka ja rau-l^
anomaisen rinnakkainolon lujitta­minen
eivät suinkaaii jarruta, vaan
Ijäinvastoin:edistävät kansallisen va­pausliikkeen;
nousua.
Jos kiinalaisten johtajien näkö.
kanta pääsisi vallalle, jos kommu­nistit
rauhantaistelun asemesta siir­tyisivät
kansainvälisen jännityksen
kärjistymisen, tii^lle ja. tunnqstjaisi,-
vat m^^ili"3ns(>d^n kohtalpnomai-sen
vääjääm^ttömyyden ihmiskunt^,
joutuisi ydinsodan. syöveriin. Tur­haan
kiir^alaiset johtajat pettävät it-sqään
ja muita sillä, että ydinasi^sor.
ta toisi lähemmäksi maailmanval­lankumouksen,
riemuvoiton.
Kansat eivät koskaan antaisi an­teeksi
niille, jotka t^iv^ll^^ tar toi­sella
työnsivät ihmiskunnan ydin­asesotaa,
^kohti, naamioitiinpä tämä;
toiminpa milltiisiin, vallankumouk­sellisiin
fraaseihin, hyvänsä, koroste­taan
lausunnossa. :
Neuvostohallitus ilmoittaa, että,
kiinalaisten, johtajien linja' on täh­dätty
kaikkien maiden kansojen per
rusetuja vastaan. I,tsea8iaj5sa se m^r,
kitsee maailman sosialismin pettä.
mistä, työväen- jq kansallisen, va-pausliikkeeq
pettämistä ja.vallankur
mouksen asian kavaltamista.
V A L L A N K U M O U K S E N
"ETEENFÄINSYSÄÄMINEN" :..
- Lausunnossa ruoditaan teoriaa
vallankumouksen keinotekoisesta
eteenpäinsysäämisestä- "vallankumo-
UKsellisten sotien" avulla, mitä kii­nalaiset
johtajat yrittävät tyrkyttää
kansainväliselle työväenluokalle ja
kansallisille vapausliikkeille. Tämä,
teoria on ilmiriidassa leniniläisen
määritelmän kanssa, että> vallanku­mous
on jokaisen maanr työtäteke­vien
^sisäinen asia. eikä vallankumo­usta
voida tuod^ maahan ulkoapäin.
Lenin nimitti vallankumouksen
Heinotekoista, eteenpäinsysäämistä
koskevaa teoriaa, jota Trotski ja
"vasemmistolaiset" saarnasivat,
"vallankumouksellisen fraasin syy­hyksi".
Nyt K i i n an johtajat kytke­vät
vallankumouksen voiton suoraan
sotiin. Lausunnossa siteerataan Mao
Tse-tungin sanoja siitä, että sota on
se silta, jotka pitkin "ihmiskunta
siirtyy uuteen historialliseen aika
kauteen".
V A J A U S . J A K A N S A L A I S S O D AT
Vastutaessaan vakaasti j a päättä­väisesti
maailmansotaa ja paikalli­sia
sotia, joiden avulla.imperialistit
yrittävät toteuttaa hyökkäyssuunni-telmiaan,
neuvostohallitus ilmoittaa
suhtautuvansa periaatteessa:eri ta­valla
kansallisiin vapaussotiin, kan­salaissotiin
ja, kansannousuihiu;
Kansat, jotka ase kädessä taistele­vat
vapautensa ja itsenäisyytensä
sekä sosialismin puolesta, käyvät oi­keudenmukaista
sotaa ja me olem­me
aina kannattaneet niitä ja kan­natamme
edelleenkin.
Vapaussota samoin kuin kansa­laissota
on tavallisesti yhden maan
sisäisen sota. Sen yhteydessä ei nou­se
esille kysymys ydinaseiden käyt^
tämisestä. Sitä ei tällaisissa sodissa
ole tähän saakka käytetty. Se on
ymmäiTettävää, sillä näissä tapauk­sissa
usein puuttuu vastapuolia erot
tava selvä rintamalinja.
SYYTÖS PASIFISMISTA
Neuvostohallitus sanoo perusteet­tomiksi
kiinalaisten johtajien yri­tyksiä
syyttää neuvostoihmisiä pasi­fismista,
pyrkimyksestä riisua va­pautuneet
raaat aseista. Kiinalaisilla
johtajilla e l ole.tässä,mielessä esi-tett!^
äjpk ainoatakaan to^iai^iaa, ja
vOliv^tpa heidäni.tiednonantonsa mi-teii
pitkiä? hyvänsä, he eivät ole ker­taakaan,
vinaiaini^et konkreettisia
qsimei;kkejä; Siksij he joutuvat tur
vaujti{:maan pelkkiuO) sanoihin ja lau­suntoihin;
Tämän poliittisen tuho-toiminnan
tarkoitus on selvä: Neu
vostoliiton^ mustaaminen, epäluotta
muksen kylväminen sen politiikka:;
kohtaan Aasian, Afrikan ja.latina
laisen Amerikan kansojen keskuu
dessa.. Mutta taistelevat. kjipsät tie
tävät, että NiBuvostoliilto on .aini
vastustanut ja vastustaa edelleen'
k i n Holonialismia', on aina tukeh\i;.
j a yhä tukee sorrettujen • kansojen;
pyhää taistelua.--
Neuvostoliitto pitää kansainväli?
senä velvollisuutenaan nuorten
vasta itsenäistjyneiden valtioiden'
kannattamista,^ ja auttaa • niitä: kan
sallisten etujen puolustamisessa.
Kiinalaiset johtajat vaikenevat
tyystin tästä kysymyksestä. He när­kästyvät,
kun mainitaan Neuvosto-
, Uiton aijtama konkreettinen, kilytän-nön
apu kansoille, jotka ovat jou­tuneet
kärsimään imperialistien
aggressiivisten juonittelujen vuoksi
täi jotka. kokevat suuria taloudelli­sia;
vaikeuksia Injittaessaaja maitten-sa
itsenäisyyttä.
KQNAl^LA OMAT
TARKOITUSPERÄNSÄ
Kiinan johtajat toimivat tällä ta­voin
siksi, että he pyrkivät iske­mään
kiilan. Neuvostoliiton ja mqi
;()en sosialististen maiden ystävyyt^
ita ja yhteistoimintaa edellyttäviin
suhteisiin kansallisen vapausliik­keen,
kanssa. He pyrkivät siihen
omien etuasemaa koskevien pää­määriensä
vuoksi, jotka ovat sanel­leet
heidän HqkO: nykyisen poliitti­sen
suuntauksensa.
Tosiasiat osoittavat, etteivät kii­nalaiset
johtajat suinkaan aseta etu­alalle
sosialismin ja kansallisen va­pautensa
puolesta taistelevien kan­sojen
etuja, vaan ajavat takaa omia
suurvaltapäämääriään.
Kiinalaiset Johtajat yrittivät käyt­tää
Karibian meren kriisiä omien
hajotuspäämääriensä hyväksi välit­tämättä
lainkaan siitä, mitä seu­rauksia
siitä olisi voinut koitua
Kuuban kansalle. He ajoivat takaa
omia erillistarkoituksiaan Kiinan ja
Intian rajakiistassa. Mutta kun he
nyt kehottavat kansoja olemaani vä­littämättä
konki'eettisista olosuh­teista,
ja ydinasesodan mahdollisuu
de.sta, pitävätkö he mielessään n i i
tä seurauksia, jotka voisivat tästä
koitua kaikille maailman kansoille?
Kiinalaisten johtajien todelliset
päämäärät loittonevat yhä kauem­mas
.niistä päämääristä, j o i ta taiste-r
(Jatk. seur. siv.)
KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA r
oyksyn sailontaa '
*i tt >t m
; Talvenvaraa ajatellen ovat hedel­mä^!
puolukat ja juurekset nyt
amännän säilöntälistalla. Hyvä on
myös muistaa' metsän tuotteet, sie-
-•^net ja pihlajanmarjat joista voi val­mistaa
monenlaista hyvää. Sienet
sisältävät eräitä tärkeitä B-ryhmän
vitamiineja, jotka kestävät säilö­mistäkin.
Pihlajanmarjoissa on run-raasti
G-vitamiineja, jopa melkein
yhtä paljon kuin suomuuraimessa ja
gnemmän kuin appelsiinissa. Pihla­janmarjojen
maku on hienon ha-,
pahko- ja niitä on yleensä runsaasti
saatavissa, joten niitä kannattaa hy­vinkin
kokeilla.
Pihlajanmarjaomenahyytelö
pihlajanmarjoja '
omenia
vettä •
5 kkp pölysokeria mehukvarttia
kohti.
Marjat perataan j a huuhdotaan,
samoin omenat lohkotaan kuorimat
tornina. Seosta keitetään kannen al­le
Vi^l tuntiin välillä, hämmentäen
ja kattilan reunoihin pusertaen, jot­ta
marjat ja omenat soseentuisivat,
M ehu valutetaan, mitataan ja kuu­mennetaan
uudelleen kiehumapis-teeseen,
jolloin : sokeri lisätään.
Keittämistä jatketaan hämmentä­mättä^
kunnes kylmälle lautaselle
pudotettu tippa hyytyy. Vaahto kuo­ritaan
ja hyytelö kaadetaan kuuma­na
pieniin purkkeihin, jotka sulje­taan
huolella.
Pihlajanniarjasalaatti
.7 kkp perattuja (mieluummin
pakkasenpuremia) pilviäjanmarjoja
3 kkp. sokeria
1 kanelitanko
5 neilikkaa
1 kkp vettä
1 rki säilyke-etikkaa
Mausteet solmitaan kangastilk-kuun
ja keitetään veden, etikan ja
sokerin kanssa, kunnes sokeri on
sulanut. Kuuma liemi kaadetaan
marjojen päälle. Salaatti on mai-
Anna Cameron j a Paul Soles esiintyvät- CBCn televisiossa ilta­päiväohjelmassa
"Take Thirty", joka on tarkoitettu erikoisesti
perheenemäntiä varten. Tämän syksyn kuluessa sisällytetään
tähän ohjelmaan neuvoja perheriitojen sopimisesta, tanssiope-tu!^
ta ja antiikkiesineiden keräämisestä sekä tavanomaiset ra­portit
päivän tapahtumista, kuluttajain uutisia j a tunnettujen
henkilöiden haastatteluja.
nio liharuokien lisäke. . ;
Sienien säilöminen
Vanha tultu tapa on sienien- suo-'"'
.'aaminen. Tavallisesti suolataan
kaikki sianilaadut yhdessä, mutta
jos haluaa sä ilyttää jokaisen laadun
.naun ja ai*omin erillään, on viisas­ia
suolata kukin laatu erikseen. '"'
Sienet kuivataan ripustamalla ne •
naruun. Pienet pujotetaan koko- " '
naisina, suuret leikataan paloiksi.
.\uivatuksen tulee tapahtua ilmavas­sa
paikassa, johon aurinko ei pääse
paistamaan. Ennen käyttöä on kui­vatut
sienet liotettava. Kuivatut^
hienonnetut sienet sopivat hyvin
myös mausteeksi.
Puolukkaomenat
Omenat kuoritaan ja siemenkodat
poistetaan. Kokonaiset tai lohko­tut
omenat keitetään hiljalleen puo- ;
ukoiden kanssa joko happamaksi
tai makeaksi hilloksi.
Mausteviliannekset
Tilliä, persiljaa ja meiramia, säi­lötään
talveksi kuivattamalla kim-puissa
ja sen jälkeen hienontamalla .
Seuraavaa säilöntätapaa kannattaa ^
kokeilla: Patenttikorkkinen pullo . .
sullotaan täyteen huuhdottuja til­lin
oksia. Pullo täytetään keiteyllä
jäähdytetyllä liemellä^ jossa on toi­nen
puoli väkiviina-etikkaa ja t o i i ' -
nen puoli vettä. Pullo suljetaan.
* • *
Jos jalkineesi nauhanpään kovike
on irronnut, kastele nauhanpää laki­kaan
tai liimaan ja kierrä hieman,
niin nauha on taas helppo pujottaa.
Kiiltonahkakengät
pysyvät kauemmin kiiltävinä, jos ne
silloin tällöin pyyhitään parafiiniöl-j.
vllä.
Lämpö nopeasti
Jos tavallisella puuliedellä pitäisi
nopeasti saada keitetyksi vaikkapa
kahvia, auttaa asiaa, kun levylle
laittaa hieman suolatonta r a s v a a -
levy nimittäin kuumenee silloin no­peammin.
—
Muoviastian "tinaus" •
Muoviastian — esim. pesuvadin
— voi helposti korjata levittämällä'
puhki menneeseen kohtaan hieman
sulatettua muovia. Muovi sulate­taan
samalla tavalla kuin tinakin.
Sohvan rasvatahrat
Ikävältä näyttävät rasvatahrat
sohvasta tai nojatuolista voidaan
poistaa samalla tavalla kuin vaat­teistakin,
nimittäin silittämällä nii­tä
imöpaperin läpi.
Maustettua keitinrasvaa
Raikkaita ja hyvänmakuisia munk­keja
saatte, kun keitätte ensin kei-tinrasvassa
appelsiininkuoria.
Perunafauhoja lisänä -
Jos jauhelihat^on l i i an rasvaista,,'
sekoittakaa lihapullataikinaan hie­man
perunajauhoja. Perunajauhot
auttavat myös, jos perunamuhen^
nokseen sattiiu hurahtamaan liian
paljon maitoa.
Kaunis kuorrutus kakkuun
nimenomaan sokerikuorrutus — tu-lee,
jos pölysokeri hierotaan kuu­maan
maitoon. : Kuorrutus on sil­loin
kauniin valkoinen. Mikäli sen >•
haluaa myös erittäin kiiltäväksi, l i ­sätään
valmiiseen kuorrutukseen
nokare voita.
Termospulloa käyttäville
"Jos termospullossa oleva kahvi ."
rupeaa maistumaan pahalle, on v i ­ka
useimmiten vain korkissa. Kie­taiskaa
sen ympäirlle palanen alu­miinipaperia,
niin maku paranee.":
PÄIVÄN PAKINA
Mahapatkalla hallHusfen töissä!
Me canadalaiset olemme jo silnS
onnellisessa asemassa että saamme
kaikin olla: hallituksen töissä peräti
14 viikkoa joka vuosi — tosin vain
mahapalkalla.
Vaikka työtätekeviä ja heidän jär-jestöjään
on moitiskeltu siitä, kun
he qv;at laulaneet 'verot kansan ver­ta
juovat", niin tämä tosiasia e i ole
kuitenkaan siitä muuksi muuttunut
Autotyöläisten union (United Au­t
o Workers' union) osasto No,444:n
valistuskomitea on vastikään jul­kaissut
kirjasen, perustuen se säh-kötyöläisten
union suorittamiin tut­kimuksiin
siitä, kuinka sMuri osa
menee tuloistamme välittömiin ja
'välillisiin veroihin, huomioiden tu­loveron
lisäksi kunnallisverot, tul
Ht, tÄvaraverot, myyntiverot jne.
Tässä autotyöläisten upnion kirja-sesiQ,
osoit^ta^tn; ettti canadalainen
työläinen — siis tavallinen.työmuu.
rahaipen — joutuu tekemään vuo­sittain
14M! viikkoa työtä verojensa,
näkyviei^ . .^ salattujen vei-ojensa/
maksamisoksi.
Lähtfikohtana kirjasessa pidetään
hallituksen virallisia tilastotietojav^
joiden mukaan työläisten keskinjier-tainen
palkka on, Canadassa $76.66
viikossa. Siitä menee y l i neljännes,
eli $21.48 viikossa erinäisiin veroi­hin.
"Keskipalkkainen canadalainen
työläinen, jonka viikkoansio on mai­nittu
$76.66, ansaitsee,; edellyttäen,
että hän saa olla jatkuvasti työssä,
vajaa neljätuhatta dollaria ($3,986.-
32) vuodessa, mutta siitä menee hä­neltä
erinäisten verojen, näkyvien
ja salattujen verojen maksamiseen
$1,117 vuodessa!
Yleisen tavan mukaan tässä auto­työläisten
union kirjasessa otaksu­taan
että Canadan "keskinkertai­seen
perheeseen" kuuluu mies ja
vaimo sekä kaksi lasta: &;vu6tias
tyttö'ja 13-vuotias poika.
Jättiläisosa kaikkien iyöläisper-'
heiden tuloista mepee kuten tiede­tään,
ruokaan j a asuntoon.
Tämän kirjasen mukaan perheen
ruoasta maksettavasta hinnasta loe-nee
hallituselimille veroa 22.8 pro­senttia
kaikista ostoksista — eli 22.8
senttiä ioka dollarista.
Kaikista asuntomenoista menee
y l i neljännes, eli 26.3 prosenttia
sekä näkyvien että salattujen vero­jen
maksuun.
Auto- ja muusta kuljetuksesta
johtuvien menojen määräst^ on 11.8
prosenttia veromenoja.
Canadan keskinkertainen perhe
kuluttaa vaatetukseensa vuosittain
$473, josta summasta menee 8.3 pro­senttia
veroihin.
Tutkielmassa huomioidaan myös
se mielenkiintoinen seikka, että yh­tiöverot
tulevat loppukäde.ssä kulut­tajain
maksettaviksi, yhtiöiden lisä
tessä tuotteilleen vastaavasti hin­taa.''
•
Vuonna 1959 yhtiöt ja korporatiot
maksoivat veroa $1,500 miljoonaa.
Se summa lisättiin kristillisesti ja­kaen
eri tavarain hintaan, aiheutta­en
se osaltaan keskinkertaiselle
perheelle $369 menot vuodessa.
Mahdollisesti tämä veromäärä ei
riitä vielä kaikille canadalaisille?
Mahdollisesti olisi pyrittävä siihen,
että vaivaisen neljänneksen asemes­ta
ta voisimme maksaa ainakin kol­manneksen—
tasaluvuissa 33 sent­tiä
joka palkkadollarista joko nä­kyvien
tai salattujen verojen muo­dossa.
Ken tahansa on sitä mieltä, että
14Vi viikon vuotuinen työ verojen
maksamiseksi on l i i an pieni ja jon­kinlainen
osoitus epäisänmaallisuu-desta
— että verojen maksamisen
hyväksi pitäisi t.vöskennellä halli-tusten4iyväksi
ainakin 1 7 v i i k k oa
vuodessa — hän voi tietenkin tukea
j a kannattaa sekä 'kylmän sodan"
politiikan jatkamista että nykyistä
mieletöntä tuhlaamista varustelukil-pailun
muodossa.
Me muut, joiden mielestä vero­menot
ovat jo sivuuttaneet kaiken
järjellisen rajan/kiitos käydyille so^
d i l l e ja nykyiselle sotavarusteluille,
yhdistämme voimamme siinä mie­lessä
ja toivossa, että nykyinen va-rusteluhullutus
saataisiin lopetetuk­si,
ja että yleisen ja täydellisen a-seistariisuntasopimuksen
perusteel­la
voitaisiin takoa miekat auroiksi,
sekä käyttää varustelumiljardit
hyödylliseen j a luovaan työhön ko­ko
ihmiskunnan elintason kohotta­misen
hyväksi.' " >
Kun puhutaan sotavarustelusta
tai sen vastustamisesta, silloin pu­hutaan
tietenkin ' kansakunnan ; ja
koko ihmiskunnan elinkysymyksis­tä,
mutta sallimalla iOn kysymys myös
meidän, jokapäiväisestä leiväsiämmev!
mikä näyttää baventnVan piiyft.fi$i-,
•"5
-11
. A
•"1.V
i
i i i i i i i l l l
t I I
"m