Vapaus, March 30, 1963

              Sivu 2 Lauantaina, maalisk. 30 p. — Saturday, March 30,1963
VAPAUS INDEPENDENT L A 8 Ö R Ö R G AN
OF FINNISH CANADIANS "
( L I B E R T Y ) ' ' . Est&blished Nov. 6,^
Edltor: W . E k l u n d Manager: E. Suksi
. Telephones: Office OS-i4-J264 — Editoria! OS 4-4265
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing C O ; - L t d . . 100-102 E l m S t . West, Sudbury,. Ontario, .Canada.
- M a i l i n g address: Box 69
- . Advertisingrates upon appllcätiön, translations free of charge. •
Authorizeti as s e c o n d c a s s mait:by the Post Office Department, Ottawa,
, j ; • a n d for payment o f postage in cash.
~. TILAUSHINNAT ~~
Canadassa: 1 vk. $8.00 € kk. $4.25 USA:ssa:
3.kk. 2.50' Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5^25
CANADIAN LÄNGUÄGEPRESS
Käyttäkäämme äänioikeuttani
Cänadjankielilehtien klubi Canadian Language Press Club —
jonka jäsenjrydessä Vapaus on, on julkaissut allaolevan vaalivetoo-muksen,
mihin lehtemme varaukselta yhtyy: —
Canadan kielilehtien klubi, edustaen 12 sanomalehteä; pitää nyt
tulevia liittovaaleja erittäin tärkeinä maamme tulevaisuudelle. Cana­dan
kansan syvällinen mielenkiinto vaaliasioihin heijastaa tervettä
suhtautumista niihin ongelmiin, jotka ovat nyt Canadan kansan edes­sä,
kaikkien muiden ongelmien yläpuolella ollen se; että tuleeko Ca-nadastä,
vai eikö tu}e, ydinasesatelliitti Pentagonin vallanhimoiselle
upseeristolle.
r Tämä terve, yleiskäsitys perustuu ymmärrykseen siitä, että Cana­dan
kansan ensimmäisenä huolenpitona on se, että ydinaseita ei tulla
koskaan pudottamaan Canadan asukkaiden keskuuteen, ja että cana-dalaiskaupunkeja
ei tuhota^dinasesodassa.
f i i h u en eri kansallisuusryhmiin kuuluvina canadalaisina, joilla
on monia siteitä esi-isiemme,inaihiri, on myös luonnollista, että.meitä
kiinnostaa läheisesti myös sukulaistemme ja omaistemme kohtalo
Euroopassa -—siinä maanosassa, missä meidän elinaikanamme on
maata kasteltu kahdesti verivirroilla. Meidän huolenpitonamme on
se, että vanhempiemme ja isovanhempien synnyinmaissa asuvat omai­semme,
jotka ovat kärsineet natsismin kauhuista, eivät enää joutuisi
vaaranalaisiksi -— tällä kertaa täydellisen tuhoutumisen vaaraan, mitä
tarkoittaa se, jos natsikenraallen'johtamalle Saksan armeijalle anne­taan
atomipommeja ja ydinaseohjuksia. Aseistamalla NATO:n ko­mennossa
olevat jaksan asevoimat ydinkärjillä, otettaisiin pitkä askel
siihen, että revanshisotaan pyrkivät Länsi-Saksan kenraalit saisivat
näitä murhavälineitä käsiinsä. ;
Tämän vuoksi "Canadan kielilehtien k l u b i " julistaa, että huoli­matta
niistä poliittisista erimielisyyksistä mitä vallitsee eri kansalli­suusryhmiin
kuuhiyien canadalaisten keskuudessa, tämän vaalitaiste­lun
vaatimuksena on laajin mahdollinen ylitenäisyys kansamme ja
koko ihmiskunnan rauhan hyväksi. Näissä vaaleissa on kaikkia eh­dokkaita,
kaikkia puhemiehiä ja. kansallisryhmien kaikkia sanomaleh-tiäkin
arvosteltava ennenkaikkea siltä pohjalta, minkä kannan ne
omaksuvat siitä,' että* tuleeko maastamme Yhdysvaltain ydinaseasemä,
vai eikö tule, ja aseistetaanko Euroopassa olevat asevoimamme ydin­aseilla,
vai eikö aseisteta, t
Meidän tulee ennen muuta hyljätä niiden neuvot, jotka kannatta­vat
ydinaseiden vastaanottamista; hyljätä ne, jotka suosittelevat kan­natettavaksi
niitä puolueita, joiden rivit ovat hajaantunut tässä asias­sa
tai jotka välttelevät kannanmäärittelyä tässä kaikkein tärkeim­mässä
kysymyksessä: Meidän tulee tukea vain niitä jotka kannatta­vat
rehellisesti j a johdonmukaisesti aseistariisuntaa, sekä vastustavat
ydinaseiden vastaanottamista (^anadaan. v
Liberaalit kannattavat ydinaseiden vastaanottamista Canadaan;
konservatiivien asenteena on:- ' E i nyt, mutta ehkä myöhemmin";
Social Credit puolue vastustaa ydinaseiden vastaanottamista Quebe^
cissa, mutta kannattaa niiden vastaanottamista'muualla Canadassa.
Ainoastaan kaksi'puoluetta, Uusi demokraattinen puolue (NDP)
ja kommunistinen puolue (CKP) ovat esittäneet yhtenäisen ja päät­tävän
kannan ydinaseiden vastaanottamisen torjumiseksi Canadassa
ja niiden hankkimisesta canadalaisille joukoilla ulkomailla.
"Canadan kielilehtien - klubiin^' kuuluvina sanomalehtinä„ me
olemme monien vuosien kuluessa* rakentaneet mainiot perinteet toi-miessamme
rauhan, edistyksen, kansanvallan ja todellisen pätriootti-suuden
hyväksi Canadan työväenliikkeessä r - työtätekevien liikkees­sä,
-josta maamme tulevaisuuden suuruus riippuu.
Tämäaphjelman pohjalla me keholtamme kaikkia lukijoitamme
tekemään nyt kaikkensa kehittääkseen yhtenäisen ja voimakkaan liik­keen,
ydinaseita vastaan, mikä tällä kertaa voidaan soveltaa käytän­töön
niin, että valitaan parlamenttiin enemmistö ydinaseita vastus­tavia
ehdokkaita, lukeutuen siihen voimakas Uuden demokraattisen
puolueen edustus, joka voisi viedä voiman tasapainon osaa seuraa­vassa
parlamentissamme.
Yhdistäkööt kaikkiin kansallisuusryhmiin lukeutuvat ihmiset,
jotka ovat tulleet,etsimään tästä maasta onnea ja rauhanomaista elä­mää,
kätensä työväenjärjestöissään ja rauhanliikkeessään auttaak­seen
sitä, että Canada määrittelee selvästi kantansa kauhunaseita
vastaan sekä pysyvän rauhan puolesta, mistä koko ihmiskunnan tule-vaisuudentoiyeet
ovat riippuvaisia.
The Ukrainian Canadian
Ukrainian Life
Ukrainian World
Vestnik
Vochenblatt'- ^
Kanadai Magyar Munkas
Jedinstvo
Judove Zvest
Polish Chronicle
'Druzba • -•-
- - Lithuanian Weekly -
— Vapaus. ' —-
Tervetullut vaikka heikko alku
Pääministeri Robartsin esitti äskettäin Ontarion maakunnan lairi-laatijakunnalle
ehdotuksen laiksi, jonka mukaan kaikkien 15 työläis­tä
pitävää j a sitä suuremmat työnantajat joutuvat järjestämään työ­läisilleen
viimeistään tammikuun ensimmäisestä päivästä 1965 lujcien
ns. työmaalta toiselle, työläisten mukana kulkevan vanhuudeneläk-
• • k e e n . . • r ' .•
Työväenliikkeen toimesta on yhteisvoimin j a yksimielisesti vaa­dittu
jo useita vuosia tällaista "portable" vanhuudeneläkettä ja sel­laisenaan
pääministeri Robartsin ehdotus on luonnollisesti terveh­dittävä
uudistustoimenpidc.
Toisaalta lainlaatijakunnan hyväksyttäväksi nyt esitetty lakieh­dotus
on,kuitenkin perin heikko ja puutteellinen.
Kun lain ulkopuolelle jäisi 14 työläistä pitävät ja sitä pienem
mät työnantajat, sekä kaikki vapai^enJammattien harjoittajat, mu­kaanlukien
farmarit j a pikkuliik^iSiehet, niin se tarkoittaa, että tasa­luvuissa
puhuen toinen puoli Ontarion tjrövoimamäärästä jäisi edel-leen
tämän lain ulkopuolelle. .
an ha ja
ANTAKAAMME ÄÄNEMME
TYÖVAENEHDOKKAILLE
Nyt olisi meillä näissä vaaleissa
hyvä tilaisuus saada parannuksia
aikaan, sillä meillä on nyt työ-väenehdokkaita
j a työläisethän ne
ovat enemmistönä äänestäjienkin
joukossa.
On jo k y l l i n •. kauan niitä "onnis-
/.uneita liikemiehiä", kuten he it­seään
mainostavat, äänestetty halli-tusclimiemme
jäseniksi ja meillä
äänestäjillä on ollut ainainen pel­ko,
miten tulemme toinleen niillä
toteuttamatta jäävillä "lupauksilla".
Työtätekevät ovat niitä, joiden
ansiosta ne liikemiehetkin elävät.
Vallankuinousta edeltäneinä vuo­sina
Moskova oli hämmästyttävien
vastakohtien kaupunki:
Oli valoisa Moskova: vallanku­mouksellisten
työläisjoukkojen kau­punki,
tieteen j a taiteen, maailman­kuulujen
teattereiden, museoitten,
taidegallerioiden ja muinaisvenä-läisen
arkkitehtuurin kaupunki.
Oli pimeä Moskova:' Hitrovin to­in
synkkien luolien, Prohorovin
työläiskasarmien, vankiloiden, ita­rien,
vain käteismaksuun luottavien
Kauppiaiden kaupunki.
Vanhat moskovalaiset muistavat
vielä kaasu- ja priimuslyhdyillä va­laistun
kaupungin, jossa vain aivan
.keskustassa tapasi sähkövaloja. Hä-saniit,
n i i n sinut poistettiin kirjois­ta
ja sait sanoa hyvästit yliopistol­le,
opiskeluvuosille, unelmille työs­tä
diplomista ja turvatusta leivästä.
Kun vuonna 1940 syntyneet nuo­ret
astuvat Gorkille nimetyn kult­tuuri-
ja lepopuiston
Miksi eivät työläiset voisi luottaa
omaan itseensä nyt, jolloin meillä
on tilaisuus oman. kansanosamme
hyväksi ja turvaksi valita parla­menttiin
työväenehdokkaita?
Tämä tulisi pitää mielessä nyt
kun menemme äänestämään. Jos
emme huolehdi omista asioistam­me
silloin kun siihen on tilaisuus,
silloin emme voi puutteellisuuksista
syyttää ketään muita kuin itseäm­me.
— I.S., Port Arthur.
LUPAUKSIA
Nyt on taas se suuri lupauksien
aika -niin kuin aina ennenkin vaa­lien'edellä.
Silloin luvataan kaik-,
kea hyvää koko kansalle kunhan y^^^^ön
märän tullen ilmaantuivat kaduille
lyhdynsytyttäjät tikkaineen. Vikke­lästi
kuin vaivihkaa he sytyttivät
lyhdyt, ja heidän nopeasti ilmesty­vissä
ja katoavissa hahmoissaan o li
jotain salaperäistä. Raitiovaunu o l i
uutta, siihen ei ollut vielä totuttu.
Kuljimme hevosten vetämällä vau­nulla,
ylitimme Strastnajan — ny­kyisen
Pushkinin aukion — ja nou­simme
pitkin Trubnajaa Sretinskin
portille. Trubnajalla i valjastettiin
sivulle kolme lisähevosta, jotka ve­tivät
vaunun mäelle. Tämä o l i vuo­sisadan
alun Moskovaa, kymmenien,
satojen kirkkojen, kirkonkellojen
kumun, nupukivillä laskettujen ka­tujen,
palotornien, aatelisten ja
saunojen, ravintoloiden.
vaan äänestävät'heitä, jotka lupauk­sia
antavat. Kyllä luulisi kansalais­ten
jo saaneen hyviä, hyödyllisiä j a
meille soveltuvia lupauksia tämän
sukupolven ajaksi, jos vielä annam­me
nenämme heidän sormiensa vä­l
i i n h i i n meille ei jää mitään kään­tymisen
mahdollisuutta moneen
vuoteen.
Liberaalien johtoasemassa oleva
Pearson kääntelee politiikkaansa
vieraan vallan sanelun mukaan niin,
että ehtii tuskin itse mukana. Puo­litoista
vuotta sitten hän sanoi, et­tei
Canadan sovi liittyä ydinaseval­tojen
kanssa edes samaan seuraan.
Viime syksynä hän jo pelkäsi lap­sen
lailla, että nyt ne hyvät leikki-aseet
annetaan toisille ja me jääm­me
osattomiksi.
Kuinka voimme seurata tämän­kaltaisia
johtajia? Kyllä miehen, jo­ka
ajattelee nousta kansan johtoon;
olisi omattava enemmän pysyväis­tä
pohjaa niille sanoille joiden no­jalla,
aikoo ammentaa kansan suo­siota.
Canadan kansalle täytyy an­taa
muutakin kuin veroja. Ydin­aseet
ovat niitä, joilla hävitetään
ihmisyys ja terveys maailmasta
vuosikymmenien ajaksi — ehkä
iäksi.
Äänestämään mennessä on olta­va
tiedossa josko haluamme parem­paa
tulevaisuutta, tai josko mieles­sämme
on kostonhimo tulevia suku­polvia
vastaan. Parempaa tulevai­suutta
emme saa ydinaseilla, vaan
yhteistyöllä pysyväisen rauhan säi­lyttämiseksi
on velvollisuutemme
kannattaa heitä, jotka työskentele­vät
rauhan puolesta ilman ydin­aseita.
— Työtön.
Toisena huutavana heikkoutena
on lain mukaan saatavan eläkkeen
niukkuus — vain $80.00 nelikym­menvuotisen
palvelun jälkeen ja
$70 35 vuotisen palvelun jälkeen.
Nämä eläkkeet, vaikka tulisivatkin
hallituksen varaamien eläkkeiden
lisäksi, ovat liian pieniä nytkin pu­humattakaan
siitä, että rahan arvo
näyttää jatkuvasti huononevan, mi­kä
tarkoittaa sitä, että maksettuaan
40 vuotta eläkkeestään, työläinen ei
saakaan odotettua $80.00 kuukausi­eläkettä,
vaan ehkä puolet siitä, mi­käli
on: puhe eläkkeen ostovoimas­ta.
Kolmantena huutavana heikkoute­na
on se, että tämä mukana kulkeva
eli "portable" eläke jää kokonai­suudessaan
työläisten ja työnanta­jain
maksettavaksi hallituksen s i ­joittamatta
siihen senttiäkään.
Näiden perusseikkojen pohjalla
on siis toivottavaa, että työväenliik­keen,
farmarienjärjestöjen ja mui­den
kansalaisyhdistysten toimesta
vaadittaisiin aktiivisesti parannuk­sia
nyt esitettyyn eläkelakiehdotuk-seen
niin, että sen alaisiksi tulisivat
1) maakunnan kaikki työtätekevät,
2) että palvelusaikaa alennettaisiin
ja eläkemaksuja' korotettaisiin, ^ ja
3) että hallitus joutuisi maksamaan
ainakin kolmanneksen kuukausi-maksuista
niin, ettei ... työläisten
osuus tulisi liian raskaaksi tästä, elä-kevakutuuksesta.
Parempi tietenkin olisi, että saa­taisiin
koko eläkejärjestelmä yh­teiskunnalliselle
pohjalle, ja sen
tuleekin olla lopullisena tavoittee­na,
mutta siihen mennessä on On­tariossa
pyrittävä tilannetta korjaa­maan
pääministeri Robartsin ehdo­tusta
parantamalla ja kehittämällä.
Tjhtkaa Vapaus!
joissa oli myös "puhdas" puoli, aju­reiden,
teetupien Moskovaa.
Iäkkäät moskovalaiset muistavat
Moskovan kansalaissodan ja p i i r i ­tyksen
vuosina. Luisevakasvoisia
nälkäisiä ihmisiä kova kannikka
kainalossaan. Iltaisin valot syttyi­vät
vain muutamissa kaupunginosis­sa
— sähköä ei ollut tarpeeksi.
Asunnoissa savusivat rautakamiinat
ja hehkuvien. uunien ääressä läm­mitteli
ihmisiä. Ikkunoiden alla
kulkivat puna-armeijalaisten rivis­töt.
Moskovan asemilta lähti joka
yö sotilasjunia etelään, kansalaisso­dan
tulilinjoille.
Mieleen muistuvat vuoden 1919
joulukuun päivät. Neuvostojen seit­semännessä
istunnossa Vladimir' II-jitsh
Lenin suoritti arvioinnin vas­tavallankumousta
j a maahantunkeu­tujia
vastaan käydystä taistelusta;
hän näki voittojemme perustan neu­vostokansan
ja. neuvostojärjestel­män
voimassa. -
Salin seinien ulkopuolella o l i näl­käinen
Moskova, tyhjiä kiinninau-lattuja
kauppoja. Ihmiset odottivat
huolestuneina talven pakkasia, an­karaa
puutetta, tauteja. Talojen sei­nille
liimatut sanomalehdet- kertoi­vat
neuvostojen istunnosta. Ihmiset
lukivat niitä ja uskoivat Leniniin
j a tulivat vuosi vuodelta yhä va-;
kuuttuneemmiksi hänen sanojensa
totuudesta.
Jos meillä olisi aikakone, jolla
voisimme siirtyä sotakommunismin_
kauden Moskovaan ja jälleen pala­ta
meidän päiviimme, pystyisimme
antamaan täyden ai-von kansamme
sankarillisuudelle j a sen suoritta­malle
jättiliäsmäiselle työlle, puo­lueen
ennustuksille aikana, jolloin
vihamiehemme päivästä päivään
odottivat neuvostovallan luhistur
mistä.
Nykyisin tavataan ihailla Mosko­van
maisemia Lenin-vuorilta, mutta
tämä ei ole mikään uusi tapa^ Myös
menneinä aikoina ajettiin tänne —-
silloisille Varpusvuorille — aurin­gon
laskiessa.
Täällä nähtynä Moskova oli kuiii
akvarelli. Udun lävitse himersivät
satojen kirkkojen kupolit. Näkymä
oli kaunis kuitenkin vain etäälle
katsottaessa. Etualalla heti joen
vastarannalla levisivät tulvaniityt,
kasvitarhat, puuvarastot ja lahot
mökit. Nyt näillä paikoilla on ur­heilukeskus,
suuren Lenin-stadionin
soikea katsomo, urheilupalatsi ja
nuori puisto. Urheilukeskuksen ta­kaa
näkyy uutta Moskovaa, joka on
erityisen vaikuttava illan pimetes­sä,
pilvenpiirtäjien vielä erottuessa
siluetteina punaiset tulet huipuil­laan,
Kremlin tornien ja muurien
piirtyessä leveän, runsasvetisen
Moskova-joen ylle. Aivan lähellä,
vuorten juurella on kaksitasoinen
metrosilta, kaunis ja jyhkeä.
Entisinä aikoina Moskovaa voi­tiin
^'katsella vain suoraan eteen­päin.
Takana oli maaseutua ja ra­kentamattomia
alueita.
Kun tänään katsomme taaksepäin
näemme yliopiston uuden raken­nuksen,
sen 32-kerroksisen torni^
osan ja yhdeksänkerroksiset siipir
rakennukset sekä kymmeniä uusia
rakennuksia. Tämä ei ole vain kau­punginosa:
se on kokonainen kau­punki,
jossa työskentelee, elää ja
opiskelee tuhansia opiskelijoita.
Saatoimmeko ennen vallankumousta
edes ajatella, että yliopiston opis­kelijoiksi
hyväksyttäisiin yliopiston
rakennukset hostapeet',nuoret työ­läiset
ja että lieille annettaisiin;
huoneet ylioppilasasuntolassa! Mikä
murhenäytelmä esitettiinkaän en­nen
vanhaan kaksi kertaa vuodes­sa,
kun opiskeluoikeudesta Mosko­van
yliopistossa oli maksettava
useimmista opiskelijoista suunnat­tomalta
tuntuva summa ja miten
paljon onnettomuuksia, itsemurhia^
kin tapahtui näinä ylioppilaita pe­lottavina
maksupäivinä. Jos ct mak-juhlavasta
portilta, he näkevät varjoisat k u ­jat,
tuuhean vihreän siimeksen ja
sen keskellä näyttelypaviljongit,
esiintymislavat ja sirkusteltat.
Kaikki tämä on heille itsestään sel­vää
— puisto kuin puisto. ^
Vanhemman polven ihmisellä on
etunaan se, että he saattavat muis­taa,
mitä ^ennen oli tämän puiston
paikalla. Puut ovat nyt kasvaneet,
rungot tukevoituneet ja meillekin
on karttunut ikää. Sitä_ei tieten­kään
ole-erityisen- mieluisaa ajatel­la,
mutta aikaa ei voi seisauttaa ja
mieli -on "hyvä, kun kaikki ympä­rillä
on muuttunut paremmaksi.
Vuonna 1923 pystytettiin entisille
kaatopaikoille ensimmäisen maata^.
lousnäyttelyn puurakenteiset näyt­telypaviljongit
ja istutettiin nuoria
puita. Siihen aikaan ei vielä uskal­lettu
siirtää vanhoja puita Mosko­van
lähistön lehdoista. Nyt näem­me
polkujen halkoman taajan met­sän,
jonka puut ovat miltei Nes-kutshnyi-
puiston satavuotisten ve­roisia.
"
Eniten kuitenkin hämmästyttää
teollisen Moskovan kehitys.
Tämä ei ole enää ' puuvillan pää­kaupunki'',
vaikka meillä onkin syy­tä
kunnioittaen katsoa Trohgornin
tekstiilitehdasta Krasnaja Rozaa t ai
Zamoskvoretshillä sijaitsevaa Kras-noholmin
kampalankatehdasta.
Tarkka silmä erottaa Lenin-vuoril­ta
maan rajojen ulkopuolellekin
kuulun Dynamon sähkötarviketeh-taan,
Lihatshevin autotehtaan. Sir­pin
ja vasaran konetehtaan ja E n ­simmäisen
Krasnyi Proletarii-laa-keritehtaan
rakennukset.
Ja mainittava on myös Moskovan
tieteelliset tutkimuslaitokset, sen
korkeakoulut; mainittava myös kai­kesta
siitä uudesta, mitä on synty­nyt
kommunistisista! työryhmistä,
siitä miten työläistemme työ l i i t ­tyy
opiskeluun teknillisissä korkea­kouluissa,
tehtaille järjestetyistä
'Tretjakovin gallerioista", tehtai­den
taideryhmistä, kaikesta, mikä
nostaa meidät ensimmäiselle sijalle
n i i n teknillisessä kehityksessä kuin
myös kehitettäessä ja avarrettaessa
työläisten esteettistä j a tietopuolis­ta
näkökulmaa.
Jugo-Zapad, Novyje Tsherjomuji,
F i l i , Maziiovo, Mnevniki, Kuzmin-ki
. . .
Kaupunki kasvaa kaikkiin suun­tiin;
se~on työntynyt pitkälti nii­denkin
rajojen y l i , jotka on mer­kitty
viimeisimpään kaupunkisuun­nitelmaan.
Näitä suunnitelmia on
luultavasti täydennettävä joka vuo­si
kaupungin alituisesti laajetessa.
Ensi kerran näkemääni Moskovaa
ei erota vain puoli vuosisataa, vaan
Vuosisata, kaksikin tämänpäiväi­sestä.,'
• , •• •'•
Pilvenpiirtäjän ikkunasta näkee
tämän päivän Moskovan: uusien
kortteleiden, uusien katujen, veh­maiden
puistojen, bulevardien Mos­kovan.
Kaupunkiin nousevien asuin-ja
yleisten rakenusten määrä j a ra-taya.
Moskovan pääaitkitehti M i ­h
a i l Posohin m a i n i t s i Neuvostolii­ton
korkeimman neuvoston istun­nossa
joulukuussa seuraavia lukuja:
Moskovaan on neljän vuoden ku­luessa
rakennettu 400,090 asuntoa
eli yU 12 miljoonaa nelijömetriä
asuinpintaa. Tämä ylittää vallanku­mousta
edeltäneen Moskovan koko
asuntomäärän. Kouluja on raken­nettu
noin 200, poliklinikoita 65 ja
sairaaloita 11,000 potilaalle, y l i tu­hat
kauppaa j a noin tuhat, ravitse-muslaitosta.
Marraskuun 19 päivähä pidetyssä
keskuskomitean täysistunnossa sa
noi Nikita SergejevitshHrushtshev:
"Parhaimpien arkkitehti^udistajien
työt osoittavat, miten yksinkertaisin
keinoin voidaan päästä suureen i l
meikkyyteen ja kauneuteen."
Tällainen'juhlava rakennus, jossa
on käytetty järkeviä uutuuksia ja
taloudellisesti tarkoituksenmukai­sia
muotoja, on M . V . Posohinin
suunnittelema Kremlin kongressi­palatsi.
Se on läpikuultava, valoisa
ja ilmava. Sen valtava sali on ai­kamme
tieteen j a tekniikan erin­omainen
saavutus. Kremlissä ole­vien
vanhan arkkitehtuurin muisto­merkkien
rinnalla se on esimerkki­nä
arkkitehtuurimme edistymisestä
viiden vuosisadan aikana.
Turha koristeellisuus, mauttomat
lisäkkeet, pylväät, parvekkeet, f r i i ­sit,
joita meillä harrastettiin ^henki­löpalvonnan
aikoina, ovat nyt men­neisyyttä.
,
Vuosi vuodelta laajenevat myös
maanalaisen rautatien rakennustyöt,
metrolinjat yhdistävät toisiinsa etäi-simmätkin
uudet j a vanhat Mosko­van
alueet.
Ensimmäisiä linjoja rakennetta­essa
kiinnitettiin huomio pääasiassa
metroasemien komeuteen ja j u h l a l ­lisuuteen.
Marmori, pronssi, mosiik-ki
saivat metroasemat näyttämään
teatterin aulalta. Metron uuden K a -
lugan säteenrakentajat ovat asettaa
neet itselleen aivan- toisenlaiset
tavoitteet. He ovat luopuneeet jalo­metalleista,
kattokruunuista ja
pronssivalaisimista ja käyttäneet
asemien muotoiluun uusia materi
aaleja, lasia, alumiinia ja muovia.
Moskova muuttaa muotoaan. Siitä
on jo ajat sitten tullut-sanan täy­dessä
merkityksessä nykyaikainen
kaupunki. Taaja liikenne vaatii tun­neleita,
jolloin liikenne kulkee kah­della
tasolla. Jalankulkijoille tar­koitetut
maanalaiset alikäytävät,
loistevalaisimet, valomainokset, nyr
kyaikaisesti somistetut kauppojen
näyteikkunat — kaikki tämä tekee
Moskovasta iloisen ja valoisan kau­pungin.
Ja samalla näemme, miten
pääk^upungissampne yhtyvät ainut­laatuisella
tavalla maineikas mui­naisuus
ja uusi aika, vallankumouk­sen
j a sosialismin vuosisata.
L E V N I K U L I N ..
TOIMITTANW'^VA
. • •• . • • • . v-;l<.V.:;..T.'-. Palovamniat
— Veden alla liikkuvat pingviinit
niin kuin muut linnut ilmassa, ne
'lentävät". Siiveniskuin saavutta­vat
ne nopeuden, joka vastaa hy­vän
sadanmetrin juoksijan vauhtia^
eli noin kymmenen metriä sekun­nissa.
Nopeuttaan ne käyttävät hy­väkseen
hypätäkseen nopeasti i l ­maan
haukkaamaan henkeä. Samoin
ne tarvitsevat sitä hypätäkseen jää-kennustyön
vauhti on hämmästyt- lautoille
Kuumuuden aiheuttamat ihovau­riot
ovat hyvin kipeitä ja vaikeasti
hoidettavia, sillä suurelta osalta
on luotettava vain luonnon jäl-leenrakentamiskykyyii.
Parasta, mi­tä
voimme tehdä palovammasta
päästäksemme, on ennakkoehkäisy.
Lapset on opetettava varomaan vaa
raa, j a se tapahtuu parhaiten sitä
tietä, että itse kunnioitamme kuu­mia
esineitä j a avointa liekkiä niin
paljon, ettemme käsittele niitä huo­limattomasti.
Lapset tekevät mie­lellään
kaiken, niin kuin ^näkevät
vanhempien tekevän. Huomaamatto-muus
j a varomattomuus ovat pää­syylliset
palovammoihin.
K Y M M E N E N K A S K YA
P A L O V A H I N K O J EN
VÄLTTÄMISEKSI
1. Talleta tuliUkut aina lasten
ulottumattomin, mutta kerro silloin
kun lapset osoittavat niihin kiin­nostusta,
mitä varten tulitikut ovat
ja kuinka vaarallisia ne voivat olla.
2. Laita lapsiperheessä kattila
lieden takimmaiselle levyille, jos
suinkin mahdollista. Käännä aina
kattilan kädensija seinään päin,
n i i n ettei se ole houkuttelemassa
lasta tarttumaan. _
3. Käytä pani^ulappua kuumia esi
neitä käsitellessäsi ^ vaikkapa ar-velisitkin
esineen viileäksi tai kätesi
kestävän.
4. Ruokapöytään esim. uunista
suoraan nostetut kuumat astiat on
mahdollisten tarjoilusiirtojen vuok­si
varustettava hyvin eristävällä ja
helposti siirrettävällä alustalla tai
huomautettava pannulappujen käy­töstä
(jotka varataan kuuman as­tian
viereen). Moniin nykyaikaisiin
uuniastioihin on saatavissa myös
rottinkisia tai vastaavia tarjoilusuo-juksia.
5. Kuumat nesteet j a höyryt polt­tavat
nopeimmin. Älä pese käsiäsi
kuumavesihanan alla, vaikka tietäi-sitkin,
että yleensä vesijohdosta tu
leva vesi on haaleaa.
6. Alä kosketa silitysrautaa käsin
todettäaksesi, onko se kuuma. Jos
et itse sillä kertaa polta sormiasi,
voivat lapset matkia menettelyäsi
sopivassa hetkessä huonoin seurauk­sin!
7. Vältä varomatonta kuumien uu-niluukkujen
j a kädensijojen kosket­telua
niin kotona kuin saunassakin,
missä lapsia o n vartioitava erityisen
tarkoin liikkumasta kiukaan t a i kuu-mavesisäiköiden
lähettyvillä.
8. Säilytä tulenarat aineet turval­lisessa
paikassa äläkä avaa niiden
säilytysastioita tai käjtä esim. tah
ranpoistoaineita avotulen lähetty­villä.
Voit polttaa paitsi tiseäsi myös
kotisi!
9. Älä jätä tai pidä avoimen lie­k
i n läheisyydessä mitään helposti
syttyviä tavaroita, paperi tai vaat­teet
ovat vaarallisimmat, mutta
myös hiukset syttyvät helposti tu­leen...
•
Älä ha^ti kiireessäkään, t a i
pakota muita nauttimaan liian kulo­maa
juomia tai' ruokia. ^ *
PIKKUNIKSEJA
— Läm"pöjohtojen metalliset kä­densijat
yms. saadaan kiiltäväksi,
jos niiden pinnalle heiroo hiukan
etikkaa ennen kiilloittamista.
— Kukkakaalin haju voi j o i l l e k in
olla käi-simys. Jos keitinveteen pa-nee
ranskanleipäpalasen ei hajua
synny. .
• *• • • « *
- T - Keitinrasva, joka on käynyt
ruskeaksi ja näyttää palaneelta, saa
daan kirkkaaksi, jos se sulateaan h i ­taasti
ja siihen ennen sen kuume­nemista
kaadetaan kylmää vettä..
Jäähtyessä sakka laskee veden mu­assa
padan pohjalle ja pinnalle
hyytynyt rasva on kirkasta. *'
Ruukukasvien madot, pyritään
karkoittamaan milloin milläkin
konstilla. Tässä jälleenpari: piste-le
multaan tulitikkuja raapaisupää
alaispäin.
Seuraava on myös hyvä keino:
Raakoja perunen palasia pannaan
kukkamullan pinnalle ja kun madot
ovat nousseet niihin niin ne poiste­taan
ja koi-vataan tuoreilla palasilla,
jos on tarpeen.
HYVÄÄ KAHVIA
Suomalaisille ei l a r v i t s e koros-taa
kahvin kasvavaa populärisyyttä.
Kahvi j a suomalainen kuuluvat y h ­teen.
Mutta kahvin oikein keittä-.,
mistä ei koskaan voida kyllin koj
rostaa. Koska nykyaikana on tul­lut
yhä enemmän käytäntöön n.s. pi-.
ka- eli " i n s t a n f - k a h v i , julkaisemme
tässä erään pienen vihjeen, miten<
pikakahvi saadaan maistumaan pa­remmalta.
Neljäsosa kupillista pikakahvia'
yhteen kvarttiin kiehuvaa vettä.
Asettakaa pikakahvi pataan täi
karahviin. Asteettain lisätkää kie­huvaa
"vettä. Sekoittaakaa kunnes
kahvi on sekaantunut hyvin veteen.
Pankaa kannen alle muutamaksi mi­nuutiksi
ennenkuin tarjoatte. "'
SITÄl
JA
TÄTÄ
USKONTUNNUSTUS v
Sanoi yksi lakimies toiselle: —
Veikkaan kymmenen dollarin siitä,
että sinä et osaa Herrart rukousta.
Vastasi toinen: — Ja nyt minä
menen maata.
Sanoi nyt ensimmäinen: — Tässä
on • kymppi, en luullut sinun pysty­vän
siihen.
PÄIVÄN PAKINA
Vaikea oli "asul(l(aan" pala purtavaksi
Toissapäivänä tuli toimitukselle
kirje, jonka vastaaminen jäi alle­kirjoittaneen
huoleksi. Tämä sit­tenkin
vaikka myönnämme heti a-luksi,
että "eväämme" ovat liian
puutteelliset pätevän ja ed^s itse­ämme
tyydyttävän vastauksen anta­miseksi.
Toisin sanoen, asiasta voisivat
lehtemme lukijat jatkaa keskuste­lua
"kirjeitä osastolla" omien koke­mustensa
perusteella, sillä, kuten
sanotaan, "puhumalla asiat parane­vat".
Nyt käynnissä olevan vaalikam­panjan
ja erinäisten muiden kiireel­listen
tehtävien vuoksi allekirjoitta­nut
ei ole nyt voinut yksityiskoh­taisemmin
tähän kysymykseen tu­tustua,
mutta kuten sanottu, yhteis­voimin
saamme sen kysymyksen lo­pulta
selväksi sekä puolelta että toi­selta.
Mutta syventykäämme itse asi­aan.
Saamamme kirje on kokonai­suudessaan
seuraava:
"Tässä olisi kysymys ja samalla
toivomus, että selostaisitte lukija-kunnalle
mitä eroa ja mahdollisia
etuisuuksia on rekisteeratun ja
rckisteeraamattoman kunnan
tounship) välillä?
Edesmennyt Ahlqvist ajoi a i ­koinaan
täällä rekisteerausasiaa.
mutta kohtasi silloin enemmistön
vastarinnan. Nyt ovat asiat ja t i ­lanteet
muuttuneet niin paljon,
että monet arvelevat, jotta taitai­sivat
tulla verot halvemmiksi ja
elämä mukavammaksi rekisteera-tussa
kunnassa.
Silloin ei ollut " v i l l i n township-i
n " asukkailla niitä maaveroja
(land tax) kuten on nyt j a koko
raskaat verot ovatkin. Ne jäisi­vät'kokonaan
pois jokaiselta, jos
kunta reklsteerataan.
Tulisiko jokaisen kohdalta asia
paremmin autetuksi, jos Louis,
Lome j a Dieppe yhtyisivät—
L u u l i s i siitä rekisteerauksesta
jotakin hyötyä olevan. Eihän se
muuten olisi missään tullut käy­täntöön.
— A s u k a s . "
Myönnämme avoimesti, että tässä
kirjeessä on pähkinää purtavaksi
vähän enemmän mihin tämän pojan
hampaat tällä kertaa pystyvät.
Kuten kysyjäkin vihjaa kunnan
rekisteeraus tarkoittaa yleisesti pu­huen
edistystä ja siis vissien etui­suuksien
saantia. Mutta verotaak­kaa
se ei käsittääksemme kuiten­kaan
huojenna. Päinvastoin voi
siinä käydä, sillä kaikista palveluis­ta
ja etuisuuksista on maksettava
nyky-yhteiskunnassa täysi hinta j a
toisinaan vähän enemmänkin.
Kysymys on todella monitahoisis­ta
seikoista. Selvyyden vuoksi koe­tamme
jakaa esitetyn kysymyksen
kahteen osaan.
Ensiksi Louis, Lome ja Dieppe-kuntien
yhdistämisen etuisuuksista.
Selvää on, että nykyisellä avaruus­lentojen
aikakaudella on pieni ja
asukasmäärältään vähäinen kunta
heikommassa asemassa kuin suu­rempi
ja väkirikkaampi kunta —
mikäli on kysymys viisien palvelu­jen
varaamisesta esimerkiksi tuli-palosuojelun,
järjestyksen valvon­nan,
vesi- j a viemSrijotatojen, köy-hienavun,
koulutuksen j a monien
muiden "palvelujen" varaaminen.
Kaikki tämä puhuu kuntien y h ­distämisen
puolesta. Mutta asiaan
liittyy muitakin seikkoja — esimer­kiksi
maakuntahallituksen talous
avustus (grants) koulujen, maantei­den
jms. palvelujen ylläpitämiseksi.
Käytännöllisenä esimerkkinä voi­simme
mainita se, että osa Dieppen
towshipista yhdistettiin Louisiin sii­nä
toivossa, että siten saadaan esim.
rottajärven koulumenot jaetuksi
suuremman veronmaksajajoukon
kannettavaksi. Tarkoitus oli saada
verokuormaa alennetuksi sitä tie­tä.
Mutta kun koululle myönnettä­vä
maakuntahallituksen avustuksen
määrä riippuu kunnassa olevan "ve­rotettavan
omaisuuden määrästä",
n i i n Dieppen alueiden yhdistämisen
jälkeen vähennettiin Louisin, kun­nalta
tuntuvasti maakuntahallituk­sen
avustusta (ulkomuistista puhu­en
lähes 90 prosentista vähän alle
70 prosentin). Alenivatko k. o. ve­ronmaksa
jäin kouluverot Dieppen
alueiden yhdistämisen jälkeen, sen
tietää nimimerkki "Asukas'' aina­k
i n yhtä hyvin kuin allekirjoittanut.
^ Mitä tarkoitamme sanoa on tämä:
Vaikka yieisesti puhuen kuntien
yhteenliittäminen auttaa edistyksen
asiaa, niin sen e i suinkaan tai-vitse
aina tarkoittaa verojen alenemista.
Paras esimerkki tästä saatiin Sud:
buryn ja lähiympäristön • kuntien
yhdistämisestä, mikä aiheutti vero­jen
tuntuvan nousun niin "vanhas­sa"
kuin 'uusissakin" kaupungino­sissa.
Tämä johtui siitä, kun "Suur-
Sudburyyn ei liitetty Copper Clif-fia,
mistä olisi saatu paljon lisäve-roja.
•••
Toisin sanoen, kysymys kuntien
yhdistämisen edullisuudesta veron­maksajain
kannalta katsoen riip­puu
myös siitä, millä tavalla ia
missä mielessä se tehdään ja mit­kä
voimatkin ovat sitä tekemässä.
Toiseksi: Totta on, kuten "asu­kas"
sanoo, että rekisteeraamätto-mien
kuntien maaveroja on korotet­tu
kerrassaan sikamaisesti, ja että
ne'jäisivät rekisteerauksen jälkeen
pois. Mutta niiden poisjäävien ve­rojen
tilalle tulisi monenlaisia mui­ta
veroja.
Kuten tiedetään, rekisteeraamat-tomassa
kunnassa ei ole kunnanhal­lintoa,
ei "omaa'- terveyshuoltoa,
poliisia, palokuntaa. Köyhienavus-tiiksesta
huolehtii välittömästi maa­kuntahallitus
jne.
Kun kunta reklsteerataan, kaikki
yllämainitut palvelut jäävät silloin
muodostettavan kunnallishallinnon
huoleksi ja tehtäväksi. Ilmeistä on
että fekisteeratussa kunnassa saa­vat
;asukkaat kehitetyksi itselleen
paremman palvelun ja että he voi­vat
vaalien muodossa vaikuttaa pa­remmin
kunnan hallinnollisten ky­symysten
käsittelyyn.
Toisaalta on kuitenkin huomioita­va
lisäksi monimutkaiset ja paljon:
laskutehtäviä antavat maakunnal­liset
"avustukset", joihin rekistee­raus
myös vaikuttaa, ja joista ei voi
kukaan mitään varmaa sanoa-ilman
perusteellista asiaan tutustumista
j u u r i niissä kunnissa, .nfistä on ky­symys.
Kunnan rekisteeraus edustaa siis
edistystä kunnallisen palvelun' k e - ,
liittämisen alalla. Se on paköllinöii
tehtävä kuntien kasvaessa ja väki­luvun
lisääntyessä sekä tarpeiden
ja vaatimusten kasvaessa.
Multa vaikka emme olekaan^jitä
minkäänlainen "asiantuntija", käsi­tyksemme
on kuitenkin se, että ve-rOkUOriha
ei siitä ,pienene vaan p i - '
komminkin kasvaa — s i l l ä kaikesta
' hyvistä" pitää maksaa. '
Toistettakoon vielä, että allekir­joittanut
ei voi ainakaan tällä ker­taa
edes itseään tyydyttävää vas-tausta
tähän kysymykseen antaa.
Mutta jos kuntien rekisteerauksen
kanssa tekemisissä olleet kansalai­semme
jatkaisivat keskustelua " K i r ­jeitä"
osastossamme, ^niin eiköhän
näistäkin asioista saataisi parempaa
selvyyttä. - - Känsäkoura.